Vapaus, August 20, 1959

              Sivu 2 Torstaina, elok. 20 p. — Thursday, A u g . 20, 1959
VAPAUS
(UBERTT) — Independent Labor
Organ of Finnish Canadians., Es-tablished
Noy. 6, 1917. Autliorized
as second class mail b y t h e Post
Office Department, Ottawa. Pub-lished
thrice -TÄ-eekl;: Tuesdays,
Thursdays and Saturdays by Vapaus
; Publishing Company Ltd.; at 100-102
EOip; St.xW., Sildbury, Ont.; Canada:
TelepKones: Bus. Office OS.. 4-4264;
Editorial Office OS. 4^4265. Manager
E. Suksi. Editor.W;: Eklund. /Mailing
address: Box 69, Sudbury,' Ontario.
Advertising rates upon; application. -
Translation free of charge.
TILAUSHINNAT:
Canadassa: 1 vk. 8.00 6 kk. 4.25
^ - • ' •"''3'kk'2'50
Yhdysvalloissa: 1 vk. 9.00 6 kk". 4.80
Suomessa: I vk. 9.50 6 kk. 5.25
Kuinkahan siitä selvitään?
The Financial Post-Iehden elokuun 8:nnen päivän etu­sivun
toimituskirjoituksen otsikkona o l i : "Voimmeko me
kestää Yhdysvaltain., pääomasijoitukset?" Tässä finanssi­maailman
asioista hjrvin tietoisennsahomalehden toimituskir-joituksessa
sanottiin mm. seuraavaa: ". . . Päivä päivältä C a ­nadan
kontrolli tulevaisuuteensa, nähden vähenee — ja Ame­r
i k a n kontrolli lisääntyy."*' r—^
Mainitussa kirjoituksessa osoitetaan, että Yhdysvaltain
pääomasijoitus Canadassa "lähentelee 14 m i l j a r d i a d o l l a r i a ".
Se tarkoittaa, s e l i t t i lehti, "noin tuhat ($1,000) d o l l a r i a jo­kaista
miestä, naista ja lasta kohti kymmenessä maakunnas­samme.
Se on y l i kolme kertaa enemmän kuin-Canadan
vuotuinen pääomasijoitus uusiin tehtaisiin j a l a i t t e i s i in . . .
"Runsaasti y l i puoli Canadan liikelaitosten voitoista me­nee
ei-tässä-maassa asuville. Vuonna 1980 ulkomaille mene­vän
voitto-osingon osa voi olla 70 prosenttia."
Financial. Post sanoo B r i t i s h Columbian E l e c t r i c in edus­tajan
John Davisin sanoneen: "Canadalaisten sietää harkita
voiko maalla olla tarkoituksellista, itsenäistä olemassaoloa
niissä olosuhteissa, k u n ei-asukkailla on määräysvalta useim­missa
laitoksissa, mistä kansakunta elatuksensa saa."
• Mitä tekisivät amerikkalaiset, kysyy Financial Post, "jos
brittiläinen, saksalainen tai japanilainen pääoma tunkeutuisi
samalla tavalla heidän talouselämäänsä? Yksi seikka on
selvä, he hyppisivät ylös ja alas kiihtyneinä ja huolestu­neina."
Mitä tähän lisätään, se on oikeastaan pahasta. Mutta
kun Canadan j a Yhdysvaltain suhteita kuvataan sellaisiksi
mallisuhteiksi, mitä muidenkin pitäisi matkia, niin tässä
yhteydessä on syytä korostaa, että nämä suhteet edustavat
, sittenkin kapitalististen maiden "hyviä suhteita". Canadan
j a Yhdysvaltain väliset suhteet ovat paljon onnellisemmat,
mitä ovat esimerkiksi Saksan j a Belgian, tai Ranskan ja
A l g e r i a n suhteet. Mutta tämä ei muuta sitä tosiasiaa, että
kapitalismin alaisuudessa vallitsee viidakkolaki, missä suu­remmat
syövät pienempiä — j a missä pikkukansan, kuten
Canadaii, täytyy tietoisesti puolustaa taloudellista, p o l i i t t i s ta
j a sotilaallista itsenä isj^yt tää n — jos ei mielitä tulla koko­naan
niellyksi suurempien suihin.
K u v a täydellistyy ehkä vasta sitten, jos palautamme
mieliimme, että niin paljon kuin onkin painomustetta haas­kattu
esim. Neuvostoliiton ja Suomen '"huonoista suhteista"
puhuttaessa — niin Suomea ei ole kuitenkaan yritettykään
saada siihen tilaan, mi.ssä neuvostoliittolaiset omistaisivat
valtaosan Suomen tehtaista, kaivoksista ja muista liikelai­toksista
— ja suomalaiset tulisivat päivä päivältä yhä enem­män
"veden kantajain ja puiden hakkaajain" asemaan. Epäi­lemättä
on perää niillä väitteillä, että Neuvostoliiton sosia­listisen
järjestelmän suunnattoman s u u r i l l a saavutuksilla on
esimerkin voiman antama suuri vaikutus myös Suomessa —
mutta sittenkin on ehdottomasti totta, että suuri sosialisti­nen
naapuri ei uhkaa millään tavalla, ei taloudellisesti, ei
poliittisesti eikä sotilaallisestikaan Suomen itsenäisyyttä.
Tällaisia ovat kylmät tosiasiat jos ei haluta töllislellä.
propagandallisia tunnekuvia ja ennakkoluuloja.
Mutta meillä canadaiaisilla on todella syytä kysyä Finanr
cial Postin lailla, että mitenhän nykyisestä talousmenosta
oikein selvitään ilman, etteivät naapurin isot pojat vie rop-posiammekin?
Uusi kuristuslaki tekeillä
Kuten.on uutistiedoissa kerrottu,.Yhdysvalloissa pn nyt
tekeillä uusi kuristuslaki ammattiliittojen toiminnan hei­kentämiseksi
jä jarruttanuseksi.
Tämän uuden ,koiranpantalain n i m i on L a r i d r u i n - G r i f -
f i n - l a k i aloitteentekijöittehsä mukaan ja presidentti Eisen­hower
ori antanut s i l le varauksettoman kannatuksensa. M u t ­t
a n i i n huonossa huudossa on täjnä lakitekele ns. yleisen riiier
l i p i t e e i i edessä, että vaikka presidentti Eise!nhow!2r vetosi
sen puolesta T V - ja radiopuheessaan, niin äänestyksessä se
sai puolesta v a in 229 ääntä ja 201 vastaan. _ _
Landrum-Griffin-lakia pidetään USA:n tärkeimpänä
ammattiyhdistyslakina sen jälkeen kun pahamainen Taft-
H a r t l e y n l a k i hyväksyttiin 1947. Edustajahuoneessa tämän
lakitekeleen puolesta .äänestivät poliittisesti mustien etelä­valtioiden
republikaanien j a demokraattien yhteisrintama; -
Tämä •Landrum-Griffin-lakitekele on k u i n jumalan lahja
Yhdysvaltain työnantajainyhdistykselle, kauppakamarille ja
r m u i l l e työväenvastaisille voimille, jotka ovat muka kovin
huolissaan ammattiyhdistysliikkeen joissakin osissa ilmen­neistä
reformitarpeista;. Samalla k u n Yhdysvaltain ammat^
tiyhdistysliike vastustaa tätä lakia, lakitekele saa, dkaikkien
työnantajapiirien : j a oikeistopolitiikkojen kiihkeän kanna- •
tuksen j a hyväksymisen.
' Työväenvastainen noitajahti j a ; ^
siis Yhdysvalloissa nyt puhkeamassa täyteenrkukkaansa-. E n -
;sin vainottiin (jä vieläkin v muita
"punäisia'\i- rSIttenl^ruvettiin tekemään ;"^^^
laisissa unioissa,joiden:jolrtajat:ovat'vieraantuneet työv^
^luokasta ja omaksuneeL-Suurporvarien matalia^^-^^
rmuotoja. Ja - n y t .-sitten tämä Landrum-Griffin-laki! On
s i i s kerran uudelleen: osoittautumassa, että koko työväen- ;
liike joutuu s i l l o in uhatuksi, jos sevkieltäytyy puolustamasta-jotakin
sen osaa-suurpääoman hyökkäyksiä vastaam '
Landrum-Griffin-lakitekele huipentaa senaattori John L.
M c G l e l l a n i n . k a k s i ; v u o t t a harjoittaman vsensaatiovoittoisin
noitajahdin,sjonka muodollisena: tavoitteena^^
distysliikkeen puhdistaminen mädännäisyydestä, mutta asi­allisena
tavoitteena on kuitenkin ollut yleisen mielipiteen
muokkaaminen tällaista työväenvastaistalainlaadihtaa::var-::
ten, mitä p.o, lakitekele edustaa.
Ilahduttavana seikkana on kuitenkin pidettävä sitä seik­kaa,
että Yhdysvaltain ammattiyhdistysliike on aina A F L -
CIO:n johtajaa mr. Meanya myöten heräämässä vihdoin v i i ­meinkin
todellisuuden edessä. Viimeaikoina on saatu lisään­tyvässä
määrässä merkkejä siitä, että mr. Meany ja kumppa­nit
rupeavat käsittämään, mihin McClellanin komitea ja
muut oikeistopolitiikot todella pyrkivät puhuessaan työväen-etujen
"suojaamisesta".
SYNTYMÄ­PÄIVIÄ
Kalle Kuukkanen, Worthmgton,
Ont., täyttää lauantaina, elokuun 22
päivänä 71 vuotta.
Yhdymme sukulaisten ja tuttavain
onnentoivotuksiin;
Naurusta tuli
ruumisarkun
ensimmäinen naula
Leed, Englanti. — Bernard Wal­den,
33-vuGtias fysiikan opettaja
hirtettiin perjantaiaamuna Leedsin
vankilassa. Walden pii elok. 14 pnä
murhannut tytön, johon_ oli rakas­tunut,
sekä tämän miespuolisen seu­ralaisen.
Walden, joka oli 'rampa, kei'toi
oikeudessa, että tyttö oli nauranut
hänelle, kun hän o l i kosinut tätä.
T — Se o l i ensimmäinen naula hä­nen
ruumisarkkuunsa, hän sanoi.
Täystyöllisyyden ratkaisu NL:ssa
40,000 pakeni lännestä
Saksan Demokraattiseen
Tasavaltaan
B e r l i i n i . Berliinin lehtien
kertoinan mukaan tämän vuoden
alkupuoliskon aikana siirtyi noin
40.000 saksalaista Länsi-Saksasta
Saksan Demokraattiseen Tasaval­taan.
Paitsi asevelvollisuuden voi­maanastuminen
näyttelee työväen
toimeentulovaikeuksien lisäänty­minen
Länsi-Saksassa huomatta­vaa
osaa muuttoliikkeessä.
Moskova. — vVuoden 1959 alussa
työskenteli Neuvostoliiton kansan­taloudessa
55- miljoonaa,: henkilöä.
Kun V. 1913.Venäjän talouden kai­k
i l la a l o i l l a , talonpoikia . i l i ik
lamatta työskenteli vain 13 miljoo-'
naa, on kansantaloudessa työskente­levien
määrä nelinkertaistunut neu­vostojärjestelmän
aikana. Työläi­siä,
joita v; 1913 o l i 3,.5 miljoonaa,
oli vuoden 1959 aUi.ssa 16 miljoo­naa
eli viisinkertainen määrä. Työ­läisten
j a toimenhaltijain luku tu­lee
7-vuotissuunnitelman päättyessä
ylittämään 66 miljoonan rajan.
Työttömyyden loputtua vuonna
1930 on Neuvostoliitossa ollut puu­tetta
työvoimasta. Teollisuuden, l i i ­kenteen
ym. alojen työvoimantar­peen
tyydyttämiseksi on maassa
kiinnitetty suurta huomiota ammat­tikoulutukseen.'
Vuosittain valmis­tuu
ammattikouftfista j a teknillisis­tä
opistoista noin 500.000—600,000
amniattitaitpista työläistä. Lisäksi
on teollisuuslaitoksilla omia koulu­jaan,
kurssejan jne., j o i l la vuosit­tain
opiskelee ammatin tai täyden­tää
tietojaan yli 7.5 miljoonaa työn­tekijää.
U U D E N TYÖVOLMAN
SIJOITTUMINEN
Alkaneen 7-vuotiskauden aikana
kan.santalduden palveluksessa ole­vien
määrä kasvaa 11 miljoonalla.
Mi.stä he kaikki saavat työtä? Las­kelmien
mukaan pääasiassa teolli-pros.
'
^ Myös ^toimenhaltijoita tullaan tar­vitsemaan
enemmän:; ^Suunnitel­maan
kuuluu laajarkoulujen, lasten­tarhojen,
seimien,;-lepokotien, par
rantoloiden. kerhotalojen, teatterei-den,
televisioasemien ym.irakennus-ohjelnfia.
On vaikeata sanoa, muuttuuko
tuotannollisessa ja ei tuotannolli­sessa
työssä olevien suhde. Toisaal­ta
laaja koneelistaminen ja auto-matio
vähentävät työvoiman tarvet­ta,
mutta toisaalta huolto- j a palve­lulaitosten
määrä kasvaa j a vaatii
lisätyövoimaa. ; Samalla vaikuttaa
vastakkainenkin ilniiö: vaikka töi­den
koneellistaminen vähentääkin
työvoiman tarvetta, niin toisaalta
valmistuu tuhansia uusia teollisuus­laitoksia.
Koneellistaminen ja au-tomatip
eivät myöskään koske pel­kästään
teollisuutta, liikennettä ja
rakennusalaa, vaan myös vesi- ja*
kaasuverkkoa, pesuloita, kaupungin
puhtaanapitoa jne.
TUOTANTO P A L V E L EE
T A R P E I T A — E I VOITON
T A V O I T T E L UA
Mistä sitten johtuu, että kapita­listisissa
maissa tuotannon kasvaes-sakin
työttömyys ILsääntyy tai työ­läisten
lukumäärä pysyy samana,
mutta Neuvostoliitossa ei öle työt­tömyyttä,
vaikka tuotantoa automa­tisoidaan?
Se johtuu sosialistisen yhteiskun-suudesta,
jonka tuotantoa aiotaan I nan e r i l a i s e s t a lakenteesta ja niis-lisätä
s u u n n i t e l m a k a u d e l l a y l i 80 tä päämääristä, j o i t a silmälläpitäen
koko tuotanto on järjestetty. Voiton
tavoittelua ei ole tuotantoa: ylläpi­tävänä
voimana; Sosialistisessa yh­teiskunnassa
on tavoitteena tyydyt-tää
väestön kaikki tarpeet asun­noista
ym. rakennuksista; huoneka­luihin,
vaatteisiin, elintarvikkeisiin,
kirjallisuuteen ym; asti. Kansanta­lous
kehittyy, tuotannon j a kysyn­nän
etukäteen huomioonottaen
suunnitelmien pohjalla. Neuvosto­yhteiskunta
ei vielä tässä vaiheessa
pysty täydellisesti tyydyttämään
kansalaisten kaikkia vaatimuksia.
Vuosittain ja kuukausittain suorite­taan
kuitenkjn tuotannon lisäänty­misen
tahdissa toimenpiteitä, joi^
den pyrkimyksenä on väestön tar­peiden
tyydyttäminen yhä täydelli­semmin.
TUOTANTOSUUNNITELMAT
P E R U S T U V A T TUTKITTUUN
J A R P E E S E E N
Laatiessaan taloussuunnitelman-ginnnfrinnnnnrmTnfi^^
KODIN PIIRISTÄ
TOIMITTANUT EEVA
Pesuaineita on montaa lajia
I
o
0
1
" o
YO
O
SALALIITON
KirJ. V. Levin
VARJO KUUBAN YLLÄ
t a l o u d e l l i s i a muutoksia, maatalous
r e f o r m i a ensi kädessä. Uusi maata­loutta
koskeva. laki e.stää ulkomaa-
Latinalaisen .-Xmerikan kahden­kymmenen
maan j a Yhdysvaltain
ulkoministerien konferenssi avat­tiin
Santiagossa. Chilen pääkaupun­gissa
elokuun 12 pnä. Kokouk.sen
pääaloitteentekijänä olivat Wash
ingtonin diplomaatit. France Pres-
-se kirjoitti sen johdosta, että mi
nisterit tulevat käsittelemään Ka­ribian
alueen 'kipeitä ongelmia".
E i ole vähääkään epäilyjä siitä,
että Kuuban vallankumous tulee:
olemaan näiden ongelmien pääsi-i
jalla.Huolimatta sisälisten ja uiko-; ! .....
naisten . vihollisten vehkeilvi.stä ! P^'»;'-''''^ c-tta Kuuban es,-
• * , merkin vaikutus voi levitä toisiin
' latinalaisen .-\menkan maihin. Täs-
. T o i s a a l t a olisi k u i t e n k i n i t s e - i ' " ^>'y^^^ P^'""'""»» huo-
, ,, . .. ; maavat joutuneensa amerikkalais-petosta
l u u l l a , etta uusien tyo- kiristyksen ja uh-vaenva.^
taisten lakien l a a t i m i s - • tauksien pääkohteiksi. Kongressissa
t a olisi nyt h e l p p o vastustaa ' ja \'hdysvaltain taantumuslehdissä
r a j a n eteläpuolella. Tosiasia ' on kehoitettu Yhdysvaltoja sekaan-nimittäin
on, että mvötäillc.s-1 <"ni«='" -''^'"ilii"- •'^'onopo-
..... . . . ^ ' • lietit ovat panneet ristiretkensä.
saan vuosikausia taantumus-
Kuuban patriootit kulkevat luotia-! Karibian maan diktaattorit ovat
muksella kansallisen uudistuk.sen j jättäneet valiluk.sen Amerikan Val-tietä.
Ile eivät ole vain vapautu tioide.n .lärje.stölle (OAS) syyttäen
neet poliittisen sorron kahleista, Kuuban hallitusta '•hyökkäysvaiinis-vaan
ovat ryhtyneet totouttjmaani teluista" heidän maihin.sä. Tällais­ten
vihjausten avulla yrittivät Tru-jillo
ja Somoxa saada OAS:n se­kaantumaan
Kuuban asioihin.
Iai.-,ten omistamasta maata Kuubas- Mutta tällainen suunnitelma päättyi
.•>a ja se on kovin isku niille ame- ' nolosti. Tästä johtuen Yhdysvallat
rikkalaisille yhtiöille, joilla oli
niaakiinnityksiä Kuubassa.
Nämä yhtiöt eivät öle vain raivois-i
saan sen johdosta, että ne tulevat
menellämääM suurien voittojen
mahdollisuudet Kuubassa. Yhtä pal­voi
mien- hyökkäyksen edessä
keulakuvaksi ntikken.sa. Dominikaa-
I n i en tasavallan d i k t a a t t o r i n TrujiI
sisäisistä ongelmista. Kummankin
Bonri. — T a a l l a l i i k k u u iLsepintai^
nen huHu, t^tlä kan.slcri Adcnauer
on koristanut elokuun 3 päiväYv leh­den.
pöytäkalcnteris.sa.in mustalla
re.unuksella. Juuri tänä p.äivänä
Mö.skovassa ja WashingtoniS!5a tic-d
o i t c t t i in tulevista N. S. HruihtshP-vin
jn p . p . Elsenho\verin vierailui.s-ta.
Kaii.slerin mielestä nämä ilmoi-ilmeises.
ti .sen hurskaan käsi- | lon j a .Xicarasuari Somozan..
tyskannan, perusteella, että
taantumus jättää ainakin o i ­keistolaisten
b y r o kraattien
johdo.ssa olevat uniot rauhaan.
A F L - C I O : n huippujohto' on
osaltaan auttanut sekaantumis­ta
ja hämääntymistä ns. suu­ren
yleisön, keskuudessa. Työ­väenliikettä
paremmin tunte­mattomien
k a n sanjoukkojen
keskuuteen on saatu syötetyksi
sellainen käsitys, että ehkä her­r
o i l la porvareilla on sittenkin
jotakin syytä ja pikeuttakin
sek aa nt u a a m m a 11 i y h d i .s t y s 1 i i k-keideri"
toiniintaan. Tämän t i -
.ianteen korjaaminen vaatii,
päättävää ja määrätietoista
taistelua koko työväenluokalta
— n i i n oikeistolaisilta kuin v a -
semmis-tolaisiltakin. On kerta
kaikkiaan tuomittava suurpää­oman
ja, sen politiikkojen
kaikki hyökkäykset työväen­liikkeen
yhtenäi.syyttä ja sen
suurilla uhrauksilla saavutet­tuja
voittoja; ; : -
Jos näin ei menetellä, niin
s i l l o in on vaarassa, .että koko
t y ö väenluokka 'kahlehditaan
ensin Landrum-Griffin-lakite-keleellä
ja sitten tyrmätään
kokonaan;; On aina^ muistetta­va
tämä: Työnantajapiirit vi-;
haavat; eniten taistelutahtoisia
ja -kylcyisiä _ u n i o i t a . Mutta
ihannetilanne niiden mielestä
^saavutettaisiin kuitenkin vasta
sitten jos kaikki — heikom­matkin
— uniot Jjaataisiinl,hä-vitetyiksi.
Mikäli- u n i o i l l a : on .sisäisiä
asioita selvitettävänä --^olkoot
ne poliittisluontoisia. tai^ sitten:
-. se on
Tyrannit ovat aina olleet jänni­tyksen
lähteinä Karibian alueella.
.\yt TrujJIlo ja Somoza tahallisesti
liet-sovat jännitystilaa kääntääkseen
kansojensa huomion pois kipeistä konferenssin aloitteentekijät. He
vaati jättämään nämä Kuubaa vas­taan
tehdyt heijaavat .syytökset u l ­koministerien
konferenssille.
Konferenssin aattona^ Amerikan
lehdistö ei säästänyt maalia kuva­tessaan
kuinka Washington on "us­kollinen"
sckaantumattomuusperi-aatteillc.
Jos kukaan tietää tällais­ten
vakuuttelujen, oikean arvon,
niin ne ovat latinalaisen Amerikan
kansat, lie eivät unohda "mustaa"
vuotta 19.Ö4 kun "sekaantumatto­muudesta"
pitämänsä hälinän ai­kana
Yhdysvallat järjesti aseellisen
sekaantumisen Guatemalaa vastaan.
On hyvin kuvaavaa kuinka vähän
ennen Santiagon konferenssia New
York Daily Ne\vs suorasukaisesti
vaati valtiodepartmenttia tarkoin
tutkimaan niitä menettelytapoja,
joilla Diilles ."vapautti" Guatema­lan.
.
Tämä tunnustus yksistään pal­jastaa
täydellisesti koolla olevan
sa neuvostoyhteiskunta, ei ota pel­kästään
huomioon tuotannon lisää­mistä,
vaan myös kysynnän kasvun
määrän. Erityiset tieteelliset tutki­muslaitokset,
kaupalliset j a muut
virastot j a laitokset suorittavat erit-'
täin tarkkoja tutkimuksia j a laskel-mia
siitä, mitä tuotetaan, miten pal­jon
valmiita tuotteita tullaan tar­vitsemaan,
ja miten suureksi nou-'
.see väestön ostokyky jne.
Kun monissa maissa puhutaan
ylituotannon kriisistä ja sen aiheut­tamasta
työttömyydestä, niin ei pi­dä
iinohtaa, että tuo ylituotanto on
hyvin suhteellinen käsite, että väes­tön
tarpeita ei ole läheskään tyy­dytetty,
vaan on kysymys yksin­omaan
maksukyvyn puutteesta.
Tämän maksukyvyn voi Neuvosto­liitossa
hoitaa valtio säännöstele­mällä
työpalkat j a muutkin väestön
tulot samoin kuin tavaroiden vähit­täishinnat,
ja muut maksut. K u n
valtiolla On käsissään nämä tärkeät
taloudelliset tekijät, voi jo etukä­teen
säännöstellä maksukyvyn ja
tuotannon volyymin keskenään. Tä­män
voi helposti todeta tarkkaile­malla
suunnitelmien laatimismene-telmiä.
Saippua ja saippuaa sisältävät
pesupulverit puolustavat pesuainei­na
hyvin paikkansa, mikäli peh-nieää
vettä on runsaasti saatavissa,
jä pestävä pyykki hyvin kestää
kuumaa. Paras tiilos saadaan liuot­tamalla
saippua veteen — ei han-kiaamalla
sitä suoraan vaatteisiin.
Huolellinen httuhtelu ön kuitenkin
yhtä tärkeä k u i n itse pesu.
Lipeäkivi on täysin hylättävä^ pe­suaine.
Se on yhtä pahaa myrEkyä
pyykille kuin ihmisillekin. Sen-käyttö
kuluttaa aivan suhteettomas­t
i vaatteita, j a kuitenkin sama puh­distava
vaikutus on saavutettavissa
muilla, vaarattomilla pesuaineilla,
kunhan niitä vain käytetään oi-
Synteettiset pesuaineet eivät vaa­di
välttämättä pehmeää vettä, vaan
niillä voidaan pestä jopa merive­dessä.
Ne eivät koskaan muodosta
saippuaa, joten niitä käytettäessä
ei pyykkiä tarvitse huuhdella kuin
3—4 kertaa. Myöskään eivät syn-
<Jatkuu 4:llii sivulla)
BONNISSA PETTYMYSTÄ
Kirj. Y. Pralhikov
taa vasu-ian Adpnaucriä".
Nyt on .ryhdytty tpimenpiteisiih'
sen hyväksi, että pre.sidenlin vierai­lua
voitaisiin käyttää . kansainvälisen
tilanteen huonontamiseksi. "Neue
R h c i n z c l t u n B " s.inöo, että kansleri
tulee tekemään ktiikkensa " k i i n n i t -'
tääk.<cen Amerikan pre.sidenlin huo­miota
siihen, kuinka . v a a r a l l i s t a on
rn5raalikysymyk.siä .-
yksinomaan' ,::ammattiyhdisty.s-liikkeen
si.säinen asia, missä
herroilla porvareilla ei,ole m i ­tään:
sananvaltaa. Jos suurper­hot
ja: heidän p o l i t i i k k o r i s a h a -
luavat mädännäisyyttä kaivaa
ja. puhdistaa, n i in heillä on s i i ­nä
.suhteessa tuhatlcertaisesti
enemmän työtä omassa_ kes­kuudessaan,
ja jos mi.ssään,
n i i n tässä'; pi tää pa i k k a n sa - van­han;
kansan viisaus,, että puh­distustyöt
pitäisi aina alkaa
omista nurkista. -
tuksei olivat hyvin suruHLsjä uutisia, j lännelle sen s u u r i ' valmius päästä
Todellakin,, hän vaipuu. murhee.s.saan j kompronii.^$iin Mcskovan .kanssa",
kaikesta mika vaarantaa "kylmäni Nam B o n n py.syy u.skoULscna it.sel-'
.sodan" politukkaa.
K a i k e s t a tiusta huolimalta Bonnin
kaiLsleri asettaa .suuret toiveet .sii­hen,
että han onni.stuu pimiUamaan
kan.sainvali.scn i l m a p i i r i n Hrusht.shc-v
in Yhdy.svalloi.ssa vierailun. aattona
Sanomalehdet -huomauttavat, .etta
Bonnin tarkoituksena: on -käytlaa. tä­tä
varten kansleri:: Adenaucrin . j a
presidentti Eisenhowerin: .keskeistä
neuvottelua.
K u i t e n k i n suurta tyytymatlomyyt-l
a Bonnin johtajille l i u o t t i . erään
amerikkalaisen . . d i p l o m a a t in vihjaus,
kuten ":Wcstfali.sche Rundschau" t i c -
döitti, että • Yhdy.svaltam presidentti
ei aio . v i e r a i l l a :Bonni.ss.a. osoittaak-.
seeny.stdvyytläiinAdenaueria koh­taan,,
v a a n yksinkertaisesti siksi kos­ka
" E i s c n h o w e r i l l a , e i . o l l u t muuta t i -
lalsiiutta kohdata kansleria k u i n mat­kustamalla
Bonniin; ko.ska- ei Pariisi
enempää kuiniLontöokaän halua ot-
Pohjöisnapa sulaa
ilman atomipommia
Mo.skova. — NcuvostoMiltolaincn
tiedemies Gregori Avsijuk kumosi
viiimu"^,torstaina tiedot,.joiden, mu­kaan
Neuvosto! ilito aikoisl käyttää
atomipommeja pohjoi.«navanjääk:!'
lotin:.räjäytlämiscon, j o t ta vpohjois-maihln
.saataisiin jauhempi.ilmaslo.
Avsijuk sanoi, ettei jääkalotin
rikkomiseen tarvita.atomipommeja::
Se-voidaan hyvin suorittaa meka.i-nisin
keinoin.. Jäävuorot ajelehtisi^
vat silloin etelään päin J a sulaisi­vat
Atlantissa.
Toinen keino on peittää jää tum­malla
aineeUaj joka sitoo, enemnri iin.
lämpöä ja .sulattaa tällä lavalla
jään;. .Prosessia.: voitaisiin kiirehtiä
eräiden kemikalioiden aviuUa.
leen. Lähitulevaisuus, tulee, näyttä-maan
mi.ssa maarin se tulee onnis­tumaan
perinteelli-scssa yrityksessään
hairita rauhaa. .
TYÖPÄIVÄN LYHENTÄMINEN
K E H I T Y K S E N TAVOITE
Vuosina 19.59—1965 on aikomus
valtavasti tehostaa asuntoutotantoa
— rakentaa 15 miljoonaa huoneis-
.toa kaupungeissa .sekä 7 miljoonaa
taloa maaseudulla, lisätä kulutiis-tavaroiden
tuotantoa 60 pros. ja sa­malla
nostaa huomattavasti työläis­ten
reaalipalkkoja ja talonpoikien
rahatuloja sekä lyhentää työpäivää.
Sosialismin vallitessa työpäivän ly­hentäminen
ei johdu mistään kiel­teisestä,
pakon sanelemasta ilmiös­tä,
vaan on yhteiskunnallisen kehi­tyksen
tavoite. Työpalkka enempää
kuin muutkaan tulot eivät supLstu
työpäiväen lyhentyessä, vaan sa­maan
aikan kasvaV.it.
Suhteellisen lyhyen ajan, 10 vuo­den
kuluttua Neuvostoliitolla tulee
olemaan maailman lyhin työpäivä
.sekä lyhin työviikkq — korkeintaan
30—3.5-tuntinen.
Eikä tämä suinkaan ole mikään
lopullinen raja. Ihmisten on luon­nollisesti
tehtävä työtä parantaak-:
seen elämäänsä ja tuottaakseen
hyödykkeitä. Työ tulee aina ole­maan
luonnollinen välttämättömyys
ihmiskunnalle. Mutta työntekoon ei
saa kulua ihmisen koko elämä. Mitä
lyhemmäksi työpäivä tulee, sitä
enemmän jää aikaa lepoon, opiske­luun,
urheiluun sekä muuhun ajah-vielloon.
Kommunismissa, jota koh­ti
neuvostoyhteiskunta on nopeasti
kehittymässä, työaika tulee vie­mään,
mitättömän osan vuorokau­desta.
Neuvostoliitossa ei ole olemassa
"täystyölli.syyden ongelmaa" sen
varsinaisessa merkitykse.ssä. Sen si­jaan
on olemassa työtätekevien
elintason jatkuvan ja nopean paran-
I tamisen ongelma.
teelliset pesuaineet vaadi niin kuu­maa
vettä kuin saippua parhaan
pesuvaikutuksen aikaansaamiseksi.
Sitäpaitsi synteettiset aineet kulut­tavat
pyykkiä vähemmän kuin
emäksinen saippuapesu. Niiden kal­l
i i m p i hinta korvautuu siten vaat­teiden
pitemmällä kestoiällä.
Pyykinpesuaineita on saatavissa
sekä kiinteässä että pulverimaises­sa,
hiutalemaisessa ja nestemäises­sä
muodossa. Ostettakoonpa sitä
missä muodossa tahansa, aina on
muistettava, että pesuainen — oli
se sitten saippuaa tai synteeltLslä
— olisi ennen pyykin sekaan pane­mista
liuotettava veteen. Jos ei
näin tehdä, osa aineesta menee huk­kaan
ja saattaa vielä tarttua tah­roina
vaatteisiinkin.
Pulverimainen tai hiutalemainen
pesuaine liukenee yleensä helposti
veteen •— siksi se on nopeampaa
käyttää kuin kiinteä pesuaine^. Sitä­paitsi
pulverin pakkaus on yleensä
huokea, eikä niin ollen miibdpsta
suurtakaan osaa aineen hinnasta.
Nestemäisten pesuaineiden pak-kauskustännukset
ovat v a r s i n . j ^ r -
keat. Sitäpaitsi niitä käytettäessä
joutuu maksamaan niiden sisältä­mästä
vedestä. Siksi niitä ei ole syy-fä
käyttää pyykinpesussa — sensi­jaan
ikkunoita, ovia maalattuja
pintoja, astioita yms. pestäessä
nestemäinen pesuaine on useinkin
nopeinta ja vaivattominta.
Yleensä kannattaa tarkoin nou­dattaa
pesuainepakkauksissa mai­nittuja
enimmäismääriä. Monet pe­suaineet
sisältävät valkaisevia ai­neita,
ja niiden liikamäära ei ole
vaatteille hyväksi. Liian väkevä
liuos kuluttaa vaatteita — aktiivi­nen
pulverivesi irroittaa lian par-kovankaan
veden kanssa kalkkt-päiten juuri oikean vahvuisena
Myös pakkauksissa mainittuja pyy­kin
liotusohjeita kannatta seuirata
silloin säästää pesuajassa ja saa
parhaan mahdollisen tuloksen.
Villaa voidaan pestä sekä saip­pualla
että synteettisillä pesuaineil­la
— on vaan muistettava ettei käy­tä
kuumaa vettä. Myös nylon kes­tää
molempia aineita. Silkki ja
rnuutamat tekokuidut, kuten orlon,
olisi pestävä mieluimmin synteetti­sillä
pe.suaineilla tai sitten aivan
miedoilla saippuahiutaleilla. Väril­listä
pyykkiä pestessä kannattaa p i ­tää
mielessä, että kaikki värit ei­vät
kestä, emäksistä saippuapesua.
Muutamille ihmisille pesuaineet
saattavat vaikuttaa haitallisesti kä­sien
ihoon. Siksi pyykmpesun' jäl­keen
kädet on huuhdeltava erittäin
huolellisesti — viimeiseksi kylmäl­lä
vedellä. Jotkut käyttävät myös
kumihansikkaita pestessään — näin
ei aktiivinen pesuaine pääse lain­kaan
ihon kanssa tekemisiin.
. • • • •
Hyviä, jälkiruokia
Jokaiseen talouteen jää aina kui­vaa
valkeata leipää. Nytpä'teem-mekin
niistä hyvän jälkiruuan vä­hällä
keittämisellä.
ÖMENALOTTA
12 kpl. valkeanleivän viipaleita
2 icp sulaa margariinia
2 k p kiehuvaa vettä
3 r k l kidesokeria
omenasosetta
Leipä leikataan viipaleiksi, jotka
kastetaan riiargariini- ja vesiseok­seen
ja sen jälkeen kristallisoke-riiri.
Näillä palasilla sisutetäan
vuoka, johon sitten pannaan ome-naj^
osetta. Seos saa hyytyä, minkä
jälkeen $e kaadetaan vadille. Tarjo­taan'
kerma- tai vaniljakastikkeen
kanssa,
Leivän sijasta voi käyttää keksiä,
kääretorttua ym.
Tuoreista mustikoista valmiste­taan
samalla tavalla mustikkalotta.
V A N I L J A K A S T I KE
2 kp. maitoa
T munankeltuäinen
1 kp. sokeria
. ',-2 r k l maissijauhoja
: vaniljaa .
Maito, sokeri ja vanilja pannaan
kuumenemaan. Kylmään maitotilk-kaseen
sekoitetut maissijauhot se­koitetaan
joukkoon ja kastike saa
kiehahtaa. Kattila nostetaan jääh­tymään
ja sekoittamista jatketaan.
Kun se on puoleksi jäähtynyt, se­koitetaan
munanruskuainen jouk­koon
ja vatkaamista jatkietaan siksi,
että kastike on aivan kylmää. Kasti­ketta
käytetään useampien jälki';
ruokien kera.. * • •
Tulevaa muotia
, Pariisista pn annettu ensitiedot
tulevan syys- ja talvikatiden muo­deista.
"Hameet ovat huoniattavasti pi­dentyneet.
-
Olkapää on leveä, hihan alkaes­sa
lievästi alapuolelta hihan taval­lista
paikkaa.
Vyötärölinja on hiukan tavallis­ta
vyötäröä alempana. V
Uusi make-up ön norsunluun
värinen ilman jälkeäkään vaalean­punaisesta,
punaisesta tai kullasta.
Joka haluaa seurata viimeisintä
muotia hänen; ön näytettävä kuin
seuraava aste geishasta, jolla on
nuken tukka.
Musta tuleie muotiin oltuaan pois­sa
joitakin vuosia. Joku muotihuo­ne
koristaa mustat pukunsa vih­reällä
tai piinaisella. Mutta todelli­nen
tulevan talven väri on ruskea,
ei liian kirkas, eikä liian tumma.
Takit ovat enemmän vartalonmu-kaisia
kuin viime vuonna, varustet­tuna
valtavilla saalikauluksilla. .
.. .•;:\^.-:.'';''::":-:;.;r.;..«..i^i-^^ ^••.''Vr'-
Kauko-ohjattuja kapinoita ja sotia
Vähemmän asioista tietoisia on
vuosikymmeniä yritetty peloitella
silla, ett.a ".sosialismiV, on^muka jota­kin
. ''ulkomailta";.; .saatavissa olevaa
vienti- • tai tuontitavaraa;...... :
. J o ensimmai.sen" kansainvälisen a i ­kana
peloiteltnn.aikuisia. Ihmisiji p u ­humalla
sillä suuresta . sosialistivaar-rasta,
mikä silloin työväenliikkeen
kannalta .katsoen: -edistyneimmästä
EnglannLsta muka ihmiskuntaa; uh­kasi.
; Mutta kun^Eosialismm.läpimurto
tapa l i l u i k i n . ensimmäiseksi .Venäjälr
lä,mis.sä kapitalismin rengas oli sillä
kerta.i heikoin, :niini silloin rupesivat
herrat porvarit j a heidän puolestaan
unettomia öitä: viettävät propaganda-mestarit:,
puhuinaan muka Moskovns-:
ta ulkomaille; vietettävästä ja lähetet-tiivästä
so.siallsmln'vaara.sta.
. J a : nyt kun .so.siaU.smi etenee voir
tokkaasti myös xKiina.ssa;;;puhutaan
jo pekingistakin uhkaavastavsasialls-min
vaarn.sta-!
• Tä.ssäkin tapauksessa näyttää kuir
tenkinsUth, että "luustaan se koira­kin
unta näkee".
Asioita -vähänkinseurnavnti^ huo­mioitsijat
voivat esittää loppumattor
ma.sti esimerkkejä slitilimiten, kapita­listista
Järjestelmää on ylläpidetty
pakkovoimalla, vieraitten-maiden pis­tinten
varasta eri puolilla maailmaa.
Muistakaamme miten tapahtui
Suomen työväenluokalle silloin, kun
Saksan keisari lähetti kenraalinsa ja
sotajoukkonsa isiemme'luhätjärvien
maahan.
.Muistetaan mitä tapahtuir^amaan
aikaan Eestissä_Ja muissa Itämeren
mai.ssa.
MuLstetaan miten sosialismiin pyr­kineet
valtavat knn.sanjoukot' hukuri
lettiin : ensimmäisen maailmansodan
jälkeen verivirtoihin, ei vain Unka­rissa
ja eräissä muissa .Balkanin
maLssa. vaan myös Saksassakin.
Siltä-varalta, jos meille sanotaan,
ettei vanhoja kannata muistella,
koska olosuhteet ovat. muka suuresti
muuttuneet; meidän sietää; palauttaa
mieleemme, nyt yleisesti myönnetty
tosiasia, että nmann.s.. Marshallin
suunnitelmnn: olisi' vnltao.sa::LänsK
Euroopan . maisla: kääntynyt' toisen
maailmansodan: Jälkeen sosialismin
tielle. Miirshnllin suunnitelman y h ­teydessä:'
ci • tosin: käytetty: siellä suu­rempaa;
väkivaltaa;: mutta amerlkkn-:
lainen pnäpmn' sekaantuiv kuitenkin
sen avulla ratkaisevalla'tavalla :Län-.:
sl-Euroopnn maiden;sisäisiin, asioihin
saaden toistaiseksi estetyksi historian
normaalisen kehityksen sosialismia
kohti.
Ja aivan näinä päivinä olemme
jälleen' kuulleet syytöksiä miten esir
merkiksi Yhdysvaltain suurpääoma
on .sekaantunut sekä Kuuban että
monen muun Amerikan valtion sisäi­siin
asioihin. ;Huomattavaa . myös
on, että: valtavan; propagandakoneis­ton
vaikutuksesta, huolimatta, ihmis­kunnan^
huomio on 'kiintynyt enem­män.
Kuuban tapahtumiin kuin ^mil­tei
unholaan .jääneeseen^ Santiagon
konferenssiin, missä piti keskusteitä^:
: man 21 Amerikan valtion ulkominisT
terikokouksessa .niin tärkeistä asioisi-ta,
että itse valtiosihteeri-';Herterin
piti miltei keskeyttää Geneven;neu­vottelut?
Ilman: muuta on, selvää; että kulii-slen
takananuorista vetäen vasta­vallankumouksia;
sisällissotia j a ka­pinaliikkeitä
järjestävät, taantumus-voivati
kieltävät pahat ^tekonsasellt--
laen Pilatuksen lailla,; että syyttömiä:
ovat he.
; M u t t a kovin: vaikea on enää' nyky-:
oloissa totuutta salata.
Niinpä esimerkiksi Kuuban :vallan-kumoushallltuk.
sen johtaja Fldel
Castro : esitti. :äskettälsen noin viisi
tuntia .kestäneen radio- ;>ja : TV-pu-:
heensayhteydessia hyvin raskasta to-distusainehlstoa:
siltä, että .vieraitten
maiden .tnnntumusvolmati ovat'-aut-.
taneet-vastavallftnkumoukselllsla voi­mia
Kuubaa vastaan.
. Eräs ^amerikkalainen, ko
.WillÄm, Morgan; joka on taistellut
Kuuban .vallankumou8joukoU8a,:on
nyt paljastanut, että Dominican dik­taattori
Trujillo; oli luvannut hänelle;
.(mr; Morganille) miljoonan: dollaria,-
jos hän suostuu, avustamaan Kuuban
nykyisien hallituksen /.kukistamista..
Mr. Morgan: oli antautuvinaan: yh^
teistyöhön Trujillon- kanssa* mutta
tiedoittr tapahtumista Castrolle, joka
näinmuodoin sai viikko sitten melko.
:helpon voiton ilmeisesti hyvin; suun-.•
nltellusta. -vastavallankumousyrityk-sestä,
mikä oli järjestetty Kuuban
rajojen ulkopuolella.
':".• r°r"Trujillo on hölmö; Hän' mak-
.sol minulle; -noirr- $200,000, ••minkä ;
summan. minäTTannoin Kuuballe;
aseet: :jajvreittauksen.järjestäminen;'
;ma'ksoi hänelle muutamia;miljoonia'v
sanoi miv.Morgan, selittäen.;edeUeeiv,;
että Trujillo nauttii Yhdysvaltain
valtlodepartmentln. ja FBI:n.;kanna­tusta.
Han sanoi diktaattori,Trujil­lon
käyttävän kuukuasittain noin
$70,000 mainosLyöhön Yhdysvalloissa
Amerilta n kansan -harhauttamiseksiiv.,
Kuten näkyy' — porvarit eivät ole
rahtuakaan ; muuttuneet siitä;, mitä
ne olivat ensimmäisen maailmanso­dan
jälkeen jolloin' vähemmistöön
jääneet kapitalistiluokat eri maissa
hukuttivat.' ulkomaisten; avustajiensa:
avulla sosialismiin pyrkineet kansan­joukot
verivirtoihin.
; Tässä' on todellinen:; esimerkki s l l - ;
tä,.miten suurpääoma; oii tiukan:tul­len
valmiina käyttämään myös voi­maa
ja . väkivaltaa el \ vain oman
maansa 'vaan myös muiden' maiden:
porvariston luokka-aseman . sällyttä-ralseksi.
— Känsäkoura. , ;