Vapaus, June 10, 1969

              Tiistai, 3cesäk. 10 p. — Tue^ay,-Juine 10,1969'
VAPAUS INDEPENDENT LABÖROROAN
^ - M - OF FINNISH CANADIANS
«LIBERTY)"' ^ BataMJahedNÖv.6,1917
Bdttar: W. EKLUND msm^i E. 6US8Z
PuMished twiioe -vveekly: Tuesdays and lluirsdaiyB by
Co. Limdited. 100-102 Etan St. West, Suclbuiy, QutezO^
MadUng eddress: IBMC^.
Pulblishlng
AdvestisIiDg iroibes upon oppliiciatdon, 'imotSiMaxk fiee >or «bange.
CANADIAN l,AN:I# -PRESS m.
Oälttiäasäa: 1 vk: $10.00, 6 kk. »536 USAtn: 1 vk,-»ll.<io. 6 « c . ^.75
3 kk. $3.00 , Suotmeen: 1 vk. $11.50, 6 kk. $6.25
Sairaille työttömyysvakuutusta
Kuten viikon lo^^ meidänkin lehdessämme,
työtrtömyysvakuiutusfcamissionin pääkorajssioneri J . M/^^I^
Roehes on esittänyt G^adan köj^hyy^ öe-naatin
komitealle, että työttömyysv«lku«tais^^ käyttö
sairastuvien työläisten hyväBöiolisd ehkä yto käytännöllinen
keino Ikiöyhien avustamiseksi.
Hän ^kiMnitti asiallisesti' huoimdota siihen ,etit^ työ­läinen
sairastuu ja joartuu sen vxiloksi pois työstä, hän ers^^
työttömyysvakuutusta huolimatta siitä vaikka olisi matosanut
työttömyysvafcuutusrahastoon fcymanöndä vuosia'. SamxÄn ta­pahtuu
naiselle, jonka täytyy jäädä tjoko väMaflfcais^slti tai
pysyvästi pois työstä raskauden vuoksi. Kuanmassalkiin' tapauk­sessa
työläinen ei ole oikeutettu saamaan, .työttömjrysvalkuu-tusta,
s i M työttömyysvaikuutus määdttelee, että työttömyys-vaikuu/
tuksen saannin ehtona on se, että anoja on ftyöhön pys­tyvä
j a siihen haluikias.
Täniän tHanteen Jsorjaamiseksi k o n ^
dotti, että sairaus- j a synnytystapau^ten yhteydessä pitäisi
mateaa työttömyysvakuutusta saimklla tava^
seftaan jostakin muusta syystä -työstä pois joutuville. Vaikka
^öttömyysvakuutusfcomissioniln 'käytettävissä odi vuoden lo­pulla
$382 miljoonan ylijäämä, niin ikomissioneri- DesRoches
ehdottti samalla, että työläisiltä perittäviä työttömyysvakuu-tusmaSksuja
korotettaisiin niin paljon, että Itällaiset sairaus-ja
iraskaustapaiiiksissa mafcsefctavat työttömyysvakuutukset tu­lisivat
looorvatuiksi.
Me emme pidä jällkiniinäistä ehdotusta riittävästi perus­teltuna.;
Sensijaan uskomme; vakaasti, että monen työrtteki-jäaaiasemaa'heapottaisi
huomattavasti se, jos sairaus- ja synny-tystapauksien
vuoksi työttömiksi joutuville niaksettaäsiin työt­tömyysvakuutusta
kuten muissaäain tapauksissa työttömiksi
joutuville. , ! i , 'i
' TäiM-ei tietenkään auttaisi muuta kuin aluksi varsinkiirii
fcroöiiiHisesti sairastuvia eikä esimerkiksi yksiiräisiä äitejä, joi­den
myös pitää synnytyksen vuoksi jiäädä pitCTnmäksii ajaksi;
pois työstä. "Kysymys on' sii?,, kpikeintiaaii Vain* 'vuoden "päivät •
kestävän työttpmyysvakuutuksen s a ^ ^ | ' '•
Kuten sanottu, tämä-ei; riitä'iniille jotka,eiva^t syystä täi _
töisesta-pysty enää työhön ja loppujen lopuksi he ovat kaik­kein
Tsuurimmassa hädässä; MuCta saana pätee muihinkin työt­tömiin,
sanokaamme 50—65 vuotilaisiin työläisiin, jotka menet-.
tavat automatisoinnin vuoksi ammattityöpaikkansa. eivätkä
voi''/vanhuutensa" vuok^' enää jLtuteenanamiattiin päästä- Heil- •
le, k u t ^ . i ? sairaille tai jostalun mjuustä fcuin omasta
syystääai'ityöttömiksi joutuville olisi myönnettävä työttömyys-vdkulnasta
niin kauan kuin he joutuvat vastoin omaa tahtoaan
työttörfiliifä; olemaan.
'Vite*'vuonna tehtiin työUtömyysvakuutuSMdin joitakin
myönteisiä muutoksia. Ennen tulivat työttömyysvakuutuksen
aJaisuviteen vain alle $5,460 vuodessa ainsainneet. Viime vuon-naryifcujflraja
nostettiin 7 turhan pieniksi
jääneiltä .korvausmaksuja korotettiin. Tämä sellaisenaan o l i
hyv^; JR^tta vakuutuskorvaukset ovat vieläkin liian alhaiset
ja koryausten maksuaika olisi välttähiaJttä pidennettävä siten,
öttä '^öfltö?myysvafcuuusta saisivat kaikki vastoin omaa tah- :
toaan työttöminä olevat kunnes heille säädyllinen työpaikka
löytyy. •
Tässä yhteydessä on S3rytä kiiraiittäähuomiötai.niihin mie­livaltaisuuksiin,
mitä työttömyysvaflmiutuksen myöntämisen
yhteydessä kerrataan tapahtuvan. MeiOe on selitetty, että
esim. ;,monelta vanhemmalta työläiseltä, esimerkiksi eläke­ikään
tulleelta henkilöltä, on mdelivaltaisesti j a meidän käsi­tyksemme
mukaan lakivastaisesti evätty työttömyyskorvaus
tarjoamalla anioijaille sellailsta"työtä" mitä hän e l ole' koskaam
kuorittanut ja mihin hänellä ei ole käytännöllisesti katsoen
mitään mahdollisuuksia. Se on mielestämme veristä vääryyttä
työläisille jotka ovat useissa tapauksissa maksaneet vuosikym-meniä
työttömyysvakiuutuskassaan saamatta siitä korvausta
yhtään senttiä. Mikäli tällaista työttömien kustannuksella har­joitettavaa
keinottelua tapahtuu suuiremmassa mittakaavassa,
se on seikka mikä ei sovi mitenkääm "oikeudenmukaisen yh­teiskunnan"
elämäntapaan.
Vaim-aimira^i (eläadcediä) A1310I4 T i ^ :
. (AUaöaitetyat mielipiteet <ovajt
kirjoittajan eivätkä edusta
, USAin; Jaiyastominiateriön Jkat-
^toii;aKitoja.)
Me olemme'täällä keskustellak-semme
«ocla^ta, ^jota meidä»
maamme käy eräässä pienessä
tekflilllBeaU kehittyiaätt«mäasft
maassa Aasiassa 10,000 mailin
pääMä. HjUatoroitsija Amol<i Toy/»
bee sanoo, että, koko maailman
kohtalo on- sidottu Vietnamin so­taan.
Maailman huomiota' on;kiinr
nitetty; siihen niin paljon, että,
t « 8 ^ pienestä öTaaata on tullut
maailman kaikkeinTtärkeia maa.
Yleisten, lausuntojen ja tosiasiain
välillä on niin suuret eroavaisuu-r
det, että meidän kansamme on ja­kautunut
ja epätietoinen.
Tänä televialon- ja radion aika:
kautena meitä pommitetaan jat­kuvasti
niin eriävillä mielipiteillä,
propagandalla; lausunnoilla, vää­rillä-
lausunnoilla ja iskulauBeiila,
lettei ole lainkaan ihmeteltävää,
vaikka ihmiset ovatkin hämillään
ja epätietoisia. Iskulauseet ovat
ajattelemattomien turvapaikkoi­na.
Adolf Hitler tiesi tämän kun
hän esitti, että ihmiset uskovat
suureen valheeseen kun se toiste­taan
tarpeeksi useasti. Toisinaan
valehtelija alkaa itsekin uskoa,
omiin valheisiinsa. Minä en tahdo
johdattaa kenenkään mieleen, että
tässä maassa on jonkinlainen
Adolf HiUer.
Amerikan kansaan kohdistuva
yleisten teitojen "sulkutuli" kul­kee
tähän malliin t Meidän tarkoi­tuksemme
on hankkia Vietnamin
kansalle itsemääräämisoikeus. Me
olemme tehneet pyhiä »Itoutu-muksia.
Meidän Vietnamin asioi­hin
sekaantumisemme tukee SEIA-TO:
n sopimusta. Me tuemme va­paata
maailmaa. Meidän kansalli­nen
kunniamme on vaakalaudalla.
Meidän sekaantumisemme avain-ky83rmykBenä
on oman maamme
kansallinen turvallisuus. Meidän
on pysäytettävä kommunistit. Jos
heitä vastaan:
on' taisteltava
täällä. Tämä sota tulee ehkäise­mään
suuremman sodan syttymi­sen
tulevaisuudessa. Meidän tulee
antaa tukemme Vietnamissa ole­ville
pojillemme. Me voitaipnie
puolellemme Vietnamin kansan
sydämet ja sielut. Kysymyksessä
on yksinkertaisesti Pohjois-Viet­namin
hyökkäys naapurimaahan,
jonka vapautta me puolustamme.
Vapaussodat eivät saa tulla on­nistumaan.
Me emme tule väsy­mään.
Meitä ei tulla voittamaan.
Nämä iskulauseet on laadittu ve­toamaan
meidän parhaisiin vais­toihimme
ja kaikkein korkeimpiin
moraalisiin arvoihimme. Niitä tois
tetaan niin useasti, että monet
amerikkalaiset uskovat heidän to­dellakin
tarkoittavan sitä mitä he
SYNTYAAÄ.
PÄIVIÄ
Urho. Tynjälä, Sointula, B.C.,
täyttää tUstaina, Jkesäikuun 17 päi­vänä
70 vuotta
Arvo Raasu, Sudbury, Ont„ täyt­tää
tiistaina, kesäkuun 17 päivänä
71 vuotta.
Yhdymme sukulaisten ja tutta­vien
onnentoivotuksiin.
njib [ eiritpe; ts^istele i 'l
siellä. n'iin meidän (
Heikot ovat vetimet
Valtiovarainminiisteri Edgar Öenson esitti viime viikolla
liittovaltion budjetin jossa korostetaan mahdollisimman voi­makkaasti
inflaation vastustamista. :^
Ensimmäisen kerran kohneenltoista vuoteen liittovaltion
budjetissa on enemmän tuloja kuin on menoja — kaikkiaan
$250-miljoonan yliljäämä. Verot jäävät osapuilleen ennalleeni,
mukaanlukien "väliaikainen" 3-prosenttinein -tuloveron lisäys.
Tämä selaisenaan jättää epäoikeutetun venotusmeneteflmän
ennailleen, tarkoittaen sitä,: että vatt-attomat ja keÄrärak-kaat
joutuvat maksamaan valtaosan veroista äamalla kun va­rakkaat
ja upporikkaat selviävät luvattoman pienifllä verome­noilla.
'
•Kukaan ei halua kieltää sitä, etteikö mr. Bensonininflaa-tiovastaiset
esitykset; Kennedyn kierroksen mukainen tuonti-tavarain
tullimaksujen alentaminen heti vaifcuttaa epäilemät­tä
jarruttavasti kulutustavarain hihtoj«h nousuun ja ns. liike-paöckojan
rakentamisen järruttaimiiien kodlmen ihäiakunnan
varäkkaimmissa kaupungeissa voi osaltaan A^adkuttaä hieman
siihen, että tällaisia rakennustöitä suoritetaan vähäh' enem­män
— mikä sellaisenaan on kyseenalaiiihen seikka — njiilla
aluailla missä työttömyystilannie on hpultavaih paha.
Mutta yloisesti puhuen mr. Bensonin inflaatiovastaiherif
cihjelmÄ on perin heikoissja kahtiinissa^ Hänen te^teviöiol^^
tonsa viittasi siihen,' että yhteinä päätavoitteena on Vieläkin
Palkkojen kurissapitäminen. Eikö mr. Benson esittänyt Tart>n-tpn
j-akennusakn sekatyömiesten saaivuttamjaa palkankorotus­ta
yhtenä erittäin pahana esi­merkkinä
inflaatifon kehittymi­sestä!
Tosiasia tietenkin on, että pai
kat eivät ole inflaation pääai­heuttajia.
Mutta monopolisoitu­neen
pääoman! mielivaltaiisesti
järjestämät hinnankorotukset,
jotka kulkevat aina palkanko­rotusten
edellä, sekä valtion
koilkeait verot ja suuret varus­telumenot,
ovat perussyynä ny­kyiseen
inflaatioon.
Finanssiministeri Benson on
ilmeisesti täysiin tietoinen siitä:
että hänen Ihflaatiovastainen
ohjelmansa on kovin heikoissa
kanti missä kun hän telefvisio-haasiattelun
yhteydessä asialli­sesti
puhuen myönsi olevansa
tyytyväinen siihen jos kulultus-'
tavarain hininat eivät nouse
seuraavan vuoden aikana nel­jää
prosenttia enempää — mikä
tarkoittaa 4-prasehttista iinflaa-tiöa!
Kysymys ei olekaan siitä,
''tietääkö" mr. Benson^ mistä
pn kysymys, sillä hän tietää
varniisisti- • vaan siitä, kenen ja
minkä yhted^untaryto etjfi;
ja silmäliä^itäeh budjetlti' om
laadittu. Juuri tässä peruskysy­myksessä
Bensonlm budjetti jät­tää
paljon toivomisen varaan.
puhuvat. • ,
Tarkistakaaknme m u u t a m i a
näistä iskulauseista ja tosiasiois­ta
tai tosiasioiden puutteellisuut­ta;
jotka ovat niiden takana: v
Kalkkein useammin meille sa­notaan,
että meidän päämää­ränämme
on hankkia Vietnamille
^'itsemääräämiaoikieuB'', vietnami­laisten
oman tahdpn mukaan. L u ­kiessamme.
tarJcasti vuodan 1954
Geneyan sopimusta havaitsemme^
että heille tarjottiin .juuri sitä.
Ranskalaisten joukkojen poistu­mista
seuranneen,jäähdy tyskau-den"
jälkeen piti Hsuorittaa ylei­set
vapaat vaalit .EtelärVietna-missa
vuonna 1966, että voitaisiin
jjäättää siitä haluaako Etelä-
Vietnam liittyä yhteen, Pohjois-
Vietnamin kanssa tai pysyä itse­näisenä
maana;
Näitä vaaleja ei pidetty kos­kaan,
koska USA :n toimesta ase­tettiin
pääministeriksi Ngo Dinh
Diem, joka kieltäytyi meidän roh-kaisemananune
järjestämästä vaa
le ja. Presidentti Eisenhower sa­noi
aikoinaan, että jös vaalit olisi
pidetty, niin 80 prosenttia äänes­täjistä
olisi antanut äänensä Ho
€hi Minhille.
Etelä-Vietnamissa on ollut 13
vuoden ajan diktaattorihallituk-siai
jotka eivät ole nauttineet kan­san
luottamusta. Kenraalit pitä­vät
valtaa käsissään USA :n hyök­käysvaunujen,
sotilaslentokonei­den
ja sotilaiden avulla.
Meidän sotilasvirkailijamme
tiedoittavat, että Etelä-Vietnamin
Kansallisen Vapautusrintaman ja
Pohjois-Vietnamin sotilaat ovat
parhaita taistelijoita mitä he ovat
koskaan nähneet. Samanaikaisesti
he ihnoittavat, että Saigonin ar­meija
ei ole kiinnostunut taiste­luun
~ - että sen sotilaat ovat epä­luotettavia—
ja että he karkaa­vat
tuhatmääräisinä joukkoina.
Saigonin sotilaat ovat samaa verta
ja kansallisuutta kuin FNLrkin.
Mitenkä tämä voitaisiin selittää?
Qnko mahdollista, että tavalliset
kansalaiset ja Saigonin hallituk­sen
sotilaat eivät usko tai eivät
kannata hallitusta, jonka puolesta
heidät on pakoitettu taistele­maan?
"On yksinkertaisesti kysymys
Pohjois-Vietnamin hyökkäyksestä
naapurimaata vaataan". Ei ole
olemassa minkäänlaista historial­lista
perustaasSiitä, että E - ja P-Vietnam
ovat kaksi eri maata.
Genevan sopimuksessa sanotaan
selvästi, että 17 leveysaste on vä­liaikainen
rajalinja, joka perus­tettiin
alkuperäisesti Ranskan ja
Viet Minhin armeijoiden eroitta-miseksi
toisistaan. Kenraali Ky
on syntynyt janoissa. Jos nämä
ovat kaksi eri maata, niin me olem
me vastatusten paradoksimaisen
kysymyksen kanssa, sillä diktaat­tori
ja Etelä-Vietnamin varapre­sidentti
on ulkomaalainen vihol-lismaasta,
joka suorittaa hyök­käystä.
"Kansallisten vapaussotien ei
pidä onnistua." Jos tämä lausun­to
on totuudenmukainen, niin se
on jäädyttänyt koko maailman
A:merikan hallituksen käskystä.
Hallituksiinsä tyytymättömillä
kansoilla ei siis ole oikeutta
muuttaa hallitustaan olkoon se
kuinka itsevaltainen tai diktaat­torinen
hyvänsä. Tämä näyttää
olevan ristiriidassa Amerikan his­torian
kanssa, koska meidän
maamme perustettiin niiden mies­ten
toimesta, jotka taistelivat
maamme itsenaisyyssodassa...
Vietnamin sota on ainoastaan
yksi ilmenemismuoto niieidän sai"
raasta ulkopolitiikastamme, joka
voi johtaa kuolemaan, ellei tätä
sairautta hoideta. Jos me emme
käännä "tät^ maata ympäri", niin
Kaakkois-Aäfiiassa, EJteUL-Adaeri»^
kassa ja Afrikassa tulee olemaan
lisää Vietnameja. Me yritämme
ehkäistä maailman nälkäieten Ja
poljettujen kansojen keskuudessa
I laiaehtiyaa vällankumoueäiUito^^
Me yritämme., ylläpitää Status
quo,(qlevaista), järjestelmää maa­ilmassa,
mlssäi, peruslait ovat
muuttumassa. Tätä ei voida tehdä
j a meidän yrityksemme tulevat
johtamaan omaan häviöömme ja
tuhoomme. —. (Suomennettu Ve-
Iterans Stars and Stripes For
Peace-lehden artikkelista).
U Thänt haluaa
jatkaa YK:n
Kypros-valvontaa
YK. New York, — Y K : n pää­sihteeri
U Thant suositti turval­lisuusneuvostolle
viime viikolla,
että se jatkaisi Y K : n Kyproksen
valvontajoukkojen toimiaikaa kuu
della kuukaudella eli 15:nteen jou
lukuuta.
Joukkojen toimikauden jatka­minen
on välttämätöntä, koska nii
den ansiosta voidaan ylläpitää ja
edelleen parantaa stutrella nykyi­sin
vallitsevaa rauhallista ilmapii­riä
j a edistää pyrkimyksiä tilan­teen
palauttamiseksi normaaliksi,
pääsihteeri sanoi. Valvontajoukot
ovat.olleet saarella jo vuodesta
1964 lähUen.
Turvallisuusneuvostolle esittä­mässään
34-sivui8essa selonteos­saan
U Thant paljasti ilmaisseen­sa
Kyproksen turkkilaisille ja
kreikkalaisille sekä Turkin ja
Kreikan hallituksille "syvän huo­lestumisensa
saaren väestönosien
välisten neuvottelujen hitaan edis
tymisen johdosta".
it iiianovat
YUäolevätlB^
s t t y i i i t t e t o r s t a i n a 50 v u o t t a täyttäneen S u o m e a Työväen U r h e i l u -
HitöapaätapabtwaMtat7xliittojuhlasta, mm. s e u r a a v a a:
^ Työväen U r h e i l i t U i t o n seitsemännet l i i t t o j u h l a t m u o d o s t u v a t k a i ­kesta
päätellen h u o m a t t a v a k s i m e n e s t y k s e k s i 5 0 - v u o t i a a n työläis-urheilujärjestbn
t a i p a l e e l l a . V i e r a i t a saapuu j u h l i l l e ^ o d o t e t t u a . r u n ­s
a a m m i n j a k i l p a i l u t i l a i s u u d e t sekä s u u r e t y h t e i s v o i m i s t e l u e s i t y k -
setovät vetäneet o s a n o t t a j i a järjestäjien e n n a k k o a r v i o t ylittäem
K u n T U L : n l i i t t o j u h l i a o n aina t o t u t t u pitämään järjestön i t -
stinähyystahdon i l m i a k s i n a , on tämänkertaisellakin menestyksellä
o m a merkityksensä. P a i n o s t u s itsenäistä Työväen U r h e i l u l i i t t o a k o h -
• t a a n ' e i sainkäui d i e päättynyt, v a i k k a m u o d o t o v a t l i e v e n t y n e e t.
Itsenäinea työväen u r h e i l u l i i k e , j o k a ei o l e a l i s t u n u t o i k e i s t o l a i s en
^nötvat&liain m h e i l a a ^ keOcusjärjestön j o h d e t t a v a k s i , on aina o l l ut
rikka p o r v a r i l l i s e n u r h e i l u m a a i l m a n silmissä. S i k s i T U L : n laajan
j'äsen- j a ystäväkentän t u k i tämänkertaiselle l i i t t o j u h l a l l e k i n on
merkittävää t o i m i n t a a itsenäisen työväen u r h e i l u l i i k k e e n o l e m a s sa
o l o n p u o l e s t a.
Työväen U r h e i l u l i i t o n l i i t t o j u h l a v u o n n a s u o r i t e t t u järjestön a a t ­t
e e l l i s e n p e r u s t a n t a r k a s t e l u o n o s o i t t a n u t , että työväen u r h e i l u ­liikkeeltä
o n otttttjä o n o m a tärkeä tehtävänsä liikuntakasvatusjär-jestdmSssämme.
Työväen U r h e i l u l i i t o n p e r i a a t t e e t , työväenliikkeen
hengessä t a p a h t u v a a a t t e e l l i n e n k a s v a t u s , j o u k k o u r h e i l u n e n s i s i j a i -
saus h a i p p u - u r h e i l u u n v e r r a t e n , v a p a a e h t o i s e n h a r r a s t u s t o i m i n n an
k o r o s t a m i n e n k a u p a l l i s u u d e n v a s t a p a i n o n a sekä t o i m i n t a . k a n s a i n ­välisen
ystävyyden j a rauhantyön hyväksi m u o d o s t a v a t työläisur-heilun
l u j a n a a t t e e l l i s e n p e r u s t a n . ..
Työväen U r h e i l u l i i t t o e s i t t e l e e ansiokkaan t o i m i n t a n s a tuloksia
kesäkuisessa Helsingissä.
Ontario ja Quebec all^ldrjoiftavat
yhteisen kuittumprmulaen
Mustien laki­miesten
liitto
Yhdysvalloissa
New York — Yhdysvalloissa on
on perustettu uusi neekerijärjeis-t'ö
"Mustien lakimiesten kansal­linen
liitto". Uusi liitto pohti Chi­cagossa
pitämässään kokouksessa
kolmen päivän ajan järjestön pe­rusteita
ja seui tehtäviä. Kokouk­sessa
hyväksytyssä julistuksessa
todetaan, että liitto kamppailee
rotuoppeja ja- maan poliittisen
elämän oikealle siirtymistä vas­taan,
mikä uhkaa kaikkia värillis­ten
saavutuksia pitkäaikaisessa ja
sinnikkäässä kansalaisoikeustais-tclussa.
Norja ikutsiui
Jan Mailk<m
Oslo —- Tshekkoslovakian ulko­ministeri
Jan Marko tekee viral­lisen
vierailun Norjaan 16—18.
kesäkuuta Norjan hallituksen kut
sumana.
Quebec City.—^ Ontarion päämi­nisteri
John Robarts ja Quebecin
p^mlmsteri JeanJacques Bertrand
allekiilQittivat viime viikolla täällä
sekä onglannin-, että ranskankieli-net
Ontarion ja Quebedn hallitusten
väliset 'kulttuuri- ja opetusohjel­mien
vaihtoa koskevan sopimuksen
asiakirjat.
Mr Robarts sanoi alleJdrjoitusti-laäsuudessa
läsnäolleille virkailijoil­le,
että Ontario tmmustaa ^bnän
sopimuksen puitteissa 'heidän
maamme kaksoisluonteen."
Mutta hän painosti myös sitä
seik9taa, että molemmat, niin Que­bec
kuin; Ontariokin, ovat saaneet
alueilleen suuren mä&rän ei-«nglan-tilaista
ja .«i-ranskalaista väestöä,
joka on huomattaviassa määrässä
uxidistamit "molempien maaikuntien
lyyiiä ja madGua." Roberts puhui
englann&ikiel^Ilä' saaden osakseen
sa6siQtM»>iliftsia Vfad€lle ranskim-
USAU poliisi
lahjortia^vissa
Washliigtoii. — Yhdysnrattain hal-
IHtiksen laajalti mainostama tais-t^
hrohjdaiKt ijärjestettyä rftoOisuut-ta
vastaan menee usein myttyyn it­se
poliisiQ keskuudessa renottsvan
tehjoanan jolhdosta, sanoi varaoi-kensministeri
WilsQn senaatin valio,
kuonoft istunnossa. Eräissä kaupun­geissa
ovat huijarit ja peiitalQjen ja
maanalaisten aipajaisten omistajat
ladijoneet melitin kaikki etsivät.
Eräissä tapauJcsisEa saavat "jäijes-tyksen
valvoijat" fcui&ausittain rir
koMismaaiimalta 250—500 d(^aria.
Asia on meim(yt jofta niin pitkäl­le,
että eräässä suuiTKsa kaupungis.
sa, jonOca nimeä hän et halunnut
maiiyta, on rikoUisten suojelijana
itse poUis^^^iiMiö.
kieliselle yritykselleen.
Mr Bertrand sanoi sopimuksen
kuuluvan "kahden valtion välisten
suhteiden puitteisiin ja että sopimus
tulee olemaan yksi tärkeä osa
uudessa pei-ustuslaissa, .joka tulee:
työmme tuloksena."
Sopimuksen esipuheessa sano­taan,
että nämä kaksi hallitusta
"tunnustavat, jotta Canadan 'työkie­linä'
ovat englanti ja ranska."
Sopimuksen 15. artiklassa sano­taan:
"Me tulemme rohkaisemaan
ohjelmavaihdoksia, jotka koskevat
meidän monien eri siirtolaisryh-miemme
antamia panoksia".
Osapuolet lupaavat sopimuksessa,
että 'missä vain mahdollista"-.Jul­iaan
varaamaan yleiset palvelut
väihemmistökielellä; ranskankielinen
koulutus Ontarion ranskalaisille ja
englanninkielinen, koulutus.. Que^
becio englantilaisille.
Lisäksi , sopimuksessa luvataan
vaihto-ohjelmaa .seuraavilla aloilla:
Lakitekstissä, virka-aloilla, kielen-kääimössä,
kunnallisasioissa^ kielen
opetuksessa, opettajien keskuudes­sa,
diploomien tumnistamisessa, ke­sätöissä,
opetustelevisiossa, taitees-iia
ja eri siirtolaisryhmien panok-
•sissa, ,•: . ••'
Eri siirtolaisiyhmiä koskeva so^
pimuksen kohta "oli Quebecille
mahdollisesti uusi", sanoi Quebecin
maakunnan apulais -sisäministeri
Claude Morin.
Mr Bertrand sanoi sitä kokolailla
.selväksi "todisteeksi siitä, että mui^
hinkin siirtolaisryhmiin .kuuluvilla
ihmisillä on oikeus täydelliseen
kansalaisuuteen Quebecissa ja On­tariossa."
Sopimus astui voimaan viime vii­kolla
ja se tules maifcsamaan mo-lemmiUe
ma^untahallituksille vä­hintään
$150,000 vuodessa yhteisen
sihteeristön ylläjpitämiskuluina.
PÄIVÄN PAKINA
MYÖNTEISTÄ KEHITYSTÄ
Ollessaan jokimt arkia sitten
CBC-TV:n liaastateltavana,
David Lewisilla tuintui olevan
vaikcfutta selittää miksi ''Tru-deaumania"
vei maaperän pois
NDP:n odotetuilta vaalivoi-itollta
viiimie ikesäkniun yleis-vaaleissa.
Uskottavalta ei liitoin tuntu­nut
häinen väitöksensä, että
NDP:n ohjelma o<n "vesitetty"'
n i in laimeaksi ,etteivält valitsi­jat
näihmeöt juuri) mitään asial-iisfta
eroa Iko. puolueiden vä-
Mlä.
Viilkko sitten Miointrealissa
pidetyn NDP;n [kansallisen
neuvoston tiokous näyttää kui­tenkin
huomioineen täimäm pui
man ja pyrkineen suoritta­maan
jonkinlaisen "irtaanitu-misliikkeen"
liberaaleista.
Tällaisten pikkulehtien'kuin
Vapauden lom tolsinaaoi vaikea '
.ikäsitellä Tteti 'tuoreelitaan kaik
kia ajainlkohtaisia kysymyksiä
ja siitä johtuu, että NDP;n
Montrealin Ikolkouiksesta on pu
hiuttu !aUel{i!fJoit)tanieeh miöles • ,
tä aivan liiian Vähän.
Tosiasia i kuitenkin on, että
100 jäsehtä käsittävä NDP:n
kansallinen neuvosto hyväksyi
Mnntreailin kokouksessa örältä.
mielfenkiintoi sfe päätöslausel­mia
jotka, jos niitä ryhdytään
päättävästi toteuttamaan, voi­vat
«saitaan aut/taa Trudeau-nvnnian
selvittämistä ,
Näi-ssä päätöslauselmissa ke-hoiletaan
Canadan hallitusta
ryhtymään avoimeen toimin­taan
USAjn ohjusttoarjiunta-suuninitelimaa
vastaan ja vaati­maan
julkisestii, että Yhdys­vallat
vetää asevoimansa pois
Vietnamista, Myös vaaditaan
liittohallitusta tekemään pesä­eron
Kreikan militarijuntasta.
Välittömästi torjuntaveriros-ton
(ABM) varjossa elävän
Sasikatciheuraniin.puoJuejoiitaja
(NDP) Woodrow Lloyd iski
jmielestämime naulan kantaan
kun hän kdkouksessa sanoi,
että A B M järjestelmä "uhkaa
maailman raulhaa j a saattaa
Canadan kansan erikodsvaa-raan^'.
Kokous keihoiittil., Canadan
hallitusta "käyttämaäm kaik­kia
saatavissa olevia keinoja
saadakseen USAn hallituteen
vakuuttuinieelksi, että sen A B M
ehdotu'ks*t tehostaisivat ydin-ase-
varustelulkilpaikia" j a että
Camiadan 'tulee kieltäytyä osal­listumasta
tnilläSn tavbin tä­män
suunnitelman toteuttami­seen.
. KreiBreh asioista hyväiksytys-sä
päätöslauselmassa ^lOsitel-laan
,että Canadan tulisi väär­tiä
sen sotilasjuntan erotta^mis-ta
NATO-liitosta. Kdkbuksessa
puhuttiin Ateenan sötiilasjun-tan"
tew>ri9mista" ja selitet­tiin,
että NDP:n tulete antaa
kannatuksensa Andreas Papan •
dreoom johtanxalle Piainr'heUee-niselle
vapausliikkeelle.
Vietnamin kysymysitä käsit­televästä
päätöslauselman su­keutui
Idlvas väittely niiden
välillä, joiden mielestä päätös­lauselman
sanamuoto <^i liian
lievä (toinen varapresidentti
Laurier LaPierre) ja toisaalta
riittävän hyvä <David Lewis,
prof. Gordoni Vicheärt jne.)
Edellämainittu mr. Lloyd
kiinncirtää tässä yhteydessä
huomiota siihen tosiasiaan,
että pieni l i i k e - ja sortSlasjohtar
j a in ryhmä on kahmimassa l i -
s^tyvassä määrässä käsiinsä
|x>liittista valtaa. Harvat ca-nadalalset
tietävät, että Ca­nada
on yksi kynunenesitä eni-t
^ varusteluun -varojaan käyt
tavista maista, hän sanoi.
Toiset ptdvujatr David Lewis
mukaanluettuima .esittivät mie"
lipiteitä, että Canadan pitäisi
(kieltäytyä kaikehlaisten sota-
!tarpeid*ln myynnigtä Yhdys-v
»ll(rflle niin ifciauan kuin U S A
sekaantuu Vietnamin sotaan.
Olisipa sen toimesta esitetty
tämäntapaisia puheita ja -mai­nostekstiä
vädme kesäkuun
vaalien aikaaia ,niin se olisi
varmaan antanut te!rää NDPn
•'hampaille". Mutta pairempi
myöhään kuin ei milloinlkaän.
Valltefttavahai seikkana on
pidettävä säitä, että kokmfc
sessa ei Jui«nitetty juuri lain­kaan
hutomiota kansalliökysy-myksiin,
vaikka istunto pidet-tiSin
Quebecissa (Montreallissa)i
missä NDP on saanut jatku­vasti
jobinpostia nimenomaan
tästä laimintlyönnistä.
Siinä ei ole luonnollisesti­kaan
mitään moitiittavaa kam
esim. mr .Lewis ja kumppa­nit
puhuvat suurieleisesti liit­tohallituksen
kaksikielisyys-ehdotuksen
hyväksymisestäpä
kannattamisesta; Mutta se ei!
. varmaankaan riitä tyydytiä-mään
Quebecin valitsijoita ei­kä
asiaan perehtyneitä cana-dalaisLa
yleensä.
Asia on sitäkin vakavampi
kun tämä "kaksiikielisyyöikysy-mys"
on Trudeaun hallituksen,
yksi päävaltti.
Tdtta on. että ennaMotie-tojen
mukaan Montrealin ko­kouksessa
ei aiottukaan kes­kustella
kansallisuuskysy­myksistä,
" ja että esim. mr.
Lewis myönsi »jotta kaksikic^
lisyyttä koskevan lain hyväk­syminen
ei ra!tkaise peruspul­mia,
vaikka se onkin hänen
katsantokantansa mukaan as­kel
oikeaan suumtaan.
Mutta mikä on se oikea rat­kaisu?
Siihen NDP:n kansalli­nen
neuvosto ei valitettavasti
antanut vieläkään vastausta
ja kokemiis on osoittanut, että
NDP ei vm odottaa suurempaa
Vaiailiimenestystä efllei se sa­noudu
tässäkin asiassa eroon
vanhojen puolueiden lässytyk­sestä
toteamalla ,että tämä
maa on perusolenaukseltaan
kahden kan5?an yhteinen koti,
jonka pystyssä pysyminen joli-tuu
niiden vapaaehtoisesta l i i ­tosta
ja missä, huomioidaan
niyÖs kaikkien ns, kansallis-ryhmien
edut ja oikeudet,
' — Känsäk(oura,