1968-09-21-04 |
Previous | 4 of 6 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
'Sivu 4 'taiiai^ai, syysfe p."-^ Satuöäaiy, SSpi' ISffS
- Seitsemältä vuiMttaistttenanigttajr^'
laisem^ bylpyUki^upiuigissai Punta,
del Estessa hyviik«yttiiii pSA:a
avusfttsohj^a, jonka- nimi, oll<
, "EdlstysIUtto^ ja joka kohdistui
sen eteläisiin naaporeihln,, Silloiii
luvahUn,. että tämä lUtto, ratkaisee
kailddflänt^^^ pallonpuolis»
kon ongelmat: ei ole enää nälkää,
puutettj^ luku> ja kii1oitnstaidot<-
tomututta.tai työttömyyttä, kaikki
saava kjnnmeneä' vuoden kulues^
sa asqmnon.
• Täkieintä on, sanoivat ohjelman
puolestapuhujat, että latinalaisen.
Amerikan maiden talouselämä lyhyessä
ajassa nousee teollisesti . kehittyneiden
maiden tasolle.
Kolme neljännestä tuolloin viitoitetun
kukoistuksen tiestä . on
nyt käyty. Mikä on tulos? Latinalaisen
Amerikan taloudellinen
tila on nyt huonompi kuin ennen
Edistysliiton julistamista. Ulkomainen
velka on lisääntynyt ne-linkerroin
ja noussut vaikuttavaan
summaan -—11 miljardiin dollariin.
Ohjelman mukaisia avustuksia
supistettiin joka vuosi, mikä
on voimistanut poliittista, kaupallista
ja sotilaallista alistussuhdetta.
Ku^ Edistysliiton ensimmäise-.
Watlacen uhasta
viTiuifetaan
Georgia;—Jo viitenä kesänä
sattuneet suuret rotulevottomuu-det
ovat tehneet Alabaman osavaltion
; entisestä kuvernööristä
George .Wallacesta varteenotettavan
uhan Richard Nixonille ja
Hubert HumprhreyUe, tekijän
joka pystyy kallistamaan vaakakupin
haluamaansa suuntaan marraskuun
vaaleissa.
Monet, jotka vielä viisi vuotta
sitten pitivät Wallacea vain e-räänlaisena
rotukiihkoilijana ja
villitsijänä, ovat nyt alkaneet
kuunnella hänen ehdotuksiaan
amerikkalaisten suurimpien on.
gelmien ratkaisemiseksi.
Wallace pyrkii .Yhdysvaltain presidentiksi
riippumattomana ehdokkaana
ja toivoo saavansa ainakm
riittäfvästi ääniä estääkseen Humph-reytä
tai Nixonia saamasta valitsija-niie^
ikokouiksessa ^tarpeellista enemr
mistöä. Tällöin äänestys siirtyisi
'kongressin edustajainhuoneelle, jossa
kullaikm valtiolla on yksi ääni.
Hän pystyy sitten tarvittaessa kiristämään
jommaltakummalla — arvattavasti
siltä, joka On häviöllä
vaalien lähestyessä — tiettyjä lupauksia
vastapalvelukseksi valitsija-miestensä
äänistä. Hän pyytäisi tässä
tapamksessa rotuerottelun poistamisen
hidastamista, sananvaltaa Yh-dysvaltain
seuraavan oikeusministie.
rin valinnassa ja ehkä virkaa itselleen.
Wanace uskoo voittavansa myös
joiltakin pohjoisista osavaltioista, jos
Nixon ja Humphrey saavat kumpikin
33 ääntä ja Wallace 34, menisivät
kaikki tämän osavaltion valitsi-jamiOipaiikat
Wallacelie. Poliittiset
tarifckailijat varottavat ja&kuvasti a-liarvioimasta
Wallacea,
Wallacen vaalitaisitelun perusaija-tuksena
on rotujen tasa-aivoisuur-den
'kieltäminen, mutta hän on viime
aikoina verhonnut nämä mieli^
piteensä vaatimuikseenj että osaval-tioiden
itsemääräämisoikeutta pitäisi
lisätä. Käytännössä nämä kakui
vaatimusta merkitsevät: samaa asiaa,
siliä etelävaltiot- 'käyttäisivät
mahdollisesti saamansa suuremmat
valtuudet neekerien tasa-arvoisuus-pyrikimysten
vastustamiseen.
I l i l l l l l l l l i l l l l l l l l i l i i l l l l l l i l l l l i i i i i i i l i i i i i .
Mielenkiintoinen ja
opettava teos näyttämötaiteen
harrastajille!
K. S. Stanislavski:
nä olemassaolon, vtipmia USA^n^
'< osuus*'; avustuBohjelmasta oli luvar
r tim suuruinenv eUv n«iljardi^ doUa-;
iria^ niine viime aikoina' summa: on'
l supistunut ollent tällä Iietkellä
' vain; 500 miljoonaa dollaria, ^is
V puoli'; mjljooqaa, dollaria yli kah-deliedsymmenelle
maalle.
{. Avustussumma ei kompensoi edes»
niitä tappioita, joita koituu latina-laisameriJcfcalaisille
epätasapainoisesta
kauppataseesta ulkomaankaii^
passa;^ ja USA:n monopolien: läntir
sen pallonpuoliskon maihin kohdis^
tamastav. rosvouksesta- :PeIkästään:
puhtaat: voitot latinalaisen Ameri-i
kan talouselämään sijoitetuista pääomista:
tuottavat Wall Streetin pankkiireille
yli'miljardi dollaria vuodessa.
Epätasaisessa tai: oikeammin
diskriminoivassa kaupankäynnissä
nämä maat menettävät; niin ikään
toista :miljardia dollaria vuodessa.
Latinalaisessa Amerikassa v^UJit-sevasta
tilanteesta saa selvän käsi;-
tyksen,.kun tutustuu amerikkalaiset^
taloudellisen kehityspankin hilj^trj
tain julkaisemiin tietoihin. Niistä;
selviää, että 100 miljoonaa ihmist;?
kärsii : kroonista aliravitsemusta,
asuntoväjaus on 19 miljoonaa asuur
toa, puolet väestöstä on luku- ja
kirjoitustaidotonta. Monissa maissa
on USA:n painostuksesta tapahtunut
kansallisen valuutan devalvoia-ti
Chilen, Uruguayn, Brasilian,: JBp-livian
ja Argentiinan rahayksiköjt
ovat menettäneet arvostaan 25 pros.;
Latinalaisen. Amerikan johtava
mat ovat katastrofin partaalla; E i ^ .
nen Edistysliiton julistaipista Brasi,-:
lian ulkomainen velka oli vajaat
miljardi dollaria nyt se on kohonnut
yli viiden miljardin. Velka kasvaa
jatkuvasti, koska pelkästääg^
pohjoisamerikkalaisten lainojen korot
ovat kolmessa vuodessa nousseet
yli 130 miljoonaan dollariin.
Mistä ne otetaan? Vain raaka-aineiden
ja elintarvikkeiden myynnistä.
Kuluvan vuoden ensi puoliskolla
Brasilia on myynyt yli 10 miljoonaa
säkkiä kahvia. Se on ennätysluku
viime kymmenen vuoden aikana. Jokaisesta
kahvisäkistä Brasilia kärsi:
kuitenkin kahden dollarin tappion.
Siis puolessa vuodessa Brasilian US-A:
n kanssa käytävän kaupan tasa-l.\^
inottomuuden johdosta 'riistettiin
pelkästään kahvin myynnissä 20 miljoonan
dollarin arvosta.
Argentiinan kaupassa US A:n
kanssa on vuosittainen vajaus 170
miljoonaa dollaria. Samoihin tuloksiin
ovat päätyneet muutkin latinalaisamerikkalaiset
maat. Kolumbia
möi viime vuonna ennätysmäärän
kahvisäkkejä — 500,000 enemmän
kuin vuonna 1966 — ja sai niistä
27 miljoonaa dollaria vähemmän.
Paraguay menetti kaupassa USA:n
kanssa viime vuonna 10 milj. dollaria.
Miten Washington on tähän reagoinut?
Se on supistanut osuuttaan
Edistysliiton avustusohjelmassa vielä
130 miljoonalla dollarilla ja l i sännyt
latinalaisamerikkalaisista
maista tulevien tavaroiden tullimaksuja
kolmella prosentilla. -
Seitsemän Edsitysliiton julistamir
sen jälkeistä vuotta ovat osoittaneet
että USA:n ohjelma oli vain amerikkalaisten
monopolien harhautus-toimenpide.
Käytännössä latinalaisen
Amerikan maat eivät ole saa-
Robert F. Kentniedy:
Mikä vieroittaa nuorisioa> yhteis-kanta,
kysytään' kesäkuun alussa
mutltatu^' tuUeen i settf«^^
1 bert^F. kenndtyn haiattiäin Buomek^^
siMlmestymtessä teoksessa "Kohti
uutta maäilmaa'^1 Julkaisemme, oma-teoksen
luvusta, jossa; Kennedy hah*
mottede on^ vastauksensa ySä-mainittuun
kysymybs^.
;Senaatt(»ri' Kennedyn teos ilmestyi;
Yhd^alioissa viime vuoden: lofmlr:
la; Se käsittelee nuoriso-ongelmaa,
rotuongelmaa^ l^etnamin sotaa ja
yleensä amerikkalaisen yhteiskunnan
ongelmia. Teosta on julkaistu;
useissa eri maissa ja suomeksi sen
on 'kääntänyt Tauno Kuosa.
Olisi houkuttelevaa pyrkiä , osoittamaan,'
että kaikki tyytymättömäri nuo--;
risomme probleemit johtuvat sodasta,
mutta se olisi' väärin. Heidän probleeminsa
ei johdu myöskään kenestä-kaari[
yksilöstä tai mistään hallituk-sfes^
atai poliittisesta puolueesta. Haas
le on syvempi ja laaj-^mpi.
I^^lj^ätsokaa esimerkiksi talouselä-i^^
äarkme: ' ihmeellistä • tuotantokonet-
'^a'joka on tehnyt meistä rikkaamman
lmi'hV'pi^kään muu kansa historiassa
ja joka tukee ja yläpitää meitä kaik-
.kia. Se on liiketalouteen perustuva ta-
Icuselämä. Tämä merkitsee sitä, että
useimmat amerikkalaiset ovat tekemi^
^igfiä^jliike-elämän kanssa tavalla ta1
;t9J^la-; Coolidge oli täysin oikeassa
j p s ^ a « 1 ei erityisemmin ylentävä sa-iTO/
9P?aan: "The business of America
iflij)W?iness" (Amerikan business on
Jai^ioess). Silti tiedämme, että juuri
•tflhtjyn,)tutkimuksen mukaan vain 12
fUrofi^nttiia kaikista yliopistojen van-
^rn^sta opiskelijoista halusi luoda
,iits£}ljfier), uran liike-elämässä tai piti
tällaista uraa yrittämisen arvoisena
JÄiitjjydytystä tuottavana.
.»vTämäi jchtuu osaksi siitä, että Ame-r
»^p,,, elämässä tärkeillä suurilla
liikeyrityksillä on hyvin vähäinen
osuus elintärkeiden p>ulmien ratkaisemisessa.
Kansalaisoikeudet, työttö-m>\
ys, terveydenhoito, opetuslaitos —
iässä vain muutamia niistä suurista
kriiseistä, joiden selvittelyssä liike-elämän
osuus on ollut odotettua vähäisempi,
harvoja poikkeuksia lukuun-otfaTiatta.
Annamme tunnustusta sille
työlle, mitä Yhdysvaltain teollisuuden-harjoittaiien
liitto on tehnyt ammattikoulutuksen
hyväksi samoin Fordin
ia Rockefcllerin säätiöiden toim-nnalle
rdclle^n Dan Kimballin ja Thomas
Watsonin kaltaisten yksilöiden tai
Smith Kline & Frensch'n tapaisten yhtymien
ponnistuksille. Mutta varmaa
on, että koko liike elämä ei ole oyrki-nyt
vastaamaan kansakunnan toim'nta
nähneet,' miten kansakunnan' suurimpien'
yhtymien korkeat jditomiehet
liittoutuvat x salaa keskenään sopiafe-seen
yhteisistä minimihinnoista, nähneet;
miten nämä koko<mtuvat salaisiiii
kokouksiinsa varastaakseen muutaman
pennin kuukaudessa miljoonilta
amerikkalaisilta; He ovat nähneet miten
lähetämme ihmisiä vankilaan marijuanan
hallussapidosta ja samalla
kieltäydymme rajoittamasta savukkeir
drn ilmoittelua tai myyntiä^ vaikka ne
joka vuosi, tappavat tuhansia amerikkalaisia.
He Ovat näneet, miten epäröimme
vaatia auloilta vähäisimpiäkin
turvallisuusstandartoja tai sitä, että
"arvossapidetyn" tavaratalon tai ra-hoitusyhtiönolisi
kerrottavqf'totuus korosta
jonka se vähittäismaksukaupas-sa
vaatii lainoistaan. He ovat tunte-^
neet, miten organisoitu\rikos, korruption,
lahjottavuuden ja kiristyksen imperiumi
kukoistaa edelleen, eikä vain
siedettynä vaan usein liitossa niiden
henkilöiden kanssa, joilla ammattiyhdistyksissä,
liike-elämässä ja hallitus-kci^
aistossa on merkittävä asema. .Tämä
on ehkä syynä siihen,. että monet
heistä ylettömän materialismin halveksunnassaan
toistavat erään toisen
kapinallisen nuorenmiehen, sanoja:
"Rikkaat hän on lähettänyt tyhjinä
pois^'
He eivät hylkää ainoastaan näitä
voittooeriaatteen v ä ä r i n käytöksiä.
Usein heidän hylkäystuomionsa kohteena
on yhteiskuntamime materialis-;
tinenperuskatsomus. sinänsä ja sen
saavuttama asema yhteiskunnassamme.
Meidän esikaupunkimme ovat
"pieniä laatikoita kukkulan rinteellä
— -kaikki suunniteltu vähän niin
ia näin ja kaikki toistensa kaltaisia".
"Raha ei voi ostaa minulle rakkautta",
he laulavat. Arvioimme heidän
mielestään liian usein ihmisen, tämän
palkan suuruuden tai omaisuuden
määrän mukaan. Lyhyesti sanottuna
he ?-'attelevat että heitä vanhemmat
ihmiset ovat vaihtaneet yhteiskunnallisesti
merkittävät arvot sekä henkilökohtaiset
hyvät ominaisuudet rihkamaan,
jota We£tbrook PegJer kerran
nimitti "kokoelmaksi vihdykkeitä epä-k>
p3ille".
Niin pinnallista kuin se ehkä liberaaleista
onkin. nä.Tiä nuoret ihmiset
eivät ole myöskään 1 iberaalisten insti-tuutio-
dsn Iumo'.ssa. Kun useimmat yli
kclmenkymmenvuotiaat amerikkalaiset
ajattelevat ammattiyhdistyksiä,
heidän mieleensä tulee työväestön pitkällinen
kampailu jossa työmiehestä
on ffhty enemmän kuin vain pelkkä
teolilsuuden orja/ Ammattiyhdistykset
ovat käyneet monta suurta taistelua.
Mutta nuoriso katsoo asioita toisin
haasteeseen. Voidaan tietysti hyvin to- . .
j.;v„iu A.>-- VV distella, etta hike el1a-m a"n /teuht.ä-v änä I ,s .l.m in •j a. sen näköukju- lm. ai on; penn; er»i- lainen. Ammattiyhdistykset ovat sen
on vain tuottaa voittoa — ia että kaikmieiestä
muuttuneet liukkaiksi ja by-ki
muu on osakkaiden väheksymistä.
Mutta nuoret kysyvät, onko tällä merkitystä
enää silloin kun esimerkiksi
Grneral Motorsin tai AT & T:n vuosivoitto
on surempi ku'n 70 maailman
maan keko vuotuinen kansantuote?
Kuten moraalisaarnaaji.sta kaikkena
aikoina on nuorista — ja varVmkin
juuri heistä — va.srenmielistä sellainen
etiikka, joka arvioi kaikki asiat niiden
tuottaman hyödyn kannalla. He ovat
neet USArlta mitään, vaan ovat
l^im/ädioin menettäneet. Siksi Costa
ft4cäfl''pre3identti Jose Joachin Tro-jos
Fernandez oli pakotettu ilmoit-täHaäVi;'
ettei Edistysliitosta ole jäl-
JfiHS^-iHu^ita kuin sen nimi:
Pravda:
11
näyttämötaiteen
palveliri(sessa ~
447 SIVUA
HINTA NID. $2.60
K. .S, StanislavÄla (.1863—1938),
Moskovan Taiteellisen Teatterin
luojaa, pidetään yhtenä länshnal-sen
näyttelijän- ja ohjaajantai-teen
suurimmista uudistajista Ja
hänen muistelmateostaan kutsutaan
lä^nshnaissa "teatterin raamatuksi".
Stanislavski pyhitti koko elämänsä
teatteritaiteelle Ja näyttelijöille,
hänen muistelmansa sisältävät
värikkäitä kuvia vuosisadan
alun teatterielämästä, sy^
vallista taiteen filosofiaa. Ja nerokkaan
näkemyksen leimaamaa käytännön
ammattitietoa.
Tilatkaa osoitteella:
Vapaus Publishing
COMPANY LIMITED
P. O. Box 69, Su/^huTYi Onl.
lllillllililllllllllllHIHIIIfflHlltllHltllllir
RAUHAN JA HmNAAPURUUS-SUHTEIDEN
EDUN MKl^rSESTI"
Moskova. — Pravran Helsingin- liu'i^oimTrinan päiitökseen on reagoi-kirjeenvaihtaja
julkaisi viime viikolla
lehdessä Suomen rauharipuo-lustajien
päätöstä kommentoiviin
artikkelin otsikolla "Rauhan ja hyvien
naapuruussuhteiden edun mukaisesti".
Seuraavassa artikkeli ko-kcnaisuudessaan.
Helsingissä pidettiin äskettäin
Suomen Rauhanpuolustajien keskustoimikunnan
kokous, jossa tarkasteltiin
• kansainvälisen tilanteen
kysymyksiä Tshelkkoslovakiaai tapahtumiin
liittyen. Toimikunta i l maisi
tyydytyksensä niiden_päätös-ten
johdosta, jotlka Neuvostoliiton
ja Tshekkoslovakian johtajat laativat
Mosikovassa,
Ke-ikustormifcunnan ; päätöksessä
huomautetaan, että Tshekikoslovaiki-an
tapaukset ovat kiinteässä yhteydessä
siihen Euroopassa vallitsevaan
yleiseen jännittyneeseen ti.-
lanteeseeaa, jonka aiheuttajana on
uusnatsismin ja militarismin voimien
kasvu Länsi-Saksassa ja Länsi-
saksan Saksan demokiraattLselle
tasavallalle ja Tshelkkoslovaklalie
esittäimät aluevaatimuiksct.
Keskustoimikunta ilmaisi myös
levottomuutensa Soiomessa viime-aikoina
ILsääntiyneeseen neuvositovas-taisen
propagandan johdosta, jonka
tarkoituflcsena on viedä pohja
Neuvostoliiton ja Suomen välisiltä
ystäivyysstilhteilta. Tässä yhteydessä
toimikunta (tähdensi, että näiden
suhteiden kehittäminen on kaikille
Suomen kansalaisille pääa.siallinen
rauhan lujittamisen tehtävä,
' Suiodnen- raulhanpuiodustaijien kes-tu
laajalti. On ollut myös sellaisi.n
lehtiäl' joita ei ole miellyttänyt sr;,
dt^Idtlelliset rauhanpuolustajat ei-v^
fbl^'antaneet vetää itseään mukan'^'
taantumuiksellisten voimien
neuvostovastaiseen kuoroon. Niinpä
Suothen.Sosialidemokraattisen Puolueen
pää-äänenikannattaja' vastasi
päfiit^kseen ärsyyntyneessä äänensävyssä
kirjoitetussa jäLkiartikkelis-saan.
Lehti jopa väitti, että päätös
ei edistä Suomen työväenpuolueiden
yhteistyön kehittymistä.
Paikallisissa poliittisissa piireissä
on pantu merkille, että tätä Suomen
Sosialideinokraatin asennetta on
vaikea yhdistää siihen, mistä lehti
kirjoitti vielä äskelitäin. Eihän Suomen
Rauihanpuolustajain päätöslauselmassa
ole ainoatakaan : kohtaa,
jcika olisi iristirIidassa Suomen Sosir
alidemokraattisen Puolueen johtoelinten
va.staavien ulkopoliittisten
julikilausumien tai Suomen nykyiv
sen hallitujkiseen ulkopoliittisen
suuntaulksen kanssa.
Tiihekikoslovakian tapahtumat o-vat
edelleenikin huomion ikeskipi.s-teenä
Suomessa,, ja vaikka taantu-mulksellinen
propaganda olisi kuin.
ka ahkera taihansa, saa Tshekiko.s-lovakian
sosialismin saavutusten
suojelemiseen täihtäävän Neuvostoliiton
ja muiden sosialististen maiden
politiikan todellinen tarkoitu<;
osaJkseen yhä enemmän ymmärta-mystä
kalkkien niiden keskuudessa,
joille rauhan, Euroopan turvallisuuden
ja. Neuvostoliiton ja'Suomeji
ystävyyden asia on todella kallis.
rckraattisiksr valtaa saatuaan. Joskus
ne ovat selvästi diskriminoivia, toisinaan
jcpa korruptiivisia ja asemaansa;
kohtuuttomasti hyväkseen käyttäviä.
Niistä on tullut voima, joka ei suinkaan
pyri muutoksiin vaan pyrkii pitämään
yllä vallitsevaa tilannetta. Anv
mattiyhdistysliike on haluton lai kykenemätön
liittämään riveihinsä uusia
jäsenä; se ei piittaa miehistä, jotka
työskentelivät aikoinaan Appalakkien
hiilikäivoksssa, eikä se ole vielä oikein
ehtinyt kiinnittää huomiota Kali-fcrnan
rypäleidenpoimijoiden tai Mississipin
suiston maataloustyöläisten
kamppailuihin. Tämä on yksipuolinen
kuva, missä ei ole kiinnitetty huomiota
nuoli vuosi-sataa kestäneisiin taisteluihin
eikä siihen epädramaattiseen
mutta erittäin tärkeään työhön, jota
ammattiyhdistykset tekevät nykyisin
kansakunan keskuudessa monella taholla.
Mutta tuo.ssa kuvassa on .niin
paljon totta että meillä on sj<y.lä ot-
.'aa kantaa lastemme mielipiteisiin sekä
aihetta kiinnittää huomiota muu-tckser.
tarpeellisuuteen.
Olemme pitäneet kasvatui>;ärjestel-määmme
arvossa myös siksi, että se
on mielestämme ollut liberaalisen yh-
'.eiskunnan tukipylväs. Kaikki eivät
ole kuitenkaan samaa mieltä. Muuan
arvostelija on .sanonut: "Kasvatus on
'uonnostaan individuaalinen asia —
eikä mikään ma.ssafuotannon väline.
Se ei tuota ihmisiä, jotka'vaistomaisesti
kulkevat samaa tietä. Mifjoonat
\ansalaisemme oppivat kuitenkin samat
läksyt ja viettävät tuntikausia
television ääressä katsellen samaa ohjelmaa
samaan aikaan. Syystä tai toisesta
kiinnitämme yhä enemmän ja
enemmän huomiota eroavuuksiin, jollemme
suorastaan pyri hävittämään
niitä. Näyttää siltä, että olemme kulkemassa
sellaista ajatusten standardisointia
kohti, jota Goethe nimitti "kuolettavaksi
arkipäiväisyydeksi, : joka
kahlitsee meitä kaikkia." Tämä puhuja
ei ollut Bcrkeleyn kokouksen
osanottaja. iHän oli Edith Hamiltom;
limiuan suurimmastft- klassikoistamme.
Kuulemme i}i|yvin sfmiantapaisia mie
lipiteitä nuorilta kriitikoiltamme-. niiii
kun osoitta^ ' seöraava: kommentti,'
jonka mukaaii ylioppilaiden edustaja
esitti' Kalifornian yliopistoon hallintoi-neuvoston
kokouteessa:; . ' 'Olemme
pyytäneet saada esittää mielipiteemr
me; Te olette kieltäytyneet- kuulemasi^
ta meitä. Olemme j ä ä n e e t oikeutta.
Olette kutsuneet sitä anarkiaksi.
Olemme pyytäneet vapautta. Olette
nfmittäneet sitä kurittomuudeksi. Sen
sijaan että olisitte uskaltaneet katsoa
itse aiheuttamaanne pelkoavja toivottomuutta
kasvoista kasvoihin olette
nimittäneet sitä kommunisimiksi.. Olette
syyttänee^t meitä siitä, että emme
käytä laillisia /yhteyksiä. Mutta te
olette sulkeneet nämä yht^xlet meiltä".
Te; emmekä me, olette pystyttänet
yli(H)iston, jorfta perustana on
epäluottamus ja epärehellisyys."
On imabdotonta erehtyä tässä äänes^
sä ilmenevästä tuskasta. Siihen on
saattanut olla, montakin syytä. Yksi
niistä kuitenkin varmasti on yksilöllisyyden
protesti, järjestynyttä byrokratiaa
edustavaa yliopistoa vastaan,
tuota tylsää arkipäiväisyyttä vastaan
jonka Edith Hamiltonkin havaitsi. Byrokratia
ja lattea arkipäiväisyys kieltävät
näet' individualismin samoin
kuin senkin, että mhimilliset tekijät
merkitsevät jotain. Jos kaikki ovat samanlaisia,;
miksi kuunnella 'ketään?
Jollemme ole valmiita kuuntsle.-naan,
ei. ihmisiä myöskään voi erottaa toisistaan
sen enempää kuin tilastojen
numeroita. Tällöin he muodostavat
vain samanlaisen osan kansantuotteesta
kuin yhtä suuri määrä kahvikuppeja
tai pölynimureita.
Pyrkimys lyksilöllisyyden nujertamiseen
— tunne siitä ettei kukaan kuuntele
— ikmenee vielä selvempänä politiikassamme.
Televisio, sanomalehdet
ja aikakauslehdet ovat vain ryöppy
sanoja, virallisia lausuntoja, suunnitelmia,
selityksiä ja julistuksia.
Kaikki' tämä virtaa hallituksen korkeuksista
passiivisille kansalaisille:
kuka kykenee huutamaan vesiputousta
vastarn? Vielä tärkeämpää on se,.että
politiikan kieli on liian usein vilpillistä:
olemme ehkä helpostikin
omaksuneet sen, mutta' nuorista se on
erityisen. vastenmielistä. Ja jos lisäämme
vilpillisyyteen ja keskustelun
puutteeseen sellaisen politiikan mielettömyyden
jonka vallitessa kansan
valitsemat viranomaiset huvittelsyat.
laskemalla leikkiä rottien puremista
lapsista, voimme ymmärtää, miksi
niin monet nuoristamme ovat kääntyneet
yhteistoiminnasta eristäytynei-svvteen.
politiikkaan osallistumisesta
passiivisuuteen, toivosta nihilismiin.
oDS:stä LSD:h3n.
Ontairon maiden ; j ^ metsfän miriis-teri
Rene 6>rundle on ibnoktahut tie-,
dot vuoden 1968 hirvemnesästyskau-desta
Ontarion eri alueilla seuraavasti:
s . . , . '.
1.) Syysk. ISJ(B tomaifc. 8.^ )869
;, CN rautatien pohjoisimman radan
pohjoiqMioIella Gödirarien j a Kapus-kaisingin
arueella sekä Keitoran alueen
yhdennentoista asemavirvan (lohjois^
puolella.
iis- ;1 Lokak. 27 jÄihik^ 7, | ^ "
Ratny RJiverin, alueen 't^onaisa^,
jossa harjoHetaani^iaanviljelystä;
2. Syysb. 28, 1068 - tammik, 8,
Pohjoi843ntarion kes^iahveeHa, käsittäen
Dryden Sioux Looköut, Jän-vieripääni
Geraldtonini Gbapleaun; GQ-gaman;
Timminsin; Teimagamin ja
Svvastikan ahieet.
3. Syysk. 28, 191» - lokak. 31,
Algoma ja Su(fi)ury alueen eteläihien
osa No. 17 maantien- (Spragge-^Hagar)
ja ylläkuvatun No. 2 alueen välillä.
4. Lokak. 19 - hikak. 31. 1968
St. Joseps'in saarella.
Ainoastaan asukkaille.
5. Syysk. 28; 1988 ^ tammik. 8^ 1969;
Lake of the Woods alueella, joka
sijaitsee Kenoran alueella ja pohjoir
silla sekä itäisillä osuuksilla Rainy Rl-verin
ahteesta. . r • .
6. Syysk. 28 - lokak. 31, 1988 '
Niillä osuuksilla Nipissingin- ja Sud-buryn
alueeHa, jotka sijaitsevat No.
17 maantien pohjoispuolella Hagarin
ja Mattavvan välillä sekä Temagami
järven eteläpuolella.
7. Marrask. 4 — marrask. 16, 1968
Niissä osissa Ontarion maakuntaa,
<otka sijaitsevat no. 17 maantien etelä
puolella MatCawan ja S^raggen välillä
lukuunttamattaManitoulin aluetta.
PEURAN METSÄSTYSKAUDET
ONTARIOSSA 1968
I. Syysk. 28, 1968 - tanamik. 8 1969
Luoteis-Ontariossa, mukaanluettuna
Kenoran.Drydenin, Port Arthurin, Ni-pigonin
ja Rainy Riverin itäinen alue.
Nämä metsästyskaudet kulkevat samanaikaisesti
hirven metsästyskauden
kanssa ja antavat metsästäjille tilaisuuden
ampua peuroja näikä alueilta,
missä peurakanta on hyvä ja metsästäjiä
verrattain v^än.
HILLPORT TAXI
24 TUNNIN PALVELU
SUOMEA PUHUVAT AJURIT
Puh. DI 5-5461
122 S. Cumberland St.
Port Arthur Ontario
''Oikeutettu
yhteiskunta" alkoi
mehumaljasta
Ot(awa. — Mehumaljan alkoholi-pKoisuus,
jota tarjottiin 3,800 Ottavan
hienostolle ja noin 550 kuokkavieraalle
'torstaina, vaihtelee kuin
iltapäivän aurinko.
Tämä oli ainakin yksi epäselvyj'^-
den jyvänen työmiesten riveissä
>otka hääräsivät Parlamenttitalon
ympärillä aikaisin torstai-aamuna,
saadaikseen paikat kuntoon virallista
/Pierre Elliot Tnideau-kauden
avajaisia varten.
Heti hallituksen ohjelmapuheen
jälkeen, vanhan tavan mukaan; jä-senet,
vaimot ja erikoisvieraat siirtyivät
mehujmaijojen pariin.
Alahuoneen puhemies Lucien La-moui-
ex ottaa vastaan omalla puolellaan
rakennusta ja senaatin puhemies
Jean-Paul Deschatelets hallitsee
mehumaljan toisella puolella;
Entisen 'kokemuk.sen perusteella
työkunta arvelee että siellä oli 3,000
kutsuvierasta ja 500 kuokkavierasta.
Senaatin vieraslista 'käsittää 800,
ynnä 50 kuokkavierasta. Tuirvalli-s-
uusmiehet tekevät parhaansa pitääkseen
kuokkavieraat pois, mutta
heidän työnsä tökee vaikeaksi to--
siasia että joku salaperäisen näköir
nen mies vastaanotto rivissä voi olla
uusi, vastavalittu alahuoneen j ä sen.
, „• ,
Mutta "Gin'in määrä mehussa on
taiteellista tointa, pitikän Jcokemuk-sen
tulos.
Tarkkaa selkoa 10,000 lasillista
käsittävän niehun laaidusta ei ole
annettu, mutta se sisältää Ikokonai-sia
jäävuoria, useita laatikoita appelsiini
ja "grape"-*edelmä mehua,
ynnä monta pulloa "Gin'iä".
Kuinka monta?
Se on salaisuus, mutta sen voimaa
lisää se kun monet jäsenet pi.
tävät avajaispäivää hyvänä tilaisuutena
keskittää ystäviään ja avusta^
jiaan ennen seremoniaa.
Tämä mielessä, mehun valmistajat
koettavat saada oikean määrän
jonka voi maistaa, mutta joka ei
olisi vaarallista.
Ginin määrä pysyy samaissa, ilmasta
huolimatta. Mutta jään Ja appelsiinimehuni
määrää lisätään huomat-
Suomen uulta kan-saiaisoiisasefusta
koskeva lledonanfo
Suomessa 19. 4. 1968 annettu
uusi kansalaisuuslaki (401/68) ja
siihen liittyvä kansalaisuusasetus
(402/68) ovat ulleet voimaan viime
heinäkuun alusta lukien-
Suurlähetystö on saanut tehtäväkseen
kiinnittää täällä mahdollisesti
asuvien sellaisten entisten Suomen
kansalaisten, joita muutokset saattavat
koskea^ huomiota seuraavaan:
Kansalaisuuslain 15 pykälän 4 momentin
mukaan nainen, joka ennen
lain voimaantuloa on menettänyt
Siiomen kansalaisuuden sen perusteella,
että hän on mennyt naimisiin
ulkomaalaisen : kanssa tai että
hänen puolisonsa on tullut vieraan
valtion kansaläseksi, mutta joka
uuden kansalaisuuslain säännöksien
mukaan olisi sen säilyttänyt, saa sen
takaisin timoittamalla kirjallisesti
sisäasiainministeriölle haluavansa
uudelleen tulla Suomen kansalaiseksi,
jos hänen huollossaan on hänen
aviolapsensa tai avioliiton ulkopuolella
syntynyt lapsensa; saa tämä
vastaavasti Suomen kansalaisuuden
yhdessä äitinsä kanssa. Tällainen i l moitus
on kuitenkin tehtävä viiden
vuoden kuluessa lain voimaantulosta
eli vumeistään 0. 6. 1973. Milloin
ilmoituksentekijä asuu ulkomailla,
voidaan kansalaisuusasetuksen
9 pykälän mukaan ilmoitus ulkomailla
myös antaa asianomaisen
Suomen diplomaattiseen edustustoon
tai lähetetyn konsulin johtamaan
konsuliedustustoon.
Suomen kansalaisuuden menettämistä
koskevan uuden lain 8 pykälä
kuuluu seuraavasti:
"Suomen kansalaisuuden menettää
henkilö. Joka 1) saa vieraan valtion
kansalaisuuden Joko hakemuksesta
tai"a^nnettuaan siihen nimen-
(Jatkuu sivulla 5)
Milloin tahansa tarvitsette ruokatavaraa, lihaa tai
miesten vaatetusta^ ostakaa ne osuuskaupastanne
International Co-Op Stores Ltd.
176 Si Algoma SlriBOt Port Arthur, Oninrfo
lavasti jos päivä on aurinkoinen ja
kuuma.
VESITETTYJÄ JUOMIA.
Kokemus on opettanut että näissä
0lostriU«i9sa henkilöt jotka tavallisesti
juovat kaksi lasillista, Juovat'
neljä, joten 'voimaa" vähennetään
korvatakseen ylimäärä. (Ilmatle-dot
ennustaa aurinkoisia vällaikoja,
tai vähäistä vetisyyttä)
On vielä multakin probleemeja-
Jotkuib Jäsenet tkesbitisevät niin-monta
kuin 40 vierasta, ja he kaikki
odottavat saavansa ylvään kolhte-lun.
Mutta mimeroiden ^pakosta he
eiväit sitä tule saamaan.
Ki4J3alliselta' se n ^ t t ä ä hallitus,
talon raivintoilassakin, (missä karkki
vieraat odobtaivait/ Ja toivovat saavansa
pahreltdcsen. Ravintolaan
malhtuu tanrallisesti noin 200, mutina
varattujen paikfloojen määrä voi
nousta tuhansiin.
3. Marraskv 4 — marrask; W,
Kailtillft koilUs!<}ntarien ? dueilk^
mukaanluettuna •C:ocHnane, '^ägdttta,
St. Josq»hs'iri saai4 (fosää\ ef' iSiallita
koirien käyttöft); Tim?sl»ig»&'&Jji-bury
ja Njpissing, ManitjMdjn <fimtta.
,ei; saarilla) i Parry Sound ja Mudcoka
(lukutmttomatta Woodiit'ja M e ^ n
kuntaa) ja seuraavissa^ counteissi
iHal;burt!on ja Lanaik, Frontenac,'Leh-nokAdi^
ington', Hastings;sekä.-Petier-bot^
ough- pohjoispuolella no.v'?. ja-s>'43
imtonteitä; Sommervillen ja^I^
dtn kunnissa sekä Dalton, Laxton'ja
Digby kmrtien niillä osilla jotka ovät
Vktoria countissa sijaitsevan; Monk
Roadin pohjoispuolella, Ontario cpun-
(lyssa olevissa Raman ;^ja'Mar:iui kun-!
nissa. (Inisfil, Duoro jaSmith :k^^
nissa Peterborou^in counlyssa sallitaan
ainoastaan haulikokien käyttö
metsästysaseina.)
Tämä ylläselostettu alue käsittää
tärkeimmän' itäisen peuramnetsäät)/s-alueen
(lukuunottamatta Manitoulin
saarta) jossa kahden viikon peurah-metsästyskausion
ollut voimassa viimeisten
vuosien aikana.
4. marrask. 18 — marrask. 3^, 19^8
; Tämä alue käsittää^Manitoulinsaar
ret. Koirien käyttäminen kielletty.
Myöhäisempi metsästyskausi vähentää
tällä alueella metsästäjien m ' ^ -
viljelijöille aiheuttamiavaikeuksia.:
'Maanviljelijöillä on mahdollisuus pi-r
tää kariansa laitumella ylimääräiset
kaksi viikkoa.
5. Marrask. 4 — marrask 9^ 1968
Tähän alueeseen kuuluu Bruce Peninsula,
Peterborough Countyn se osa, ;
joka on maantie, no. 7 eteläpuolella
(ainoastaan haulikoita saa käyttää
Asphodel, North Monahan ja Otana-bee
kunnissa) ja osia Frontenac, Has^>
tings' sekä Lennox-Addington countien
niihä alueilta, jotka ovat no. 7 jano.
401 maanteiden-.välisellä osalla ja La-nark
countyn se osa, joka on no. 7 ja
43 maanteiden ete1äpu(riella sekä
Lc.'ds ja Grenville countit ynnä ^ C^r-leton
countyn se osa, joka on Rideau
Riverin länsipuolella.
Nämä yhd«in viikon metsästy^tau-det
ovat samanlaisia vuoden 1967 metsästyskausien
kanssa.
ft Marrask. 4 — marrask. 7, 1968
Dundas, Stormont, Qengarry, Pres-cott
ja Russell connteissa sdkä C^?-
leton, countyn sillä ahieeUa, joka sijaitsee
Rideau Riverin itäpuolella^
(Ainoastaan haulikoiden käyttö sallii?^
tua.)
7. Lokak. 9 - - jouluk. 14, 1968
Main Duck Islandin metsästyskausi
sama kuin viime vuonnakin.
L I M I T B D
"kvkkasovitelmamme
erikoisalamme^
Puhelin HU. 6-281»
: Olemme muuttaneet: • "
169S Bayvieir Avenoe
(Lfthelia EgUntootaJ
TO RO NTO. OHT.
VIKING FOODS
&IMPORTS ;
Baomalaisten libajalosteldea
: valmistaja Torontmm . '
ISS Laird Br» Toronto 17, Onteri»:'
Pnheiin 425-04S0 ,;
Myymme kaikkia laatuja tuorettav
lihaa, lihajalosteita,: säilykkeitä.'
Juustoja, leipää y.m. ruokatavaraa-'
suorajm tehtaalta. Aukioloajat:.^
maanantaista keskiviikkoon 8-:6,-:
torstaism Ja perjantaisin 6-^ Jai.^
lauantaisin 8—2. :
UUSI
LOISTELIAS
ja ajankohtainen
JULKAISU
REBRAN KUUKAUDESSA
1 vnodkerta
Camdaan
9S.75 mm MAAILMA JA Mlt
teTONVMEROT eiOe '
PosUtse lähetettgmi 7to
TILATrtKAA OSOrTTEiBLriA: '
V A P A U S
PUBLISHING CO. LTD.
\
Object Description
| Rating | |
| Title | Vapaus, September 21, 1968 |
| Language | fi |
| Subject | Finnish--Canadians--Newspapers |
| Publisher | Vapaus Publishing Co |
| Date | 1968-09-21 |
| Type | text |
| Format | application/pdf |
| Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
| Identifier | Vapaus680921 |
Description
| Title | 1968-09-21-04 |
| OCR text |
'Sivu 4 'taiiai^ai, syysfe p."-^ Satuöäaiy, SSpi' ISffS
- Seitsemältä vuiMttaistttenanigttajr^'
laisem^ bylpyUki^upiuigissai Punta,
del Estessa hyviik«yttiiii pSA:a
avusfttsohj^a, jonka- nimi, oll<
, "EdlstysIUtto^ ja joka kohdistui
sen eteläisiin naaporeihln,, Silloiii
luvahUn,. että tämä lUtto, ratkaisee
kailddflänt^^^ pallonpuolis»
kon ongelmat: ei ole enää nälkää,
puutettj^ luku> ja kii1oitnstaidot<-
tomututta.tai työttömyyttä, kaikki
saava kjnnmeneä' vuoden kulues^
sa asqmnon.
• Täkieintä on, sanoivat ohjelman
puolestapuhujat, että latinalaisen.
Amerikan maiden talouselämä lyhyessä
ajassa nousee teollisesti . kehittyneiden
maiden tasolle.
Kolme neljännestä tuolloin viitoitetun
kukoistuksen tiestä . on
nyt käyty. Mikä on tulos? Latinalaisen
Amerikan taloudellinen
tila on nyt huonompi kuin ennen
Edistysliiton julistamista. Ulkomainen
velka on lisääntynyt ne-linkerroin
ja noussut vaikuttavaan
summaan -—11 miljardiin dollariin.
Ohjelman mukaisia avustuksia
supistettiin joka vuosi, mikä
on voimistanut poliittista, kaupallista
ja sotilaallista alistussuhdetta.
Ku^ Edistysliiton ensimmäise-.
Watlacen uhasta
viTiuifetaan
Georgia;—Jo viitenä kesänä
sattuneet suuret rotulevottomuu-det
ovat tehneet Alabaman osavaltion
; entisestä kuvernööristä
George .Wallacesta varteenotettavan
uhan Richard Nixonille ja
Hubert HumprhreyUe, tekijän
joka pystyy kallistamaan vaakakupin
haluamaansa suuntaan marraskuun
vaaleissa.
Monet, jotka vielä viisi vuotta
sitten pitivät Wallacea vain e-räänlaisena
rotukiihkoilijana ja
villitsijänä, ovat nyt alkaneet
kuunnella hänen ehdotuksiaan
amerikkalaisten suurimpien on.
gelmien ratkaisemiseksi.
Wallace pyrkii .Yhdysvaltain presidentiksi
riippumattomana ehdokkaana
ja toivoo saavansa ainakm
riittäfvästi ääniä estääkseen Humph-reytä
tai Nixonia saamasta valitsija-niie^
ikokouiksessa ^tarpeellista enemr
mistöä. Tällöin äänestys siirtyisi
'kongressin edustajainhuoneelle, jossa
kullaikm valtiolla on yksi ääni.
Hän pystyy sitten tarvittaessa kiristämään
jommaltakummalla — arvattavasti
siltä, joka On häviöllä
vaalien lähestyessä — tiettyjä lupauksia
vastapalvelukseksi valitsija-miestensä
äänistä. Hän pyytäisi tässä
tapamksessa rotuerottelun poistamisen
hidastamista, sananvaltaa Yh-dysvaltain
seuraavan oikeusministie.
rin valinnassa ja ehkä virkaa itselleen.
Wanace uskoo voittavansa myös
joiltakin pohjoisista osavaltioista, jos
Nixon ja Humphrey saavat kumpikin
33 ääntä ja Wallace 34, menisivät
kaikki tämän osavaltion valitsi-jamiOipaiikat
Wallacelie. Poliittiset
tarifckailijat varottavat ja&kuvasti a-liarvioimasta
Wallacea,
Wallacen vaalitaisitelun perusaija-tuksena
on rotujen tasa-aivoisuur-den
'kieltäminen, mutta hän on viime
aikoina verhonnut nämä mieli^
piteensä vaatimuikseenj että osaval-tioiden
itsemääräämisoikeutta pitäisi
lisätä. Käytännössä nämä kakui
vaatimusta merkitsevät: samaa asiaa,
siliä etelävaltiot- 'käyttäisivät
mahdollisesti saamansa suuremmat
valtuudet neekerien tasa-arvoisuus-pyrikimysten
vastustamiseen.
I l i l l l l l l l l i l l l l l l l l i l i i l l l l l l i l l l l i i i i i i i l i i i i i .
Mielenkiintoinen ja
opettava teos näyttämötaiteen
harrastajille!
K. S. Stanislavski:
nä olemassaolon, vtipmia USA^n^
'< osuus*'; avustuBohjelmasta oli luvar
r tim suuruinenv eUv n«iljardi^ doUa-;
iria^ niine viime aikoina' summa: on'
l supistunut ollent tällä Iietkellä
' vain; 500 miljoonaa dollaria, ^is
V puoli'; mjljooqaa, dollaria yli kah-deliedsymmenelle
maalle.
{. Avustussumma ei kompensoi edes»
niitä tappioita, joita koituu latina-laisameriJcfcalaisille
epätasapainoisesta
kauppataseesta ulkomaankaii^
passa;^ ja USA:n monopolien: läntir
sen pallonpuoliskon maihin kohdis^
tamastav. rosvouksesta- :PeIkästään:
puhtaat: voitot latinalaisen Ameri-i
kan talouselämään sijoitetuista pääomista:
tuottavat Wall Streetin pankkiireille
yli'miljardi dollaria vuodessa.
Epätasaisessa tai: oikeammin
diskriminoivassa kaupankäynnissä
nämä maat menettävät; niin ikään
toista :miljardia dollaria vuodessa.
Latinalaisessa Amerikassa v^UJit-sevasta
tilanteesta saa selvän käsi;-
tyksen,.kun tutustuu amerikkalaiset^
taloudellisen kehityspankin hilj^trj
tain julkaisemiin tietoihin. Niistä;
selviää, että 100 miljoonaa ihmist;?
kärsii : kroonista aliravitsemusta,
asuntoväjaus on 19 miljoonaa asuur
toa, puolet väestöstä on luku- ja
kirjoitustaidotonta. Monissa maissa
on USA:n painostuksesta tapahtunut
kansallisen valuutan devalvoia-ti
Chilen, Uruguayn, Brasilian,: JBp-livian
ja Argentiinan rahayksiköjt
ovat menettäneet arvostaan 25 pros.;
Latinalaisen. Amerikan johtava
mat ovat katastrofin partaalla; E i ^ .
nen Edistysliiton julistaipista Brasi,-:
lian ulkomainen velka oli vajaat
miljardi dollaria nyt se on kohonnut
yli viiden miljardin. Velka kasvaa
jatkuvasti, koska pelkästääg^
pohjoisamerikkalaisten lainojen korot
ovat kolmessa vuodessa nousseet
yli 130 miljoonaan dollariin.
Mistä ne otetaan? Vain raaka-aineiden
ja elintarvikkeiden myynnistä.
Kuluvan vuoden ensi puoliskolla
Brasilia on myynyt yli 10 miljoonaa
säkkiä kahvia. Se on ennätysluku
viime kymmenen vuoden aikana. Jokaisesta
kahvisäkistä Brasilia kärsi:
kuitenkin kahden dollarin tappion.
Siis puolessa vuodessa Brasilian US-A:
n kanssa käytävän kaupan tasa-l.\^
inottomuuden johdosta 'riistettiin
pelkästään kahvin myynnissä 20 miljoonan
dollarin arvosta.
Argentiinan kaupassa US A:n
kanssa on vuosittainen vajaus 170
miljoonaa dollaria. Samoihin tuloksiin
ovat päätyneet muutkin latinalaisamerikkalaiset
maat. Kolumbia
möi viime vuonna ennätysmäärän
kahvisäkkejä — 500,000 enemmän
kuin vuonna 1966 — ja sai niistä
27 miljoonaa dollaria vähemmän.
Paraguay menetti kaupassa USA:n
kanssa viime vuonna 10 milj. dollaria.
Miten Washington on tähän reagoinut?
Se on supistanut osuuttaan
Edistysliiton avustusohjelmassa vielä
130 miljoonalla dollarilla ja l i sännyt
latinalaisamerikkalaisista
maista tulevien tavaroiden tullimaksuja
kolmella prosentilla. -
Seitsemän Edsitysliiton julistamir
sen jälkeistä vuotta ovat osoittaneet
että USA:n ohjelma oli vain amerikkalaisten
monopolien harhautus-toimenpide.
Käytännössä latinalaisen
Amerikan maat eivät ole saa-
Robert F. Kentniedy:
Mikä vieroittaa nuorisioa> yhteis-kanta,
kysytään' kesäkuun alussa
mutltatu^' tuUeen i settf«^^
1 bert^F. kenndtyn haiattiäin Buomek^^
siMlmestymtessä teoksessa "Kohti
uutta maäilmaa'^1 Julkaisemme, oma-teoksen
luvusta, jossa; Kennedy hah*
mottede on^ vastauksensa ySä-mainittuun
kysymybs^.
;Senaatt(»ri' Kennedyn teos ilmestyi;
Yhd^alioissa viime vuoden: lofmlr:
la; Se käsittelee nuoriso-ongelmaa,
rotuongelmaa^ l^etnamin sotaa ja
yleensä amerikkalaisen yhteiskunnan
ongelmia. Teosta on julkaistu;
useissa eri maissa ja suomeksi sen
on 'kääntänyt Tauno Kuosa.
Olisi houkuttelevaa pyrkiä , osoittamaan,'
että kaikki tyytymättömäri nuo--;
risomme probleemit johtuvat sodasta,
mutta se olisi' väärin. Heidän probleeminsa
ei johdu myöskään kenestä-kaari[
yksilöstä tai mistään hallituk-sfes^
atai poliittisesta puolueesta. Haas
le on syvempi ja laaj-^mpi.
I^^lj^ätsokaa esimerkiksi talouselä-i^^
äarkme: ' ihmeellistä • tuotantokonet-
'^a'joka on tehnyt meistä rikkaamman
lmi'hV'pi^kään muu kansa historiassa
ja joka tukee ja yläpitää meitä kaik-
.kia. Se on liiketalouteen perustuva ta-
Icuselämä. Tämä merkitsee sitä, että
useimmat amerikkalaiset ovat tekemi^
^igfiä^jliike-elämän kanssa tavalla ta1
;t9J^la-; Coolidge oli täysin oikeassa
j p s ^ a « 1 ei erityisemmin ylentävä sa-iTO/
9P?aan: "The business of America
iflij)W?iness" (Amerikan business on
Jai^ioess). Silti tiedämme, että juuri
•tflhtjyn,)tutkimuksen mukaan vain 12
fUrofi^nttiia kaikista yliopistojen van-
^rn^sta opiskelijoista halusi luoda
,iits£}ljfier), uran liike-elämässä tai piti
tällaista uraa yrittämisen arvoisena
JÄiitjjydytystä tuottavana.
.»vTämäi jchtuu osaksi siitä, että Ame-r
»^p,,, elämässä tärkeillä suurilla
liikeyrityksillä on hyvin vähäinen
osuus elintärkeiden p>ulmien ratkaisemisessa.
Kansalaisoikeudet, työttö-m>\
ys, terveydenhoito, opetuslaitos —
iässä vain muutamia niistä suurista
kriiseistä, joiden selvittelyssä liike-elämän
osuus on ollut odotettua vähäisempi,
harvoja poikkeuksia lukuun-otfaTiatta.
Annamme tunnustusta sille
työlle, mitä Yhdysvaltain teollisuuden-harjoittaiien
liitto on tehnyt ammattikoulutuksen
hyväksi samoin Fordin
ia Rockefcllerin säätiöiden toim-nnalle
rdclle^n Dan Kimballin ja Thomas
Watsonin kaltaisten yksilöiden tai
Smith Kline & Frensch'n tapaisten yhtymien
ponnistuksille. Mutta varmaa
on, että koko liike elämä ei ole oyrki-nyt
vastaamaan kansakunnan toim'nta
nähneet,' miten kansakunnan' suurimpien'
yhtymien korkeat jditomiehet
liittoutuvat x salaa keskenään sopiafe-seen
yhteisistä minimihinnoista, nähneet;
miten nämä koko |
Tags
Comments
Post a Comment for 1968-09-21-04
