Vapaus, November 6, 1952

              MJ
Ä
pfai
' • « i i
Sivu 2 Torstama,marr^k,Gp.Tbursday,Novejuber6,1952
«
f
f
I
»
Cbsan of FSnsIsb Canadtem. Ss-tal>
lMM!d Kov. 6« 1917. Atäborlzed
8» eecomS class maU b? die Post
Office Oepaxtmimt, Ottava, ^ Pub*
liiSled tbrk» sreeUy: Tuesdays
Ifiursilays and Batunlays bjr Vapaus
PubJisbina; Company Ltd;, at loo^ioz
^Elfl} 6 t . findbuiy, Ont., Canada.
Telepbones: Surloe^i O l l i c e 4 - $ ^
Editorisi Office 4 - ^ . S.fssager
£ , S u l u L EdiitorW.E!duna?£aiJlnff
A d v e r t ^ ^ rates tQN>n applieatKml
Translation free of tf&arge.
mAVSHINNAT:
Canadassa: i v & 6 Ktc; d.75
Ybdjrsvalloissa: 1 vk. 8J09 6 4^
Suomessa 1 vk. 8 ^ 6 kb. 4.75
' KorkettCen^^hintojen ja yhä kasväva.T verotaakan johdosta me
kaikin syyiftsiyt^<- ainakin toisinaan — ylf varojen elämiseen.
MuUa^-^alti^in verraten me yk^itjrisk^salaket oleijune kitu-
' «' piikki-saitui^i^, Iptka emme ynimärrä lainkaan nykyaikaista velaksi
I «i ja yhä suuremmaksi velaksi elämisen taitoa,
f *i ii i, - Xhtakaamm^^ Canada — kapitalisti­ni!
sista maista rikkaimmat. Kuten muistettanee, tälläkin palstalla on
^1 vaatimattqilnasti pantu merkille, ettei sen paremmin Canada kuin
\*.>. Yhdysvallatkaan Voi iänikuisesti jahkaa nykyistä sotvarustdua joutu-
' fI matta ensin taloudelliseen ahdinkoon ja sitä tietä yleisen köyhtymi-
,)( sen tielle. Totta tietysti on se, että meille ovat viisaat ja voimakkaat
ii' selittäneet, jotta Canadassa voidaan tuottaa sekä "«voita että tykke-
^, jä", ja että YhdiysvaHoissa niitä voidaan muka tuottaa vieläkin enem-
' ' ^ . ,
' Mutta tosiasiat ov^t hirveän itsepintaisia. Sotavarustelu ja so-
'''Jtjjd
l!^a<^nyt ollaan tällä mantereella menossa samaa'kurjuutta kohti. Otta-vi
kaamme tässä yhteydessä "puolueettomani todistajaksi" Torontossa
seltä ajalta on $14,000 miljoonaa, ja etta vvoden 19S0 jälk£e|i Yh-j<
l «^syaltain' valtion v^lat ovat lisääntyneet 1,600-prosenttisesti, eli
' ] j $'l;6i600 miljoonasta $2'63,000 miljoonaan . , .
n ^**Canadassa*', sanoo Glohe, "joka on enemmän omavarainen kuin
III jotkut liittolaisemme, meidän hallituksemme neuvoo ahkerasti kansa-
'5;' kuntaa, että jos me haluamme verojen alentamista, meidän täytyy.
' valita sosiaalisen turvallisuuden ja sotilaallisen turvallisuuden välil- ^'t^y^ grta^^'''(Eil]|isvöidakaan tuottaa tykkejä ja voita — Vapaus).
— Toism sanoen, me olemme nykyisine varustautumisohjelmineöSme
!iL menossa Jiuimaa vauhtia Wrarikkb?. kohti.— ja asetaryetehtailijat
r -^..va^tiyat yhä laajakantoisempaa varustautumista, koska asetuotannosta
i ^J^aadaan s'uure'mpia voittoja, kuin Esimerkiksi asuinrakennusten ja
' koulujen rakentamises'ta jne. > - - - '
%4 tm]
SI*' >^
Havaittuaan^ että a^eistumisvimma, jolta- o^
rauksiemmekaikkiparantavaayaikutusU) on viemässä tätä^^^m^
Yhdysvaltojabhkaayan velkataak^^^^ alle,^jlohe anc(Mailryhtyy etsi-
'\ inään keinoja vaaran t^^rjumisekst. iVall Streetin sotapolitiikan us»
' * kollisena'kännatUjan3;<jIobe ei luonnollisestikaan voi^^^^^k^
että sotavarusteluun haaskattavat-varat ja voimat voitaisiin käyttää:
luoVaari'rakennustyöhön. Päinvastoin se t)itää ilman muuta selvänä'
asianaV etta "meidän täytyy aseistautua, kyten Wall Streetin miehei^
haluavat ja niissä puitteissa etsiä pela^tust^ uhlra^yall^ 'ytxca^il^^x^^
I;ille.;r v^npä :se ^sl]^
lopussa: ' *' j " * ' ' V ; ^.
r '^Kaikki tämä johtuu samoista syistä: maailma/h
enemmin tavaroita mitä se tufottaa." Tämä tietysti on osittain totta
— kaikkien maiden kansat haluavyksi^vuttaa^^p
siis enenimäri tuotteita ka^tettäväk^eek^^^^T^
eteenpäin jditavaa. Mutta Clobe~ vaikenee siitä tosiasiasta, että sa­malla
kun kaikkien inaidenJcansat haluavat oikeu
varoita, me haaskaamme lisääntyvänsä määrässä kans^^^
ja tuotantovoimia mielettömän aseistumi
kaamm^
jan^ missä voidaan velkaantumisella maksaa ostot. Ratkaisuna luon­nolliseni
on, suuri'korordinoitu kampanja uuden
Muttay onko tuotannon lisääminen kaikkiparantava patentti- .
lääke^^M^^^
tarpeiden tuottamisen lisääminen parantaisi nykjdstä tilannetta, mikä
perustuu juuri sotavarusteluun? ^
Nykyisestä sotavarustelusta johtuu Jhintojen suuri kohoaminen
ja verojen jatkuva lisääntyminen. Yleisesti myönnetään, että hinnat
ja verot ovat kohonneet paljon enemmän kuin työläisten palkat ja
farmarien tulot. Seuraus on se, että iihmiset köyhtyvät -r- ja köyh-t
3 r v ä t i h r a i M t ostavat vähemmän autoja, V
hemmän huonekaluja, vähemmän vaatteita ja vähemmän ruokatar­peita;
'Niinpä olemme viimeaikoina saaneet lukea uutisU,
tän)ä teollisuusala vähentää työvoimaansa ''yIituotannoir'takia^^
merkkinä mainittakoon lokakuun 16 pnä AVindsorista saapunut CP:n
Utitineii: ''Fordin canadalaiset virkal]ij'^at tiedoittivat eilen, että 1 ,S93
työläistä lomautetaan määräämättömäksi ajaksi lokakuun 20 pnä,
johtuen se siitä, että ku9rma-autoj'aomliian^^^^^^^
tamisia suoritetaan henkilöauto-osastolla marraskuun pupli^räli^^ .
Kolmas lomauttaminen - . . . 3 lopulla." '
Variistelttohjeima ei vain köyhdytä ja velkaannuta valtiota;—
se köyhdyttää Ja velkaannuttaa myös yksityiskansalaiset (sotatarvd-tehtailijoita
lukuunottamatta) ja kansan ostokyvyn heikkeneminen
aiheuttaa talouskehityksen mikä nopeistuttaa sekä yksityisten kähisa-^
laisten että valtfon vararikkoutumisprosessia.
Selvää siis'on, että .mitään muutj^ ulospääsytietä ei nyt häämöit-tävästä
uudesta pulakaudesta ole kuin se, että lakataan haaskaamalta
kansakunnan varoja sotavarusteluun ja ryhdytään tuottamaan kaikella
vounällä ^ seilaisi^ :siviilituotteita;^: m
kansalaiset; tarvitsevat ja haluavat. Tämä on ainoa kemo.. Mutta:
samalla se on varma keino talouspulan^siirtämiseksi. Ei ole nimittäin:
tottai "etta Canadassa tässä esille
vaikka Fordin,%'usunt6, että Canadassa pn liian paJ^^^ kuorma- ja
muita autoja. : Kysykäämme nyt, onko^esinierkiksi kaikilla kuonna-1
autoja tarvitsevilla Canadan farmareilla jo troki? Tai eikö,heistä
kukaan halua vaihtaa vanhaa romuaan uuteen kuorma-autoon? Tai.
onko kaikillaautoa haluavilla canadalaisilla jo auto?' 'Mistään "liika­tuotannosta'^
ei siis ole kysymys, vaan siitä, että suurten kansanjouk­kojen
ostokyky on liian alhainen ja se on liian alhamen nykyisen a3eis-tumisvimman
takia.
Mitä tässä tilanteessa tarvitaan on se, että maan asioita hoidet-
I taessa pannaan' tietoisesti ja tarkoituksellisesti Canadan omat kan­salliset
edut, Wall Streetin sotaohjelman yläpuolelle. Canadan omat
edut vaativat Wall Streetin sotapolitiikasta luopumista ja täysin itse­näisen
ulkopolitiikan omaksumista) että Canada voi järjestää ystäväl­liset
diplomaattiset suhteet ja laajakantoisen kaupankäynnin KAIK-;;
ilCIEN MAIDEN kanssa^ lukeutuen tähän luonnollisesti myös Yhdys­vallat,
mutta ENNENKAIKKEA BRITANNLAJN COMMON-ja
myös sosialistisen maailmanosan maat.
^.J^äin^OTat päivän polttavia kysyi^
zsjautonsakuntana päätettävä; tulevan vu^
töparlamentin vaalien yhteydessa.^^^^^^-^^
»
4
if
<
•4
«
«
f
%
•
«
c
a
if t i
ib
5
«
n
•5 I
?
I
«
SYNTYAAÄ-
PÄIVIÄ
SZatU aiäU <Wuorenjnäki,) Hearst,
Osnt; t ä y t t i 73 vuotta cUen^ maryask.
5 pnä,
yiidymme onnitteluibin!
vaosfjpälväb johdosta, jnlhalJOTnmf!
Kjvsta^fBi Z^iaksetaanko Canadassa
k a k s i ' e U k e t t ä samalle henkUdUe?
Jio3 henkUÖ saa e l ä k e t t ä joltakin yh­tiöltä
tstyndistykseltä, t a i sotilaallis-t
t a «laketta j a on t ä y t t ä n y t 70 vuotta
u i i i i voiko l i ä n Jajlllsesti saada ja
nauttia vanhuudeneläkettä — ' siis
ka;)tita t a i useampaa eläkettä samaan
aikaan? — HJ. L ,
1 Vastaus: Y l i 70-vuotIalden van-huudeneläkk^
en saantiin Ja nautti­miseen
nähden ei ole m i t ä ä n muita
etlellytyksiä Ja ehtoja kuin se. että
betikliö kykenee todistamaan olevan­sa
70 vuoden ikäinen ja olleensa
t ä s s ä ' m a a s s a 20 vuotta. Eläkehake­mus
on pantava vireille ainakin kolr
me ellei neljä kuukautta ennen 70„
syntymäpäivää sillä hitaita ovat
herrain kiireet.
t ä m ä n eläkkeen saa jokainen edel­lämainitut
ehdot -täyttävä toenkUö
oUpa h ä n miten rikas tahansa ja
vaikka h ä n sajsl' eläkkeitä' entuudes­taan
useimmista eri paikoista.'
t ä n ä ä n «san G. 31. Malenkovjn,
NeoTostoliiton ,^^: Konmmnlst^poo-
' Ineen ? äsibeisellef
selle csittämäsfä selcatuksesta,
Joss» käsitellään NcgavostpIUton
teoUlsonden edistystä.
ViisivuotissuutmitelnaOen^w
muut sanovat
S O T A U Y S T E i t l A N ; JA
NÖiTAJAKDIN '^OIKEVTTA'*
^ Y k s i ' ^ ' mUlä Yhdysvaltain valtlo-departmentti
puolustaa esitystä; ettei
ulkomaille matkustaneelle Charlie
OhapUnille annettaisi-Yhdysvaltoihin
takaisin pääsyolkeutta. on syytös
feodaalisesta ikataluudesta" : , Joka
pohjautuu siihen paljon mainostet­tuun
dsyys-jubtuun kun eräs J i l m i -
nftyttel«ätär syytti Chaplinia yksi­puolisen
lapsensa isäksi.
E t t ä f t ä s s ä on tavallinen jesimerkkl
jänkklhallifiuksen .katsantokannasta,
jassa,"slnä olet sj*ylllnen'j05 me mlln
sanomme", se dlmenee ' "Canadian
Bar «evlew Voi. X X V n : s t a (lain­opillinen
tietokirja) missä' viitataan
Chaplinin juttuun artikkelissa "Ve­riryhmät
ja vältetty isyys".
•Tässä Revlewssa sanotaan: "Tie­teelliset
todistukset tässä - tapauk­sessa
kumosivat'kalkki väitteet syy­tetyn
Isyydestä, sUlä O ja A (veri)
ryhmään kuuluvat vanhemmat eivät
(vol s y m ^ t ä ä B ryhmään kuuluvaa
lasta Sfksl, t ä m ä n olikeu^uulus-telun
:präätÖksestä huolimatta (että
Chaplin oli Isä) tiede ja luonto va­kuuttaa
hänen syyttömyyttään"
Valtiodepartmentln mielijohteet
ovat luonnollisesti tieteen ja luonnon
kaikkien lakien yläpuolella.
; — B. G. Distrlct 'News ( M - M union
' lehti).
V A I K O K I V K A V T E E N?
Industrlalistln lokakuun 30 p : n nu­merossa
kerrottiin Suomen teolUsuus-mtesten
j a S A K : n varapuheenjohta­jan-
T. Antikaisen vierailusta USA:s-sa.-
Työnantajain, järjestöin apulais­johtajan
Nils E. Svartstrofiiln kertoo
lehti mm. sanoneen:
"Koska Venäjä vaati n i i n paljon
kaikenlaisia teollisuustuotteita, oU
Suomen pakko voimakkaasti teolUs-tuttaa
maa..."
Ja edelleen:
^^Vlelä puhuja sanoi Suomen olevan
: tf cnrlsteyksessä, kumpaako tietä
mennä: Jatkaako -teollistamista Ja
edistää maan korkeamman elämän­tason
saavuttamista, vaiko palata ta.
kalsin 'maaialoustnotannon linjalle.
ennen 6 o t a a ; N^
tettilD sosialistinen
Voimakas teollisuus <iil!]^^yf^casi^)Uii
kö kansantalouden li^tyjk^^
maan valmistautumiselleva^tiiyiiseen
puolusUdteeen. Sotavuodet todistivat
erikoisella voimala oikeiksi puo­lueemme
pääJinJan maan teolllstaini-sesta.
2i7euvostomton teo
suuntautuvan: politiikan nouda^-'
misejla xiii ratkaiseva merkitys neu­vostokansan
k o h t a l c ^ . Ja se pelasti
synnyinmaamme orjuudesta.
•Vaikeissa sotaoloissa puolue kykeni
nopeasti <> slhrtämään; teollisuuden^ so­ta-
ajan raiteille'.' Sotatoimien vyö­hykkeeltä
evakuoitiin itäislUe alueille
kalkkien' tärkeimpien:, teollisuuslai­tosten
tuotantokalusto. : iNeuvosto-.
valtiolla r i i t t i sotavuosina voimaa- Ja
keinoja sekä evakuoitujen-tuotanto­laitosten
pikaiseen^ käystiiopaqoon
että e n t i s t ä . nopeampaan uusien ^ tuo­tantolaitosten,
- e t u p ä ä s s ä r a s k a a n
teollisuuden ; tehtaiden ; rakentami­seen.
Vaikka fasistiset hyökkääjät
oUvat väliaikaisesti miehittäneet
maan talouden kannalta tärkeitä
alueita n i i n teollisuus luotti sodan
kestäessä vuodesta . vuoteeni kasva­vassa
määrässä rintamalle; kaikkia
lajeja asölta ja ampumatarvikkeita.
NeiiyostoUiton teollisuuden tuotanto oK' tänä
vuonna 223 prosenttia woäen 1.940 ttiQte^
yerrpttuna ja v. 1955 se kohoaa 3-keritaiseksi ,
Sota vUvyttffcotllsimdenlkeblfystä
Sodan -JäBceen" teollisuus ' o n slix-xe\^}
t eotatuotannosta : siv^UUltuotanr-toon.
iS^oolue ase^i tehtäv^c^^^^^k^^
t ä ä laajassa mitassa ennen kaikkea
raskasta teollisinitta, varsinkin me­tallurgiaa;
:polttoaineteolllsuutta ja
sähkövoiman rtuo^anto^». sillä : ilman
ra^asta^ teollisuutta el voitu suorit-:
1^.'.teht|yi|l - kansantalouden jälleen­rakentamisessa
Ja eteenpäin k e h i t t ä ­misessä.
Samanaikaisesti puolue k i i n ­n
i t t i erikoista/huomiota jotdskokulu-tustarvikkeiden
- tuotannon : laajentaa
mlseen kansan elintason kohottami-s^
ssL • '
Kansantalouden: sotaa^ -edeltäneen
tason saavuttamiseetttarvlttiln tietty
aikansa; «SotaaV e d e l t ä n e e n v u o d an
nyt' henkilöä kohden enemmän tuot­teita
k i l i n mennen sotaa. :63bkdvoi-man
tuotanto henkilöä kohden esi­merkiksi
yUttl vuoden 1940 tason ylir
2-kertaisesti.' ^harkkoraudan ttiotanto;
50 prosentilfo, -lieiSksen ttiotanto 70
ptos. kivihiilen'tuotanto 6 pFos.;^ä^^^
mentin • tuotanto yli 2-kertalsesti,
puinrillftkankafdän tuotanto .20 pros.i
paperin tuotanto' 70 pros. jne.
Tcollisinideb^^e^illllsea perustan :<v
faajentumlnejt ^ . ,
SelQstus]^udel|^, erittäinkin so-danJälkelsfeÄ
i oa teollisuu-tenMxie
; tuirtan^rtlis-teknllllnett -pe-bajoamlnen
talouspulien vaficutuk-
£esta,'Kettt^ii;stDlttt«@5a/.nU^. tallana
si. ko^&innuäUe k ä i ä « ^ 'teknUk^
1940- taso s a a v u t e t t i i n » J a ylitettiin
-teollisuuden vuotillsessa kokonaistuo-:
tannossa^vudnnä 1948, kivihiilen tuo­tannossa
vuonna 1947, teräksen ja
sementin ^ tuotannossa: vuonna 1948;
valuraudan ja öljyn; tuotannossa v.
1949, Jalkineiden ,1»iotannossa-v^
I ^ , puuvillakankaiden tuotannossa
vuonna ilflM.sSe- meikitsee, e t t ä sota
v i i v y t t i teollisuutemme kehil^^stä 8-9
vuodella, siis noinf' kahdella viisivuo­tiskaudella.
i Teollisuuden ; menestyksellisen - J ä l ­leenrakentamisen
Ja kehittämisen tu­loksena
sodanjälkeisten > AOtosien ai-^
kana meidän ^teollisuustuotantomme
taso on n3rt huomattavasti korkeampi
kuin ennen sotaa. Tästä seuraavia
tietoja.
Neuvostoliiton teollisujustuptanitph kasvu
(prosenteissa vuoteen (1940 verraten)
1940 -44 -45 -46 -47 -48
Koko teollisuus . . . . . . . ; . . . ; i . -^-lOO;
S i i tä
A-ryhmä ' . )^
Tuotantovälineiden tuotanto ; ioo <
B-ryhmä ,j
Kulutustarvikkeiden tuotanto lOQ
104 92 77 93 118
136 112 82 101 130
-49
141
163
-50
173
-51
202
-52
'223
205 239 267
54 59 67 82 99 107 123 143 156
Pleven sanoo
USA:n syöneen
sanansa
Pariisi. Lokakuun 30 pnä Kan­salliskokouksen
puolustusvaliokun­nassa
pitämässään puheessa: puolus-tTisministeri
Pleven sanoi, e t t ä R a i s ­kalle-
oli luvattu 650 milj. dollaria
varusteluja • varten; mutta nyt USA
onkin luvannut antaa vain 525 mllj.
dollaria.
• MikäU.USA ei muuta päätöstään
j a maksa lupaamaansa smnmaa ly­hentämättömänä,
tulee Ranska myös
vastaavasti pyyhkimään määrärabo-ja..
omasta sotahudjetlstaan. joka tä­ten
vähenisi 44 miljardilla Irangilla.
Plevenin puhe on h e r ä t t ä n y t ; suur­ta
huomiota, silla M n oli ensimmäi­nen
ministeri, joka tuo USA :n ja
Ranäcan välisen kiistan julkisuuteen.
Kaivosmiehet hurrasi
John L. Lewisille
Cincinnati. — Taft « a r t l e y - l a i s ta
päästäisiin eroon hyvin helposti, jos
kalkki unlot hylkäsivät ei-kommu-nistlsuusvalat,
sanoi John L . Lewis
United Mlne Workersln konventfo-ntssa.;
Kaivostyöläiset hurrasivat
kiihkeästi lausunnolle.
«SH
Näistä tiedoista näkyy, että vuo­sina
1945 j a 1946 tapahtui teolUsuÄU-tuotannossa
tason lasku; • T ä m ä JÖi-tui
siltä, että sotavälhietelEniikan
tuotantoa supistettiin sodan päätet­t
y ä jyrkästi, ja^ teollisuuden .sUrtöf--
mii]en^'xauhanäjm-ralteUie^^^-^^
tyh aikansa. iTeolUsuustudtaimon so­danjälkeinen-
uudistaminen 'vietiin
p ä ä p i i r t e i t t ä in päätökseen - vuoden
1946 -kuluessa, mhikä jälkeen teölll
suutenune^tuotanto-alkoi kasvaa do-;
pealla vauhdilla, j a vuonna 1951 ^en
kokonaLsmäärä ylitti vilöden 1940 ta-^
son yli 2-'kertaisestl. Vuonna 1952'on'
saavutettu uutta menestystä teolli­suutemme
kehittämisessä. .Tuimetcua
on, e t t ä tainän vuoden suunnitelma
t ä y t e t ä ä n teollisuudessa kokonaisuu­dessaan
hyvällä menestyksellä j a että
se: Iisaksi ylitetäänkln, !Ja sentähden
on täysi syy- otaksua, e t t ä vuom;iä
1932 tullaan teollisuustuotteita val­mistamaan
noin 2,3 kertaa enemmän
kuin vuonna 1940. T
Tuotantovälineiden tuotanto
iErikoisen nopeasti kehittyy tuotanr
tovälineita valmistaya teollisuus, jo^'
ka tuotannon kokonaismäärään näh­den
y l i t t i vuonna: 1951 sotaa' edeltär
neen tason 2,4-kertaisesti j a ylittää
vuonna 1952 t ä m ä n tason-noin 2,7-
kertaisesti. Vuoima • 1952 tullaan
tuottamaan: 25 miljoonaa tonnia
harkkorautaa eli. noin 70% enemmän
kuin. vuonna. 1940; 35 miljoonaa ton­nia
terästä e l ? n o h i 90% enemmän;
kuin vuonna 1940; 27 miljoonaa t(»i-,
nia valsslrautaa eli y l i 2 kertaa e-nemman
kuin -vuonna 1940; 300 m i l ­joonaa
tonnia kiyiUUtä eU y l i 80%
enemmän Iniln Wonnä 1940; koneita
ja tuotantokalustoa tullaan tuotta-,
maan yli 3 kertaa enemmän kuin;
vuonna 1940.
iTärkeimmät teoIUsnosaiat
•Mitä tulee tärkeimpien teoUisUu-denalojen
vuosituotannon kasvuim.
n i i n viime vuosina tämä kasvu on
ollut huomattavasti \ suturempi kuin:
ennen • sotaa. Niinpä kohnen viime
vuoden aikana, vv. 1949—1951,. slls;
sen jälkeen, kun teollisuustuotannon
sotaa edeltänyt taso oli jo sekä saa­vutettu
e t t ä ylitetty, on harkkoiau-dan.
tuotannon lisäys ollut 8 milJOQr
naa tonnia teräksen tuotannon lisäys
13 mllj. tonnia- j a valsslraudan tuo- \
tannon lisäys 10 mllj. tonnia, kun sa­mansuuruiseen
.lisäykseen ennen so­taa
päästiin harkkoraudan tuotan­nossa
kahdeksassa vuodessa, teräk-:
sen tuotannossa yhdeksässä vuodessa
j a valsslraudan tuotannossa kahdes­satoista
vuodessa. (EUvihiilen tuo-t
a i u o n lisäys oli näiden kolmen -vuo­den
kuluessa 74 miljoonaa tonnia jft
öljyn tuotannon lisäys 13 miljoonaa
tonnia, ssunansuurulseen lisäykseen
päästiin ennen sotaa kivihiilen tiio--
tannossa kuudessa -vuodessa Ja öljyn'
tuotannossa ks^nmenessä -vuodes^u
Lisäys sähköenergian tuotannossa .'Oli
samojen kolmen -vuoden aikana '37
.mUjardia'kilowattituntia;'samansuu-:
ru'iseen\ lisäykseen "sähköenergian
tuotannossa . p ä ä s t i i n exmen ,'solaa
yhdeksässä vuodessal
Ki^ntostanrikkeiden tnotaoto ,
^ -•i.TuotaötovälineldenrTuotannon • :Ja
maataloustuotannon; kasvu ; laskivat
luotettavan .perustan; i Icuiutustarvik-kelta
tuottavarvteollisuujienL kehityk­selle;
Tämäinol^eollisuudenifcuottelden
kokonalsimäärä oli--vuonna 1951' vuo­den
1940 m ä ä r ä ä - 4 3% suurempi ja
«vuonna: il95ö se tulee; olemaan noin
60% suurempi kuin vuoima 1940.
Vuonna I1Ö52 tullaan tuottamaan: y l i;
5 miljaipdia" metiriä puuvillakankaita
eli noin 30% enemmän-kuin vuonna
1940; lähes 190 miljoonaa « l e t r l ä v i l ­lakankaita
eli nolnf 60% enemmän
kui vuopna 1940; 218-miIiJoonaa met­r
i ä ' sllldcikankaita eU, 2.8 kertaa e-nemmän
kuin vuonna 1940;" 250 m i l ­joonaa
paria nahkajalkineita 4li noin
20% enemmän kuin vuonna 1940; 125
mUjoonaa paria kumijalklneita eli
80% enemmän kuin vuomm 1940; yli
3,300,000 tonida sokeria e l i y l i 50 pros.
enemmän kuin vuonna 1940; y l i 380,-
000 tonnia teollisuudessa \'aln^tet-tuja
elälpasvoja Ckotituotannossa
valmistettua; «huomattaivaa - rasva­m
ä ä r ä ä iitkuunottamatta); mikä ylit­t
ä ä y l i -70 prosentilla sotaa edeltä-:
neen tason: eläinrasvojen tuotannos­sa
teollisuudessa. >
Teollisuuden menestyksellisen jäl­leenrakentamisen
ja kehittymisen
tuloksena vsodanjälkeisellä' kaudella
valmistaa (Neuvostoliiton teollisuus
rusta vhuomattäv/isti : l a a j^
lujittunut niin vruuslen-:^t^
tosten A r a k e n t a n ^ kuin JäUeenrar
kentamlsenkin ^.ansiosta. Yksistään
vuoslenV19^6^:^i^aikana;sijoitettlin
kansantalouteen: sijoitettujen^^^^^^^I^
onrien noln^'500 ,piiljardhi ruplan ko-konalssummastifr-;
teollisuuteen y l i 320
miljardia ruplaa; "ISmän ajan ku-luessieb
Neuvostoliitossa Jälleenaraken-ncttlln;
tai, rakennettiin Ja: pantiin
käyntiin noin' 7,000 valtion suiuta
teollisuuslaitosta; ^, Teollisuuden tuo­tannolliset:
perusrahastot; lisääntyivät
vuoteen 195(?Jn^Dnessä' vuoteen 1940
verratea 77 prosentilla.
1600 «ntta* konetyyppiä
Mutta ei 6fe--kysymys yksinomaan
-tuotannollisten, perusrahastojen mää-
^rälllsestä kasvusta;- Kuluneelle kau­delle
on ollut'-luonteenomaista myös
teollisuuden-Jatkuva: teknillinen edis­t
y s . . Tol3in-^'kuhi kapitalistisissa
maissa, inlssä. tekniikan kehityksessä
syntey.ajoittain väliaikoja. Joita seu-:
raa .yhteiskunnan: tuotantovoimien
lMbjalliEi;^>edist3^
teen^ saavutustieh' pohjalla.' Sp^an-
Jälkielänä ' v u o ^ ' ' <on^ teoUlsimden
Ikalkine a K ^ e ' ' ^ o l n i i t « l ^ ' m i s l a ' ^ -
nelta fa koneiltoja, xflissä on/sovel­lettu
käytäntöön'entisfcä ^ d e l U s s n -
piä^' fe^ctillisia' prosessejk Ja' toteju-t
e l tu entistä Järi:iperälsemp§ä^;tuo-'
tannon :Org^iisatiota.vT^
den m ä ä r ä on tällä kaudella l i ^ ä n^
tynyt 2,2-kertaisesti teleteiden saa-d
e s ^ entisten lisäksi k ^ y t t ö Q ^ u u f
sia; entvstä tuottoisampia f koneita.
Kotimainen kbiieeiurakennusteolli-suus
on yksistään: viimeisten-Sv^vuor.^
den kuluessa luonut noin 1 ^ uptta
l^ne- j a konelstotyypplä." ' *
Atomivoima rakepnnstyöB •
palvelnkseen ^ ^
Sodanjälkeisellä kaudella meidän
tiedemiehemme ovat ratkaisseet: me­nestyksellisesti
inonla tieteellisiä on­gelmia;'
Joilla on' suuri kansantaiour-delltnen
merkitys. Neuvostotieteen
tärkehnpiä saavutuksia tältä kau­delta
/ on .: atomivoiman 'tuotajmon
menetelmien keksiminen. Sillä: m ^ -
d ä n tieteemme, ja:.tekniikkamme: te­kivät
lopun 'USA:n monopoliasemas­t
a täUä alalla Ja antoivat merkittä­v
ä n jskun sodanlietsojille, Jotka yrlt^
tivät käyttää atomivoiman tuotan­non
salaisuutta j a atomiaseen omisr
tamlsta keinona muiden kansojen
kiristämiseen j a peloltteluun. Neu-vostovaltiOt
jolla on käytettävissään
xeaallset-> mahdollisuudet atomivoif
man tuotantoon, on syvästi kihmos-'
tunut tämän uuden energialajin
käyttämisestä: rauhanomaisiin, tar-.
koituksiin, kansan hyväksi, sillä t ä i - ^ ^
V^iiBJlCLUi PUOLEK 1
Auton ajuri: Mmk olin selväsi tte
Oikealla puolen kun tämä ole» 15
autoni p ä ^ e . Minua el
«yyttää tästä onnettomuudSto ^
PoUal: Kyllä te olette kaiketta
huolimatta syyllmen. ^
Auton ajuri: Miten se oa käsaet-
.PoUIsi:.'Beldän pitäisi käsittää »
.varain liyvln k u a tiedätte, eta
jnän -mlfihen i ^ on kaupmnöntol
pormestari, hänen veljenö ^oTpZ
sft>aäjlikkö Ja mtoä seurustelen häuoj
« » r e n s a : kanssa. Ettekö käsitä. *f
t ä teidän pitää olla v ä ä r ä s Ä^
NAISTEN LASKUTAITO
" K u n minä menin naimisiin olin is
vuoden ikäinen Ja minun mieheni öB
?;KOIU 36-vu9tJas eU puolta möiem.
P i k u h i i n j n ä . Uän on nyt 60 vuoden
i k i n e n , pien mtoä 30-vuotlas, koska
h ä n on-paolta vanhempi kuin minä"
kuultUn. äskettäin mrs. Kaunosen
suusta:.
lainen atomivoiman kaytcö laajentaa
rajattomasti Uimisen valtaa villeihin
luonnonvoimiin^ nähden ja avaa ih-mlskimiiäUe
suunnattomat fflahdolU-suudet
tuotantovoimien kasvuun, tdt-mikan
ja kulttuurin edistj'kseen ja
yhteiskunnan rikkauksien kartutta­miseen.
Neuvostotieteen ja -tekniikan suu-rista
'saavutuksista on todistuksena
Stalin-palkintojen jako Joka vuosi
ansiöasaista tieteellisistä töistä, kek­sinnöistä
jai perusteellisista paran-nuksista
: tuotannollisen työn mene­telmiin.
7 Kunniakkaan Stalin-pai.
ktonon on saanut 8,470 tieteen, teol­lisuuden,
liikennelaitoksen, ja maata­louden
työntekijää.
TeoIIisuds itäisillä alueilla
,- T ä r k e ä tuloa teollisuuden kehityk­sessä
on se.seikka, että kuluneella
-kaudella on teollisuus Neuvostoliiton
itäisillä alueiUa kehittynyt nopealla
vauhdilla,'vminkä, seurauksena Miiel-
Jatkuu 5. sivulla
:;;Vedotenv siihen yleisesti vallalla
> olevaan: .käsitykseen, e t t ä ; Yhdys-.
. 'vaUois^:: atomisalalsuuksien^ :.*^
:valtamissyytöksestä" : v kuolemaan
: - tuomitut'Jnlins ja Ethel ;Rosen-'
; b e r g : o y ä t j ^ t t ö m i ä . : kylmän so-
: dan :^ts3l}rgf£r]an jja: noitajahdin
viattomia uhreja, C S J : n tpk on
v.IUttynyt; nUMn, mii Jooniin, oikjea-,
mielisUn. Onnisiin, jotka .ovat lesit-.
. täpeet pjces^dentti Trumanlllevaa.;
:rtiipnks$n,,yettä armahtaisi, n ä i ^^
. nuoret-:« an^erikkalaiset r rauhan-puolustajai'(:
ö;Ja . myöntäisi heille
uuden oikeusknulnstelun. Järjes­t
ö n keskuksen esimerkkiä- seuraten
ovat. monet, paikallisosastot: läfaet-täneet^
myos |>rotestlkIrJeensä prer
- sldenttl^^i^rtiihanille j a - k a i l ^ ; hy­vää
tarkoittavat maanmiehemn
,:^;•:c.:::^^—A'-. ::-iH.^^^ ^,, ,.
olemme kaukana ' S l ng >Sin{rln^'kuo­lemanselleistä,
he 'ovat'' vato?* n i ­i
n i ä — mutta nimiä jotka yhdistyvät
Bauhassa^.elävän:-maailmaii- ^a yleisi
maallmaUisen veljeyden aatteeseen.-
. K e t ä iOli-vat Saccof j a Vancctti,
Scottsboron neekeripojat^^ ?rom'Mob-ney.
Gene Debs, Willie MtoGee tai mo­net
muut Wall SteeetlÄ iflirit?-.Teille
ja m i n u l l e sekä miljoonille meidän
kaltaisillemme:' he r olivat -pääasiassa
n i m i ä ~ mutta sellaisia nlmiäy jotka
sanovat, e t t ä Juuri niin p i t ä ä k in
tehdä.
JiJUdencmäinmiestenune hyväksi,
jotka eivät ole vielä' olleet tilaisuu­dessa
;tutustumaanRosenbergien a-siaan,
laihaamme Pacific 'Trlbune-lehden
vllmelsinlmän numeron tolmi-tusWrjoituksei^"
He eivät saa kuolla",
missä sanotaäti'i'^
K e t ä nämä-Äosenberglt ovat? Kahw
delle pikkupojalle; Joista toinen 5-
vuotias ja'" toinen 9-vuotias, he ovat
Isä ja ä i t i . : ^Lä&eisimmille naapureilr
leen he ovat^^Iij^ä ja lämminsydämi­siä
Uuni5iä:-^%^jemn»lssa;soslaallslsi
sa ja kulttuurisissa piireissä heidät
tunnetaan^progfessiivisinä amerikka<^
laisina; jotka uskovat rauhaan Ja Ih­misarvoihin,
sellaisina ihmisinä. Jot­ka
ovat tdineet »Amerikasta suur­maan.
Teille ja minulle, jotka
yhdistyivät .sellaiseen; maallmankatv
somukseenminkät mukaan maailman
kalkki ihmiset, ^ rotuun, uskontoon Ja
ihonväriin ^katsomatta voisivat, elää
rauhaissa ja onnellisina. •
«Näiden tunnuslauseiden perusteella,
miljoonat 'ihmiset vaatlvatvheil^e elä^
mlsen oikeutta, Toiset heistä kaa­pattiin
Wall Streetin verisistä k ä ^ t ä
j a monet muut, johtuen se meidän
l i i a n heikoista ponnisteluista. Joutui
fveclsen taantumuksen i ^ e i k a i . -
Julius ja: Ethel -Rosenberg Istuvat
nyt kuolemaan, tuomittuina Slng S l n .
gin kuolemansellissä; heidät tuqmlt-tUn'^
vakolliJolna" Venäjän, hyväksi
oikeudessa, m i t ä hallitsi hysteria, so­kea
kiihko ja pelko. Hitler sytytti
Saksan valtiopäivätalon palamaan
saadakseen 'moraalisen' tekosyyn
maailmansodan aloittamista: varten.
Jänkki-lmperlallstlt Järjestivät .Oteko^"
syytteen kahtarJuutalaiSi-ameriSka-laista
vastaan saadakseen ^moraali­sen"
tekosyyn atomisodalleen demok­raattista
edistystä vastaan.^ Julius ja
Ethel {Rosenberg tuomittiin "vakoili­joina"
siksi kun he. ovat Juutalaisia,
j a siksi ktin' he ovat rauhaa puolusta­via
amerikkalaisia : - r - ^ l l ^ i s & i ; j o i t o ;
Wall:Streetln'hysteeriset noltajahtaa,
jait'pelkä|vät.>
T ä l l ä hetkellä on vain kaksi tekijrä,
m&ä seisoo 'näiden työväenlucto
miehen ja, näläen elämän ja heidän
teloittajalnsa käden välillä—- presi­dentti-
Harry' S. Trumanln "armah-xius'^-—-
Ja 'miljoonat protestoivat Jli-mlsfet^
kUten te ja minä. Ensinmainlt-t
u on heikko korsi. Mies Jonka mää­räyksestä
tuhottiin vanhuksia Ja lap.
ala Hiroshimassa ja Nagasakissa; el
Huskin' nouse ' rllttä-rän korkealle
liokkanöa •hysterian yläpuolelle, pe­lastaakseen
Julius ja Ethel Bosen-bergin
henget. Se on lilmi suuri
toivo - - j a riski. TOmä tehtävä kuu-luu
siis meille. Me epäoimistuimme
S a c c ^ ja . Vancettin pelastamlfijfri-tyksissä
siksi k u n äänemme oli liian
hejkko. Älkäämme epäonnistuko nyt.
Jokaisen säädyllisen canadalaisen,
jokaisen järjestön, jokaisen miehen,
naiden, j a ^lapsen. Jotka voivat kirjoit-taa
'yksikertaisen toivomuksen Ko-senberglen
pelastamiseksi oikeus­murhalta,
tulisi viivyttelemättä lä­h
e t t ä ä vaatimuksensa presidentti
(Harry S. Trumanllle j a prokuraalto-r
i Howard McGrathille iWashingto-niin.
Näinä kylmän sodan päivinä tulee
Washingtonlsta useimmat määräyk­set,
ä^Jotka koskevat suuresti meihin
canadalaislln. Lähettäkäämme nyt
Jöitaidn päättäviä määräyksiä takai­sin.
^
, Tolinlkaa tänään. WaU Streetin te-loittajain
'käsissä oleva kuoleman
k y t k i n yo|daan määrätä, bupmoma
yhdistettäväksi.
"Miehellä on miehen sisu
M&Vt» suomalaisia; on - mainostettu
"Sisul^aina"*;ihmislnä, Ja olemme
i t s ä d n 'ruvenneet - iiskomaän. :että
muut «iyat olekaan, ^niin "sisukkaita
kuin me.
Eikä suinkaan; aivan suotta rr
vaikka myöiiätlsimme,:: e t t ä "sisua-'
tarvittiin ainakin himpun verran s i i ­n
ä k i n kuu tshekkiläinen "Satupekka,
voitti^ •Helsingin olympialaisissa VUT'
tosen^Ja^onpln j ä l k e e n vielä kisojen
"kuningasniatkan" maratoonin:
^ (Palatkaamme V'kuitenkin vielä stio-miilaiseen
"sisukkuuteen". Tässä
yhteydessä muistuu mieleen kotiky­l
ä n topakka-Matsopska ja -hänen
hintelehkö J ^ e h e n s ä— joilla kum-mallakhi
oU aivan r i i t t ä v ä s t i varsin-kaikkien
hyvää tarkoittavien canadalaislen vehrollisuus on katsoa, e tö
tulevissa Hittoparlamentin vaaleissa.vaUtaan sellaisia miehiä jä naisia;
'y>^ ovat lupautuneet noudattamaan tällaista itsenäistä ohjelrajia
Canadan kansan ja valtion yhteiseksi hyväksi.
k k i s i t ä *?pa^ sisua;'.
:!Ku|«n sanottu, Matsonska: oli sel­lainen
röimanpuolelnen. emäntä. JOka
tarpeen tullen piti kovaakin kuria-
Jäxtlestvksen ylläpitänfilseksi kotona.
(Mutta k u n ukkokin tahtoi "slsutella"
tölshiaan. n i i n ' ahia silloin tällöin
tapahtui, e t t ä Matsöpska > joutui tans-sittainaan
luudan ^vartta harha-a^-
kelelta ottaneen ukkonsa selässä. • ;
>>iEicään-?täUaisen välikobtauksen air*^^
kana vkkorähjä pääsi .pujahtamaan,
välikaton luukusta. .vinniUer mihin
aid:araatl heilunut luudan varsi ei
e n ä ä ' u l o t t i ^ : ut.
Matsonskä' oli kuitenkin kaikin
puolen JärJest^lEsen ihminen, joka ei
saUinut 5ifö^:^t|ä kotjriidp
deltim m'äälmä11a. Ja kun h ä n tässä:
vameeMaV''&iä£l3ckuiJasta, että^naa-;
purin''^^tnäni4;äv«^ : i u l p ^ a -vieraskk
nlile. -l^cmen^ 'lian.ukkonsa alas^vin-"
ni^tä, että>-'-'näapuril^.eivät huomaisi
mitöän".^-"-!!.-..
Mutta ."miehellä on miehen sisu'
— varsinkin :meillä : suomalaisilla
miehillä Ja, niin Matson sanoi
pääUävästi. e t t ä "alas h ä n ei tule.
Totuuden vuoksi' o n kulten myön-:
nettävä. e t t ä löytyy s i t ä "miehen s i -
sua"> ^muualtakin kuin suomalaisten
keskuudesta.'-'^'
Ottakaamme<'eslmerkiksi C P : n Ot-taivari
uutinen lokakuun*^ 28 p:ltä.
Siinä kerrotaan e r ä ä s t ä liberaalipuo­lueen;
, "sls6ttelevasta'r' parlamentin
jäsenestä* . \
T ä n ä "slsuttelljatia'* on- mr. John
Sinnott.: joka''''on edustanut. Spring-fieldin.
vaaliplrlä alahuoneessa.
Mainltujv)^/^liutlstiedon•:-. mukaan
Spripgfieldin liberaalit ollyat mr.
SinnottiUe sanoneet, e t t ä • "-Mauri on
tarönsä telnixt l ^ u r i saa nyt m e n n ä^
.Tolstnsanoen; tnr, Sinnott ei saanut
e n ä ä liberaalien ehdokkuutta Spring-lleldissä
— Ja syy oli kuulemma se
e t t ä h ä n oli äänestänyt sen'ehdotub^
sen puolesta, e t t ä alahuoneen "pitkä­aikaiselle
j ä s m l l l e " annetaan r $3,000
•vuosleläke.
. M r . B l n n o t t oU^Ö
j a "sistxlckaana*' miehenä h ä n ilmoit­ti,
että parlamentin seuraavassa is­tunnossa,
'hän esittää päätöslauseli
man. Jonka mukaan jäähuoneen
näilfe "pltkäaUw|piljä7Jäfei^^ pe­ruutetaan
v i i m e i s t u n n o n alkaiä.'.
nayönne|7 $3.qoa.eläke. Kceto opr väf&
suloista! - • ; ' - ^
-" Kun-'mr.- Slnnottllta - kj^yttlin, e t tä
mi£sl hMT v ä o i s i ^ ^ t t ^^
eläkelaln:puolesta; Jos h ä n nyt^aikoo
vaatia* sehitaanoaihlsta,:mr.:Siimbtt
selitti^ kaunistelematta; e t t ä :fhänen
iäytyi pelätä paUoaytil^e^Balipuolueen
l y h m ^ i jlcanssa :saadakseen ;^leisiä
töitä vaalialwelle^*'. ' ^
T ä m ä t a a s ' v e i ä ä mei<|ät nu:;. SJn-^
. ttottin ?'sl5uttelunV toiseeni otemiA-^
seen. Saatuaan reput valitsijoiltaan,
mr. Sinnott p ä ä t t i ^'slsutella" j a kos-j
taa heillekin. Niinpä h ä n ilmoitU;
korkean i omakätisesti. ettS tästä, a l - i
k ä e n ' h ä n 'tuhraa" kaiken aikansa'
yksityisen rakexmuslitkkeensä hyväk-^
si W i n i ) i p e g i s s ä - ^ n m t t a sitä; ennen
h ä n fauolehtu siitä, että liberaflleja;
j a toryjä- äänestäneiltä työläisiltä
lyödään suu tukkoon. Tolshisanoen
mr. Shmott vaatii, e t t ä lakot Julis--
tetaan ^laittomiksi kahden, ^'vuoden
ajaksi! Silitä saatte (Maniloban ^ ö -
Iäiset, jotka ette .ymtnäftaneet pa­r
a s t a n n e ' j a - väätfaaceet' libeiaalipuö^
lueen palkallisilta pampuilta, eftä he
pitäisivät xiir; Stonottin Ottavrasa
"pelaamassa palloa" sen hyväkä
jotta eräät "rakennusliikkeet" saisi­vat
yleisten' töiden urakoita!
Jos me nyt sanomme, että mr.
Sinnott' edustaa kaikessa yksinto-taisuud^
aan- j a avomlellsyydessäafl
tyypillistä pörvaripohtlikkoa, niin
ei suinkaan ole liioittelua. Vanhojen
puoiueldei nimittämät ehdokkaa»
edustavat enneiÄaikkea nUtä etupU-reja.
Joii5ca^ovat vaalien' aikana maK-saiieet-'.
h ^ d ä n . . laskunsa "pel»-
ÄäUa rpallöa" heidän kanssaan
saiieet-'. h ^ d ä n . . laskunsa
ÄäUä -^Vallöa" heidän k a ^ s^
ja' toiseksi omia yksitylspyrkinyt
s i ä ä n ja vasta kolmanneksi, jos <w
« i k a ä . ja jlelsen mielipiteen aiheut­tama
pakko, suuren kansan asioista.
'^tTjohtuu. että lyöläistcn ^
tfarmarlen pitäisi valmistua Itseaa^-
se&^^aaiitaiStehnm ensi vuonna^
dettävissä luttoparlamentin vaaje^
sa.| Jo?:^k>ita hoidetaan
£ i i t i - h o i t a a mr. fiinno«to t ^ !
miehet, n i i o ei ole ihme vaikka J»n
Mt vaUoittavat Ja miehittävät »»
n ^ a t a yhä.enemmän. verot ja w"
nat kohoavat Ja koko k a n s a i n^
eteen,on nousemassa uusi puJaw"
den aave. . •
' O^öiälatcn ja fannaiien vd«>^
suus o n ^ i i m i t t ä ä ja' v a l i t a j . ^
neen Jäsenäöd sellaisia miehm
sla. Jlplden vUpltt&nänä ^ ^ ^ ^
on raiihan säilyttäminen, a « i s ^
toa^akaiiksen toP«tt«°^'
alentaminen Ja enncnkalkMa * ^
dan emien etujen, valvominen-,