Vapaus, December 19, 1961

              lipitl|iili|iiB
•"Sf' m
SivuJ2; Tiistaina, jouluk.. 19 p. — Tuesday, Dee. 19, 1961 y[jJQ||g jjjgj|g|
V A P A U S tiin edustamisoikeus
'LIBinttT) — Independent Labor
Prgan of Finnish Canadians jBs-
Ablisjsed Nov.> 6, 1917. Author|z«d
w seeond cli|^. mail b> the Post^
.' ttlcr~Departnient; \Ottawa: • Pub-
.«hed thrice. weekly: Tuesdays,
rhursdaya and: aaturdayr^y Vapftiu:
'»iihn«iJn^jnomr.flriv ua, at lon-102
Elm 8*r^,. Sudbuiy^' Ont., Canada.
Telephones: Biu. Olfice OS. 4-4284;
Editorial Office OS. 4-4266. Manager
S. Suksi: Editor W. Eklund. Mailing
.iddress: Box 69. Sudbuiy^ Ontario.
Aiivertising rates upon applicatton.
"«•»nsintinn free of charge.
TILAUSHINNAT:
Canadassa: 1 vk. 8 00 6 kk. 4.26
9 kk. 2.50
yhdysvalloissa: 1 vk. ».00 8 U?. 4.80
Siiorhpssa: J vk 9.60 « Ick 5.2»
( 1
Ufyyää keskustelua Vapaudesta
•Näyttää siltäi että Vapaudpn rasioista, lehtemme sisällöstä
ja rftJrtJs talotiskysyniyksistä ön riyt kehittymässä oikein vil­kas.
ja monipuolinerL keskustelu valmistauduttaessa tammi­kuussa
pidettävääayl;itiökok9ukseen. Jos näin tapahtuu, se
oikeuttaa aikaisemmin tehdyn^päätöksen kokouksen siirtämi­seksi-
Silla pel-östdfellai että Järjestön kultavuoden varjossa pi-detf|^
äksi;..aidttuun lehtiliikkeen kokoukseen ei olisi kiinni­tetty^'^
äsenistöh ja'lehden lukijakunnan taholta riittävästi
huomiota.
K'Me toivomme luonnollisesti; että järjestöväki kokonai-suudfsisaan
ja Vapauden kaikki lukijat osallistuisivat keskus­teluun
lehtemme Vapauden asioista. Lehden sisältö ja toimi-tuspQjJtiikka
on tuttu ja tunnettu 1-aikille lukijoille. Toimitus
ei hgJiua "liian läheisenä"; sanoa siitä asiasta muuta kuin esit­tää
•toivomuksen, että mitä täliaa-^a valituksia, toivomuksia
ja ehdotuksia lukijoilla on, ilmoittakaa niistä mahdollisim­man
pian, että toisetkin voivat harkita asiaa, ja viimeistään
muutama päivä ennen yhtiökokousta.
Nyt virinneessä keskjistelyssa on kiinniletty huomiota
mygft.Äi^hen, että pitäisikö Vapauden ilmestyä edelleen 3-päi-väisenä
liehtenä, vai olisiko edullista siirtyä viikkolehden j u l ­kaisemiseen?
• ^ T _
'Tämä on kaksiosainen kysymys: 2) minkälaista lehteä nyt
halufia^' ja tarvitaan; sekä b) talousvaikeuksien voittaminen.
' 3-päiväinen Vapaus on perusolemukseltaan uutislehti.
Viikkolehti ei voisi sitä enää olla'' samassa mielessä. Viikko-lehdessä
saataisiin enemmän selostavia raportteja ja ns. ''taus-ta-
aihehistoa" sekä katsauksia viikon tärke"mmistä tapahtu­mista,
olkoon ne sitten kulttuurisia, urheilullisia, kansanvalis-tuksellisia,
taloudellisia tai poliittisia kysymyksiä; .
Tätä taustaa vasten on herätetty kysymys: K u n suuri osa
kansalaisistamme kykenee saamaan uutisensa englanninkieli­sistä
lähteistä, sanomalehdistä ja radiosta, niin. olisiko täsgä
tilanteessa hyödyllisempi ja tuloksellisempi ylläkuvatunlair
rien viikkolehti? Tai katsotaanko, että uutislehti, eli 3^äiväi-neii
Vapaus, on vieläkin viikkolehteä parempi ja halutumpi?
i Tämä ön vakava ja tärkeä kysymys ja siihen pitäisi saa-da^
koko lukijakunnalta ohjeita ja neuvoja tulevalle yhtiöko-koiikseUe.;,
, 1 • . ,
[Kysymyksen toisejllä puolen on liikkeen talousongelmat.
• Selvää on, että talousvaikeudet tulevat jatkumaan sittenkin,;
vafkkfi;5iirryttäi^iih yiikkole^teen. Siitä huolimatta olisi jär­jestettävä
vuosittaisia avustuskampanjoita- Toisaalta lehden
3-päiväisenä^ julkaiseminen tulee vaatimaan meiltä kaikilta
entistä Sui^eiä^ik ppttftistftlj^jia, ^> jatkuvi? rahoituskampan-joita
"joka vuosi sekä ilmoitus-, tervehdys-, tilaus-, -ja muiden
tulojen'lisäämistä. ^Toisin' raiioen on hyvin todennäköistä, että'^
tdoustaakkanime^t^fe ^U.urfnemean eikä pien^^ jos,
jatketaan Vapauden julkaisemista 3-päiväisenä lehtenä. ,
Samalla kun h^rkitä.änjni'nkälaista lehteä nyt tarvitaan
j a haliita^ti. Von s|is njyös: h.uomioitava' kysymys talousvai­keuksien
voittamisesta. Emihe epäile lainkaan, etteikö Va­pauden
väki selviä talousvaikeuksistaan', jos päätökseksi tu­lee
että lehti ilmestyy •edelleenv3-^päiväiseriäT— mutta l i
ponnisteluja se meiltä'vaatii. Jos kuitenkin halutaan läpäistä
hieman pienemmillä uhrauksilla,, niin silloin önpäätettäyä
viikkolehteen siirtymisefelä. -'^
Tällaiseksi on keskustelu lehtemme asioista viimev^
jen aikana kehittynytiiMe toivomme, kuten sanottu,•.että jär­jestöväki
kokonaisuudessaan ja lehden kaikki lukijat esittäi­sivät
nyt harkitun mielipiteensä näistä psioista:
.>Mutta niin tärkeä .kysymys''kuin lehden teknillisen asu
onkir\, missään tapauksessa ei pidä sivuuttaa Vapauden si­sällön
ja toimituspolitiikan arvostelua — sillä vain siten
saamme takeen siitä, että lehtemme edustaa todella lukija­kuntansa
tahtoa ja toivomuksia.'
Parempaa ehdotusta kaiyataan
Jokin aika'sitten kerrottiin meidänkin lehdessämme, et­tä
Ontarion lainlaatijakunnan kaikkia puolueita edustava
errkoiskomitea— missä sivumennen sanoen on hallitsevalla
torypuolueella ratkaiseva enemmistö.— ehdottaa välirapor­tissaan,
että pakollisen autovakuutuksen asemesta tässä maa­kunnassa
korotettaisiin ivakUi^ttamattomien autojen ajolupa-mj^
ksu viidestä dollarista kahteenkymmeneen dollariin, ja
että sen lisäksi nimitettäisiin melkoisilla valtuuksilla toimiva
möakunnailinen komissioneri, joka voi sekaantua vakuutus-ylitiöiden
määrittelemiin taksoihin silloin jos ne hänen mie­lettään
ovat liian korkeat, alhaiset tai jotakuta hiuuten dis-kijiminoivat.
• Toisin sanoen tämän erikoiskomitean sanotaan ehdotta­van—
komitean raportti ei ole vielä aivan valmis — että pa­kollisen
autovakuutuksen asemesta pantaisiin vakuuttamat-toimien
autojen omistajien ajoluvalle niin suuri "sakko", että
heidän olisi kuitenkin pakko vakuAittaa autonsa. _
Mikäli tämä ehdotus tulisi hyväksytyksi ja kaikki merkit
v^ttaavat siihen; • että Ontarion nykyinen hallitus pyrkii sii­hen,
niin se tarkoittaisi vanhan ja kehnon vakuutusjärjes­telmän
pönkittämistä kaikkein vähempiosaisten ihmisten
kustannuksella.
: Tosiasia nimittäin on, että autojen vakuuttamatta jättä-niisen
syynä ei ole "edesvastuuttomuus'', kuten porvarilli­sissa
piireissä selitetään, vaan se, että vakuutusmaksut ovat
a^an liian korkeat. Toisaalta, jos ajolupien maksua vakuut­tamattomien
autojen kohdalta korotetaan häiri ylettötnästi,
SQ pakottaa nämä köyhemmät autoilijat maksamaan vuosit­tain
suuria summia "pakolliseen yiikuutusrahastoon", mikä ei
ofe kuitenkaan mikään vakuutus eikä turva. Tästä "sakko-rahasta"
muodostettavasta rahastosta maksetaan korvausta
vakuuttamattoman auton takia tapaturniaan joutuneille hen-ktlöille
siinä tapauksessa, kuten asianlaita useimmiten on, jos
ko. auton omistaja ei voi itse aiheuttamaanpa vahinkoa mak-saa.^
Tämä on tietenkin parempi kuin ei mitään,, sillä se tur­vaa
Jossakin määrin tapatur;nan uhrin vakuuttahiattömarikin
aiiton kohdalta. Mutta toisaalta, jos tästä maakunnallisesta
emkpisrahastosta maksetaan' sanokaamme muutamia tuhan-siji
dollareita tapaturman uhriksi joutuneelle, niiivvakuutta-tttfiman
auton omistaja-ajaja ei saa autonajolupaa ennen
union napin lakia
I^ine Mill-iinion 2. piirin presi-dehtti
Mike Solski "syytti maanan:
laiqa, että Optarion työsuhdelauta-kunta
oH käyttäytynyt ennakkoluu-ioisesti
ja osoittaniit puolueellisuut­ta
Steelvvorkers-uniota ja työnan-,
^ajaa ; kohtaan.' Solski- sanoi; lauta­kunnan
toimenpiteitä ' kammotta­v
i k s i ja kauhistuttaviksi" kun lauta-icUnta
ilmoitti uniolle viime lauaB
Laina, että se oli määrännyt uuflen
ääntotyksen edustanusbik^udeftta
loimitettavaksi Kam Kotia Poreu-pine-
kaivoksella TimminSissä, jossa-
.VIine Mill-unio oli anonut' työläisten'
^dustamisoikeiitta' huhtikuussa 196}
ja oli saanut. iedustamisoikeuileB
elokuussa toimitetussa äänestykses
ii, jossa SteelWorkers-unio joutui
häviölle. ^
'On käsittämätöntä, että työsub-delautakunta
odottaisi neljä kuu­kautta
ennenkuin se antoi päätökr
sensä ja sitten määräsi uuden: ää­nestyksen
toimitettavaksi vain siitä
syystä, että eräällä työläisellä oli
ollut lakissaan Mine Mill-union nap­pi
äänestyspäivänä. Tapaus on näyte
hdpamaisimmasta suhtautumisesta
työsuhdelain valvonnassa. Jos tämän
oäätöksen mukaista valvontaa seu­rattaisiin
vieläkin naurettavampaan,
niin yksistään sitä, että Mine Mil­lin
tarkkailijat olivat äänestyspai-lioilla
voitaisiin pitää työsuhdelau-lakunnan
"ei-propaganda"-säädök-sen
loukkaamisena. Asia on siten,
että sellaisen tarkkailijan läsnäolo
•nyös cntaa äänestäjälle sen tiedon,
öttä hän on edustamisoikeutta ano­van
union kannattaja."
Sölskl tähdensi, että jos tämä työ^
suhdelautakunnan päätös äänestyk-
.sen mitätöimisestä sen- takia, että
ollakin työläisellä oli ollut näky­vissä
Mine Mill-uiiion nappi, l^äk-
.^ytään, silloin olisi tehty vaaralli-i
i on ennakkopäätös^ jolla voitaisiin
tehdä työsuhdelaki täysin tehotto­maksi.
Silloin voisi tapahtua siten
että joku työnantaja tai asiaan se-caanluva
henkilö voisi jatkuvasti
jstää edustamisoikcuden myöntämi­nen
mille tahansa uniolle siten, että
iän kehoittaisi joitakin työläisiä-pi­tämään
sen union nappia näkyvissä
äänestyspäivänä. "
V' Me vaadimme', sanoi Solski,
'että lautakunnan^ on uudelleen
harkittava päätöstään i a hyväksyt­tävä
elokuun 25 päivänä .toimitetun
aähestyksen tulokset ja että Mine
Millin Timminsin osasto no. 241:Ue
iilnettaisiih lyölätsteh edustamls-öiketfdet."
- ' ' .
S-$euran tervehdys
siirtosuomalaisille
Jouluna palaavat ajatukset eri- taan synnyinmaan asioissa kuluvan-tyisesti
siirtolaisten keskuudessa kin vuoden aikana. Toivomme, että
apsuudenkotiin ja meillä vietettyi- yhteistyömme meille yhteisen Suo­lin
jouluihin, .ja täällä synnyin- men sillan rakentamisessa välillem-aaassa>
dIeYat: optiset, ajattelevat me jatkuisi;,eptistä tehokkaampana
avfilUstaolämpimämmiii niitä, jotka tulevanakin vuonna. : :
cohtalo on kuljettanut kauaksi liOy Toivomme, että monille Teistä
imsästa elämäntyötään tekemään, tarjoutuisi tilaisuus vierailla nyky-uonii-
Seurahaluaa.tätenkotisuo- aikaisessa. Suomessa, vuoden 1962
nalaisten puolesta tefvehtiä lä;p-^. aikana, ja siinä mielessä toivotam-pimästi
kalkkia siirtosuomalaisia jäVme kaikille' siirtosuomalaisille per-loivottaa
Teille rauhallista' ja sitl-''heineen onnellista ja menestyksel-i&
qkBellista joulua. Tuokoon joulu-'iistä vuotta 1962. .
iyhät Teille rakkaita muistoja niis-, Helsingissä joulukuun 12 päivänä
ä :jöuluista, joita olette viettänyt -
iuiJmien lumisen liiorinon keskellä. f'
Haluamme saniallä kiittää siirto- ^Suomi-Seura r.y.
uomalaisia heidän harrastukses- R. v.i^ieandt Tauri Aaltio
kä
aniaa arvosteltu
sti ma
Mielenosoitu
Nobel-juhlissa
Oslo. — Belgian Oslon-suurlähet­tiläs
Chevalier de Fontaine poistui
Oslon yliopiston aulasta äskettäin
Nobelin raubanpalkibnon jakotilai-
Jesta, kun Norjan Nobel-kopitteän
puheenjohtaja^ .lobitaja- .Gunnar
Jahn s i i r i y i . puheessaan koskette­lemaan
Dag Hammarskjöldin an­sioita.
' ,
Johtaja Jahnin puheessa käsitel­tiin
osaksi Kongoa kriisiä ja pu­heen
teksti oli etukäteen jaettu
juhlaan kutsutuille diplomaateille.
Johtaja Jahn sanoi siinä jum: Y K
lähti toimimaan edellyttäen; eitä
Belgia noudattaisi turvallisuusneu­voston
kehotusta ja poistaisi jouk­konsa
Kongosta: Näin ei tapabtcaut
äiiitäkään huoliinatta, että. Belgia
heinäkuun 14 päivänä Kongon hal­litukselle
jättämässään nootissa se-iitii
olevansa valmis .vetämään
joukkonsa kahteeff tukik<Ataan; Kav
angassa
kuin hän on tehnyt järjestelyt
ko. summan takaisin maksami­sesta
hallitukselle. Varattomal­le
autoilijalle tällaisen "järjes­telyn"
teko on miltei sula mahr
dottomuus ja niin häneltä voi­daan
kieltää elinkaudeksi au­tonajoinpa,
vaikka hän työ-,
asunto- tai muiden suhteiden
vuoksi tarvitsisi kuinka yälttä-mättömästi
tahansa aiitoa.
Toisaalta mikään komissione­ri
ei voi kuitenkaan sekaantua
suurien, raharikkaitten vakuu-.
tusyhtiöiden taksoihin,.;'huoli­matta
siitä niinkälaisia val­tuuksia
hänellä muodollisesti
on. •
Ainoa oikeudenmukainen
ulospääsytie nykytilanteesta
olisi se, että piettäisiin käytän­töön
pakollinen autovakuutus
maakuntahallituksen toimesta.
Jos maakuntahallitus järjestää
oman autovakuutuksensa, niin
siitä tulee voittoa tuottava l i i ­keala
sittenkin vaikka nykyisiä
autojen vakuutusmaksuja alen­nettaisiin
puolella. Ja, jos auto­jen
aivan kohtuuttoman kor­keita
vakuutusmaksuja alen­nettaisiin
ruhsaalla puolella,
mikä • on ehdottomasti mahdol­lista,
hiin silloin voitaisiin pal­jon
oikeutetummin pakottaa
kaikki autoilijat ottamaan täl­lainen
vakuutun.
Moskova. .-^ Sisäisissä vaikeuk­sissa
ja ristiriidoissa olevat alba-ni&
laisei johtajat haluavat nähtä­västi
"nopleutiaa" historiallista
.kehitystä' ulkopuolisen, sekaantu­misen
avulla. Tässä on kaikesta
päättäen yksi: syy heidän seikkai;
lupolitiikkaaasa« kirjoittaa Neu-vostojiiton
kommunislisen puolu­een
teoreettisen aikakausi julkai­sta
"Kommunistin"- päätoimitta­ja
F. KooBtantiaov laajassa artik­kelissa
lehtensä uusimmassa QU-/
m^rpssa. Samaan aikaan tämän
erittäiii tärkeän ja selventävän
artikkelin kanssa ilmestyi torstai-iva
Fravd&ssa miltei sivun mittaf-'^'
nen töi^tiisartikkeU. ".VääräUä
. tfellä", .jjossa niin, ikään käsitel­lään
Albanian puoluejobdon kan­sainvälisen
työväenliikkeen ha­jottamiseen
tähtäävää toimintaa.
Molemmat artikkelit osoittavat,
;ttä tapahtumien kehitys^nykylseen
aiheeseensa on tulostaT toistakym-,
nentä .\iiQtta vähitellen, kerääntyj
.leistä seikoista, joiden syntymiseen
.»sim. Enver. Hoxhap suuruuden
.hulluudella on omat vaijcutuksensa.
' iCotistantinov sanoo, että. Hoxha ja
)hehu ovat luoneet sanamanlaisen
älaperäisen reliellisteh Ihniisten;
kommunistien • kdtöymissysteöiniri
uin aikanaan JezhoVl ja' .Berijal
.'uslun;jcetuän AlbaniajQ .työn puq-;
ueen perufitajista ön .tämän johdo^-
enää'elävien kirjoissa, joten Hox-a
'voi esiirttyä puolöeen .'perusta­jana".
Tätä "terrorijärjestelmSän-d,
joiika .uhri!;si ovat joutuneet
Kaikki, jo eka ovat esiintyneet Hox-hsnja
Shehun neuvostovastaista p!V
^litiikkaa vastaan* yrittävät albania­laiset
johtajat nyt laillistaa; .
Vuoden 196i) ältfösa annettiin ase'
us "internoimisesta j a karkoituk'
sista hallinnollisina toimenpiteinä",
.sen pohjalla perustettiin erikoisko-nissio':
'.viitonen", jolla on valtuu­det
internoida jä lähettää^ karkoi-tusalueelle
kenet tahansa ilman oi-
;ceudenkäyntiä ja tutkimuksia.
HI PUOLUEOHJELMAA
- Pravda puolestaan muistuttaa et­tä
Albanian puoluejohtoa arvostel
•iin jo vuonna 1948 laittomien ja le-jiniläisvastaisten
menettelytapojen
käyttämisessä politiikassaan. Niin­iä
puolueen ensimmäinen edustaja­kokous
totesi vuonna 1948, että
vaikka maan vapauttamisesta oli
huolloin kulunut jo neljä vuotta (ja
luolueen perustamisesta 7 vuotta)
iiin puolueella ei ollut ohjelmaa ei-cä
sääntöjä, ei omia lehtiä j a puolu
jessa kukoistivat "sotapoliisin me-lettelytavat".
Edelleen saman ko­kouksen
päätös totesi puolueen ' si-iäisen
demokratian olevan tuhot-,
:i:•", ja että puolue oli "valtion tur-
- allisuuselinten valvonnassa" jne.
Kumpikin laajoista artikkeleista
oteaay että Albanian puoluejohdon
oiminta on saanut vastakaikua im-
)erialistien taholta. "New York
.^ost" kehottikin Kennedyä ja US-
\n ulkoasiainministeriötä tuke­maan
Albanian "vasemmistolaisia",
iillä USAn ' tulee auttaa kaikenlai­sia
poikkeamia, niin oikeistolaisia
:uin vasenunistolaisiakin, jotka voi­vat
irrottautua n^uVost61eiristä".
Albania on 15 vuoden aikana saa-lUt
Neuvostoliitosta ja muilta so
iälistisilfa. mailta satoja miljoonia
uplia apua ja lUottoa, joka on itse
•siassa.tuUut lahjaksivilman takai-inmaksuvelVoljisuuttä:
'Mutta ai
)&nialaiftet yrittävät käyttää hyväk-
«en kiihkokansallisia näkemyksiä
iitä, että maa ja sen puolue ovat
jieniä ja alkoivat Esittää liian i>it;;
Albaniassa on keskittynyt lisäksi
Hoxliaan ja Shehuun. Mainitsemat-
, a Shehun lausetta, jblla tämä uh­kasi
' sylkeä kasvoihin, lyödä nyrkil­lä
turpaan tai jopa antaa kuulaa
kalloon niille, jotka vastustavat Al­baniaa
nykyjohtoa". Henkilö, joka
käyttää pu-oluetovereitaan kohtaan
tuollaista kieltä ,voi titskin koskaan
ollakaan marxilainen, kirjoittaja
sanoo. Ainakaan sillä, mitä nämä
Henkilöt nykyään tekevät, ei ole
mitään yhteyttä marxismin kanssa.
Tosin he aikanaan puhuivat kuin
marxilaiset, lausuivat sitaatteja
marxismin-leninismin klassikoista,
' i.i 'ettelivat, mistä teoksesta ja mil-iä
sivulta ne oli otettu, mutta toos­ien
henkeä ja kirjainta he eivät
ymmärtäneet, eivätkä ymmärrä sitä
varsinkaan nykyisissä uusissa olo-
.'uhteissa.
. Pravda puolestaan sanoo samois­ta
asioista kirjoittaassaan, ^ttä kun
albanialaiset kieltävät rauhanomai-
'Sen rinnakkainelon, niin he ilmei-
Eestl aikovat lentää kuuhun. Lenin-thän
totesi jo varhain, että.sosialis­tinen
valtio voi välttää rinnakkain*
elon imperialististen ^ valtioiden
kanäsa vain lentämällä kuuhun. Ja
odelleen Pravda esittää esimerkki-
/lä siitä, miten sekaisin 'mainitun
vliaan jo}itohenkilöt ovat menneet
lainauksen Albanian puolueen ää-
<penkamatta asta,' jossa lokakuun'5.
oäivänä 1961 ilmoitettiin .Albanian
järjestävän suhteensa Neuvostoliit­toon
' ' tunnettujen yhteiskuntajär­jestelmillään
erilaisten valtioiden
rauhanomaista rinnakkaiseloa kos­kevien
periaatteiden pohjalle".
MAl:n edustaja-kokoys
päälfyl;
Saitlant (ääsiht.
Moskova. ~ MALn vasta valit­tu
pääneuvosto piti 12. Istuntonsa
torstaina kongressin istunnon '
päätyttyä ja vallfsi tässä istunnos­saan
MALn pääsihteeriksi uiidel-f
leen: ranskalaisen Louis Saillan-
•.tin...
Pääneuvoston kokouksen jäi-keten
oli BIAL:n tointeenpanevan ^
komitean 24;' istunto. Tässä istun­nossa
' MAL:n puheenjohtajaksi/
valittiin italialainen Renato Pl-
. tossi. : Lisäksi valittiin puhemie­histö
ja sihteeristö, joihin tuli eri-laisessa
asemassa olevista mais­ta
demokraattinen edustus.
Voimakkaina kaikuneet Kansain­välisen
sävelet olivat perjantaina
Moskovan Kremlin suuressa koko-uspalatsissa
merkkinä siitä, että
ammattiyhdistysen V maailmankon­gressi
oli saanut työnsä päätökseen.
Lopettajaispuheessaan M A L n vas­tavalittu
puheenjohtaja, italialai-len
Renato Bitossi kiitti kongressin
osanottajien puolesta lämpimin sa­noin
Neuvostoliiton ammatillisia
järjestöjä, moskovalaisia ja koko
neuvostokansaa sydämellisestä vas­taanotosta
ja suurenmoisesta huo­lenpidosta,
mikä on tullu* kongres­sivieraiden
osaksi sekä kongressin
lyötä monin tavoin helpottaneista
lehokkaista järjestelyistä.
.Kongressin tämän päiväisen is­tunnon
tehtävänä oli hyväksyä am­mattiyhdistysten
toimintaohjelma
työtätekevien etujen puolustamisek­si,
sosiaaliturvan peruskirja, vetoo-nus
maailman kajkille, työläisille
sekä suuri joukko eri maita koske­via
päätöslauselmia. Yli 100 pu-
Iieenvuoroa; mitkä kongressissa on
sen 12 istuntopäivänä käytetty, an­toivat
jo ennakolta varmuuden sii-ä,
että nämä päätökset tultaisiin
tekemään innostuksen ja yksimleli-jyyden
vallitessa. Kongressin nyt
ekemillä päätöksillä on mitä suu-
.*in merkitys kansainvälisen am­mattiyhdistystoiminnan
yhtenäistä-
:nisessä ja tehostamisessa.
Illalla valtuuskunnat osallistuivat
Lenin-stadionin , urheilupalatsissa
Moskovan ammattiliittoneuvoston
järjestämään tilaisuuteen; jossa kä­siteltiin
maailmankongressin työtä:
SUURI M ONNISTUNUT
ICULTAVJN KONSEIITTK
Tojronto. — Tähänastisista ehkä
arvokkain kultavuoden juhla «li
Juhlapuheen piti Ivar ICitunen
S&rniasta ja samalla kun hän pu
varmaankin Toronton Don-haalilla I heessaan antoi kunnain Kalle Leh-oulukuun
10 pnä. Salintäyteinen
yleisö otti kiitollisena vastaan sekä
xaksikielisesti kuulutetun, että osak
si -esitetynkin arvokkaan ohjelman
sillä olihan kunniavieraiden jou­kossa
monta jotka eivät suomenkiel­iä
ymmärtäneet.
Ohjelman avasi-Finlandia kuoron
ja -orkesterin yhdessä esittämät O
Canada sekä CSJn marssi. — Olen
puhunut ja kirjoittanut sen puo­lesta,
että saataisiin jonkinlaista yh­täläisyyttä
tähän marssiin suhtau
cumiseeh, mutta tuloksetta. Ettekö
nyvät ystävät, joilla päätösvalta on,
voi tulevassa Sudburyn kokouksessa
päättää noustaanko tätä marssia
esitettäessä seisomaan vai ei? Ei
ole kysymys siitä kannattaako sitä
tehdä tai ei, vaan kysymys on siitä,
että kerrankin saisi rauhassa kuul-a
tämän marssin ja nauttia sen kau-
.leudesta ja hyvästä esityksestä. Se
esitettiin hyvin tässäkin juhlassa ja
iaikki istuivat mutta hetken kulut-dolle,
niin hän johdatti kuulijain
mieleen erään toisen henkilön, jon­ka
monikymmenvuotinen työ ja tar­mokas
elämä sekä vahva usko- pa-
.empaan tulevaisuuteen on meille
kaikille tuttu hänen lukemattomien
kauniiden kirjoitustensa ansiosta',
joilla hän on vuosikymmenien aika­na
rikastuttanut sanomalehtiämme;
nim. Sointulan Isoäidin, joka ei ote
yksih Sointulan vaan meidän kaik­kien
"Isoäiti"/ sillä niin läheiseksi
hänjpn kirjoitustenk 'kautta 'tullut,
vaikka emme jhänjä hei^iliQcoHtai-sesti
tunnekaan"/ puihUjäii!' omia
ajatuksia lainataksemme. Hän an­toi
myöskin täyden arvon nuorisol­le
työmme jatkajania CSJ:ssä usko­en
sen kauniiseen ja hyvään tule­vaisuuteen;:
Kitunen on etevä pu­huja
saaden nytkin puheensa aika­na
^osionosoituksia tämän tästä,
mutta tulisi tämän jutun yhteydes­sä
liian pitkäksi Siitä enää Nlainata.
Puolen tunnin väliajalla \caikki.
SELITYS
' Minnesotalainen toimittaja totesi
tarkkailunsa tuloksella, että, kaikki
aviomiehet ovat" enemmän huolestu­neita
hallituksen- kuin heidän vai­monsa
rahojen kulutuksesta: Eroi-tus
johtuu siitä, että miehet eivät
pelkää arvostella hallitusta selittää
toimittaja.
OMAN PATSAAN ALLA
- Viitaten iHo.xhan taipumuksiin yk­silön
palvontaan muistuttaa Kons-tantinov;
että työväenliikkeen. joh­tajien
tunnusmerkki on nimeno­maan
vaatimattomuus. Hoxha taas
istui viime helmikuussa Albanian
Työn puolueen neljännessä edusta-akokoifksessa'
puhemiehistössä o-man
patsaansaC) jalustan juurella.
Rintakuvapatsas oli kaiken lisäksi
jättiläismäinen ja peitti taakseen
asetetut Marxin, Engelsin ja Leni­nin
muotokuvat. Se oli suurenmoi­nen
näkymä! huudahtaa Konstanti-nov
kertoessaan tästä suuruuden-tunnosta.
POIS MOSKOVASTA
Moskova. Albanian Moskovan-rmurlähetystön
henkilökunta lensi
torstaina kotimaahansa; Albanian
SAMA KYSYMYS
Joka kerta kun kysyn, saanko
ostaa uuden leningin, Vastaat samal­la
tavalla. • •
, ^ Niin, mutta kysymys on myös
aina sama.
ia Neuvostoliiton väliset diplomaat-liset
suhteet katkesivat muutamia
päiviä sitten. •
Lähetystön palveluksessa olleet
30 henkilöä . lukuun sisältyy
myös palveluskunta—nousivat neu­vostoliittolaiseen
TU-104^malliseen
matkustajakoneeseen, joka aikai­semmin
oli toiminut säännöllisessä
vuoroliikenteessä Moskovan ja . Ti-
•anan välillä.
Ketään virallista neuvostoliitto-
:aista edustaaa ei nähty lentoken-
'ällä lähti.iöitä hyvästelemässä. Min­kään
kommunistimaan suurlähetys­tö
ei samaten • ollut vaivautunut lä­hettämään
kentälle edustajaansa.
iuä alkoi sipatus ja supatus yleisön • ^-iifuhtivat alakertaan kahville joh-ne
oli keskelle katettu pitkä pöyfi
kunniavieraille. Kaikissa pöydissä
olevat valkeat liinat ja elävät kukat
tekivät tilaisuudesta hyvin juhla­van.
•
Väliajan jälkeisen Vörkesterih
esiintymisen jälkeen seurasivat kut-
Si:'Vieraidett esittely ja tervehäykset.
GSJ:n yeteraariit kutsuttiin näyttä­mölle;
jossa heille pjennettiin muis­toksi
kultainen merkki ja he jäi­vät
istumaan näyttämölle asetetuil­le
istuimille. Kuusitoista istuinta
oli varattu veteraaneille, kolme
hieislä ei ollut saapuvilla, siis koi-'
meloista oli lavalla ja heidän taka­naan
iisiudvat kutsuvieraat, jotka
i'Uöi'olläan toivat tervehdyksensä
edustamaltaan seuralta juhlivalle
järjestölle. .;;
Oliyia Tolvanen käytti ensimmäi­seksi
tsfjottua tilaisuutta kiittäen
järjestöä siitä tuesta ja neuvoista
joUa häh sai nuorena ollessaan tän­ne
vierasta kieltä puhuvaan maa^
han ja kuten hän sanoi liittymisen­sä
tähän seuraan esti hänet eksy-
EjnQ I mäsiä huonoille jäljille. Säilä lau­sui
puLieensa Varmasti ja .kuuluyas-i
ti korostaen , erikoisesti sitä; että
jeuraan olisi saatava lisää aktiivi­sesti
toimivia jäseniä ja että seura
alkujaan perustettiin, palvelema
juuri Suomesta tulleita siirtolaisia,
multa' s^n' oh 'Saatava'muUttäatoi-mintamuotojaan,
• nykyaikaa vastaa-
'/äksi ja huorisoa tyydyttäväksi kye­täkseen^
.^retämään joukkoja pud-le
«isav Hänenkin vakaumuksensa
oli se; että. 'cSJ:n tulevaisuus oh
taattu tapahtuipa se sitten millä hi-mfellS
hyvänsä: iKallo*Lehto lyl^yes
ti selosti, että Fiiinish Societyn^
säännöt laadittiin jo; hiin ykaisin
kuin 1902 saaden vahvistuksen pa­ria
vuotta ;myöheihmih; mutta: kun.
jokaisessa
likinsä ja jiämä' säännöt .koSk^vät
yain 'C^^tariöa ja^^^fc^
koko maata käsiitäyää s
koko aijie'raukesi;^
möja" sääntöjä ra
:; V Ua kuu sivulla 4)- :
.caskuudsosa, toiset nousivat seiso­maan
ja toiset istuivat. Ehkä joku
pitää tätä asiaa liian vähäpätöisenä
iiokouksissa esille otettavaksi, mut­ia
ei ole kaunista eikä marssin esi-
• yslä kohottavaa nykyinen siihen
suhtautuminen ja onhan sitä en-
•lenkin yleisillä keskusteluilla pääs­ty
yksimielisyyteen.
Kuoron miehet valkeissa paidois-a
ja naiset tummissa hameissa
ja valkeiss apuseroissa tummanpu'-
.lainen ruusu rinnassa antoivat juh-iuvuulta
hyville esityksille. Orkeste-iin
oli saatu lisävoimia ja kyllä he
soittivalkin hyvin G. Gustafsonin
laitavan ohjauksen alaisena. Elen-
:<m heidän soittamansa sikerm'd
duomalaisia kansanlauluja toi syn­nyinmaan
elävästi mieleen, jota
tunnetta oli omiaan vielä lisäämäs-
;ä tciislalla uidet kesäiset kulissit.
Tervehdyssanat lausui ,Henry
Huhtanen, joka myöskin toimi oh­jelman
kuluttajana tunnetulla tai­dollaan
ja hauskoilla jutuillaan
naura-taen yleisöä. Canadan Suoma- i
laisen Järjestön sihteeri
Laak&o piti englanninkielisen pu­heen
selostaen siinä Jär eston alku­vaiheita
ja historiaa. Ikävä tapaus
-att; i hänen puheensa alussa kun
-vlrs. Vi tanen sai kohtauksen ja
palokuntalaiset tulivat • antamaan
-länelle ensiavun vieden hänet sen'
.aikeen sairaalaan, iltin' .on_ dn
nenkin saanut tällaisia kohtauksia
ja niistä toipunut.; Laakso' jatkoi
keskäeytynyttä puhettaan^ pahoitel-luaan
ensin tapahtunutta. Hän esit­ti
Järjestön perustajajäsenen Kalle
Lehden joka.seisomaan öousten ot-li
vastaan yleisön suosionosoitukset:
Liekin toimittajan Kalle Salon
kirjoittaman juhlavan runon lausui
hyvin Len H orth. St. Catharine-iin
lulijaisina saimme nauttia Mac-
):ien tyttärien taitavista esityksistä.
Pienin joukosta esitti ':haisteppiä"
ia kyllä siinä sauva pyöri näppäräs­ti
pienissä käsissä. Judy ja Shirley
esittivilt niin elevästi haitarinsoit-toa,
että sormet vallan vilisivät kos­kettimilla.
Kuinka pitkälle pääse­vätkään
kun jo noin nuorina ovat
sellaisia mestareita. Onneksi vain
o.'koon. Kovin vakavia olivat tyttä­ret.
Tuli mieleen heitä katsellessa
kuinka kerran Suomessa haastatel­tiin
vasta^ valittua kauneuskuninga-
(arta ja ihmeteltiin hänen vaka­vuuttaan.
Tyttö vastasi ettei hän
hymyile kun ei hymyilytä. Se on
sitä suomalaisuutta, josta me täällä
maassa olevat olemme jo pääsemäs^
sä eroon.
ARVOITUS
Pikku Janne, joka oli ollut lukii-kauden
.verran koulussa ja piti itse­ään
kovasti oppineena, kysyi > van­halta
isoäidiltään, tietääkö hän, nii-kä
erofon autolla ja nisäkkäällä.
— En, Janne, vastasi isoäiti, mi-.
nun nuoruudessani ei autoja juuri
ollutkaan. ,
^Minäpä tiedän, sanoi Janne.
Nisäkäs synnjrttää eläviä poikasia
ja auto tappaa niitä.
:811e nienevlä vaatimuksia'^rjikoisa
-usta. Ne tuhannet eri alojen a-ientuntijat.
joita Neuvostoliitto ja
nvut sosialistiset maat lähettivät
Albaniaa auttamaan, joutuivat vii-ne
aikoina loukkausten ja sietä-liättömän
järjesteliitiän alaisiksi ja
ie johti fiiihen, että nämä asiantun-ijat
oji kutsuttava maasta pois.
.Syt Hoxha ja Shehu esiintyvät
ikäänkuin heidän poiskutsumisensa
• Iisi tapahtunut vastoin albanialais-johtajien
toivomuksia.
EI MARXILAISIA
KcnsAlliskiiKlion ohella ^iiU
Konstähtino^ liääsyynä Albaniah
kysymyksen syntymisien Ötalihiin
kohdistunutta yksilöjialvontaä,-Jokiv
PÄIVÄN PAKINA I
'Pukille lettiä - muille haukkumistaff
sanotaan, että
voi pahentaa
ön
vissiin
Sanotaan, että seura tekee kai
taisekseen. . ,
Mut a samalla
yksi - mätä omena
omenavaraston.
Ja molemmissa väittämissä
tietenkin perää— ainakin
rajaan saakka. —
Ottakaamne vaikka vanha ja ai­nakin
, suomalaisten -keskuudessa,
hyvässä ilirssissa oleva iouiiipukki
Suumdaiäista timluu :melk0 yleises­ti,
että jos 'pukkia" e i ' olisi^niin
silloin ei olisi jouluakaan.
Mutta on myös sellaiäia maita,
njiissä ei>tjoulun( vietosta huolimatta
tunneta eikä tunnusteta ''Pukin''
olemassaoloa — tontuista ja po­roilta
puhuinattakaan. Onpa vielä
herran vuonna 1961 sellaistakin kä
sitystä, että joulupukiksi pukeutu
minen ja joulukuusen koristaminen
on suurta syntiä!
Vai että höpsis?
Näin ti^doitettlin Vatican Citys
ta, joulukuun 13 pnä (AP): Vati­kaanin
' (siis roomalaiskatolisen
paavin: —ja hän on kuulema "ereh
tymätön" ja Jumalan sijainen tääl
!ä syntisten joukossa) viikkolehti
sanoo, että Joulupukki edustaa hir­veätä
(monstrous) korviketta Jee­sus-
lapsesta,' ja loukkaa uskoa.
'Kristityt eivät saa hyväksyä tai
rallia sitä, sanoi TOsservatore della
Domenica toimituskirjpituksessaan.
'Toimistuskirjoituksessa sanot
tiin myöSj että joulukuusi pyi*kij
jivuuttamaan kehdon vissinlaisena
puolueettomuutena ja pakanallisuu
tenä. Mutta kirjoittaja, Rev. Pirro
ocavizzi sanoo, että joulukuusi ei
_ole vallan niin paha kuin joulupuk-d,
sillä se laivaa talviyötä, jolloin
Kristus syntyi. ,
"ToimiiuSKirjpituksessa koroste
taan joulupukista puhuttaessa, että
se edustaa salakavalaa muotoa^ . .
kristinuskosta käännyttämiseksi...
juurruttamalla lapsen mielikuvaan
kömpelön kuvan hyvästä (tai pa­hasta)
vanhasta ukosta, korvaten
sillä pyhän ja lempeän Kristus-lap­sen
kuvan . . ."
Asian oikein yramävtäriilseksi
miksi Roomalaiskatolinen kirkko
ulkaisee tällaisia ukaaseja nimen­omaan
Vatikaanissa eikä täällä lie­nee
syytä palauttaa mieleen, että
jourupukki on kuulema tuntematon
käsite Italiassa. Se ilmaantui Ita­liaan
vasta toisen maailmansodan
jälkeen amerikkalaisvaikutuksen l i ­sääntymisen
yhtenä sivutuotteena.
Siinä äeurassa on Paavin lehden
helppo pauhata siitä "suuresta
.synnistä", jos jouluna pystytetään
joulukuusi ' t a i puetaan ^oku; van­hemmista
pikkulasien iloksi peräti
.loulupukiksi;
No,"syntiä" on tietysti monen­moista
ja meidän maallikkojen on
vaikea pitää niisiä kaikista lukua.
Näylää muuten siltä, -että " s e
koi-a älähtää, mihin kalikka sat­tuu".
Kuten muisletlanee, tässä meidän
lehdessämme selostettiin äskettäin,
Suomen Tasavallan presidentti Kek
kosen lausuntoon viittaamalla, että
"ryssiltelyllä" ei Suomen asiaa au^
teta. Se 'kalikka" sattui jostakin
.syystä hyvin kipeästi Torontossa i l
mestyvään Vapaa Sanaan, joka lai­nasi
lehdestämme seuraavan koh­dan::
•• —•
' Erikoisen"bjankohtainen ja tär
keä Suomen kansan ja Ataltion etu
jen kannalta oli varsinkin: kun
muistetaan vissien kansalaisteinme
typerä ryssittely^ täällä — _j)resi
dentti Kekkosen puheen seuraavat
kohdat: . . Olen havainnut kuin­ka
kernaasti täällä yhdytään län­nen
kritiikkiin pääministeri Krush
chevia (ei "osaa" Vapaa Sana vie­läkään
kirjoittaa Hrushtshovin ni­meä
oikein sen paremmin suoma­laisittain
kuin englantilaisittainkaan
— K) vastaan mutta pitkäaikainen
kokemukseni vakuuttaa minulle, et­tä
sillä ei palvella Suomen asiaa
Näin ei olisi saanut kuulemma
lehtemme Vapaus kirjoittaa. Siten
menetelless'jän lehtemme teki Va­paa
Sanan mielestä yhtä suuren
synnin kuin 'kristityt" tekevät Roo­malaiskatolisen
kirkon kiihkoilijain
mielestä silloin jos järjestävät las­tensa
iloksi joulupukin tai koris­tavat
joulukuusen. ,
Näin uumoiltiin meille ' syntiem­me"
vuoksi Torontosta:
''Siis Vapaus.
dentli Kekkosen Suomen kansalle
tarjoaman kaikki parantavan 'lääk­keen'
nauttimisen myöskin Cana­dan
suomalaisia velvoittavaksi".
(Sivuhuomautuksena voimme
mainita, että esitimme pres. Kek­kosen-
vakavahenkisen lausunnoh
kaikille niille suomalaisille, joita
kiinnostaa Suomen kansan ja val­tion
.'etu, mutta emme aivan "kai­kille"
Canadan suomalaisille, sillä
onhan meidänkin keskuudessamme
Jumala' paratkoon joitakin oman
pesänsä likaajia.)
Edelleen meille pauhattiin.
"Joä.ihe (yrittävät piiloutua kan-_
san leveän selän taakse silloin kun
pitäisipuhua lehdestä itsestään
— K) haluavat käyttää venäläisistä
ikivanhaa ryssä-nimitystä, Canadan
ranskalaisista pettäjä-nimitystä,
puolalaisista polakkia ja ruotsalai­sista
riikinruotsalaisia, niin sen .he
voivat-hyvin tehdä . . . ' ' - ;^ /
Haukkukaa herran nimessä,
haukkukaa kaikki kansat ja kaikki
ihmiset, jos luulette haukkiimisin
auttavan sielunne autuutta tai jo­takin
muuta hyvää asiaa. Vapaassa
maassa ' on kaiketi ihmisellä lupa
ottaa vaikka koiran virka, ihmisten
haukkuminen.
Mutta k^iitesta" huolimatta esi­tämme,
että jos Vapaa. Sanan ön
pakko jatkuvasti haukkua ^ kaftsoja
ia ihmisiä; niin silloin lehden luKi*
Ja^ V yoisivat; osaltgail auttaa; asiaa
ostamalla; vaikka JoiiluIahjakslV^.
hän äkäisen ralcin/jalahjoittaiitJiila
sen Vapaa Sana» 'MSHiViiu^.
Kun. h ^ i d ^ I^oiraiida.^Ii^iilc^i^i
mm
• i
m
aus. ulottaa tuon, pjfeslrj s^arfyUif^jtp^^
'k Mi