Vapaus, July 18, 1928

              Sivu 2 Keskiviikkona, heinäk. 18 p;nä—WecU Jnly 18
VAPAUS TTMX. OMario.' kaiUdn*. ^ U i •nassaUJ. ]a miäzSKTini. JaUviiTisä.
TAABA.
T O I M I T T A J A T i
B. A- TENHUNEN.^' f**H. SULA. B. PEHKO.<fEN.
KatfaMTaJ at tha Foat Offiea Dapaitnaat. ^Ottava, aa aaeond daaa Battar.
the onlr otsaa of Fiasiik IForken ia Caoada. tUtUtliti dailr at Sodborr. Ostaiiai.
ILIlOTUSHDtTfAT VAPAUDESSA:
Hal—niaotafaat tlJK karta. tlJtO kakai kotaa. — ATialUttoomaaooOaMtakac* SOe. pal«tataB»a. —
•hMBmaafinniutmkaat SOc. karta. tlM S kertaa. — SjntTalUatoOUat tUOO kerta. «240 S kartaa. —
Atia«amotaka« «ZJOO karta. f3J(n kakai kertaa. — KlUM^ioatakaat «ijOO karta. — Kaolaiaanilnotak.
aat V3H kntji. SOc liiiqakaa kiitcalaataeha tai (utiatorjiayai. — HilgtiintlaA»* ia raotat&aatakaal
Mi Vk II u . fUO kolaa kartaa. — TtBiSSSlaotMjiea S* tootaaataattuurian oo, Taadittacaaa. Bkataoira
•hanmhlata atakälaaa. — TiUakaSa. ]«iu ai aeetaa raka. ai talla lakattimiH. paital aaliitflaataa, jtilla
aa. tdtaskaac
' TtLAUSHCCLAT: • . • •
1 Tk. M-SO. C kk. «2.S0. S kk. I1.7S ia 1 kk. flM. - Tkdra^altoikia ia Sooaaaa aeU «aaalk
•»aytfln I *k. KJOO. 6 kk. SSJO. S kk. «2J» {a 1 kk. «IJO. ^
Lekteep aiotot UmotokMt pitäi oUa koottoriua kello 4 ip. UmettjmlapZlTia edellitcoä arkipäiviaju
• i * c a t o tei«it«at LCbatt^ Baildiac. SS Lena StraaC Pakalia SSfM.
••yndaa koattori; Ubacty B v U i a c SS Loraa St. Pakalla ItSS. Poatlaaaus Box «f. SmSUn. Oat.
No. 150 it^jn
Työväen luokkataistelun kannalta
asiaa katsoen ön aivan yhdenteke­vää
minkälatfiia ovat muodoltansa nle
talstelutunnukset, jotka kulloinkin
tempaavat joukkoja mukaansa. Niiden
arvo el r i i p u niiden sanaopillisesta r a ­kenteesta,
vaan siitä sisällöstä, minkä
suuret joukot niille antavat Vasta­takseen
tarkoitustaan riittää.']cun j o u -
kot timtevat ne (aniksensa, kun ne
kykenevät oiastämaan joukkoja toi­minnan
tielle.
CaMcal a4*altia!aK niaa Tte. per caL lacb. M i a l u a akaiza faa dacU
k * • kaat ädtacOAax aaciiaä aaoe« tSä KaalA Paep& la Gnada.
iaamloa 7Se. Tka Vapaaa
to «itB «3Mt Ukaaa» aaa «aitaaau atmitaaaa kinaaaaaaaa. kitfottakaa aadaHaaa rttkkaaaknilajaa
I -mimait S. V . KANHASTO. UikVaanholtaia
Porter on pelastettava
Sotapalveluksesta, karanneen ja
NeW^ Bedfordin kutomatyöläisten la-
Jcqfijohtoon o^llistuneen nuoren to­verin,
John Porterin ankarasta köh
-talosta kirjottaa Daily Worker:
John Porterilta pn saapunut sa-
"^noma, jolla hän korostaa pikaisiin
avustustoimiin ryhtymistä hänen
suhteensa. Sillä» sotilasviranomaiset
Fort Adamsissa käyttävät kaikkein
äärimäisimpiä toimenpiteitä, murs-katäkseen
tämän rohkean taistelijan
taisleluhengen. Tätä Porterin avun­pyyntöä
ei suinkaan ole käsitettävä
heikkouden osoluksena. Hän näet
mainitsi äskettäin lähettämässään
kirjeessä, joka oli kirjotettu sen jäl­keen
kun hän oli sijotettu yksinäi
seen koppiin, muun muassa: "Olen
valmis antamaan elämäni, milloin
tarpeellisiOf työväenluokan puoles
ta." Nyt hän käsittää, e«Ä hänellä
on vain kaksi vapautumismahdolli-suuttp.
Niistä ensimäinen on se, et­tä
hän antautuu luokkavihollisilleen
ja kieltää omat periaatteensa; ft>i-
, nen on koko maata käsittävä työ­läisten
«protestiliike hänen puoles­taan
ja vapauttamisekseen. .
Yhdysvaltain sotalaitoksen tsaa­rit
eivät tahdo antaa John Porte-rille
tilaisuutta puolustaa asiaansa
~ ja sit«i paljastaa sotalaitosta—
julkisen, yleisölle avonaisen kenttä-oikeuden
edessä. Mutta kuitenkin
~PV9th9pitlne?t häntä vankilassa jo
lähies; kuulkmide^ liMldcein epä:,
inhjmillisimmi^ . olosuhteissä, i i '
jflaxi kuulustfltia ja ilm^n että. hän»
1ä. vastasi pllsi ttostettu e4es min­käänlaista
syytöstä. Sotilasviran­omaiset
ovat turvautuneet entistään
Taakälaismaisempiin m e t o d e i hin
Porterin taistelukurssin murskaami­seksi,
jopa siinä määrin, että kuo­lemakin
olisi parempi Porterin ny­kyistä
olemassaoloa.
saattamaan Porter kuulusteltavaksi
heti- Mutta meillä työläisillä ei ole
syytä antautua harhaluulojen vai
taan siität minkälaista "oikeutta*
me saataroiiife odottaa kenttäoikeu-delta.
Saamme näet olla varmoja»
että elleivät työläiset heti ryhdy
toimenpiteihin Porterin puolesta,
niin on hänen edessään elävältä
kuoleminen sotilastyrmässä, johon
verrattuna toiset vankilat ja niiden
vankien kohtalo on melko lievää
hommaa. "
Porterin juttu on uusi osotus
luokkatietoisuuden heräämisestä so­tilasten
keskuudessa, mikä heräämi­nen
ilmeni ensimäisen kerran. Ha-ivaiissa
1925, jolloin Sdiofieldin
kasarmissa perustettiin kpromunisti-
M u t t a pystyäksensä edellämainit­tuun'tehtävään
on välttämätöntä, e t .
tä ne vastaavat sen ajankohdan t a r.
vetta„ jolloin n e esitetä&n.^ E l l e i näin
ole asianlaita,'ei niiaiä (|e mitään a r ­voa.
Ajankohdan'tarve iaaien o n pe­räti
vaihteleva. ' S i t ä j<äituu txmnus-lauseidenkin'
va^televaisuus.
n u k ^ , j ^ k k :^jrttäväli mtiodoUisen
rakenteensa vubsilEymmenlä. jopa^-siiu-to
j a k i n , vaikk» niiden T käsitesitiStft
kulkeekin syvien mullistusten tietä.
Ne ovat kuin verhoja, jotka peittä-vät
milloin mitäkin esinettä, mutta
j o t k a esineet aina kantavat nimeä
verhojen mukaaa tTseat tällaiset t u n ­nussanat,
kuten esim. kansanvalta, b-'
häilyväisyytensä takia, on k a i k k i k a i - r a n tAUä e i o l^ pienintäkään oleinäs-_ v a l t a sopii porvarillisen luokkavaltlon
kessa. Se. on. heidän taisteluaseittensa ' ijuitteisiln — he t ä T n S n olemattoman
kohde —: j a samalla heidän käsityk­sensä
mukaan ainoa teholsa keino so­sialismin
toteuttamiseksL Sen alla k u l .
kee koko nykyajan sosialidemokraat­tinen
liike.
K u n kansanvalta-timnus täten p a l ­velee
srleisenä, vieläpä melkoisen te­hokkaana
käsitteiden TiSTnmpnTiyifv^n
välikappaleena — pimityksen aseena,
n i i n o n paikallftan ottaa se lähemmän
saolon edellytystä. Nykyinen aikakausi
on luokkavallan aikakautta. — Luok-kavalta
j a kansanvalta ovat toistensa
äärimmäiset vastakohdat ja mikän
taituruus ei kykene ymppäämään n i i -
tä sopusointuiseksi kokonalsuudeksL
E i voi olla olemassa mItäHn sen m ah
tarkastelun alaiseksi
Suurten joukkojen keskuudessa k a n -
sanvaUaha yleisesti tarkoitetaan sitä.
mitä se sanamuodollisesti osoittaakin
— kansan valtaa — siis kansan todel­l
i s t a vallintaoikeutta itsensä y l i — o i .
keutta määrätä omissa asioissaan,
Kansanvallan tarkoitus on siis sama
vat palvelleet h i s t o i i a l U ^ olemassao­lonsa
aikana mitä^moninalsempia v i r^
tauksia. Vanhassa Kreikassa j a Roo.
massa sana demokratia, kansanvalta
oli timnuksena. 'orjatyötä riistävän
kansanosan tasa.arvoisuuspyrkimyksil-le,
feodalismin häviöaikoina se o l i
nousevan porvariston tunnussanana
sen tavoitellessa yhteiskimnallista v a l ­taa
j a nykyisessä yhteiskunnassa sen
on kirjoittanet lippuunsa sekä häviö­tään
kohti kulkeva pikkuporvaristo e t ­tä
kahleitaan katkova työväestö.
Voinmie siis sanoa tuon tunnussa­nan
olevan aikakautemmekin ihmisll
k u i n 'sosialisminkin tarkoitus. — Se
P A juuri se päämäärä, jonka saavutta.
miiseen koko vallankumouksellinen
työväenliikekin perinunältään tähtää.
Se on siten kiivaimpienkin kommu­nistien
pyrkimysten päämftftrftnlt.
Kansanvallan vastakohtana ei ole
yksivalta, pHnk^fiii usein sanotaan,
vaan *Iuokkavalta. Asiallisesti el ole
olemassakaan mitään yksinvaltaa —
siHä mahtavinkin yksinvaltias on ase,
massaan vain yhteiskunnallista val­taa
käsissään pitävän luokan palvelija.
Hman tiion luokan tukea ei hän olisi
le hyvin tunnetun. Useimmat ovat
sitä käyttäneet. Mutta missä merki-
.tyksessä? Mitä on sillä käsitetty ja
sen nuorisoliiton yksikkö. Tästä mitä ajatellaan sen voimaansaattami.
sesta? Vastauksen antaminen näihin
kysymyksiin on vaikeata —. yleispä-
Mutta moisista kidutuksista huo­limatta
kieltäytyy Porter hylkää­mästä
työväenluokan asiaa. Hän
toivoo ja luottaa siihen, että työ­väenluokka
ryhtyy häntä auttamaan.
Kansainvälisen työväen puolustus­liiton
taholta onkin tehty kaikki
mikä mahdollista pn, mikäli asian
laillinen puoli on /kysymyksessä.
Niinpä puolustusliiton palvelukses­sa
olevat asianajajat parhaillaan
koettavat pakottaa viranomaisia
kommunistisen nuorispliiton yksikön
perustamisesta sai - Grouch 40 ja
TrumhuU 26 vuoden vankilatuo­mion.
Työläisten joukkoprotestee
rauksen takia, joka tapahtui kom­munistien
johdon alaisena, heille
angietetut timmiot kuiteiddn alen
nettiin, toinen kolmeen <ja töinen
yhteen vuoteen. v
Porterin vangitsemiselle antaa
erikoista merkitystä se, että hän
osallistui aktiivisesti. parhaillaari
cäytävään New Bedfordin lakkoon,
'orterin juttu oi} selvänä kuvaidc-sena
siitä, minkälaista osiiutta sota-aitos
fesittää ' teoUisuustaisteluihin
nähden, i;-Sillä vaikka am^erikataista
kapitalismia ei yielä «lekaakaan ^a»
kavampi VHätä j^otilaidensa 'Icohoa-vanluo)
ckatietoisuuden taholta, niin
ovat sotilasviranomaiset kylliksi
valppaita tekemään Porterista "esi­merkin'^
kaiken mahdollisuuden va­ralta.
Kun hallitus, aikoo käyttää Por­terin
juttua koejuttuna, niin on työ­läisten
vastattava tähän taisteluhaas-teehin,
ja joukkomielehösotusten
kautta tiedotettava sotayirastpUe, et­tä
JPhnJPorterin juttu tulee kaiku­maan
työläisten huulilla icautta
maailman. Bostonissa ja muualla­kin
on jo järjestetty protestikokouk-sia,
joissa on vaadittu Porterin va­pauttamista.
Työläisten on kohotettava äänen­sä
Porterin puolesta kautta maan!
Porter on pelastettava työväen­luokalle!
Fascismin perusteet horjuvat
töisesti se o n mahdotontakin. K a i k ki
eivät tarkoita kansanvallalla samaa.
Pikkuporvaristo käsittää sillä laajem­pien
kansankerrosten päästämistä o-
^alliseksi valtion hallintaan, sosialide­mokraatit'
yleiseen äänioikeuteen pe.
rustuvaa parlamenttaarista hallinto­tapaa,
kommunistit — toistaiseksi 7 -
työväenluokah valtaa.
Näemme siis kansanvalta.sanan o-levän
merkitykseltään peräti häilyvän.
Siltä syystä se nykyoloissa ei kelpaa*
kaan. tunnukseksi ratkaiseviin pää-niääriin
p3^kivälle vallankumoukselli­selle
työväelle. Sosialidemokraateille
se sensijaan, j a epäilemättä j u u r i tuon
mitään. Taistelu yksinvaltaa vastaan
on aina ollut tosiasiassa taistelua jon­kun
luokan valtaa vastaan. J a -taiste.
lu luokkien vallan hävittämiseksi —
se on taistelua kansanvallan luomi­seksi-
Tarkasteltuamme n3i: kansanvallan
dottomampaa kum hallintoalue, mis­sä
vallitsisi kansanvalta j a luokkaval-ta
samaan aikaan. K a i k k i a l l a ne te­kevät
toisensa mahdottpmiksL Jokainen
ymmärtää, ettei esim, ihminen voi
olla samanaikaisesti elävä j a kuollut:
yhtä vähän mahdollisuuksia on luok.
kavaUalla j a kansanvallalla j>lla ole.
massa samaan aikaan. K a n a v a l l an
syntymisen ehtona o n luokkavallan
kuoleminen.
S.iinä juuri onkin ydinristiriita kom­munistien
j a sosialidemokraattien vä­lillä.
Kommunistien mukaan nykyinen
porvarillinen luokkavalta vallankumo­uksen
kautta muutetaan köyhälistöni
luokkavallaksi ja tämän suoritettua
voimatehtävänsä yhteiskuntaluokkien
hävitessä muuttuu se suorastaan sosi.
käsitettä Ja todettuamme sen vasta­kohdaksi
luokkavallan, sekä huomau.
tettuamme kansanvallan luomisen o-levan.
ijyrkimmänkin kommunistin t o i ­minnan'
perimmäisenä tarkoituksena,
herää kysymys: onko siis sekä sosiali­demokraatin
että kommunistin käsitys
kansanvaltakysymykseen nähden sa­ma?
Eikö ole olemassakaan näiden
aatesuuntien välillä todellista risthrii-dan
aihetta? Mistä johtuu näiden
aateryhmien keskinäinen katkera
kamppailu?
Vastaamme lyhyesti: fgäsitys kiän
alistiseksi kansanvallaksL Siis: porva­rillisesta
luokkavallasta köyhälistön
luokkavallan kautta sosialistisen y h -
teiskimnan kansanvaltaan. Siinä v a l -
lanktunouksellisen l i n j a n kehityskaava.
Sosialidemokraatit sensijaan, puhu­essaan
kansanvallasta, , uskottelevat
kansalla jo parlamenttsiarisesti ole.
v a n - v a l l a n käsissään. Tämä pitääkip
paikkansa sillä ehdolla, että kansak
sanvallasta nykyhetken kysymyksenä
el ole sama- Syvä aihe ristiriitoihin
o n todellisena olemassa.
K a u k a n a sUtä. että työväenliikkeen
vasenunisto ei pitäisi arvossa j a h a l u ­a
i s i Icansanvaltaa. Kyllä se tuon v a l -
lan^arvon ymmärtää— vieläpä parem­min
kuin sosialidemokiiuitit Mutta
vallankumouksellinen työväestö ei h a ­lua
ilkeästi leikitellä kansanvältatun-nuksella.
Sillä miksikä viskata se n y .
kyisenä ajankohtana ebil|e, kun k e r -
si käsitetään vain porvaristo. Julkea
valhe se on sensijaan, jos kansaan l u ­etaan
myöskin työtätekevät väestö,
kerrokset — niinkuin tämän kirjoi­tuksen
yhteydessä teemme. V a l t a k a n .
salia Se on paljon sanottu. Näin I t -
selleen Ja muille uskotellessa on pe­t
i n p o h j in täs^tynsrt ummistaa silmänsä
tosiasioilta. Tosin tiedämme olevan
joukon parlamenttaarisesti hallittuja
porvarillisia tasavaltoja, mutta tämä
kansanvallan avulla muka rakentavat
hiljoilleen sosialistisen yhteiskunnan.
Tuskin voidaan ajatella käsitteitä e-nää
sen pahemmin hämmennettäväksi
k u i n noin menetellen tehdään. Tässä,
Jos missään, on asiat käännetty
"päälleen". Kansanvalta, joka on ole­va
tulos vasta yhteiskuntaluokkien Jä
luokkavaltlon häviöstä, asetetaan täs.
sä tuon hävityksen suorittajaksi Tämä
istns
N A T t O N A L M I N I S S R E U E F cnia
M I T T E E N E D U S T A J A N MABTrT*
H E N D R I C K S O N N I N M.ikTKA.
O H J E L M A
on vähintäin yhtä hullua kuin satu
syntymättömistä sudenpenikoista. jot­ka
söivät emonsa. J a onhan selvää:
sen avulla mitä ei ole. o n mahdotonta
hävittää sellaista, mikä todella on 0-
lemassa. Näemme siis. että sosialide­mokraattien
yhteiskunnallisen kehi
tyksen kaava: kansanvallan avulla hä­vitetään
porvariston luokkavalta ja
luodaan kansanvalta, on sekä järje­tön
että mahdoton. Tuossa kaavassa
jokainen osa sotii toistansa vastaan.
Sanoimme jo edellä, että vallanku­mouksellisella
työväestöllä el ole m i ­tään
kansanvaltaa vastaan. Väite, että
he tahtoisivat Jiävittää sen on kaikkea
perusteita vailla. Heillä ei ole edes
mitään nulhdollisuuksia hävittää sitä
tai edes taistella^ sitä vastaan, koska
Heinäknnlla:
Timmins 22
Pottsville
So. Porcupine
Connaught Station ..-.*.'.".",
B u r r i t t ..V.... ....
Sudbury
L£vack .,
Creighton Mtoe
Long Lake
3 PL
ei tee niiden luokkavaltaisuutta ole­mattomaksi.
Teoksessaan 18: B r u m a i -
rea sanookin .Manc: "Porvarillinen t a ­savalta
merkitsee yhden luokan r a ­joittamatonta
yksinvaltaa toisen luo­kan
y l i ."
E i siis voida mitenkään käydä väit­tämään
porvarillista luokkavaltaa t a ­savaltaisenkaan
kaapuun pukeutunee,
na kansanvallaksi Niiden luokkavaL
taisuutta ei mikään hyväuskoisuus
tee olemattomaksi J a rakentaa jotain
tällaisen harhakäsityksen varaan on
aivan järjetöntä.
Mutta n i i n näemme kuitenkih sosi­alidemokraattien
tekevän. Lähtien
siitä mahdottomuudesta, että kansan-sil^
ei ole missään oleinassa. Olema,
tonta eivät he hävitä, mutta sensi­j
a a n he kyllä surkeilematta paljasta­vat
kansanvallan valheelliseen ver­hoon
pukeutimeen porvarillisen luok.
kavallan j a taistelevat sitä vastaaa
On parempi, että asiat riisutaan sel­laisiksi
kuin ne todellisuudessa ovat.
SiUoin Jokainen tietää n i i h i n suhtau­tua
oikealla tavalla. Tosin tällaisesta
menettelystä Joutuu sekä porvarien
että sosialidemokraattien kiihkeän v i .
han esineeksi; tosin sellainen saattaa
johtaa tekemisiin porvariston "kan­sanvaltaisten"
elimien: ohranan, suo­jeluskuntien,
vankitjmnien > y j n . sel­laisten
kanssa. Siitä huolimatta on a -
sian selvyyden Ja työväenluokan edun
kannalta sanottava totuus julki.
Vallankumouksellinen työväestö el
halua käyttää nykyhetken taisteluis-saan
kansanvalta-tuimusta. koska se
ensinnäkin hämmentää käsitteitä Ja
toiseksi se e i ole nyksisen ajankoh­dan
tunnussanoja. Marxilaisille opeil­leen
xiskollisina he sensijaan Julistavat
ensimmäisenä tehtävänään olevan k u ­kistaa
porvarillisen luokkavallan Ja
asettaa sen tilalle'köyhälistön luokka­vallan.
J a vasta tämä köyhälistön
luokkavalta hävittämällä toisiUeen
vastakkaiset yhteiskuntaluokat Ja
muodostettuaan siten rtasa-arvoisen
työtätekevän kansan, luo todenteolla
kansanvallan- — Esko U r a .
• - P i i lisistä saapuneet luotettavat
kaapelitiedot kertovat, ettei Musso-linin
hallitus olekaan^-niin H>T^^^^^^^
pohjalla, kuin mitä maailmätle on
uskoteltu," kirjottaa liberaalinen
Toronto Globe-lehti. "Italiasta on
tietenkin tämmöisten, sikäläiselle
hällitusmahdille epämieluisten tie­dotusten
lähettäminen mahdotonta.
Mutta eivätpä edes fascisliset tukah-
•dutUsmetodit saata estää tiedotusta
siitä, että Italian rahaministeri krei­vi
Yolpi on joko eronnut tai ero­teltu
toimestaan. Seuraavassa para-graafissa
esitettävä yleinen tiedotus
on yhtä valistava Italian ulkopuo­lella
oleville ihmisille, kuin mitä
&e on hälyyttävä roomalaisille vi­ranomaisille.
"Njltemmin on saatu päivän va­loin
se tosiseikka, että ;Italiassa
kuukausittain ^pahtiivain vararik­kojen
lukimiäärä on kaksinkertais­tunut
sitten vuoden 1923- Itsekuna-kin
kuukautena tapahtuu näet keski­määrin
noin 900 vararikkoa. Vuo­den
1926' jälkeen on Italiassa kei­kahtanut''
ei vähempää kuin 52 kuu­luisaa
pankkilaitosta- Niiden vara­rikkoon
joutumisesta johtuvat l i -
rain menetykset nousevat huimaa­viin
hiljoonalukuihin,. jotka saatta­vat
maallikon aiyan hämmennyksiin.-
Muutamat taloustieteilijät selittävät
näiden pankki- y.m. vararikkojen
johtuvan siitä, kun Iira t r . va­kiinnutettu
liian korkeaan kurssiin.
Tässä suhteessa lieneekin asianmu­kaista
palauttaa mieleen "sen seilcan,
että vaikka Italian Iira ja Ranskan
frangi olivat samanarvoisia ennen
maailmansotaa, niin 'niiden suhde­luvut
ovat nykyään, senteiksi las­kettuna:
Iira 5.2, frangi 3-9.
Näin kirjottaa "liberaalinen" Glo-be.
Sekin tunnustaa fascismin perus­teiden
horjuvan. Mutta se ei tieten­kään
kykene eikä tahdo esittää to-dellisia
syitä moiseen horjumiseen
— imperialistiseen asteehin kehitty­neen
kapitalistisen järjestelmän ris­tiriitaisuuksia.
Globe yrittää vie­rittää
syyn tähän horjumiseen dik­tatuurin
kontolle, unhottaen tieten­kin
sen, että vain finanssiporho
Morganin rahastamana, useilla sa­danmiljoonan
dollarin lainoilla pn
fascismia ja kapitalismia saatettu
pitää ylläi Italiassa viimeisen kuu­den
vuoden ajan. Mutta näitä kapi­talismin
ristiriitaisuuksia ei ole voi­tu,
eikä voida, pobtaa millään
muulla mahdilla kuin proletaarisel­la
vallankumouksella. Siihen ovat
Italian työläiset nyt kypsyneempiä
kuin kahdeksan vuotta sitten; ja
sille -r- työläisten ja talonpoikain
tulevalle diktatuurille —- muokkaa
maaperää keinotekoisesti pystyssä
Muutama sana nykyKsen vaalitais­telun
Johdosta täällä B . C:ssa Ja erir
kolsesti Nanaimon piirissä, johon s i ­sältyy
myös kylä jota Chase River'-
i k s l kutsutaan. , :
Vaalitaistelu alkoi Jo maaliskuulla
semmoisella yksinkertaisella teolla, e t ­tä
kommunistipuolueen Chase Kiverin
osasto, joka kuuluu yhteyteen Cana­d
i a n L . P a r t y n kanssa, otti omatekol-
Ben alotteen Ja n i m i t t i Malcom B r u ­cen
— kommiuilstipuolueen Jäsenen
— työläisten »ehdokkaaksi näissä edes­sä
olevissa vaaleissa.
Ilmoitimme Nanaimon jehuille. Jot­ka
vielä uskovat että he kuiiluvat So-cialist
Party, of Canadaän, että olem­me/
nimittäneet M . Brucen ehdokkaak­si
tulevia vaaleja varten. Tästäkös he
kimpaantuivat Ja sanoivat, että mei­dän'täytyy
peruuttaa tuo nimitys, s i l ­la
he ovat aikoneet nimittää W. A.
P r i t c h a r d l n Nanaimon piiristä^ työ­läisten
ehdokkaaksi. Sillä P r i t c h s t d on
hyvä mies. Näiden sanojensa tueksi Ja
vahvistukseksi he sitten kokosivat
k a i k k i . Jotka vielä uskovat S.P. of C a ­nadaän
ja^ mitä he löysivät Nanaimon
9,000 asukkaasta kuusi henkilöä. Nä­mä
kuusi miestä sitten tulivat Chase
R l v e r l l l e sllnK tarkoituksessa, että p i ­detään
oikein- sovinnollinen neuvotte­lu,
ja että me Ilkeät kommunistit
myös tulisimme uskomaan, että P r i t c -
hard se 01^ ainoa mies. Joka on k e l -
maan\Omaan läjäänsä. Siitä huoli­matta
he sinnikkäästi puskivat eteen­päin,
sanofcÄ, että tulee olemaan kak­si
ehdokasta työUUsillä, sitten näh­dään
kumpiko saa enemmän ääniä.
Sitten tapahtui heille odottamaton
käännp asiassa: Pritchard i l m o i t t i e t ­tä
hän ei voi ottaa ehdokkuutta vas­taan.
Lääkäri on liänet sUtä Kieltänyt,
huonon terveyden takia.
E i tämä pyhä Nanaimon kolminai­suus
vielä tyytynyt T;ähän. Vaan he
kuuluttivat lyrt oikein avonaisen koko­uksen
Nanaimon työläisille, j a sai s i n -
ne pieniä porvareitakin tulla. Jossa
sitten valitaan ehdokas tulevia vaa­leja
varten työläisille. Tähän t i l a i ­suuteen
osallistui myös chaseriveriläi-set
j a M . Bruce. Tulos oli tässä k o ­kouksessa
se, että M . Bruce tuli v a ­lituksi
kahdella kolmattaosan äänten
enemmistöllä kolmesta esitetystä e h ­dokkaasta.
Nyt heillä el ollut enää
muuta jälellä kuin alkaa tekemään
sapoteerausta julkisesti ja salaisesti.
K u i n k a he siinä onnistuvat, siihen
vastaavat työläiset.
Mutta onnettomuus se kohtasi myös
meitäkin. Se tapahtiii sillä hetkellä
kun M . Bruce'n olisi pitänyt-täyttää
Toronton Eri paikkakoimilta
PUOLUEJÄSENTEN Y L E I N EN
K O K O U S PIDETÄÄN A L -
H A M B R A - H A A L I S S A
ensi perjantai-iltana kello kahdek­salta.
Tässä kokouksessa tulee k a -
siteitä vaksi monia varsin tärkeitä
asioita, joten kommunistisen puolu­een
kaikkien jäsenten olisi saavut­tava
tähän kokoukseen.
U R H E I L U K I L P A I L U T J A U L K O -
I L M A T A N S S I T
alkavat Don-laaksossa ensi lauan-tai-
iltapäivällä kello . kolmelta. U r ­heilukilpailut
ovat jäsenten väliset.
Tanssilattia on ihka uusi j a erin­omaisessa
kunnossa. Musiikki ensi­luokkainen.
Virvokkeita j a r a v i n ­t
o a saatavissa.. Tanssia jatketaan
i l l a l l a Don-haalissa, jossa niyös jae­taan
urheilukilpailujen palkinnot.
Saapukaa joukolla näiliin ulkoilma­j
u h l i i n . ^
EldnraHa:
Wanup
™ t e f l s h -
Beaver Lake
Espanola Station 4
Bruce Mtaes . . . . ' 5 ^
Sault Ste. Marie. Ont. . . . . . . " g „
?ault Ste. Marie. M i c h . ' 7
Sokertsaari, M i c h . ;; , f
"Sniämalnltullla paikkakunnilla ny
detään ottamaan • huoinioon tämä
matkaohjelma j a ' •järjestämään iiian.
viettoja eji Iltamia, sekä^ huolehti,
maan Umotuksista, että kaikista ryh­mistä
saapuisi mahdollisimman lukui-sat
kuulijakunnat seuraamaan mitä
kivihlllenkaivajien yU vuoden kestä­nyt
lakkotalstelu on opettanut Oo
välttämätöntä tietää ihltä koliiakko.
rintamalla t ^ a h t u u.
K a i k k i mukaan avustamaan lakko­laisia
heidän taistelussaan kuuden-tuntlsen
työpäivän saamiseksi ja palk­katasonsa
tukemiseen, että olisi mah­dollisuus
elämän välttämättömyvden
säUymiseen. •
Yllänhnltetyn komitean Torontoa
keskuksen puolesta. v
Toveruudella:
M a r t i n Hendrickson.
nimityspaperit. Siellä kaavakkeissa o-li
pykälä, joka määrää edustajan kel­poisuuden,
että henkilön on täs^tjnyt
olla 12 kuukautta B. C:ssa. Tämä se
„ - sulki portit M . B r u c e l t a , joten hän
volllnen työläisten ehdokkaaksi tässä yhdennellätoista hetkellä kerkesi 11-
piirlssä, j a v i e l ä— se on mies joka
voittaa. Emme ottaneet tuota noin
vain uskoaksemme, että se nyt on
Pritchard ainoa mies, joka on hyvä.
Teimme heille suoraan kysymyksen,
että mitä pahaa he näkevät M . B r u -
ce'ssa. He vastasivat, etteivät he tiedä
Bruce'ssa mitään vikaa.
S i i h e n sanoa tokaisimme, että siis
M. B. on hyvä mies j a n i i n ollen jtneil-lä
ei ole mitään syytä peruuttaa n i ­mitystä,
jonka olemme tehneet. Vält­telyä
puolueen periaatteista j a t a k t i i ­kasta
ynnä edellämainittujen miesten
paremmuudesta kesti kohne tuntia
sillä kertaa, j a viitenä sunnimtaina
sen jälkeen. Yksityiskohtaisesti kertoa
kaikki juonet j a oikoa kaikki valheet
mitä he hätäännyksissään joutuivat
käyttämään, ottaisi i l l a n paljon pape­ria
j a a i k a a tuUakseen selvitetyksi.
Mainituksi tulkoon, että he käyttäen
vihneistä valttia, tulivat eräänä sun­nuntaina
taas Chase. Rlver'llle neu­vottelemaan
ja toivat vielä sen hy­vän
miehen, Pritchardln, mukanaan.
Tietysti slUä tarkoituksella, että me
paremmin uskoisimme ja vielä, että
me enune saata sanoa aäoista n i in
suoriksi kun o n itse mestari paikalla
M u t t a asia ei muuttunut — iddimme
puoUamme oikein hyvällä tuloksella.
Sillä emme nähneet mitään pätevää
syyte peruuttaa nimitystä, jonka p l i m -
moittaa, että hän ei voi täjrttää siinä
suhteessa edustajan kelpoisuutta, sillä
hän el ole ollut 12:sta kuukautta
B. C:ssa. Alkaa el ollut enään kuin
puolitoista tuntia, k u n täsrtyl edusta­j
a i n nimityspaperit olla hallitusviras-tossa.
Oli toimittava nopeasti J a n i in
sitten nimitettiin Jack Place työläisten
ehdokkaaksi, j a paperit olivat viimei­sellä
minuutilla hallituksen v i r k a i l i ­j
a i n käsissä. tyyd37ttävästi allekirjoi­tettuna,
joten työläiset eivät jääneet
ilman ehdokasta.
Nanaimon piirissä on nyt neljä e.
dustajaehdokasta. Konservatiivit ja
liberaalit ovat asettaneet ehdc&kaansa.
Sitten siinä sivussa juoksee vielä e-räs
itsenäinen ' konservatiivi Mistä
hän on tullut, e i ole mintm tiedossani.
Mutta tämän p i i r i n asukkaita ei hän
ole. Luonnollisesti kalkki edustajat
toivovat voittavansa, mutta se nyt
pian saadaan nähdä kuka'^e pisim­män
korren vetää.
Näin edeltäpäin se eniten ihmetyt­tää,
että niitä on vielä työläisiäkin.
Jotka koko suullaan toitottavat, että
se e i ole työläisille vahingoksi vaikka
isin uutisia
METSÄTYCfLÄISTEN L A K K O -
A V U S X U S
Metsätyöläisten lakko. Joka on tääl­lä
pohjoisessa (ei kaukana Tinunin-sistä),
ei ole antanut kaikkien työläis­ten
huomiota avustuksiin nähden. L u - ikävä tapaus,
kuunottamatta osaston iltamain p l .
toa j a keräystä, ei täällä ole muuten
avustettu. Ennen lakon alkamista
kääntyivät metsätyöläiset Timminsin
Poikatalon puoleen, mahdollisen a-vustuksen
saannin toivossa. Poikata­l
on johtokimta jätti tuon pyynnön
huomioon ottamatta. Mikä lienee syy­nä,
sitä» en tiedä, sillä sanotaan sen
olevan järjestyneiden työläisten ruoka
paikan. J a järjestyneet työläiset taas
avustavat toisia taistelussa olevia työ­läisiä.
Emme ole myöskään kuullut,
että Timminsin osuuskauppa olisi a -
vustanut lakossa olevia metsätyölälsiä.
Työläisten osuusliikkeiltä sopisi toi­voa
avustusta, sillä rie saavat kanna
tuksensa juuri järjestyneiltä Ja y -
leensä kaikilta työlälsUtä. Kauempa­na
olevat osastot, osuusliikkeet j a y k .
sltyiset työl^set ovat antaneet avus­tustaan.
Tulevaisuudessa olisi saatava
täälläkin täydelUnen yhteisymmärrys
äänestää Westem Fuel C:on j a s a ­malla
liberaalien ehdoksista.^
me tehneet. Sen lisäksi vielä heidän
oma joukko kutistui kuudesta; k o l ­meen,
josta kaksi saimme laskea m e i -
p idetyin fascistitalouden r a p p i o t i l a , j dän puolellemme, yksi jääden loju-
Työläiset, jotka ovat selvillä luok­kasuhteista
j a luokkien välisestä tais­telusta
nykyaikana/eivät houkutteluis­ta
huolimatta tule koskaan eksymään
porvareitten leiriin- Sen tekevät vain
poliittisesti tiedottomat Ja tietoiset
keljut. Jotka yhdestä olutlasUHsesta
äänensä herroille merkitsevät.
j a yhteistoiminta kaikkien työläisten
kesken lakko- ynnä muissa tapauksis­sa.
Tarpeen tullen ei voi työläinen
saada muuta apua k i i i n toiselta työ­läiseltä.
Porvarit j a muut työläisvas-tustajat
el auta. —- Metsämies.
Työläiset, älkää yrittäkö pettää i t ­seänne,
siinä ette onnistu! O n v a in
kaksi puolta, herrain j a työläisten!
Olkaa rehellisiä itselleime, j a l u o k a l ­lenne!
— S.
Hespero, Alta.
H A U K A N K U U L U M I S IA
Piirrän tässä kiireen lomassa muu­taman
r i v i n paikkakuntamme kuulu­misia.
•Mainitsen ensiksi niistä kent-täjuhlistamme,
jotka pidettiin hei­näkuun
8 p:nä. Ne eivät onnistu­neet
oikein hjrvin.; Juhlia emme
voineet pitää muuta kuin päivällä,
sillä illaksi t u l i kova sade j a i l l a l ­la
ne juhlat olisivat olleet arvok­kaammat
j a enemmän yleisöäkin.
Meiltä jäi m.m. köydenvetokin pois.
Toivoisimme, että kun saapuisi E c k -
villestä j a Elspethistä, n i i n kampoi­hin
olisimme panneet. E i me mis­sään
muussa ollakaan eteviä, mutta
kun tulee voima kysymykseen, niin
. . . . Sattui kuitenkin, että tiet oli­v
a t mahdollisimman huonot j a t o i ­nen
vieläkin suurempi syy^ että s a ­malla
aikaa oli naapuripaikkakunta­laisilla
toveri Mäen hautajaistilai­suus.
Täällä oli muuten mainitun kah­deksannen
päivän aikana kova u k ­kosen
ilma, Rakeitakin satoi tällä
paikkaa kovasti, joka vei useammal­ta
farmarilta vuodentulot muuta-,
massa tunnissa. Tällä seudulla e i ­vät
rakeet ole usein tehneet tuho­j
a a n , joten kukaan ei osannut p i ­tää
varaansa j a niinollen eivät v i l ­j
a t olleet vakuutuksessa.
Samana iltana sattui kylässämme
Salama iski sisälle
Richart Kankaan navettarakennuk­seen,
polttaen sen poroksi, samoin
k u i n sisällä olleen sonnin, kanoja j a
hevosvaljaita j a lisäksi yielä v i n t t i -,
kerroksessa olleet, h o i n kymmenkun­ta;
kuormaa heiniä. Se o l i suuri
vahinko köyhälle miehelle, sillä r a ­kennus
enempää kuin muutkaan s i i ­nä
palaneet eivät olleet vakuutettu­ja.
R i k u a onkin kohdannut viime a i ­koina
huono onni. Viime talven\
pidettävien C. T . N . L i i t o n 5:nnett
p i i r i n aluejuhlien yhteydessä, alkaen
k l o 10 aamupäivällä. Toivoen run­sasta
osanottoa, merkitsemme voin-timme
mukaan aina valmiina vasta­palvelukseen.
Työläisurheilutervehdyksin
Creighton Minen Vj=ua u.-seura
, Yritys.
O. Rautio. Ö. Laine.
K i l p a i l u o h j e l m a : JMiehille sarja-k
i l p a i l u t , johon kuuluu juoksusar-ja,
hyppj^arja j a heittosarja. Juok-susarjaan
kuuluu 60 m : n j a 300
m : n sekä 110 aitajuoksu. Heitto­sarjaan
kuula, kiekko ja keihäs.
Hyppysarjaan pituus-, korkeus-, sei­väshyppy
j a kolmiloikka.
N a i s i l l e 4-ottelu, johon kuuluu
kuula, (8 Ib.), pituös- ja.korkeus-hyppy
j a 100 m m juoksu.
P i k k u p o j i l l e j a pikkutytöille alle
14 V. o n k i l p a i l u l a j i n a 60 m : n juok-sut.
P a l k i n t o j a jaetaan 3 joka sarjas­sa,-
Voimassaolevia T U L sääntöjä nou­datetaan.
Vieraspaikkakuntalaisille varataan
vapaa asunto.
Ösanottoilmoitukset tulee tehdä
ennen t.k. 27 p:ää, osoitteella: P.
Ruohonen, Box 261, Creighton Mi-ne,
Ont. •
K O S T I P U L L I S M I O N JÖ L E V I N N YT
S A K S A A N K I N
SosiaUdemokraatIt karkoittaneet
T U L : n liittokokouksesta 11 kom­munistista
urheilijaa
Viimeksi tänne saapuneet saksalai­set
työväenlehdet kertovat, että Leip­zigissä
äskettäin pidetyssä Saksan
työväen voimistelu- ja urheiluliiton
edustajakokouksessa suoritettiin mitä
törkein rikos koko työväen urheilulii­kettä
vastaan. Kokpuksen sosialidemo.
kraattlnen enemmistö näet, sosdem
poulueen johdon määräyksestä k a r -
koitti kokouksesta 11 täysin valtuu­tettua
edustajaa vain sen vuoksi et­tä
he olivat kommunistisia työläisur-heilijoita.
Tapahtuman johdosta rie­muitsee
sosdem puolueen pää-äänen-kannattaja
"Vorvärts" j a varustaa ke-säk.
25" päivän numerossa julkaistua
eroittamista koskevan kirjotuksen ot­sikolla:
"Loppu oppositsionista!"
Saksankin sösiaMdemokraatit nou­dattavat
kauniisti • demokraattisia op­pejaan.
"Ken ef; ajattele samalla t a ­valla
k u i n poliisimestaripuolueen joh­tajat,
sille pannaan kapula suuhim tai
eroitetäan järjestöistä.
häneltä kuoli vaimo j a hän j ä i yk­sikseen
neljän lapsen kanssa. Usko­vaiset
sanovat, että sitä j u m a l a Icu-r
i t t a a ketä hän rakastaa j a sillä
kuuluvat ne R i k u a k i n lohduttavan
• J. M.
N URHEILU
KilpaUiikutsu
Ainoastaan täten kutsumme
k a i k k i a C. S. T . U . L i i t o n alaisia
seuroja jäsentensä kautta osaaotta-man
ylefeiin r a t a - j a kenttäurheilu-k
i l p a i l u i B ^ , jotka asianomaisella l u ­v
a l l a järjestämme Creighton urhei­lukentällä
29 p:nä heinäk. 1928
TUHOISA KUMOONPUBJEHDUS
H E L S I N G I S SA
T i . 2 pnä tapahtui Vilhngen itä­puolella
seurauksiltaan järkjrttärä k u -
moonpin-Jehdus, Joka vaati 5 ihmis­henkeä
uhrikseenl 22 m . avoin Herta-n
i m l n e n ' purjealus. J o l ^ aikaisemmin
on kuuluniit Suomalaiseen Pursiseu­raan
o l i sanottuna yönä klo l . d e n a i ­kaan
lähtenyt Kulosaaresta läntisessä
Sipoon saaristossa olevaa Svarta Häs-ten
nhnlstä saarta k o h t i Noin 700 m .
Svartä Hästenin pohjoispuolella kaa­toi
kova myrsky'veneeii. joka heti up­posi
Veneessä olivat täflöhi veljekset
Georg Edvard j a Albert Erik Grön­berg
edellinen 24-, jälkhnäinen 22-
vuotias, £Sno OQlavi Helenius, sisaruk­set
Olga j a A h n a Pulkkinen, jälkimäi­nen
ainoastaan 16-vuotias sekä eräs
nuori naishenkilö nimeltään Edla —,
jonka sukunimeä ei toistaiseksi ole
tiedossa.
Ctanettomuus tuli siinä määrin o-
.•m