1961-08-17-02 |
Previous | 2 of 4 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
Sivu 2 ; Torstaina, elok. 17 p. — Thursday, August 17, 1961 VAPAUS ( L I B E f i ^ ) — Independent Labor Organ of F i n n i s h Canadlans. E s - tabllBhed Nov. 6, 1917. Authorlzed as second class mail by the Post Office Department, Ottawa. P u b - lished thrice weekly: Tuesdays, Thursdays and Saturdays by Vapaus Publishing Cpmpany^Ltd., a t 100-102 EUm St. W . . Sudbury, Ont„ Canada Telephones: Bus. Office OS. 4-4264; Editorlal Office OS. 4-4265. Manager, E. Suksi. E d i t o r W . E k l u n d . M a i l i ng address: Box 69, Sudbury, Ontario. Advertising rates upon application. Translation free of charge. T I L A U S H I N N A T : Canadassa: i vk. 8:00 6 kk. 4.25 3 kk 2 50 y h d y s v a l M s s a : l vk. 9.00 6 kk. 4.80 Suomessa: 1 vk. 9.50 6 kk. 5.25 Haasteryntäyksellä hyvä alku Lehtemme haasteryntäys näyttää alkaneen hyvin. Lukemattomat lehtiemme kannattajat "ovat tehneet lahjoituksia. Se on erittäin hyvä osoitus siitä, että lehtemme työvaen-lehtenä on saanut osakseen ymmärtämystä. Tämä ei -suinkaan merkitse sitä, etteikö pahaa tarkoittamatonta nurinaakin kuuluisi kamppailun johdosta. Tässä on kuitenkin todettava, että kapitalistimaissa työväenlehdet^ eivät ole koskaan liikelaitoksina kannattaneet. Tämä on käsitettävä kun ajatellaan sitä, että kapitalistinen järjestelmä sellaisenaan pyrkii tuhoamaan kaiken sen, joka esiintyy kapitalistista riistoa vastaan ja puolustaa työtätekevää kansanosaa. • Tässä yhteydessä on mainittava, että lehtemme on kärsinyt suuren menetyksen sen jälkeen kun "Mine Mill 598 ''News"-lehteä lakattiin painamasta painossamme. Näin menetettiin noin $4,000 vuositulot. Se, että lehteä lakattiin painamasta painossamme ei suinkaan johtunut liikkeestämme. Valitettavasti on todettava; että vaikka lehtemme ei mitenkään sekaantunut tämän lehden poliittiseen kantaan, niin siitä huolimatta menetinune tämän lehden painattamisoikeu-den. Työväenlehdet ovat jatkuvasti kärsineet vainon johdost^ Suomalaisille työväenlehdille tämä on tuttua. Suomessa tuomittiin taloudellisen painostuksen lisäksi lehtien vastaavia toimittajia vankilaan. Kuvaavaa oli se vaino, mikä vuosisatamme • alussa kohdistettiin Helsingissä ilmestyvää "Työ-mies"- lehteä vastaan'. Siihen aikaan sen toimittajana oli Matti Kurikka. Mikä Kurikka myöhemmin oli poliittisesti, ei suinkati' muuta asiaa,- sillä "Työmies" olityöväenlehti ja sitä kohtaari osoitettu vaino on kuvaavaa. "Suomen poliittisen työväenluokan historiassa" sen kirjoittaja Y. K . Laine kuvaa silloista tilannetta' mm. seuraavalla tavalla: "Ristiriitaa kärjisti Kurikan vastustajain väkivaltainen menettely häntä kohtaan. Hänet julistettiin 'isänmaan kavaltajaksi', hänen ja monen muunkin työväenpuolueen johtomiehen silmille syljeksivät herrasmiehet Helsingin kaduilla, häntä lyötiin takaapäin kepillä päähän, ja Malmillakin hyökättiin hänen kimppuunsa. Hänet leimattiin ostetuksi maankavaltajaksi, ja hintakin arvioitiin 8,000—10,000 markaksi;! Ruotsinkielisissä lehdissä annettiin vihjauksia, joita Valpas sanoo jossakin, voidun käsittää osoitukseksi, että 'io-tain voisi nitistää pois päiviltä'. Reeni Roineen johdolla heittivät ylioppilaat Kurikan ulos Suomalaisesta Teatterista sen iltanäytännöstäi jossa hän oli 'Työmiehen' lähettämänä arvostelijana, ja käytävillä tehtiin ruumiillista väkivaltaa isän^ maallisen poliisimestarin johdolla toimivan; poliisin puuttu-matta^ asiaah.'Lopuksi täytyi Kurikan leikkauttaa komea tukkansa) ja partansakin saadakseen tuntemattomana olla rauhassa.! Työväki puolesaan pani 19. 2. Kurikan kunniaksi toimeen 'suuren mielenosoituksen kukkakulkueineen, johon otti osaa yli 3,000 henkilöä, ammattiyhdistyksen kuoro kävi hänen luonaan laulutervehdyksellä ja Kurikan työhuone toimituksessa täytettiin kukilla. Kun vielä 'Työmies' puolusteli häntä, ei sille annettu painokoneen käyttöön tarvittavaa sähköä. Johdot katkaistiin ja koneet pysähtyivät. Ne korvattiin kuitenkin miesvoimalla. Päivällislomansa aikana kävivät käsityöläiset painossa vääntämässä konetta vauhtipyörään kiinitetystä kammista, ja illalla 'hoitivat työstään vapautuneet rakennustyöläiset saman tehtävän Tähän ei jäänytlehteä kohtaan aloitettu vaino: Nyt kiellettiin sanomalehtipaperi lehdeltä, jonka johdosta meille ca-nadalaisillekin tunnettu A. B. Mäkelä kirjoitti: "Jos paperi loppuu, painetaan 'Työmies' vaikka vanhoihin paitoihin." Tällaisissa tapauksissa luokkatietoisten työläisten" keinot eivät loppuneet. Tästä kerrotaan samassa.kirjassa mm. seuraavasti: : "Hämeenlinnasta sai vihdoin eräs suutari L. N. hankituksi paperia ilmoittamalla petollisesti tarvitsevan sitä 'Jal-kineseppä'- nimistäammattilehteä-varten, jota hän sanoi ryhtyvänsä julkaisemaan . . . " Tähänkään ei päättynyt vaino. Niinpä kerrotaankin, että lehden toimitus, häädettiin. Vainon johdosta lehden velkakin lisääntyi 2,000 markalla, joka siihen aikaan oli huomattava rahasumma. Kaikesta tästä vastustuksesta huolimatta Työmies jatkoi ilmestymistään ja Suomen luokkatietoisen työväenliikkeen aatteellisena esii;aivaajana sillä oli historiallinen merkityksensä. • Tämä on"vain pieni esimerkki siitä millaisten vaikeuksien edessä olivat Suomen työväenlehdet. Eivätkä niiden vaikeudet ole vieläkään loppuneet. Siirtolaiset perustivat lehtemme työväenlehdeksi. Sen tärkeimpänä tehtävänä oli työväenaatteen levittäminen työläisten keskuuteen ja työläisten elinehtojen puolustaminoh. Sitä on lehtemme jatkuvasti tehnyt. Työväenluokasta Vapaus onkin' ammentanut elinvoimansa. Sen juuret ovat syvällä Ganaclan suomalaisen-työväenluokan keskuudessa ja ellei asiaTiiin olisi, ei se myöskään olisi voinut ilmestyä. L;ehtemme on aina kannattanut Canadan työläisten taisteluja elinehtojensa puolesta. Se on ainoa~Canadas.sa ilmos-tyvä b l i t i , joka- on aina'horjumattomasti kannattanut unionistista liikettä. Metsätyöläiset, kaivostyöläiset, rakennus-y. m. työläiset tietävät tämän varsin hyvin. Ei yksikään ainoa muisCa Canadassa ilmestyvistä suomenkielisistä lehdistä olo puoli^stanut työläisten oikeuksisa huolimatta siitä mitä he ovat sanoneet. Ei varmaankaan ole kerskumista jos sanomme, cUa ur-heiluasioiden selostajana Vapaus on näyttänyt johtavaa o.saa. Lehtemme tulee edelleenkin tekemään samoin. Ei yksikään toinen. Canadassa ilmestyvä suomenkielinen lehti ;ole varauksettomasti kannattanut järjestettyä rauhanliikettä. Vapaus tulee; edelleenkin horjumatta taistelemaan rauhan puolesta. Qn selvääkin, että Vapautta eivät tue pankit eivätkä mil-joonakorporatiot. Sen turva on yksinomaan työväenluokassa. Kuten alussa mainittiin, kamppailu alkoi hyvissä merkeissä. Vallan hyvin tiedetään, että monet lehtemme kannattajat'ovat työttömiä ja heidän on vaikea antaa aineellista tukea; lehdollemme. Lahjoittajien joukossa näkyy myöskin SYNTYMÄPÄIVIÄ F r e d H a k a l a , M a t t a w a , Ont., täyttää e l o k u u n 18-pnä 70 vuptta. O s k a r i S a l m i , Webster's Corners, B; C. täytlää tk. 17 pnä 78 vuotta. S e n j a Järvis, Toronto, täyttää tk. 20 pnä^75 vuotta. Samana päivänä o n Senjan j a V i e Jäi-viksen 50-viio-tishääpäivä. M a t i l d a N i e m i , Sprucedale, Ont., täyttää tk. 18 pnä 78 vuotta. Y h d y m m e s u k u l a i s t e n j a ystäväin o n n e n t o i v o t u k s i i n ! ' Maailman suurin lehtitrusti VHrtakäy. myös itaan pain .. B f s r l i i n i . — IläTSaksan uutistoimisto A D N i l m o i t t a a , että v i i m e v i i k o l l a on o l l u t pakko käyttää kahta bussia tavallisesti käytetyn yhdbn b u s s i n sijaan yhä kasvavan pakol a i s t e n j a k o t i m a a h a n palaavien v i r r a n v i e m i s e k s i itävyöhykkeelle M a - r i e n b o r n i n valvonta-asemalta. Tämä osoittaa miten tehoton se propagandabarriääri on, j o n k a Länsi- Saksan sotilaalliset j a kostonhimoiset p i i r i t ovat asettaneet pako-l o i s v i r r a n estämiseksi länsivyöhyk-keellä sanoo A D N . S t a n d a r d i t y y p p i s i i n itäsaksalais i i n busseihin mahtuu 58 matkusta- •jaa. ; Kookkaasta, sinisilmäisestä '59-vuo. tlaasta miehestä tuli viime maaliskuun 1; pnä mahtavin lehtimoguli-jonka maalima on: m i l l o i n k a a n t u n _ teunt. Tuona päivänä brittiläinen Cecil Harmsworth K i n g . Daily M i r - ror' Nevvspapers-yhtymän johtaja, i l moitti 37 m i l j . punnalla ostaneensa jättimäisen Odhams Press-yhtymän osake-enemmistön, joka puolestaan itse oli syntynyt kaksi vuotta a i k a i semmin suurisuuntaisen nielaisu. operation tuloksena. Kaappaus toi hänen hallintaansa kaksi päivälehteä, joiden yhteinen painos on y l i k u u s i miljoonaa kappaletta:, k a k ^ sunnuntailehteä, joita myydään lähes 11 n i i l j . kappaletta viikossa; yhden päivittäin ilmestyvän urheilulehden j a n o i n 250 a i k a . kauslehteä j a muuta julkaisua, joita kuukaudessa jä viikossa myydään kymmenen miljoonan painoksina. u u d e l l a yhtymällä on y l i 97;000.- 000 punnan osakepääoma, sen palve^ luksessa on 30 000 työntekijää, n i i den joukossa y l t 1,200 lehtimiestä. Tämä valtava lehdistön monopol i s t i n en keskittyminen tapahtui het^ kellä, j o l l o in Pleet Street (Lontoon ns. lehtikatu) ei ollut vielä ehtinyt kunnolla toipua siitä "News Chro-nicle"_ lehden "murhasta", joka maksoi 300 lehtimiehelle j a 3,000 k i r j a l t a j a l l e heidän toimensa. 7.- aruusle ei saa K i r j . A . B A R A S I I O V . Moskova. ^— N o i n kolme v i i k k oa J u r i G a g a r i n i n avaruuslViatkan jälkeen tapasin eräässä Sotshin me-renrantapuistossa Herman T i t o v i n. A v a r u u s m i e s t e n joukko o l i . s i l l o in l o m a l l a j a he nauttivat vapaudestaan; vapaina harjoituksis*a, ankar a s t a päiväjärjestyksestä j a lääkär e i d e n valvonnasta kuin lomalle päässeet koulupojat. S i l l o i n ihmiset t a r t t u i v a t vielä a h n e e s t i jokaiseen ensimmäistä ava^ ruusmiestä koskevaan sanaan. K u n me lehtimiehet keskustelimme toisen avaruusmatkan t u l e v i e n ehdokk a i d e n kanssa, meidän o l i vaikea saada itsemme käsittämään, etla j u u r i j o k u näistä aivan t a v a l l i s en näköisistä nuorista miehistä piiin k i r j o i t t a i s i uuden sivun avaruuden valloitu-ksen historiaan. Herman T i t o v i n löysin lentopallokentän luo* a. K u n k y s y i n T i t o v i l - ta, m i k s i hänen nimekseen on a n nettu Herman, hän h y m y i l i j a san o i : Minkä s i l l e v o i t . Isäni on opett a j a ; Hän o n suorastaan kiihkeä P u s h k i n i n i h a i l i j a . P u s h k i n i n ' P a t a r o u v a n " Herman On hänen l e m - p i s a n k a r i n s a ja Zemfira Pushkin i n runoelmasta hänen lempisanka-r i t t a r e n s a . Hän o n mitä puhdasver i s i n venäläinen, mutta sisarestani j a minusta on t u l l u t Z e m f i r a ja H e r m a n . H e r m a n ei o l l u t halukas puhumaan itsestään, koska hän t u n s i, e t t e i o l l u t vielä mitään tehnyt. — M i n u s t a ei t u l l u t h i s t o r i a n o p i s k e l i j a a siitä syystä, että heti koulun jälkeen menin lentäjäksi, kertoo Herman. Y r i t i n udella H e r m a n i l t a , miltä t u n t u i hänen ensimmäihen lentonsa, mutta hän v a i n h y m y i l i : — P i d i n lentämisestä s en vuoksi^ että siinä on nopeutta. H e r m a n Titov yleni neljän vuoden aikana a l i l u u t n a n t i s t a y l i l u u t n a n t i k s i . Nuorisojärjestön toimikunnan jäsen hän o l i myös j a l e n tueensa komsomolin nuorisotoimikunnan s i h t e e r i . Hän o l i . hyvä ja u s k o l l i n e n toveri. Hän h a r r a s t i palj o n u r h e i l u a , e r i t y i s e s t i y l e i s u r h e i l u a . Aina hän o l i terve, vahva ja virkeä. K e r r a n hänet käskettiin rykment i n lääkärin luo. Tämä t u t k i häntä toista t u n t i a j a k y s y i l o p u k s i: — Haluaisitko lentää raketeilla? — Kukapa e i h a l u a i s i! — No n i i n . Mene j a odota. E h kä s i n u t pyydetään. E l o k u u s t a j o u l u k u u h u n 1960 Herman oli tämän lyhyen, mihinkään velvoittamaUoman lääkärin l a u s u n non varassa. Maailman ympäri lenteli Neuvostoliiton: s g u t n i k k e j a ja avaruusaluksia, lehdistä saatiin l u kea mitä : m i e l i k u v i t u k s e l l i s i m p i a s u u n n i t e l m i a ihmisen avaruuslennosta, posti toi Moskovaan tuhansia kirjeitä, joissa pyydettiin päästä lentämään avaruuteen, mutta H e r man v a i n odotti j a odotti. V i h d o i n hänet k u t s u t t i i n Mosko vaan. Jättäessään hyvästit nuorel-sellaisia, jotka ovat vanhuuden niukalla eläkkeellä, mutta ovat kuitenkin antaneet roponsa lehtemme hyväksi. Työssäole-vat ovat lahjoittaneet runsam-min ja osoittaneet siten horjumattomasti tukevansa lehteämme. Kaikki merkit osoittavat, että kamppailun tavoite $7,000. tullaan saavuttamaan ja ylittämään. ; Ie v a i n i o l l e e n hän a j a t t e l i joutu.van-sa muutaman päivän k u l u t t u a avaruusmiesten joukkoon. Mutta Moskovassa häntä odottivat lukemattomat lautakunnat, v a l k o i s i i n takkeih i n pukeutuneet ihmiset, tavallis'3t s i v i i l i p u k u d s e t ihmiset, tarkkaavaiset j a vähäpukuisct ihmiset. Me tiedämme jo, m i t e n J u r i Ga^ g a r i n i a t u t k i t t i i n . Maailman ensimmäinen avaruusmies kertoo siitä k i r j a s s a a n " T i e avaruuteen". Samanlaisen valmennuksen on j o u t u nut käymään läpi myös H e r m a n T i tov. Saattoi käydä n i i n , että lääkärin keskustellessa hänen kanssaan vastaanottohuoneessa syöksyi, . i k k u n a s ta huoneeseen jalkapallo. Toisinaan hänet pantiin ratkaisemaan j o k i n vaikea tehlävä j a sillä aikaa j o k u melusi käytävässä, kävi huoneessa, pöydällä soi p u h e l i n ym. Jos avaruusmiesehdokas sattui vavahta. maan tai hermostumaan, niin l ie avaruuteen sulkeutui hänen edessään ainiaaksi. Toisinaan hänen eteensä asetettiin suuri paperiliu.s-ka, jossa o l i 25 mustaa j a p u n a i s ia neliötä. Jokaisessa neliössä o l i k a k s i lukua. Hermanin p i t i heti löytää neliö, j o k a sisälsi numeron 1, ja 24, t a i 3 j a 22 j n e . — a i n a siten, e i tä yhteenlaskussa t u l i s i 25. Avaruusmatkaehdokkaat väheni vät. Minkäs voit! — Minkäs voit, s a n o i h e i l l e lääkär i . Olette k a i k k i terveitä, mutta terveistäkin on löydetty k a i k k e in terveimmät. • V i h d o i n heidät kerättiin kaikki yhteen avaruusmiesten osastoksi. K a k s i heistä tuntee j o koko maailma. Ensin he k u v i t t e l i v a t että h e i l lä ori j ä l j e l lä vain avaruusaluksen j a a v a r u u s i l m a i l u n t u t k i m i n e n , ja he ovat v a l m i i t istuutumaan raket t i i n . ' Mutta täälläkin heitä odottivat koettelemukset. Sälä, miten ylirasitukset ava r u u s r a k e t i n lähdön hetkellä vaikuttavat i h m i s e n elimistöön j a miten epätavalliseen tilaan i h m i n e n joutuu painottomuuden vallitessa, on . k i r j o i t e t t u paljon. Mutia dn e r i asia o l l a siitä tietoinen j a ' e r i asi;i kestää se. Jälleen H e r m a n j a hli^ nen toverinsa joutuivat antautumaan pitkäaikaiseen koulutukseen j a valmennukseen. Heidät asetct t i i n e r i t y i s e e n lärylailteeseen, k i c r - rätel i i n Jättiläissenlrifuugeissa, a s e t e t l i i n useaksi vuorokaudeksi täy- .'in e r i s t e t t y y n hyttiin^ jossa he ci vät voineet k u u l l a hiiskahdustakaan elämästä, j o k a k u l k i eteenpäin ulkomaailmassa. He astuivat hytistä ulos" pitkä parransänki leuassa, väsyneinä. Ja heti h e i l l e e s i t e l t i in r a t k a i s t a v i k s i mitä odotlarnatlomini-p i a kysymyksiä j a he j o u t u i v a t lo-kelnään tämän, jolta pyslyisivjit olemaan hätääntymättä avaruudessa. H u h t i k u u n 12 päivän aamuna J u r i Gagarin, j a H e r m a n Titov puett i i n molemmat avaruuspukuihin. Näin p i t i tehdä, sillä m a i k a l l a lentokentälle o l i s i voinut tapahtua k a i k e n l a i s t a . Mies o l i s i saattanut vaiK:- kapa kompastua j a nyrjäyttää j a l kansa. He olivat valmiit lentoon molemmat. Tästä pelottomasta valmiudestaan kapteeni Titov palkitt i i n L e n i n i n kuinniamerkillä. Keskustellessamme siellä Sotshis-sa k y s y i n , mi;ä toivoo avaruusmios kakkonen? H e r m a n T i t o v vastasi: .— Tahdon / lentää Maan ympäri muutaman tunnin, ehkäpä vuorok a u d e n k i n . K U K A O N C E C I L I I / \ R M S W O R T H K I N G? Hän on lordi Northcliffen veljen, poika j a l o r d i Northcliffe oli puolestaan eräs Englannin suuria l e h t i - imperiumin rakentajia vuosisatamme ensimmäisellä .iteljänneksellä. Cecil Kingistä itsestään ei p a l j o n kaan, tiedetä. Mies, jonka päivittäin myydyt, v i i s i miljoonaa sanomalehteä vilahtelevat kuuluiäuuksien p u heenparsissa, elää Itse'', huolellisesti Syrjässä julkisuudesta. Hän on a n tanut vain yhden lausunnon asennoitumisestaan ja sen j u l k a i s i amerikkalainen "Times"_lehtl vuonna 1955: "Minä olen riippumaton liberaali. Se tarkoittaa,, että voin olla mitä haluan". ' . Hänen omistamansa "Daily M l r - r o r " - l e h t i heijastaa jossakin määrin tätä filosofiaa. Sodan jälkeen siitä tuli r a d i k a a l i l l a tavalla työväeripuo-hietta kannattava, mutta viime vuosina se on a l k a n u t luopua tästä s u u n tauksestaan ja alkanut kosiskella vaihtoehtoisesti työväenpuolueen o i i keJstosiipeä ja konservatiivien va_ scmmistoa. Kingistä tuli "Daily M i r r o r " — "Sunday Pictorial"-yhtyminen omistaja kymmenen vuotta sitten^ L e h - distöharrastuksiinsa: ^ yhtymä • lisäsi kaupallisen television: ja kaksi vuotta sitten se h a n k k i käsiinsä toistasataa aikakauslehteä j a muuta JUIT kaisua nielaisemalla Amalgamated Press-yhtymän. Hänen viimeisin siirtonsa on nyt kaksinkertaistanut tämän v a l t a p i i r in j;t tehnyt hänestä mahtitekijän y l e i sen mielipiteen keskuudessa. Ja mitä Gecil K i n g itse sanoo v a l lastaan? K u n parlamentin jäsenet tiedustelivat häneltä yksityistilai- .suudcssa asiaa samana päivänä, j o U loin hän o l i kaapannut Odhamsin, han vastasi pilke silmäkulmassaan, että hän c i nähnyt siitä mitään p a - iiaa niin kauan kuin valta kuului hänelle! / Mikä on v a l l a n lisäksi hänen mielenkiintonsa kohde yhtymässä? K U t - .suttuaan siirton.sa jälkeen yhtymän sjhtecrit luokseen hän sanoi heille: " M i n u n omaa asemaani osakkeenomistajana ei tarvitse ottaa huomioon". K u k a a n ei tiedä; ketkä ovat Daily M i r r o r and Sunday Pictorial News-papcr. s-yhtymäu todellisifi omistajia. Monet mahtavat osake-erät Ovat pankkien ja vakuutu.syhtiöiden n i missä. Muut ovat sellaisten peitenil mien varjossa kuin Strand Nomi-nee. s, jonka kä.sissä on' y l i kahdeksan miljoonaa M i r r o r i n osaketta. . - J o k a tapauksessa Cecil Harms- \vorth K i n g on nyt: maailman suurimman lehtiyhtymän toimiva johtaja. Hänen keikauksensa ..vähensi B r i t a n n i a n - kuudesta hallitsevasta Ichtirenkaasta yhden ja jäljelle jäi viisi.: Nämä ovat:. Daily Mirror-yhtymä (osakepääoma 97 milj. puntaa), Thomson Newspapers ( 2 6 , 5 ' m i l j ; ), lordi Rothermeren Associated News-papers .(20 m i l j . ) , Beaverbrook News-p a p e r s ( l l , 4 ) milj.) j a News of the World (9,'3 m i l j ; ) . K i n g i n takana ovat n y t seuraavat lehdet: "Daily M i r r o r " (painos 4,- 500,000); " D a i l y Herald" (työv..puo-lueen nimellinen äänenkannattajai 1,407,000), . "Sunday P i c t o r i a l " ( 5 , - 275,000), "The People" (5,500,000), "Sporting L i f e " , sekä päivälehdet N i geriassa, ^Ghanassa ja brittiläisessä Guianassa.- , • , 2 1 erilaista naistenlehteä niiden joukossa "Womän" (3,103,000), " W o - man's M i r r o r " (noin 2 milj.), " W o - man's Own" (2,222,000), "Woman's R e a r (1,300,000); 16 lasten lehteä ja yli 200 muuta julkaisua. Viime m a i nittuun p i i r i i n kuuluu esim. "Electronic Technology" ja "Farmer's Weck]y" tai "Nursing M i r r o r " ja "Occan Times", joista viime mainittua julkaistaan A t l a n n i n valtamerilaivoilla. T E L E V I S I O : MirroHlIa on paljon^ pelissä Associated Televislonissa, Jo.:, ka toimii sekä Lontoossa että B i r minghamissa. • P A P E R I T E H T A I T A : M i r r o r omistaa Reedin sanomalehtipaperiteh-taan (osakepääoma 58 m i l j . puntaa), j o k a on B r i t a n n i a n toiseksi suurin j a se on hallitsevassa asemassa A n g - lo-Canadian Pulp and Paper M i l l s - yhtymässä. N O P E A K E I K A US Odhamsin kaappaus suoritettiin t a vattomalla afäärlmälsellä ripeydellä j a kovakouraisuudella. Ensimmäinen uutinen asiasta saatiin tammikuun 26. pnä, jolloin OdhamsyÄnoitti hankkeistaan yhtyä T h o m ^ n News-paperin kanssa ja muodostaa lehti-kombinaatin, joka toimii 67 miljoonan punnan pääomalla. Roy Thomson, 28 canadalaisen s a - noinalehden miljonääriomlstaja, ast u i B r i t a n n i a n lehtimarkkinoille vast a 1953, j o l l o in hän osti heikoissa kantimissa olleen edinburghilaisen "The Scotsman"-lehden. Sen jälkeen hän hankki nopeasti itselleen oikeuden hoidella Skotlannin kaupallista televisiota (Thomson on jälkeenpäin lausunut, että se merkitsi lähes s a maa kuin oikeus painaa seteleitä). Heinäkuussa 1959 hän osti lordi Kemsleyn lehtivaltakunnan. Johon kuului neljä sunnuntai- j a monia maäseutulehtiä. J a suunnilleen s a moihin aikoihin, k u n "News Chro-n i c l e " lakkautettiin, Thomson "pääs.^ t i päiviltä" kaksi ostamaansa sunnuntailehteä "Empire Newsin" ja " G r a p h i k i n " . Suunnitteilla olleen kombinaatin toinen osapuoli Odhams Press, jonka osakepääoma o l i 40 m i l j . puntaa, o l i vasta 1959 muokkautunut maailman siihen mennessä suurimmaksi l e h t i - renkaaksi, jonka omistuksessa oli 129 lehteä, " D a i l y H e r a l d " , " T h e People" j a "Sporting L i f e " niiden Joukossa. M u t t a mikä oli lopultakin syynä näihin kauppoihin? Yksinkertaisesti •se — kuten Cecil K i n g myöhemmin paljasti — että juuri Odhamsin ja K i n g i n yhtymän välillä käyty taistelu oli alkanut arveluttaa Odhamsin johtoa. Ilmoituskampanjan. ja mm. l u k i j o i l l e ' a n n e t t u i h i n lahjoihin mm. naisten lehtien lukijat saivat i l m a i s i a huulipuikkoja — käytettiin n o i n 400 000 puntaa kuussa ja, se a l k o i käydä Odhamsin voimille. Se etsi tukea Thomsonista, mutta silloin a s t u i k i n King näyttämölle ja muutti koko kuvan toiseksi. 250 lehteä liltet^ t i i n täten yhteen, eräät k a i k k e i n s u u rimmista niiden joukossa. Samalla 37 entistä. Odhamsin lehteä "yhdistett i i n " 45 M i r r o r i n puolen lehden kanssa, mikä merkitsi siis monien lehtien katoamista j a jäljelle jääneiden vas.. taavaa kasvua. Täten luonnollisesti myös voitot nousevat. Suuri taistelu o l i siis taas tältä osin päättynyt. M u t t a se j a t k u u t o i saalla. Britannian lehtimiesliitto on jo ilmoittanut huolestuneisuutensa tapahtuneen johdosta .samoin 350,000 jäsentä . käsittävä kirjaltajaliitto. Odotettavissa näet on, että lehtiä lakkautetaan edelleen muutamien yhä harvempien paisuneen painoksen kustannuksella ja tämä merkitsee työttömyytitä sekä lehtimiehille että k i r j a l t a j i l l e . Lopuksi todettakoon vielä, että? Englannin työväenpuolueen äänenkannattaja "Daily Herald" on siis nyt maailman suurimman lehtikonsernin käsissä. Cecil K i n g on itse väittänyt, että lehti tuottaa vuosittain tappiota, mutta hän o n s i l t i l u -, vannut kustantaa sitä vielä " a i n a k in seitsemän vuotta". Joka tapauksessa Englannin työväenluokan vapaa ja riippumaton äänenkannattaja on nyt kerrassaan surkeasti tuuliajolla. SUOMEN UUTISIA (Helsingissä elokuun 8. p&lyänä 1961, Suomi-Seura) >— FreddentU vktUckosen' puhe Suomen matoUdonden Rehityksciätä. — Presldclutti Urho Kekkonen j a rouva Sylvi Kekkonen suorittivat ' elokuut! ensimmäisellä v i i k o l l a Itä- Ja Kaakikois.jSuomeen tutustumismatkan, Jonka yhteydessä he vierailivat useilla paikkakunnilla. Itä- j a Suur-Savon maatalousnäyttelyn avajaisissa Säämingissä presidentti p i t i puheen kosketellen Suomen maatalouden kehitystä 1950Ju-vulla. Puheessaan hän lausui m m . : Vielä 1950-luvuUa oli leipäviljan tuontitai*ve- (Suomessa) 250 miljoonaa kiloa • vuodessa. Viime vuoniia s a a t i i n poikkeuksellisen hyvä sato leipäviljasta . j a Jos säät eivät muodostui poikkeukiellisen vaikeiksi, näyttää^ "siltä, että tänä vuonna säafaime melkein yhtä hyvän leipäviljasadon kuin viime vuonna. Me tulemme silloin toimeen käytännöllisesti katsoen yksinomaan omEtsta maasta saadulla leipäviljalla . . . O n täysi "syy edellyttää että hehtaarisadon alkanut nousu Jatkuu 1960-lu-vulla, totesi puhuja. , ; Karjataloustuotannossa tapahtunut tuotannon lisäys on ollut vieläk i n suurempi kuin leipäviljan määr i en kasvu. Niinpä meijerien vas^ taanottamat maitomäärät ; ovat 10 viime vuoden aikana nousseet koko maassa noin 100 %. Tuotto on l i sääntynyt, lehmien lukumäärä on vähentynyt. •Hevosten luku on viime vuosien aikana vähentynyt 350,000 : s ta 230,- 000:een. M u t t a traktorien lukumäärä vastaavana aikana on noussut n. 14.000 :sta 90,000 :een. Meillä on nyt traktori jokaista 8 peltohehtaaria kohden. K u n vertaamme olosuhteita Tanskaan, n i i n meidän on todettava, että meillä on enemmän traktoreita k u i n vastaavasti Tanskassa. P e l t o v i l jelymme nopeata koneellistumista kuvaa myös se, että k u n 10 vuotta sitten leikkuupuimureita "ei vielä o l l u t tilastoissa lainkaan, n i i n tällä hebkellä niitä on maassamme noin 7,000. Maatalouden koneellistumiseen on näin ollen Jouduttu tekemään erittäin suuret investoinnit. Esittämäni luvut koneellistumisesta. osoittavat, että maataloudessamme on 10 viime vuoden aikana tapahtunut n i i n suur i muutos, että sitä voidaan hyvällä syyllä verrata viime vuosisadan alussa tapahtuneeseen maatalouden vallankumoukseksi kutsuttuun muutokseen. K u n maatalousväestön osuus koko väestöstä oli 1950 väestönlaskennan mukan 41,5 %, vastaava prosenttiluku lasketaan nyt 30|—33 prosentiksi. Tähän sisältyy myös metsätyötä tekevä väestö, joten varsinaisen maataloustyötä tekevän väestön osuus on ensi kerran laskenut alle kolmanneksen väestöstä. . (Maakansa) sata tiedustelua siitä, m i h i n aikaan ensi kesänä e.m. seura Jälleen Jär-- Jestää rylunämatkoja A t l a n t i n toiselle puolelle. Kesän 1962 matkoUle .Suomi-Seura alkaa otta avastaan i l moittautumisia marraskuussa. K a i k k i e n matkalle aikovien täytyy olla. seuran • jäseniä Ja Ilmoittautumisten vastaanottamisten aloittamisesta i l moitetaan klertokkjeellä jäsenille hyvissä ajoin. Naispappi Suomessa. — Eräänä elokuun alkupuolen aamuna radio, aamuhartauden kuuntelijat saattoi, vat ehkä hieman hämmästyä' k u u l lessaan, että puhujana o l i pastori E i l a Pimiä.. K u u l i j a t eivät suinkaan erehtyneet eikä kuuluttajakaan. Suomen Metodistikirkon vuosikonferens-> sissa heinäkuun alussa' Joensuussa v i h k i pohjoismaiden metodistipiispa Odd Hagen E i l a Pimiän metodistik i r k o n .pastoriksi eli vanhinimaksi; Näin on Suomikin siis saanut e n simmäisen naispappinsa. Metodistikirkossa on ollut naispappeus voimassa Jo melko kauan, j a Joitakhi vuosia sitten tehtiin päätös. Jonka mukaan naisilla on k a i k k i a l l a m a a . ilmanlaajassa metodistikirkossa s a. mänlaiset mahdollisuudet papinvh-- kaan k um miehilläkin. Suomen valtion- eli luterilaisessa kirkossa naisilla ei vielä ole mahdollisuutta . t u l l a vihityksi pastoriksi. Asiasta on kylläkin keskusteltu r u n saasti Suomessa viime vuosien a i kana. — (US) Tilatkaa Vapaus! USArsta j a Canadasta palasi 87 vierailijaa. — Suomi-Seuran järjestämään toiseen ryhmävastavierailuun osallis'tuneet matkalaiset palasivat sunnuntaina 6. 8. Yhdysvalloissa Ja Canadassa olevien omaistensa luota. 87 suomalaisvierailijaa kuljettanut Pan American Airwaysin D C - 7 C l e n tokone laskeutui Helsingin lähellä olevalle Seutulan kentälle ^klo 16.40. Matkustajien kertoman mukaan 16 t u n t i a kestänyt paluulento oU s u j u nut erittäin hyvin. Koneessa oli m u kana P A A : n palveluksessa oleva suomalainen lentoemäntä. Suomi-Seuran tarkoituksena on^ näiden ryhmämatkojen avulla vastata amerikansuomalaisten Suomeen suuntautuviin käynteihin, mahdollistaa sukulaisten vierailu toistensa keskuudessa j a siten vilkastuttaa Ja l u j i t t a a siirtosuomalaisten henkistä yhteenkuuluvuutta entiseen koti. maahan. - - - Suomi-Seuran järjestämän 3. r y h - mämatkan osallistuja palaavat t a kaisin Suomeen 15. 8. kuusi viikkoa kestäneeltä Amerikan j a Canadan Vaalit luvataan Etelä4(oreassa vuosien kuluttua Söul. — Etelä-Korea saa demo. kraattlsen hallintokoneiston kahden vuoden kuluessa, i l m o i t e t t i i n v i r a l lL sesti viime lauantaina. Hallitsevan korkeimman sotilasneuvoston puheenjohtaja, kenraali Pak Tshung Hee ilmoitti poistavansa sotilashall i n n o n kesällä 1963. Hän lupasi, että saman vuoden toukokuussa järjestetään Etelä-Koreassa yleiset vaalit. Valtionpäämiehenä tulee jälleen ole-r maan presidentti ja maan asioita hoitaa parlamentti, jonka ainoasta kamarista tulee 100—120-Jäseninen. Pak selitti tarvitsevansa kaksi vuotta aikaa lunastaakseen vallankumouksen yhteydessä annetut l u paukset, ts. poistaakseen lahjusjär-jestehnän j a palauttaakseen terveen poliittisen ja sosiaalisen järjestyksen. K a i k k i poliittinen toiminta on kiellettyä vuoden' 1963 alkupuolelle. S i l l o i n tulevat voimaan uudet lait, j o t k a estävät pohittisten juonittelij o i d e n menestymisen, Pak uskoi. SITÄ^ J A TÄTÄ E I M U U TA K a k s i venäläistä o l i pyrkimässä sisään taivaan portista j a P i e t a ri k y n s i k o r v a l l i s t a a n j a t o k a i s i: — E i meillä ole p a i k k o j a t e i l l e .' — - Emme sinne haluakaan, t u limme vaan noutamaan tennispalloamme sanoivat herrat. J A M Y R S K Y YLLÄTTI E n t i s a i k a a n , kun pöydässä syöt i i n yhteisestä astiasta, a l k o i isäntä j o k a ruokaili kahden renkinsä kanssa ahnehtia v i i l i n päällä ollutta kermaa. — Jeesuskin se käveli ennen vetten päällä, sanoi isäntä j a y c t i p u u - l u s i k a l l a a n kermaa omalle laidalleen. — P i e t a r i seurasi häntä, sanai r e n k i j a vetäisi kerman eleensä. T o i n e n r e n k i s e k o i t t i l u s i k a l l a koko v i i l i n j a l a u s u i : — J a siellä myrs-matkaltaah. Jo nyt on tehty lähes ky yllätti heidät molemmat. PÄIVÄN PAKINA Auton jumaloimisesta J u m a ' o i n l i : i on kaikenlaista. Täällä amorikoi.ssa se qn useink i n d o l l a r i n jiinialoimi.sen- lisäksi auton j u m a l o i m i s t a V— tuon hyvin-voinnin merkin palvomista. Intiassa on yleisiä lehmän juma-l o i m i n c n . V a r m a a n k i n Intiassa vierailevat länsimaalaiset ovat suuresti hämmästyneitä kun saavat: nähdä k u i n k a siellä e i s a l l i t a kenenkään tehdä mitään pahaa lehmälle, ei edes k i r o i l l a sitä k u n se j o u t u u l i i k e n t e e n t i e l l e . Eräässäkin uutisessa k e r r o t t i i n kuinka K a l kutassa o l i lehmä pysäyttänyt v i l kasliikkeisellä k a d u l l a l i i k e n t e e n ja aiheuttanut ruuhkan, joka kasvoi kasvamistaan aina siihen saakka kunnes j o k u asian ymmärtäväinen t a l u t t i elukan varsin k u n n i o i t t a vasti s i v u u n j a pois autojensa torv i a l o i l o t t a v i e n a u t o i l i j a i n tieltä. Lukemamme mukaan lehmä l i i t t y y Intiassa erääseen uskontoon, j o n k a mukaisesti pidetään ehdot-lomana .totuutena sitä, että ihmisen sielu palaa kuoleman jälkeen j o n k i n l a i s e n eläimeji muodossa e l l e i tapahdu siten, että ko. i h m i n en oMsi öllut^ j u m a l a n kanssa niin hyvissä väleissä, että hänen sielustaan lulee—Qsa ikuisesta pyhästä hengestä. ^ Tämä lehmän jumalöinli on I n tiassa erittäin syvälle ulottuvaa ja mikäli me tiedämme, missään niaassa ei vastaavanlainen juma^ i b i n t i ole n i i n suuresti vallalla k u i n Yhdysvalloissa; E r o on vain siinä että Y h d y s v a l l o i s s a jumaloidaan kuollutta kappaletta — au- •toa. ••• • . . • V a i k k a menisimme mihin Y h dysvalloissa, n i i n varmaan saamme k u u l l a ylistettävänä sitä tai tätä autoa ja pidettävän sitä saavulus-l a v o i l t e e n a mitä suurimpana -— vieläpä suurempana kuin heilan tavoittamista. E i voi mitenkään kieltää etteikö amerikkalainen ihaile eniten i h a i l u n s a kohteista j u u r i tuota k i i l tävää kapinetta, josta hän tulee olemaan -velkaa vielä pari viiotta, j o n k a . a j a n k u l u t t u a hänen on v a i h dettava se uuteen' ja aloitettava j u m a l o i t s i j o i l t a erittäin kylmän sama velan maksamisprosessi kuin a i k a i s e m m i n k i n . J a vaikka tuo ainainen velan maksaminen o l i s i k i n jossain mää' r i n vähän vastenmielistä touhua, ei se auta, autoa j u m a l o i d a a n j a vaikka sen omistajaksi pääseminen m e r k i t s i s i suuria uhrauksia, se on k u i t e n k i n ostettava^. — niin suuressa arvossa sitä pidetään. T o i s t a se on naisiin nähden. Kyllä a m e r i k k a l a i n e n k i n v o i innostua naiseen ja h u r m a a i i t u a k i n vähäksi aikaa, mutta pian vihkiäs-l e n jälkeen elämä muuttuu r u t i i n i seksi ja m i e l e n k i i n t o vaimoa koht a a n muuttuu hyvin arkipäiväiseks i - — ellei vaimoa vaihdeta uudempaan m a l l i i n , joka vuorostaan käy myös arkipäiväiseksi myöhemmin. M u t i a toista se on. autoon nähden. Sitä jumaloidaan 365 päivää vuodessa, sitä k i i l l o i l e l l a a n j a pestään, kuunnellaan sen vaivoja, sen vähän vanhemmaksi tultua, jkuin ne olisivat aivan omistajan omia. Intiassa ei s a l l i t a minkään häiritsevän lehmää. Yhdysvalloissa e i s a l l i t a minkään asettua auton ömis-taniisen tielle. Auton edestä r a i vataan m i l j o o n i a d o l l a r e i t a maksavat tiet metsien halki eikä kukaan ole noussut huutamaan metsien säästämisen puolesta. Sellaiset luonnon puolustajat saavat auto-vastaanoton. F a r m a r i t joutuvat mielipahalla katsomaan k u i n k a kovasti kasvukykyisiä m a i l a myllätään s u u r i l l a ko^ n e i l l a jotta v o i t a i s i i n rakentaa ny-k y a i k a i s i a maanteitä autoja var-' ten. Suuria rakennuksia revitään maan tasalle, kokonaisia järviä kuivataan, sillä mikään e i saa a s e t - ' : tua A U T O N t i e l l e. Maan toiselta ääreltä , toiselle Y h d y s v a l t a i n kaupungit ovat k u in o v i a v a i l l a o l e v i a h u U u j e n huonei- . t a liikenneruuhkien kehittyessä. V a r m a a n k i n politiikot nostaisivat a i k a metakan jos j o k u ulkovalta tappaisi 40,000 ihmistä vuosittain j a r u h j o i s i r a a j a r i k k o i s i k s i miljoon i a muita. M u t t a . A U T O S T A k u n on kysymys, s i l l o i n ei voida nostattaa sellaista metakkaa, sillä se on pyhä. Emme ole vielä kuulleet, että j o n k u n kuolleen i h m i s e n s i e l u o l i si s i i r t y n y t autoon, mutta s e k i n mahd o l l i s u u s on vielä olemassa, sillä Y h d y s v a l l a t maana on vielä verr a t t a i n nuofri j a jos se j o i d e n k in yltiöpäisten sotilasherrain y r i t y k sistä huolimatta kykenee vielä t u lemaan toimeen j o i t a k i n tuhansia vuosia, Scuten on tehnyt Intia, n i i n jotkut meidän jälkeläisistämme voisivat ehkä vielä nähdä s en k i n . — Nemo.
Object Description
Rating | |
Title | Vapaus, August 17, 1961 |
Language | fi |
Subject | Finnish--Canadians--Newspapers |
Publisher | Vapaus Publishing Co |
Date | 1961-08-17 |
Type | text |
Format | application/pdf |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
Identifier | Vapaus610817 |
Description
Title | 1961-08-17-02 |
OCR text | Sivu 2 ; Torstaina, elok. 17 p. — Thursday, August 17, 1961 VAPAUS ( L I B E f i ^ ) — Independent Labor Organ of F i n n i s h Canadlans. E s - tabllBhed Nov. 6, 1917. Authorlzed as second class mail by the Post Office Department, Ottawa. P u b - lished thrice weekly: Tuesdays, Thursdays and Saturdays by Vapaus Publishing Cpmpany^Ltd., a t 100-102 EUm St. W . . Sudbury, Ont„ Canada Telephones: Bus. Office OS. 4-4264; Editorlal Office OS. 4-4265. Manager, E. Suksi. E d i t o r W . E k l u n d . M a i l i ng address: Box 69, Sudbury, Ontario. Advertising rates upon application. Translation free of charge. T I L A U S H I N N A T : Canadassa: i vk. 8:00 6 kk. 4.25 3 kk 2 50 y h d y s v a l M s s a : l vk. 9.00 6 kk. 4.80 Suomessa: 1 vk. 9.50 6 kk. 5.25 Haasteryntäyksellä hyvä alku Lehtemme haasteryntäys näyttää alkaneen hyvin. Lukemattomat lehtiemme kannattajat "ovat tehneet lahjoituksia. Se on erittäin hyvä osoitus siitä, että lehtemme työvaen-lehtenä on saanut osakseen ymmärtämystä. Tämä ei -suinkaan merkitse sitä, etteikö pahaa tarkoittamatonta nurinaakin kuuluisi kamppailun johdosta. Tässä on kuitenkin todettava, että kapitalistimaissa työväenlehdet^ eivät ole koskaan liikelaitoksina kannattaneet. Tämä on käsitettävä kun ajatellaan sitä, että kapitalistinen järjestelmä sellaisenaan pyrkii tuhoamaan kaiken sen, joka esiintyy kapitalistista riistoa vastaan ja puolustaa työtätekevää kansanosaa. • Tässä yhteydessä on mainittava, että lehtemme on kärsinyt suuren menetyksen sen jälkeen kun "Mine Mill 598 ''News"-lehteä lakattiin painamasta painossamme. Näin menetettiin noin $4,000 vuositulot. Se, että lehteä lakattiin painamasta painossamme ei suinkaan johtunut liikkeestämme. Valitettavasti on todettava; että vaikka lehtemme ei mitenkään sekaantunut tämän lehden poliittiseen kantaan, niin siitä huolimatta menetinune tämän lehden painattamisoikeu-den. Työväenlehdet ovat jatkuvasti kärsineet vainon johdost^ Suomalaisille työväenlehdille tämä on tuttua. Suomessa tuomittiin taloudellisen painostuksen lisäksi lehtien vastaavia toimittajia vankilaan. Kuvaavaa oli se vaino, mikä vuosisatamme • alussa kohdistettiin Helsingissä ilmestyvää "Työ-mies"- lehteä vastaan'. Siihen aikaan sen toimittajana oli Matti Kurikka. Mikä Kurikka myöhemmin oli poliittisesti, ei suinkati' muuta asiaa,- sillä "Työmies" olityöväenlehti ja sitä kohtaari osoitettu vaino on kuvaavaa. "Suomen poliittisen työväenluokan historiassa" sen kirjoittaja Y. K . Laine kuvaa silloista tilannetta' mm. seuraavalla tavalla: "Ristiriitaa kärjisti Kurikan vastustajain väkivaltainen menettely häntä kohtaan. Hänet julistettiin 'isänmaan kavaltajaksi', hänen ja monen muunkin työväenpuolueen johtomiehen silmille syljeksivät herrasmiehet Helsingin kaduilla, häntä lyötiin takaapäin kepillä päähän, ja Malmillakin hyökättiin hänen kimppuunsa. Hänet leimattiin ostetuksi maankavaltajaksi, ja hintakin arvioitiin 8,000—10,000 markaksi;! Ruotsinkielisissä lehdissä annettiin vihjauksia, joita Valpas sanoo jossakin, voidun käsittää osoitukseksi, että 'io-tain voisi nitistää pois päiviltä'. Reeni Roineen johdolla heittivät ylioppilaat Kurikan ulos Suomalaisesta Teatterista sen iltanäytännöstäi jossa hän oli 'Työmiehen' lähettämänä arvostelijana, ja käytävillä tehtiin ruumiillista väkivaltaa isän^ maallisen poliisimestarin johdolla toimivan; poliisin puuttu-matta^ asiaah.'Lopuksi täytyi Kurikan leikkauttaa komea tukkansa) ja partansakin saadakseen tuntemattomana olla rauhassa.! Työväki puolesaan pani 19. 2. Kurikan kunniaksi toimeen 'suuren mielenosoituksen kukkakulkueineen, johon otti osaa yli 3,000 henkilöä, ammattiyhdistyksen kuoro kävi hänen luonaan laulutervehdyksellä ja Kurikan työhuone toimituksessa täytettiin kukilla. Kun vielä 'Työmies' puolusteli häntä, ei sille annettu painokoneen käyttöön tarvittavaa sähköä. Johdot katkaistiin ja koneet pysähtyivät. Ne korvattiin kuitenkin miesvoimalla. Päivällislomansa aikana kävivät käsityöläiset painossa vääntämässä konetta vauhtipyörään kiinitetystä kammista, ja illalla 'hoitivat työstään vapautuneet rakennustyöläiset saman tehtävän Tähän ei jäänytlehteä kohtaan aloitettu vaino: Nyt kiellettiin sanomalehtipaperi lehdeltä, jonka johdosta meille ca-nadalaisillekin tunnettu A. B. Mäkelä kirjoitti: "Jos paperi loppuu, painetaan 'Työmies' vaikka vanhoihin paitoihin." Tällaisissa tapauksissa luokkatietoisten työläisten" keinot eivät loppuneet. Tästä kerrotaan samassa.kirjassa mm. seuraavasti: : "Hämeenlinnasta sai vihdoin eräs suutari L. N. hankituksi paperia ilmoittamalla petollisesti tarvitsevan sitä 'Jal-kineseppä'- nimistäammattilehteä-varten, jota hän sanoi ryhtyvänsä julkaisemaan . . . " Tähänkään ei päättynyt vaino. Niinpä kerrotaankin, että lehden toimitus, häädettiin. Vainon johdosta lehden velkakin lisääntyi 2,000 markalla, joka siihen aikaan oli huomattava rahasumma. Kaikesta tästä vastustuksesta huolimatta Työmies jatkoi ilmestymistään ja Suomen luokkatietoisen työväenliikkeen aatteellisena esii;aivaajana sillä oli historiallinen merkityksensä. • Tämä on"vain pieni esimerkki siitä millaisten vaikeuksien edessä olivat Suomen työväenlehdet. Eivätkä niiden vaikeudet ole vieläkään loppuneet. Siirtolaiset perustivat lehtemme työväenlehdeksi. Sen tärkeimpänä tehtävänä oli työväenaatteen levittäminen työläisten keskuuteen ja työläisten elinehtojen puolustaminoh. Sitä on lehtemme jatkuvasti tehnyt. Työväenluokasta Vapaus onkin' ammentanut elinvoimansa. Sen juuret ovat syvällä Ganaclan suomalaisen-työväenluokan keskuudessa ja ellei asiaTiiin olisi, ei se myöskään olisi voinut ilmestyä. L;ehtemme on aina kannattanut Canadan työläisten taisteluja elinehtojensa puolesta. Se on ainoa~Canadas.sa ilmos-tyvä b l i t i , joka- on aina'horjumattomasti kannattanut unionistista liikettä. Metsätyöläiset, kaivostyöläiset, rakennus-y. m. työläiset tietävät tämän varsin hyvin. Ei yksikään ainoa muisCa Canadassa ilmestyvistä suomenkielisistä lehdistä olo puoli^stanut työläisten oikeuksisa huolimatta siitä mitä he ovat sanoneet. Ei varmaankaan ole kerskumista jos sanomme, cUa ur-heiluasioiden selostajana Vapaus on näyttänyt johtavaa o.saa. Lehtemme tulee edelleenkin tekemään samoin. Ei yksikään toinen. Canadassa ilmestyvä suomenkielinen lehti ;ole varauksettomasti kannattanut järjestettyä rauhanliikettä. Vapaus tulee; edelleenkin horjumatta taistelemaan rauhan puolesta. Qn selvääkin, että Vapautta eivät tue pankit eivätkä mil-joonakorporatiot. Sen turva on yksinomaan työväenluokassa. Kuten alussa mainittiin, kamppailu alkoi hyvissä merkeissä. Vallan hyvin tiedetään, että monet lehtemme kannattajat'ovat työttömiä ja heidän on vaikea antaa aineellista tukea; lehdollemme. Lahjoittajien joukossa näkyy myöskin SYNTYMÄPÄIVIÄ F r e d H a k a l a , M a t t a w a , Ont., täyttää e l o k u u n 18-pnä 70 vuptta. O s k a r i S a l m i , Webster's Corners, B; C. täytlää tk. 17 pnä 78 vuotta. S e n j a Järvis, Toronto, täyttää tk. 20 pnä^75 vuotta. Samana päivänä o n Senjan j a V i e Jäi-viksen 50-viio-tishääpäivä. M a t i l d a N i e m i , Sprucedale, Ont., täyttää tk. 18 pnä 78 vuotta. Y h d y m m e s u k u l a i s t e n j a ystäväin o n n e n t o i v o t u k s i i n ! ' Maailman suurin lehtitrusti VHrtakäy. myös itaan pain .. B f s r l i i n i . — IläTSaksan uutistoimisto A D N i l m o i t t a a , että v i i m e v i i k o l l a on o l l u t pakko käyttää kahta bussia tavallisesti käytetyn yhdbn b u s s i n sijaan yhä kasvavan pakol a i s t e n j a k o t i m a a h a n palaavien v i r r a n v i e m i s e k s i itävyöhykkeelle M a - r i e n b o r n i n valvonta-asemalta. Tämä osoittaa miten tehoton se propagandabarriääri on, j o n k a Länsi- Saksan sotilaalliset j a kostonhimoiset p i i r i t ovat asettaneet pako-l o i s v i r r a n estämiseksi länsivyöhyk-keellä sanoo A D N . S t a n d a r d i t y y p p i s i i n itäsaksalais i i n busseihin mahtuu 58 matkusta- •jaa. ; Kookkaasta, sinisilmäisestä '59-vuo. tlaasta miehestä tuli viime maaliskuun 1; pnä mahtavin lehtimoguli-jonka maalima on: m i l l o i n k a a n t u n _ teunt. Tuona päivänä brittiläinen Cecil Harmsworth K i n g . Daily M i r - ror' Nevvspapers-yhtymän johtaja, i l moitti 37 m i l j . punnalla ostaneensa jättimäisen Odhams Press-yhtymän osake-enemmistön, joka puolestaan itse oli syntynyt kaksi vuotta a i k a i semmin suurisuuntaisen nielaisu. operation tuloksena. Kaappaus toi hänen hallintaansa kaksi päivälehteä, joiden yhteinen painos on y l i k u u s i miljoonaa kappaletta:, k a k ^ sunnuntailehteä, joita myydään lähes 11 n i i l j . kappaletta viikossa; yhden päivittäin ilmestyvän urheilulehden j a n o i n 250 a i k a . kauslehteä j a muuta julkaisua, joita kuukaudessa jä viikossa myydään kymmenen miljoonan painoksina. u u d e l l a yhtymällä on y l i 97;000.- 000 punnan osakepääoma, sen palve^ luksessa on 30 000 työntekijää, n i i den joukossa y l t 1,200 lehtimiestä. Tämä valtava lehdistön monopol i s t i n en keskittyminen tapahtui het^ kellä, j o l l o in Pleet Street (Lontoon ns. lehtikatu) ei ollut vielä ehtinyt kunnolla toipua siitä "News Chro-nicle"_ lehden "murhasta", joka maksoi 300 lehtimiehelle j a 3,000 k i r j a l t a j a l l e heidän toimensa. 7.- aruusle ei saa K i r j . A . B A R A S I I O V . Moskova. ^— N o i n kolme v i i k k oa J u r i G a g a r i n i n avaruuslViatkan jälkeen tapasin eräässä Sotshin me-renrantapuistossa Herman T i t o v i n. A v a r u u s m i e s t e n joukko o l i . s i l l o in l o m a l l a j a he nauttivat vapaudestaan; vapaina harjoituksis*a, ankar a s t a päiväjärjestyksestä j a lääkär e i d e n valvonnasta kuin lomalle päässeet koulupojat. S i l l o i n ihmiset t a r t t u i v a t vielä a h n e e s t i jokaiseen ensimmäistä ava^ ruusmiestä koskevaan sanaan. K u n me lehtimiehet keskustelimme toisen avaruusmatkan t u l e v i e n ehdokk a i d e n kanssa, meidän o l i vaikea saada itsemme käsittämään, etla j u u r i j o k u näistä aivan t a v a l l i s en näköisistä nuorista miehistä piiin k i r j o i t t a i s i uuden sivun avaruuden valloitu-ksen historiaan. Herman T i t o v i n löysin lentopallokentän luo* a. K u n k y s y i n T i t o v i l - ta, m i k s i hänen nimekseen on a n nettu Herman, hän h y m y i l i j a san o i : Minkä s i l l e v o i t . Isäni on opett a j a ; Hän o n suorastaan kiihkeä P u s h k i n i n i h a i l i j a . P u s h k i n i n ' P a t a r o u v a n " Herman On hänen l e m - p i s a n k a r i n s a ja Zemfira Pushkin i n runoelmasta hänen lempisanka-r i t t a r e n s a . Hän o n mitä puhdasver i s i n venäläinen, mutta sisarestani j a minusta on t u l l u t Z e m f i r a ja H e r m a n . H e r m a n ei o l l u t halukas puhumaan itsestään, koska hän t u n s i, e t t e i o l l u t vielä mitään tehnyt. — M i n u s t a ei t u l l u t h i s t o r i a n o p i s k e l i j a a siitä syystä, että heti koulun jälkeen menin lentäjäksi, kertoo Herman. Y r i t i n udella H e r m a n i l t a , miltä t u n t u i hänen ensimmäihen lentonsa, mutta hän v a i n h y m y i l i : — P i d i n lentämisestä s en vuoksi^ että siinä on nopeutta. H e r m a n Titov yleni neljän vuoden aikana a l i l u u t n a n t i s t a y l i l u u t n a n t i k s i . Nuorisojärjestön toimikunnan jäsen hän o l i myös j a l e n tueensa komsomolin nuorisotoimikunnan s i h t e e r i . Hän o l i . hyvä ja u s k o l l i n e n toveri. Hän h a r r a s t i palj o n u r h e i l u a , e r i t y i s e s t i y l e i s u r h e i l u a . Aina hän o l i terve, vahva ja virkeä. K e r r a n hänet käskettiin rykment i n lääkärin luo. Tämä t u t k i häntä toista t u n t i a j a k y s y i l o p u k s i: — Haluaisitko lentää raketeilla? — Kukapa e i h a l u a i s i! — No n i i n . Mene j a odota. E h kä s i n u t pyydetään. E l o k u u s t a j o u l u k u u h u n 1960 Herman oli tämän lyhyen, mihinkään velvoittamaUoman lääkärin l a u s u n non varassa. Maailman ympäri lenteli Neuvostoliiton: s g u t n i k k e j a ja avaruusaluksia, lehdistä saatiin l u kea mitä : m i e l i k u v i t u k s e l l i s i m p i a s u u n n i t e l m i a ihmisen avaruuslennosta, posti toi Moskovaan tuhansia kirjeitä, joissa pyydettiin päästä lentämään avaruuteen, mutta H e r man v a i n odotti j a odotti. V i h d o i n hänet k u t s u t t i i n Mosko vaan. Jättäessään hyvästit nuorel-sellaisia, jotka ovat vanhuuden niukalla eläkkeellä, mutta ovat kuitenkin antaneet roponsa lehtemme hyväksi. Työssäole-vat ovat lahjoittaneet runsam-min ja osoittaneet siten horjumattomasti tukevansa lehteämme. Kaikki merkit osoittavat, että kamppailun tavoite $7,000. tullaan saavuttamaan ja ylittämään. ; Ie v a i n i o l l e e n hän a j a t t e l i joutu.van-sa muutaman päivän k u l u t t u a avaruusmiesten joukkoon. Mutta Moskovassa häntä odottivat lukemattomat lautakunnat, v a l k o i s i i n takkeih i n pukeutuneet ihmiset, tavallis'3t s i v i i l i p u k u d s e t ihmiset, tarkkaavaiset j a vähäpukuisct ihmiset. Me tiedämme jo, m i t e n J u r i Ga^ g a r i n i a t u t k i t t i i n . Maailman ensimmäinen avaruusmies kertoo siitä k i r j a s s a a n " T i e avaruuteen". Samanlaisen valmennuksen on j o u t u nut käymään läpi myös H e r m a n T i tov. Saattoi käydä n i i n , että lääkärin keskustellessa hänen kanssaan vastaanottohuoneessa syöksyi, . i k k u n a s ta huoneeseen jalkapallo. Toisinaan hänet pantiin ratkaisemaan j o k i n vaikea tehlävä j a sillä aikaa j o k u melusi käytävässä, kävi huoneessa, pöydällä soi p u h e l i n ym. Jos avaruusmiesehdokas sattui vavahta. maan tai hermostumaan, niin l ie avaruuteen sulkeutui hänen edessään ainiaaksi. Toisinaan hänen eteensä asetettiin suuri paperiliu.s-ka, jossa o l i 25 mustaa j a p u n a i s ia neliötä. Jokaisessa neliössä o l i k a k s i lukua. Hermanin p i t i heti löytää neliö, j o k a sisälsi numeron 1, ja 24, t a i 3 j a 22 j n e . — a i n a siten, e i tä yhteenlaskussa t u l i s i 25. Avaruusmatkaehdokkaat väheni vät. Minkäs voit! — Minkäs voit, s a n o i h e i l l e lääkär i . Olette k a i k k i terveitä, mutta terveistäkin on löydetty k a i k k e in terveimmät. • V i h d o i n heidät kerättiin kaikki yhteen avaruusmiesten osastoksi. K a k s i heistä tuntee j o koko maailma. Ensin he k u v i t t e l i v a t että h e i l lä ori j ä l j e l lä vain avaruusaluksen j a a v a r u u s i l m a i l u n t u t k i m i n e n , ja he ovat v a l m i i t istuutumaan raket t i i n . ' Mutta täälläkin heitä odottivat koettelemukset. Sälä, miten ylirasitukset ava r u u s r a k e t i n lähdön hetkellä vaikuttavat i h m i s e n elimistöön j a miten epätavalliseen tilaan i h m i n e n joutuu painottomuuden vallitessa, on . k i r j o i t e t t u paljon. Mutia dn e r i asia o l l a siitä tietoinen j a ' e r i asi;i kestää se. Jälleen H e r m a n j a hli^ nen toverinsa joutuivat antautumaan pitkäaikaiseen koulutukseen j a valmennukseen. Heidät asetct t i i n e r i t y i s e e n lärylailteeseen, k i c r - rätel i i n Jättiläissenlrifuugeissa, a s e t e t l i i n useaksi vuorokaudeksi täy- .'in e r i s t e t t y y n hyttiin^ jossa he ci vät voineet k u u l l a hiiskahdustakaan elämästä, j o k a k u l k i eteenpäin ulkomaailmassa. He astuivat hytistä ulos" pitkä parransänki leuassa, väsyneinä. Ja heti h e i l l e e s i t e l t i in r a t k a i s t a v i k s i mitä odotlarnatlomini-p i a kysymyksiä j a he j o u t u i v a t lo-kelnään tämän, jolta pyslyisivjit olemaan hätääntymättä avaruudessa. H u h t i k u u n 12 päivän aamuna J u r i Gagarin, j a H e r m a n Titov puett i i n molemmat avaruuspukuihin. Näin p i t i tehdä, sillä m a i k a l l a lentokentälle o l i s i voinut tapahtua k a i k e n l a i s t a . Mies o l i s i saattanut vaiK:- kapa kompastua j a nyrjäyttää j a l kansa. He olivat valmiit lentoon molemmat. Tästä pelottomasta valmiudestaan kapteeni Titov palkitt i i n L e n i n i n kuinniamerkillä. Keskustellessamme siellä Sotshis-sa k y s y i n , mi;ä toivoo avaruusmios kakkonen? H e r m a n T i t o v vastasi: .— Tahdon / lentää Maan ympäri muutaman tunnin, ehkäpä vuorok a u d e n k i n . K U K A O N C E C I L I I / \ R M S W O R T H K I N G? Hän on lordi Northcliffen veljen, poika j a l o r d i Northcliffe oli puolestaan eräs Englannin suuria l e h t i - imperiumin rakentajia vuosisatamme ensimmäisellä .iteljänneksellä. Cecil Kingistä itsestään ei p a l j o n kaan, tiedetä. Mies, jonka päivittäin myydyt, v i i s i miljoonaa sanomalehteä vilahtelevat kuuluiäuuksien p u heenparsissa, elää Itse'', huolellisesti Syrjässä julkisuudesta. Hän on a n tanut vain yhden lausunnon asennoitumisestaan ja sen j u l k a i s i amerikkalainen "Times"_lehtl vuonna 1955: "Minä olen riippumaton liberaali. Se tarkoittaa,, että voin olla mitä haluan". ' . Hänen omistamansa "Daily M l r - r o r " - l e h t i heijastaa jossakin määrin tätä filosofiaa. Sodan jälkeen siitä tuli r a d i k a a l i l l a tavalla työväeripuo-hietta kannattava, mutta viime vuosina se on a l k a n u t luopua tästä s u u n tauksestaan ja alkanut kosiskella vaihtoehtoisesti työväenpuolueen o i i keJstosiipeä ja konservatiivien va_ scmmistoa. Kingistä tuli "Daily M i r r o r " — "Sunday Pictorial"-yhtyminen omistaja kymmenen vuotta sitten^ L e h - distöharrastuksiinsa: ^ yhtymä • lisäsi kaupallisen television: ja kaksi vuotta sitten se h a n k k i käsiinsä toistasataa aikakauslehteä j a muuta JUIT kaisua nielaisemalla Amalgamated Press-yhtymän. Hänen viimeisin siirtonsa on nyt kaksinkertaistanut tämän v a l t a p i i r in j;t tehnyt hänestä mahtitekijän y l e i sen mielipiteen keskuudessa. Ja mitä Gecil K i n g itse sanoo v a l lastaan? K u n parlamentin jäsenet tiedustelivat häneltä yksityistilai- .suudcssa asiaa samana päivänä, j o U loin hän o l i kaapannut Odhamsin, han vastasi pilke silmäkulmassaan, että hän c i nähnyt siitä mitään p a - iiaa niin kauan kuin valta kuului hänelle! / Mikä on v a l l a n lisäksi hänen mielenkiintonsa kohde yhtymässä? K U t - .suttuaan siirton.sa jälkeen yhtymän sjhtecrit luokseen hän sanoi heille: " M i n u n omaa asemaani osakkeenomistajana ei tarvitse ottaa huomioon". K u k a a n ei tiedä; ketkä ovat Daily M i r r o r and Sunday Pictorial News-papcr. s-yhtymäu todellisifi omistajia. Monet mahtavat osake-erät Ovat pankkien ja vakuutu.syhtiöiden n i missä. Muut ovat sellaisten peitenil mien varjossa kuin Strand Nomi-nee. s, jonka kä.sissä on' y l i kahdeksan miljoonaa M i r r o r i n osaketta. . - J o k a tapauksessa Cecil Harms- \vorth K i n g on nyt: maailman suurimman lehtiyhtymän toimiva johtaja. Hänen keikauksensa ..vähensi B r i t a n n i a n - kuudesta hallitsevasta Ichtirenkaasta yhden ja jäljelle jäi viisi.: Nämä ovat:. Daily Mirror-yhtymä (osakepääoma 97 milj. puntaa), Thomson Newspapers ( 2 6 , 5 ' m i l j ; ), lordi Rothermeren Associated News-papers .(20 m i l j . ) , Beaverbrook News-p a p e r s ( l l , 4 ) milj.) j a News of the World (9,'3 m i l j ; ) . K i n g i n takana ovat n y t seuraavat lehdet: "Daily M i r r o r " (painos 4,- 500,000); " D a i l y Herald" (työv..puo-lueen nimellinen äänenkannattajai 1,407,000), . "Sunday P i c t o r i a l " ( 5 , - 275,000), "The People" (5,500,000), "Sporting L i f e " , sekä päivälehdet N i geriassa, ^Ghanassa ja brittiläisessä Guianassa.- , • , 2 1 erilaista naistenlehteä niiden joukossa "Womän" (3,103,000), " W o - man's M i r r o r " (noin 2 milj.), " W o - man's Own" (2,222,000), "Woman's R e a r (1,300,000); 16 lasten lehteä ja yli 200 muuta julkaisua. Viime m a i nittuun p i i r i i n kuuluu esim. "Electronic Technology" ja "Farmer's Weck]y" tai "Nursing M i r r o r " ja "Occan Times", joista viime mainittua julkaistaan A t l a n n i n valtamerilaivoilla. T E L E V I S I O : MirroHlIa on paljon^ pelissä Associated Televislonissa, Jo.:, ka toimii sekä Lontoossa että B i r minghamissa. • P A P E R I T E H T A I T A : M i r r o r omistaa Reedin sanomalehtipaperiteh-taan (osakepääoma 58 m i l j . puntaa), j o k a on B r i t a n n i a n toiseksi suurin j a se on hallitsevassa asemassa A n g - lo-Canadian Pulp and Paper M i l l s - yhtymässä. N O P E A K E I K A US Odhamsin kaappaus suoritettiin t a vattomalla afäärlmälsellä ripeydellä j a kovakouraisuudella. Ensimmäinen uutinen asiasta saatiin tammikuun 26. pnä, jolloin OdhamsyÄnoitti hankkeistaan yhtyä T h o m ^ n News-paperin kanssa ja muodostaa lehti-kombinaatin, joka toimii 67 miljoonan punnan pääomalla. Roy Thomson, 28 canadalaisen s a - noinalehden miljonääriomlstaja, ast u i B r i t a n n i a n lehtimarkkinoille vast a 1953, j o l l o in hän osti heikoissa kantimissa olleen edinburghilaisen "The Scotsman"-lehden. Sen jälkeen hän hankki nopeasti itselleen oikeuden hoidella Skotlannin kaupallista televisiota (Thomson on jälkeenpäin lausunut, että se merkitsi lähes s a maa kuin oikeus painaa seteleitä). Heinäkuussa 1959 hän osti lordi Kemsleyn lehtivaltakunnan. Johon kuului neljä sunnuntai- j a monia maäseutulehtiä. J a suunnilleen s a moihin aikoihin, k u n "News Chro-n i c l e " lakkautettiin, Thomson "pääs.^ t i päiviltä" kaksi ostamaansa sunnuntailehteä "Empire Newsin" ja " G r a p h i k i n " . Suunnitteilla olleen kombinaatin toinen osapuoli Odhams Press, jonka osakepääoma o l i 40 m i l j . puntaa, o l i vasta 1959 muokkautunut maailman siihen mennessä suurimmaksi l e h t i - renkaaksi, jonka omistuksessa oli 129 lehteä, " D a i l y H e r a l d " , " T h e People" j a "Sporting L i f e " niiden Joukossa. M u t t a mikä oli lopultakin syynä näihin kauppoihin? Yksinkertaisesti •se — kuten Cecil K i n g myöhemmin paljasti — että juuri Odhamsin ja K i n g i n yhtymän välillä käyty taistelu oli alkanut arveluttaa Odhamsin johtoa. Ilmoituskampanjan. ja mm. l u k i j o i l l e ' a n n e t t u i h i n lahjoihin mm. naisten lehtien lukijat saivat i l m a i s i a huulipuikkoja — käytettiin n o i n 400 000 puntaa kuussa ja, se a l k o i käydä Odhamsin voimille. Se etsi tukea Thomsonista, mutta silloin a s t u i k i n King näyttämölle ja muutti koko kuvan toiseksi. 250 lehteä liltet^ t i i n täten yhteen, eräät k a i k k e i n s u u rimmista niiden joukossa. Samalla 37 entistä. Odhamsin lehteä "yhdistett i i n " 45 M i r r o r i n puolen lehden kanssa, mikä merkitsi siis monien lehtien katoamista j a jäljelle jääneiden vas.. taavaa kasvua. Täten luonnollisesti myös voitot nousevat. Suuri taistelu o l i siis taas tältä osin päättynyt. M u t t a se j a t k u u t o i saalla. Britannian lehtimiesliitto on jo ilmoittanut huolestuneisuutensa tapahtuneen johdosta .samoin 350,000 jäsentä . käsittävä kirjaltajaliitto. Odotettavissa näet on, että lehtiä lakkautetaan edelleen muutamien yhä harvempien paisuneen painoksen kustannuksella ja tämä merkitsee työttömyytitä sekä lehtimiehille että k i r j a l t a j i l l e . Lopuksi todettakoon vielä, että? Englannin työväenpuolueen äänenkannattaja "Daily Herald" on siis nyt maailman suurimman lehtikonsernin käsissä. Cecil K i n g on itse väittänyt, että lehti tuottaa vuosittain tappiota, mutta hän o n s i l t i l u -, vannut kustantaa sitä vielä " a i n a k in seitsemän vuotta". Joka tapauksessa Englannin työväenluokan vapaa ja riippumaton äänenkannattaja on nyt kerrassaan surkeasti tuuliajolla. SUOMEN UUTISIA (Helsingissä elokuun 8. p&lyänä 1961, Suomi-Seura) >— FreddentU vktUckosen' puhe Suomen matoUdonden Rehityksciätä. — Presldclutti Urho Kekkonen j a rouva Sylvi Kekkonen suorittivat ' elokuut! ensimmäisellä v i i k o l l a Itä- Ja Kaakikois.jSuomeen tutustumismatkan, Jonka yhteydessä he vierailivat useilla paikkakunnilla. Itä- j a Suur-Savon maatalousnäyttelyn avajaisissa Säämingissä presidentti p i t i puheen kosketellen Suomen maatalouden kehitystä 1950Ju-vulla. Puheessaan hän lausui m m . : Vielä 1950-luvuUa oli leipäviljan tuontitai*ve- (Suomessa) 250 miljoonaa kiloa • vuodessa. Viime vuoniia s a a t i i n poikkeuksellisen hyvä sato leipäviljasta . j a Jos säät eivät muodostui poikkeukiellisen vaikeiksi, näyttää^ "siltä, että tänä vuonna säafaime melkein yhtä hyvän leipäviljasadon kuin viime vuonna. Me tulemme silloin toimeen käytännöllisesti katsoen yksinomaan omEtsta maasta saadulla leipäviljalla . . . O n täysi "syy edellyttää että hehtaarisadon alkanut nousu Jatkuu 1960-lu-vulla, totesi puhuja. , ; Karjataloustuotannossa tapahtunut tuotannon lisäys on ollut vieläk i n suurempi kuin leipäviljan määr i en kasvu. Niinpä meijerien vas^ taanottamat maitomäärät ; ovat 10 viime vuoden aikana nousseet koko maassa noin 100 %. Tuotto on l i sääntynyt, lehmien lukumäärä on vähentynyt. •Hevosten luku on viime vuosien aikana vähentynyt 350,000 : s ta 230,- 000:een. M u t t a traktorien lukumäärä vastaavana aikana on noussut n. 14.000 :sta 90,000 :een. Meillä on nyt traktori jokaista 8 peltohehtaaria kohden. K u n vertaamme olosuhteita Tanskaan, n i i n meidän on todettava, että meillä on enemmän traktoreita k u i n vastaavasti Tanskassa. P e l t o v i l jelymme nopeata koneellistumista kuvaa myös se, että k u n 10 vuotta sitten leikkuupuimureita "ei vielä o l l u t tilastoissa lainkaan, n i i n tällä hebkellä niitä on maassamme noin 7,000. Maatalouden koneellistumiseen on näin ollen Jouduttu tekemään erittäin suuret investoinnit. Esittämäni luvut koneellistumisesta. osoittavat, että maataloudessamme on 10 viime vuoden aikana tapahtunut n i i n suur i muutos, että sitä voidaan hyvällä syyllä verrata viime vuosisadan alussa tapahtuneeseen maatalouden vallankumoukseksi kutsuttuun muutokseen. K u n maatalousväestön osuus koko väestöstä oli 1950 väestönlaskennan mukan 41,5 %, vastaava prosenttiluku lasketaan nyt 30|—33 prosentiksi. Tähän sisältyy myös metsätyötä tekevä väestö, joten varsinaisen maataloustyötä tekevän väestön osuus on ensi kerran laskenut alle kolmanneksen väestöstä. . (Maakansa) sata tiedustelua siitä, m i h i n aikaan ensi kesänä e.m. seura Jälleen Jär-- Jestää rylunämatkoja A t l a n t i n toiselle puolelle. Kesän 1962 matkoUle .Suomi-Seura alkaa otta avastaan i l moittautumisia marraskuussa. K a i k k i e n matkalle aikovien täytyy olla. seuran • jäseniä Ja Ilmoittautumisten vastaanottamisten aloittamisesta i l moitetaan klertokkjeellä jäsenille hyvissä ajoin. Naispappi Suomessa. — Eräänä elokuun alkupuolen aamuna radio, aamuhartauden kuuntelijat saattoi, vat ehkä hieman hämmästyä' k u u l lessaan, että puhujana o l i pastori E i l a Pimiä.. K u u l i j a t eivät suinkaan erehtyneet eikä kuuluttajakaan. Suomen Metodistikirkon vuosikonferens-> sissa heinäkuun alussa' Joensuussa v i h k i pohjoismaiden metodistipiispa Odd Hagen E i l a Pimiän metodistik i r k o n .pastoriksi eli vanhinimaksi; Näin on Suomikin siis saanut e n simmäisen naispappinsa. Metodistikirkossa on ollut naispappeus voimassa Jo melko kauan, j a Joitakhi vuosia sitten tehtiin päätös. Jonka mukaan naisilla on k a i k k i a l l a m a a . ilmanlaajassa metodistikirkossa s a. mänlaiset mahdollisuudet papinvh-- kaan k um miehilläkin. Suomen valtion- eli luterilaisessa kirkossa naisilla ei vielä ole mahdollisuutta . t u l l a vihityksi pastoriksi. Asiasta on kylläkin keskusteltu r u n saasti Suomessa viime vuosien a i kana. — (US) Tilatkaa Vapaus! USArsta j a Canadasta palasi 87 vierailijaa. — Suomi-Seuran järjestämään toiseen ryhmävastavierailuun osallis'tuneet matkalaiset palasivat sunnuntaina 6. 8. Yhdysvalloissa Ja Canadassa olevien omaistensa luota. 87 suomalaisvierailijaa kuljettanut Pan American Airwaysin D C - 7 C l e n tokone laskeutui Helsingin lähellä olevalle Seutulan kentälle ^klo 16.40. Matkustajien kertoman mukaan 16 t u n t i a kestänyt paluulento oU s u j u nut erittäin hyvin. Koneessa oli m u kana P A A : n palveluksessa oleva suomalainen lentoemäntä. Suomi-Seuran tarkoituksena on^ näiden ryhmämatkojen avulla vastata amerikansuomalaisten Suomeen suuntautuviin käynteihin, mahdollistaa sukulaisten vierailu toistensa keskuudessa j a siten vilkastuttaa Ja l u j i t t a a siirtosuomalaisten henkistä yhteenkuuluvuutta entiseen koti. maahan. - - - Suomi-Seuran järjestämän 3. r y h - mämatkan osallistuja palaavat t a kaisin Suomeen 15. 8. kuusi viikkoa kestäneeltä Amerikan j a Canadan Vaalit luvataan Etelä4(oreassa vuosien kuluttua Söul. — Etelä-Korea saa demo. kraattlsen hallintokoneiston kahden vuoden kuluessa, i l m o i t e t t i i n v i r a l lL sesti viime lauantaina. Hallitsevan korkeimman sotilasneuvoston puheenjohtaja, kenraali Pak Tshung Hee ilmoitti poistavansa sotilashall i n n o n kesällä 1963. Hän lupasi, että saman vuoden toukokuussa järjestetään Etelä-Koreassa yleiset vaalit. Valtionpäämiehenä tulee jälleen ole-r maan presidentti ja maan asioita hoitaa parlamentti, jonka ainoasta kamarista tulee 100—120-Jäseninen. Pak selitti tarvitsevansa kaksi vuotta aikaa lunastaakseen vallankumouksen yhteydessä annetut l u paukset, ts. poistaakseen lahjusjär-jestehnän j a palauttaakseen terveen poliittisen ja sosiaalisen järjestyksen. K a i k k i poliittinen toiminta on kiellettyä vuoden' 1963 alkupuolelle. S i l l o i n tulevat voimaan uudet lait, j o t k a estävät pohittisten juonittelij o i d e n menestymisen, Pak uskoi. SITÄ^ J A TÄTÄ E I M U U TA K a k s i venäläistä o l i pyrkimässä sisään taivaan portista j a P i e t a ri k y n s i k o r v a l l i s t a a n j a t o k a i s i: — E i meillä ole p a i k k o j a t e i l l e .' — - Emme sinne haluakaan, t u limme vaan noutamaan tennispalloamme sanoivat herrat. J A M Y R S K Y YLLÄTTI E n t i s a i k a a n , kun pöydässä syöt i i n yhteisestä astiasta, a l k o i isäntä j o k a ruokaili kahden renkinsä kanssa ahnehtia v i i l i n päällä ollutta kermaa. — Jeesuskin se käveli ennen vetten päällä, sanoi isäntä j a y c t i p u u - l u s i k a l l a a n kermaa omalle laidalleen. — P i e t a r i seurasi häntä, sanai r e n k i j a vetäisi kerman eleensä. T o i n e n r e n k i s e k o i t t i l u s i k a l l a koko v i i l i n j a l a u s u i : — J a siellä myrs-matkaltaah. Jo nyt on tehty lähes ky yllätti heidät molemmat. PÄIVÄN PAKINA Auton jumaloimisesta J u m a ' o i n l i : i on kaikenlaista. Täällä amorikoi.ssa se qn useink i n d o l l a r i n jiinialoimi.sen- lisäksi auton j u m a l o i m i s t a V— tuon hyvin-voinnin merkin palvomista. Intiassa on yleisiä lehmän juma-l o i m i n c n . V a r m a a n k i n Intiassa vierailevat länsimaalaiset ovat suuresti hämmästyneitä kun saavat: nähdä k u i n k a siellä e i s a l l i t a kenenkään tehdä mitään pahaa lehmälle, ei edes k i r o i l l a sitä k u n se j o u t u u l i i k e n t e e n t i e l l e . Eräässäkin uutisessa k e r r o t t i i n kuinka K a l kutassa o l i lehmä pysäyttänyt v i l kasliikkeisellä k a d u l l a l i i k e n t e e n ja aiheuttanut ruuhkan, joka kasvoi kasvamistaan aina siihen saakka kunnes j o k u asian ymmärtäväinen t a l u t t i elukan varsin k u n n i o i t t a vasti s i v u u n j a pois autojensa torv i a l o i l o t t a v i e n a u t o i l i j a i n tieltä. Lukemamme mukaan lehmä l i i t t y y Intiassa erääseen uskontoon, j o n k a mukaisesti pidetään ehdot-lomana .totuutena sitä, että ihmisen sielu palaa kuoleman jälkeen j o n k i n l a i s e n eläimeji muodossa e l l e i tapahdu siten, että ko. i h m i n en oMsi öllut^ j u m a l a n kanssa niin hyvissä väleissä, että hänen sielustaan lulee—Qsa ikuisesta pyhästä hengestä. ^ Tämä lehmän jumalöinli on I n tiassa erittäin syvälle ulottuvaa ja mikäli me tiedämme, missään niaassa ei vastaavanlainen juma^ i b i n t i ole n i i n suuresti vallalla k u i n Yhdysvalloissa; E r o on vain siinä että Y h d y s v a l l o i s s a jumaloidaan kuollutta kappaletta — au- •toa. ••• • . . • V a i k k a menisimme mihin Y h dysvalloissa, n i i n varmaan saamme k u u l l a ylistettävänä sitä tai tätä autoa ja pidettävän sitä saavulus-l a v o i l t e e n a mitä suurimpana -— vieläpä suurempana kuin heilan tavoittamista. E i voi mitenkään kieltää etteikö amerikkalainen ihaile eniten i h a i l u n s a kohteista j u u r i tuota k i i l tävää kapinetta, josta hän tulee olemaan -velkaa vielä pari viiotta, j o n k a . a j a n k u l u t t u a hänen on v a i h dettava se uuteen' ja aloitettava j u m a l o i t s i j o i l t a erittäin kylmän sama velan maksamisprosessi kuin a i k a i s e m m i n k i n . J a vaikka tuo ainainen velan maksaminen o l i s i k i n jossain mää' r i n vähän vastenmielistä touhua, ei se auta, autoa j u m a l o i d a a n j a vaikka sen omistajaksi pääseminen m e r k i t s i s i suuria uhrauksia, se on k u i t e n k i n ostettava^. — niin suuressa arvossa sitä pidetään. T o i s t a se on naisiin nähden. Kyllä a m e r i k k a l a i n e n k i n v o i innostua naiseen ja h u r m a a i i t u a k i n vähäksi aikaa, mutta pian vihkiäs-l e n jälkeen elämä muuttuu r u t i i n i seksi ja m i e l e n k i i n t o vaimoa koht a a n muuttuu hyvin arkipäiväiseks i - — ellei vaimoa vaihdeta uudempaan m a l l i i n , joka vuorostaan käy myös arkipäiväiseksi myöhemmin. M u t i a toista se on. autoon nähden. Sitä jumaloidaan 365 päivää vuodessa, sitä k i i l l o i l e l l a a n j a pestään, kuunnellaan sen vaivoja, sen vähän vanhemmaksi tultua, jkuin ne olisivat aivan omistajan omia. Intiassa ei s a l l i t a minkään häiritsevän lehmää. Yhdysvalloissa e i s a l l i t a minkään asettua auton ömis-taniisen tielle. Auton edestä r a i vataan m i l j o o n i a d o l l a r e i t a maksavat tiet metsien halki eikä kukaan ole noussut huutamaan metsien säästämisen puolesta. Sellaiset luonnon puolustajat saavat auto-vastaanoton. F a r m a r i t joutuvat mielipahalla katsomaan k u i n k a kovasti kasvukykyisiä m a i l a myllätään s u u r i l l a ko^ n e i l l a jotta v o i t a i s i i n rakentaa ny-k y a i k a i s i a maanteitä autoja var-' ten. Suuria rakennuksia revitään maan tasalle, kokonaisia järviä kuivataan, sillä mikään e i saa a s e t - ' : tua A U T O N t i e l l e. Maan toiselta ääreltä , toiselle Y h d y s v a l t a i n kaupungit ovat k u in o v i a v a i l l a o l e v i a h u U u j e n huonei- . t a liikenneruuhkien kehittyessä. V a r m a a n k i n politiikot nostaisivat a i k a metakan jos j o k u ulkovalta tappaisi 40,000 ihmistä vuosittain j a r u h j o i s i r a a j a r i k k o i s i k s i miljoon i a muita. M u t t a . A U T O S T A k u n on kysymys, s i l l o i n ei voida nostattaa sellaista metakkaa, sillä se on pyhä. Emme ole vielä kuulleet, että j o n k u n kuolleen i h m i s e n s i e l u o l i si s i i r t y n y t autoon, mutta s e k i n mahd o l l i s u u s on vielä olemassa, sillä Y h d y s v a l l a t maana on vielä verr a t t a i n nuofri j a jos se j o i d e n k in yltiöpäisten sotilasherrain y r i t y k sistä huolimatta kykenee vielä t u lemaan toimeen j o i t a k i n tuhansia vuosia, Scuten on tehnyt Intia, n i i n jotkut meidän jälkeläisistämme voisivat ehkä vielä nähdä s en k i n . — Nemo. |
Tags
Comments
Post a Comment for 1961-08-17-02