Vapaus, August 31, 1928

              No. 188 — 1 ^ Perjantama, elofc 31p:nä~Friday, Augr. 31
. 1 p. nn
on ilmestynyt meheväsisältöisenä, kuten aina,
V a a l i k a l a a , on etusivun mainio kuva.
r c ^ " i T -il- Äiueriiiiuaisien urneuijam nuonot saa.
vutukset; L A i i l i n e n este; Tunneystä y . m .— T O V E R I T O S S U T T M A T T A V
N U T U R I S T I N A ; Kalkkalokäämeitä/l^„.partr; Na^^^^^
kana; T o i s m ^ mmua pelottaa; Jos o l i s i t u l l u t sukset mukaan; _ Ne
^-iime sunnuntain kalastusreissuUa saadut suuret kalat; Pyhän sanan m u ­kaista
maantiedettä; Luotmuora ei tiedä mitään; Diplomaattinen pusu;
Suomen satamatyöläiset; Amerikalaisia konferensseja, sanoin j a tovin
Hyyassa kunnossa; AMniometsissä; Toisinaan niin, toisinaan näin: Moni
ffiuija; L^nne merkillisyyksiä; Mustasukkaisuutta; S y y ; Postisäkld; L i i -
aksi ^ « ^ , ö n ^ i n e n r K a n r a - P e t t e r i n Kun setseU o l i ; KuUcurin
JapJ"; and B l u e ; Armeijassa, Kaletsissa; F l o r i d a n ilmanala;
Miehen v i l p i l l i s y y s ; P r o t e s t i ; Tunsi v a l t i o n ; Luokkajakoa; Myymisen t a i -
t o ; Aiemman luokan väkeä.
P a l j o n hauskoja kuvia. Tilaa sinäkin" itseUesi P u n i k k i ! Hinta h ^ l -
pa, t a v a r a h y v a . $1.50 vuosi, Canadassa $1.75. Leikkaa i r t i kaavake n y t
IQkunen. aikia 8 sek. L . Silverman <m
toinen. Neljäzmessä erässä L . P u l i n ,
Wofrcester. saavuttaa parhaan ajan.
7.6 sek. Norwoodin R. Pietilä o n heti
knnnoflla.
Nalstc» korkeushypyn
fcBTSinnoi'?» on paljon tyttöväkeä
puuhassa. Violet Koskela ylittää 130
cm. 121 cm. jää Carrie Gröndahl, B u f ­falo;
Esther Alla, Worcester: Hmi
V A P A U S , Box 69, Sudbury, Ont.
Tämi o n käännekohta elämässäni, sillä olen-päättänyt tflata P u ­n
i k i n , josta maksuksi seuraa
NHII ......
OSOTE
t a jotka aina heitä, kohtaavat. Koko­uksena
t u l t i i n yksimieUsesli siihen t u ­lokseen,
että palvelijattanne olisi jär­jestä
saatava. Haluttiin saada nais­ten
XDieUpide täydellisesti Icysymykses-tä.
Icöska heistä käyttivät °Un harvat
puheenvuoroja, käsien nmtolla jolloin
Omaisivat he k a i k k i j^a^cstön ttäpeel-lisuuden,
sekä lupautuivat sitä eteen­i
t viemään. Päättäälfln. että nais­jaoston
tulee kutsua ensimäinen ko-loam
koolle heti tobiitnnan alkaessa
sekä muutoinkin avustaa palvelijatta-x
l a heidän järjestöoeisä ylösluomisessa.
K U L J E T U S L I I K E N T E E N K O N F E -
J u u r i alkaneessa, .'kuljetusliikenneko-
'kouksessa, jota ifltää^Englahn^n kunin­gaskunnan
ja Canaclan edustajisto
/sekä MontreaBn kauppakamari, on
t u l l u t keskustehm ^alaiseksi myöskin
syvänveden kanavakysymys eli St.
Lawrence-joen laivaliikenne avoimek­s
i suurille valtamerilaivoille aina sisä-järville
asti, }osta Montreal ei näe
kyllä mitään f^tulsuutta olevan koska
h3rvä rautatieverkko yhdistää nykyään
maan. Näin o n käynjrt ilmi puheissa
kokouksessa. Myöskin on edustajille
selostettu Caoaadan puolesta mikä
kauppa Yhdysvaltain kanssa o n Cana-
' dassa kasvanut. Mitä tämäkin: kokous
saa aikaan, otn tietenkin yhtävähän
k u i n "rauhansDiiimuksen" allekir]<d-tuskokous.
Jota myöskin juuri nyt i s ­tutaan
toisella puolen, valtameren.
P a l j o n 'asxi\Si ^ ei mitään tuloksia.
Y k s i lanka ainoastaan lisää työläisten
kiristysnauhaan, siinä kaikki.
T Y O L X I S E N P A L K KA
Eräs työläinen alkoi tehdä itsemur-bEin;
leikkaamalla kaulansa poikki
partaveitseM. K u n hän löydettiin,
toimitettiin hänet heti saamaan lää­kärin
hoitoa j a -sairaalaan, jossa hänen
tilansa pn vaarallinen. Kysyttäissä
miksi hän OH työn tehnyt, oli hän
näyttäryrt jalattomia polviaan, jotka
häneltä oli katkenneet rautatiellä, ja
njrt nälkäisenä ilman minkäänlaista
LSU:n olympialaiset
New Yorkissa
(Jatkoa edetD&een numeroon)
800 «aftitat jndksa
P e h m o l l a radalla on raskas niak-ka
edesäi. mähtövUvaOe asettauton
kymmenkunta iiiiestä. Norwoodln
HfiikftilS ottaa ^lidcni. E Giles,
Seger, Brooklyn, Iris Hauta j a Ingrid
Hauta. Conneaut, O h ^
Miesten 400 metrin
ju(±sun loppukilpailut muodostuvat
jännittäviksL Tunnetut tekijät U .
Asikainen, Gardner, j a T . Erkkilä, L a -
nesville. ovat mukana pelissä. Pitkä
j a solakka Erkkilä ottaa heti alussa
jotidon, tanakkatekoinen. edellistä
päätään lyhemmän Asikaisen a u r a ­tessa
kannoilla. Puolimatkaan ErkMlä
tekee kaulaakin, mutta sj^ten A s i k a i ­nen
katsoo ajan tulleen Jyhentää r a ­koa,
alkaen lujan k i r i n . Lähellä maa­l
i a ovat pQjat rinnakkain, Erkkilä
katsoen oudoksuen pienoista A s i ­kaista,
joka ^ t k i i eteenpäin hyvällä
kurssilla, l l m ä uteliaisuiis maksoi
Erkkilälle pelin, Asikainen saa Juuri
silmällä eroitettavan etumatkan. —
J o t a i n erikoista voittlii odottaakin. s U -
lä AllbRT» matkassa r tunnettu tekijä
N«rwoodin E. Heikkilä; Bessemerin
Pa. Liuska Ja caxiadalainen W. Neva.
Lhiska o n Jo kiesil-iän miehiä, vänk-karakenteeltaan
Ja sisukkaalu näyt­tävä.
Neva on 27 vuotias kaivosmies.
Rakenteeltaan pikeiyiminkln hintelä.
Viime vuonna Waukeganissa Heikkilä
pieksi^pahanlaisesti Liuskan, joka s i i ­tä
liaaee vähän sisuuntimut
Kymmenkunta miestä lähtee mat­kalle.
Edellämainitut kolme ottavat
heti: johdon. L i u s k a juoksee pystjrasen-nossa.
pikemminkin voimaa käyttäen.
Neva käyttää mahdollisesti liiankin
k e i i . yrittSä -sOkutaipaleella Johtoonr
k i n . Puolimatkassa Wxi j o näyttul v ^
symyksen meiBsxi^. R. Asikaisen,
Oardner. miyttää olevan ainoa fdka
kykenee-VBStSBznaan Heikkilän.JoUtcn
apua näki hän tiinoaksi pelastuksek­si
tehdä ylläkerrottu teko.
Toinen itsemurha huomattiin, kun
löydettiin mies Phie Avenuen vesi­säiliöstä.
ijältäSn noin 45 ikäinen ja
vaatteissa nimimerkki " G " , mitään
muuta ei ole tuntomerkkiä. Miten
mies on sinne joutimut siitä ei olla
selvillä, sillä säiliön ympäri on aita.
JjoposssL llTorwDöain ' H . Salomaa cftfsa
sisuklngm loppiilärin, sivuuttaen 131-
lesln. S^ysynxjFksesBSä oli loppnbälpäi-lut
j a palkinntA jakautuivat:
1) K msOSäSÄ, TTonvood, Mass. "2 m
8 sek.
2) R. AäkaiziEn, Gardner, Mass. 2
m. 112 s e t
3) H . Satomaa, Norwood, Mass 12 m.
15.4 sek. *
Seuraavina, ' E . Giles, Salem, TI. Y . ,
2 m. 185 sek. "V. Ketonen. Brooklyn,
2 m. 18.6 sek. H . K r i t z , 2 m. ZD^sek.
3,000 m e t r i n kävely
ei tarjonnift mitään jännittävää. N o r -
'wooCBn P . .Järvi on ylivoimainen, s i -
sirattaen vastakilpailijoitaan Icierros-kauinina.
TTiih^et:
1) P . Järvi. 'Norwood, 16 m. -9 sek.
2) E . JdhiBon. Port Chester, 17 m.
46 sek.
3) Vr. "WiIliBms, Port Chester, 19 m.
45 sek.
Suoiite^fcaan myöskin mieäten 200
metrin karsinnat j a naisten TOO met­rin
välieiät. K u t k a voittivat, -se sel­v
i ä loppiikilpailujen selo^tiiksessa.
Aikaisemmat -merkit pitivät Jotakuin­k
i n ' jyHTVfc.'Hf ,
, . 60 -m. karsinnat
alle 18 V. -pojille muodostuivat lujaksi
nykäykseksi. "Ensimäisessä erässä m i l -
waukeelainrö "X". Hedström näyttää i -
dän p o i k a ^ e latua. ~ saavuttaen ajan
7.9 sefc A Tians, Nonvood, tulee toi­seksi,
vajaan metrin jäljessä, ja Y .
KQrvonen, Buffalo, kolmanneksi. T o i ­sessa
erässä ' ' k i e l i n e n " J . Resiäck saa­vuttaa
myöskin -ajan 7.9 sek. K o l m a n ­nessa
eiäs& iiäännöi rBrooklyziin S.
SUOMEN KOMMUNISTINii FUOLUE
K i r j . Yrjö Sirola
Tähän mennessä o n hiljalleen alkanut
sataa, rata käyden entistä pehmeäm-^
mäksL Ajoiksi merkitään:
1) U . Asikainen, Gardner, Mass..
54.9 sek-
2) T. ErkkDä, Lanesville. Mass.. 54.9
sek.
3) E . Topkola, New Y o r k , 595 sek.
A l l e 18 T. poUkain kmdanbieltossa
oli tällä v i l l i n oltu ahkerasti touhussa.
Paiixaat tulokset olivat:
1) O. Koski. Worcester, Mass.
14J5
2) <J. Kahilainen, Lanesville, Mass,
14.67 m.
S) / O . H o l t t i . BnxAOyn, T3.30.
Seiväsihypyssä
toistakymmentä ndestä, h y p p i ^ i -
Ijäätkään eivät ottaneet kestääkseen.
Waukeganin P. Vetihe heilui teänä
Joukossa, mutta tuIo'ksiin el iSästy.
M o i t i t t i i n kenttiä IBan pehmeäksi.
Lopputulokset oövat:
-1) P. Venhe, .Watikegan. HL, "3.18 m.
2) T. Mäki, Norwood, Mass., '2.90 m.
3) R. K r i t z , Biodklyn, 2.70 m .
PahnmTrrltossa
(36 paunan) askxateUvat isöt miehet.
SJcunan tnntuS yläl olevan haka p a -
tiinassa. TtilokscAr:
1) J . SJoinan, IliBw Y o r k . 12 m . 1 cm.
2) Ä. Kangas, 'New York, 11 m.
93 cm.
3) S. Satomsa, Norwood. 10 m.
95 cm.
Knlndhilkassa
newyorkiIalnen 1^. A h o l a on t e k n i i k a l ­taan
- mies. josta tulevaisuudessa voi­tane^
eneinpa lonflla. Parhaat tulok­set
olivat: ,
P. Ahola, New Y W k , 13.18 m.
2) H . Salin, Wew'York, 12.30 m.
3) P . Venhe, "^adkegan. H l . . 12.18 m.
pitkää askelta, juosten edellistä huo­mattavasti
keveämmin. Heikkilällä on
entinen keveä Juoksutapansa. Puoli­matkaa
menee näiden kolmen Johta­essa
muut Jääden Jälkijoukkoon. V i i ­dennellä
kierroksella (kierros vähän
y l i 400 m.) Heikkilä astuu Nevan ohi
johtoon j a varsinainen nykäys alkaa.
Vauhti vain paranee j a rapa lentää
pehmeällä radalla. Neva j a Liuska p y ­syttelevät
sitkeästi kannoilla. Siten
matka kulun, kunnes on enään kaksi
kierrosta j ä l j e s ^ Alkaa tappelu joh­dosta.
Liuska tekee useita yrityksiä
sivuuttaa Heikkilän, joka aina hetkek­s
i koventaa vauhtia, joten Liuska el
pääse johtoon. Heikkilä näyttää vä­symyksen
merkkejä, jotavastoln Lius­ka
näyttää vasta läässeen veriinsä.
mutta ei saa loppukirillä riittävästi
nopeuttiEu Loppukamppailu alkaa. Inrn
kolmikko on 150 metriä maidista-
Liuska g näyttää päättäneen voittaa
maksoi mitä maksoL Astuu jo Heik­kilän
rinnallekhi, juostaan rinnan
(mela on tavaton katsomossa). H e i k ­kilä
asettaa kaikkensa liikkeelle ja
l u j a l l a loppunykäyksellä vetää itsensä
i n e t r in puolitoista edelle, voittaen
Juoksun. Neva on hellittänyt loppu-temppailun
alkaessa, mutta ottaa n a ­v
a k a n loppukirin saavuttaen edelli­siä.
— Juoksun päätyttyä on Heikkilä
k u l t t i , poistuu t(dsteh tukemana r a ­dalta.
Liuska e l näytä olevan millän­säkään,
nauzeskelee vain jalkojaan
verrytellesÄ Neva myöskin on h y ­vässä
kmmossa. Poistuessaan radalta
saavat Liuska j a K e v a vielä yUmää-räiset
aploodit ualkkioksi sUtä, että
heidän osalltetamisellaan ottelusta
muodosttd todellakin jännittää
jUnaän ull&irjoittaneesta näytä,
että liuäta' Jfitti l i l a n paljon loppu­k
i r i n vaxKon. Parantamalla vieläkin
vauhtäa puolimatkasta lähtien, Jtihon
h t o xfiytä iQrkenevän. o l i d hän Icyen-nyt
inivatttunaan HeikkHän. Vipcea
kidtexddn 'sanoa. Myöhemmin "Neva
kertcA, c t & häntä alkoi vidvata pis­tos
TmDltmatkasta lähtein, el muista
exmen 1rnr'^«iii»«i^ pistoks^ta. 'kärsi­neensä.
. Azmetteiumh kxdtenldn
. Monkariiflieitossa
s a a v u t e t a melko liyviä tuloksia. Isot
pojat näyttävät innostuvan asiaan.
Moukarin paino n l i : i6 paunaa. Tulok­set:
1) . J . Sjöman, •New York. 45.56 m.
2) A Kangas, "Nesf York. 44.50 m.
3) V-. L . Kuosmanen, Monessen, P a ,
40.87 n t .
K^tfeiri kolme mls yUttivät viime o-lympialaisissa
CÖTaiikeganissa) saavu­tetun
parhaan ttildksen. 40.28 m.
K i l p a i l u j e n loppupuolella (uon tuos­takin
ripotteli viJttä, Eihän se k a ­toksessa
olevaa yläisöä suurestikaan
liäirinnsrt mutta Iniltenkin huononsi
tuloksia. Sadetihkusta huolimatta £i-merikalaiset
]oiikku«!t atikerasti pe­lailivat
pallopelejä -keskikentällä.
oU
5,000 l u c M u Jnoksa
viimeinen Jännittävä < kilpailuaine.
Sosialidemokratlasts Itommnnlsmiin.
T y S ^ ^ n l i l k e ennen sotaa.
Suomen työväenliike -alkoi 1880-lu-vtflla
siten, että sodaBpbliittisia asi­oita
Harrastavat herrtsnfiehet perus­t
i v a t "työväenyhdistyfcää" — etteivät
t y S K s e t Joutuisi sosialismiin! 1890-
mvun keskivaiheilla alkoivat työläiset nateöl yhdistyksissä ajaa omia «sioi-t
a a n Ja vallata ^iitä haÄmmsa. S a ­man
tfkaan tapahtui lakkoja lukui­silla
«iloilla» Poliittisesti oli «isimäi-sena
citÄttajana porvarilllsai J a työ­väen
pöltiikan välillä äänirfkeoskysy-mys.
Suomessa oU eduskuntana vielä
4-säätylsrt valtiopäivät, joista työväki
oU poissifljettuna. V. 1896 työnnettiin
työ^enyhdistysten edustajakokoukses­sa
pois Johdosta vanhoilliset, porvarit.
Joiden tarkotuksena oli käyttää työ­väenliikettä
apukeinona taistelussa
ruotsalaista porv^lstpa vastaan, ja
j o t k a eivät edes hyväksyneet yleistä
äänioikeutta porvarls- Ja talonpoikais-säätyihln.
j a v. 1899 lähtivät "nuOT-Buomalaiset"
(liberaalit). Jotka eivät
hyväksyneet työväen puolueen perus­tamista.
y 1899 penistettu Työväenpuolue
lausui ohjelmansa lyhyessä esilau­seessa,
että puolue "joka perustuu y-lelsen
työväenliikkeen periaatteisiin
yhteidcuntakehityksen suhteen, pyrkii
kaikissa suhteissa Suomep työväen
taloudelliseen ja yhteiskunnalliseen
vapauttanuseen". Lisättiin vielä, etta
"perusedellytyksenä siihen on Suomen
kansallisen itsenäisyyden säilyttämi­nen".
Jonka jälkeen seurasi 13 m i n i ­mivaatimusta.
V . 1903 otti puolue so-dalidemokraattisen
nimen ja jnll3tl
että työväki " e i -vöi tunnustaa pyhik­si
niitä lakeja. Joilta luokkaeduskunta
sille l a a t i i " , öRä 'fcnn on riistetty Juu­ri
se mikä tekee Ihmiset
Ohjelman periaatteellinen puoli, joka
oli laadittu Itärallan sos. dem. ohjel­man
mukaan, taikavarikoitiin kyHä
tsaarillisen sensuurin toimesta, mutta
voitiin sitä v a r d n -vajaasti levittää
kuten työväenkirjojaiSn ("Erfurtin o h ­jelma"
yms.). K u n tsarismilla juuri
oli ristiriita Suomen y t y j e n kanssa,
ei se pitänyt tarpeellisena erikoisesti
vainota työväenliikettä, v a i k k a pitikin
sitä tarkan poliisi- J a sensuurivalvon-h
a n alaisena. TSmä vertat^sinen v a ­paus
antoi tilaisuuden n i i n laajaan
toimintaan, että varsinaista vallanku-moukseHis-
mraxilalsta suuntaa ei syn­tynyt.
Osa työväen luottamusmiehistä
pii aktiivisesti mukana porvarillisessa
vapautusliikkeessä tsarismfai vallan­kaappausyrityksiä
vastaan, — kuten
tietenkin koko työväenliike-oU j y r -
fcässlt vastarinnassa. Osa o l i mukana
"aktiivisessa" (kansallis-es-enäläises-sä)
vapausliikkeessä, kuitenkin pyrkien
samalla itsenäiseen, proletaariseen
salatoimintaan. Sellainen supistui k u i ­tenkin
mitättömiin pommiattentaattei-h
i n j a dynamiittivarkauksiin s ^ pie-n
i i n mielenosoitusyrityksiin ("yerisun-nuntaina"
1905), mutta kun virallinen
puoluejohto (Turussa) ei tätä toi­mintaa
ohjannut, päinvastoin sitä
vieroi, ei työväenliike päässyt pois
feansaHisahtaista ja pikkuporvanllis-
Ranska, joka rflldin vielä pii m a r x i ­lainen.
Suomen ^öväenliikkeeltä
puuttui sitä poffittästa'. läajakatsei-suutta
j a vallankumqtflcsellista määrä-tletpisuutta,
jota ssnKähin aikoihin
aivan r a j a n takana edusti bolshevismi
On merkille pantavan kuvaavaa että
S u o m e s i ei silloin eikä v:een 1918
asti esiintynyt boishevtetlsta puoluet­ta,
ei edes järjestynyttä fraktiaa.
K u n Suomi lienee «Jlhzt ainoa tsaa­rin
alaisista miaista. jolum ei muodos­tunut
b o l s h e v l k k i - r y l m j ^ . o n syytä
asettaa kysymys: m i s ^ se T d Johtua?
Allekirjoittanut katsoo itiiSsyTn olleen
öinä. että Suomessa valBtsiTOt t d s e n -
M s e t olot kuin kelsarikmmaissa. O l i
autonomia, vaikka vailHnatngnkin. O l i
reformistisista kehyksistä. PuoIu«n
helsinkiläisessä lehdessä kehittyi kyHä
hyvinkin jyrkkä luokkatietoisuus suo-men
porirarisluokkia vastaan, hakeu­tuen
lähimain samalle kannaHe kuin
leraalinen työväenliike. Joka varsin
eristynyt Venäjän jftmyaet^^
VesAJän vallankumoukasn pcoUeemeJa
ei ymm&retty: Venäjän vallankinnous
koski meitä vain sikäli k u i n a r v i o i t i in
sen Tikuttavan Öuomeen. Arveltiin
VenäJSIQ vallankumousta seuraavan
porvarilBsen kauden. E i tuntunut sen
takia olevan vielä aika asettaa prole­taarisen
vallankumouksen kysymystä
käytästnöllisenä kysymyksenä. De­mokraattiset
harhat olivat v a r ^ v o i ­makkaat-
J a vaikka o l i k i n pieni valr
lankumoukselUnen kokemus vita 19(fö
—6, oli se jäänyt vaillinaiseksi sikäli
ettei ollut t^iiahtunut avointa, aseel­lista
yhteenottoa — ei suomalaisten ja
venäläisen sotaväen kesten (paitsi
muutaman sadan punakaartilaisen
osanotto Viaporin kapinaan) eikä
Suomen porvariston j i työväen kes­ken,
i i i i n lähellä kuin se o l i k in (pie­ni
yhteenotto). Suomen työväenliik­keen
näköpiiri jäi näin cCen ahtaaksi
eivätkä sen probleemit. että n i i h in
vastausta haettaessa olisi Jouduttu s e l ­vään
marxilaisuuteen, bolsheviimiin
astL
AUekirjoittamit on koettanut tätä
•mxäboB 'BeikkOlUe.' J u u r i atoiteemmln
hän o l i Joutunut Juoksemaan Tiuvutta-v
s n -m^kan. Hänessä emä Juolsutyyll,
fcehiavyyb ja hitonmoinen ^ q .
TuTtteet näyttävät Mjanta; mutta
rataan nähden ne ovat liyviä.
1) ' E . Heikkilä, Nonsooa, TOHss., 16
m. 99-sek.
2!» "Liuska, Bessemer, Pa„ 15 m. 50
sek.
3!» "Vr. Neva, Kisatoverit, v "Levack,
p i r t . . ' C a n a d a , 16 m. 53 sek.
TShän päättyivät lauantain kilpailut
\S3ngiEtte Parkissa. — tlJa^')
Udeilutidoksia Sparta-kiadeMta
E l o k u u n 15 pnä s u o r i t r t u i t o Ikil-poLiluista
mainittaikoan seuraavat
tnhäEset:
Imaisten 4x100 m m väesttn voitti
U x s k o v a ajalla 52.4. Toisena oli
Leningrad 63.1.
Iltaisten 500 m m j n o i s n n voitti
Qzhxva, Leningrad, 1.22.6, loisena
I l j i n a L : g r a d , 1.23,4-
I^aisten linkopallon l e i t o n voitti
G a l i n a , L r ^ d , 37.04; TTgimn K e ­käläinen,
Suomi, 31.35.
Miesten 100 m. välierässä juoksi
käiksi ajan 10.8, kaksi 10.9, j a ^ o l m e
tasan 11.0 sek.
800 m m juoksun v o i t t i Kivekäs,
Karjalana-Neuvostotasavalta, ajalla
2 min. 02.4.
10,000 m : n juoksussa käjrtiin kova
kamppailu leningradilaisen Slaksu.
novin j a suomalaisen Hollon välil­lä.
Maksunov v o i t t i p a r i l l a metrillä.
A j a t tulivat hyvät, ollen ne 82.J4
j a 32.34.8. M : n a i k a uusi Neuvos­t
o l i i t on ennätys.
Vauhdittoman korkeushjrpyn voitti
k u u l u suomalainen n ^ k k e i l i j ^ - u r^
h e i l i j a Veildco Mutikainen tuloksella
156 sm.! Toisena Sverre Helge-sen,
Norja, 153. Mutikaisen tulos
on 3.6 senttiä parempi Suomen
T U L t n ennätystä.
- 2 0 0 mm välierissä juoksi Pod-
^ e s k i j , Ukraina, uuden ennätyksen
22.4 sek. O r d i n s k i j , U r a U , 22.5.
Saorai voittanut englantilaiset
jalkapmllosta
Jalkapallokilpailuissa voitti K a u -
kaasia Hanskan 8—1. Leningrad
U r a l i n 6—2. Suomi Englannin 5-—
1. Suomen voitto tuntuu yllättävälr
tä, sillä onhan Englanti\t;uhnettu
vanhana palloilumaana j a epäile,
mättä sieltä on ollut vahvin mahdol­l
i n e n joukkue. Suomalaiset palloi­l
i j a t , ovat tähän asti voittaneet kaik­k
i käsrmänsä ottelut. Suomen ja
E n g l a n n i n välistä ottelua o l i seuraa­massa
noin 25,000 henkeä.
P a i n i k i l p a i l u i s s a oh 217 osanotta­j
a a . Suomalaiset pistemäärässä Joh­tavat.
•
i n g it posstble t o build up a real
militant f i g h t i n g working class mov-ement.
Wafires and Trade
Unionisin
Through the intrpductlon of the
•factory System and the naturial
development of capitalism causing
large nnmber of vrorkers to be
thrown togeth^r whose only asset
wa8 thelr labor power, i t was prov-en
by t h e men themselveB that by
banding together fhey could obtain
a better standard of l i v i n g.
Tbough vrherever there was Ind­u
s t r y i t wa8 f ollovnsd up by n period
of intense organfasation into Trade
Unions.
FDNCTIONS OF A TRADE UNION
A Trade Union i s a n organlzatlon
of vrorkers -viho Tceep i t going by
n systera of dues and assesBments
Tor the purpose of protecting its
meinbers by a policy of coHective
l)argrain)ng,- and so be able by the
combined strengTith of the union to
obtain a decent l i v i n g standard,
Vancouver Condemns
. Opposition
, The Vancouver branch of the Y . C .
L . . alter conädering the* döcmnents
issued by the National Executive
Committee on the situation i n T o ­ronto
affirms its suport to the N a ­tional
ExecuUve <3ommittee elected
by the National Convention; repudi-ates
the activltles of the Social Demo-cratic
elements who attempt to break
dbwn the democratic centralism whlch
is and hiust be the basis of any C o m -
munist organlsation.
We undertake to carry out loyally
the decisiöns of the National Execu­tive
Committee and call upon ali
Y . C J L unlts to show thelr solidarity
with the (?ommunist Program by
giving thelr whoIe-hearted support to
the National Executive Committee.
N A T I O N A L E X E C U T I V E C O M M I T .
T E E ISSUES N O T I CE
At the Politlcal Committee meeting
that was held on August 15 t h . . the
following resolution was adopted r e -
garding the opposition within the T o ­ronto
Y . C Xu:
' T h e League is to be open to any
on6 of the expelled 53, upon the
acceptance of the N£.0. statement
(the statement of July 17 t h . , w i th
the additlon of a clause relative to the
expulsion Itself).
•^cepUqn la tb he ipade i n the
(»6e ölr tTiose äjg^Äst whöm äpttällc
charges are preferred. Theise must first
änswer to the charges and upon sub-inltting
to disciplinary measures, vrlll
have the bpportimity of re-enterlng
the League."
Pääkonsnlivirasto
koko Canadaa vart«n laortttaa kalk­kia
maan viralliselle ednstakBeU»
knulnvia teht&viS, antaa paswj«
matkustosta varten kotimaahan tai
mnaalle, vahvistaa asiaUiJoja, k i i a*
nSksU r.m., selvittää perintö. U
mnita Suomen kansalaisiin kohdiäs
tavia asioita.
Osoite:
Conanlate General öf
Boom 918
Fiataai,
1410 Stanley Street, Montreal
(Comer St. Catharine and''StJB£i^)
A K S E U R A U A N H E M O,
pääkonsuli
Lisiksi on Suomena . edostajiiui
Canadassa: Konsuli Erick J . Korte*
Port ArChur, Ont — Adiel Saari*
mäki, 819 Bay S t , Toronto, Ont: —
H. P. -Albert flermanstn, 479 Main
St, Winnipeg, Man. — Thomas
Franssi. Box L , Sopper Cliff, Ont
Tindihaipl^
K i r j . Toivo Raita
Taattoni minulle lapsena laittoi
helkkyvän tuuliharpun.
Sävelten säfkeiBtä kielet taittoi
j a vartoi kun buureksi vartun.
P l i m - p e l i , pomp-peli, helisi harppu
j a vartoi k u n suureksi varjtun.
I Käski hän' i l t a i s i n kuunnella tuota,
kun^unehen silmäni suljen,
sitä muistella silloin, k u n elämäni
suota
ilotonta mä y k s i n kuljen.
P l i m - p e l i , poiii-peli, helisi harppu,
i l o t o n t a mä y k s i n kuljen.
Pärevalkean värjyssä valossa,
taatto tarinat kertoili kummat:
sortovaltojen vainoista salossa.
by using the^threat of ceasing work 1 sj.iaien surujen summat
and SO h a l t i n g the f l ow of the
boäs's profits.
i n passrng, it might "be wen to
point out that one of the reasons
why -vvomcn -are so poorly paid is
lack of organization, because in a
large number of cases fear of u n -
employmcnt loss cai^es them to, .
not organize but rather grab at "•™-P«"' pom-pell, helisi harppu,
what they can obtain. The resulthy^^^^* taattoni tarinat toisti,
is that altliough through political
action in ATberta and other pro-1 M u i s t o t murheiset iäksi mielehen
vinces they Tiave a mlnniram 'wage jg|;
act for women, through lack of lapsen poskille kyynelet kieri, -
organization these are very seldom Harpun kielissä hiljainen humina
P l i m - p e l i , pom-pell, helisi harppu,
esi.isien surujen suminat
i K o t i s i r k k a kun seinällä soitti,
takkavalkea liedessä loisti,
harppu heleän virtensä v i r i t t i,
synkät taattoni tarinat toisti.
Hved up t o .
O U R D U T I ES
kysymystä selittää v. 1928 Leningradis­sa,
" P r i b o i n " kustannuksena Ilmesty­neen
tov. M . Malselih k i r j a n "Sivuja
Suomen proletariaatin vallnkumouk-selTisrrta
historiasta" SUkOanseessa.
(Kts "Kommunisti" No. 1, 1928.)
V. 1905, merkitsi Suomessakin l i u o -
mattavaa murrosta. Vastarinta t s a -
risinin laittomuus- j a mlellvaltapoli-t
i l k k a a vastaan *) kohosi p i t k i n vuot-kävi
taaton elämä iltahan vieri.
P l i m - p e l i , pom-peli, helisi harppu,
The r e f o r e the only l o g i c a l road taaton elämä i l t ahan v i e r i .
that we, as students of h i s t o r y ' a nd
economics, can foTlovr Is t o agitate
f o r more and stlll more organization
both among men and vromen into
the Trade Union movement; b r i n g l k o v a n kohtalon tyrBkyissäkästun.
into the class war a large number Vuosien varrella vaikeni harppu,
of the a t present unorganized, mak-} kovan kohtalon tyrskyissä kastun.
N y t , kun k u l j e k s in maailman katua,
mieron mutkaista polkua astun,
tahdon seurata taattoni latua,
A
S U O M E E N
MSDoienlBrUaa o
Canadan DoDaristi j
UUfETYSKULUTt
lOe iibetykidttft isUe $80,00, eÖjBjl*
ItetykslstA $20.0l>-~|i939,^ SCJTll^
hetyksista $90.00--$7d.99 Ja %iM
IfthetyksUtä $80.00->«100.00 ^ |
eSö jokAlselta Seuraavalta alkat
dalta dolkriliA.
SikkS^aodialSli^Tksbttt ovat jUU
sadalta dollarilta.
«läielyL
hetyldralat «8.60 UhetykseltS*
Sadburyssa Jft TinpttristBUft anivafi
•ohrat kaörda Vapaaden konttoria^
tledusUiniiassa «rikötslcatsliä.
L A I V A P I L E T T E J X M Y Y D J UN
TIEDUSTAKAA PILETTIASIOITA
TehkfiA JShetykset osotteellft: ,
Boa
VAPAUS,
69, SUDBURY. ONT.
Vapaadelle ottavat rahavUltykslI
rastaan mySsUnt
/ A P A U S PORT A I T H U R B R A N CH
816 Bay Street»
Port Airllinr. Ontario
VAPAUS MONTRiEAi B B A N CH
289 St Antoine St,
, i^' M o n t r e e ^ / ^
X OKSANEN 1
Kirkland Lake, Ont : E
JOHN VUORT, I
Sonth Porcupine, Ont
CHARLES HAAPXNEN,
Osauskanppa, Timmfns, Ont.
' A. f . HILL, •
967 Broaddew Ave., T^nronto, Ont.
. DAVID HELIN
eri p9i]{|(Blninnilla Pohj.-Ontariossa
t a kohoamistaan j a joutui tyaväenhi-ke
yhä selvemmin sen etupäähän. S a ­malla
k u n porvaristo yhä enemmän
tsaarin avulla esti uudistuksen (m.m.
kunnalli>>reToi'iiiIfimIn, torpparien v a ­pautuksen
ym.) MIelenosoItukässa
Vaadittiin, paitsi eduskuntarefomna.
tsaarillisten laittomuuksien poistamis­t
a j a kansalaisvapauksia. K u n sitten
t u l i sana lokakuun suurlakosta,, johon
suomalaiset rautatieläiset eivät Pie­tarissa
aikoneet ryhtyä, lähetettiin
niille sähkSsanomia eri puolilta maa­t
a . P i a n tempautui Suomikin mukaan
a parissa j^ivässä oli koko ybteiiktm-t
a lakossa. Porvaristo julisti lakon
"kansalUslakoksi'' j a y r i t t i ottaa sen
johdon käsiinsä. Muutamassa päivässä
selvenivät k u i t t a k i n luokkarajat, etu­päässä
teollisuuskeskuksissa, j a H e l ­singissä
seisoivat lakkovlikon lopuiDa
ase kädessä vastakkain työväen puna­kaarti
Ja ylioppilaskaarti, vaikka pää­asiassa
tietoisuiis tsaarillisen sotaväen
Qsnäolosta yhteentörmäyksen ehkäi-s
l k i n . Se sotaväki pysyi passiivisena
eikä oltu varmoja, initen se menettc-laisjoukko
otti osaa taisteluun Vlapo- h a t . kalenterit. V a p p u - y m. tllapälsjul-rissa
toisen osan yrittäessä rataa repi- kalsut. naisten, nuorten, lasten ym
mällä estää hallituk. asejunien tulo. S. lehdet Sosialistisella tvftväellä oU
dem. puoluejohdon kanta oli tällöin vankka jalansija raltUusUIkkeessä y m
horjuva: odotettiin Pietarissa tapah- yhteiskunnallisessa Ulkkeessä. Ösuiis.'
tuvan jotain, joka oli johtanut toi-j toiminnassa oh sosialistien vaikutus
voimakas j a v. 1916 erottiin porvaril-lisesta
erikoiseksi 'edistysmieliseksi'
osuusliikkeeksi. Kehittyi myös voima­kas
työv. urheiluliike, vaikkakin työ­väen
urheilujärjestöt kansalaissotaan
asti pysyivät porvarien kanssa samassa
lUtossa. Lyhyesti; Suomessa kehittyi
voimakas laillinen työväenliike, joka
tänä aikana menetti paljon sitä v a l -
1005
Tä-meen.
Maassa oli kyllä yleiseen pu­nakaarteja,
mutta aseita öU vähän.
Vlanorin tappion jälkeen hallitus ne
h a j o i t a .
Tulokseksi vsta 1905 Jäi Suomelle
ykslkamarlnen eduskunta, valittu var­sin
yleisen äänioikeuden perusteella,
n i i n että Sosdem puolue sai vaaleissa
1907 (ja sitten miltei joka vuosi) n.
« ^ ä ä n t e ^ ( 8 0 ^ u s t a j a * J W : s t e . [^
ääniä 330 tuh.) Tsaari p s r . - J t i erikoi- _ e jo oU voimakkaana tuntunut S f ^ ^ K L ^ JJ!® aff*"«f näkin aikana pysyi Suomen työväen-julistuksessa
tehdyt laittomuudet, mut- x\ike varsin jyrkkänä, lubkkatietolsena.
t a Stolyplnln johdolla suoritettiin 1909 ge el kieltänyt vallankumousta, vaikka
Duuman avulla uusi '^oterejkl Suo- g, ynmiärtänyt sitä lenlnilälsestl. P o r -
^ J^ ^ r / r ^ v ^ 1? Variston kanssa se el pyrkinyt liittoon.
X L Siv. 341) VaaUrtkeuteen e^ toj- ^ u t t o siinä kehittyi S^llä reformlsti- "Än^Sf* ^Ä^^: «^"P^ osuustolmlnnal.
^^S^w ^ ^ ^ f ^ * t a usten Jöhtafaln kerfcuudessa. mutta
(kuimalllnen äänioilam.^työväensuo- liikkeessä j a e-jeluslait
y.m.). tietenkin Suomen PPr-Uuskuntatyhmässä. J a . v . 1917 oUvat
I näniä paisuneet niin voimakkaaksi, et­tä
puoluejohto Venäjän helmikuun
vallankumouksen jälkeen hyväksyi k o ­koomushallituksenkin.
Mutta sitten
voitti taas j y r k m p i suunta puolueen
johdossa.
Eräs seikka, joka löi leimansa Suo­men
oloihin, j a antaa avaimen p a l -
varien toivomuksen mukaan.
Iisi, jos syttyisi avoin taistelu. Jännite
tävä tilanne syntyi heinäk. 1906. V i a ­porin
kapinan aikana, jolloin Helsin-
^£sä julist. suurlakko j a punakaarti-
•) K t s L e n i n i n taokset. I V , siv. 335
(1927 painos). Suomeksi ' X e n i n k a n -
salUsuuskyoanykse^", ja
Suomen kysymyksestä".
«Lenin
2. Imperialistisen sodan aika
Sotaan mennessä oli Suomen työ-väexiUike
paisunut huomattavan suu­r
e k s i Taantumusalka, vaikka i ^ k ln
suuremmat saavutukset demokraattis­ten
reformien alalla, ei kuitenkaan
estänyt julkista työväenliikettä toimi-{jo<m, mitä s l t ^ tapahtui, oli se että
masta. Ammatillinen liike käsitti l i i t - Suomen' kansa o l i aseista riisuttu. K u n
toa, joiden keskus. Suomen Anmiatti- tsarismi el saanut voimaan laitonta
järjestö ^perustettu v. 1907) yhdisti asevelvolllsasetustaan. jota se yritti
V. 1916 41Ä>4 työL <170 osastoa) j a 1899—1901 Suomen (vissillä rajoittik-
1918 156.563 a.574). Miltei joka Suo- silla) oman sotaväen sijaan, piti se
men kunnassa o l i työväentalot, joissa» Suomen kansaa aselstariisuttuna.
llie Readers of the
Vapaus
Patronize only tbose ^ coneems
that AdVertfse in the Vapaos and
encourage thelr nelghbors to do
l{kewl8e. In tbis way we support
our o«'n ecncem and also enable
t to serve the advertisers for tbeir
mohey's worth.
We have bnllt our organlsation
through co-operatlon by wbieli means
only ,we, can,,lttrther develop it
For that reason, J e t ' n s nbt zOrget
the Vapaus advertisers.
levän omia voimia nousta sitä vas­taan.
Porvariston kanssa ei haluttu
yhteistoimintaa, Imp^lsJIstinen sota
ei tuntunut koskevan ensin välittö­mästi
meitä; suomalaisia ei viety so­taan,
sotaa ei käyty Suomessa. Suo>
men soslalidemokräuan el siis myös«
kään välttätnättä tärvintmt ottaa sel­vää
kantaa s o j t a ^ nähden. Tsarlsmllle
kyllä toivottiin tappiota ja odotettiin
pelastusta Venäjän vallankumoukselta.
Mutta tilannetta ei tehty selväksi t y d -
väelle. Sodan .vaikutukset tuntuivat
kyllä Suomessakin. Alussa meni maan
talous sekaisin, kun . v i e n t i (etupäässä
puu- j a paperitavaran sekä maitotuot­teiden
Vtöntl) lakkaat Mutta pian
korvasi sen Venäjän sotatilausten ja
vairustelutOlden jikljous. Tämä taas
vaikutti mulllstavasti yhtelskuntaolol- .
hin. Sadoin tuhansin joiitul maälais-köyhälistöä.
suureksi osaksi talonpoikl-äkln;
lllldceeUe sota- J a linnoitustöihin,
aina Muurmannin radalle j a muualle-ikin
Venäjällä. Maataloustuptteiden
l i n t a i n nousu aiheutti valtoimen maa-
Eeinottelun j a syntyi suuri joukko n.k,
kauppataloja, jotka kulkivat kädes­tä
käteen. Inflationi johti väkistenkin
palkkaliiklceisiin. jolta koetettiin ohja­t
a petetyssä muodossa (yksilöllisesti
työpaikalta lähtien järjestettyjä lak­koja
ymA), n i i n ettei suurempia y h -
eentörmäykslä tapahtunut. Työväen­liikkeen
julkisuus säilyi tietenkin sen­k
i n useampiakin. Kaupungeissa suuret
miljoonapalatsit. Työväen sanomaleh­distö
käsitti aina p^ilnkymmeneen
lehteen asti. useat jokapäiväisiä; lisäk­si
amm. liittojen lehdet, aikakauskir-mä
osittain .vaikutti sen. että Suomen
työväenliikkeessä kehittyi vissinlainen
oman mitättömyyd^ tunne. O l t i i n a -
seettomina tsaarillisen sotaväen mie­hittämässä
maassa eikä näyttänyt o-s
u u r i - j a poliisi valvonnan oloissa. S i i ­hen
t a i v u t t i in toivossa saada järjestöt
säilytetyksi y l i "poikkeuksellisen" so­ta-
ajan! Tällainen kanta osotti impe­rialismin
olemuksen tuntemattomuut­ta..
Vaikka onkin selvä, että julkisen
toiminnan mahdollisuuksia oli käytet­tävä,
olisi niitä pitänyt täydentää s a ­laisella
vallankTimoukselllsella toimin­nalla.
Mutta sitä oli v a r s in vähässä
määrässä.
(Jatk.)
^1
«• Ja
I
4
I
m
^'1