Vapaus, February 10, 1970

              Sivu 2 Tiistai, helmik. 10 p. — Tuesday, Feb.-10, 1970
I N D E P E N D E N T L A B O R O R G AN
VAPAUS O F F I N N I S H C A N A D I A N S .
< L I B E R T Y ) BstabUshed ITov. 6 , 1 9 17
SUlIltar: W. EKLUND Maaiager: E. SUKSI
TeilephoiQe: Offlce mä Eddtorlal 674-4264
PublUshed M o e weeK]y: Tuesdaiys eund Thumdaons by Vaipaus Filbllsihliig
Co. U n i t e d , 100-102 Elm St. West, Sudbtiry, Onrtsuto, Canada.
Mailtng «ddrass: BOK 69.
AdveztisliDg isjtes upon a p p a i c a t ^ itiroiDSlaith^ duungy».
Seoooid Olass Mali r e g l ^^
H'CANADIAN LANGUACEPRESS
TILAUSHINNAT:
OfltoadaBsa: 1 vk. $10.00, 6 kk. $5.25
3 kk. $3.00
USAro: 1 vk. $11.00. 6 kk, $5.76
Suameeo: 1 vk. $11.60, 6 kk. $6J5
Voi «dolIari"-parka
Viime viikolla julkaistusta Canadan virallisen tilastotoimiston
(DBS) raportista ilmeni; että Canadan' dollarin ostovoima on v i i -
meksikuluheen viiden vuoden aikana laskenut peräti 16.5 sentillä
Toisin sanoen se tarkoittaa, että dollariparkamme ostovoima on
nyt 85.5 senttiä verrattuna vuoden 1965 :n dollariin.
Yksityiskohtaisemmin asiaan paneutuen raportissa todettiin,
että kulutustavarain hinnat kohosivat v. 1969 Canadassa 4.5 pro­senttia,
siis enemmän kuin minään ^vuonna Korean sodan päivistä
eli vuodesta 1951 lukien. Vaikka joidenkin lajikkeiden hinnat ovat
kohonneet enemmän kuin toisten, niin samalla todettiin, että hin­tojen
nousua on tapahtunut kautta linjan. Tuloksena ön, että
kun kaikkikäsittävä kulutustarpeiden keskinkertainen nousu vuo­desta
1965 lähtien on ollut 3.7 prosenttia ja oli v. 1968 4.1 pro­senttia^
niin viime vuonna se oli jo 4.5 prosenttia!
Vaikka "ennustaminen" onkin yleisesti puhuen epäkiitollista
homma, niin melkoisella varmuudella voidaan kuitenkin sanoa,
että näiden tietojen mukaan voimistuu propagandakampanja työ­läisten
"korkeita palkkoja" j a " l i i a n suuria vaatimuksia" sekä am­mattiyhdistysliikettä
vastaan.. :
Suurpääoman j a sen asialla liikkuvien poliitikkojen yhteisenä
lauluna on vanha suurvalhe, että palkat ovat muka pääasiallisimr
pia tekijöitä hintojen korottajia. Tämä sittenkin, vaikka esimer­kiksi
alussa mainitussa DBS:n raportissa viitataan asiallisesti sii­hen,
että viimevuotinen hintojen suuri nousu on verrattavissa. K o ­rean,
sodan päivinä tapahtuneisiin hinnannousuihin. Tosiasia onkin
että hintojen suureen nousuun on nykyään vaikuttanut ehkä enem­män
kuin mikään muu Vietnamin sota. Sellaisenaan canadalaisis-sakin
hinnannousuissa on huomattavalla paikalla "Made-in-USA"
leima. Toisina hinnannousujen — inflaation, jos niin mielitään sa­noa
— aiheuttavina on monopolien mielivaltaiset hintojen korotta­miset
sekä laajakantoinen keinottelu ja voittoilu' ynnä verojen jat­kuva
korotus.
Tunnettu tosiasia on, että (äskettäin paljastunut traktori-ky­symys
on siitä yhtenä esimerkkinä) kansallisesti j a kansainväli­sesti
toimivat monopolit korottavat mielivaltaisesti hintojaan. N i i ­den
mielestä on taivas kattorajana kulutustavarain hintojen korot­tamisessa
— ja se näkyy suurmonopolien yhä kasvavista vuosivoi­toista!
Tutkimuksissa on myös' todettu, että omaisuuskaupoista on
viimeaikoina kerätty suuria voittoja ostamalla j a myymällä. Näi­hin
kauppavoittoihin ei sisälly minkäänlaista tuotantoa. Se on yk­sinomaan
keinotteluvoittoa; Ja mistä tulevat nämä voittorahat?
Niiltä, joiden käytettäväksi keinottelun alaisuudessa olleet kiin­teistöt
lopulta jäävät. Tämä on todellista inflaatiba, kuten on va-rustelukilpailuunkin
haaskattavat miljardit.
Hintojen nousu on kaikkien näiden inflaatiovuosien aikana
juossut palkankorotusten edellä eikä päinvastoin. Vain tämä se­littää
sen, miksi, joitakin vuosia sitten pidettiin 10- t a i 15-sentin
Pfilkankorotusta tyydyttävänä, mutta nyt on; saatava. 25—50 sentin
palkankorotuksia tunnilta, jos työläiset mielivät puolustaa elin­tasoaan.
Toronton yliopiston professori S. B. Kierstead osui mieles­tämme
naulan kantaan kun hän lokakuun 29 päivänä julkaistussa
artikkelissaan kirjoitti:
"Liikemiehet j a valitettavasti sanomalehdet selittävät useim- ,
miten, että kollektiiviset työehtosopimukset ja ammattiyhdistyk­set
nostavat kustannuksia j a siten myös hintoja. Tämä on suurta
hölynpölyä. Kun kaikki hihnat nousevat, silloin nousee myös työ­voiman
hinta. Kaikki mitä ammattityhdistykset tekevät, j a kaikki
mitä ne voivat tehdä, lyhentää sitä aikaa, mikä on hintojen
nousun j a palkkojen nousun välillä."
Kun kuulemme perusteetonta pauhaamista ammattiyhdistyksiä
j a työläisten muka "liian korkeita palkkoja" vastaan; kun seu­raamme
noin viikon päästä inflaatiokysymystä käsittelemään ko­koontuvan
liitto- j a maakuntahallitusten pääministerien puheita ja
esityksiä palkkojen korotuksista pidättymiseksi jne. silloin on hyvä
pitää mielessä ylläesitettyjä j a muita todellisuuteen perustuvia ar­gumentteja.
"Dollari-parkamme verenvähyys ei johdu työläisisä j a muista
työtätekevistä, vaan Vietnamin sodasta ja sotavarustelusta yleen­sä,
sekä mielivaltaisesta hintojen korottamisesta; rajattomasta voit-toilusta,
keinottelusta j a epäoikeudenmukaisesta verotusjärjestel­mästä.
Epämiellyttävä vaalitulos
Kuten on uutistiedoissa kerrottu, Lesothon pääministeri Lea-bua
Jonathan otti tammikuun 3 pnä suoritetun vallankaappauksen
puitteissa vallan käsiinsä Afrikan mantereen eteläosassa sijaitse­vassa
maassaan julistaen samalla maan poikkeustilaan.
Lesothon vaalit j a vallankaappaustapahtumat edustavat eräänlais
t a "parlamentaarisen demokratian kukkasta". Kun hallituksen jär­jestämien
vaalien tulos ei miellytä hallitsevaa puoluetta ja sen
takana olevaa Etelä-Afrikan rotuvaltiota, kumotaan muitta mut­kitta
vaalien tulos ja samalla myös perustuslaki, julistetaan poik­keustila,
pidätetään hyvän äänestäjäkannatuksen saanut "oppo­sition"
johtaja (joka sanoo saaneensa enemmistökannatuksen) ja
sitten luvataan uudet vaalit aivan heti kun ne voidaan järjestää
"rauhassa ja vapaasti" kuten sanottu on!
Lesotho (entisellä nimellä Basutomaa) on kokonaan Etelä-
Afrikan ympäröimä, 885,000 asukkaan maa. Sen hallituspuolue,
jota Leabua Jonathan johtaa, kannattaa tiivistä yhteistyötä .rotu-ohjelmastaan
omalaatuista kuuluisuutta saaneen Etelä-Afrikan
kanssa; Oppositiossa oleva Ntsui Mokhehlcn johtama kongressipuo­lue
vaatii se;i sijaan itsenäisempää ohjelmaa.
"Virallisten tietojen" mukaan molemmat puolueet olivat saa­neet
23 paikkaa maan 60-jäsenisessä parlamentissa, mutta kongres­sipuolueen
johtaja ilmoitti vähää ennen pidätystään, että hänen
puolucehiaoli tosiasiassa saanut 32—33 paikkaa. Maan pääkau-pungiqöa
Maserussa on arveltu, että hallituksen valvonnassa oleva
rädia,palaa vaalien oikean lopputuloksen. Epävirallisilta tahoilta
SYNTYMÄ^
PÄIVIÄ
John Kangas, R., R. 1; Murillo,
Ont.^ täytti perjantaina helmik.
6 päivänä 84 vuotta.
U. Harju, St. Catharines, Ont
täyttää torstaina, helmikuun, 12
päivänä 70 vuotta. ,
John Lehto, R, R. 1, Kakabeka
Falls, Ont., täyttää torstaina hel­mikuun
12 päivänä 75 vuotta.
Hilja Smith, Sudbury, Ontario,
täyttää lauantaina, helmikuun 14
päivänä 84 vuotta.
John Salminen, Long Lake, On­tario,
täyttää lauantaina helmi­kuun
14 päivänä 72 vuotta.
Helena Ahokas, Wahnapitae,
Ont., täyttää lauantaina, helmik.
14 pnä 89 vuotta.
Jack Isokangas, Thunder Bay,
Ont., täyttää sunnuntaina, helmi­kuun
15 päivänä 68 vuotta.
Yhdymme sukulaisten j a tutta­vien
onnentoivotuksiin.
HUSAK: TIUNNE OLISI SAATTANUT
JOHTAA KANSALAISSOTAAN
Praha.—;VakHntumisjpro8eB>
si j a tilanteen tervehtyminen
puolueessa, yhteiskunnaUisiNsa
järjiestöissä ja valtion parissa
jatkuvat menestyksellisesti
Tshekkoslovafaiassa, sanoi
Tshekkoslovakian kommuniHti-sen
p^iolueen keskuskomitean
cnsimmUincn sihteeri Gustav
Huj-at puhuessaan puolueen
keskuskomitean viime perjan­taina
päättyneessä täysistun­nossa.'
•
— Olemme saavuttaneet nämä
tulokset poliittisessa kamppailus­sa
sosialisminvastaisia ja. oikeis-toairieksia
vastaan puolueessa ja
yhteiskunnassa. Nämä voimat
pyrkivät hajottamaan puolueen
sisältä käsin, mustaamaan puo­lueen
ja kansan 25-vuoti8en työn
kalkki myönteiset tulokset ja sy­säsivät
yhteiskunnan kohti poliit­tista
kaaosta ja anarkiaa. Tämä
tilanne olisi voinut päättyä tietty-jen
olosuhteiden vallitessa kansa­laissotaan.
Nämä voimat johtivat
talouskriisiin ja inflaatioon. Ne
OVATKO PULLAT
HYVIN UUNISSA?
Tif.nänipäjyäin poBilttisai dfinMin
tulokset Canadassa näyttävät pin
naita katsottuna hyvin epäjoftdoo-mukaisilta.
VofanaOcasta Uikehtimi^
tä, mitä voisi odottaa työväemiveiö-sä,
nousevien elinkissfcaimusten ja
työtlömiyydein johdosta, ei ole ta-pahtuntift
ainakaan ideoloogisella
linjalla. Jotanrastoin mairxsilaismi£
ja sosialismi ovait lyöneet itsensä
läpi, voiko sanoa, koonkeaimman
"I Q:n" omaavissa piireissä, yliopis­tojen
opettajissa; .oppilaissa ja en­nen
kaikkea ekonomistien keskuu­dessa,
.
Unionistisessa ja työväenliikkees­sä
yleensä, mikä pitäisi olla perus­ta
jolile marxsilaisuus ja sosialismi
rakentuu, ei ole vielä vastaavaa ke­hitystä
tapahtunut. Tästä voi tulla
johtopäätökseen että vasemmiato
työväenliikkeen johto on epäonnis-:
tunut tulkirtsemaan Marxin talous­oppia
työläisten hetddsitä subtus-kykyä
vaätaavalcsi, IVÖväeoluokan
idealistinen oikeasuuntainen kehi­tys
ei voi tapaaitua ihnan marxi­laista
talousopin tuintemfusta.
Kairl Mairx, samoin kuin nyOcyiset-kin
tiedemiehet ovat todenneet, että
ainoastaan tuotantovälineiden yh-teis-
onuatus voi luoda perustan jol­le
voidaan rakentaa nykyaikaisen,
tieteeHlisen, huippu automoidun
inhhnmisen (ei vielä täydellistä)
tasaainvoisuuden takaavan yhteis-kuntaijärjestedimän.
Maaihnan AalouB
elämä on jatkuvan liidckumis^pro-sessln
alainen. Kapitailxstisen järjeb-te^
män tasapainottomuuden syöpä
ajaa kanssaJkunnan toisensa jäiUceen
ta-loudelliseett ahdinkoon, josta ei
ole muulta ulOGpääsyä kuin tuotan­tovälineiden
ainto yksityisittä^ yh-teis-
oanistuiJflseea».
Taloutselämän lakien yksiiikertai-sessa
muodossa tulikitseniixiea kai­kille
ynunäorebtäväiksi, on hyviin
vaikea tehitävä. Rahan 'kiertokuJiku
yhteisdcunnassa on verrattavisea ve­ren
kiertolkuillkuun ihmisessä. Jos
veren kiertoQculiku yhdessä kehon
osassa huononee, käirsil tämä osa ja
aiheuttaa vs&m koko kehon tuhou-tunfisen.
Työn ja pää«main (teh­taan)
välisessä rahan kiertokulussa
raha ei kierrä tasaisesti, vaan Jo­kaisessa
kierteessä jää määrätty
osa pääomailile (tehtaalliLe) voittoioa.
Tämä voittosumma (työn ylijäämä)
muultuu joko yksityiseksi taikka
yhteisdcunnalliseksii velaksd, ikoska
A. Voitosta on jo poistettu tuoton-tovälineiden
kuluminen (depiecia-tion).
B. Uudelleen sijoitusr (re-inveatment)
pix)senbti on aina pie-jiempi
kuin voitto-prosentti (työn
ylijäämä). C. Kun kansantulon
100:sta, Pefcfca saa 70. Jussi 30.,
täytyy Kallen lainata pysyäkseen
hengissä. Tämä "Kalien" vedikaan*
tuaninen on joko yksityistä itai yh-teiskunnailllstia,
Canadalainen "Kal­le",
on yli 500 dollaria veiassa, yh­teiskunnallisesti.
Yksityisesti sum­ma
on y l i kolminkeataiinen,
Thunder Bayn kaupungissa 9 ko­tia
kymmenestä on kiinneilaifnan
"morketin" ailila. Auto, huonekalut
ja monet sadaft eri vellkaantumis-muodot
lisänä. Toisin sanoen, "Kal­len"
itsensä tuottama työn ylijää­mä,
jota heiTat sanovat voitoksi,
muuttuu kansantulon jakaulurais-prosessissia,
Yhdeksälleikymimenelle
cainadailalsedle sadassa, velaksi.
Velaksi, josta "Kalle" maksaa ko-non
syntiymästä kuolemaan saaklka.
Toronton kaupunki maksaa 32 sent­tiä
joka vertHiollairista koronkisiku-relUe.
Maakunta 14.4, valtio 4.4.~
Nämä koa-onkiskui-it sanomaleihti.
neen sanovat meidän elävän yli va­rojemme
ja velkaantumisen johtu­van
' siitä. Näiltä "pyUinpaskahkyi-väJHtä"
voidaan ky^ä, kuinflca voi
kansa, jolla samaan aikaan: on mil­tei
6% työttönvyybtä ja tehtaat käy-vät
vajaaUa kapasiteetilla, Ikaupiat
ja varastot ylituotantotavaroita täyn
nä, hyvinvointimme mätänee suuri­na
velinävuorina Canadan aavifcoä-la
vain siksi, että välittäjät eivät
saa taipeeifcsi voitrtoa. Kuinka voi­daan
puhua y l i varojen elämisestä?
Tosi syy on kapitalistisen järjeR-telmän
typeryydessä. Suunnitteilla
oleva ("capital gain tax") ei voi
poistaa rahan kiertokulun tasapai­nottomuutta,
sillä olkoon vuoto
isompi tai verolla tukittu pienem­mäksi,
(ulos on^9ama. Neljän hen­gen
canadalaisp&lbeellä täytyisi ol­la
yli $6000 (assets) ollakseen ta^
soissa yksityisen ja yhteiskunnalli­sen
velkataakan ('liabilities) kams-sa.
Toisinsanoen, tuotantovälinei­den
omistajat eivät ole ainoastaan
kynineet meitä "poflcki", olemme
syvällä velassa, 'konkurssitilassa,
jossa velat ovat omaisuutta suu­remmat.
USA:n ihra-imaha omistaa
75% Canadan omaisuatdesta, Ga-nada
omistaa 100% Canadan ve-loLsita.
Pienonlkin teollisuustuotteen tuot
tamiseen sisältyy tuhansien ihmis­ten
välitön tai välillinen osuus;
Siksi mikään tuotanto ei ole yksi­tyistä,
vaan yhteiskuraudlista, jo­ten
yksilön voitonkeräily yhteisesti
tuotetusta tuotteesta on rikollista.
30 vuosiluvun nälkävuodet olivat
katkera koulu. Toivotaan, että ny-ky-
Canadan työläinen oppii enneoir-kuin
vatsa pyytää aivoilta apua.
Brother.
pyrkivät rikkomaah lilttolaissuh-teemme
Neuvostoliittoon ja mui­hin
ystävällismielisiin sosialisti­siin
maihin, sanoi Husak.
Tänään voimme todeta, että nä­mä
voimat maassamme on p..'liit.
tisesti murskattu. Tämä n tieten­kään
merkitdc sitä, "ttänämä voi­mat
olisivat hävinneet ja että ne
eivät itoimi-,i toisin menetelmin.
^ Läntinen propaganda ja maas­ta
muuttaneet karkurli- levittävät
jatkuvasti huhuja- poliittisten oi­keudenkäyntien
v a i m i s telusta,
hyökkäykfciistä älymystöä vastaan
jne. He levittävät epävannuutta
ja pyrkivät luomaan vaikutelman,
että maassa muka toimisivat jot­kin
äärikonservatiiviset voimat,
jotka pyrkisivät poliisihallinnon
tai terrorin pystyttämiseen. Kes­kuskomitea
tietää erittäin hyvin,
ettei puolueen johdossa eikä myös
kään keskuskomiteassa ole voimia
jotka pyrkisivät palaamaan 50-
lukuun tai lakien rikkomiseen.
Puolueessa on muodostun.ut
laaja puolueaktiivi, joka täysin
kannattaa keskuskomitean poli­tiikkaa,
korosti Husak. Vähitellen
toteutetaan kaikilla alueilla puo­lueen
johtava rooli.
Me nimitämme vuotta 197'') va­kauttamisen
vuodeksi.
Meidän on luotava T.shekkoalo-vakian
kansalaisille luja ja luo­tettava
perusta heidän elämälleen
ja työlleen, avattava heille näkö­ala
tulevaisuuteen; Meidän on
tehtävä tämä siksi, että vaonna
1971 voitaisiin kutsua koollo puo­luekokous
ja järjestää sen jälkeen
yleiset vaalit.
Päävipusimena vakauttamis-prosessissa
toimii tänäkin vuonna
meidän puolueemme ja kaikki set;
järjestöt. Me haluamme saavuttaa
yhtenäisyyden, puolueen rivien
puhdistamisen sen taistelu- ja toi­mintakyvyn
palauttamissn. puo'
lueen johtavan roolin palauttami­sen
yhteiskunnassa. Tätä pääta­voitetta
tulee palvella myös puo-luejäsenkirjojen
vaihtamisen.
Kypnoii^ yriteään'
NATOn
tiUohdalksi
Moskova. — Kyproksessa toimiva
"KaiBaaiinen rintama" -^järjectö on
•vain Naiton agenttiverikon peitejär-jestö,
kirjoittaa Nikolai Eragin vii­me
peirganitaina Pi-avdassa, Naito ha­luaa
mihin hintaan hyvänsä tiodeuit-taa
kauasikantoiset suunnittansa,
joiden muikaan Kypros muuttfuisi
Naton sotiOaailliseksl tukikohdaksi
itäisellä Väilimereillä.
Terrorisitit. valmistauUivat aseel­lisiin
tonniin saaren laillista haMiT
tusta, edistyikjellisiä puolueita ja
järjestöjä vastaan. Viimöksi 'kulu­neen
viikon aikana saMiittoIaiset
ova^t suorititaineet aseellisia fayöfckä;
-yksiä a^varasftoihin Limasolaissa^ ja
muiisa kaupungeissa:ja saääeet^saar
liikseen ampuma-aseita, räjähdys­aineita
ja Ikrainaatteja; kuijoitiaa
Biagin. Ateenalainen upseeristo, joi
la on ollut hallussaan useita johta­via
asemia Kyproksen kansaUis-kaartisisa,
on pääasiallinen. ^ClA;n
ja Naton kenraalien apulainen.
Viime päivinä länsilehdistössä on
ollut tietoja, joiden mukaan Nato
on laatinut vielä yhden suunnitel-man
KyproSKen. ongelman ratkaise­miseksi.
Tämän suimniteJm^ to­teuttamiseen
Nato; yrittää saada
mukaan myös Turkin. Vaikka ohjeL
raan yiksityiskohidat ovatkin salaisia,
on kuitenkin saatu selviUe, että sen
pääperiaate on entisenlainen. Kyp­ros
aiotaan muuttaa Naton lento­tukikohdaksi
piittaamatta Kyprok­sen
kreikkalaisen ja turkkilaisen
väestön eduista, kirjoittaa Pravda.
lliiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiNiiiiiiiiiiiiriiiiiiiiiliiiriiitirininiiiiiiiiiinnimHnnmmiiM
JMitä muut sanovat
iamMnini|iwiiiiiuiiiiiMiHiniiiivuiiiiiiiriii|HiiiuiiiuiiuiimiUiiriiiiNitiu^ .
KIISTATON J A
SELVÄ VOITTO
Saigon. (ReuterO^ Eräs
vietnamilainen sanoi tänään, että
jos hallituksen kaikkiin tilastoi­hin
uskotaan, silloin ei Etelä-
Vietnamissa ole enää yhtään ai­noata
kommunistia. '
Kansanedustaja Nguyen DSLC
Dau sanoi lehdistön haastattelu- ^
tilaisuudessa — mikä oli kutsuttu
presidentti Thiun parlamentin 16
oppositio jäsenen toimesta —-että
hallituksen tietojen mukaan Ete^
lä-Vietnamissa oli kaksi vuotta
sitten 300,000 kommunistia. >
"Mutta nyt (Saigonin) hallitus
sanoo, että asevoimat ovat tappa­neet
yli 300,000^ommunistia, n.
100,000 on avoimen sylin ohjel­man
perusteella suorittanut yli-loikkaukseh
ja 100,000 on van­kiloissa",
hän 'sanoi. "Niin"; hän
kysyi, "missä ovat nyt kommu^
nistit?"
Tämä lehtimiesten haastattelu­tilaisuus
kutsuttiin koolle hätäi­sesti
sen jälkeen kun hallituksen
kannattajat boikotoivat parlamen
tin istuntoa mikä oli kutsuttu kä­sittelemään
presidentti Thieun
syytöstä että parlamentin jotkut
jäsenet kannattavat puolueetto­muutta.
— The Washington Post,
I. F. Stone's Weeklysta, -
tammik. 12 pnä 1970.
KUOLLUT K A A K KI
Mr. Gordonin tultua valituksi
puoluejohtajaksi erään liberaalei­hin
Jukeutuvan poliitikon kerro­taan
kommentoineen asiaa näin:
Oletan, että hautaantoimittajaa
ei vaihdeta enää hautausmaalle
mentäessä.
— Conunon Cause, Australia.
U R H E I L I J A VAIKO
K O R K E A H I N T A I N E N OPJA?
New York. — Baseballia (St.
Louis Cardinalsia) vastaan nos­tetussa
oikeusjutussa Curt Flood-ia.
edustava ylioikeuden entinen
rinnakkaistuomari vertasi eilen
(viime viikolla) baseball-peluria
korkeahintaiseen orjaan.:
"Flood päätti, että hän ei voi
pelata laittomuuden alaisuudessa
— ja minä olen siinä samaa miel­tä",
sanoi- Arthur J. Goldberg
joka. edustaa Floodia trustiutu-misvastaisessa
oikeuskuulustelus-sa.
"Hän ei halua tulla myydyksi
orjuuteen."
Flood yrittää estää St. Louis
Cardinalsia myymästä hänet Phi- '
ladelphia Phillies -joukkueelle.
Hän pitää baseballin varaklaus-sia,
mikä sitoo pelurin yhteen
joukkueeseen kunnes hänet myy­dään
tai vapautetaan, velkaorjuus
määritelmänä . . .
—- A P : n uutistieto . /
helmik. alussa, 1970.
Tässä nähdään alku jättiläismäisestä $950 miljoonan
hintaisesta maanalaisesta voimalaitoksesta, joka käsit­tää
GhurchillFallsinsähkökehitysolhjelman Labrador-issa,
Quebecissa. Nykyistein arvioiden mukaan tämä
• yoimalaitos tulee käsittämään 11 generaattoria vuoteen
1976 mennessä. Näiden generaattorien sanotaan voivan
tuottaa 7 miljoonaa hevosvoimaa sälhköä.
Muu«t;oeisit>^si^
"IiMittamuspuibna"
s t John's, Nfld. — Newfoundlan-din
kauppakamari on virallisesti
sanoutunut nti uuden presidenttin-sä
Jay Parkerin puheen esityksestä,
että noin 120,000 newfoundlandi-lasta
lähetettäisiin Mannär-Gana-daan.
. • •
Pääministeri Joseph Smallwood
sanoi puolestaan', eitä jos New-foumidlandin
talousvaikeuksien voit­tamiseksi
sieltä lähetettäisiin pois
niin palijon ihmisiä kuten mr Par­ker
suosittelee, se tarkoittaisi sitä,,
että Newfoundland menettäisi ko­ko
asukasmääränsä.
PÄIVÄN PAKINA
on vahvistettu Mokhehlen ilmoi­tus
opposition vaalivoitosta.
Tämä saatujen tietojen mu­kaan.
Mitä muuta tähän kaukai­sen
ja vähän tunnetun pikku-n)
aan vallankaappaukseen. mah­dollisesti
liittyy, se on asia josta
kuullaan ehkä vasta tuonnempa­na.
ENTÄS NE VISKAALIEN PALKAT?
- Isossa kirjassa on kuulemma
sanonta, että riihtä puivan har­jan
suuta ei pidä sitoa.
Meillä ei ole luonnollisesti­kaan
mitään sitäkään vastaan,
— edellyttäen, että härkä tekee
jotakin muutakin kuin syö ja
märehtii.
Ja sitten herrojen viskaalien
varsinaiseen palkka-asiaan.
Ottawasta tulee nykyään jat­kuvasti
vihjeitä, että alahuoneen
jäsenet ovat tyytymättömiä palk
kasuhteisiinsa, että heidän palk­kojaan
korotetaan pjan, ja että
siinä ei ole oikeastaan mitään
ihmettelemistäkään, sillä he e i ­vät
ole saaneet palkankorotusta
moneen vuoteeni
Heidän palkkansa ovat siis
jääneet "syviin kuoppiin". Mitä
sitten pitäisi tehdä ollaksemme
oikeudenmukaisia tänä "hyvin-vointiaikana"?
Lähtekäämme nyt alusta, eli
nykyisestä palkkatasosta.
Kaikki alahuoneen jäsenet, ol­koot
he sitten "takapenkkien is­tujia",
eturivin kellokkaita tai
oikein hallitusministereitä, saa­vat
pohjapalkakseen $12,000 t a ­vallista
verotettavaa tuloa vuo­dessa
ja sen lisäksi "kulujen
peittämiseksi" (mitään kulunki-todisteita
esittämättä) $6,000
verovapaata tuloa, siis yhteen­sä
$18,000 vuodessa.
Sen lisäksi heille tulee vissejä
"reunaetuisuuksia", eläkkeet,-
viikottaiset vapaat edestnkaiset
lontO" tai muut kyydit kotialu­eelleen,
vapaa postipalvelu istun­tojen
aikana jne.
Sen päälle on monella heistä
vissejä lisätuloja. Alkakaamme
nyt yläportaasta, hallitusjäsenis-tä.
, Alahuoneen jäsenyydestä kuu­luvan
vuositulon ($18,000) lisäk­si
saavat hallituksen jäsenet
palkan myös ministeritehtävien
hoitamisesta. Pääministeri (huo-limatta
siitä kuka hän kulloin­kin
on, saa lisäniaksuksi $25,000
—ja "reunaetuisuuksina" virallisen
asuntorakennuksen Ottavirasta
sekä kesäasunnon maalta j a Ca-dillacin
autokuskeineen. Kaikki
huomioonottaen pääministerin
tulot reunaetuisuuksineen (en­nen
verojen maksua) on Vartti-miljoonan
paikkeilla vuodessa.
Hallituksen^ muut ministerit
saavat edustajamaksun lisäksi
$15.000 vuodessa ynnä $2.000
autokuluja^ siis kaikkiaan $35,-
000.
Sivumennen sanoen tämä on
rahaministeri Edgar Bensonin
palkka. Mr. Ben.son sanoi jokin
aika sitten, että canadalainen
tulee toimeen $30.00 viikkotu-loilla.
Hänen oma palkkansa on
kuitenkin 22 kertaa sitä suurem­pi,
eli noin .$675 viikossa tai
$2,900 kuukaudessa.
Salkuton ministeri, jonka huol
lettavnnn ci ole omaa ministeri-öään,
saa puolta vähemmän eli
$7,500 vuodessa ja auton käyt­töä
varten $2,000 vuodessa. .
Alaliuoncen puhemies, missä ,
tehtävässä on tällä kertaa L u ­cien
Lamoreux, saa puhemies-palkkioksi
$9,000 vuodessa, elin-kustannuskorvausta
$3,000 ja
autoa varten $1,000. Tähän kun
lisätään edustusmaksu $18,000*
niin silloin nähdään, että puhe­mies
joutuu kamppailemaan ny­kyisen
inflaation aikakaudella
$31,000 vuositulojen varassa.
Puhemiehen apulainen saa teh­tävästään
$6,000 lisätuloa ja
asuntonsa korvaukseksi $1,500
vuodessa.
Myös muiden kuin hallituspuo­lueen
johtajat saavat asemansa
mukana lisämaksua. Virallisen_
oppositiopuolueen johtaja saa
asemastaan $15,000 lisämaksua
j a $2,000 autoa varten. Muiden
puolueiden johtajat, jos -heillä
on yli 12 puolueuskollista ala­huoneessa,
saavat -lisätuloksi
$4,000 vuodessa. Lisäksi on puo­lueryhmän
järjestäjät j a muut
viskaalit, jotka saavat lisäkor­vauksia.
Loput alahuoneen jäsenistä
joutuvat kyllä elämään vaivai­sen
$18,000 vuosipalkan, j a sen
lisäksi tulevien reunaetuisuuk-sien
varassa*
Kun hallituksen ohjelman yh­tenä
kulmakivenä on inflaation
vastustaminen, niin liittohallituk
sen ja alahuoneen jäsenten ny­kyhetken
pulmana on se, että
miten he voivat selittää sen, jos
he myöntävät Itselleen sano­kaamme
50-prosenttisen palkan­korotuksen,
. Tätä palkankorotuspäätöstä ei
ilmeisestikään voida estää, vaik­ka
vastustajiakin olisi. Mutta
kun Ottawassa puhutaan nyky­ään
niin -paljon prioriteeteista,
eli kiireellisten asiain ensisijai­suudesta,
niin me puolestamme
rohkenemme toivoa-,-että^ennen-_
kuin Ottawan viskaalit antavat
itselleen minkäänlaista palkan­korotusta
heidän tulisi:
— Korottaa vanhempien kan­salaisten
peruseläkkeen vähin­tään
175 :een dollariin kuukau­dessa.
Samaan, määrään olisi nos.
tettava äitiys- leski- ja sokeain
eläkeavustukset;
Työttömyysvakuutus tulisi
korottaa $75:een prosenttiin työ­läisen-
omista tuloista j a sitä oli­si
maksettava niin kauan kuin
henkilö on vastoin omaa tahtoi.
aan työttömänä.
— Farmareille olisi taattava
ainakin ammattityöläisten kes--
kinkertaista palkkaa vastaavat
ansiot.
— Alinpalkkataksa olisi nos­tettava
vähintään kahteen dolla-riin
tunnissa, yksityisten kohdal­ta
' o l i s i myönnettävä verova-.
paaksi tuloksi ainakin $2,000
vuodessa j a pariskuntien koh­dalta
$4,000 sekä lapsivapautuk-set
lapsellisille perheille.
Kun nämä kiireysjärjestykses-sä
sittenkin tärkeimmät uudis­tukset
saadaan lakikirjoihin j a
täytäntöön, sitten voidaan ryh­tyä
tarkistamaan ministerien ja
muiden viskaalien "kuoppiin
jääneitä" palkkoja sen alussa-mainitun
käsityskannan mukaan
että tosissaan riihtä puivan har­jan
sniitn ei pidä sitoa.
Känsäkoura.