Vapaus, August 28, 1928

              p
Sivu 2 Tiistaina, elok. 28 p:nä — Thnesday, Angnst 28 No. 185 ~~ I99g
VAPAUS rrtM. On uria, frtiVVra. putn •sasssui
T O I M I T T A i A T t
A. VAAEA. B. A. TEVHtXNXS. H. SULA. H. PEHCO.NCC
Mi^ätand at Pe« OOiea Dcpotacst. Ottava, aa aacoad elaaa aattar.
VAPAtb tlikanr)
Tba oslj « t a a cf Tu^ciah Worken ia Caaada. Pcbliafaed dtHr at SrndboTT, Oatatio.
tmlmonVmt Me. >abf«t»T»a. —
nj*ÖTCSHE«t*T VAPAUDESSA:
AauttailaotakMC t l 4 0 karta. kaU karta*. — A»iotittooam-_
lll>c»a.no:i»<.Mk.« SOe. kana. ».00 $ kanaa. - ST«ty«in««»itW I I Ä karta, « • « » J ^ ^ ^ r
*rtoan;I«>t«kart «2X0 karta. » JÄ fcakai kartaa. - KiitoaUa-takaft $4X0 ka»»»- - . ' ^ • ° ! ^ f ? ! ! ~:
aM SZX» k«n», SOe. liOsaua kiitoda«a«e!la tai «siata*äi«Tia. — Halataaatia** )a
iaiOa
_^ _ raoaaitoalokaet
Ra-lurta. tlM k e i ^ kartaJ — rigpTaJlannajlaa Ja a»9«'oa»«aa«»aria» «a. » a ^ n a a ^ läkatatUTä
etakitaaa. — TiUakiia. }aä> <i «aeaa aha. ai talla g k ^ i i i i » , " —
TILACäHINJCAT:
1 »k. UM, 6 kk. «2J0. S kk. «.75 Ja I kk. »XO. — 1fk<iT»wltaai» Ja
a .k. 16X0 « kk. »JO. « kk. « t » Ja l kk. « lÄ
t.>.~~ ,io»8t nii>^'«ttrt piUä oUa koaJio»i«a kallo 4 ip. ama«rn»flf«»la a^alliaea arkipli.äaä.
Vivaadaa taiaitaai Ubc«y BalUiiC » U»aa Btraat. PakaSa S36V. , ^ «_
Ta»aa4aa kanttori- lÄattr BaOdiB», SS Lataa St. PahaEa 1038. Paatieaatat Ba« 60. Saittarr. 0°»-
laitoksissa 1 teoksista, jotka julkaistaan 90 osana! Jo yUaesitystä kay selville, kuinka
Tolstoille omistetuissa ' I äärettömän vähäistä on terilisuustar-pannaan
toimeen laajennuksia, ku-j valtion kustannusliikkeen Mustan-^ ^^^^^ oDut Venäjällä, ja
ten Jasnaja Poljanassa, Tolstoin mu-? nuksella. Monet niistä ovat käsi- i^^jjj^ aT>>aiTw>n elintaso on oUut.
seoissa Moskovassa ja Leningradis-ikirjotuksia, jotka nyt ilmestyvät en-1 Maanviljelijäin haTTn.s?» on ollut
sa ja Tolstoin Ulossa Moskovas-Ui kerran painettuina. Huomatta-1 äärettömät alat hedelmällisiä aroja.
— , . .1 ^ , . . 1 1 M T l . . - i sxrannattomat alat hyvää mustaa mul-sa.
.\skettain ovat ilmestyneet en-^yaa/osanottoa ulkomailta Tolstoi-1^ takapajuiset viljelystavat,
simaiset osat Tolstoin kootuista'juMiin'odotetaan. 1 vu(»oviljelyksen tuntemattomuus, lan-noitusaineiden
laiminlyöminen ja kai­ken
tämän rinnalla maanviljelyskonei-
1 den puuttuminen, ovat heikentäneet
maan tuotant<*3rvyn arveluttavassa
m ä ä r ä V e h n ä n sato destjatiinaa
kohti oli ennen sotaa 55 puutaa. Eng­lannissa
jokainen destjatiina viljeltyä
maata tuotti 150 puutaa vehnää. Sak­sassa
157 puutaa. Hollannissa 160
Toimetonta" rahaa
GaaatU a^attisac tacra 1U. po erf. laeh. Miai-a» ekaf(. lar «agU faaartia- TSe- T i . Vapaaa
OM Saat a4*a>ti«B« aaibaa aaioec rmaiA Paepta te
Ia. att. •SOria lakaaaa .aa «.taa«a «utsaiaaa. k») kitjattakaa mM4tn^ UikkaaafcaJuJaa
Biaaltt: I. V. KA.flfASTO. UikkaaakoHaJa. ^ ~
Hyvinvointia, työttömyyttä, itsemurhia
Torontossa vietetään parhaillaan
vuotuisia kansallisia messuja. Ne o-vat
järjestyslukuunsa nähden Cana­dan
viidennelkymmenennet messuL
Ne ovat todistuksena kapitalistisen
Canadan talouselämän ihmeellisestä
edistymisestä ja "niillä on suuri
merkitys minun canadalaisten ala­maisten!
hj-vinvointiin", kuten huo­mautettiin
siinä, tervehdyssanomassa,
minkä kuningas Yrjö oli lähettänyt
näiden messujen avaustilaisuudessa
esitettäväksi.
Ja tämä Canada on todella **hy-vinvoipa"
maa. Sen totesi Oltawa
Journal muutama päivä sitten seu­raavanlaisella
kirjotuksella: "Vuo­sien
1900 ja 1914 välistä ajanjak;
soa on Canadassa nimitetty 'kultai­seksi
ajanjaksoksi^ Mutta Canadan
hyvinvointi ja vaurastuminen noi­den
vuosien kuluessa ei ole juuri
mitään verrattuna meidän nykyiseen
edistykseemme- Vuosien 1900 ja
1914 välillä oli esim. vesivoiman
'kehittäminen verrattain vähäpätöis­tä.
Suuri massa- ja paperiteollisuu­temme
oli vasta lapsenkengissään;
kaivantomme olivat kehittämättö­miä
ja vähä tuottavia; kauppamme
oli mitätön syrjäasia nykyiseen
kauppaamme verraten. Sitten vuo­den
1920 on kaikkien näiden alain
vaurastuminen olhit - miltei .ihme­teltävää.
Metsämme tuottavat ny­kyään
rikkauksia enemmän kuin mi­tä
ine osasimme edes Uneksia; mei­dän,
kaivoksemme ovat. maailman
rikkaimpien kaivoksien luokkaan
kuuluvia; voiman tuottaminen on
m^dän toiseksi suurin teollisuutem­me;
kauppamme, rautateiliikenteeni-me,
verotulomme — sanalla sa­noen
kaikki, mikä osottaa niiti hyvin
valtion kuin myös yksityisen yrit-
(eliäis}7den hj-vlnvointia ja vau­rastumista
— ovat kasvaneet häm­mästyttävällä
vauhdilla."
K^iki?:a noista Ou«w« Journalin
! raainitsembtä seikoista on kansal­lisilla
messuilla qjäilemättä monen­laisia
todituksia nähtävissä. Mutta
tähän kapitalistisen Canadan ih­meelliseen
edistymiseen on erotta­mattomasti
yhdistettynä myös eräitä
toisia seikkoja, joihin nähden kan­salliset
messut, kuningas Yrjö ja
Ottawa Journal vaikenevat, eivät
tahdo niistä mitään tietää.
Riti rinnan Canadan kapitalisti
sen nopean edistymisen kanssa kas­vaa
ja vaurastuu myös työttömyys,
jonka kaameista seurauksista saat
taa ahtaa oikean kuvan v^in työttö­mät
itse- Hirveän työntekovauhdin
takia lisääntyvät teollistiustaudit
myös hämmästyttävällä vauhdilla.
Muista maista tänne haalitut työ-
Iäiset pitävät itsemurhaakin parem­pana,
kuin ryhtymistä automaatti­seksi
työkoneeksi; tuorein esimerkki
tässä suhteessa ollen muuan Edward
Dougan, joka tolissa päivänä hirtti
itsensä Eatoniassa, Saskatchewanis-sa
ja joka oli lähtenyt Brittein saa­rilta
työttömyyttä pakoon tähän **hy-vinvoinnin"
ja "mahdollisuuksien"
maahan. .
Canadan hallituksen virallisiin
tilastoihin perustuvat luvut osotta-vat,
että vuoden 1919 alusta vuoden
1926 loppuun, siis juuri tuona Ot­tawa
Journalin mainetseintana ih­meellisenä
vaui^astumison ajanjak­sona,
Canadassa oli itsekunakin'vuo­tena
keskimäärin 136;546 henkilöä,
jotka joutuivat pakolliseen - työttö­myyteen
sekä J^iitä jo/ituvaao» puuU
teeseeti ja nälkään. ? ^
Hyvin vointi, työttömyys, itse­murhat,
kulkevat käsikädessä Ca­nadassa-,
kuten muissäk^^ kapitalis­tisen
kirouksen alaisena, olevissa
maissa. Hyvinvointi kuuluen vähä­lukuiselle
mutta vallassaolevalle o-mistavalle
luokalle; työttömyys, it­semurhat,
hirveä työvauhti omis­tamattomalle
luokalle.. Semmoinen
on kapitalistinen Canäd^.
Allekirjoittanut on enempi ojankai-vaja
kuin Idrjoltusmies, mutta kyllä
ne nykyaikaiset kirjapainokoneet jau­haa
luettavaa tavaraa mistä hyvänsä.
Muodostuupa joistain aivan kirjailija-suuruuksia,
vaikka nämä suuruudet
eivät ole koskaan kyenneet antamaan
kanssaihmiselleen yhtään neuvoa,
joka olisi tuottanut ihmiskunnalle ta­loudellista
tai henkistä hyötyä. Mei­dän
sydämmellä on aina raskaana
pfltpona Vnn-txaihtyiiKtpmmp hyvinvoin-tL
Kaikkia mitä me satumme tietä­mään,
joka voisi avustaa ihmisten hy-hyvinv<^
nnin edistämiseksi. Näiden
samojen ammattiyhdistysten jäsenistö
on useita kertoja joutunut katkeriin
lakkotalsteluihin, joissa olisi tarvittu
rahaa, mutta sitä ei ole noista kas­soista
liuennut. Myös on työläisillä
vinvointia, emme saata pitää salaisuu­tena,
vaikka meillä olisi varsin hyvät
mahdollisuudet käyttää noita salai­suuksia
omaksi persoonalliseksi hyö-dyksenmie.
Sattui tässä hiljattain käsiini eräs
henkivakuutusyhtiön makasiini, jossa
kerrotaan hyödyttömästä rahasta.
Siinä syytetään ulkomaalaisia, joika
eivät ymmärrä sijoittaa . rahojansa
hyödyllisiin laitoksiin tuottamaan voit­toa
itselleen. Sanotaanpa ulkomaalais­ten
keskuudessa tällä mantereella o-levan
neljäsataamlljoonaa - dollaria
jdilotettuna kallrMilfilftUn mahdollisiin
ja mahdottomiin paikkoihin, josta ne
ei koskaan joudu tavalliseen ralian
kiertokulun, yhteyteen.
Allekirjoittaneen huomio kiintyi näi­hin
rah&-asiolhin sen vuoksi kun ali­tuisena--.
vaivana on ollut rahanpuute
Ja hyvin ymmärtäen, että kaikilla
muilla työläisillä oh sama vaiva vas­tuksina^
joka johtaa koko elämän päin
taipumusta osake- ja muihin keinot-teluihin.
.sikäli kuin heillä sattuu pik­ku
säästöjä olemaan, joista kaikista
herrat niittävät tulokset. Silloin kun
työläiset sijoittavat rahojaan omaan
määräämisvaltansa ulkopuolella ole­viin
laitoksiin, joutuvat ne sanamukai-sesti
kivenalle ja nhtä on yhtä vai­kea
kaivaa si^tä ylös, kuin löytää ra­haa
vanhasta keittouunista tai auto-kumista.
Jos työläisillä on rahaa sijoittaa,
voivat he sen sijoittaa laitoksiin, jot­ka
palvelevat suoranaisesti heidän, o-mia
etujaan ja ovat heidän oman
puutaa ja Belgiassa 168 puutaa. Bal­kanin
valtiot Bulgaria, Äumania ja
Serbia, puhumattakaan Itävalta-Un­karista,
tuottivat vehnää destjatiinaa
johtonsa alaisia. Työläisten on jätet­tävä
rikastumistoiveet "hiidenkatti-laan",
koska tuosta rikastumisesta ei
kuitenkaan tule mitään. On pyrittävä
järkiperäisesti turvaamaan työväen­luokkaa
luokkana, aina vaanivaa kur­juutta
vastaan.
Tuomas Tökeröinen.
hemmettiä, niin el kukaan voine moit­tia,
jos tässä osotamme mitkä suuret
mahdollisuudet silti on olemassa ke­nelle
hyvänsä hankkia rahaa aivan
rllttävästL
Kertomuksen sisältö on seuraava:
Eräs vaimo täytti peltikannun pape­rirahoilla,
piilotti sen keittouuniin, ja
unohtaen kokonaan mitä oli teh­nyt,
sytytti tulen pesään.
Vuokra-auton ajuri löyti 25,000 dol­laria,
kätkettynä vanhaan auton sisä­kumiin.
Eläjrtettyjen tavarain kauppias löy­ti
ostamastaan keittouunista 4.200
dollaria.
Vaimo sytytti tulen uuniin viidellä-tuhannell?.
dollarilla, kun hänen mie­hensä
oli sattunut käärimään ne nii­hin
sanomalehtiin, joilla vaimo tapasi
sytyttää tulen, eikä mies sattunut
mainitsemaan vaimolleen omista, tou-.
Raota ja kone
Elämme raudan ja koneitten aika­kautta.
Niinkuin elimistö pysyy koos­sa
luuston avulla, samoin pysyy yh­teiskunta
koossa raudan avulla. Jos
rauta Jollakin ihmeen tavalla äkkiä
häviäisi .maailmasta luhistuisi yhteis-^
kuntamme kasaan, kuin ihmisruumis.
Josta luusto poistettaisiin.
Emme myöskään saata ajatella
nykyaikaista yhteiskuntaa ilman mo­ninaisia
koneita. Mitä korkeammalle
kohti. Ui kertaa enemmän kuin Ve­näjä.
Sama on kuva edessämme, jos me
tarkastelemme muita viljalajeja, kuten
ruis, kaura, ohra jne. Ja jos me sa­nomme,
että V. 1913 Venäjä tuotti
melkein puolet koko maailman veh­näsadosta,
niin se merkitsee ainoas­taan
sitä, että viljelykseen otettu
pinta-ala oli suunnaton. Tämä pinta-ala
ja viljelykseen uhrattu työ olisi ol­lut
vähennettävissä moninkertaisesti,
jos maanviljelys olisi tapahtimut kaik­kien
maanviljelyskulttuurin vaatimus­ten
mukaisesti
suudessa. Kivihiilen kaivanttÄustan-nukset
on saatu laskemaan huomatta­valla
prosentilla.
KoneteoHistmden kasvusta maassa
msdnittakoon, että ennen sotaa maa­han
tuotiin 60 prosenttia kaikista
käytettävistä koneista, jotavastoin ai­noastaan
#0 prosenttia valmistettiin
omassa maassa. Nyt ovat nämä pro­senttiluvut
vaihdettava päinvastaisik­si,
jos tahdotaan saada likimääräinen
kuva oikeasta olosuhteesta koneteolli­suudessa.
—- Metallistt
Toronton
«KUNINGAS TEiyAS"
huistansa.
Mies kätki maalleen kannun. Joka
sisäl8i.:6,000 dollaria, luvaten iMoitUui
paikan vaimolleen ennen kuolemaansa.
Kommunistit ja joukot
. Leninin monien kalliiden opetus-^
ten joukossa on tärkeä hänen op^e**
tuksensa kommunistien oikeasta suh­teesta
laajoihin työtätekeviin kan­sanjoukkoihin.
Puolueen tulee olla
kiinteässä yhteydessä niiden kanssa.
Puolueen tulee kyetä ymmärrettä­västi
selittämään tärkeät luokkatais-telukysymykset
työläisjoukoille. Tä­män
Lenin tulkitsi seuraavassa ope-tiiks?
ssaan:
'"Me kommunistit olemme kansan­joukkojen
seassa kuten pisara me­ressä,
^ emmekä me voi hallita, el­lemme
kykene antamaan tarkkaa
huomiota kansantajuisuudelle. Muus­sa
tapauksessa kommunistipuolue ei
kykene johtamaan proletariaattia ei­kä
proletariaatti johtamaan joukko­ja,
ja niin koko koneisto luhistuisi
kappaleiksi." ..
Siis ainoastaan sillä ehdolla, et­tä
kommunistit kykenevät antamaan
tarkan huomion kansantajuisuudelle,
se'on, ymmärtämään kansanjoukko­jen
ajatuksia ja näiden joukkojen
mielialan ja taisleluhalun oikein
tulkitsemaaij, voi puolueemme saa­da
kunnian tulla johtavaksi tekijäk­si.
''Ikuisen rauhan" tekijät pelkäävät
totuutta
''Ikuisen rauhan" apostoli, Yh- tan kuulemasta suorasukaisia totuuk-dy
s vai tain valtiosihteeri Kellogg —
ja hänen seurassaan Canadan pää­ministeri
Mackenzie King — astui
viime perjantaiaamuna mäihin Hav­ressa,
Ranskassa, ja piti hänen saa­pua
Pariisiin saman päivän aamu­na
kello 10.50. Mutta kuri ranska­laiset
viranomaiset pelkäsivät, että
kommunistit tulevat järjestämään
Pariisissa suurenmoisen mielenoso-tuksen,
ja sen a\nilla osottamaan
Kelloggin "ikuisen rauhan" sopi-mhk^
n onttouden, niin, pelastaak-seen
amerikalaisen rauhan profee-sia
Pariisin raatajain suusta, ku^-
jetettiui Kelloggin jä Mackenzie
Kingin juna Pariisiin 45 minuuttia
a:ikaisemmiii määräajasta.
Tapaus on paljo puhuva. Se
osottaa, että ranskalainen poliisi
pelkää känsäkourain, kommunistien
teräviä totuuksia varsin suuresti, jo­pa
siinä määrin, että ryhtyy sala­kuljettamaan
kunniavierastaan, mah­tavan
Yhdysvaltain valtiosihteeriä-
Aikookohan Kellogg poistuakin var­kain
tuosta "historiallisesta" kon­ferenssista?
Mutta kuolema sattui äkkiarvaamatta
ja paikka jäi ilmoittamatta. - -~
Tässä kerrotut sattumat sisältävät
vain pienen osan tuostd neljästäsadas-tamiljoonasta,.
Joten rahantekomah­dollisuudet
ovat verrattomat, jos ker­tomuksessa
viitattuja paikkoja ryhtyy
kaivelemaan.
Työläiset uhraavat paljon enerki-aansa
Ja asettavat henkensä alttiiksi
etsiessään kultaa erämaista. Heillä
on pienet menestymisen mahdollisuu­det,
kun kaikkivaltias luoja, viisau­dessaan
Ja pirullisuudessaan sotki sen
kullan, kiven sekä kaikenlaisen muun
moskan kanssa sekaisin. Tuota kul­tapitoista
moskaa ei silti jaksa ko­vin
paljoa erämaista säkillä kantaa
asuttuim maailmaan, joten sien ihmis-tenilmoille
saattamiseksi täytyy tUr-vaantua
kapitalistien apuun. Ja joka
kapitalistein apuun Joutuu turvaantu-maan
tavalla tai toisella, saa itse
nuolla kynsiään.
Työläisen, Joka uskoo tässä maail­massa
rikastuyansa Jonkim sattuman
kautta, ori tarpeetonta lähteä erämai­hin
kullanetsintään: sillä aivan yh-tähyvät
mahdollisuudet rikastumi­seen
saattaa olla. Jos alkaa tarkastel­la
"säkenhänti"-äijän kaupassa van­hoja
keittouuneja, tai autokumeja. Ja
voisihan sit% alkaia vaikka kuokki­maan
"farmareitten" peltoja, sillä riiis-niistäkin
voi pullahtaa esiin raha-laatikoita,
joissa vöi, mahdollisesti,
olla kätkettynä suuriakin rahasum­mia.
nollisesti ön, ettei kukaan kätkisi ra­hojaan
kivenalle makaamaan toimet­tomana,
vaan ostaa itselleen henkiva­kuutuksen,
täten muuttaen rahansa
iaka kansakunta on onnistunut kone­tekniikkansa
kohottamaan, sitä suu­remmat
mahdollisuudet tällä kan.salla
Toktoin viildco" Neuvostoliitossa
Suuren venäläisen kirjailijan Leo
Tolstoin syntymästä tulee kuluneek­si
löO vuotta ensi syyskuun 10 p :nä.
Venäjällä erinäiset yhteiskunnalli­set
järjestöt valmistautuvat juhli­maan
tuota päivää- Hallitus on
myöntän>t juhlien järjestämistä
varten 150,000 ruplan määrära­han.
Syyskuun puolivälin vaiheih
la järjestetään "Tolstoin viikko".
Useissa kaupungeissa paljastetaan
Tobtoin muistopatsaita ja kaikissa
toimeliaaksi. Vakuutusyhtiölle tuo ra­ha
tietysti muuttuu toimeliaaksi, sil­lä
he voivat sen sijoittaa teollisuuslai­toksiin,
ansaitakseen itselleen korko­ja,
mutta työläiselle. Joka rahan al-kuperäisesti
on sijoittanut tulee ra­ha
tykkänään menetettyä- Jos työ­läinen
parempana t^röaikänä kykenee­kin
ostamaan henkiVakuutiiksen kuu­kausi-
tai vuosimakstfla. niin - työ­suhteiden
huonontuessa-tulee sitou­muksien
suorittaminen zäahdottomak-si.
Jossa tapauksessa - vakuutusyhtiö
pidättää maksetut rahat <'.:Qmak5ee3x
Tämänlaisten sattumain kautta ovat
rakuutusyhtiöt keränneet kassahol-veihinsa
miljoonia dollareita työläisten
varoja.
Työläiset ovat keränneet miljoonia
dollareita pienistä nalkäpalkolstaan
ja sijoittaneet sen laitoksiin. Joissa se
on muodostunut toimeliaaksi pääo­maksi,
lihottamaan Joitakin jo en­nestään
lihavia 3^ailöitä. Työläisiin
on hyvinvoinnin saavuttamiseen. Kun
taas päinvastoin, kansalla. Jolla muu­ten
olisi mitä suuremmat mahdolli­suudet
hyvinvointiin, mutta omaa al­haisen
konetekniikan, on alhainen
elintaso.
Parhaan kuvan tässä suhteessa meil­le
antaa Venäjä. Tutustumalla Venä­jän
taloudelliseen maantieteeseen, tu­lee
Jokainen vakuutetuksi, että luon­to
on varustanut maan lukematto­milla
rikkauksilla. Jotka saattavat ko­hottani
^nhyvinypiiinin kukkuloille,
ja Vösäa sen alsutuksen tulot suU-reriuiniksi
kun minkään muun maan
tulot koko maailmassa. Neuvostojen
Venäjän alueilla asuvilla kansoilla on
hallussaan siiunnattoriiat alueet vil­jelyskelpoista
maata, kaikki edellytyk­set
karjanhoidon harjoittamiseksi Ja
äärettömät, suuremmaksi osaksi kos-kemattöbiat
metsävarat. Jotka tarkoi­tuksenmukaisesti
käytettjrinä voisi­vat
varustaa, ei ainoastaan oman
maan, vaan koko maailman, mitä eri­laisimmilla
puutavaroilla. Maan uu­menissa
on runsaasti kiyihiiltä, naf­taa
Ja erilaisia mineraaleja.
Huolimatta kaikesta täst^ luon­nonrikkaudesta
on maa, muiden kan­sojen
rinnalla, näiden,' rikkauksien
käyttämiseen nähden, perin vaatimat­tomalla
tasolla.
Jos me tarkastanmtie, kirinka paljon
metallia on Venäjällä käytetty kalk­kiin
eri tarkoituksiin, kuten koneisiin,
rakennusteollisuuteni. taloustavaroi-hhi.
kuljetusvälineisiin, Jne. yhteensä
Ja yaUtsemme ajankohdaksi vuoden
ennen maailmansotaa, jolloin metal­lin
kulutus oli suurin, niin huomaam­me,
että henkeä, kohti on metallia ku­lutettu
ainoastaan 1 puuta 32 naulaa
(1 puuta=40 naulaa =^16 kg.) Ameri­kassa
sitävastoin Oli metallin kulutus
samaan aikaan henkeä kohti 22^
puutaa. Saksassa 16 puutaa. Englan­nissa
11 puutaa. Ruotsissa 8%.
Tark^teliessa k^utustaipeiden sar­jaa
Ja ottamalla esim. kankaiden ku­lutuksen,
näemme, että Venäjällä, en­nen
sotaa. oU puuvillan kulutus, asu­kasta
kohti, ahioastaan 53 naulaa.
Ranska&sä oli vastaava luku 12,5 nau­laa.
Saksassa 15,3 n.. Yhdysvalloissa
20,4 n. Ja Englannissa 41 naulaa
Venäjä on pääasiassa maanviljeiys-maa.
Maasta on viety viljaa Ja vie­dään
edäleenkin. muihin maihin
Tilanpuute estää meitä tässä yhtey­dessä,
käsittelemästä niitä yhteiskun­nallisia
syitä, mistä tällainen olotila
Venäjällä on Johtimut Me vaan to-temme.
että tuotantotekniikka tsaris­tisena
aikana on ollut perin primitU-vistä.
Kaikenlaisia tavaroita valmistet­tiin
rUttämättömästi maan taloudel­listen
tarpeitten tyydyttämlseksL Ja
sitäpaitsi oli niiden laatu paljon huo­nompaa,
kuin vastaavien ulkolaisten
tuotteiden. Hintatasoonsa nähdeö oli­vat
ne myöskin ulkolaista kalliim­mat.
Tieteelliset saavutukset Ja tieteelliset
neuvot tuskin ollenkaan pääsiyät vai­kuttamaan
teollisuuteen ' ja maata­louteen.
Mistään tuotannon järkipe-rälstyttämisestä
ei tiedetty yhtään mi­tään.
Suurin osa tehtaista oli varus­tettu
vanhanaikaisilla koneilla. Joiden
tuotantokyky Jäi paljon jäljelle vas­taavien
ulkolaisten tehtaiden, teknii­kan
viimeisten saavutusten mukaisesti
rakeimettujen koneitten tuotantoky-
V3rstä.
Marxilaisen teorian mukaan, on
edellytyksenä sosialismiin siirtymiselle,
taloudellisella alalla, korkealle kehit-tynyt
suurtuotanto. Tämä edell3^ys
Venäjällä on ollut melkein olematon,
työläisten vallanotori tapahtuessa.
Maailmansodan Ja senjälkeen kansa-
Silmäyksen kauaksi menneisyyteen
tarjoaa Kaarle Halmeen kirjoittama:
näytehnä, "Kuningas Teivas", Jonka
Toronton osaston näyttämö esittää en­si
lauantai-illalla, syyskuun 1 päivä.
"Kuningas Teivas" Pirkkalan valtias,
on kuvaus muinaisen Suomen heimo-oloista,
sen aikuisista yhteiskuntara-oloista,
sen oikuisista yhteiskuntara­kenteista,
sen ajan ristiriidoista ja
moraalista. Selvänä ja nykyisellekin
polveUe ymmärrettävänä on Kaarle
Halme muinaisen suomen kielen
kaikessa kauneudessaan Ja kuvarik
kaudessaan runoelmaansa sovittanut.
Mestarillisesti kirjaihja on kutonut
näytelmänsä kudokseen suuret sen­aikaista
yhteiskuntaa Järkyttävät ta
pahtumat, tavat sekä synkän rakka
ustarinan. Se on Jännittävä, voimakas
piirteinen liäytelmä. eikä ole liiaksi
pitkä, vain kolmeissa osassa. Jääden
tanssine vielä aikaa. Täyttäkäämme
katsomo viimeistä tilaa riiyöten, kos­ka
kappale on aikoinaan elettyjä Suo­men
|r?T>«;nn elämää kuvaava Ja epäi­lemättä
taiteellisesti kokoonpantu
koska sen tekijä on yksi parhaista
suomalaisista näytelmien kirjoittajista
ARVOKAS OHJELSfAILTAMA
Suimuntai-illalla. syyskuun 2 päivä, ai
käen keUo kahdeksan illalla, osaston
huonetistolla on agit-prop-komitean
järjestämä ohjelmailta, sisältyen oh­jelmaan
useampia erilaatuisia esityk­siä,
kuten soittoa, puhe, runo, kerto­mus,
kupletti yjn. Tilaisuus on ensi-mäinen
syyskauden ohjelmaillatsuista.
Tilaisuuteen on vapaa sisäänpääsy
kaikille, joten on toivottava runsasta
osanottoa. Tilaisuus on kehittävä Ja
VäoB bpditimiisia
yhteistoimintaan iimostava, JohOn me
jokainen tarvitsemme lisää irmostusta.
täyttääksemme kurmolla tehtävät Jot­ka
jokaiselle työläiselle kuuluu luok­kansa
Järjestäytsnnistehtävissä.
laissodan ajanjakso. Jota seurasi im­perialististen
voimien vihamielinen
saarto. Jätti Jälkensä muutenkin heik­koon
talouteen Ja saattoi sen perin-pcdijin
rappiolle. Viljellyn maan pin-ta-
äla laski mitättömiin. Suurin osa
tehtaista Jäi seisomaan Ja tätä sur­keata
Ja perinpohjaista rappiotilaa
täydensi vielä riiaa- Ja merikulku-neuvojen
rappeutuminen.
Sosialismin rakennustyötä onkin
Venäjällä suoritettu mitä vaikeimmis­sa
oloissa. Suurilla ponnistuksilla ja
uhrauksilla on kuitenkin tähän men­nessä
päästy siil\en, ettö tuotanto
kaikilla muilla aloilla, i»itsi mus-itseensä
nähden nämä sijoitukset ovat
muodostuneet kuolIeiksL
Vanhat ammattiyhdistykset ovat ke­ränneet
suuria rahastoja korkeilla Jä­senmaksuilla.
Ovatpa pmistaneet o-mia
pankkilaitoksiakin Mutta näi-tä.
rahastoja ei ole käytetty tySlSisten
Koska viljan vienti mo-kitsee viljan
ylijäämää, niin voisi olettaa, että vil­jaa
maassa on runsaasti Ja k a i l^
saavat syödä sitä kyllikseen. Niin
ei kuitenkaan cde asianlaita. Viljan
maasta vienti on merkinnsrt, että kan­sa
vuosisatojen kuluessa on tottimut
eläiriään puolinälässä. Viljan kulutus
öli Venäjällä enneri sotaa 18 puutaa
vuodessa henkeä kohti ftaksa-ssa äB
puutaa ja Yhdysvalloissa 54 puutaa.
Venäjän kansa on OUut ryy^yläis- Ja
virsujalkaista kansaa. Parhaana to­disteena
siitä on vuosittainen jalki­neiden
kulutus henkeä kohti. Tämä
köyhä Ja surkea nonni on ollut 1!5
Jalkineita jokaista maalaLsasukasta Ja
vähemmän kuin yksi pari jalkineita
jnlTfd.^j^ Icätiprf riM1nigfa> kOhdCn VUO-dessa.
Toisin sanoen kylissä oli yksi
pari Jalkineita aina Viittä henkilöä
kohden Ja kaupungissakin ei lähes-lääh
jokaisella asukkaalla ole oUut
tien metallien tuotannossa, ylittää en­nen
sotaa olleen tuotaimon 10 pro­senttia.
Kaikenlaisten koneiden tuo­tantoa
on suuresti laajennettu. Eri­koisesti
maatalouskoneiden valmistusta
(enemmän kuin kaksinkertaisesti).
On ryhdjrtty riiyöskin valmistamaan
kokonaan uusia tuotteita, koneteolli­suuden
alalla, kuten auto- ja lento­koneteollisuus,
traktorien valmistus.
Dieselmoottorien valmistus jne. sa­moinkuin
kemiallisen- Ja sähköteolli­suuden
alalla. Kulkuvälineitä on
rnyöskin elvj^tty rakentamalla uusia
rautateitä, uusia meri- jä sisävesialuk­sia,
ottamalla käytäntöön lentokone-liikenteen
Ja Järjestämällä laajan au­tokuljetuksen.
Jonka avulla tavaroita
kuljetetaan ymi%i maata. Maanvil­jelyksen
kohottairiiseen on myöskin
kiinnitetty ansaittua huomiota. Saa-
NÄYTTEUJÄT JA NÄYTTELIJOKSI
AIKOVAT
Surmuntai-nialla, S3^skuun 2 päivä,
on osaston huoneustolla näytelmäseu-ran
kokous, johon pyydetään Jokaista
aikaisemmin näyttämöllämme toimi­nutta
toveria, niin mies- kuin nais-puplistakin,
jä gprnftUg- pyydetään
kaikkia joilla on iimosti;sta ja halua
alkaa toimiin näsrttämöllä, saapumaan
vutetut tulokset ovat-korkeimmat kuin
ennen ^otaa. Sanalla «».Tippn. eimen
sotaa ollut taso on jo saavutettu.
Maa tuottaa pääpiireissään saman
määrän tavaroita, kuin ennen sotaa-k
h L
Tähän tietysti maa ei voi jäädä,
eikä tyjrtyä- Talouden vaurastumista
oh joudutettava nopeassa tempossa.
Tämän seikan Venäjän nykyiset val­lanpitäjät
käsittävät ja pyrkivät sii­hen
kaikin mahdollisin kemoin. Hei­dän
tunnuslauseena on: raudan ja
koneen avulla hyvinvointiin.
Muutamia esimerkkejä he tässä suh­teessa
voivat Jo näyttääkin. Esim.
tekstiilitehdas (kutomo) Undol ase­man
läheisyydessä' on rakennettu uu­simman
tekniikan kaikkien vaatimus­ten
mukaisesti. Kaikki koneet tässä
tehtaassa ovat Järjestetyt järkiperäis-tyttämisen
vaatimuksia jpiimSTtB ^ta­en.
Azerbeidzanin naftatrusti, joka
käyttää hyväkseen Bakun lähteitä, on
kansallistuttamisen tapahduttua tul­lut
varustetuksi uudenaikaisimmilla
koneilla ja on muutenkin järkiperäis-tyttäminen
siinä viety «iiri huippuun­sa,
että työ siellä tapahtuu samalla
vauhdilla ja tarkoituksenmukaisuu­della
kuin partiaissa amerikalaisissa me,
naftakaivokässa. Vajaassa kahdp<?«a
tähän syystoimintakauden alkajaisko-koukseen.
Uusi näs^ämömme johtaja,
tov. J. V. Kankainen, alkaa toimin­tansa
nä3rttän]|öllämme. Joten hän
tarvitsee innostuneen joukon mukaan­sa;
Ei ole ollenkaan kysym3rs Josko on
ennen ollut eli ei, tov. Kankainen kyl­lä
opettaa esiintymään, kunhan vaan
on omaa halua olla uutterasti muka­na.
Saapukaa siis joukolla tähän näyt­tämön
ensimaiseen kokoukseen jossa
uusi johtajamme on tavattavissa!
KENTTAJ UHLAT
Maanantaina S3^skuim 3 päivä on
osaston kenttäkomitean järjestämä
kenttäjuhla Donin laaksossa, alkaen Jo
kello kymmenen aamulla. Tilaisuu­dessa
on henkistä ohjelmaa useampia
numeroita, sekä paljon urheUukflpai-luja.
Myös on kenttäkomitealla use­ammanlaisia
heittopeliä, joissa par-baimiriat
saavutukset palkitaan ar­vokkailla
palkinnoilla. Kentällä on hy­vä,
monipuolinen ravintola ruumiin
voimien virkistystä varten.
TYÖNPÄIVÄN TANSSIT
ovat osaston huoneustolla* Työnpäi­vän,
maanantai-illalla. Alkavat kello
kahdeksan ja kolmekjramentä iUalla
hyvällä soitolla.
TÄRKEÄ KOKOUS
Kaikki Canadan kcenmunlstipuolu-eeseen
kuuluvat Torontossa olevat eri
kansallisuudet kutsutaan puoluejäsen­ten
yhteiseen kc&orikseen syyskuun
7 päivä kello kahdeksan illalla Al-hambra-
haalille. Puoluejäsenvelvolli-suus
ilman muuta velvoittaa jokaista
olemaan läsnä sanotussa kokouk­sessa.
— J.
Brigadikenraali Hougk'ille,
ei armeija leipää nyt anna.
Muuta neuvoa ei ollut ukolle,
kun työtä ei löytänyt herralle,
piti tiskarinvirkahan panna.
Nyt siirtolaisien sormista
jo poliisit merkkejä ottms'.
Ehkä jälkiä kohta myös varpaista^
ja ansiot" luettaisi taulusta,
jota selässään jokainen kantais*.
British Columbian herrat arveli,
paras muuttaa jo toisia ohjiin.
Pois vallasta pannaan liberaali,
nyt konservatiivitkin mahtaili,
sama sorto vain työläisorjiin. •
Ovat Columhus-ritarit huolissaan,
kun Mexiko kirkkoja siivoo.
Suukopua pitävät seuroissaan
ja hampaat korskuvat leuvoissmi
Setä-Sampalta apua viittoo.
Ei presidentinvirka kelvannut
enään kauemmin Zogulle tarnuua.
Viran toiseksi ontpi hän vaihtama,
vallan Albaniassa on anastanut^
pääsi kruunua kaappari kantaan.
Taas pappikin itsensä paljastaa,
ihan työläistä vastahan valoi.
Häntä "Solidarity" kauhistaa,
siksi kirkossa haukkua nalkuttaa,
Fall Kiverin nuoret kun lauloi.
, Magnus Raeus.
nostuksella olemme alkaneet, ja Josta
Joskus voimme toivoa olevan tosihyö.
tyä itsellemme Ja koko työtätekevälle
luokalle.
Kuinka huutava puute meill^ täällj
Canadassa onkaan, puhujista, ja TON
sinkin naispuhujista. Ja myöntää täy-tyy,
että-naisten valistus- ja kasva-tustyö
täytyy suuremmalta osalta ta­pahtua
meidän itsemme kautta. TlSl*
nen omasta kokemtissestani, että jos
puhujalavalle astuu nainen, kehoittaen
yhtsonään siihen suureen työnjättiläl-sen
runkoon. Joka kerran herää hen-gittämään
vapaata tervettä ilmaa, ke-loittaen
naisia ottamaan paikkansa
vallankumouslipun alla, sekä tietoisesti
selittää monia muita tärkeitä kysy­myksiä,
n i i n vaikutus on kymmeniä-certoja
valtavampi kuin jos sen kuu­lsi
miestoverin suusta. Se luo innos­tusta
velttoutimeisiin Ja välinpitämät-ixmiiin
mieliin Ja panee todellakin a-
Jattelemaan, että: zniksi olen "nukku­nut
rälinpitämättömänä kanssasisart­eni
ahertaessa -rr^ .? Miksi olen jää­nyt
näin paljon toisista Jälelle tietoi­suudessa?
Miksi en^oie edes koettanut
pysyä aikani tasolla—- ?
Emme suinkaan voi odottaa että
näin yhfäkkiä •^jpisimme tulla leivo­tuiksi
miksikään "suurpuhujiksi," vaan
pidän Jo suurena saavutuksena senkin,
että voinune edes omissa paikallisissa
valistustilaisuuksissamme lausua jul­ki
ajatuksiamme. Ja mikä myös on
tärkeää: ovat tällaiset hjrvin onnis-timeet
valistuskurssit omiaan kasvat*
tamaan myös toveritunnetta, jota ei
suinkaan sovi ala-arvioida.
Ei pidä otaksua, että liioittelen kua
sanon nämä kurssimme hjrvin onnistu­neiksi.
Sitä osoittaa jo sekin, että o-sanottajia
oli noin. kolmekymmentä,
siihen luettxma myös South Porcu-pinen
sekä Pottsvillen toverit: Vahin­ko
vain, ettei naapurikylästä, Schu­macherista,
ollut yhtään osanottajaa.
Missä siis oU vika?
Päättäjäisjuhlaa vietettiin täällä
Timminsissä elok. 12 päivänä ja &
Porcupinessa elok. 14 päivä, jotka kai­kesta
päättäen onnistuivat myös hy­vin.
Siellä saivat useat kurssilaisis­tamme
tUaisuuden niittää niitä laa'
kereita joita ohjaajamme, Martha
Lehtonen, oli päänuppeihimme istut­tanut
Ja paljon muilta ohjelmaa oli
lisäksL Erittäinkhi kiitosta ansaitsee
NAISTEN TOIMINNASTA
edes yhtäkään paria k^ikiä, tai saap­paita..
Vertauksm vncdcsi mainitta­koon
että Englannissa on Jalkirieiden
kulutus henkrä. kohden yli 2 paria
vuodessa Ja Saksassa, Ransakassa
keskimääriril^ paria, ikään katso­matta.
Nyt siis oh ne paljon puhutut nais­ten
puhujakurssit ohL Tosin näistä
ei ole paljon puhuttu lehtien pals­toilla,
vaan sitä enemmän on ne saa­neet
huomiota osakseen paikallisesti.
Suurta touhua on oHttt, ja eikä ih-olihan
tämä yritys ensimäinen
laatuaan koko Ontaricm historiassa,
i ^ ^ ^ - s ^ " ™ " ? ^ - ^ ^ saadaan ona varmoja, että
nut saäs«a satevnakymmentämiljoo-i kun nyt kenari päästiin alkmnt niin
r?aa^_ruplaa. Jastaisuudessa tulevat j pidetään myös huoli että j X ^
^ ^ ^ ^ ^ ^ ^ nousemaan, jo- samaan suuntaan sikäli kui^ suiSS
tm voidaan liioittelematta sanoa, että • löytyy siihen mahdollisuuksia,
kuuden ^teeman vuoden kuluttua! Heti ensitilaisuuden sattuessa jat-tulevat
saastot nousemaan yhteensä • kamme opintojamme. Sillä tämä Imh-noin
m d j a ^ ruplaan. Näin smiri den viikoraikk, m i k ä ^ S Ä
saasto koituu koko valtion hyväksi; tettäränämme. oli vallan liian lyhyt
oikesteri, joka hyvin valitulla ohjel­mallaan
rikastutti tilaisuuttamme.
Heti kurssienune päätyttyä siirtyi
tov. Lehtonen Kirkland Lakelle siellä
samoin toimeenpantavia puhujakurs-seja
ohjaamaan. Toivomme Kirkland
Laken tovereiden yhteiseUe työlle mitä
suurinta menestystä Ja että läheinen
tulevaisuus näyttäisi meille että se
työ Jota nyt olemme alottaneet, jat­kuisi
niin kauan, että se suuri työtä­tekeväin
naisten armeija, joka tänä-päivänä
lepää tietämättömyydessä ja^
orjuudessa, nousisi miljoonapäisenä
Jättiläisenä vaatimaan itselleen sekä
koko luokalleen ihnpdsoikeutta ja on­nea.'
TULEVIA HUVEJA
Elok. 29 päivänä on täkäläisellä tir-heUukentällä
lasten eU pioneerien
juhlat. Jossa muun urheilun ohella on
järjestety viestinjuoksu South Por-cupinen
sekä Timminsin pioneerien
kesken Ja josta tullaan luovuttamaan
kuinka paljon uusia tuotantolaitoksia. päästäksemme
voikaan kansa rakentaa näiii^ sääs­tetyillä
varoma.
Samanlainen järkiperäistyttäminen
on käynnissä myöskin krvihiiliteolli-kovinkaan
pitkälle
työgämme. vaan sittenkin voimme ol­la
tyytyväisiä ja iloisia saavutuksis-tamme.
Sillä nyt on meillä jo lasket­tu
pohja sille työlle jota suurella in-r
il
kiertopalkinto, että saadaan vielä scu-raavainakin
kesänä koetella kenellä T£
notkeammat kintut on. Samoin tulee
naiset järjestämään kenttäjuhlat
syyskuun ajalla — seuratkaa ilmotusta
V^iaudessa—, jMlta karttuneet tu­lot
tullaan käyttämään puhujakicrs-seista
Johtuneiden menojen peittänil-seksL
Niin että, koettakaapa S. Porcu-pinen
mammat treenata itseänne köy-denvetokuntoon.
sillä teiUe tulee tiuk­ka
ottelu timminsiläisten kanssa. Sa-mcrin
Pottsvillen Ja Schumakerin nai­set
ovat tilaisuudessa koetella voiffli-a
a i L Muistakaa siis mitä olen sano­nut
Sielläpä sitten köyden päässä ta­vataan!
— Aino.