Vapaus, October 3, 1957

              Torstaina, lokakuun 3 p. — Thursday, Öct. 3,1957
Oiftui of Tfimisb CtftuOitra. Bs-ui^
ixtA Nov, 6, 1»17. Autborlzed
t»iaiKboA€itm ttiaO %f the Post
Ofiiee'Dqyartment;:Ottawa. Pub-
Ustted llurice weeklyt THesdays,
. l l l i i n d a : ^ s n d Saturdays bjr Vapaus
d m , 8 t . W^ SudbniTf Ont; Canada.
Telephones: Bus. Office 0 6 . 4-4264;
Editorlal Office 06..4.4265, Bfonager
CLStticsl, SditorW.£kltiDd. Mailing
address: Box 69, dudbory, Ontario.
Adirertlsing rates tipbn ai^lication.
tvanslatfon free of chaic:e.
, TILAUSHIMNAT:
Cänada«sä: 1 vlk 7X» 6 kk. 3.75
3 kk. 2.25
mtdynrallotea: X «k^ 8JOO 6 kk; 4.30
Snomessa: 1 vk. &S0 6 kk. 4.75
" 1917 — Juhlavuosi — 40. vuosikerta — i957
Edustaja- ja yhtiökokoukselle
Näiden rivien ilmestyessä ovat esim. British Columbian
ja aavikkomaakuntien edustajat jo matkalla Torontoa koh­den
ja Torontoa lähempänä olevien alueiden ja paikkakun­tien
edustajat tekevät parhaillaan ^ähtövalmisteluja.
: Nämä demokraattisesti valitut kansalaisemme edustavat
kukin määrällisesti aivan yhtä suuria jäsenjoukkoja ja sellai­senaan
he todella muodostavat demokraattisen edustuksen,
;mi8sä kaikki yksilöt esiintyvät äänestysvoimaisesti täysin
tasa-arvoisina toistensa rinnalla. •:
Nälnmuodoin — Janottaen huomioon, ettei täkäläisten
friaanmiestemme keskuudessa järjestetä toisia samanlaisia
'tilaisuuksiaj Torontossa ensi lauantaina ja sunnuntaina ko-
;köotttuva GSJ:n edustajakokous ja sen yhteydessä pidettävä
.Vapauden yhtiökokous, edustavat: pienoisparlamenttia, missä
ikeskustellaan maanlaajuisessa mittakaavassa työväen kult-iuaritoiminnasta
yleensä ja erikoi
perinteidemnlie vaalimisesta täkäläisten maanmiestemme
^^kuudessa».
Me olisimme tietenkin äärettömän onnellisia, jos tällaisia
Udella demokraattisesti valittujen edustajain yhteisiä ko­kouksia
voitaisiin järje/stää laajemmassa mittakaavassa niin,
Nfettäkansalaistemine kaikki ryhmät ja aatesuunnat voisivat
kSjiJcoon^ yhteisesti meitä kaikkia kiinnostavien asiain kä­sittelyyn.
Se on ihanne ja tavoite, jonka hyväksi kannattaa
toimia, vaikka yhteistoiminnan tielle- heitettäisiin minkälai-
• flia>esteitä tahansa.; Ja juuri siksi, kun CSJ:n edustajakokous
tuleeJlmeisesti nytkin omaksumaan tällaisen edistyksellisen
:.Ja3caikkia maanmiehiämme hyödyttävän yhtenäisyyskannan,
'Torontossa nyt kokoontuva edustajakokous saa huomiota
(osakseen oman jäsenistön ulkopuolellakin,
j "Järjestöväen kannalta katsoen nyt kokoontuvassa edus-
(taja- ja yhtiökokouksessa tulee käsiteltäväksi paljon tärkeitä
[kysymyksiä. Kuluneen toimintakauden aikana on saatu hy-
] vin tärkeitä kokemuksia kulttuuritoiminnan eri aloilta. Mai-
I nittakoon tässä muutamia esimerkkejä r^Monta vuotta käydyn
< keskustelun jälkeen saatiin viime kesänä järjestetyksi yhtei-
; set Liitto- ja laulujuhlat, jotka onnistuivat odotusten • mukai-
-* sesti kerrassaan mainiosti. Näiden juhiien yhdistäminen oli
? epäilemättä tärkeä edistysaskel kulttuuritoimintamn^e yhtey-rdessä.<
Mutta sittenkin s vain yksi askel. Seuraavia
juhlia järjestettäessä on pyrittävä poistamaan niitä heik-
^äSSbksiav mitä nyt- oli havaittavissa; sekä luotaVa pbitusta en-
5(fetä«homAiille ja paremmille juhlille. Näistä rikkaista koke-i
«taitiksista ja vielä voitettavissa olevista pulmista tulevat
*äu8t8jatkeskustelemaaii melko paljon,
lisu 4' Näytelmätoinainnasta puhuttaessa kiintyy huomio erikoi- -
^sti nuoren kaartin 'näytelmäk|lpailuihin, joiden e^
"kehittäminen odottaa myös uusia suunnitelmia ja edessä-
Soileiden ongelmien ratkaisua.
Järjestölliseltä kannalta /katsoen on edustajain ratkais­tavissa
monta hyvin tärkeää seikkaa, lukeutuen siihen uuden
J^k:n ja kansallisen Sihteerin valinta jne. ~
Näistä seikoista.jo näkyy, että CSJ:n edustajakokouksen
)4cä8iteltäväksi tulee useita hyvin tärkeitä asioita. Edustajain
3fyön helpottamiseksi on eri osastojen toimesta tehty k o ko
vjpijlcko ehdotuksia ja esityksiä. Edustajat tulevat tietenkin
*jrannitsemaan niitä ja tekemään sitten lopulliset päätöksensä
hyväksymään ne ehdotukset, jotka saavat enemmistön
Scannatuksen ja hylkäämään' ne, mitkä syystä tai toisesta ei-ixäj
saa enemmistön kannatusta, "tapaus puolestaan toivoo-
^ n edustajille työtarmoa ja menestystä vastuunalaisessa
"tehtävässään.
Vapauden yhtiökokouksessa tulee käsiteltäväksi lehtem­me
liikkeenhoidon ja toimituksen raportit, sekä niiden joh-
StoSta mahdollisesti tehtävät ehdotukset ja esitykset.
Näiden kysymysten käsittelyssä on edustajain velvolli-
^us ja oikeus sanoa juuri se, mitä heidän edustamansa
vjäs^net ja lukijat eri puolilla maata näistä asioista ajattele-l&
at; Vapauden talouskysymyksiä koskevista seikoista onkin
.^eskusteltu laajasti tämän yhtiökokouksen edellä. Vain
.-^pökkojen demokraattisesti omistaman jä kontrolloiman leli"*
raen talousasioista voidaan näin perusteellista keskustelua
iigydä. Me saamme olla myös vakuuttuneita siitä, että edus-flajain
on tämän alustavan keskustelun perusteella paljon
l^ielpompi tehdä päätöksensä ja ratkaisunsa. Yhtiökokouksen
3c'atkaisut tulevat siis heijastamaan jäsenistön ja lukijakunnan
Reisiä toivotuksia ja se on ensiluokkaisen tärkeä asia.
^7 lehtemme toimituspolitiikkaan ei valitettavasti kyllä ole
35Ktiökokousta edeltäneessä yleisessä keskustelussa kiinni-
•Jetty varsin hiin suurta huomiota kuin on joskus aikaisem-iäöfii
tapcJituri Tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä, etteikö
^ksiaan,ole lainkaan puututtu. Päinvastoin eräät osastot jä
•«ersinkin Vapauden yksityiset lukijat ovat ilmaisseet toivo-rmuksiaan
ja mielipiteitään Vapauden toimituspolitiikasta
laHdessämme julkaistuissa kirjoituksissa ja niissä kirjeissä
<Ja päätöslauselmissa, mitä on yhtiökokoukselle lähetetty.
2^* Olisi mielesiämme kuitenkin suuri vahinko lehdellemme,
>^os keskustelu Vapauden sisällöstä ja ohjelmasta jäisi "lajjsi-
^olen" asemaan siinä mielessä, että yleispiirtein lukija-r^
Simta on tyjrtyväinen Vapauteen —-kuten on selitetty,
^•initiökokoukset ovat juuri niitä missä eri
|glueiden ja paikkakuntien edustajat voivat «anoa painavan
mnansa myös Vapauden sisällöstä ja ohjelmasta. Yhtiöko-
«ouksessa ei ole vain tilaisuus ''sanoa" näistä asioista, vaan
iBa;srös tehdä tarpeellisia päätöksiä siitä, että lukijakunnan toi^
?Sx)mukset tulevat huomioiduksi — ja toteutetuksi.
^? !I\)iihituksen puolesta : me toivommekin, että yhtiöko-luksessa
keskusteltaisiin täysin avonaisesti Vapauden sisäl-r<
koskevista asioista; mikäli edustajilla on moittimisen
laketta lehtemme ohjelman siitä tai tästä kohdasta —- nämä
isit^^ostelut pitäisi kaikin mokomin, yhtiökokouksessa esittää.
I^ä^mikäli yhtiökokouksen enenmustö: k
^|^Äla:korjauksia lehden sisältöön y
toihin nämä kirjaukset ja parannukset on pantava tinki-
JRliBltä täytäntöön. T^pväenlehden asioista puhuttaessa ei öle
lutaän £!yytä heikkouksien ja virheiden salaamiseen. Päin­vastoin
ne on armotta paljastettava, «i< vain siksi että saadaan
•M-^f^-^ - .J .... . .._ .. . •m
Mitä muut sanovat
V A L T I O B I I E S T EN
S A N A T BISTISSA
"Yhdistyneiden- Kansojen kan-,
nattaminen on Canadan idkopolitii-kan
kulmakivi: Me uskomme, että
Y K kasvaa vankemmaksi silcsi, että
se edustaa eri maiden väistämätön­t
ä taistelua löytää järjestystä: suh­teissaan
j a ihmiskunnan syvällistä
kaipuuta pyrkiä saavuttamaan rau­ha
j a o i k e u s . " — P ä ä m i n i s t e r i Die-fenbaker
puhuessaan Y K n yleisis­tunnon
kokouksessa syyskuun 23
p. 19.57.
"Minä ehdotan, e t t ä Canadan u l ­kopolitiikan
perustaminen Y K : l le
pääasiallisena kilpenä j a puolustuk
sena sotaa vastaan ei ole mielet­tömyyttä
v ä h ä i s e m p ä ä , , , me teem­me
suuren erehdyksen Juottaes-samme
liiallisesti tähän järjestöön
r'auhan säilyttämiseksi." — Minis
teri Gordon Churchill (nykyinen
kauppaministeri) puhuessaan par­lamentissa
tammikuun 22 päivänä
1957.
300 U U T T A ^ T I U U S T A VAPAUDELLE
40-yUOTISSYNTYMÄPÄiyÄLAHJANA
Hoilarinin hallitus
kieltänyt tietoläh­teet
foimittajalta
Haag. Hallitus on kieltänyt
yhden vuoden ajaksi kaikki tieto­l
ä h t e e t eräältä sanomalehtimieheltä
siitä syystä, että hän o l i saattanut
ennenaikaisesti julkisuuteen vuotui­sen
ohjelmapuheen j a budjetin yk­sityiskohtia.
Kirjeessään amsterdamilaiselle
lehdelle De Volksrant pääministeri
"VVillem Drees sanoi, että lehden
parlamenttiasiain toimittaja H. C.
Faasilta tullaan kieltämään pääsy
ministeristöön ja kaikki tiedonan­not:
hallituksen taholta.
Volksrant on roomalaiskatolisen
kansanpuolueen päivälehti. Lehden
liikkeenhoitaja väittää, e t t ä Faas ei
ollut käyttänyt hyväkseen mitään
vuotoja Hollannin hallituksen vir­kailijoilta,
vaan hänen kirjoituksen­sa
oli joukko "näppäriä yhteenveto­ja,
jotka sattuivat olemaan läheltä
oikeita."
i&tasteryntäyksen edelleen ja'tkijessa Vapauden ta­lousaseman
tukemiseksi siten, ettS..lehtemme voi edel­leen
ilmestyä nykyisessä koossa, kolmesti. viilcossa.
pyydetään Vapauden asiamiehiä, l u U j o i u ja kaimatta-'
jia hankkimaan myös uusia tilauksia Vapaudelle.
Blarraskuun 6 päivänä tulee Icultmeeksl 40-vuotta
Vapauden «insUnmälsen numeron ilmestymisestä. Tä­män
merkkipäivän kuimiaksl. on tarkoitus liankkia
Vapaudelle syntymäpäivälahjaksi; 300 uutta tilausta J a .
samalla uusia kaikki katkeamassa olevat tilaukset.
Nämä 300 uutta tilausta on tarkoitus hankkia lokakuun
10 päivän ja marraskuun 10 päivän; v ä l i s e n ä aikana.
Kolmensadan uuden tilauksen, hankkiminen - on
tietenxin melkoinen urakka. Asiamiehet ja «naiset
eivät sitä yksinään voi mitenkään suorittaa. 'Siksi
pyydetään, että Vapauden lukijatjakannat^jat omak­suisivat
t ä m ä n t e h t ä v ä n omakseen ja ryhtyvät k ä y t ä n ­nölliseen
toimintaan uusien tilausten hankkimiseksi
Mikä onkaan' työväenlehdelle «ien parempi ja arvok­kaampi
syntymäpäivälahja kuin se. että Vapaudelle
hankitaan vähintäin 300 uutta tilausta! Yleinen käsitys
myös on, e t t ä tämä urakka voidaan tarmokkaasti .toi­mien
toteuttaa vaikka se ttdeekin tehtäväksi osittaisesti -
nyt käynnissäolevan t ä r k e ä n haasteryntayksen rinnalla.
^ i ^ ^ ^ -V^ lukijoilla on varmasti joku tut­tava;
naapuri ja työtoveri;'i()ka ei v i e l ä tilaa l e h t e ä m m e .
Puhukaa iiänelle Vapaudesta Ja tarjotkaa: s i t ä iilatta-vaksL
. f,' .
\ Toiminnan tehostamiseksi voidaan ainakin suurem-
:inllla suomalaisasutuksilla muodostaa erikoisia levitys^
komiteoita. Jotka' tekevät, toimintasuunnitelmia leliden
levittämiseksi. Kokemuksesta tiedämme, e t t ä Vapauden
asiamiehet ja -naiset tulevat.'k^ik3tiiDahdolllsin keinoin
auttamaan t ä t ä JärJestÖlIistä:;:^ai«a. Mutta onnistumi­sen
ehtona on loppukädessä kuitenkin se, e t t ä mahdolli
simman moni Vapauden tilaaja /hankkii ainakin yhden
uuden tilauksen lehdeUemmei^ii:
- Käykäämme siis lehtemiÄe tälaajakimnan y h t e i s i l lä
voimilla hankkimaan uusia'iilaufeSla 40 viiotta t ä y t t ä ­v
ä l l e Vapaudelle! ^ •.
Hankkikaamme Vapaude^e: lokakuun 10—marras
kuun 10 pn v ä l i s e n ä aikana ^OP uptta t i l a u s t a ' s y n t y mä
päivälahjaksi! '" ' |- ^
ALUEIDEN J A PAIKB;AKUNTIEN OSUUDET
Vapauden levitysryntäyksen paikkakuntien välistä
kilpailua silmällä pitäen on suunniteltu seuraavat
alimmaista voitteet:
ITÄ CANADA — QUEBECIN ALUE
Montreal , .-8
Rouyn . . . ... . . . . . . . . . . . 3
Vai d O r . . . . . . . . . . . . . . . . . . . ^ 2
Malartic ,1
Kenogaral %
15
ETEL».^ONTARION ALU£
Suur-Toronto 30
Windsor . . . . . . . . . .
St. Catharines . ...
Sprucedale ,.....
Samia ja Blue Water
Hamilton —
2
• ••5
1
..-,4.
POHJOIS-ONTARION A L U E ;
Timmins .... .8
South Porcupine . . . . . . . . . . . . . . . . . 9
Pottsville, Porcupine . . . . . . . . . . . . . . 2
Connaught Station 1
Mclntosh Springs .1
Cochrane -3
Kapuskasing ..
Hearst
Reesor .
Larder Lake . . .
Kirkland Lake .
Swastika (Eby)
Tarzwell
3
5
t
1
7
1
1
Cobalt 3
• ^ 46
KESKI-ONTARION ALUE
Sudbary, Lockerby ja Copper C l i f t 30
Wanup - 2
Long Lake ja Kelly Lake 2
Wahnapltae — . . . — . • • 1!
Estalre . . . . . . — . . -.• ••• 1,
McKerrow — 1
Whitefish .2
Wabos . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1
Wawa 2
3äattawa 1
Garson Mine : 2
Creighton Mine 2
LiBvack . . . . . . . . . . . . . 1
Waters Township Ja Naughton . . . 2
Azilda 1
Elllot Lake ......... 2
66
LXNSI-ONTARION ALUE
Port Arthur 30
Fort William 4
Intola ja Alppila . . . . 1
North Branch . i 1
Kivikoski . . 1
Stepstone fTarmola) .... 1
Laone Ja Ware . . — . . 1
Millpr (Murlllo) . . . . . . . . . . . . . . . . . 1
Kamlnistiquia , 2
<^onmee (Mokomon) - 1
Sunshine 1
Nnlalu ; . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2
Silver Mountain 1
Jackpine 1
South GilUes . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1
Oulbell 1
P'nland 1
Sioux Lookout ...... 1
F'»rt Frances . . . . . . . . . . . . . . . . 1
Nipigon . . . . . . . . . . .. — . 4
Horneoavne . . . . . . . . . . . . . . . . . 1.
Geraldton , 2
Beechy . . . . . . . . . ..
Sherridon
Uusi Suomi (Wapella,)
11
M.4NITOBA J A SASK. ALUE
Meadow Portage . . . . . . . . . . . . . . . . .
Shaunavon . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . ..
Dunblane
Steeledale
Rorketon
60
1
1
1
' 1
1
SaUlt Ste. Marie ...9. Lac du Bonnet . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1
Beaver Lake ja N a im Centre . . . . 3 Pointe du Bois . . . . . . . . . . . 1
Chicago Mine . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . ,1 Macrorie . 1
A L B E B T A N ALUE
Canmore . . . . . . . . . . . . . . . . . . ..
Eckville ja Sylvan Lake . . . ..
LeslieviU?
Elspeth (Benalto)
Waskatenau (HoIlow Lake) . . . . ..
Rich Lake ..... .
Thorhild . . . . . .
Bindley . . i . , ;
Hespero
Rocky Mountain H o u s e - . . . . ..
10
BRITTSH COLUMBIAN ALUE
Vancouver 12
Solsqua . . . . . . 1
Salmon Arm
Webs^er3 Corners
Sointula ... i . . . . . . .......
Ladysmith . . . . . . . . . . . . . . . . . .
Nanaimo ...
New Westmins*.er 2
White Lake (Notch Hill) . . . . . . ..
Sicamous — . . . . . . . . ..
Port Kells
Kitimat
• •,.^^•28
H A N K I N T A O S U U D E T : ALUEITTAIN
Ita-Cansdan :— Quebecin alue'.. 15
Etelä-Ontarion alue ,. i . . 43
Pobiois-Ontarion alue . . . . . . . 46
Keski-Qntarion alue . . . . . . . . i 66
Länsi-Ontarion alue 60
Manitoban Ja Sask. alue . . . . . . . i 11
Alber^an alue . . v. .. .10
British CoJiimbian alue 28
Muut paikkakimnat . . . . . . . . . . . . . 21
300
Suomen Sös.-dem. puolueen opposition:
johtaja pitää Väinö Tanneria pelastajana
Helsinki. — Varapääministeri
Aarre Simonen puhui syyskuun 26^
pnä Turussa järjestetyssä sosdent
puoluväen tledoitustilaisuudessa
mainiten mm. seuraavaa:
"Muutama kuukausi on tosin vas­ta
kulunut siitä,' kun uusi sos.dem.
puoluetoimikunta valittiin, mutta
t ä n ä aikana se on j o ehtinyt hoi­taa
puolueen asiat tilaan, jollaisessa
ne tus^n koskaan puolueen bisto-riap
aikana ovat olleet. Sosdem.
puolue, joka tähän asti on ollut
maamme puolueista vaikutusvaltai­sin,
on nykyisen johdon aikana me­nettänyt
tämän asemansa.
: Puolueen yleispolitiikkaa on v i i ­me
kuukausien aikana hoidettu si­ten,
eta tuloksena on ollut puolueen
j a sen nykyisen johdon joutumi­nen
eräänlaiseen poliittiseen um­pioon.
Puolueen sisäisten erimieli­syyksien
"selvittämisessä" taas on
kuukausimääriä kestäneen viivyt­telyn
jälkeen omaksuttu viime päi­vinä
kirkas linja, nimittäin erot­tamisten
häikäilemätön tie. Puo­lueen
kunnioitettu puheenjohtaja
on j ä t e t t y yksin ponnistelemaan so­vinnon
aikaansaamiseksi.
. Puolueen nykyjohto muilta osil­taan
näyttää nyt sitävastoin päättä­neen
. l ä h t e ä kulkemaan erottamis­ten
tietä.
Hajoitustyö on viety myös ammat^
tiyhdistysliikkeen sisälle. Ensim­mäiset
seuraukset näkyvät jo. Wäl-l
ä r i , joka on ehtinyt olla vuoroon
sosialidemokraatti, syndikalisti ja
kommunistihoipertelija, on tänä
päivänä uuden vastaperustetun am­mattiyhdistysliikkeen
hajoitusjär-j
e s t ö n henkisenä isänä ja näkyvä­nä
johtajana.
Tehdään lyhyt inventaario: puo­lueessa
tällä hetkellä yksinvaltaises­sa
johtoasemassa oleva oikeistoryh­mä
on yhden vuoden aikana en­sinnäkin
hajoittanut puolueen voi­man
kahtia. Toiseksi se on harvi­naisen
nopeasti onnistunut saatta­maan
sosdem.puolueen täydeUlseen
poliittiseen paitsioon. Kolmanneksi
se on sortunut laittomuuksiin ja
hävittänyt puolueen sisältä kan­sanvaltaisen
järjestelmän. Neljän­neksi
se on kaikin voimin rjhty-nyt
hajoittamaan ammattiyhdistys­l
i i k e t t ä.
Näin mittaviin tuloksiin poliitti­sessa
toiminnassa on tuskin mikään,-,
poliittinen ryhmittymä meidän^
maassamme näin lyhyenä aifilana
kyennyt. Se on osoittautunut suo­rastaan
sosdem. puolueen "Kuller­voksi",
joka: mihin tahansa tarttues:
. saan aina särkee vehkeet.
Jokainen vastuuntuntoinen , puo-.
lueen j ä s e n kysyy, mitä nyt on teli-tävä.
Vastauksen antaminen tähän
on varsin yksinkertaista.
Päivä päivältä yhä syvenevät rii­taisuudet,
on mitä pikaisimmin so­vittava.
Me olemme olleet siihen
valmiit jo kuukausimääriä j a olem-!
me siihen edelleen valmiit minä
hetkenä tahansa. Jo toukokuussa
allekirjoitettiin tätä koskeva,. yksi­mielisesti
hyväksytty sovintosuosi-.
tus molempien puolten neuvottei;-
j a in toimesta. Miksi puolueen viral­linen
johto ei pane t ä t ä sopim^usta
täytäntöön, vaikka se on siihen n i ­menomaan
ja jopa kirjallisessa,
muodossa sitoutunut? Eikö puolu-:
een kaikkien kolmen puheenjohta­jan
ja puoluesihteerin allekirjoi­tuksilla
ole m i t ä ä n merkitystä. Sel­l
a i s i a me viimeiseen asti kieltäy­dymme
uskomasta.
Vaikka vahingot j a vauriot päi­vä
päivältä lisääntyvät j a vaikka
yhä ilmeisemmäksi käy, että joku
ryhmä puoluetoimikunnan piirissä,
sivuuttamalla sen maltillisemmat
läsenet, kaikesta päättäen suora­naisesti
pyrkii puolueen hajalle
lyömiseen, emme sittenkään ole lo­pullista
. toivoa menettäneet. Kat
seet kääntyvät yhä enemmän.. ja
enemmän puolueen puheenjohtajan
yleistä kunnioitusta j a arvonantoa
nauttivaan hahmoon. Nähtävästi
vain h ä n voi t ä s s ä vaiheessa vielä
pelastaa puolueen. Meidän tahol­lamme
ollaan siihen aina valmiit.
IColme poliisia tarkastamassa ^sitä ristiä, joka oli sytytetty
palamaan tri Larry M. Jonesin kodin edessä Dealessa, Md.
Tri Jonesella, joka on neekeri, on 5-vuotias poika joka kävi
koulua valkoihoisten lasten kanssa, mutta tapahtuman jäl­keen
lääkäri otti lapsensa pois koulusta.
Lämmitysöl 13^11 hintaa -
laskettu % s ^ t iM
* Toronto. — Kahden öljy-yhtiön
taholta: ilmoitettiin tiistaina,, e t tä
ne talefvat'laskemaan lämmitystar-koituksiin'
käytetyn öljyn hintaa
pnolella sentillä gallonaa kohden.
Inq>erial O i l L t d . j a B r i t i s h Ame­rican
Oil ilmoittivat, e t t i hinnan-aleimus
tulee koskemaan I t ä Canar
dassa,> Newfouttd]andista Länsi-
Ontarioon asti myydyn öljyn hintaa.
Hinnanalennuksen syyksi yhtiöir
den taholta ilmoitetaan se^ e t t ä Ca-ribbeanin
'alueelta tuotu öljy ky­kenee
kilpailemaan hinnassa I t ä -
Canadassa:
M y & luönnonkaasun hinnanalen­nuksesta'ilmoitettim
maanantaina.
Sh
TÄT
KOULUSTA TULTUA
— TSä. t ä n ä ä n meUlä oU koula
vähezmyslaskua. -
No, miten sinä osasit sitä?
— Opettaja sanoi, että minä o
sin oikein, hyvin.-
^ Sehän on. hin, yllättävää.
— Niin. mutta isä. eihän siinä ts
vitse Juuri muuta tietää kuin el
"ei riitä, täytyy lainata". Niin kti
sinäkin-tavallisest'i sanot.
Väärällä, ajokaistalla;
ajokortti pois
kahdeksi vuodeksi
WIutb3^.' — Torontolainen Alex­ander
Witson kulkt autollaan Iän- ^
t e e n p ä i n noin mailin matkan i t ä - '
suontaan kulkua "varten varatt<
ajokaistaa maanUellä 401. Oikeudc
sa hän tunndsti syyllisyytensä ju
puneena ajoon jaiMfi hänet määrj
t i i n kolmeksi kuOkaudeksi vanke
teen ja olemaan vailla ajokottt
kahden vuoden ajan. Hän oli jo'
funut kolariin erään morsiuspari
auton kanssa.
25 VUOTTA TYÖVÄENLIJ
Uupumistilassa
Q i j . J IM T E S T EB
S i i t ä ei ollut lainkaan epäilystä,
minut oli voroitettu.- O l i n ollut vas­ta
kolme päivää töissä MdrrisrKirk-land
yhtiöllä asentamassa uutta
malmint V käsittelylaitosta paikal­leen.
Päämekanikko tuli luokseni
ja sanoi,, e t t ä osaston johtaja o l i
määrännyt minut erotettavaksi. Hän
selosti osaston johtajan olevan sitä
mieltä, I etten kykene suorittamaan
tehtävää.
Tiedustelin päämekanikolta mis­sä
suhteessa työni oli puutteellista.'
Hän koetti välttää suoraa vastaus­ta
j a k ä s i t i n h^ti mikä oli kysymyk­sessä.
Myöhemmin sain K i r k l a n d Lakel­le
kyydin erään tuttavani kanssa
joka oli ^-yrittänyt' saada työpaik­kaa
yhtiön konttorissa. Hän selosti,'
e t t ä ollessaan toimistossa hän o li
kuullut kun siellä keskusteltiin, et­t
ä minut on viipymättä eroitettava.
Selvää ioli-,< e t t ä minun unionistises­ta
^ toiminnastani o l i raportti kaivos-omistajain
yhdistyksen kortistossa.
Se - tapahtui j u u r i 21 vuotta s i t;
ten. ^ ^
E t s i n töitä useammasta muusta
kaivoksesta j a t u l i n vakuuttuneeksi
siitäi että nimeni oli mustallalis
talla. Sen johdosta menin Eino
Laakson • puheille etsien t S i t ä osuus-liikkeestä/
rjiän lupasi antaa-minnl-le
ensimmäisen'.työpaikan kuri' jo­ku:
j ä ä ' pois. Minun onnekseni en
tarvinnut odottaa kuin kaksi viik­koa
kun- efräs työläisistä j ä i pois.
;ino'piti'lupauksensa.
Eino huolehti tehtävästään tun­nontarkasti.
Jos h ä n e i toiminut
osuusliikkeen eduksi^ niin hän toi^
mi Canadan Suomalaisen J ä n e s t ön
eduksi. .Suoraan sanoen, hän , e i
eroittanut näitä tehtäviä: Hän tun­si
kaikki'suomalaiset monen mai­l
i n säteellä Kirkland. Lakelta ja
suurin, osa heistä teki ostoksensa
osuusliikkeessä. ,
Vaikka osuusliikkeen toiminta
o l i keskitetty K i r k l a n d Lakelle, me
veimme tavaraa K i n g Kirklandille,
arder Lakelle, Roimd Lakelle,
Ebyn j a Otto Tbwnshipiin. Luulen
e t t ä osuusliikkeellä oli suurempi
iikevaihto Jniin millään r muulla
ruokatavarakaupalla Kirkland L a -
cella siihen aikaan: Silloin ei tie­tysti
tunnettu jättiläiskefjukaup-pojaj
ijotka ovat vallanneet ruoka
tavara-alan sen j ä l k e e n.
Minuii tehäväni o l i kuljettaa ta­varoita
pitempien matkojen pää
h ä n . Otin tilauksia j a ajoin ne p6
r i l l e . . Suurin osa tavaroista oli- ruo
katarpeita j a lihaa, mutta myimme
-myös paljon jauhoja j a rehuja var­sinkin
kaupungin ulkopuolelle.
E n ollut koskaan kovinkaan kiin-nostunut
jauhoon ja rehuun. Se oli
raskasta työtä kun jouduin purka­maan
n i i t ä rautatievaunuista osuus­liikkeen
varastoon, sieltä taas tro^
k i i n ja sen j ä l k e e n oli ne toimitet­tava-
perille j a usein jouduin kaii-tarnaan
n i i t ä pitkiäkin matkoja. ;j
Varhain keväällä 1937 eräs far­mari
saapui kauppaan. Hän har
taasti pyysi meitä viemään reliua
h ä n e n farmilleen Otto Tovnishipis-sa.
Eino katsoi minua kohti ja pu­d
i s t in päätäni selostaen samalla, et-^
t ä t i e ei ole -vielä auki. Eino kään­t
y i - farmaria kohti ja kysyi pää-seelcö
osuuslukkeen troki kulke­maan
h ä n e n tietään. Hän vakuutti,
e t t ä sitä ^ pääsee, koska aamulla
tfoki o l i ' kidkenut sitä. Hän selosti;
e t t ä se on: kuoppainen j a ettei hän
muuten olisi kysynytkään, mutta
kun hän tarvitsee rehua niin ki­p
e ä s t i .
• Päätimme - y r i t t ä ä . Lastasimme
t r o k i n ja lähdimme matkalle. Far­mari
oli vieressäni., '
Swastikan - o h i käännyimme pää-
- t i e l t ä : Shrutie o l i kuoppainen.' Olim­me
menneet vasta muutaman mai­l
i n : kun eteen: tuli melko jyrkkä
mäki. Pysäytin trokin ja sanoin
farmarille, että mäki näyttää pa­halta.
Hän vakuutti siitä pääsevän.
Aloimme housta mäkeä, mutta a
puolivälissä takapyörät rupesivat
vajoamaan. Trokia ei saatu eteen
eikä taakse. K u n poistuin trokista,
havaitsin, e t t ä tiellä Oli lähde, ja
takapyörät olivat vajonneet saveen.
Farmari > haki useamman kanta­muksen
paperipuita j a pitkän kan­gen
ja - n i i n . me vähitellen nostiin-'
me, p y ö r ä t - s a v e s t a j a saveen las­kimme
paperipuita. Sen tehtävän
suorittaminen vaati, kolme tuntia
j a vihdoin pääsimme farmille.
Paluumatkalla ei ^Uut • vaikeuk­sia,
mutta o l i myöhäinen ilta en­nenkuin
pääsin takaisin Kirkland
Lakelle. E i n o odotti minua. Olin
väsynyt j a mielissäni kun olin pääs­syt
takaisin. Sitten Eino esitti ky­symyksen,
jonka olen moneen ker­taan
senkin j ä l k e e n kuullut: "Miksi
sinä viivyit n i i n kauan?" „
työnantajain" ominaisuudessa
antaa toimitukselle "mitä kuu-uu
ja kuka : käskee", vaan
myös siksi, että virheet ja heik­koudet
tulevat mahdollisim­man
pikaisesti korjatuksi, ja
etteivät ne tule koskaan enää
uusiintumaan. Toisaalta, mi­käli
lehden sisällön kehityk­sessä
on jotakin myönteistä ha­vaittu,
sitä on vaalittava ja
edelleen kehitettävä.
Tässä mielessä lausmnme
näin matkan päästi edustajat
tervetulleiksi Vapauden yhtiö­kokoukseen
Työttömyys yhä lisääntyy
Toronton alueella
Toronto. — V i i m e viikon lopulla
työttömyysvakuutuskomission tahol­ta
ilmoitettiin, että viime torstaina
päättyneen: v i i k o n kuluessa o l i työt-,
tömien l u k u Toronton alueella jäl­leen
lisääntyns^ 587 h e n k i l ö l l ä ol-^
Ito työtä' anovien l u k u mainittuna'
päivänä 26,158.
Halutaan vanhat posti-vaunut
BCn sata­vuotisjuhlia
varten " :
'l^ctokia.'—^ Jack Tnmbull-nimi-nen
britishcolambiaIaiiien> etsii t ä(
t a nykyä alkaperSisiä • hevosten ve-'
t ä m i ä p o s t i v a u n u j a . Hänen tarkoi­tuksenaan
on-British fCoIombiansav
tavuotisjuhlien yhteydes^ ensi
vuonna t e h d ä postivaunuilla m a t i ca
Bar1cervineen,noini400 mailia;pohti
joiseen: Vancouverista, samaa 'jreit-^
t i ä . jota k ä y t e t t i i n viime vuosisa­d
a l l a .
PÄIVÄN RÄKINÄ
Sanovat melsästyksen nuorentavankin
Jos vanhempien ihmisten liikun­taa
j a urheilua' koskevan kysymyk­sen
.ösittää vaikkapa ystävällemme
Voutilaisen Paavolle,, n i i n hän va­kuuttaa
empimättä, että ihminen
kuolee kuin kala kuivalla maalla,
e l l e i hän voimistele j a harrasta
kaikkikäsittävää ruumiin liikuntaa
ainakin omaksi terveydekseen ja.
50:stä ikävuodestaan huolimatta hän
onkin terveyden esikuva.
vMutta e s i t t ä e s s ä m m e , t ä m ä n sa­man
kysymyksen jollekulle vastak­kaisen
elämänkatsomuksen .omaa­valle,
niin .haifieltä saamme yhtä
p ä ä t t ä v ä n vastauksen päinvastai­seen
suuntaan — j a t ä m ä k i n hen­k
i lö voi o l l a 50:stä ikävuodestaan
huolimatta hyvässä fyysillisessä
kunnossa,
: J ^ i t y s k a n n a t terveydenhoitoa-;
km koskevista astoista ovat siis
toisistaan poikkeavia j a k a i k e n ' li-^
saksi vielä muuttuvia. Yhtenä esi­merkkinä
tästä ''muuttuvaisnudes--
t a ' ' voidaan mainita^ l ^ k e t i e t e en
suhtautuminen ^ esimerkiksi sydän-tautlsiin.:
Vielä aivan äskettäin sa­n
o t t i i n sydäntautisille, e t t ä heidän;
t ä y t y y olla n i i n hUjaa j a vähätoi-mlsia
koin- stunkm mahdollista^.^
"Nyt: sensijaan sydäntautlsille > suo-s
i t ä l a a n useimmiten: f^mahdollisim-naoBL.
normaalia" eiämäl^' ^ p i t ä en
v a i n mielessä, ettei sydäntantisen
jpidä ottaa i t s e s ^ i n : aivan-Tiimeis­tä,
tai e t t ä jos joku suoritus tun­tuu
liialliselta, n i i n sitä on vastai­suudessa
.varottava.
Muita, samansuuntaisia esimerk­k
e j ä voitaisiin esittää. Mutta maal­likkona
me tyydymme vain totea­maan,
e t ä terveydenhoidonkin alal­l
a Iräsitykset muuttuvat r-^ m i t ä t ä ­nään
pidetään totiiutena; se v o i jo
huomenna . osoittautua harhaanjoh-lavaksi.
N ä m ä i S ^ f i k a ^ ^ i v a t mieleemme
lukies^iunmf^y]j^on vaihteessa huo­matun
ca^d^iaisjen tiedemieskirjai­l
i j a n Dyson Carterin. F.G.G.S;, .toi-mittamaj^^^';^
prthern Neighbours"
3Ulkaisus|ajja^ikkelin, missä selos­tetaan
m i t ^ I f ^ u v o s t o l i i t o n lääkä­rit
suhtautui^t vanhuusongelmaan
j a e r i k o i ^ s ^ ^ ^ ^ e n a i k a i s e n vanhen­tumisen
ehklisemiseen fyyskulttuu-risen
toipjnnan avulla.
E s i t t ä m i n i i /omaa mielipuoltam­me
aslas^-^,puoIeen tai toiseen ja
p i t ä e n . . i ^ d e s s a , . e t t ä k . o . a r t i^
I in alkuosassa osoitetaan m i t e n fyys-kulttmMriseii::
toiminnan 'avulla au­tetaan
yleensä. kehomme k e h l ^ ^
j a toimintaa, m e ' h y p p ä ä m m e ' ' v S l ib
tömästi'Vanhuuden ^ongebnia kos­k
e v i i n seikkoihin. Allaolevat kysy­m
y k s e t ' j a listaukset on siis lai­natta
nuunitosta julkalsasta:-
"Jotkut l ä ä k ä r i t sanovat, e t t ä ih-niisten
t u l i s ; l i i k k u a ; Vähemman ja
vaheqpupoän vanhenunaksii: tultuaan^
Onko tämä teidän mielipiteenne?
"Minun mielestäni vanhemmat
ihmiset, varsinkin ne^ jotka suorit­tavat
työnsä istuma-aseimossa; tar­vitsevat
^ f yyskulttuurin harrastusta
enemmän kuin: nuoremmat ihmi­set.'
Tämä siksi k u n h e i d ä n vähä-liikuntoinen
elämänsä heikentää
huomattavasti heidän t ä r k e i t ä avu-jaan
j a vhe tarvitsevat sitä enem­män
fyysillistä liikuntaa, vastaa t r i
A. P. Poroihin.
"Tarkoitatteko, että vanhemmat:
ihmiset tarvitsevat urheilutoimin­taa,
kuten sitä- tarvitsevat nuorem­matkin
— mutta vielä s i t ä k i n enem­män?
"Eipä .suinkaan. Vanhempien i h ­misten
, t a i ^ t s e m a u r h e i l u m a a j a
-laatu on kokonaan erilaista.; On
hyvin tärkeätä, e t t ä jokaiselle van<
hommalle ihmiselle laaditaan hä­nen
vjoma--.ohjelmansa riippuen' se
h ä n e n ;fyysillisestä^ kunnostaan ja
huomioonottaen yiiänen mahdolliset
sairautensa r s e k ä t l ä ä k ä r i n t a r k a s t u k ­sen
toteamukset.
> "Voisitteko sanoa, onko mitään
fyyskulttutirin a l a a , . m i t ä voidaan
suoäteUa?^:milteiv kaildUe vanhem­mille^
i h m i s i l l e ? ^
"Neuvostoliitossa me, emme suo-dttele^
mrheifadiikuntaa milloinkaan
i l m a i l l yksilöllistä- lääkärintarkas­tusta.
Mhtta turvallisesti voidaan
sanoa, etta kaikkehi arvokkamta
l i i k u n t a a ' v a n h e m m m e i ^ ^
r y t n d l l i n e i i : . hätällemätön kävely.
Tämä l a o i m o l l i n e n r l i y c a n t ä i a ^^
toinffiaiäa''imaie]ie llhasmiSrSIle'Ja'
Mlig/nfc-iptf«ciyiri;>ft^ vaikutns r n u -
m i i n toiminnalle yleensä,
"Kävelyn j ä l k e e n ; m i t a m n n t a m*
kunfamaWiM.f«:.ii«tgiyytTnTt^^>ijf^^
telotte?
"Me neuvostölääkärit korostam­me
paijon^kalastuksen, retkeilyn ja
metästyksen lääkimäarvoa.
— "Ensinnäkin nämä urheila-muodot
vetävät: ihmisiä ulkoihna^ni
mistä he saavat auringonpaisteen J3
raikkaan ilman kaikki etuisuudet
'•— "Sen lisäksi me pidimme met­sästystä,
kalastusta ja retkeilyS
myönteisenä toimintana hermostol­le.
Tämä johtuu s u t ä että nämänl-koilmaurheilumuodot;
vaativat tat
toa, nopeata ajattelua ja nopeita
vastatoimenpiteitä.
—' "Näiden urheilumuotojen ^
teydessä kehittyy vallan toisenlais­t
a hermotoimintaa mitä koejame jo­kapäiväisessä
elämässämme, ja tä­mä
muutos on edullinen.
— ^ " T o s i a s i a s s a me pidämm^^.s»"
laista urheilua kuin metästysti;;jö^
lastusta j a r e t k e l y ä erittäin hyMyt
l i s e n ä ennenaikaisesti vanhentune^
den ihmisten nuorentamisessa 3»
hyvän terveyden yUäpitämiscss»
keski-iän sivuuttaneille."
N ä y t t ä ä siis siltä, e t t ä Neuvo^
liitossa y m m ä r r e t ä ä n meitä n i ö ?^
tys- j a kalastudsärpäsen
saaneita mieUpuolia ja katsota»
kaiken lisäksi, että metsästj^ »f
lastus, j a retkeily «n keski-^ä»
vnnttaneille ihmlsiUe bf^d^^
urheihia — edeUyttäen että bSan
s i t ä snoattelee foteamostensa pe-tusteeUaT
HikäU t ä l l a m e n nlkoUuun
tuva terveydenhoito j a "o?°!?rf
minen? p i t ä ä paikkansa täällä » •
toisessa Canadassamme, se ' " V ^
tysti asianhaaroista riippara,
ka — -ja jokainen uskollaan^
toaatei tolkoon tissikin tapat»ses-sa.
r—° BJnsäkoura.