Vapaus, September 28, 1965

              Sivu 2 Tiistaina, syysk. 28 pv Tiiesday, Sept. 28,1065
VAPAUS INDEPENDENT LÄBORORGÄN
OF FINNISH CANADIANS
(LIBERTY) Estabilshed NoT. e, 1917
EDITOR: W . E K L U N D MANAGER; E. S U K S I
' T K L C P H O N E ! O f F I C B AN& EOtTORIAU«T4.42e4
Publidied tbrioe weekly: Tuesdays. Thundays and ^ftturdays by VC^HU»
Pablishing Co. Limited. 100-103 Elm St. W9st.8udbury, Ontatlo.
MaUlög Address: BOX <I9
Advertlsing rates upon appllcation. tiranslatlon trte Ot ttauso.
Authorized as second class mall by tbe Post Offlce tepartment, Oltawa,
CANADIAN L A N G U A G M P R E SS
TUtAVSHINNAT: •• •
Canadassa: 1 vkL $9.00; 6 kk. 94.7S USA.-fisa ' 1 vk. »10.00, 6 kkriB.25
3 kk. a.75. Suomessa: 1 vk. 10.60, & kk., 5.75
Sanavapauden merkityksestä
Kysymys sanavapaudesta ja sen merkityksestä tuli viime viikolla
monella tavalla esiin. . • -
^ Kaikkein IShemmin täkäläisiä kansalaisiamme koski tieto, että
tämän mantereen ^yksi vanliin suomenkielinen lehtiä Itadustrlalisti,
on joutunut talousvaikeuksien vuoksi supistamaan,tOfimintaansa siten,
että lehti ilmestyy enää 2 kertaa viikossa. Se on kova isku Industria-listin
lukijoille ja kannattajille, jotka oVat voimiaan.säästämättä yrit-
. täneet pitää lehtensä kotanesti viikossa ibnestyvänä. VMutta kaikkein
eniten tästä Industrialistin ilmestymisen "harventamisesta" kärsii
sanavapaus. Toisin sanoen, Industrialistin lukijat joutuvat entistä
enemmän turvautumaan suurpääoman kontrolloimiin lehtiin tieto­jensa
hankinnassa, mikäli eivät halua tilata-jotakin muuta työväen-lehteä
Industrialistin lisäksi, kuten Vapautta täällä Canadassa tai
Työmies-Eteenpäin-lehteä Yhdysvalloissa.
Me puolestamme toivomme, vaikka emme näekään kaikkia asioita
aivan silmästä silmään sen kanssa, että Industrialisti saisi tämän pie-nennyksensä
perusteella ilmestymismahdollisuutensa turvatuksi, sil­lä
työväen ja yleensä siirtolaisten asema ei varmaankaan parane sillä,
että joku niiden edistyksellisistä sanomalehdistä joutuu talousvaike­uksien
vuoksi lopettamaan toimintansa.
Kuinka valitettavaa on, että nykyoloissa joutuu joku työväenlehti
supistamaan toimintaansa, se nähdään kouraantuntuvasti nimenomaan
Yhdysvaltain kohdalta seuraavasta:
Kolmisen vuotta sitten ruvettiin Yhdysvaltain hallitus- ja muissa
valtapiireissä puhumaan "uutisten hallinnasta" eli "managed news".
Tämä "uutisten hallinta" sai hallituspiireissä voimaa ja pontta siitä
kun kaikki sanömalehtimiehet eivät välittäneet "samaistettua" pajun-köyden
syöttöä Kuubaa vastaan tehdystä, täysin epäonnistuneesta mai-hinnousuyrityksestä.
'
Presidentti Lyndon Johnson sanoi nyt aivan äskettäin hallituksen
tiedonantovirkailijain kokouksessa, että sanomalehtimiesten pitää jul­kaista
enemmän hallitusta puoltavia uutistietoja esimerkiksi Viet­namin
ja Dominikaanisen tasavallan asioista — ja välttää sellaisia
uutisia, jotka eivät miellytä hallitusta. Hänen kerrotaan sanoneen, että
jos tiedonantovirkailijat eivät saa toimeksi sellaisia uutisia, mitä hän
ja USAn hallitus haluavat, silloin hän on valmis palkkaamaan Johnson
Citystä Texasista sellaisia korkeakoululaisia, jotka ovat valmiit teke­mään
työtä käskettyä.
Industrialisti on tietenkin pikkulehti ja meille voidaan sanoa,
että "ei sääsken ääni taivaaseen kuulu". Mutta sen ilmestymisen "har­ventaminen"
taloudellisen pakon johdosta on omiaan pikkuosalta vai­kuttamaan
siihen, että Yhdysvaltain ja osittain Canadankin suomalai­set
joutuvat entistä enemmän "uutishallinnan" alaisuuteen, mikä tar­koittaa
käytännössä yksipuolisia, osittain todenperäisiä tai kokonaan
perättömiä uutisia, mitä hallitus kulloinkin haluaa ja "tarvitsee".
Kuten tiedetään, parin päivän päästä alkava lokakuu on omis­tettu
erikoiseksi lehdistön kuukaudeksi, jona aikana toimitaan mah­dollisimman
voimakkaasti Vapauden ja Liekin levittäiniseksi, sekä nii­den
talousaseman lujittamiseksi. iy>
Talousasioista puheenollen on syytä korostaa, että Vapauden ja
Liekin talousvaikeudet ovat edelleen lisääntymässä. Lehtiemme luki­jakunnan
keskuudessa menee jatkuvasti miehiä ja naisia sinne, mistä
ei paluuta ole. Näistä kuolemantapauksia on niin paljon, että emme
ole voineet ponnisteluista huolimatta saada täytetyksi kaikkia heidän
avoimiksi jättämiään paikkoja, vaikka Vapaus ja Liekki saavatkin
myös uusia lukijoita ja tilaajia.
Tämä tarkoittaa, että sanavapauden säilyttäminen, eli lehtiemme
ilmestysmismahdollisuuksien turvaaminen vaatii meiltä kaikilta en­tistä
suurempia ponnisteluja. Totta puhuen, haastekampanjan alin ta­voite,
$7,000 olisi nyt ylitettävä runsain mitoin, jos mielitään seuraa­vien
kuukausien aikana välttää pahimmat talousvaikeudet
Tämä siis tarkoittaa sitä, että haasteryntäys sanavapauden tur­vaamiseksi
jatkuu herkeämättä edelleen samanaikaisesti kun loka­kuun
ensimmäisenä päivänä aloitetaan toinen kampanja, jonka avulla
pyritään saamaan Vapaudelle vähintään 75 uutta tilausta ja lokakuun
aikana päättymässä olevat 346 tilausta uusituksi.
Työväenlehtien levittäminen on aina ja kaikissa tilanteissa hyvin
tärkeätä ja ansiokasta työtä. Mutta Vapauden ja muiden työväenleh­tien
merkitys on kasvanut nykyisenä aikana, jolloin uutisten nopean
välityksen ja totuutta vastaavien selvitysten tarve oman maamme Ja
ulkomaitten tapahtumista lisääntyy jatkuvasti.
Tehkäämme siis kaikki voitavamme myös sen hyväksi että Vapaus ,
saa lokakuun aikana vähintään 75 uutta tilausta ja kaikki katkeamas­sa
Olevat tilaukset uusituiksi!
Porkkakn vuosipäivästä
Suomesta saapuneet uutistiedot kertoivat viime viikolla, että
isiemme maassa ja myös Neuvostoliitossa oli syyskuun 19 päivänä kiin­nitetty
suurta huomiota Porkkalan alueen palauttamisen sekä ystä­vyys-,
yhteistyö- ja avunantosopimuksen 20 vuodeksi uusimisen 10-
.vuotispäivän viettoon.
Lähtemättä toistamaan sitä, mitä on lehtenmie uutisosastolla ker­rottu
mainittujen tapahtumien historian kehityksestä, me voimme
yleispiirtein liittyä siihen toteamukseen,-että näillä 10 vuotta sitten
toteu|uneilla tapahtumilla on ollut suuri ja myönteinen merkitys Suo­men
JaiNeuvostoliitpn välisten suhteiden kehityksessä. Selvää myös
on kaikkien "Epäilevien Tuomaitten" vastaväitteistä huolimatta, että
Suomen ja Neuvostoliiton välinen ystävyyssopimus on näiden kahden
maan etujen mukainen asia mikä on auttanut paljon hyvien naapuri­suhteiden
kehitystä. ,
Ön myös syytä todeta, että näillä sopimuksilla on ollut myöntei­nen
vaikutus pphjolsmaissa yleensä, kuten Suomen valtiomiehet Ja
johtavat sanomalehdet ovat mielestämme aivan oikein korostaneet
tämän merkkipäivän yiöton yhteydessä. Pohjolan ja Itämeren tur-
Toukokuun 4. päivänä tänS
vuonna \ vapautettiin > Venezuelas*
MivtmkllaMa KLialUja ik koin-nuinfartl
Jo8« Vlcente Abreu. Va-piattm)
iii|nvtapahtiil maan edis­tyksellisten
r piirien voimakkaan
jöakkoUikkfiett' paiQtostaluiesta
vangitun vakavan Mdrm^den uha­tessa
hänen Uämäätti^SiAbred oli
oUnt 'Jo viisi'Vaotta venkilossa.
SotaoikeuB tiionihsl Abreun kui-tenUa
maasta karkotettavaksi Ja
riisti bäneltS Venexuelon kansa-lalsolkendet
kuudeksi ; vuodeksi.
KirjailijA^ Ahreu vleralU äsket^
täin NttuvostolUtossa, jo^aa hän
kertoi äliinkästäJUi ja kokemuksis^
taan fasistisen diktaattorin hallit:
semassa kotimaassaan.
Ensinunäisen kerran tein tut­tavuutta
poliisiviranomaisten kans­sa
Ollessani- vastis 12-vuotiaB koulu­poika.
Minut pidätettiin koulussa;
Niin jouduin ensi kertaa; vankilaan.
MatkaUa poliisi selitti, että minut
ol^ pidätetty koululaislehden Julkair
semisesta ja siihen kirjoittamieni
hallituksen vastaisten artikkeleiden
Johdosta. Lehti oli pieni, kouluvih­kon
kokoinen, ja me julkaisimme
sitä salaa monistamalla yläluokka­laisten
avulla..
Artikkelissa puhuttiin työläisten
hirvittävästä asemasta puuvillan
puhdistamoissa. Niissä ei ollut min­käänlaista
työnsuojelua, eikä työ-turvallisuustekniikkaa.
Kymmenen
vuoden kuluttua työläiset sairastui­vat
keuhkotautiin. Lehtemme syyt­ti
hallitusta sopimuksesta tehtaili­joiden
kanssa. Lehteämme levisi
lakkolaisten keskuuteen. Siinä jul­kaistiin
myös työläisten kirjoituksia.
Lopulta viranomaiset päättivät teh­dä
lopun painotuotteestamme.
Olin vankilassa vain kdlme päi­vää.
Minut vapautettiin luvattuani,
etten enää moiti hallitusta ja vi­ranomaisia.
Tunnustan, etten ole
pitänyt lupaustani.
Synnyin V. 1927 suutarin perhees­sä
San Juan de Parjan kaupungissa.
Se on Venezuelan eteläosassa arolr
la lähellä Kolumbian rajaa. Minun
lisäkseni perheessä oli seitsemän
poikaa ja tytärtä. Lapsesta alkaen
pidin lukemisesta. Erityisesti rakas­tin
runoja ja yritin itsekin niitä kir­joittaa.
Mielenkiintoni poliittista
elämää kohtaan heräsi myös var­hain.
V. 1946 liityin Demokraattisen
toiminnan puolueeseen (AD). Se
oli pikkuporvarillinen Järjestö, jo­ka
kuitenkin kävi siihen aikaan tais­telua
Perez Jimenezin diktatuuria
vastaan. Puolueessa minua syytet­tiin
myötätunnosta kommunisteja
kohtaan nähtävästi sen vuoksi, että
tunsin mielenkiintoa . marxilaista
kirjallisuutta kohtaan.
Myöhemmin onnistuin pääsemään
Journalistiikan tiedekuntaan Cara­casin
yliopistossa, mutta aikaa jäi
vähän opiskeluun. Pääni oli täynnä
vallankumouksellisia aatteita. Ih­meen
kaupalla sain kuitenkin pääs­tötodistuksen
ja espanjankielen kir­jallisuuden
opettajan paikan kan­sallisessa
pedagogisessa instituutis­sa.
• ^ • •.
Sitten seurasi maanalaisuuden
kausi. Puolentoista vuoden kulut­tua
minut vangittiin. Muistiinpano
ohranan asiamiesten tekemästä pöy­täkirjasta:
' Jos6 Vicente Abreu. Sa­lanimi
Guanima: Pidätetty asunnos­saan
26. 6, 1952. Venezuelalainen.
SYNTYMÄ-
PÄIVIÄ
Sofia Ranta, Sault Ste. Marie,
Ont., täyttää torstaina, syyskuun 30
pnä 75 vuotta.
Ivarl Finbery, Mokomon, Ont.,
täyttää sunnuntaina, lokakuun 3
pnä 70 vuotta.
Yhdymme sukulaisten Ja tutta-vain
onnentoivotuksiin.
vallisuuden lujittaminen, mitä nä­mä
sopimukset ovat osaltaan autta­neet,
on erittäin tärkeätä revanshi-hengen
saadessa edelleen niin suur­ta
Jalansijaa Länsi-Saksassa.
Porkkalan luovutus on ajankoh­tainen
asia myös siksi kun se osoit­taa
että Neuvostoliitto ei ole vain
puheissaan-ehdottanut Ja vaatinut
ulkomaalaisten sotatukiasemien
purkamista, vaan myös käytännössä
tätä ajatusts toteuttanut.
Lopuksi uskomme, kuten Suomen
ensimmäinen varapääministeri Paa­vo
Autio sanoi, että mainittujen so­pimusten
pohjalla on kehittynyt t i ­lanne,
mi.^sä voidaan sanoa, että
Suomen itsenäisyys on nyt lujem:
mälla pohjalla kuin koskaan en­nen.'-.
: ,
Ei siis ole lainkaan ihnie, vaikka
Porkkalan luovutuksen Ja ystävyys­sopimuksen
allekirjoittamisen 10-
vubtispäivä saikin niin. suurta huo­miota
sekä Suomessa että Neuvosto­liitossa.
ten ,öll pakitb vapauttaa minut,
mutta ilman asumisoikeutta koti­maassa.
Minut karkotettiin Mek­sikoon,
jonne v. 1958 sain tiedon
Jimenezin hallituksen-kaatumisesta.
Palattuani' . Caracasiin minulle
ojennettiin puolueen jäsenkirja. Be-tancourtin
hallitus Julisti juhlalli-
\ KotttatllistuKsessa llttydettM*oiÄ;iminun vapauttamistani. Viranomais!
pret*divmtpia«p^ottolfe..f,
Olivat; Jultäaki 'äiktatuurin ^ahkarla
yuosla,;.Jo)den petomaisiin.-tlmlöihih
tutustuin ieänsallisen turvf^ilisuus-hallinnon;
vankiloissa. Näin>: -miten
vä)lkcjj^'.hakattiin ruoskalla» miten
haavoihin ripoteltiin suolaa; ja: pip­puria.
Poliittisia vankeja seisbtet-iiin
vuorokausia kivisissä "ruumis­arkuissa"
tai paljain'Jalöin;:rke)iäs-sä"
vterävähAmpaiMen aut^n j|fasaus-:
pyörien pääUä^f Sähkövjifta ?^aatet-tiin
laskea'h6]d<ih.lävitse&i täljsam-muttaa
'sikaari' tieidän kasvoihinsa.
Ja tämä'kaikki sen yuoksii; että olisi
saatu uhrilta tietää nimiä Jj|','6soi^
teitä, saada U^sia uhreja. ' i
Tähän saakka on muistiä(||{ani säi-'
lynyt kymmenien "kuuiitsteluko-peissa'
elävältä poltettujen vankien
nimet. Nämä kidutusmentelmät te­kivät
monista' invalideja koko iäk­seen.
Tiedän tapauksia, että vanke­ja
heitettiin ulos ikkunasta asfalt^
Uin tai työnnettiin alas lentävästä
helikopterista. Niinä muutamina
kuukausina, jotka olin näiden pe­tojen
kynsissä, tuli yhtä ja toista
myös minun osalleni. Tätä kaikkea
olin kuvannut kirjassani "Tämä on
CN". Kirja on dokumentaalinen,
osittain omaelämäkerrallinen. Vain
muutamat nimet ovat keksittyjä:
Vankilassa lopullisesti käsitin; et­tei
iniinun paiickani Ole "demo­kraattisen
toiminnan puolueessa",
jonka monet jäsenet antautuivat
taantumuksen ensi iskusfa. Puo­lueen
Johtajat alkoivat'harjoittaa it­se
asiassa amerikkalaisille' monopo­leille
edullista politiikkaa, pettivät
Vallankumouksen, kansan ja demo­kratian.
Myöhemmin, Jolloin olin
jo kommunisti Ja kiersin vankiloi­ta
ja keskitysleirejä, tapasin varti­joiden
Joukpssa entisiä puoluetove-
1'öitani AD-puolueesta. \^ Nykyinen
presidentti Raul Leoni, Joka on sul­kenut
tuhansia isänmaanystäviä
keskitysleireihin, on myös tämän
puolueen suosikki. Quasinan keski­tysleirillä
minä Ja muutamat lähei­set
ystäväni päätimme sanoutua ir-ti
pettureista Ja liityimme kommu­nistiseen
puolueeseen. Se tapahtui
v. 1953 lopussa.
Venezuelan kommunistisen puo­lueen
3. edustajakokouksessa 1961
pitämässään puheessa pääsihteeri
Jesus Faria täysin perustein sanoi,
että kommunisti( ovat kunnialla
kestäneet koettelemukset, jotka
ovat tulleet isänmaanystävien osak^
si taistelussa "goriljain" vihattua
yaltakomentoa vastaan. Kommunis­tit
ovat selvilriieei iaistelusta pyö-veleitä
vastaan kasvaneina ja vah­vistuneina.
Toveri Faria totesi, että
puolueeseen on liittynyt muiden
puolueiden parhaat edustajat.
Viiden vuoden vankeuteni aikana
olin. pakkotöissä Guasinan ja Zakur
panan keskitysleii^eissä sekä eräissä
Caracasin vankiljqissa. Tutustumi­nen
poliittisina yankeina olleisiin
vanhempiin kommunisteihin vai­kut^
minuun suuresti. Vankila oli
minulle ankara poliittinen koulu,
osallistuin marxismin-leninismin
kerhon salaisiin kokouksiin. MinuK
ia oli onni kuulla Jesus Fariän kes­kusteluja
vankien kanssa Guasinan
keskitysleirissä ja Sydad-Bolivarin
vankilassa.
Jopa ristikkojen takanakin viran­omaiset
vainosivat minua kirjani
julkaisemisen vuoksi. V. 1957 lop­puun
mennessä olin töin tuskin
elossa kärslmieni kidutusten vuok­si.
Tähän aikaan oli kautta maan
mielenosoituksia,, Joissa vaadittiin
sesti demokratian maahan. Kommu-nistisät
ja muut edistykselliset jär­jestöt
alkoivat toimia Julkisesti.
Mutta tätä ei jatkunut kauan kun
Betancourt, siirtyi kauniista sanois­ta
Ifkaisiin tekoihin. Maassa alkoi
jälleen ankara terrori,
'v Kommunistit kokosivat "goril-lai^
V terrorin alla elävät väestöker-rotaset
toimintaan. Toukokuun 4.;
pnä'1962 Garupanossa syttyi väes­tön'"
tukema varuskunnan kapina.
Mutta kapina tukahdutettiin. Tu­hansia
vankeja heitettiin jo ennes­tään
ylikansoitettuihin vankiloihin
ja keskitysleireihin. Myös minä
olin.heidän joukossaan. Ei ole tar­peen
kertoa kaikista kärsimyksis-tämme,
niistä on jo paljon kirjoi­tettu.
Vankiloissa ja keskitysleireissä
on vieläkin tuhansittain poliittisia
vankeja, heidän joukossaan kan­samme
parhaita poikia. Monet van­git
ovat vakavasti sairaina. Jesus
Farian, Fredy Munjosin ja MAL:n
pääneuvoston Jäsenen Eloi Torresin
terveydentila on huolestuttava.
Aivah äskettäin presidentti Leo­ni
antoi määräyksen maan kaikkien
kommunistien vangitsemisesta. L i ­beralismin
naamio on lopullisesti
heitetty pois ja sen takaa ovat pal­jastuneet
fasismin kauhistavat kas­vot;
Tästä aion kertoa uusissa kir­joissani.
Aion mahdollisimman pian
päättää jo San Carloksen linnoituk­sessa
aloittamani kirjan "Venezue­la
1963". Se on romaani Betan-courtln
ryhmän petomaisuuksista.
Haluaisin myös kirjoittaa loppuun
kirjan poliittisista vangeista "Ris­tejä
eläville". Kirjoissani on vähän
keksittyä. Käsittääkseni vallanku­mouksellinen
kirjailija on taisteli­ja,
Jonka aseena on kynä. Maja-kovski
on sanonut hyvin: "Haluan
että kynä olisi pistimen veroinen".
Tulen nähtävästi asumaan Kuu­bassa.
Tunnen Itseni jo riittävän
voimakkaaksi jatkaakseni taistelua
sanoin ja teoin. (V. Uljanov —^
APN).
YK:n YLEISKAKOtb KRIISIN ^AIIJOSjSA
"Miten t i t ^ i e kehittyykin; :'Aairian vakavat tapahtumat <tUvi8täv^t
ilmapiiriä yldiiikokotikgen 'Jeparilla; Ilineloenä voidaan pitää, että niin
Vietnamin kuin Etu-Intiankin yliteentörmäyksiBtä puhutaan yleiskoko­uksessa
paljon. ' '
Tässä yhteydessä paljastuu jälleen'se YK:n heikkous, että eräät
Aasian maat, etinen kaikkea Kiina ovat maailmanjärjestön ulkopuolella.
Ehdotus Kiinan Jäsenyydestä on hylätty kerran toisensa jälkeen ja niin
tapahtunee vielä nytkin . . . '
Kiinan jääminen Jatkuvasti ulkopuolelle vie pohjan YK:n mahdol­lisuuksista
toimia tehokkaasti Aasian r sotien V ja selkkausten lopettami-sekst^
färjestönvkannanotbtija yritykset eivät~^des tavoita Kiinaa, koäka
se «i tunnusta mitään velvoituksia'maailmanjärjestöön nähden. «Kuiten­kin
Kiinan myötävaikutusta tilanteen rauhoittamiseksi rajojen äärellä
tarvittaisiin kipeästi. Tämän Joutuu Y K toteamaan vielä useaan kertaan
ponnistellessaan sodan pilvien hajottamiseksi.'
- —Suomenmaa (Maakansa), Helsinki. ^
.iiiililHiRiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiininii
Suomen eduskunnan vattuusfuinta tunsi
kiinfymy^ä täkäläisiin kansalaisiimme
Syyskuun 8—-17 '• päivinä Ottawas-sa
pidettyyn Parlamenttien välisen
liiton (PU) kokoukseen osallistunut
Suomen valtuuskunta on kotiudut^
tuaan antanut selostuksen mainitun
kokouksen työstä ja esittänyt siinä
yhteydessä myös havaintojaan täkä­läisten
kansalaistemme ongelmista.
Suomen valtuuskuntaan kuuluivat
kansanedustajat ^Hertta Kuusinen
(skp), Kurt Nordfors (r), Tyyne
Paaslvuori (sd), Olavi Lähteenmä­ki
(kok) Ja Annas Leinonen (kp).
S61ostettuaan parlamenttien väli­nen
liiton kokouiita ja sen merki­tystä
yleensä, kansanedustaja Hert-i.
a Kuusinen sanoi Kansan Uutiset
lehdelle antamassaan haastattelus­sa,
että Canadan "matka oli val­tuuskunnallamme
antoisa, eikä vähi­ten
siksi, että kukaan meistä ei
aiemmin ollut käynyt tässä pinta-alaltaan
maailman kolmanneksi suu­rimmassa
maassa, jossa lisäksi on
runsaasti suomalaissyntyistä väes­töä.
Heidän tapaamisensa antoi mie­lenkiintoisen
lisän matkan ohjel­maan.'
*
Kokouksen varsinaisista päätök­sistä
hän sanoi, että "ne ovat tieten­kin
kompromissien tuloksia, ovat­han
liiton jäsenet 75:stä eri maasta
ja eri puolueiden edustajia. Voil
daan sanoa, että päätökset jsellaise-naan
eivät tyydytä ketään taydelli-
KASHMIRIN SODAN
TÄRKEIMMÄT VAIHEET
Lontoo^ Kansainyhteisöön
kuuluvat naapurivaltiot Intia ja
Pakistan olivat katkerassa taiste­lussa
toisiaan vastaan l:8estä
syyskuuta, jolloin Pakistan syytti
Intiaa '^häikäilemättömästä hyök­käyksestä"
ja lähetti joukkonsa
kiistaa herättäneen Kashmirin
aselepolinjan yli.
Selvää kuvaa taisteluista 240
km:n pituisella rintamalla on ol­lut
vaikea saada, koska molemmat
puolet ovat esittäneet väitteitä ja
vastaväitteitä suurista etenemisis­tä
ja strategisista eduista.
Molemmat puolet ovat kuitenkin
käyneet ankaria taisteluja ilmassa
ja Funjabin hiekkatasangoilla. Tals:
telut tulivat rauhallisemmiksi vas­ta
viime viikolla, jolloin Kiina tuli
alueelle ja uudeksi uhkaksi Intian
pohjoisrajalla.
21 päivää kestäneen Kashmirin
taistelun tärkeimmät päivämäärät
ovat seuraavat:-
1. syyskuuta — presidentti Ayub
Khan syytti Intiaa häikäilemättö­mästä
hyökkäyksestä, ja pakistani­laiset
joukot ylittivät rajan lukui­sien
elokuun 9. päivästä alkaneiden
yhteenottojen jälkeen.
6. syyskuuta — Intia marssi Län­si-
Pakistaniin kolmiosaisessa hyök­käyksessä,
joka oli pääasiassa suun­nattu
Pakistanin liikennekeskusta
Lahorea vastaan.
9. syyskuuta — YK :n pääsihteeri
U Thant vieraili Rawalpindlssä ja
myöhemmin Delhissä ja kävi rau­hanneuvotteluja
molempien maiden
Johtajien kanssa.
17. syyskuuta — Kiina julkaisi
uhkavaatimuksensa, jossa annettiin
aikaa kolme päivää.
20. syyskuuta — turvallisuusneu­vosto
vaati aselepoa.
Kesti, mutta juuri se, että kysymyk­sissä
ku itenkin voidaan löytää yhtei
set päätökset, ovat osoituksena
toiminnan, hyödyllisyydestä.
"Tapaamamme suomalaiset siirto­laiset
kertoivat elämässään ja olo-snhteistaan.
Aikaisempien siirto-lalspolvien
oli ilmeisesti helpompi
juurtua uuteen maahan, mutta.myö­hemmin
saapuneiden on jo vaikeam­pi
tuntea itsensä täysivaltaiseksi
kansalaiseksi voidakseen esim. edis­tyä
ammatissaan tai työalallaan.
Vuosikymmeniä Canadassa asuneet
tuntevat tämän valtavien mahdollb
suuksien maan jo tietenkin kodik­seen
Ja eräät heistä ovat selviyty­neet
hyvinkin, mutta heilläkin on
kaipaus vanhaan kotimaahan. Jot­kut
ovat palanneetkin takaisin, mnt-ta
silrtolaisatka on vieraanuttanut
entisestä kotimaasta mm. siksi, että
on valkeampi tottua esim. alhaisem­paan
paikka- ja kulutustasoon. Nä­mä
siirtolaiskokemukset eräs tapaa­mistamme
puki osuvan aforismin
muotoon: "Siirtolainen on onnelli­nen
vain keskellä Atlantia olles­saan
matkalla kotimaahan tai sieltä
pois". Myöhemmin siirtolaisiksi läh­teneet
eivät kovinkaan usein kieli-ym.
vaikeuksien vuoksi ole saavut­taneet
haluamaansa. Useat heistä
haaveilevat' kotimaahan -paluusta,
mutta sitä ennen täytyisi saada ko­koon
kalliit matkarahat eikä se ole
aivan helppoa.
Erhard lupaa
halUtuksen 21.10
Bonn. — Länsi-Saksan liittokans­leri
Ludwig Erhard ilmoitti keski­viikkona
—-kolme päivää puolueel­le-
menestyksellisten liittopäivävaa-lien
jälkeen — että hän esittelee
uuden hallituksensa liittopäiville 21.
lokakuuta. :
Vaalien jälkeisessä ensimmäises­sä
hallituksen istunnossa Erhardin
ilmoitettiin sanoneen, että kriBtil-lisdemokraattisen
puolueen' :;Ja
Erich Menden Johtaman vapaiden
demokraattien hallitusyhteistyö tä-lee
jatkumaan. -i: •
Yhteisymmärrystä saattaa häiritä
kristillisosiaalisen unionin johtajan
Franz Josef Straussin vaatimukset
ministeripaikasta. Kuten tunnettua
vastustaa Mende ministerisifilkun
myöntämistä entiselle puolustusmi­nisterille.
Strauss ei toistaiseksi ole ilmoit­tanut,
aikooko hän vaatia paikkaa
hallituksessa.
PÄIVÄN PAKINA
VIIKON POTPURI
Voimatta puolustaa lehtensä
kantaa Averell Harrlmanin puheen
tiimoilta, Vapaa Sanan "Kivipe-rän
Pekka" yritti puolustautua sil­lä,
että tarkoitus "on palvella lu­kijakuntaamme
mahdollisimman
tuoreilla uutisilla vanhasta koti­maastamme/
huolimatta siitä, mi­tä
ne koskevat . . ."
Kaunis ajatus, se myönnettä­köön.
Mutta miten selvittää Kivipe-rän
Pekka «en, että Harrlmanin
Turussa pitämä puhe Vietnamin
likaisen sodan puolesta kelpasi
Vapaa Sanan toimituskirjoituksek-
'sl — mutta Suomen tasavallan
presidentin Urho Kokkosen Ja
pääministeri Virolaisen' lausunnot
Vietnamin sodan tuomitsemiseksi
eivät saaneet armoa edes uutls-osaatolla?
Niin, että miten selitetään asian
tämä puoli?
On tietenkin hauska kuulla, että
Vapaa Sana on viimeinkin ruven­nut
palvelemaan "mahdollisimman
tuoreilla uutisilla" lukijoitaan.
Toivottavasti meillä on tässä oi­keus
vetää, sellainen Johtopäätös,
että Vapaa Sana ei enää ole sen
kerrotun sanomansa kannalla, et­tä
se ei Julkaise minkäänlaisia uu­tisia
Torontossa sellaisen kansa-
Uiisjätjestömme toiminnasta. Jon­ka
ohjelmasta se ei syystä tai toi­sesta
pidä?
Vai pyrkiikö Vapaa Sana välit­tämään
"mahdollisimman tuoreita
Uutisia" vain sellaisista vöuhottc-luistai
Joita karrihianin puhe
edustaa?
Siunatuksi lopuksi lienee syytä
palauttaa mieleen, että Vapaudes­sa
ei esitetty yhtään arvostelevaa
sanaa siitä, että Vapaa Sana kä­sitteli
Harrlmanin puhetta, vaan
siltä, ettei Vapaa Sanalla ollut yh­tään
arvostelevaa sanaa esitettävä­nä
siitä.
Syyskuun 18 päivän toimitus-kirjoituksessa
meidän lehtemme
arvosteli Vapaa Sanaa siltä, että
se julkaisi tolmltuspalstallaan
esittämättä "yhtään ainoata vara­usta
— puhumattakaan vastalau­seen
ilmaisemisesta", mr. Harri-manin
lausuntoja Vietnamin likai­sen
sodan oikeuttamisen hyväksi.
Oliko Vapaus tässä oikeassa vai
väärässä? Esittikö Vapaa Sana
jonkinlaisia "varauksia" tai moit­teen
sanoja Harrlmanin sotapu-heesta?
El varmasti esittänyt! Tä­ten
voidaan siis todeta, että Va­pauden
arvostelu oli sekä aiheel­lista
että ehdottomasti palkkansa-pitävää.
Allekirjoittanut on aivan var­ma
siitä, että jos Vapaa Sana olisi
julkaissut mr. Harrlmanin puheen
poliittisena vitsinä tai huonosti
onnistuneena sodanlietsojan satu­na,
niin Vapaus ei olisi puhunut
asiasta yhtään halaistua sanaa.
Mutta julkaista se varauksitta
tolmltuspalstallaan, se oli sama
kuin Vapaa Sana olisi halunnut
sanoa, näin me asiasta ajattelem­me,
vaikka istummekin nyt mr.
Harrlmanin housuilla tuleen.
taa puolustaa Vietnamissa mones­takin
syystä^.
Toisen maailmansodan aikana
Canadan asevoimissa palvelleet
muistavat miten meille opetettiin
kaiken varalta kaasusodankin
käyntiä. Meille selitettiin, ettei si­tä
tiedä, vaikka Hitlerin natsit
turvautuisivat lopulta kaasuso­taankin.
Niin saimme käsiteltä­väksemme
sinappikaasua. Meille
annettiin kaasunaamarihar joitus-ta.
Jouduimme ottamaan "sil-mienpesua"
kyynelkaasusta ja
haistamaan — että tuntisimme —
myös muita, hengenvaarallisia
myrkkykaasuja.
Onneksi koko ihmiskunnalle,
kaasusodan aloittamisen rikokseen
eivät natsit kuitenkaan turvautu­neet,
niin veriruskeita syntejä ih­misyyttä
vastaan kuin he tekivät-kin.
Valitettava tosiasia on, että si­tä
samaa ei voida sanoa Yhdys­valtain
imperialismista, mikä on
jo useita—kertoja syyllistynyt
myrkkykaasujen käyttöön Viet­namin
kansaa vastaan.
Useita kuukausia sitten tledoi-tettiin,
että yhdysvaltalaiset olivat
käyttäneet myrkkykaasuja puiden
lehvistön ja muun kasvillisuuden
hävittämiseen.
Sitten tuli maaliskuussa tieto,
että Yhdysvaltain asevoimat olivat
Etelä-Vietnamissa käyttäneet pa­hoinvointia
aiheuttavaa oksetus-kaasua,
joka ei voimakkaita j a.
terveitä ihmisiä tapa, mutta tie­tysti
lapsia ja sairaita.
Syyskuun alussa tuli Saigonista
tieto, että yhdysvaltalaiset olivat
käyttäneet kyynelkaasua naisten
ja lasten savustamiseksi pois al­keellisista
pommisuojista, luolis-
Kelpaa sitä Jenkkien likaista so- ta ja maanalaisista kuopista.
Viime viikolla tuli tieto;; että
Etelä-Vietnamissa olevien amerik­kalaisjoukkojen
komentaja, ken­raali
William C. Westmoreland,
jonka alaiset miehet ovat USAn
omien uutistietojen mukaan käyt­täneet
kaasua siviilejä vastaan^ ön
nyt pyytänyt Washingtonista ;vi-rallista
lupaa kyynelkaasun lälyt-tämiseksi!
, .
Saa nyt nähdä, löytyykö yhtään
sellaista suomenkielistä lehteä; mi­kä
kiiruhtaisi puhumaan Jenk­kien
kaasusodan oikeuttamisen
puolesta joko omin sanoin, tai jon­kun
"sotahullun" housuilla tuleen
istuen.
».• - •» *
Siunatuksi lopuksi sietää kiin­nittää
huomiota AP:n Lontoon uu­tiseen,
missä syyskuun 23 pnä ker­rottiin,
että eräs baari on Rhos-nessnyn-
kylässä kieltänyt paikal­lisen
tyttö-collegen oppilailta oi­keuden
vierailla tarjoiluhuonees­saan
tyttöjen rivon Icielenkäytön
johdosta.
"Näiden tyttöjen pitäisi opiskel­la
opettajaksi", selittää ko.laitok-sen
edustaja. "Siitä huolimatta
jotkut heidän Jutuistaan saavat tu­kan
nousemaan pystyyn."
Mainitun uutistiedon mukaan
"tytöt ovat yhtä pahoja Ja pahem­piakin
kuin heidän poikatuttavan-sa.
He kiroilevat yhtä paljon kilin
pojatkin ja he yhtyvät likaisten
laulujen esittämiseen. He tietävät
(niistä) kaikki sanat."
Niin sitä pitää baarin huolehtia
asiakkaittensa kielenkäytöstä..
Menkööt tytöt kiroilemaan ja
rumia lauluja esittämään salakä-pakoihin
— vain heidän poikatut-tavillaan
on oikeus rellastaa. k i ­rota
ja laulaa rivoja laulua " i h ­misten
ilmoilla". Käraäkoura.
•s*
i e ' *