Vapaus, July 15, 1952

              Tiistaina, heinäkuun 15 p. — Tuesday, J u l y 15, 1952 Sivu
ISUBEEm «i- Indepeodent labor
Casan of nmilab Canadian^ E S -
taUisbed Nov. 6, m?; Autborized
^ eeecmd dass maU by the Post
OfOeo Depoitn^Dt, Ottava. Pub>
fiäied thilee 1^ Toesdays.
XlmrBdays and Saturdaya hjr Vspaui»
PBbHnhhig CompaDy Ltd. at m-m
ESm W^ endbtnr, ont^ Canada.
Telepbones: Buslnea OfUce 4-4284.
Editorial Office 4-4265. Manager
B. Suk£j. Editor W;: Eklund, Mailing
eddreas Bo» 69, Sudbtoy, Ontarto.
Advertising rates upon appUcatloft
Tl-anslation free of chatge. ^
TILAUSBUnfAT:
canadassa: i vk. 7X10 6 kk; 3J7Ö
3 kk. 3 ^
YhdymraUoieea: 1 vk. 84)0 6 kk, 4.30
BuuxBeauk: I vk. eA> 6 kk. 4.76
sBsr
Mine-Mill union vetoomus
•i Viime torstaina lehtemme uutisosastolla julkaistu MinerMill union
* Sndburyn osaston 598 presidentin Mike Soiskin artikkeli on ajan-
* IjoJitaineD j a tärkeä vetoomus kaikille uusille canadalaisjlle.
l Vaiitka siinä sudburylaisessa hulinakokouksessa, missä eräät vasta
. Canadaan tulleet yksilöt rähisivät erään pahamaineisen '••komraunisti-
^ vastaisen liiton'^ fyhrerin johdolla ei tiettävästi ollutkaan yhtään
* suomalaista — mistä me kaikin voimme olla ylpeitä — niin tosiasia
«n kuitenlun, että meidänkin maanmiehiämme Julastellaan vallieiden
' j a vääristelyjen avulla pimeyden töihin, joista ei koskaan kunnian
kuUco laula sen paremmin heille itselleen kuin meillekään. Tämän
•> vuoksi on syytä pysähtyä miettimään niitä seikkoja, mitä mr. Solski
'. artSdkelissaan korosti.
' . Selvää on> että mr. Solski ei mainitussa artikkelissa puhu yksilönä,
(M-M imion Sudburyn osaston presidenttinä — eli 16,000 jär-jeltyneen
- Icaivostyöläisen puhemiehenä. Tämä sellaisenaan lisää
; tämän artikkelin merkitystä. Mutta vielä tärkeämpää on huomioida
l <$e yfitavällinen> mutta samalla vakavamielinen sävy, millä tämä vetoo-
* nuis esitettiin. Palauttakaamme lyhyesti mieleemme joitakin pää-
; kohtia:
1 ,. Meidän uniomme, ja koko yhdyskuntamme, olen siitä vaqna,
i cn Kahellisesti lausunut tervetulleiksi nämä uudet työläiset (juuri
* saj^uneet siirtolaiset) ja on tehnyt kaiken voitavansa vakuuttaakseen
* heille, että he ovat tervetulleita. Me olemme vetäneet nämä uudet
f työläiset unioomme ja kehoittaneet heitä osallistumaan täydellisesti
* Untomme kaikkiin rientoihin . . .
\ ^'Mutta vaikka me työläiset olemme tehneet kaikkemme lausuakv
semme uudet canadalaiset tervetulleiksi, on myös toisia jotka työs­kentelevät
yhtä peräänantamattomastilyödäkseen kiilan uusien ca-nadalaisten
ja niiden (työläisten) väliin, jotka ovat tulleet tänne
aikaisemmin tai ovat syntyneet täällä . .
Että näin on asiai sen tietävät myös täkäläiset maanmiehemme.
Myös tiedetään/ että mr^ Solski puhuu totta sanoessaan, että vissit
piirit, jotka ovat makeasti liehittelevij^ään uusia canadalaisia, pitävät
ii^ä'kuitenkin alhaisina '^muukalaisina" etteivät he kelpaa mihin­kään
muuhun ''kuin väkivallantöihin" työläisten unioita vastaan.
'**Tiitaten ilmeisesti Sudburyn Finnish haalilla pidettyyn kokoukseen,
missä ryhmä vasta Canadaan tulleita siirtolaisia rähjäsi erään hyvin
tunnetun union i;epijän johdolla, mr. Solski kirjoitti: "Me canadalai-
* set kannatamme puhe- j a kokoontumisvapautta ja taistelemme kuo^
i lanaan asti näiden oikeuksien suojaamiseksi. Me canadalaiset työ-hYOVEBTU
UUTTA
SATTTUVASn
America Peace Cru«aden (vaitiosih -
teeri Achesoniile osoitetussa) kirjees­sä
sanotaan:
"... Kuxen olemme teille Jo aiical-semniln
sanoneet, me oleoune sitä
mieltäi että neuvotteleminen rau­hasta
aseistumiskilpailun s i j a s t a on
p a r h a i n keino kolmannen m a a i l m a n ­sodan
välttämiseksi..." — Tyomi«s-
Eteenpäln.
"ILMEISTÄ" SE
K T L U K I N ON
Me. kuulimme muutama päivä s i t ­t
en sähkölaitteesta, mikä voitaisiin
tehtaasta, myydä sievoisella voitolla
$4^0 hihnasta. M u t t a t e h t a i l i j a myy
s e n välittöjäile 419 lUnnasta. «VäUttä-
Jä puolestaan myy sen kauppaan $27
h i n n a s t a Ja kaupasta se myydään
k u l u t t a j a l l e $42.50 h i n n a s t a . Ilmeistä
on, että meidän talousjärjestelmääm­me
vaivaa J o km m u u k i n k u i n t u o t a n,
non puute. — J . V . MacAree, Globe
and Ma51, Toronto.
• • *
Oi jr ^ Ci m.
HeinäkouD 7 pnä, pääjohtaja POHJA O V L U O T U . O H J E L MA
MaoDo Pddulan b«ot8jalspäh&- SIIRTYY TULEVAISUUTEEN
« Iäiset tiedämme puhe- ja kokoontumisvapauden arvon, emmekä me
t anoa minkään pomon i a i hänen apurinsa tai lehtirievun järjestää
1 ivakivaltaisuuksia puhe- ja kokoontumisvapautta vastaan."
{ ..Tässä vaiheessa uusien canadalaisten, jotta viekotellaan valheellisilla
* Iu|»auksiIIa, uhkauksilta ja peloitteluUa pomojen likaisen karkeistyön
< teujöiksi, on aimettava rehellinen vastaus itselleen: ''Kummanko otan
H "v^xeini työläisten ja heidän nnionsa ojennetun ystävän käden, vai
( t3wlanänkö sen pois ja antaudun porvarien liehittelyn perusteella toi-
{ miäi, joista todennäköisesti ei kunnian kukko laula?"
I Osoitettuaan, miten mainittuun Finnish haalin kokoukseen rähjää-
* mään^tulleet uudet canadalaiset oli selvästi mobilisoitu eräitten $el-j
laisten voimien toimesta, JOTKA EIVÄT L U K E U D U UUSIIN CA-I
iNTAiDALAISIIN ja todistettuaan samalla, että näiden hulinoitsijain
\ johtolangat vievät niille sylttytehtaille mistä on aina johdettu toimin-
\ taatyöväenjärjestöjä ja varsinkin M - M uniota vastaan, mr. Solski sa-
I noo kirjoituksessaan:
I "Uniomme tuhannet jäsenet, työläiset jotka ovat taistelleet ja
* uhranneet uniomme rakentamisen hyväksi, ovat tietoisia visseistä
. seikoista mitä tapahtuu keskuudessamme. Nämä työläiset ovat v i -
\ häisia, sillä he tietävät, että heidän edessään on katkera taistelu
\ työnantajain kanssa Ja niinmuodoin he eivät siedä pettureita omassa
' keskuudessaan. Nämä työläiset raportefraavatuniolle, että uusien
I canadalaisten vissit ryhmät pitävät kommunistivastaisen liiton varjos-
* sa kokouksia, missä tehdään suunnitelmia siitä, miten uusia canada-laisla
voidaan mobilisoida uniota vastaan, jos unio joutuu lakkotais-teluun
. . 1 0 «•0l^Pl0||
! Kaiken ylläolevan perusteella mr; Solski vetosi unionsa 16,000
I jäsenen nimissä uusiin canadalaisiin, että "heidän täytyy, saada kes-
* kuudessaan olevat muutamat yksilöt, jotka ovat antaneet itseään
\ käyttää paheellisessa salahankkeessa koko yhdyskuntaa vastaan,us­komaan
sen, että heidän oikea paikkansa ei ole pomojen, ei pomojen
- propagandalehden, eikä sellaisten yksilöiden puolella, jotka niin ko­valla
kiireellä järjestävät 'vastustavia' liittoja uniota vastaan.
"Minä esitän hartaasti, että uusien canadalaisten paikka Sudburyn
piirissä on tuhansien muiden työläisten rinnalla, jotka ovat rehellisiä
ja luotettavia jäseniä omissa unioissaan ja jotka taistelevat puhe- ja
kokoontumisva{)auden takaamiseksi kaikille."
^e toistamme, että vaikka suomalaisia ei osallistunutkaan siihen
; tappeluvinkujäiseen, johon vissejä muita uusia canadalaisia värvät-tiUi,
niin ylläoleva vetoomus on kuitenkin otettava vakavasti sydämel-le^
sillä tunnettu salaisuus on, että myus suomalaisia siirtolaisia, niin
I kauemmin tässä maassa olleita kuin viimeaikoinakin tulleita, yrite-
'taan viekkaan ja salakavalan propagandan avulla vetää työväen-vastaiseen
toimintaan.
"„ Uusien canadalaisten tiedoksi voimme mainita, että täkäläisten
; maanmiestemme nimi ja maine on muiden canadalaisten työläisten
«keskuudessa hyvässä kurssissa juuri sen vuoksi, kun Canadan suo-
•malaisten enemmistö on ollut aktiivisena ja lojaalisena osana tämän
.maan varsinaisesta työväenliikkeestä, alansa unioissa ja muissa työ-
(i^ienjärjestöissä. Me olemme myös vakuuttuneet siitä, että saatuaan
loiklat tiedot asioista, vasta tähän maahan saapuneet maanmie-
;hemme tulevat ylläpitämään meidän vanhempien kanssa tätä hy\'ää
Imainetta ja kunniaa.
]|li]jiimaii8aineskandaaU Vancouveria
^ lehtemme uutisosastolla julkaistaan tänään lyhyt uutistieto siitä
imiten eräs 18-vuotias tyttö on Vancouverissa tuomittu puoleksi-jtoista
vuodeksi vankilaan kun hän oli maaliskuussa hankkinut 30
•«'annosta'^ huumausainetta 17-vuotiaalle pojalle. .
Tämä ja sitä seuraavat oikeusjutut ovat seurauksena siitä skandali-imalsesta
paljastuksesta, että Vancouverin koululaisten keskuudessa
lon lukuisia huumausaineiden käyttäjiä ja myös niiden kaupustelijoita.
( I Me kuulemme puhuttavan väkijuomien, tupakan ja vieläpä kah-
Ivinkin orjista mistä on melko helppo vapautua, mijitta huiunausainei-iSlJ9
itsensä totuttaneiden henkilöiden sanotaan olevan sanan varsi-
Jnagessa \ merkftykse^ huumausaineiden orjana, josta f on '• äärettö-ttnan
vaikea päästä eroon. Me olemme lukeneet tapahtiunista, missä
^jjjpuehet j a naiset ovat kertoneet miten kovasti on joitakm heidän
Vastustavat VSArn
pomojen määräyksiä
Toronto. — I n t e r n a t i o n a l Chemical
A^orkers union D i s t r i c t C o u n c i l i n k o ­kous
OlubAVhitesandissa, Peterboron
lähellä, asettui Jyrkästi vastustamaan
yhdysvaltalaisen oikeistojohdon mäa.
räyksiä. . -r. •
Kokouksen edustajat kieltäytyivät
hyväksymästä oikeistojohdon esittä.«
mää varapresidenttiä ensimmäisen
k e r r a n union historiassa. Edustajat
sanoivat, että ehdotettu henkilö k u u ­l
u u n i i h i n . Jotka kantavat vastuun
uniomme rakentajain eroittamlsesta
kommimlsmlsyytteen perusteella.
Kokouksessa hyväksyttiin voima-kassanainen
päätöslauselma palkko­j
e n korottamisen puolesta ym, kysy-myksist^.
aÄ, iulkaisl Helslncln Vapaa Safi^
Bibermäii katkelmia niistä monuk"
ta kymmenistä puheista Joltaliäo
päamlnlsterifcaudellaan Ja sen jäl­keen
piti Ja Jotka osaltaan fcovas-tavat
Suomen sodanjälkeistä his­toriaa.
Pekkalan puheissa oUpit-käalhelsen
poliittisen kokemnksen
ja Johdonmnkalsen vakaumnksea
värittämä kestävä sisältö ja siksi
niiden jnlkalsendnen on edelleen­kin
ajankohtainen. Julkaisemme
seuraavassa osan Vapaa Sanan
julkaisemista katkelmista.
EMME SAA U N O B t AA
REALITEETTEJA
F a r : sm rauhankonferenssin y h ­teydessä
31: 7. 1946 p i t i pääminis­t
e r i P e k k a l a Y l e i s r a d i o s s a pu3^ n,
Jossa hän vakavasti v a r o i t t i huo­men
vastuunalaisia piirejä j a J u l -
k i s t a sanaa siitä kannunvalannas­ta
Ja yllytyksestä. Jota lännen t a ­h
o l t a suomen asiassa harjoitet-tim:
" P i e n i maa, s e l l a i n en k u i n Suomi,
ottaa luonnollisesti mitä suurimmalla
tyydytyksellä vastaan k a i k k i ne myö-^
tätunnon osoitukset. Jotka s i i h e n s u u ­r
e n maailman> taholta kohdistetaan,
mutta se ei saa koskaan unohtaa r e a .
liteettien, tosiasioiden Järkähtämä­töntä
merkit^ystä. Se ei esim. saa u -
nohtaa, etta me^ olemme mahtavan
Neuvostoliiton naapuri J a että me o-lemme
maailmansodassa olleet vaa­r
a l l a puolella."
6 N - S e u r a n 3. « . 1948 - A l p p i l a v aU
l a järjestämässä ystävyys-, y h t e i s ­työ
Ja- avunantosopimuksen r a t ! -
f i o l m l s j u h l a s s a pitämässään pu­heessa
pääministerin P e k k a l a suo­r
i t t i yhteenvedon h a l l i t u s p o l i t h -
kastaan Ja s a m a l l a käsitteli k o l ­men
suuren sopimusta. Jonka
m a a l a i s l i i t t o Ja sosdem. puolue o-l
l v a t Juuri Irtisanoneet:
" P o h j a on Joka tapauksessa luotu
minä lähes neljänä vuotena. Jotka
ovat kuluneet vällrauhansopimuksen
sohnimlsesta- Se työhypoteesi, Joka
myöhäissyksyllä 1944 a s e t e t t i in uuden
suuntauksen pcAJaksi, o n koko h y v in
pitänyt paikkansa. Olemme täyttä­neet
kannettaviksemme määrätyt
velvoitukset; :iBauhansopimus o n teh­t
y Ja t u l l u t , v o i m a a n , avunantosopi­mus
n i i n ikään Suomalais-venäläisten
suhteiden ulkonaisissa puitteissa ei
pitäisi enää o l l a a i n a k a a n suurempia
a u k k o j a . Kansainvälinen l u o t t a m u k ­semme
on säilynyt. Sisäiset olot o-vat
s u u r i n p i i r t e i n tasaantuneet. T a -
loudeiUnen elämä on elpynyt. O p i l ­l
i s t a slvist^ystä tavoittelevien Joukko
on valtavasti suurempi k u i n ennen.
•Valtiollisestd'' vapaudesta saavat
n a u t t i a täydessä määrässä k a i k k i.
K a i k e n k a i k k i a a n : viime vuosien
tulos on myönteinen.
S y y t ä optimistisuuteen on
olemassa — Joliot-Curie
B e r l b n L — " K o s k a a n ei ole ollut
n i i n montaa Ja n i i n suurta vaaraa
sodan syttymiseen k u i n nyt", sanoi
M a a i l m a n Kauhanneuvoston presi­dentti
J o l i o t - C u r i e ' -neuvoston istun­tojen
avajaisistunnossa heinäk. 1 pnä.
S a m a l l a hän kuitenkin lisäsi, että
" m a a i l m a n yleisen mielipiteen paino
ijik j u täliän mennessä onnistunut s i l r -
,ut.i;!i4n Eutavalmistelut r a i t e i l t a a n Ja
,( xi.x»* ayvn o l l a optimistinen. T ä s -
•-4 »jdai/ja rauhan välisessä k l l p a i -
lu3s:i meidän täytyy kyetä herättä­mään
maailman omatunto Ja rauha
tulee voittamaan."
Y U 200 tunnetussa asemassa olevaa
henkilö,a m a a i l m a n 50 e r i m a a s t a osal->
l i s t u i v i i k o n kestäneeseen kokoukseen,
joSisa päätettiin seuraava neuvoston
kokous pitää Johonkin a i k a a n tämän
vuoden lopuUa. Tässä kokouksessa
esitettiin neuvoston Jäsenille ' h y v in
tärkeitä uusia (todistuksia bakteeria
aseen käyttämisestä K o r e a a .
; j o U o t - ^ u r l e teki kokouksessa : v o i ­m
a k k a a n . v e t o o m u k s e n Amerikan
kansalle, ettei tämä eristäytyisi muus­ta
maailmasta. Joka ei. h a l u a muuta
k u i n rauhaa- l i a n osoitti k u i n ka
A m e r i k a n : k a n s a l l a o n mahdollisuus
sodan estämiseen. J o l i o t - C u r i e huo­mautti
myöskin, että M a a i l m a n R a u ­hanneuvosto
tietää., että sillä ei ole
vastausta, k a i k k i i n kysymyksiin Ja
edelleen on löydettävä uusia teitä Ja
keinoja lahestyäksemme niitä. Jotka
vielä eivät ole kanssamme, m u t t a h a ­luavat
rauhaa. Hän huomautti k u i n ­k
a käsitys, etta neuvottelu suurvalto­j
e n kesken Ja r a u h a n turvaaminen on
saavuttanut koko maailman m i t t a ­suhteet
Ja esitti neuvostolle päätös­lauselman.
Joka äskettäm hyväksyt­t
i i n A m e r i k a n M«thodisti k i r k o n edus­t
a j a i n koko^iksessa.
Huolellisesti laaditussa j a asiallises­s
a raportissaan k i i n n i t t i JoUot-Curie
suuren huomion . A m e r i k k a a n , J c ^
nykyään kontrolloi n o i n 50 pros. koko
kapitalistisen m a a i l m a n r a a k a - a i n e i s ­ta.
Hän sanpl. että -^määritelmä
k u i n k a on oteltava vastaan J(^o t a ­loudellinen
laamannus t a i k k a valmis­tauduttava
sotaan, on kokonaan vää­rä".
Hän sanoi, että Jos lopetetaan
kiihkeä sotavarustelu, pannaan tiede
työskentelemään rauhantarpeita var­ten
Ja hyväksytään kahden erilaisen
yhteiskuntajärjestelmän' r a u h a n o m a i ­nen
rinnakkaisolo, n i i n s i l l o i n on
mahdollisuus 25 vuoden kuluessa k a k -
s i n k e r t a i s t u t t a a ihmisten käyttämien
tarpeiden tuotanto, ei vain USA:s5a
mutta koko maailmassa.
^'Niiden Joukossa, Jotka eivät käsitä
k u i n k a suuren vahingon he tekevät
itse varustautuessaan Ja varustalssaan
toisia sotaa varten, on h y v i n suuri
määrä a m e r i k k a l a i s i a ."
On huomioitava, k u i n k a Amerikan
Ihmiset, Jotka ovat osoittaneet min
monia arvokkaita kykyjä Ja Joidenka
suuri tuotannollinen^ k y k y voisi <^
äärettömän suureksi hyödyksi maäilr
malle, on valheellisen propagandan
uhreina saatettu tukemaan n i m s a ­nottua
"kotoista t u r v a l l i s u u t t a " , j o ka
eristää heidät yhä enemmän Ja enem­män
muusta maailmasta.
Puheen -tarkoituksena o l i a m e r i k k a ­l
a i s t en auttaminen pois eristeneisyy-destä
missä heitä on pidetty Ja s a ­m
a l l a aUttaa niitä amerikkalais)^.
Jotka sankarillisesti taistelevat maan
miestensä näkökantojen valaisemi­seksi.
Yhtenä käytännöllisenä toimen
piteenä hän e s i t t i ; ' että rjflhdytään
suureen kirjeiden lähettSmiskampan-
Jaan A m e r i k a n k a n s a l l e ..
Paperityöläisten
palkltaneuvottelut
ovat umpikujassa
Toronto. — Yhdeksän paperiyhtiön
Ja. koUnen A F L : n umo-osaston väli­set
neuvottelut katkesivat heinäkuun
e pna i l m a n että olisi päästy sopi­mukseen.
-Union Ja yhtiöiden edusr
t a j a t ovat käyneet jaeuvotteluja yih-dessa
O n t a r i o n tyodepartmentin v i r ­k
a i l i j a i n kanssa kesäkuun 18 päivästä
lähtien.
V m o n vaatimuksena on 40 t u n n in
työviikon käytäntöön ottaminen: n y ­kyisen
48-tuntisen v i i k o n asemesta ja
ylityöpalkan maksaminen 40 t u n n in
Jälkeen. S a m a l l a union vaatimukseen
sisältyy se, että työtuntien vähenty­misestä
huolimatta tulee v i i k k o p a l k -
k a o l l a sama k u i n ennenkin. A l u s t a -
vat i m i o n Ja työnantajain neuvottelut
a l o i t e t t i i n Jo h t m t i k u u n 14 pna. .
Minkälaisiin toimenpiteisiin nyt
t u l l a a n union taholta ryhtymään, el
ole vielä ilmoitettu.
HOITAKAA O M A T ASIANNE,
ME BOIOAMME OMAMME!
M e s s u h a l l i s s a 14. 1. 1950 pitä­mässään
suuressa puheessa Mauno
. P e k k a l a määritteli rauhansopi­muksen
Ja, ystävyyssopimuksen
meidän u l k o p o l i t i i k k a m me " M a g ­n
a C h a r t a k s i " J a k o h d i s t i samalla
sanansa lännestä tarjoutuville
" n e u v o n a n t a j i l l e ' .
" J o k a i s e n kansakunnan, pienenkin,
o n katsottava valtiollisessa elämäs­sään
eteenpäin^ Tälle pienelle, n im
k u i n Suomelle, annetaan Jos J o n k i n ­l
a i s i a neuvoja Ja o h j e i t a sekä läheltä
että k a u k a a . Nämä neuvot eivät m e i ­tä
p a l j o n k a a n a u t a , eivätkä ne t a r ­k
o i t a meidän parasta, vaan neuvon­a
n t a j i e n oman maan parasta. Me
voimme sen vuoksi näille neuvonan­t
a j i l l e sanoa: h o i t a k a a te omat a s i a n ­ne,
me hoidamme omamme. Jos t e i l ­lä
o n t a r k o i t u s , n i i n k u i n Joskus näyt­tää,
sekoittaa meidän vällmme N e u ­v
o s t o l i i t on kanssa,. n i i n siinä te ette
o n n i s t u , v a i k k a teillä olisi täälläkin
lämpimiä k a n n a t t a j i a ."
SUOMENMAA ON SAANUT
SODISTA TARPEEKSEEN
Turussa, Vähäväkisten talossa,
19. 4. 1951 pitämässään. puheessa
M a u n o Pekkala selvitteli l a a j a l ti
/ Suomen sodanjälkeistä u l k o p o l i i t ­t
i s t a asemaa Ja s en asettamia v e l ­v
o i t u k s i a :
"Meidän t u l i s i käsittääkseni ulko­poliittisessa
asenteessamme ottaa
huomioon eräitä h y v i n tärkeitä tosi­a
s i o i t a . Ensinnäkm o n meidän m u i s ­tettava,
että suuri j a voimakas N e u ­v
o s t o l i i t t o on meidän lähin naapu­rimme.
Jonka kanssa meillä o n p i t ­kälti
yhteistä r a j a a . Toiseksi on
muistettava, että tämä naapurimme
o n rikas valtakunta Ja meille tava­r
a n , ennenkaikkea leivänsaannln
k a n n a l t a tärli^eä maa. Kolmanneksi
olemme solmineet sen kanssa r a u ­hansopimuksen.
Joka asettaa meille
monenlaisia velvoituksia. Neljännek­s
i olemme solmineet sen kanssa ystä­v
y y s - j a avunantosopimuksenkin sekä
myös pitkäaikaisen Ja meidän^kan-nalt^
mme suurlmerkityksellisen
kauppasopimuksen.
Suomenmaa.nn saanut sodista t a r ­peekseen.
Siksi; se k a i p a a v a m r a u ­haa;
M i l j o o n a n suomalaisen r a u h a n -
vetoomuksen pitäisi riittää s o t a k i i h -
k o i j o i l l e k i n osoittamaan, etta- me e m ­me
h a l u a sotiani v a i k k a meitä k u i n ka
h o u k u t e l t a i s i i n . ' Meidän o n sodittava
ainoastaan s i l l o i n . Jos meitä t a i - m e i ­dän
kauttamme Neuvostoliittoa vas­t
a a n hyökätään. Toivoa sopii, ettei
n a m tulisi tapahtumaan. Sapehen
kalisteleminen •'t^mellla! on nyt rikos
kansakuntaa kohtaan, samoin k a i ­k
e n l a i n e n sot^pjopaganda. Hallitus­v
a l l a n on tässä kohden oltava v a ­r
u i l l a a n : Valt&vissa työläisplireissä
o n h a l h t u s v a l l a l l a tassa kohden var­ma,
l u o t e t t a v a - t u k i ".
K O R E A N A Y T T A A , M I T E N U 6 A :n
N Y R K I N I S K U r a i N ON
V A S T A T T A V A
' I n h a n työväentalolla 16.6. -51
Järjestetyssä S K O L r n l l p u n v i h k i -
- JaisJuhlassa M a u n o P e k k a l a k i m -
n i t t l huomiota /[7SA:n m a a i l m a n -
' v a l t a i ^ r k l m i y k s i i n j a K o r e a n u r ­heaan
itsenäisyystaisteluun:
" S e •agresslivisuuB. j o t a ' U S A : n t a ­h
o l t a o n v h m e . a i k o i n a m a a i l m a n p o l i -
tiutassa harjoitettu, A t l a n t i n sopi­muksen
l a a t i m i n e n , vaatimukset L a n -
si^Euroopan valtojen ennenkuulu­mattomasta
varustelusta, sotajoukko-
Julmuuksia Burmassa
B a n j o o n . — Eräs B u r m a n arme:-
j a n rankaisuretkikuota o n t S i an
eaakka vahvistamattomien tietojen
m u k a a n polttanut erään B u r m a n k y ­län
j a tappanut 61 Ihmistä, j o i s ta
exiemmistö on ollut n a i s i a J a l a p s i a.
— Canadassa on 168 tynnyreitä
valmistavaa liikettä. 101 niistä on
Newfoundlandissa.
Jen j a kaikenlaisen sotamateriaalm
lähettäminen Eurooppaan, u h k a i l l ut
atomipommeilla Ja m m i l a hirvittä­villä
a s e i l l a sekä suoranaiset sotaval­mistelut
k a i k m p u o l i n / e i voi r i i p p ua
mistaan muusta kuin U S A : n p y r k i ­myksestä
a l i s t a a herruuteensa muut
kansat.
Tällaisen kapitalistisen - n y r k i n Is­kusta
ei r a u h a a ; oikeutta j a vapautta
r a k a s t a v a n kansan ole nujerrettava.
K o r e a n urhoollinen kansa, h u o l i m a t ­t
a siitä, että o s a kansasta o n U n liit-^
tynyt j u l k e i s i i n . maahanhyökkaäjiin.
Joiden tavoitteena ovat -Olleet v am
K i m a n valtavat m a r k k i n a t , o n osoit­tanut
m a a i l m a l l e , k u i n k a o n menetel­tävä
maahanhyöikaäjla vastaan.
I m p e r i a l i s m i n . näkyvimmän satraa-pm,
yksipalsen tyhmän k e n r a a l i n on
hänenkin täytynyt poistua p a l k a l t a an
j a hyökkääjä on kauan a i k a a ollut
häpeän t a h r a a m a ."
J A L L E E l f K O H Y O K K A Y S -
L I I T T O O N ?
S K D L : n rauhanlakiesltyksen e-slllä
ollessa käytti Mauno P e k k a ­l
a 19. 2. 1952 eduskunnassa p u ­heenvuoron,
jossa hän korosti
r a u h a n l a l n merkitystä Ja s a m a l la
v a r o i t t i n l i t a , Jotka Jälleen p y r k i -
F Ä T Ä
E P i f B E H E a L L I S T A P E LU
Kaupparatsu pelasi j u n a n a i o r tu
k o j n e a p i a n a n n kanssa. Y h t a -^
h a n h e i t U kortit Pöytään ja sanoi
"Tämä ei ole rehellistä pelia. lone.
t a n tämän."
; voit nun päat^iu..
kysj-i vieremen pinnari.
" S U t a , e t t a teistä kukaan €i m i -n
nut n i U l a .kcrteilla nutka mina i ^n
t e i l l e . " ^""^ • • .
, 7 R^Jt^en parm elama on min-
Kum k o i r a a korvista taluttaisi.
vät viemään Suomen N L - n ^asta-
, siln l a n t i s im sotalUttoutumiln- '
" O l e n sanonut aikaisemmin j am
non sen jälleen kerran: pienen kan!
s a n ei ole luotettava fyysiiliseen vdl
.maansa vaan sen voima on korkeassa"
:Sivistyksessä j a humaanisessa suhtau.
tumlsessa olosuhteisiin, Jotka Jännit-t
y n y t kansainvälinen tilaimei so
suurten valtakuntien väliset ristlrli.
dat, ovat louneet. Mutta väitetään"
sopivalla Uittoutumisella voi pienikin
kohottaa, sotapotentiäaliaan hyök.
käystarkoituksessa, vielä kerrassaan
saavuttaa suurenmoisia etujakin
MeiUä nähdäkseni pitäisi jo olla tai-peeksi
kokemusta liittoutumisista
Siina mielessä; Me olemme kaksi ker.
t a a olleet Saksan liittolaisia ja huo-'
nosti o n käynyt kummallakin kerral­l
a , n i i n k u i n kaikkien on myönhettä^
vä. Olisiko meidän nyt jälleen Uit-touduttava
hyökkääjien puolelle ja
minkä vuoksi?"
"Totuus Oli lopulta esteistä huolimatta
pääsevä julki" ---professori Kingsbury
K u n K o r ^ l i kysymys t u l i heinä­k
u u n 4 pnä esillä M a a i l m a n R a u ­hanneuvoston
kokouksessa B e r l l i -
• nissä, o t e t t i in K i i n a n v a l t u u s k u n ­n
a n ' j o h t a j a " $ K u o - M o - J o vastaan
m y r s k y i n sH^ionosoituksln. K o ­kouksen
puheenjohtaja prof. I n f e ld
kutsut häntä; K i i n a n kansan s u u ­reksi
pojaksL K u o - M o - J o selosti
a m e r i k k a l a i s t e n j a r r u t u s t a k t i l k k aa
aseleponeuvotteluissa, bakteerlso-dankäyntlä
j a vankien r a a k a l a i s ­m
a i s t a kohtelua K o j e n saarella.
K o r e a n Ja K i i n a n kansan ehdotuk­set
j a vaatimukset, j o t k a s a m a l l a ovat
yhteisiä muideA rauhaarakastavien
Ihmisten vaatimusten kanssa, profes-sori
^ K u o M o - J o t i i v i s t i seuraaviin
k o h t e i s i i n . Ensiksi on heti saatava
päättymään bakteerisota j a vedottava
I h m i s i i n k a i k k i a l l a maaihnassa, etta
nämä pakottaisivat hallituksensa
noudattamaan Geneven sopimusta.
Jossa bakteerisota kielletään, toiseksi
on -viipymättä - lopetettava Korean
r a i ^ a a r a k a s t a v a n kansan m u r h a a m i ­nen
ja rauhallisten kaupunkien ja
r a u h a l l i s e n rakennustyön hävittämi­nen.
Kolmanneksi on viipymättä l o ­petettava
kansainvälistä oikeutta
loukkaava sotavankien pahoinpitely
Ja murhat Koreassa. On viipymättä
päästävä sopimukseen aseleponeuvot­teluissa
sotavankien vaihtamiskysy-myksessa.
Viidenneksi on viipymättä
saatava aikaan K o r e a n kysymyksen
r a t k a i s u : tasavertaisuuden ja oikeu­denmukaisuuden
p o h j a l l a , sen jälkeen
k u n aselepo on^aikaansaatu. Profes-s
o r i K u o M o - J o vetosi k a i k k i i n j a e r i ­tyisesti
a m e r i k k a l a i s i i n tiedemiehiin,
j o t t a a s e t t a i s i t a t tyonsa r a u l i a n a s i an
palvelukseen.
U S KÄYTTI B A K T E E R I -
A S E T T A J O 1950 I
K u o M o - J o n jälkeen s a i puheen­vuoron
K o r e a n edustaja, P o h j o i s - K o -
r e a n parlamentin Ja . k i r j a i l i j a l i i t on
jäsen Hen Ser Y a , j o k a sai osakseen
valtavat suosionosoitukset. Hän k u ­vasi
Koreassa käytyä bakteerisotaa ja
k e r t o i , että j o v. 1950 olivat a m e r i k k a ­laiset
käyttäneet bakteerlasetta. K u n
amerikkalaiset joutuivat pakenemaan
a l u e i l t a , j o t k a olivat l y h y e n a i k a a h e i ­dän
miehityksessään, olivat he näille
a l u e i l l e levittäneet pilkkukuumeen b a ­s
i l l e j a . Huhtikuussa 1051 J u u r i näillä
a l u e i l l a sairastui 3,500 ihmistä, joista
10% k u o l i . Se tosiasia, että m i e h i t ­tämättömillä
a l u e i l l a ei ole minkään­l
a i s i a sairaustapauksia s a t t i m u t , to­d
i s t a a amerikkalaisten r i k o k s e n . B a k -
teerisodan', suures&i*' m i l t a k a a V a s sa
amerikkalaiset a l o i t t i v a t tammikuussa
1952. Puheensa lopussa K o r e a n v a l ­t
u u t e t t u vetosi erityisesti A m e r i k an
kansaan inhoittavan bakteerisodan
lopettamiseksi.
T O D I S T U S K A P P A L E I T A
ESITETÄÄN
M a a i l m a n Rauhanneuvoston val­tuuskunnan
lähettämänä o l i M a a i l ­m
a n Rauhanneuvoston Jäsen r a n s k a ­l
a i n e n Yves Farge käynyt Koreassa
tutkimassa h u h t i k u u n 18 Ja kesäkuun
16 päivän välisenä aikana bakteeri-sodan
r i k o k s i a . Laajassa puheenvuo­rossaan
hän yksityiskohtaisesti esit­teli
niitä tietoja j a todistuskappaleita,
j o t k a Väistämättömästi osoittavat t a ­pahtuneet
rikokset j a s a m a l l a antavat
kuvan s i l t a laajuudesta, j o l l a baktee­r
i s o t a a näissä maissa'käydään.
Amerikkalaiset Imperialistit tahto­vat
k a i k k i e n rauhaarakastavien k a n ­sojen
keskelle saada 38. leveysaisteen.
h a n sanoi. K a i k k i e n r a u h a a r a k a s t a ­v
i e n kansojen y h t e i s t o i m i n n a l l a o n se
estettävä .
A M E R I K A N K A N S A E I
T U N N E T O S I A S I O I TA
Keskusteltaessa Korean kysymyk-sesta
käytti puheenvuoron mm. yh­dysvaltalainen
professori Kiiigsbury
Hän kertoi kokemuksiaan matkaltaan
K i i n a s s a j VolmakkaaJcsi vaikutelmak­si
hänelle oli jäänyt, että . Kiinan
kansa luottaa tulevaisuuteen ja kalk­k
i e n kansojen ystävyyteen. Prol.
K i n g s b u r y lausui toivovansa, että
A m e r i k a n kansa herää ennenkuin on
l i i a n myöhäistä sen hirvittävästä pai­najaisesta,
miicsi taistelu kommunis­m
i a vastaan on muodostunut. Ameri­k
a n kansa ei tunne riittävästi tosiasi­o
i t a . K u n tosiasiat tulevat tietoon,
miljoonat amerikkalaiset ti^vat yh­tymään
Maailman Rauhanneuvoston
päätöksiin. Prof. Kingsbury vetosi
v o i m a k k a a s t i ennakkoluulottomiin
a m e r i k k a l a i s i i n kirjailijoihin, tiede.
mie!tiiin':'puoIueettoman tutkimuksen
puolesta. Prof.Brandweinerm tapaus
osoittaa, ketkä estävät puolueetonta
tutkimusta, mutta totuus on lopulta
esteistä huolimatta pääsevä julki.
A m e r i k a n kansan perinnäinen tem
Järki J a oikeuden rakkaus on voittava.
Puheenjohtaja prof. Mukarowgki
k U t t i prof. Klngsburya siitä, että tä­mä
o l i näyttänyt kokoukselle Ameii-k
a n todelliset kasvot. Prof. Kingsbu-r
y n palatessa-suosionosoitusten saat-l
a m a n a paikalleen, tuli Kiinan yal-tuuskutman
pimeenjohtaja Kuo Mo-i
»o häntä kiittämään syleillen sydä­mellisesti.
f a
fliittaao
niiseeii,
kelija tc
opeictta
Dinkielis
suhieess
Opi
naa paiv
suomalai
• Today
by liand;
(tudei vii
hand; ms
näan eni
koneet.te
Tiiing-tarkoitukj
(eydessa
merkitsee
: seikka, oi
kalut jne
It is ju
djust dhe
26 (esine
The ilat(
thlng in
tuus. •
Typewit
graphs spi
foor as; fc
joltuskone
nograafit
Preposit
Olen a
HEDI
J A V
Suh
E.
167 McCa
llillil
Eivät halua maahansa
Y h d y s v a l t a l a i s t e n julkaisujen tun-keutmninfen
Venezuelaan on kohdan­nut
voimakkaita protesteja Venezue­l
a n k h - j a i U j a l n Ja julkaisijain taholta,
Jotka vaativat maahanpaasyyeron
asettamista niille. Protesteissa osoi-.
tetaan; että amerikkalaiset julkaisut
oVattodeUa jääkaappien, autojen ym.
ilmoitusväUneitä j a että niihin tulisi
myöskin sellaisina suhtautua.
PÄIVÄN PAKINA
Tri Sarvipää ja Homo Novus
<s>-
läheisempiään yritetty auttaa vapautumaan huumausaineiden himos­ta,
ja vaikka usein on nähty pitkällisen hoidon jälkeen paranemisen
toiveita, niin miltei poikkeuksetta he ovat taas sortuneet samaan alen-nustihap.
;; Pahin-puoU 4ässä on kuitenkin se, että jotkut edesvastuuttomat
alamaailman miehet ja naiset, jjotka eivät voi itse '*tavaraansa"
myydä, ovat valmiit totuttamaan nuoria miehiä ja naisia huumaus­aineiden
käyttöön siinä nimenomaisessa mielessä, että heistä tulee, et
vain huumausaineiden orjamaisia käyttäjiä, vaan myös niiden myyjiä
ja välittäjiä sen vuoksi kun he itse tarvitsevat rahaa kalliin huumaus­aineen
ostamista varten. Nämä kuliissien takana toimivat voimat,
jotka laskevat voittonsa kohoavan jokaisesta uudesta uhrista, eivät
välitä rahtuakaan siitä, vaikka s« turmelee ja tyrehdyttää nuorten,
•elinvoimaisten ihmisten «lämän alkuuns^.
Selvää on, että laki ja korkea esivalta ei voi jättää huomioonotta­matta
huumausaineiden pikkuvälittäjiä ja huumausaineiden orjia sen
paremmin koululaisten kuin muidenkaan keskuudessa. M u t t a nykyis­ten
tutkimusten tulisi Vancouverissa (ja muissakin suurkaupungeissa,
missä tämä pahe rehottaa julkisena salaisuutena) vetää esiin myöä
huumausaineiden suurvälittäjät ja-huolehtia siitä, että yksikään
heistä ei voi odottaa "helppoa rikastumista", vaan että kaikUle on
tiedossa ankara vankilatuomio.
. Tämän maan uniolden Ja työväen
keskuudessa on J o i t a k i n vuosia k i e r ­tänyt
k l a s s i l l i n e n kertomus. Joka on
syytä ikääntää myöskin suomenkielel­le,
v a l i t e t t a v a s t i ei ole tiedossa k u ka
o n sen «kirjoittaja, mutta kaikesta
h u o l i m a t t a nostamme hattuamme hä­nelle.
J u t t u o n vapaasti käännettynä
s u u n n i l l e e n seuraavanlainen:
CNtuaan .tältä mantereelta poissa
n o i n 15 vuoden ajan, saapui t r i Jussi
Sarvipää Y h d y s v a l t o i h t o . H a n o l i v a l ­t
a v a n hämmästynyt k u n häntä vas­t
a a n tuli tiellä outo otus. Ensiksi
hän - l u u l i sen olevan Jonkun tähän
asti tuntemattoman m a t e l i j a n J a l i n ­n
u n yhdistelmän, eräänlaisen luon­nontieteellisen
harvinaisuuden. O l e n -
n l s t l ! Minä en ole k o m m u n i s t i ! Minä
e n ole k o m m u n i s t i ;"
Mikä s l n a s i t t en olet, kysyi t r i S a r r
vipaa kummastuneena?
Olento katsahti pelästyneenä J a h ä ­tääntyneenä
kysyjään Ja kääntyi y m ­päri,
. yrittäen, ilmeisestikin päästä
k a r k u u n n i i n pikaisesti k u m k o n t t a a ­m
a l l a sen voi .tehdä.
S i l l o i n t r i Saryipäa pikaisesti h e i t t i
suopungm otusta kohden j a sai sen
k i i n n i jalastaan.
" S i n u l l a ei ole mitaan syytä olla
peloissasi", sanoi t n Sarvipää sitoes­saan
otuksen . k i i n n i eraaseon puuhun.
" M i n a en tee sinulle m i t a a n pahaa.
Ko$ka olen tiedemies haluan tietää
minkälainen otus s i n a o.keastaan olet
to k o n t t a s i neljällä J a l a l l a j a sillä o l i " koska en ole aikaisemmin tavannut
r u u m im takapaässä eräänlainen h a n - sinun k a l t a i s t a s i " , sanoi tohtori.
tä tai pyrstö, joka kohosi korkealle
i l m a a n r '
K u n otus tuli lähemmäksi saattoi
t r i Sarvipää havaita kysymyksessa
olevan p o l v i l l a a n konttaavan ihmisen.
Jonka tieteeUinen n i m i on Homo No­vus.
Otuksen hiukset oli a j e t t u pois
Ja sen päänahka oli m a a l a t t u s i n i ­seksi.
Sen r u u m i i n ympärillä o l l p u ­n
a i s i a raitoja. Se mikä näytti hän­nältä
tai pyrstöltä, o l i k i n todellisuu­dessa
värillisillä papereilla koristettu
keppi. Jonka yläpäässä oli p l a k a a t t i.
Jossa oli k i r j o i t u s : Minä rakastan
työnantajaa.
£teenpäln ryömiessään> tämä otus
h o k i a l i t u i s e s t i : "Minä e n ole k o m m u -
" A n t a k a a m i i l u n mennä j a o l l a r a u ­hassa",
r u k o i l i qtus. "Jos m i n u t näh­dään
puhumassa tuntemattomille i h ­m
i s i l l e , vom .jQutua epäilyksen a l a i ­s
e k s i ."
Minkä takia, voit Joutua epäiltä-että
ette ole kommunisti. Mikäli m i ­nä
olen kysymyksessa, saatatte heti
ensi silmäyksellä havaita, että minä
en ole todellakaan k o m m m u n i s t i ."
"Tiedätkö sinä mlka kommunisti
o n ? " kysyi t n Sarvipää. •
" E n minä tiedä", vastasi otus, " m u t ­t
a m i n u a el a i n a k a a n voida syyttää
k o m m u n i s t i k s i . "
" M u t t a eikö tuollainen k o n t t a a m i ­nen
ole hevemmin sanoen suorastaan
vaikeata Ja k i u s a l l i s t a " , k y s y i tiede­mies.
S i l l o i n tämä outo otus puhkesi k y y -
, n e l im j a tohtori Sarvipää o l i n i m y s -
tavalhnen, etta antoi sille nenäliinan­sa...'^
" M l n a tapasin ennenvanhaan k u l ­kea
j a l o i l l a n i j a p a a pystyssä j a I l ­m
a i s i n vapaasti . m i e l i p i t e e n i niistä
asioista, j o i h i n o l i n k i m t y n y t . M u t ta
s i t t en erään kerran esitettiin union
kokouksessa se päätösehdotus."
"Minkälainen päätös se öll", uteli
t r i Sarvipää.
"Se oli päätöslauselma kommunis­m
i a vastaan, s i l l a työnantajat oUvat
todenneet, .etta monilla jäsenillä oli
katonaan kaikenlaatuisia Julkaisuja
j a k i r j a l l i s u u t t a ."
"Mitä sitten t e h t i i n sen Johdosta?"
tiedusti Sarvipää.
"Heidät erotettiin uoiosta Ja me
muut Doltlmme t a i p i i l o t i m m e k a i k en
"Entä mitä tapahtui sitten?"
" M e lopetimme kokousten pitämi­sen",
sanoi olento. "MeUlä ei. ollut
enää mitään keskusteltavaa. Oli
mahdotonta pitää mitaan toimintas
käynnissä tai esittää mitaan vaati­muksia
ihnan, että meita olisi sanottu
kommunisteiksi. Myöhemmin me ba-joitimme
koko union."
" O l i v a t k o työnantajat sen jälketn
tyytyväisiä?" kysyi Sarvipää.
Olento ravisti päätään surumielises­t
i j a sanoi: "Eivät olleet, sen jälkeei
työnantajat panivat käytäntöön «ti­l
a i s e n säännön, että he ottavat työ­hön
amoastaan kaikkein ei-kommu-nistislmmat
työläiset, jotka työsken- Suanen k a i
Romac
Tunnett
teoksia
J<
Kiit
274 Blvi
Bomaanin
^hJoJs-Am
New <
ylpeyteen, J<
Jolsvaltioide
Tämä i « na
nlassa, tuote
nitysnäyteln
oratmm. Jei
«uuri sydäU
maton mies
baaveileva
Iraatti — s(
naista, joille
ki^talokkaall
GEOI
K i r J
190 sivu
"Georgian p
tflyä ihmisti
rettaivuuksilli
kuvattaviaan
Mm näkök
henkUönä on
Stroup, pier
kouksien j a 1
Kanukas hei
lisestlkin on
»avaa.
Alice Lyttker
U U D
I Ma 277 sh
Molemi
JSmä kaksio?
«"Kista 1830
«ftaassa J a s
I^fikaisemm
Onnen temp
nen kukka"
nistislmmat työläiset. ,
televät kaikkein : alhaisimmalla I«J-
.kollla, eivätkä koskaan vahta
vaadi • mitään. Jokainen yritti _ «f;
jälkeen o l l a ei-kommunistisempi_k?B
muut. Jotkut rupesivat ryomin»äanJ»
konttaamaan silla paä pystyssä kulK-m-
nen käsitettiin myoskm kommuo"-
tlEUUdeksi: Pian sen jälkeen ei ^
tään otettu enää tyohon ^Ue' ^
kontannut j a ryöminyt. Sen jaJ«»
" k e h i t y s " Jatkui edelleen samaa»
SEITSEA
^ e l i GaUer
600 sivua
sidottai
• (Tämän
Suomes
?»"alla maa
Hilaiakivenä
5 f ;aIitto.-nj
^fä luonteelt;
?fa erila's.iie
veljestä -
suTZan k = WiU^m Green i ^ ^ - a -
L - n johtaja) ehdotti työnanta]^ |^^täys p S
että Jokaiselle työläiselle P^^^"^
taa sellamen hanta kum miniUi^^
on", sanoi olento hyvm sunimielisew-
" M i k s i te ette nousseet seisomaV
" M i n i c a laKia. voit joutua epallta- ' " " u i . uouimine l a i pujotimme itauten , — ^
väksl l ä valkeuksiin, jos puhut m l n u l - Wrjallisuuden. että ollshnme turvassa ja sanoneet WUUam oree ; •
apulaisiUeen ja työnantajille. i>^^
käähelvettUn!' tiedusti tohtori if,
vipää.'. ; -.-^
^'Se o l i s i ollut mahdotonta ja l i * '
uskaUettua".-sanoi k o n t t a a v a ^ o^
"Miiikätakla sinä n i i n arreletr
dusti tohtori.
v K o s k a seUn olisi julistettuju»-
munlstlsuudeksi", «anp^
—Kallet**,"
l e ' .kysyi tohtori.
" K o s k a te olette kommunisti", v a ­l
i t t i otus.
"Se on kerroissaan Jonninjoutavaa
puhetta. Mikä ^ t t a a sinut ajatte­lemaan
sillä t a v a l l a / ' .
" K o s k a ei ole mitään mikä osoit­taisi,
että. te ette ole k o m m u n i s t i . Jos
ette olisi kommunisti pitäisi teidän
v a r m a a n t ^ d ä j o t a k i n mikä osattaisi.
I c. i^iiamista vastaan Ja pysyäksemme
oikeiden i h m i s t e n kirjoissa.
" T u l i v a t k o työnantajat sen johdos­t
a vakuutetuiksi?" kysyi t o h t o r i.
" E l ! He sanoivat meidän johta­jiamme,
kommunisteiksi. Me e r o i t i m -
me heidätkin j a valitshnme uudet j o h ­t
a j a t . J o i t a sanomalehdet ylistivät Jär­k
e v i k s i , luotettaviksi J a isänmaalllallD-s
l mIehiksL"
,.,,Kalielan
S^f^f Suku
ä f t a ja tait
veljekse
^ I n a jo lai
»'«oimälle ikä
Vapaua
ipa