Vapaus, February 22, 1964

              Sivu 2 Lauantaina, helmik. 22 p. — Saturclay, Feb. 22, 19G4
V A P A U S I N D E P E N D E N T L A B O R ORGAN
OF FINNISH CANADIANS*
(LIBERTY) Established Nov. G. 1!)17
Edltor: W. Eklund Manager: E. Suksi
Telephone: Ofrice 674-4264 — EUitoiial 674-4265
Publishrd thricc \veckly: Tncsdays. Thuisriays and Saturdays by Vapaus
Publishing Co. Ltd.; 100-102 Elm St. West. Sudbuiy, Ontario. Canada.
Mailing address: Box 69
Adverlising ralcs upon application, translations frcc of charge.
Authorizcd as sccond dass mail by th« Post Office Department. Ottawu,
and for paymeut of postage i a
i C A N Ä D I A N l L A N G U A G E-PRESSi
l u c a s h ^ ^
T I L A U S H I N N A T
Caiiadassa: I vk. $5).i)0, C kk. $4.75 USArksa
3 kk. 2.75 Suomessa:
1 vk. $10.00 6 kk. $5.25
1 vk. 10.50 O kk. 5.75
Mikä on totuus:
Parlamentin kokoonnuttua
Canadan 26. parlamentin toinen istunto alkoi tavanmii:
"kaisine juhlallisuuksincen viime tiistaina ja avajaisistunnol­le,
esitetyssä, kenraalikuvernööri George Vanierin lukemassa
hallituksen chjelmapuhecssa annettiin yleiskuva siitä, milä
asioita aiotaan tämän istuntokauden käsilcltävälcsi esittää
ja mitä ei.
Vaikka ohjelmapuheen ei*äät "ennustusluontoiset" vih­jeet
ovat siksi pyöreitä, että niihin on vaikea käydä käsiksi
ennen kuin h:illitus ositläu varsinaiset ehdotuksensa laiksi,
niin nyt esitetty ohjelmaluonnos viittaa kuitenkin siihen; että
alahuoneen istunnossa syntyy useista kysymyksistä melko
vilkas keskustohi ja väittely. •
Yleisesti myönnetään sekä vanhojen puolueiden että työ-väenliikkeemme
kaikkien haarojen piireissä, että tätä edel­linen
parlamentin istunto, jota liberaalipuolueen vähemmis­töhallitus
maiiiosti etukäteen lupaamalla, että se ''tulee teke­mään
()0 päivän aikana enemmän" mitä on koskaan ennon
Canadan parlamentissa aikaansaatu, oli loppujen lopulla
pelkkää tunnustelua; soutamista ja huopaamista. Rahaminis-:
ieri Walter Gordon joutui suorittamaan häpeällisen pakoon-juoksemisen
ehdottaessaan että ulkmaisten kontrollissa ja
omistuksessa olevat suuryhtiöt joutuisivat maksamaan' hie­man
enemmän veroa kuin ne, joiden kontrolli on 25-prosenl-tisesti
'canadalaisten käsien ulottumassa. Vaalien aikana py­hästi
luvattua Canadan eläkesuunnitelriiaa ei esitetty lain­kaan
alahuoneen käsiteltäväksi jne. Selostus tähän "6Ö päi­vän
toimettomuuteen" on löydettävissä siitä vastarinnasta,
mikä nousi pääasiassa ulkomaisen finanssipääoman aloittees­ta
näitä tuiki tarpeellisia uudistuksia kohtaan.
ELÄKESUUNNITELMA LUVATAAN KUITENKIN
Sitä suuremmalla tyydytyksellä on pantava merkille nyt
esitetyssä ohjelmapuheessa annettu tiedoitus, että liittohalli­tus
aikoo esittää alahuoneen käsiteltäväksi ehdotuk.sen laiksi,
jonka perusteella canadalaisten nykyisen eläkkeen lisäksi ja
avuksi saataisiin maksullinen eläkejärjestelmä, nimeltään
Canadan eläkesuunnitelma, joka lopullisesti voimaan astut­tuaan
takaisi kymmenen vuoden kuluttua kaikille 70 vuotta
täyttäneille, osansa eläkekassaan maksaneille canadalaisille
korkeintaan $150.00 kuukausieläkkeen.
Tämä on erikoisen tärkeä sosiaalinem kysy my s varsinki n
nyt kun tiedetään, että rahan voimalla jylläävät suuret va-kuutusyhttöt,
joiden voittoiluedut ovat myös välittömästi
vaakalaudalla, tekevät kaiken voitavansa tämän eläkesuun-nitelman
romuuttamiseksi.
Me liitymme niihin canadalaisiin, jotka tervehtivät ohjcl-mapuheen
tätä kohtaa ja toivovat, että liittohallitus tarkoit­taa
mitä sen ohjelmapuheessa sanotaan, ja seisoo myös sano­jensa
takana! %
Canadan eläkesuunnitelmaa on jo tuntuvasti vesitetty eli
huononnettu vakuutusyhtiöiden painostuksen johdosia: Nyt
olisi liittohallituksen ja -parlamentin velvollisuus näyttää,
kuka tätä maata loppujen lopuksi hallitsee — valitut kan­sanedustajat
parlamentissa ja hallituksessa, vaiko yhdy.sval-talaisten
rahamiesten omistamat vakuutusyhtiöt täkäläisinc
politiikantekijöineen?
Kaikkien hyväätarkoittavien ja vastuuntuntoisten cana­dalaisten
tulisi nyt yhdistää rivinsä ja linjoittua kuin yksi
mies tai nainen niiden puolelle, jotka hallituksessa, parlamen­tissa
ja parlamentin ulkopuolella toimivat Canadan eläke-suunnitelman.
laatimisen ja hyväksymisen puolesta parla­mentin.
tä.ssä. istunnossa. Kaikki mahdollinen olisi tehtävä
sen hyväksi, ettei lain käsittelyä lykätä jonkun tekosyyn pe­rusteella
seuraavaan istuntoon kuten vakuutu.syhtiöt ja nii-deu
karkeistyötä tekevät poliitikoset tulevat epäilemättä
vaatimaan!
COLUMBIA-JOEN SUUNNITELMA HYLLYLLE
Valitottavasti emme voi yhtyä ohjclmapuheen siihen
kohtaan mis.sä ennakoidaan, että parlamentin tämän istunnon
käsiteltäväksi esitetään :Wa.shinf,Monin kanssa allekirjoitetun
Cclumbia-joen kehittämissuunnitelman ratifioiminen.
Meidän harkittu käsityksemme on^ kuten on esim. tämän
asian erikoistuntija'kenraaliMcNaughton niin selväperäisesti
osoittanut, että mainitun sopimuksen ratifioiminen antaisi
pilkkahinnasta tämän suuren joen äärettömän arvokkaat ve-sireservit
— ei yhdysvaltalaisten, vaan yhdysvaltalai.scn
suurpääomaan käyttöön ja kontrolliin niin rajan eteläpuo­lella:
Yhdysvalloissa kuin täällä Canadassakin. Enemmänkin,
se riistäisi Canadalta mahdollisuuden käyttää näitä vesire­sursseja
esimerjciksi aavikkomaakuntien peltojen kastelutar-koitukseen,
josta voi useiden asiantuntijain arvioinffen mu­kaan
tulla muutaman vuoden kuluttua yksi päivänpolttava
kysymys.
" Me siis liitymme, tässä asiassa niihin canadalaisiin jotka
omien kansallisetujemme mukaisesti toivovat ja vaativat, et­tä
parlamentti ei ratifioisi Columbiajoen suunnitelmaa ny­kyisessä
asussaan, vaan jättäisi sen hyllylle tomuuttumaan'.
MUITA HYÖDYLLISIÄ EHDOTUKSIA
Ohjelmapuheen yhteydessä esitettiin eräitä muitakin-hyödyllisiä
suuntaviivoja:
Siinä tiedoitettiin, että hallituksen tarkoituksena on eslt-'
tää liittovaltion, työläisiä ja toimenhaltijoita koskeva ehdotus
työsuhdelaiksi, missä määritellään alhaisimmat palkkataksat,
korkein työviikon pituus, viralliset juhlapäivät jne. Vaikka
työsuhdeasiat yleensä kuuluvat maakunnalliseen valvontaan
kussakin maakunnassa niin tämä liittohallituksen lupaama
kansallinen työsuhdelaki koskee kuitenkin kymmeniätuhan­sia
liittovaltion palveluksessa olevia työläisiä ja toimenjial-tijoita.
Lisäksi, se antaa-moraalisen tuen vaatimuksille maa­kunnallisten
työsuhdelakien uusimiseksi. Kaiken tämän pe­rusteella
odotamme suurella mielenkiinnolla ja toivolla tä­män
lakiehdotuksen esitystä.
VAPAUS TARVntll l@§UyftA flUUSTA JA
KANSALAISEMME TARVlTSEfÄt VAPAUfTA
Uusien tilausten haiikihtakilpailu alkaa maalisk. IS pnä ja päättyy huhtik. 15 p.
Afrikassa saiiotaah, että TOTUUS on kuin apma»teipäpuu: kenenkään kädet eivät yllä sen ympärille
Olcinmc nykyaikaisia ihmisiä nykyaikaisten JonkkoticdoltasväHnei'
(Ien parissa. Radio, televisio, sanoma:
kultajal tarjoavat kukin meille omaa
a aikakauslehdistö sekä muut vai-totuuttaan
ainoana oikeana.
Yritämme muodosta omia mielipiteitä sen perusteella, mitä saainme
asioista tietää. Alutta se on vaikeaa: Kenenkään kädet eivät bhdo ylkfiS
totuuden puun ympärille.' , \ . v
V A P A U S auttaa mahdollisimman suorasukaisella j a iskeviillä tavalla
löytämään totuuden VAPAUS pyrkijjtinkimättä ja rohkeasti kertomaan
ruumiillisen ja henkisen palkkatyöntekijäin, pienyrittäjäin ja omaa maa­taan
viljalevicn farmarien elämästä sekä kulttuuri- j a muUm yhdistys­toiminnan
merkityksestä kansalaistemme keskuudessa;
V A P A U S auttaa lukijaansa ymmärtämään yhteiskunnan ja nyky­aikaisen
elämän ilmiöitä pintaa syvemmältä. Siksi V A P A U S on tarpeel­linen
ja hyödyllinen ticdoitusväline muiden ticdoitusvälineidcn joukossa
ja lisäksi.
Siksi jokaisen, joka haluaa saada oikean kuvan nopeasti muuttuvasta
j a kehittyvästä nykymaailmasta, on syytä tustua hiyös VAt^AtJDEN vä­littämiin
ajatuksiin ja kannanottoihin.
V A P A U S on erilainen kuin porvarillisen maailmahhatsomuksen
omaavat ticdoitnsvälineet, jotka pyrkivät salaamaan tyelätekevlltlii ja
muilta pikkuihmisiltä tärkeitä tosiasioita sekä kansallisesti e t t ä kansain­välisesti.
Työtätekevien j a muiden pikkueläjicn omistamana, ylläpitämä­nä
ja kontrolloimana itsenäisenä työväcniehtenä Vapaus kertoo kansal­lisesti
ja kansainvälisesti totuuden,myös niistä asioista, joista suurpSä-öman
kontrollissa olevat tiedöitusvälineet joko vaikenevat tykkänään tai
antavat tarkoituksellispsti .väärennetyn kuvaiu
Siksi pitäisi V A P AUDIEN tulla jokaiseen Canadan suomalaiseen ko­t
i in _ vieläpä niillekin jotka eivät ole kaikissa asioissa samaa mlelUI
lehtemme kannanottojen, kanssa.
T K I I K A A M M K SIIS K A I K K N VOITAVAMIVIE S K N lIVVÄKSi, E T -
TA M.VAMSK. \KY IA l i U I I T I K . l . ' i P : N V A M S E N A A I K A N A S A A ­N
A A N V A P A U I ) I ; I , I J : VÄHINTÄÄN 100 U U T T A T I L A U S T A!
V A P A U D E N vuositilaus postitse kotiin tuotuna on $9.00 Canadassa;
$10.00 Yhdysvalloissa j a $10.50 Suomessa. \
iQpailu uusien tilausten hankinnasta
raikk^kunnat öh jsettu kbliheeh eri sarjaan uusien lilaustcn liftn-kintatavoittciden
perusteella seuraavasti:
.A-9ARM — kunlan patkkaknnnat, joiden uusien tilausten tavoite on
6 tilausta tai enemmän.
B-SARJA — kuuluu paikkakunnat, joiden uusien tilausten tavoite on
' i tilauJksesta: 5 tilaukseen.
C-SARJA — kuuluu paikkakunnat, joiden' uusien tilausten tavoite on
1 tilauksesta 2 tilaukseen.
KIIiPAILU R A T K A I S T A A N P I S T E T U L O K S E L LA
Uudesta tilauksesta annetaan YKSI PISTE JOKAISESTA K U U K A U ­DESTA.
Siis koko vuoden uudesta tilauksesta saa 12 pistettä.
Henkilö, joka sarjassaan saavuttaa korkeimman pistemäärän, julis­tetaan
sarjansa voittajaksi.
Uudeksi tilaukseksi: lasketaan myiis sellaiset tilaukset, joiden enti-ticir
tllausaika^on päätfyrtyt ennen helmikuun 1 päivää 19G4.
Palkimkofic pääsyn ehtona on, että paikkakunta on täyttänyt myös
sille asetetun tavoitteen.
PAKINNOT
Kussakin sarjassa jaetaan yksi palkinto sarjan voittajalle. Palkinto
jokaisessa sarjassa on $10.00 rahassa.
Palkintojen Iisaksi ryntäyksen aikana myönnetään 1.^% palkkio kai­kille
uusien tilausten hankkijoille; Uusien tilausten hajikiut^an voi osal­listua
kuka tahansa.
K A I K K I L E V I T Y S K I L P A I L U U N M U K A AN
Keholtamme lehtemme tilaajia, asiamiehiä ja -naisia osallistumaan
uusien tilausten hankintakilpailuun maalis-huhtikuun aikana. Toimikaam­me
reippaasti, että Vapaudelle saadaan vähintään 100 uutta tilausta tä­män
ryntäyksen aikana.
TOIMIttANUT EEVA
»
>•
.M
W
'M
«I
«K
**
'••m
at
»
Hyvän kahvin taikoja
Ta'ikkakunticn ja alueiden hankin ta tavoitteet
l t ä ( \ i u ; u l a — (Jufliecin alue
Mont io;il .: _ -.. - . - - - - . - - -
Roiiyii --^ ,
Vili dOi-
Maliutic --
3
1
1
G
Elolä-Ontariou alue
Toionto ^-^ - ö
HiimillOM - 1
A V i n d s o i - - . - ^ : . — — 1
St. Cnlhaiincs — 1
Sainia — 1
10
Polijois-Ojilarion. alue
nimi n s .s^.--.. -. -. - -. - - - - - -
South 1'orcupinc ^ - : V
Pott.sville (Foi-cui)ine) 1
Gochrane t
Kapuskasing — —1
Hearsl - 2
Kirklaiid Lake 3
Tarzvvell ja Ehy -- 1
Cobalt — — 1
KcskiOnlarion alue
Sudbuiy — Coppcr Cliff -- —-
Wamip —
F.OIK; Lake ja Kelly Lake - - - - -
W a Iin a pit a c -
Wliitcfisli
McKenovv - - - - - , . . - ^ . - -> - - - - -
r.oaver Lake ja Nairn Gcntrc i
Sault Ste. Marie —
\Vawa _ -- - -
Gaison Mine _ — . . - - - - - - - - . - - -
\Valcr.s Township — Nauf-hton
Aziida —
Länsi Ontarion alue
l 'o r t A rt hur -
Fort \Viliiani
Intola — Alppila . - —
Tarmola — North Branch
Lappc — K i v i k o s k i . . . . —
Miller (Murillo)
Kaministiquia —.
Kakabeka F a l l s— Cönmce
Nolalu — — -
Silver Mountain r— Jackpine
Ilornepayne - - - — -— - -
Geraldton - i . . . - -.
Nipigon
20
Manitoban ja Sask. alue
McadoNv Portajje 1
Shaunavon . - - — — 1
Dunblane - 1
Dinsmorc . . . . 1
Rorketon 1
Lac du Bonne! 1
1 i Macrorie - „ . - - _ — - _ - - - - - - - - - - ' 1
Wapclla (Uusi Suomi) - - - - - - - 1
19
G Albertan alue
2 Canmorc
1 Eckville — Sylvan Lake
1 Leslieville .s.:..-..
1 Elspeth—Benalto
r ^ h o r h i ld
' Btngley
Hespero . , . . _ ^.1
Rocky Mountain House .
16 Sioux Lookoul
British Columbian alue
Vancouver — 4
Solsqua —— —--- 1
Snlmon Ami 1
Wcbs1crs Corners . — i . 1
Sointula — — — - 2
Ladysmith - ^ - . . - . - - - - 1
Ghase '- 1
Natiaimo . — — . 1
New AVcstniinster - — 1
13
Levitysryntäykscn tavoitteet
alueittain
ItäGanada — Quebecin alue _ 6
Etel.nOntarion alue 10
Pohjois-Ontarion alue —.16
Kcski-Ontarion alue 1 19
Länsi Ontarion alue — 2 0
Manitoban ja Sask. alue — - . - 8
Albertan:alue .__ 8
British Golumbian alue — 13
Yhteensä .100
Oikeudenkäynti Jack Rubya vastaan alkoi Dallasissa
Pelkkään valamiehistön valintaan ja
kuulustfJluun kuluu parisen viikkoa
»allas, Texas. — Valamiesten
kuulustelulla alkoi Dallasissa
maanantaina oikeudenkäynti yö-kcrhcuoniistaja
Jack. Kubya vas­taan,
jota syytetään presidentti
Kennedyn salainuriiasta epäillyn
Lee Harvey Osvvaldin murhasta.
.lotla löydettäisiin puohicelon
vali'niie!iisl«>, on noin,900 dallasi-laisia
kiilsultu »ikeudenkäyntira-kcnnukseen,
joka sijaitsee sen au­kion
varrella^ jossa salamurhaaja .
ampui presidentti Kennedyn mar-
Tä!• k(;ii 11ä oa pidet 1 avip myös
licdoiliisln, olta hallitus aikoo
nyt csittiia 0'L(-;ai-yn komi.ssi()-
IIi h (-•sil.yk.sen nnikaiscn clulo-liiksoii,
ju.ka .lujillaisi, kulcii
toivotaan canadalaisten julkai-
.syjon. asemaa kilpailu.s.sa yb-dysvaltalaisU.
Mi • j u' 1 k a i sujen
maahan tunkeutumista vastaan.
Ohjelmapuheessa ticdoite-taan,
että yl'.öpislojen: oppilail­le
ruvetaan varaamaan lainoja
ilman korkoa — mikä auttaisi
osaltaan varattoman väestön
nuorison koulun käyntimahdol-lisuuksia.
Myös ehdotetaan, että tähäjv
asti elinkautiseksi virkaan ni­mitetyille
senaattoreille mää­rättäisiin
pakollinen sivuun ve-läytymisikä
— luultavasti 75
vuoden, vanhana. Tämä sellai­senaan
on tietenkin aivan riit­tämätön
korjaus tähän "varak-kaitten
ukkojen vanhainko­tiin",
sillä se jättäisi edelleen
senaattoriksi nimittämisen "po­liittisten
palvelujen" varaan,
sensijaan, että senaattikin olisi
valittava yleisen ja yhtälä,"sen
äänioikeuden perusteella.. Mi­tään
ei sanota äänioikeutettu­jen
ikärajan alentamisesta. Sa­malla
puheet työtilanteen pa­rantamisesta
ovat siksi pyörei­tä
ja epämääräisiä, ettei nii­den
perusteella voida suuria­kaan
odottaa, ellei yleinen
mielipide pakoita ryhtymään
käytännöllisesti katsoen perus­tavampiin
toimenpiteisiin täys-työlli.
syydon varaamiseksi, mi­tä
canadalaiset yleensä halua-
' 'vat.-•...
rasknun 22. päivänä.
900 kuulusteltavasta valitaan
ensin 125 henkilöä, kertoi tuo­mari
Joe B . Brown, Tämän jäl­keen
sekä puolustus että syyttäjä
kuulustelevat heitä todetakseen
I ovatko he asennoituneet Rubya
j vastaan tai vastustavatko he kuo-i
lenianluomiota.
ruolustus, joka väittää, ctlci Dal­lasista
voida löytää 12 puolueeton­ta
valaniicstä, on luvannut, että
kuulustelu on tiukka ja henkilökoh­tainen.
Valituksi tulleet valamiehet eri.s-totään,
ja he joutuvat olcmaitn cri.s-tottyinä
oikeudenkäynnin päättymi­seen
saakka. Ile saavat ruokailla
läheisessä kalivila.s.sa ja nukkua oi-kciidenkiiyn(
irakennukse.ssa heitä
varten varatussa erikoishuoneessa^
Mc ovat jatkuvan poliisivartioinnin
alaisia.
Huomioitsijat arvelevat, että puo
liislus, joka oli alunperin kokoon
pantu neljästä miehestä, kärsi sun­nuntaina
merkittävän tappion, kun
Tom llovvard vetäytyi irti jutusta.
Howard, joka on e r i t t ä in tunnettu
dallasilainenrikosasainajaja, tuntee
paikallisen väestön hyvin ja olisi
siten ansiokkaasti voinut auttaa
puolustusta' valamiesten kuuluste­lussa.
--Toinen puolustusasianajaja Sam
Brody on sairaana, ja vielä on epä­varmaa
pystyykö hän saapumaan
oikeuteen.
52-vuotiaan Jack Rubyn, joka
murhasi Oswaldin Dallasin poliisin
päämajan pihalla marraskuun 24.
päivänä, puolustusta johtaa rikos­asianajajana
erittäin laajalti tun­nettu
Melvin Ilolh.
Bellin ensim^näinen apulainen on
texasilainen asianajaja .Joe Tona-h
i l l .
Tuomioistuinpiireistä kerrottiin,
että valameihistön valitseminen
saattaa ke.stää kaksi viikkoa ja it.se
oikeudenkäynti kaksi ja puoli viik;
koa.. ••
Jos valamiehistö toteaa Kubyn
.syylliseksi, .sen on lisäksi päätettä­vä
oliko kyseessä harkittu murha
vai tappo.'Texasin luin mukaan va­lamiehistö
lanjioltaa myös tuomion.
Jos valamiehistö toteaa Rubyn
.syyllistyneen harkittuun murhaan
se voi lähettää hänet sähkötuoliin.
Jos se havaitsee kyseessä olevan
tapon, tuomio voi vaihdella elin­kautisesta
vankeusrangaistuksesta
.sakkorangaistukseen.
R U B Y A YRITETTIIN
M I E L E N V I K A I S E K S I
Oikeudenkäynti Jack Ilubyä, pre.
sidentli Kennedyn oletetun murhaa­jan
Lee Harvey Oswaldin murhaa­jaa
vastaan alkoi maanantaina. Oi-
(Jatkuu seuraavalla sivulla)
Suomalaiset ovat tunnetusti hy­viä
kahvin keittäjiä, turhaa heille
on enää ohjeita antaa siinä' honv
massa. Mutta aliablev<iss'a dn' muu­tamia
kahvinkeittoa koskevia pie­niä
neuvoja, joita voi vil^k^ist^ yaik
Rapa vaan huviksefen,' | - ' ' •'
On käytettävä vastajhuheltua" kah­via,
jauhettuna hiin .hienoksi kuin
keittimeen sovdfUuu:
Oh tarkoin triitattava: vesi ja kah­vi
kunkin-kahviseuran kahvimaun
mukaan.
Raikas kylmä vesi on h y v ä n ' k ah
v i n peruskivi.
Kahvin hyvät aromit haihtuvat
kiehuessa ja parkkihappoakin alkaa
liika kiehauttaminenkin kehittää.
Siksipä on kahvi valmis heti kun so
pbrahlaa. '
E i koskaan uutta kahvia vanho
jen sumppien päälle!
Joka käytön jälkeen pesee hyvä
kahvimcstan pannunsa.
Sensijaan voi jäljellejääneen kah
vin siivilöidä poroista ja lämmittää
uudelleen.
Mitä nopeammin kahvi tarjotaan
valmistumisen jälkeen, sen parem­pi.
Lievä lämpö pannun alla auttaa
maun säilyttämisessä, uudelleen,
kiehauttaminen ei ole hyväksi.
Maitokahvi valmistettaan tarjoa
maila vjthva kahvi ja keitetty kuu­ma
maito erikseen. Kumpaankin
kuppiin yhtä paljon. Sokeria maun
mukaan.
Kahvi- ja mun.njuoma antaa vir­kistystä
ja vahvistusta. Yksi muna
ja 1—2 rkl sokeria vatkataan lisä­tään
'/iikkp vahvaa kahvia, kaksi
lasillista kylniaä inailoa ja puoli tl
vanilja-sokeria. Vatkataan voimak­kaasti.
R A l l K A P l i K A K K A
Rahkapiirakka sopii yhtä hyvin
kotoiseen kuin vieraskahvipöytään
kin. Kuori on tavallista hyvää veh-näleipätaikinaa.
RAIIK.A: 7 paintia piimää, Vh
kkp. sokeria, IVa kkp rusinoita. Vi
II suolaa, 2 munaa ja kahden sitruu­nan
raastettu kuori, (kermaa).
Rahka valmistetaan siten, että
piimä pannaan uuninlämpöön tu­lenkestävässä
astiassa. Uuni ei saa
olla niin kuuma, että pumä alkaa
kiehua. Piimä pidetään uunissa,
kunnes hera erottuu kirkkaana.
Hera siivilöidään tiheän sihdin tai
. . . ./..r
l -M
Ckankiaon läpi.! Hyvin valunut rahkd"^"'""
kaadetaan kulhoon"ja joukkoon se^J • •
Koitetaan sokeri,"sUola, rusinat^ m u - " • '
nat ja raastfetttf- sitruunanl^ubrL'
Jos seos on: kovaa, l i s ä t ä ä n ' s i i h en
hiukan kermaa. Valmis rahka saa"'
olla löysän Irtifarön vahvuista. '
" K o h o n n u t vdhnäleipätaikina käaJ'
vlloldaan ohttökfei; levyiksi, joka
iiosletaän voidelluille pellille. Täy-'
te levitetään levylle ja reunat käänr
netään parin-sentin verran täytteen
päälle. Jos haliiäa voi piirakan köi'-"," '•'J
isleeksi tehilä v'lelä ristikon. Kp- -/—""^
honnut piirakka Voidellaan j a pais- " " ' •""^
.elaan keskinkertaisessa uuninläi»- " • '
nössä kypsäksi; Alalämpö saa olla
hyvä, ettei pohja jää ra'a-aksi. :«•)
Ison piirakan asemesta voi myös
valmistaa pieniä • piirakoita.' Taiki-' "•
nasta leivotaan ensin tavallisia pik'
ktipullia, jotka' saavat kohota pel-' '
Iillä. Hyvin- kohonneet pullat pai-- '
iielaah sormelia keskeltä Hiteiksi ••
niin, että piU'itkoihin jää n o i n ; % ''•>
tuuman levyinen reuna. Syvennyk* • ••
secn pannaan rahkaa. Reunat voir '
dellaan ja piirakat paistetaan kyp- ^
saksi hyvässä uunllämmössä.
, .„yH
• 1.1 r-v
Teidän ja meidänj
K A L A - V . I I I A N N E S I I E R K KU
raketti pakastefcalaa. paketti pa- ,
kastevihanneksia perunoita, kalan- ,
lientä tai vettä, suolaa, kokonaisia
valkopippurimarjoja ja kuminaa,,,;
jos pitää sen mausta.
Pieniksi paloitellut perunat pan-,
naan kiehumaan kalankeitinliemecn
tai veteen. Kun ne ovat puolikyp-siä,
lisätään jÖHk{;oon pakaslevihan- » ' • ? ' ^ -'
nekset ja pieniksi .palisiksi leikattu
kala. Pakastckalan voi leikata aivait
jäisenä. Samaan aikaan saa lisätä
myös' mausteet. Lientä on oltava
\'ain niin vähän, että ainekset juuri
peittyvät. Ruoka saa hautua kannen
alla noin puoli tuntia ja tarjotaan
höyryävänä matalalta lautaselta.
I
1 IM
Kyläkahakka,
9 kuolonuhria
Lagos. Nigeria. — Yhdeksän rtce-kerin
ilmoitetaan saaneen sunnun­taina
surmansa. Pohjois-Nigeriassa
sattuneissa kyiakahakoissa. Surman- l ;
sa saaneista" "ön' itaksi poliisia' ja
yksi h e i n i ö p S Ä k ö , kerrotaan Kä-'
dunasta Lagosijn saapuneissa tie­doissa.
' '•
Lisäksi on kolme poliisia kateis­sa.
Poliisi ja' armeija ovat lähettä­neet
vahvistusjoukkoja paikalle.
Lehtemme toimituksessa oli vie­railulla
viinu' viikon vaihteessa pit­kän
matkan vieras, Lennard Hjorth
Torontosta. Len toi terveisiä siel­tä
eteläisemmiltä seuduilta. Kiitos
vieiailusta ja tervetuloa toistenkin.
Radiolakko Ranskassa
PariisL — Ranskan radion ja.te­levision
kaikkien ammattialojen
liitot järjestivät vuorokauden lakon
maanantai vastaisena yönä keski-.:
yöllä vastalauseen? niiden kahdekt,..
san insinöörin pidättämiselle viran^
toimituksestav jotka osallistuivat yh-. .,
liön; työntekijöiden edelliseen lak­koon
helmikuun 5. pnä. ,i.
PÄIVÄN PAKINA
Näyttää sillä, että hymy hyytyy
ihmistappajilla — ei niinkään pal­jon
omien veriruskeitten syntien.sä
vuoksi ihmisyyttä vastaan, vaan sii­tä
pelosta, että "omat koirat pure­vat"
pahcnunin kuin. lain ankara
kä.si.
Tunnettu tosiasia nimittäin on,
että 'kuolleet miehet eivät levitä
juttuja", ja niinmuodoin ei ole mi­tään
ihmeteltävää siinäkään, vaikka
viimeaikoina Länsi-Saksasta tulleis-
.sa uutisticdoissa on.vihjailtu entis­tä
useammin, että toisen maailman­sodan
aikana ihmistappajina toimi­neet
pedot ovat tehneet tiheässä
jäi-jestyksessä itsemurhia — toden­näköisesti
"joidenkin toisten avus­tamana",
kuten sanotaan.
Mahdollista on myös, että näillä
itsemurhien "avustajilla" on siinä
oma lehmänsä ojassa, eli pelko, että
syytetyn penkille jouduttuaan, eili-
.set karskit ihmistappajat tulevat
vetämään tapetille myös toisia —
vielä ehkäJtorkeissa virkapaikoissa
olevia rikoskumppaneitaan.
Esimerkiksi UPI-Reuterin tiis­taisessa
uutistiedossa sanottiin
näin: "Täällä (Länsi-Saksassa)
epäillään laajoissa piireissä, että
natsien maanalainen liike järjes­tää
sotarikoksista haluttujen sak­salaisten
pakenemista ja auttaa
vieläpä itsemurhankin teossa sil­loin
kuin syytetty joutuu nurk­kaukseen.'*-
Mutta jotkut syytetyt eivät ole i l ­meisestikään
saaneet riittävästi
avustusta "itsemurhan"V teessä, kos­ka
he vielä henkivät ja odottavat
mitä tuleniah pitää. Yksi tällainen
vielä elossa oleva, sodanaikaisesta-rikoksistaan
.syytetty on tri (?)
Hans Hefelhiann, Jota .syytetään
osallistumisesta 753)00 aikuisen ja
ainakin 3()()0 lap.sen tappami.sccn.
Hän on nyt ainoa kiinni oleva
suuruus siitä ihmispetoryhmästä jo­ta
syytetään llitlcrinaikaisi.sta "ar-motapoista".
Kaksi muuta .syytettyä
teki viime viikolla itsemurhan ehkä
toisten avu.staniana.
Tämän oikeuskuulustelun yhtenä
tarkoituksena oli paljastaa se, mi­ten
natsien valtakaudella murhat-l
i in Saksassa noin 200,000 ihmistä,
jotka oli luokiteltu "rotupuhtauden"
vuoksi "elämään kelpaamattomiksi".
Heidän joukossaan oli epäilemättä
joitakin kroonillisesti sairaita aikui­sia
ja lapsia. Mutta "elämään kel­paamattomiksi"
katsottiin siihen ai
kaan juutalaisten lisäksi myös kom­munistit;
sosialistit ja ammattiyh-distysihmiset
sekä sodanvastustajat
yleensä ja heidän lapsensa. Heitä
tapettiin joukkomitassa ' armota-pon"
järjestämisen perusteella.
J a yllämainittu tri Hefelmann, jo­ka
sanoo itseään vieläkin vakaumuk­selliseksi
"armotappoon" uskojaksi,
sai Hitlerin aikana ansioittensa pe­rusteella
oikein "toisen luokan an­sioristin"
siitä kun hän oli laatinut
' intellektuellisen perustan euthana-sia-
eli armotappo-ohjelmalle, sekä
työstään tällä erikoisalalla", kuten
hän itse tiistaisessa oikeuskuuluste-lussa
myönsi.
Todisteet miekkosta vastaan ovat
ilmeisesti äärettömän selvät ja ras­kauttavat,
koska hän joutuu näin­kin
paljon tunnustamaan! Mutta hy­my
hyytyi häneltäkin. Mie,s kyllä
myönsi kuuluneensa kirottuun nat­sipuolueeseen,
mutta kielsi kuiten­kin
koskaan kuuluneensa natsien
erikoi.seen lahtarikaartiin, cli SS-valiojoukkoihin.
Tiukan tullen hän siis pitää "hy­v
e e n ä ' sitä, ettei hän muka kuu­lunutkaan
natsipctojcn kermaan,
niin paatunut natsi kuin hän olikin.
Mutta antakaamme tri Ilefcl-manille
itselleenkin puheenvuoro.
Myönnettyään, että hän on va­kaumuksellisesti
"armotappoon" us­kova.
Hefelmann .sanoi puikkineen­sa
sodan päätyttyä Argentiinaan.
Hän sanoi liittyneensä natsipuo­lueeseen
1931 ja palvelleensa en­siksi
taloudellisena neuvonantajana.
O.soiltaakseen, e t t ä hän on vakau
mukscllincn ' armotappaja", tri He­felmann
sanoi yrittäneensä oman
äitinsäkin tappamista. Väittäen äi­tinsä
kärsineen sairaudesta, t r i (?)
Hefelmann sanoi oikeuskuulustelus-
.sa: "Se o l i jo vuonna 1928. Äiti
kärsi kauheasti värislyshalvaukses-ta.
Minä menin erään lääkärin luo
ja pyysin häntä suorittajaan armo-tapon
mammalleni. Hän heitti mi­nut
ulos toimistostaan."
Oliko äidillä pellittäviä, s i i t ä . h än
ei kertonut! ' v ' '
Vuodesta 1936 vuoteen 1945 hän
sanoi toimineensa Berliinissä Hit­l
e r in piioluekansliassa, mikä oli al-kuunpanevana
voimana armotappo
(euthanasia) ohjelmassa.
Hän sanoi menneensä sodan 'pää­tyttyä
Itävaltaan, ja e t t ä roomalais­katolisen
kirkon apostolinen paavin
lähettilään sikäläinen virasto neu­voi
häntä menemään (pakenemaan)
Argentiinaan.
Katolinen Caritas niminen huolto-j
ä r j e s tö auttoi häntä saamaan siir-tolaisluvan
Argentiinaan samalla
kun Kan.sainvälinen Punainen Risti
ja Itävallassa olleiden ranskalais­ten
miehitysjoukkojen hallinto an­toivat
hänelle maastapoistumislu-van
selitti tri Hefelmann.
Yllämainitussa (UPI^Rcuterin)
uutisessa sanotaan, että natsieii
maanalaisen -liikkeen epäillään jär­jestävän
sotärikbicsisla syytettyjen-pakoa
tai tarpeen tullen itsemur­haa.
Mitään ci ole vielä sanottu,
onko sillä 'maanalaisella natsiliikr.
kccllä" mitään yhteyttä siihen paa­villisen
nution eli l ä h e t t i l ä än v iv
rastoon, jonka."neuvosta" tri Hefel-.
mann pyyhki Itävallan tomut jalois­taan
ja pakoni Argentiinaan.
Tehdäksemme tämän jutun mah­dollisimman
lyhyeksi-Tne~loteamme
vain, jolta tri Hefelmann luotti i l J
meisesll liian paljon siihen, että-
Länsi-Saksan valtiokoneistoon pesiy^^
tyneet natsivi^aiTfit voivat suojella
ja suojata häntä kuin enkelit viat­tomia
lapsia, :=Niin hän palasi enti­sille
hyville raetsäslysmailleen ja
joutui kuitenkin lopulta vastaa­maan
veriruskeisja synneistään.
Nyt tri Hefelmahnin hymy on i l ­meisesti
hyytynyt ajatuksesta, että
hänkin voi jotenkin joutua armo-tapon
perusteella odoteltua nopeanj-min
eli "itsemurhan" ansiosta siir
hen paikkaah niissä on ''ikuinen it'
k u j a hammasten kiristys".
Jokatapauksessa näin on käynyt
kahdelle mifolle lääkärille" joita
syytettiin samoista rikoksista. Sa­dan
ihmiseni iaposta syytetty t ri
Werner Heyde'"hirtti itsensä"^ van-kikoppiinsa
ja 70,000 ihmisen t ar
posta syytetty tri Friedrich Tillman
"putosi" kahdeksannen kerroksen
ikkunasta maahan.
Vastauksena tuomarin tiistaina
hänelle e s i t t ä m p n kysymykseen
tri Hefielmanh "sanoi, että yllämai-'
nittu itävaltalainen paavin lähetti:,
läs neuvoi häntä "menemään sinne,
missä ilmanala on lauhkea, kuten
esimerkiksi. Argentiinaan tai . Pe­ruun,
ja antoi minulle siunauksen­sa^'.
Saa nyt sitten nähdä, miten siinä
äijän käy. —• Kän.sökoura.
11 1
t 1
•
«
*
*
9
»
I
• »
»
\
k
k .
k .
I
*
*
t
r
t -
* ••
<
'<%
* .