1957-03-30-02 |
Previous | 2 of 4 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
m
I^auahta^ 30 p. — S^turdäy, March 30,1957
aOHprr) - Independent Labor
iU^^i^:V9r.m. idit ^Avtborfzed
as>8e6and d a » mail by the Post
•OfBee O^rtmöit. Ottawa. Pub^
UShed. tbrice «reeUy: Tiiesday».
:Tbivisday8 and Sitmdays by Vapaus
Ptrt>ltoh!ng:CdpipainyLtd.;
ebn S t W^ Sudbory. Ont., Canada.
Telephones: Bus. ÖXfice OS. 4-4264;
EdJtorial Office OS. 4-4265. Manager
E. Suksi, ^ t ö r W. Eadund Mailing
address: BOX 69. Sudbtvy, Ontario.
' Advertfsittgrates upon appllcation.
TrahslaUon free ofcliatige.
TILAUSHINNAT:
Kanadassa:- 1 yk. 7 i » 6 kk. 3.75
. •.. 3 kk. 2J5
yhdyslanoissa: 1 yk. 8X)0 6 kk. 4.30
Suomessa: 1 yk. 8^0 6 kk. 4.75
Miia mJilit sanovat
rVntllUDEN VOITOISTA OSA
iKUUIfim TVOtaiSILLE
' Kyrj^ys todellisuudessa (työeh-toneuvottcluissa).
on työnantajien; punginhaliitus luovan kirjallisen;
ämistä suun-i
naltumista ja yh| edelleen kohoavis'
Poika Tuomisen
jutut palkittiin
Tampeire, n i s a l i s k u u n 2 5 pnä.
Ma2nanta>iltana pitämäss^n ko •
kouksessa myönsi Tampereen kau-l
avoitteet - li :n oppien idl< ana
ir8A:n presidentinvaaleissa vii-ine
Vuoden loppopnolella republikaanien
vaalirummnt korostivat
stten viime sodan keräämistä suun-; työn palkitsemiseksi varatusta mää i erilaisen äänekkääsU Eisenbowe-
»delleenkohoavia^rärahasta, joka on tarkoitettu Tä.ni-^ ^^^^ H
i&l 7>--- Juhlqvud^ 4Ö, vuosikeria
ta voitoilta ja siitä, että ne pitäisi
pareniihin soptisiiHteisesti jakaa
korotettujen palkkojen muodossa
jotka «ovat rehellisesti ja pahaa aavistamaittä hai-iti^
kdmaan Stiij^^^ Rahan propagandaa "hyyästä" ja •
igfifiiifl?" r • on erikoissyy pysähtyä tutkinriaaih
(Internatibnal Teainsters Union), presidentti
kiittlitstelua Yhdysvaltain senaatin valipkunnas-lilfliliH--
Eipä silti, tastökuiilu^^^ on opittavaa kalkille työ-
:^^^i^eDimeI^^ AFL—CIO;n johdolle.
esitetty^errassaan
- • ' ' : ; * , sKändaaJULmaisia syytöksiä nu-.'Beckia vastaan siitä, että
prtOT^1%^>ttal^ lupaa saamatta noin $320,-
utilpn/v^roja^^-^ pannlltomaaIl^skliunsa siitä
**fcorfcotiilot*'. .On syytetty, että hän on harjoittanut muuta-pere-
aihetta käsittelevien kirjateosten
palk tsemiseen 3 apurahaa.
100 000 markkaa annettiin päätoi 5
mittaja Arvo Tuomiselle teoksesta |
On Saapunut aika, j o l l o in työnan-r vasaran t:e", 70,000 mai k-;
tajat eivät voi enää väittää olevansa : kaa k i r j a i l i j a Eeva-Liisa Manneril-;
' okcEtitettuja valtavan suuriin voit i Ie runoteoksesta "Tämä matka' j a ;
' töihin j a pääoman suuresti lisään^''30.0CO markkaa k i r j a i l i j a A i l i So-|
tiTniseen samanaikaisesti kun palk-^ mersalolle satukirjasta 'Seikkailu ;
f koiia yritetään polkea. Sellaisten ! U n kkosaarella".. j
; väitteiden mukaisesti vain tuettai-' Kaikkiaan oli vuonna 1956, jona j
; silli työläisten palkkojen kustannuk- ? vuonna julkaistut teokset olivat pai-;
Isella lisääntyvää tuptantQa j a lisään-; kittavina, kirjoitettu 18 kirjateosta,;
tyviä.yoittoja . . . ^ ; joissa käsiteltiin Tampere-aihetta.;
; Tarkastaessamme union (1WA) • — Y : |
i vaatimuksia nykyään teollisuudessa! •.. .•' ^ —
! vallitsevien olosuhteiden valossa; e-^ \r • | i • i nkoisestikin huomioiden voitot. ^ V OimaiaitQKSia
rvoinime oikeuttaa l W A : n v i r k a i l i i „ | » l y MI •»*
I jäin aikeet toimenpiteistä neuvotte-: J " K O K O l ^ L — f l •
] luissa . . . — B . . C . Lumber Worker. i
rauhan iqjittajana ja
uudeii ulkopoliittisen aikakauden
aloitcajafjai Hyokkäysbaluiset a-raer.
kkalaiset levittivät Eisenbo-vverin
ympärille pilviä, joiden tarkoituksena
o l i estää suurta amerikkalaista,
yleisöä j a koko maailmaa
nakehiästä monopoolien u l -
kopoliitt sla j a maailmantalpudel-lisia
tavoitteita.
Eisenhpvverin vaaiivoiton j ä i '
keen Nelson Rockefellerillä oli
mahdollisuus jatkaa entistä aggressiivisempaa
politiikkaansa.
Mutta Rockefeller o l i tullut vakuuttuneeksi
siitä, että viimeisten
2—3 vuoden aikana pystytetyt so-tajiitot
tai yritykset niiden pystyttämiseksi
olivat kärsineet vakavia
takaiskuja. Niinpä hän lausuikin:
että U S A n monopolit eivät ole luo
.-puneet politiikastaan. - Mutta kunj
: DuUes on tähän asti tömistellyt rau-
! ta-anturoisin saappain, on hänen
; nyt yritettävä kulkea pehmustetuin
i koro.n jakamassa Amerikan "apua".
: Tavotteena on taloudellisen avain-
; aseman valtaaminen niin monessa
; maassa kuin mahdollista. Tämä kos t
' k i aluksi kuitenkin ensi sijassa länsieurooppalaisia
liittolaisia. Mutta
; vuodesta 1948 lähtien, jolloin Mars
! hall-suunniteimaa ryhdyttiin täydel-
' lä teholla toteuttamaan, osoittautui
; pian, että " a p u " raunioitti liittolaisi
; ten talouden: Vuonna 1948 hyväk-
I syi U S A n kongressi tunnetun vien-
I tikleltolistan, jonka tarkoituksena
I oli asettaa Neuvostoliitto, kansan^
• demokratiat j a myöhemmin Kiinan
kansantasavalta kauppasaartoon.',
^ Tästä kärsivät eniten Länsi Euroo-
I pan maat: Kaiken lisäksi näiden
: eurooppalaisten Marshall-maläen-
3Ioskova. — Neuvostoliitonsa on
Ei palvele oman
isän:^ teloittajaa
• . . ^ ^ ^ ^ r . - . . r r : - . . - - » i P a r i i s l . ( D L P ) Rauskan 3^
k i l i > I meijaan kutsuttu nuonikaJDen
Claude Hairty/Joka oli kleltäyty-i
l l l ^ p l l i C j ^ l ^ ^ ^ /: :flyl-.paiveIemasU- ,,natslkenraalt
'iymiiMiiMm-':vji;^ -^^^l-t^cmiiayte ••valaistusta'>ille', ^niihin
'^^^f^rMeck^ "liikeperiaatteisijn" lie-
' : - • ' n i f lopulta johtajansa voi viedä. , Kaikkien
pcMPti^ oh 0ave Beckista yiiineäikoina
^ e t t l 4 ^ i^uren Rahan lehdissä —^ jä rhikä
röiöicei^ yleisitÄniääh kolw
:i?ipS|tiBfj;;^:;;;--^~"l^ Beckin epäselvistä Jutuista p u -
yhä/useammin
w ^ %^^^^,^^snu j^yjjg feovennetta-pääse
enää uu-takaoven"
kautta
i(ih«n jjpa^ ön sitä jatkuvasti ha-liiimut.
Sanalla sanoen, mr. Beckin rcHöksetkin auttaisivat
taantumiisvoinua, kuten hän on toiminnallaan tukenut t^an-
- - s i . v - > •• • • - .•.. ^"umusta Icoko "kylmän sodan" ajan. ;/ '".'-.^, 'A;. >' ;|5,4^' if; , l ^ " Ajatelkaamme y^^in sitä mahdottomuutta, että Yhdysval-jonka
yhtetiä huönrtattävimpänja-5ä-
.«eneni on senaattori'JdsephMcCarthy, (ja hänen kumppani-.
I^PHflS-r' • Beckin'jutussa''t^f^^ '"puoliistajäh^"' ja'esHaisieii- IMIiÄlftl:^^^^:^:^- • jana fieUaiseUe lal saataisiin jöt^a- •
' kin hyvää työväelle. Täniä on nijn pjahc^cjtc^fiajä;^y,s .e^tä si^le
nauravat jo:nai^isn^aa/? j^ldftkinl.. , , . - \ \ \ . •
Mutta tähän tähtää s?^]^^ senaatin valiokunnan
Ml • -jkstettUr-Mietvoimine-kuvit^Harettä-jos «enaaUori^-M^
t\ h 'ri&t hän kiitti nyt mr. Beckia siitä, että hän oh antähut taih-
' tj^id|is^le:]tä^
Speidelin komennuksen alaisena,
yangUUin msalisk. 15 pnä, kertoo
llumanite-leliti.
OleUelM Claude Marty?, kysyi-viit
santannlt saavuttuaan nuorukaisen
asuintoon.
^ l e n , Ja isäni oli Louis Mar-ty,
Jonka natsit ampuivat heinä-kulin
27. päivänä 1944, kuului
vastaus.
Nuorukainen* vietiin kasarmiin,
missä hän (olsti kieltäytymisensä.
Hänet teljettiin vankilaan.
90 tnuuta ranskalaista nuorukaista,
jotka sodan aikana menettivät
isänsä natsien uhrina, on
samoin kieltäytynyt palvelemasta
Speidelin komentamissa Joukoissa,
kertoo Humanite.
kauppataseet suhteissa USAhan r u -
" M i n u l l a ei ole mitään perusta-. pgsivat osoittamaan suuria vajauk-
, . . . . . . . . . . . . . . vaa laatua olevia eririiielisyyksiä; s j a / Niiden tuonti kohosi ^^U^
•I ^IlS^i^^^^^^ ulkopolitiikan yleisiin [ vuoden 1948 4,7 miljardista dolla- • J S S Si^nSnf TS^ •' '^""^ ••• '^^^^^'^'^ ^ rista 5.5 m i l j a r d i in dollariin vuon- l^^-^ l^^^^^^^^^i^"^ kaan. En arvostele U S A n hallituk-j na 1952. Sen sijaan vienti nousi
t^^^ solmiamia sopimuksia, vaan nii-j ainoastaan 1,1 miljardista dollarista
S S ^^^l^J^^^T'' i tä menetelmiä joiden avulla ne o n ! 1,9 ^ i , j a r d i i ^ dollariin samana ai-
' «.ifi.ifST^^^^^ i aikaansaatu. Väkivallan resepti on; kana. Englannin jä Italian kanssa
Suunnitelman ensimmäiseen vai- jji^^. näkyvä ja sotilaallista puolta j kauppatas^n vajaus kaksinkertais-heeseen^
kuuluu voima-asemajärjes-ikorostetaan liikaa, kun samana^^^^^
seen Neuvostoliiton osaan,
tarkoitusta varten rakennetaan kak-:
si voimajohtoa, joista toinen y h d i s - ; • ''
tää Stalingradin Moskovaan j a toi- \ M A R S H A L L - . M A I D E N
hen nämä,
kioon.
molemmat Donin laa-
INDONESIAN KRIISIN
TÄKÄNÄ
'1^
kproitjt^
den para
antajapiirit hyökkäävät. kaik-kelh
• raivdkkaitnmin niitä uni-oita
vastaan, jotka johdonmur
kais^sti tais^ieleviat palk^^
amisjört v jäv/työplx^sulitei-, '.
paraHtamikeh ''piiolesta.
Mtittarax^meijbä
työhäWaja't Mvovat tilfohfetta •
ijni$?ä n*?^^
tohdä tehottomiiksi kaikki uniöt
sillä he-käsittävät, että huonompikin
unio on työläiselle
paretepf' turva kuin se, jos ei
olisi': uhioä ollenkaan. Ja tpsi-iiWn^
at?äettj*^ edesottämisista
iksen. Päinvastoin Vapaus on johdonmukaisesti arvosteiftit | huolimatta' ajurien unio pn Y h -
aiickeä sitä byrökra^^ mitä Dave Beck ja häiienlaiser^isa' ! dySvaltain suurin unio ja käi-
' miehet tämän mantereen ammattiyhdistysliikkeet^
. . Mutta näin ei ole asia Suuren Hahan lehtien kohdalta,
'^1'> jdtka nyt sanovat asiaiiissstiByckille: "Mauri oiVtyörisd teh-
" f a s
m
nyt, Mauri saa nyt mennä
:; • Palauttakaamme mieleemme se tosiasia, että juuri mr.
Beck ja hänenlaisensa "puhtaan unionismin" edustajat ovat
(käyneet täältä £i|roopassa ammattiyhdistysliikkeen rivejä
hjptjqittamassa. Ja kuten arvata saattaa,.nu-. Beck oli yksi niis-
\:ri .. v ''vapaiden anupattiyhdistysten'^johloxruehistä, jotka rien-
. -^^shfät jokin aika sitten Unkaria "auttamaan" Wiehist:ä käsin!
-f?r j Ja siihen - aikaan, jolloin taantumus hyökkäsi senaattori
VV« McCarthyn johdolla työväenliikettä vastaan yksinomaan
> "kommunisriiivastaisen" savuverhon suojassa. Suuren Rahan
vt lehdet ylistivät Dave Beckia esimerkilliseksi uhiojohtajeksi,
In -n
•ii::'-':
i ken lisäksi järjestö, joka kasvaa
nopeammin kuin mikään muu
unio. Tosiasiassa Yhdysvaltain
ammattiyhdistysliike on tallannut
paikallaan aina siitä alkaen,
jolloin se lähti "Marshallin
avun", hurfnassa kylmään
sotaan "kommunistisia unioita" j
vastaan. •.' , i
Poikkeuksen "tekee kuitenkin
ajurien unio jossa on nyt yli
puolitoista miljoonaa jäsentä
verrattuna 1,062,000 jäseneen
V. 1948 ja 1,231,000 jäseneeseen
telmän luominen Euroopan puo^i-1335^^ mitätöidään taloudellisten k e i - ; puolitoista kertaa suuremmaksi. Sa-nojen
tehokkuutta ja edullisuutta | massa suhteessa kehittyivät taseet
i r - •" : myös muiden länsieurooppalaisten
maiden kanssa. Ainoan poikkeuk-
K A U P P A A . sen muodosti'Länsi-Saksa, koska s i l -
Käytännössä tämä merkitsee sitä • 1? alunperin suunniteltu myön-
• • • • . '• • ' • nettaväksi johtava asema Atlantin
i liitossa. Näin ron lapahtunuticiii.
\ Vielä vuonia 1950 Länsi-SaKsan
•kauppataseessa USAn kanssa oh
i 1,7 miljardin länsimarkan vajaus;
; Mu tla paria vuotta myöhemmin ta
\ se osö t t i 40 43 prosentin vientiyl:-
jäämää. [
1 T R U M A N O F P E I N E EN
Vuonna i.<>,51 alkuperäinen Mars-hall-
suunnitelma rupesi jäämään ta-
I ka-alallei Samana.kalsesti Truman
jul.sti ohjelman ns. "turvallisuusso:
pimuksesla" niaaiimanmittakaavas-sa..
Vuonna 1955 • täliän.: tarkqituk-seen
käytettiin y l i 30 miljardia ;dol-laiia,;
mi^täi Piujitaasti'sot^aai^sen
I avuit Oifeuus o l i 2:^,niiljarcl.a-äollaria.
Si!-.yaonntf lEöi kokoiUSAji? sptUsjalU-
! seSta 'avVsCa-^eni'' ijähsi-Euro^^
f ,maihin 89 prosenttia. Mutta vlion-
I na 19o5 vastaava prosenttiluku o l i
.lainpastiian 4?) prosen^^a..; Nelsont
j. RockefeUei ipli toimtinu^ ja onnistu
:.:\ n^rtLänsiiEu.papan A t . a n t i n , l i i t in
, j, maat käytt.yät itse^ prala yärojaan
' ,yarusteiluihin vu^^^ mii:
jardin dollarin. ^ an-p^tä. '|jLansi-E?u-roppari;
m f a l p l i y a t Atlah^^ lijr
ton .verkossa. ..' 'Ei-eurojpppalaiset,
, niaat saivat vimnna"^ pro. •
\\ s e n t t ^ / U S A n sotilaallises avusta.,
i Vupnna 1955 vastaava l u k i i ' p i i 7,5.
- prosenttia. Viime' vuonna.ero yha
i kasvoi. • ' •/
i KockefeUer lausui viime vuonna,
j että ei^eurocppalajset maat ovat saa-tavissa
USAn kontrollin alle paljon
helpommin taloudellisin k e i - '
I noin j a rauhauUisella suostuttelui-
! la kuin näkyvällä painostuksella jä
I,voimakeinoin pystytetyillä sotilas-j
liitoilla. Luonnollisesti USAn ta-
: loudallisecn apuun oli liitettävä sq
• •* • • • -k y tilaallisla j a poliittisia ehtoja, mut-
• .,. . , • , . . , . . . . . . . . 1 ta näiden piti tapahtiiia "hienövarai-
T r i A h Sastroamidjojon hallitus Ehdotuksesta viela käytiin kes- ; gg^jj,. j^^^a ei loukattaisi unohtu-
Indönesiassa erosi maaliskuun 15; kustelua kun Masjumi puolue ja \ iättömällä tavalla kansallistuntoon
päivänä useita viikkoja kestäneen Hatta jatkoivat taisteluaan kommu- j ,3 vapaudenrakkauteen heränneitä
nistisen puolueen syrjäyttämiseksi j kansoja
joulukuussa J hallituksesta j a tapahtui yhä iiusia
Nelson RockefeUer nuljoneeri
ja kuninkaiden telajä
Amerikkalaiset snnrylitj-niät ovat Taiknttanect sangen ratkaise,
vasti L'SA:n taloudelUseen ja mnohim- pblltUkkxiu iiiiu kuUmaasa
kuin iilkomaillakin. Oljy-yhtlöt otat ehkä kaikkein mahtavimpia te-kijöitä.
Näistä suurin on mammottimainen Rockefeller-yhtymä, jot^
on Johtanut nsean vuoden ajan ja johtaa njrtkin yhtiön pemstajaa
pojanpoika Nelson Rokikefeller.
Vanha Rockefeller kuoli vuonna 1937. Nelson nousi tämän
k-en nopeasti arvoasteissa ja hänen vaikatosvaltansa kasvoi jäivz
päivältä. Ensin hän toimi Rockefeller-yhtymän korkeimpana, neuvon*
antajana ja vähän myöhemmin yhtymän hallinnon presidenttinä. 1940
hän sai Vei^oislehtäväksMn hoitaa Vtadysvaltojeh taloudellisia soh'
tefta Keski- ja Etelä-Amerifdcaan. Samaan aikaan perustettiin ame.
rikkalaisten kotimarkkinoid*en ja' taloudellisen elämän yhdenmukais-ianiista
hoitava virasto, jonka johtajaksi tuli niinikään Nelson.
Valvoessaan' rs.%:n taloudellisia etuja' koko amerikkalaisella pai.
ionpuoliskolla, valvoi, hän myös Standard Öll'in^etdja --^ viimeksimai.
nittnja; tosin paljon hnplelliseinmin kuin USAin- — :
" " V u o n n a 1950 NeUon Rockefeller astui asemiin Trnmanin "neljän^
pykälän-phjdman'^toteuttamisekä. Ohjelman' ^ oli "hnö.
lehtiä" takapajuisten maiden kehittänusiestä. K tali
viibnha 1952 presidentiksi, siirtyi Nelson v automaattisesti hänen nen-vonantajakseen.
1954 häniestä tuli Eisenhowierin ulkopoliittinen ncfn.
vönantaja ja hän bsaUistui tässä ominaisuudessa USA :n''kansalllsn
tnryaliisunsnenyoston", "talouspolitiikan? ja "sotilaallisen. neuvoston"
toiminnan yhdenmukaistamiseen ulkomailla. Lopidisi hän sai käsiinsä
"psykologisen sodaiikäynnin^. johdon.; Nyt saattoi Rockiefeller-yfatymä
Nelsonin kautta. antaa olijeita ja jopa suoranaisia käskyjäkin l7SA:n
presidentille ja koko hallitukselle — Nelson Rockefeller ei ole mikään
fiiinitähti. Hän ei antaudu valokuvattavaksi, eikä muutenkaan esiinny
liikoja jiilkisnndessa. Taustalla, missä iiikkdyat iso raha. Öljykentät,
inaailmaniraUtiikka ja'ehnenliaikkea Standard Oii'in edUt. Nelson on
sitäkin foimeUaampi ja inaÄtavam
sotilaallisesti uusien tukikohtien
perustamiseen. US A l l a o i i nykyisin
omien rajojensa ulkopuolella ympäri
maailmaa 950 suurta sotilaallista
tukikohtaa, mutta "niitä on
käytettävä joustavasti ja varovaisest
i " , lausui Nelson Rockefeller. Hän
lausui myös, että amerikkalaiset " a -
siantuntijat" muodostavat etujoukon
muiden maiden saattamseksi
US Asta riippuvaiseksi. Näitä "neu.
yojia" on ulkomailla lähes puolen
miljoonaa. ' *
Rockefeller on lausunut myös, että
"me emme säästä mitään taistelussamme
kcnimunismia vastaan".
Psykologisen sodankäynnin johtajana
Rockefeller on myös käyttänyt
- U S A n ' budjetissa varattua 100 miljoonan
dollarin menoerää ennenkaikkea
sosialistisia maita vastaan.
Rbckefellerin toimistosta lähteneet
tä. Oppi puhuu rauhasta, "kommunistisen
vaaran" torjumisesta,
arabimaiden taloudellisen asemaa
tukemisesta jne.
Israelin, Englannin ja Ranskan
hyökättyä Egyptin kimppuun," herätti
laajoissa piireissä j a varsiakiii
hyökkääjien keskuudessa ällistystä,
miten yhteinen suuri liittolainen
Yhdysvallat 'saattoi asettua hyökkääjiä
vastaan. Jälleen Rockefelien
Mikäli En.3ianti j a Ranska saävaf
jatkaa hyökkäystoimiaan, johtaa s«
nopeasti ei ainpästaan Suezin kanavan,
vaan Lähi-ldän öljyalueidea
menetykseeh, Mahdolliset sotilaalliset
avustustoimenpiteet eivät jblisi
myöskään tuoneet apua, vaan 4cen-ties
johtaneet kolmanteen nyäil-mansotaan.
Jos , U SA onnistuikiD
Standard Oilia houkuttelevat edel-1 toistaiseksi politiikassaan, niin Ranteenkin
.sen: vanhat omistukset Puo- j d i r d O i l eli Rockefeller onnistui öl-lassa,-
Unkarissa ja varsinkin Ronja-^ jypblitiikassäah Lähi-ldässä.. \?|r(>
niassa. , .! , , . . , - [ V';i I västi, ettei'näy. Tässä Eisehho)iver
EiKenho\ve!'iii '' oppi'•• • llä^i-iciässä | opin ja Rockefe l l e r i n . politiikattly|v
va'kuttaa aivan läpinäkyvän selvästi I tymäkohta.
B RUSSEiS TUÖIvilTSEE
H
»f
oikeuden i^täsiteltävk^ ;
16 i vuoden kuluttua
Helsinki. — 16 vuoden ;takai-
. nen. rikos' tulee piakkoin esille
JHelsingin hovioikeudessa, jossa
neljää henkilöä Syytetään kolmen
sotavangin murhasta.
Syyskuun 16-22 päivien välisienä
aikana v. 1941 olisi Pitkärannan
kenttäsairaalan silloLneri komen-j saarella. Vaarat ovat'tuntemattomia
ja ainoa argumentti, joka pu-
Löiitbo: Ehglän^Iainen filo^fl
Bertrand Russell esittää maalfsk.
21 pnä ''Manchester Guardi^"
ilehdelle: lälj^ett^i^ssään/ki jbi^k-sessa
• vastalauseen^ V E
Tyynellä merellä suunniitelemleii
atomikokeiden johdosta/
B.ertrand: Russell kirjoittaa
in.::"I*yydan saiada yhtyä niihin
vaikutusvalta!sirh\, vastalauseisQn,
jotka on esitetty se'xi johdosta;^'et-tä
Englannin hallitus pn päättänyt
suorittaa atomikokeita Joulu
k r i i s i n johdosta.
K r i i s i alkoi viirne
kun armeijan taantumukselliset up-1 upseerien johtamia- kapinoita Indp-i
l
jöka erole s^ekäahtiinut sen paremrnin Icömmunistiseen kuiri
sqsiäUdemokxaattiseenkaah villitykseen. Niinpä esim. Life
jtilkaisu (huhtik. 19 p. 1954) kirjoitti Beckin hyveistä:
— " . . . Häii tykkää työnantajista (nyt on syy tetty, että Beck
^^^^^^^ noin puolitoistariiiljopnaa dollaria
^^i^iijeräälle^ i^^ työnantajalle, jonjka "kanssa hänen iiniol-laan
oli typeshtosopimus,^'» että mr. Beck sai siitä itse huoniat-v
; - ™ J^ayj^ "inaasua''. Hän "ei katso, että työnantajat yrittävät
i pitM työläisiä allpa^^
1 "Hän (Beck) on Elks-järjestön entinen kunniahallitsija.
ifeni^^p^ jäsen, An^erican Legioijan
(maatlman yksi taantune Vapaus) entineji,
tipirmt^ija;.-.;;./.;-'^
; • ;"!Mönellia tay^^ . . hänen karieeririsa, hänen motiivih-
I .If;.:'^ sa, hänen menetelmänsä ja hänen elämänkatsomuksensa
rtiuistuttäaniitä, jotka aikaisemmiriyaelSiAfe^
työnantajapiirit päivisin punaista
ja painajaisunia öisin.
presi-
^e^"!!;^^^^ • • s^^
a-
Mr. Beckin "kunnialistalla" on sekin tosiasia; että hän
ja tyeyierhaeuseriä, jotka
valta»asemiin."
nousivat keinoja kaihtamatta
mamm , öni äi^ vienyt suurta osaa taistelussa Harry 3ridgesia
jjaCIÖmjärjestäntiistyötä Vastaan.
V. 1955. Kun unio kasvaa näin seerit kapihpivat Sumatralla, jossa j nesian 3*000 asutulla saarella.
*. .. . ... ... yhdysvaltalaisilla: ja brittiläisillä i Nykyisen kriisin takana voimme
n o p e a s t i , nun s i l l o i n naKevat öljy-yhtiöillä on öljykaivoja. L u k u i - j nähdä yhdysvaltalaisten, hollanti-sat
Indonesian rikkaukisia ennen Tiaisten ja brittiläisten öljyintressien
omistaneet hoUariUlaiset kapitalistit; sormet. Nämä^^ ^^^^^^
Nämä ovat mielestämme nii-I eiväit ole koskaan hyväksyneet tä-; kehittää riitaa kansan kieskuudessa j
tä tekijöitä, joiden takia mr.^ aikaisemman siirtomaan itse- . j a . käyttää maassa vallitsevaa po-1
T , ; , • X • • . • x l 1 - " i häistymistäi . i liittistä hajaannusta hyödykseen.
, Beck joutui juuri nyt kaakm; upseerien johtama: kapina o l i y h - ; Kuvassamme Inddn^siah
pliussa ruoskittavaksi. Nama ! teydessä ulkomaalaisten j i i ^ ^ Sukarno.
ovat niitä tosiasioita, jotka p i - ; luun, jonka tarkoituksena oli perus-
I täisi ÄFL-GIO neuvostossa huo- 1 taa taantumuksellinen ja aikaisem-
I mioida (perjantaina) keskustel- länsimaiden suosiossa olleen
' - varapääministeri Hattan johtama
hallitus. Edelleen oli tarkoitus syrjäyttää
hallituksesta maan neljänneksi
suurin puolue, kommunistinen
puolue, ;
T r i Sastroamidjojon haUitus o l i
Itaarisyyllistyneen. - M u t t a työ-'^ielä silloin vallassa Javassa, jossa _ ^.^^^ kivipuutarhassa.
tväenliikkeen rivien puhdistus 1 't^luJ^^ZiTuZ^^^^^^ tarkoitamme tietenkin Sudburya ym-jei
Ole työnaiitajapnrieii j a h e i - l " ' S on jo ihanaa kevään
1 dän senaättöriensa asia! Se i viime huhtikuussa, kuusi kuukautta j
1 kuuluu työväelle itselleen ja 1 maan ensimmäisten yleisten vaalien
E R I L A I S I A O P P E JA
USAn sodanjälkeiselle pplitiikal-
•dantti res. kapteeni Erkki Aurola
määrännyt ammuttavaksi sairaalan
yhteyteen sijoitetuista venäläisistä
sotavangeista kolme. Ampumiskäskyn
olivat -saaneet ja panneet täytäntöön
Aurolaan suoraan alistussuhteessa
olleet kaksi sotamiestä j a
aliujpseeri. Puolustuksessaan on
Aurola" selittänyt saaneensa määräyksen
sairaalan silloiselta päälliköltä;
joka taas o l i saanut piäärä-yksen
ylemmiltä esimieliiltään.
Edelleen on A u r o l a puolustautunut
le on lyönyt leimansa kaikenlaistenrsiliän että vankien tahplta pelättiin
oppien, suunnitelmien, ohjelmien ja {'^^P'"^^-
sotilasliittojen järjestelmä, jota | Tosiasiassa lienee sairaalan yh-ovat
verhonneet rauhänfraasit. Näi teydessä ollut vain jo mainitut k oi
me vankia, jotka kapinan pelossa oli
ammuttu. — K . U . •
den takana on kuitenkin ollut ame
rikkalaisten monopolien . jatkuva !
pyrkimys laajentua taloudellisesti' ~~—~—' • —
yhä uusille j a uusille menekkimark:; — ./Vntarktiikan mannermaa. käsit-kinoille
ja raaka-ainelähteille, sekä | tää nojn 5 milj. neliömailia.
huu kokeiden puolesta, näyttää
olevan jokseenkin mielettömältä
tuntuva kansallinen turhamaisuus."
,;
Kirjoitus päättyy kehoitukseen,
iettä Ison Britannian hallitus yKt-täisi
päästä yleiseen sopimukseen,
joka lopettaisi kaikki atomi-kokeet.
Vesi nousee jälleen
pelloille Pohjanmaalla
Helsinki. — Pohjanmaa on jälleen
joutunut tavanmukaisten
kevättulvien kouriin. Maaliskuun
23 pnä päättyneen Viikon aikana
oli veden alla maata noin 75 hehtaaria.
Kaksi taloa kaikkine muine
rakennuksineen on jouduttu
jättämään veden valtaan.
taessa Beckin tapauksesta.
' Selvää on, ^ että työväenliik-i
keen tulee vapautua mahdolli-
•| simman pikaisesti sellaisista
1 rötöksistä, mihin Beckin sano-
PÄIVÄN PAKINA
Kevään mei^kkejä
kalastajam onni ikäänkuin itsestään.
Ja. jos on huonoa tuuria kesälläkin,
niin se ei johdu ainakaan asian harrastuksen
puutteesta. Tässä'päivänä
muutamana saimme siitä jo esima-vaksi
sellaista työväenlehteä kuin Vapaus-
• • • ,'
Mutta Icaikkein vannin merkki siitä,
että kevät on jo ehtinyt tänne nUc-kelialueelle
asti, on se k un paikalliset
kua. Eräs ystävämme oli lukenut! kulttuurivoimamme keskittävät pää-
: "vanhanmaan"
!tuntua.
Totta on, että öisin on vielä " k i l j u -
lehdistä. että siellä! huomionsa tulevan kesän toimintaan
oeasti hp voivat iuosta kadulla seiso- 1 toimeenpantuun kalanistutukseen s i - j j a erikoisesti elokuun alussa täällä
peasa he voivat juosta kadulla seiso , ^^j^^^, jossakin määrin myös "ruuta-| pidettäviin suuriin laulu- ja urheilu-nan"
ja "äuutarin" istutusta.; Mutta jjuhlun.
• tvöväki tulee kVllä omat ^SniS^S l!tSo^°i"^^^^^^^ n o r Jälkeen. Hänen oma puolueensa, | ^ia" pakkasia. Lämpömittari laskee ' edistysmielinen Kansallinen puolue.: öisin l D - 1 5 asteen paikkeille <F.> -
I raspielensa laka^serpaan, jahka ; .^^^ ^„ ^^^^^^ muodosti i tosin yläpuolella noUan. Mutta päivi-
, sille annetaan demokraattinen ; iI.nkoomn<!h^^^^
palatkaamme tämänpäiväisiin tapahtumiin. tilaisuus päättää omista asiois- Leen Ta ^o^^^^^^^ ' työtätekeville kuin suurporhoiUekin. ' .^evätkokeita
Beck on, kuten olemme sanoneet nyt ja monasti en- taan. sen Naldatal Ulema ryhmän kans-* Tässä yhteydessä on tosin huomat-henkilökohtainen
esimerkki uniojohtajasta, joka voi T\'önantaj'apiireiIIäjä heidän i tava. etta suurperhoja ei täällä Poh-hpusta
valta-asemiin vain "keinoja kaihtamatta" — jäsen- i senaattoreillaan' on syytä se-jöukkpjen
demokraattisen päätösvallan estämisen avulla. Sel-
Viimeksimainitut kuitenkin ':vaa-1 Jolassa ole ehkä lainkaan. Inconkin
elämänhuolet'
varten leikkimällä kau- i
j niinä iltoina mahdollisimman kauan 1
ulkosalla. )
Mutta joka luulee, etta "kevät" vai- ;
^0$fp:{:: ,. ^ •:, laisena .miehenä hän
^M^ä^ilt^'^^^ — ja'tekee ilmeisesti
Mutta on kysyttä
sellainen |':?fj,, mies, mitä taantumus nyt tarvitsee Yhdysvaltain työväen-
^%M[^'jliikkeieh yleistä mustaamista varten. Vietyään roolinsa "hy-
^ % ) i & r )lrY^^''j?^ -'puhtaana" uniojohtajana, mr. Beck on valmis hei-
/te^Jäyäksi "sikojen ruoaksi" niin, että tästä "heitosta" toivovaan
vesilammildtoon.
Vähän suuremmat pojat pelaavat ; , •. . . , .
kadun auringonpaisteisena seinäonäl- J " " ^ J^^, Wt«ntevaisia
m " m a r S S ä " - j a tytöt harjoit-televat:.
taLitaidetta h y p p y n u o r a n i^
„ • •: . , ^ . . X „ . ktiueissii, ae tt(at unleaem ao ikkaeliant oikväavtä s ärpjuenna ssuil-- Vanhemmat lapset, joita alkaa j o . ... „ , .. • • , . . „ * : ,
_ ; , . „ . \ , ._x .imaista sarkea, jota ei näillä main
. i s m S n H i t n i o t - i ' vatvata. valmistuvat ' »•»x."<» x«»«vui
vaivaia, >dmiu,tuyai .^^^^ — ja. tämäkin "tietomies? myönsi,
lopulta: etta hän oli asiaa tutkinut
-tietosanakirjasta. Tällaisia "aukkoja"
voi olla "asiantuntijainkin" sivistyksessä.
- : '•.^(r'-'^.
J a nyt Jtun tulee pian taas se smelt-
-sesonki - r - sunnuntaikalastajain
suurin juhla-aika joulun jälkeen —
alkaa täkäläisten maanmiestemme
'leensä on oikeus se- antamista sUIe. t^ « - « a rajan eieiapuoieua vanan, j^j^j^^ ^.^^^^ "silmään osuu" pjha-' ^«^^^"öessa taas jokakeväinen väit-
! kaantua suuryhtiöiden asioiden »elmikuun lopulla Sukarno selos- . Yhdj-svalloissa asti. maallaan tämä ja .tuo epäkohta, joka i ^"tä. että ovatko smeltit "kuorei-
' tl suunnitelmaansa kriisin ratkaise-j Muita jos taaUä nikkell^iassä olisi f ou^i p^ä^yt j^orjata jo monto Allekirjoittanut
, miseksi. Hän ehdotti kaikkia puo-1 näitä Siiuren RaJian mieluä. he saisi-i ayjajsejjunjj^^ ^ julistautuu-jo etukäteen
siis toivonrime, että nyt: lueita edustavan hallituksen muo-1 vat nauttia tästä meidän voitcamatto-I tehdyksi-aivan varmasti __ gUei' "P^^^^^^^^ttomaksi" tässä nimisodassa
i koolla oleva AFL-CIO neuvos-i kostamista. . masta ke\'ätauringostainme, kuten me < jule "tärkeämpiä" täitäviä. jja tyytyy hjTrään finliskanimeen,ni-
! 'O ei nielisi Beckin asiassa sitä [ Hän myös kannatti kansalUsen ' tavaUiset kadun miehet-ja naiset s l i - | Ja minä "tärkeämmistä tehtävistä" ; T^^^^tlin".
. •. ^ , ^ X X •,, « .kuttaa vain lapsiin, hän erehtj-y pätivät
kuuden miljoonan äänestäjän ! omistajat — jotka ovat todella nUn | jjij^nian kerran:
ratkaisuun!
Me
Kevään "merkkejä on siis paljon ja
ne virkistävät ihmismieltä.
Yksi asia. kevään tullen huolestuttaa
kuitenkin allekirjoittanutta ja
misusta sekä läheisempiä naapureita:
Jättääkö koko talven pihakoivuissamme
oleillut pyy meidät kevään tullen?
"Yksin ei ole hyvä olla", tuten tiedetään
j a siksi pelkäämme, että tämä
yksinäinen pyy-ystävämme, joika oa
vieraillut Säännöllisesti koko talvei
kotipihojemme puissa, lälitee etsimään/
keväistä ystävää j a omaa pesää
itselleen. , Mielellämme sen sille
suomme, mutta siltikin . . .
Mikä muun ohella korostaa sita tosiseikkaa,
että niin suiirkylä kuin
Sudbury onkin, se yhdistyy saumattomasti
suureen ihanaan, luontoon-koukkua,
mikä on sille tarjottu '"^"^os***" perustamista, jossa olisi-! tä nautimme.
nVt kuten nielaistiin " k o m m u - ' e d u s t e t t u n a työläiset, t a - | Lisäksi on muitalun aivan.pettä-
, i p g p o ; k o i t ^ työväenliikkeelle: nistisyötti" kymmenkunta vu- i • " ^ " ^ ^ kevään merkkejä,
g g ^ i halua minkäänlaistaiwnipav..;Eyön^.[g^ . _
'-^—^ ' ^ ~ - • ^ I
tykset, k a i k k i uskonnot, maakunnat, | Juuri kävelemään oppineet vpiMcu-
4 asevoimat; poliisilaitos j a h^UitUS. i lapset näyttävät äldeilleen.tainikano-t
Laulu-jä urheilujuhlaan tulijoilla onkin
siis täällä mainio tilaisuus saada
tervetullutta vaihtelua kesälomaansa
. ^ , ^ , . johon .ja siksi suosittelemme näin aikaisin
ta naistenkfai huomio kalastukseen. | nyt valmistaudutaan, on myös yksi' keväällä, että paras aika kesäloman
Talvella on kuulana oUnt huonoa ^ erehtymätön kevään merkki — sillä i pitoon on elokuun alussa ja Sudbury
- I puheenollen kääntyy sekä miesten et- | Vapauden levityskampänja.
tuuria vallan yhdellä ja toiselIa.^4t- ;?y]tikäksl vetää sekä keväin^tä,ketä
kevään tullen muuttuu^^sunnimtai-äsäö/ jos ei saa säännöllisesti luetta-on,
se paikka, -missä kajmatta» aS^
käydä juhlimassa. -^Känsälmura.
K-
Object Description
| Rating | |
| Title | Vapaus, March 30, 1957 |
| Language | fi |
| Subject | Finnish--Canadians--Newspapers |
| Publisher | Vapaus Publishing Co |
| Date | 1957-03-30 |
| Type | text |
| Format | application/pdf |
| Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
| Identifier | Vapaus570330 |
Description
| Title | 1957-03-30-02 |
| OCR text |
m
I^auahta^ 30 p. — S^turdäy, March 30,1957
aOHprr) - Independent Labor
iU^^i^:V9r.m. idit ^Avtborfzed
as>8e6and d a » mail by the Post
•OfBee O^rtmöit. Ottawa. Pub^
UShed. tbrice «reeUy: Tiiesday».
:Tbivisday8 and Sitmdays by Vapaus
Ptrt>ltoh!ng:CdpipainyLtd.;
ebn S t W^ Sudbory. Ont., Canada.
Telephones: Bus. ÖXfice OS. 4-4264;
EdJtorial Office OS. 4-4265. Manager
E. Suksi, ^ t ö r W. Eadund Mailing
address: BOX 69. Sudbtvy, Ontario.
' Advertfsittgrates upon appllcation.
TrahslaUon free ofcliatige.
TILAUSHINNAT:
Kanadassa:- 1 yk. 7 i » 6 kk. 3.75
. •.. 3 kk. 2J5
yhdyslanoissa: 1 yk. 8X)0 6 kk. 4.30
Suomessa: 1 yk. 8^0 6 kk. 4.75
Miia mJilit sanovat
rVntllUDEN VOITOISTA OSA
iKUUIfim TVOtaiSILLE
' Kyrj^ys todellisuudessa (työeh-toneuvottcluissa).
on työnantajien; punginhaliitus luovan kirjallisen;
ämistä suun-i
naltumista ja yh| edelleen kohoavis'
Poika Tuomisen
jutut palkittiin
Tampeire, n i s a l i s k u u n 2 5 pnä.
Ma2nanta>iltana pitämäss^n ko •
kouksessa myönsi Tampereen kau-l
avoitteet - li :n oppien idl< ana
ir8A:n presidentinvaaleissa vii-ine
Vuoden loppopnolella republikaanien
vaalirummnt korostivat
stten viime sodan keräämistä suun-; työn palkitsemiseksi varatusta mää i erilaisen äänekkääsU Eisenbowe-
»delleenkohoavia^rärahasta, joka on tarkoitettu Tä.ni-^ ^^^^ H
i&l 7>--- Juhlqvud^ 4Ö, vuosikeria
ta voitoilta ja siitä, että ne pitäisi
pareniihin soptisiiHteisesti jakaa
korotettujen palkkojen muodossa
jotka «ovat rehellisesti ja pahaa aavistamaittä hai-iti^
kdmaan Stiij^^^ Rahan propagandaa "hyyästä" ja •
igfifiiifl?" r • on erikoissyy pysähtyä tutkinriaaih
(Internatibnal Teainsters Union), presidentti
kiittlitstelua Yhdysvaltain senaatin valipkunnas-lilfliliH--
Eipä silti, tastökuiilu^^^ on opittavaa kalkille työ-
:^^^i^eDimeI^^ AFL—CIO;n johdolle.
esitetty^errassaan
- • ' ' : ; * , sKändaaJULmaisia syytöksiä nu-.'Beckia vastaan siitä, että
prtOT^1%^>ttal^ lupaa saamatta noin $320,-
utilpn/v^roja^^-^ pannlltomaaIl^skliunsa siitä
**fcorfcotiilot*'. .On syytetty, että hän on harjoittanut muuta-pere-
aihetta käsittelevien kirjateosten
palk tsemiseen 3 apurahaa.
100 000 markkaa annettiin päätoi 5
mittaja Arvo Tuomiselle teoksesta |
On Saapunut aika, j o l l o in työnan-r vasaran t:e", 70,000 mai k-;
tajat eivät voi enää väittää olevansa : kaa k i r j a i l i j a Eeva-Liisa Manneril-;
' okcEtitettuja valtavan suuriin voit i Ie runoteoksesta "Tämä matka' j a ;
' töihin j a pääoman suuresti lisään^''30.0CO markkaa k i r j a i l i j a A i l i So-|
tiTniseen samanaikaisesti kun palk-^ mersalolle satukirjasta 'Seikkailu ;
f koiia yritetään polkea. Sellaisten ! U n kkosaarella".. j
; väitteiden mukaisesti vain tuettai-' Kaikkiaan oli vuonna 1956, jona j
; silli työläisten palkkojen kustannuk- ? vuonna julkaistut teokset olivat pai-;
Isella lisääntyvää tuptantQa j a lisään-; kittavina, kirjoitettu 18 kirjateosta,;
tyviä.yoittoja . . . ^ ; joissa käsiteltiin Tampere-aihetta.;
; Tarkastaessamme union (1WA) • — Y : |
i vaatimuksia nykyään teollisuudessa! •.. .•' ^ —
! vallitsevien olosuhteiden valossa; e-^ \r • | i • i nkoisestikin huomioiden voitot. ^ V OimaiaitQKSia
rvoinime oikeuttaa l W A : n v i r k a i l i i „ | » l y MI •»*
I jäin aikeet toimenpiteistä neuvotte-: J " K O K O l ^ L — f l •
] luissa . . . — B . . C . Lumber Worker. i
rauhan iqjittajana ja
uudeii ulkopoliittisen aikakauden
aloitcajafjai Hyokkäysbaluiset a-raer.
kkalaiset levittivät Eisenbo-vverin
ympärille pilviä, joiden tarkoituksena
o l i estää suurta amerikkalaista,
yleisöä j a koko maailmaa
nakehiästä monopoolien u l -
kopoliitt sla j a maailmantalpudel-lisia
tavoitteita.
Eisenhpvverin vaaiivoiton j ä i '
keen Nelson Rockefellerillä oli
mahdollisuus jatkaa entistä aggressiivisempaa
politiikkaansa.
Mutta Rockefeller o l i tullut vakuuttuneeksi
siitä, että viimeisten
2—3 vuoden aikana pystytetyt so-tajiitot
tai yritykset niiden pystyttämiseksi
olivat kärsineet vakavia
takaiskuja. Niinpä hän lausuikin:
että U S A n monopolit eivät ole luo
.-puneet politiikastaan. - Mutta kunj
: DuUes on tähän asti tömistellyt rau-
! ta-anturoisin saappain, on hänen
; nyt yritettävä kulkea pehmustetuin
i koro.n jakamassa Amerikan "apua".
: Tavotteena on taloudellisen avain-
; aseman valtaaminen niin monessa
; maassa kuin mahdollista. Tämä kos t
' k i aluksi kuitenkin ensi sijassa länsieurooppalaisia
liittolaisia. Mutta
; vuodesta 1948 lähtien, jolloin Mars
! hall-suunniteimaa ryhdyttiin täydel-
' lä teholla toteuttamaan, osoittautui
; pian, että " a p u " raunioitti liittolaisi
; ten talouden: Vuonna 1948 hyväk-
I syi U S A n kongressi tunnetun vien-
I tikleltolistan, jonka tarkoituksena
I oli asettaa Neuvostoliitto, kansan^
• demokratiat j a myöhemmin Kiinan
kansantasavalta kauppasaartoon.',
^ Tästä kärsivät eniten Länsi Euroo-
I pan maat: Kaiken lisäksi näiden
: eurooppalaisten Marshall-maläen-
3Ioskova. — Neuvostoliitonsa on
Ei palvele oman
isän:^ teloittajaa
• . . ^ ^ ^ ^ r . - . . r r : - . . - - » i P a r i i s l . ( D L P ) Rauskan 3^
k i l i > I meijaan kutsuttu nuonikaJDen
Claude Hairty/Joka oli kleltäyty-i
l l l ^ p l l i C j ^ l ^ ^ ^ /: :flyl-.paiveIemasU- ,,natslkenraalt
'iymiiMiiMm-':vji;^ -^^^l-t^cmiiayte ••valaistusta'>ille', ^niihin
'^^^f^rMeck^ "liikeperiaatteisijn" lie-
' : - • ' n i f lopulta johtajansa voi viedä. , Kaikkien
pcMPti^ oh 0ave Beckista yiiineäikoina
^ e t t l 4 ^ i^uren Rahan lehdissä —^ jä rhikä
röiöicei^ yleisitÄniääh kolw
:i?ipS|tiBfj;;^:;;;--^~"l^ Beckin epäselvistä Jutuista p u -
yhä/useammin
w ^ %^^^^,^^snu j^yjjg feovennetta-pääse
enää uu-takaoven"
kautta
i(ih«n jjpa^ ön sitä jatkuvasti ha-liiimut.
Sanalla sanoen, mr. Beckin rcHöksetkin auttaisivat
taantumiisvoinua, kuten hän on toiminnallaan tukenut t^an-
- - s i . v - > •• • • - .•.. ^"umusta Icoko "kylmän sodan" ajan. ;/ '".'-.^, 'A;. >' ;|5,4^' if; , l ^ " Ajatelkaamme y^^in sitä mahdottomuutta, että Yhdysval-jonka
yhtetiä huönrtattävimpänja-5ä-
.«eneni on senaattori'JdsephMcCarthy, (ja hänen kumppani-.
I^PHflS-r' • Beckin'jutussa''t^f^^ '"puoliistajäh^"' ja'esHaisieii- IMIiÄlftl:^^^^:^:^- • jana fieUaiseUe lal saataisiin jöt^a- •
' kin hyvää työväelle. Täniä on nijn pjahc^cjtc^fiajä;^y,s .e^tä si^le
nauravat jo:nai^isn^aa/? j^ldftkinl.. , , . - \ \ \ . •
Mutta tähän tähtää s?^]^^ senaatin valiokunnan
Ml • -jkstettUr-Mietvoimine-kuvit^Harettä-jos «enaaUori^-M^
t\ h 'ri&t hän kiitti nyt mr. Beckia siitä, että hän oh antähut taih-
' tj^id|is^le:]tä^
Speidelin komennuksen alaisena,
yangUUin msalisk. 15 pnä, kertoo
llumanite-leliti.
OleUelM Claude Marty?, kysyi-viit
santannlt saavuttuaan nuorukaisen
asuintoon.
^ l e n , Ja isäni oli Louis Mar-ty,
Jonka natsit ampuivat heinä-kulin
27. päivänä 1944, kuului
vastaus.
Nuorukainen* vietiin kasarmiin,
missä hän (olsti kieltäytymisensä.
Hänet teljettiin vankilaan.
90 tnuuta ranskalaista nuorukaista,
jotka sodan aikana menettivät
isänsä natsien uhrina, on
samoin kieltäytynyt palvelemasta
Speidelin komentamissa Joukoissa,
kertoo Humanite.
kauppataseet suhteissa USAhan r u -
" M i n u l l a ei ole mitään perusta-. pgsivat osoittamaan suuria vajauk-
, . . . . . . . . . . . . . . vaa laatua olevia eririiielisyyksiä; s j a / Niiden tuonti kohosi ^^U^
•I ^IlS^i^^^^^^ ulkopolitiikan yleisiin [ vuoden 1948 4,7 miljardista dolla- • J S S Si^nSnf TS^ •' '^""^ ••• '^^^^^'^'^ ^ rista 5.5 m i l j a r d i in dollariin vuon- l^^-^ l^^^^^^^^^i^"^ kaan. En arvostele U S A n hallituk-j na 1952. Sen sijaan vienti nousi
t^^^ solmiamia sopimuksia, vaan nii-j ainoastaan 1,1 miljardista dollarista
S S ^^^l^J^^^T'' i tä menetelmiä joiden avulla ne o n ! 1,9 ^ i , j a r d i i ^ dollariin samana ai-
' «.ifi.ifST^^^^^ i aikaansaatu. Väkivallan resepti on; kana. Englannin jä Italian kanssa
Suunnitelman ensimmäiseen vai- jji^^. näkyvä ja sotilaallista puolta j kauppatas^n vajaus kaksinkertais-heeseen^
kuuluu voima-asemajärjes-ikorostetaan liikaa, kun samana^^^^^
seen Neuvostoliiton osaan,
tarkoitusta varten rakennetaan kak-:
si voimajohtoa, joista toinen y h d i s - ; • ''
tää Stalingradin Moskovaan j a toi- \ M A R S H A L L - . M A I D E N
hen nämä,
kioon.
molemmat Donin laa-
INDONESIAN KRIISIN
TÄKÄNÄ
'1^
kproitjt^
den para
antajapiirit hyökkäävät. kaik-kelh
• raivdkkaitnmin niitä uni-oita
vastaan, jotka johdonmur
kais^sti tais^ieleviat palk^^
amisjört v jäv/työplx^sulitei-, '.
paraHtamikeh ''piiolesta.
Mtittarax^meijbä
työhäWaja't Mvovat tilfohfetta •
ijni$?ä n*?^^
tohdä tehottomiiksi kaikki uniöt
sillä he-käsittävät, että huonompikin
unio on työläiselle
paretepf' turva kuin se, jos ei
olisi': uhioä ollenkaan. Ja tpsi-iiWn^
at?äettj*^ edesottämisista
iksen. Päinvastoin Vapaus on johdonmukaisesti arvosteiftit | huolimatta' ajurien unio pn Y h -
aiickeä sitä byrökra^^ mitä Dave Beck ja häiienlaiser^isa' ! dySvaltain suurin unio ja käi-
' miehet tämän mantereen ammattiyhdistysliikkeet^
. . Mutta näin ei ole asia Suuren Hahan lehtien kohdalta,
'^1'> jdtka nyt sanovat asiaiiissstiByckille: "Mauri oiVtyörisd teh-
" f a s
m
nyt, Mauri saa nyt mennä
:; • Palauttakaamme mieleemme se tosiasia, että juuri mr.
Beck ja hänenlaisensa "puhtaan unionismin" edustajat ovat
(käyneet täältä £i|roopassa ammattiyhdistysliikkeen rivejä
hjptjqittamassa. Ja kuten arvata saattaa,.nu-. Beck oli yksi niis-
\:ri .. v ''vapaiden anupattiyhdistysten'^johloxruehistä, jotka rien-
. -^^shfät jokin aika sitten Unkaria "auttamaan" Wiehist:ä käsin!
-f?r j Ja siihen - aikaan, jolloin taantumus hyökkäsi senaattori
VV« McCarthyn johdolla työväenliikettä vastaan yksinomaan
> "kommunisriiivastaisen" savuverhon suojassa. Suuren Rahan
vt lehdet ylistivät Dave Beckia esimerkilliseksi uhiojohtajeksi,
In -n
•ii::'-':
i ken lisäksi järjestö, joka kasvaa
nopeammin kuin mikään muu
unio. Tosiasiassa Yhdysvaltain
ammattiyhdistysliike on tallannut
paikallaan aina siitä alkaen,
jolloin se lähti "Marshallin
avun", hurfnassa kylmään
sotaan "kommunistisia unioita" j
vastaan. •.' , i
Poikkeuksen "tekee kuitenkin
ajurien unio jossa on nyt yli
puolitoista miljoonaa jäsentä
verrattuna 1,062,000 jäseneen
V. 1948 ja 1,231,000 jäseneeseen
telmän luominen Euroopan puo^i-1335^^ mitätöidään taloudellisten k e i - ; puolitoista kertaa suuremmaksi. Sa-nojen
tehokkuutta ja edullisuutta | massa suhteessa kehittyivät taseet
i r - •" : myös muiden länsieurooppalaisten
maiden kanssa. Ainoan poikkeuk-
K A U P P A A . sen muodosti'Länsi-Saksa, koska s i l -
Käytännössä tämä merkitsee sitä • 1? alunperin suunniteltu myön-
• • • • . '• • ' • nettaväksi johtava asema Atlantin
i liitossa. Näin ron lapahtunuticiii.
\ Vielä vuonia 1950 Länsi-SaKsan
•kauppataseessa USAn kanssa oh
i 1,7 miljardin länsimarkan vajaus;
; Mu tla paria vuotta myöhemmin ta
\ se osö t t i 40 43 prosentin vientiyl:-
jäämää. [
1 T R U M A N O F P E I N E EN
Vuonna i.<>,51 alkuperäinen Mars-hall-
suunnitelma rupesi jäämään ta-
I ka-alallei Samana.kalsesti Truman
jul.sti ohjelman ns. "turvallisuusso:
pimuksesla" niaaiimanmittakaavas-sa..
Vuonna 1955 • täliän.: tarkqituk-seen
käytettiin y l i 30 miljardia ;dol-laiia,;
mi^täi Piujitaasti'sot^aai^sen
I avuit Oifeuus o l i 2:^,niiljarcl.a-äollaria.
Si!-.yaonntf lEöi kokoiUSAji? sptUsjalU-
! seSta 'avVsCa-^eni'' ijähsi-Euro^^
f ,maihin 89 prosenttia. Mutta vlion-
I na 19o5 vastaava prosenttiluku o l i
.lainpastiian 4?) prosen^^a..; Nelsont
j. RockefeUei ipli toimtinu^ ja onnistu
:.:\ n^rtLänsiiEu.papan A t . a n t i n , l i i t in
, j, maat käytt.yät itse^ prala yärojaan
' ,yarusteiluihin vu^^^ mii:
jardin dollarin. ^ an-p^tä. '|jLansi-E?u-roppari;
m f a l p l i y a t Atlah^^ lijr
ton .verkossa. ..' 'Ei-eurojpppalaiset,
, niaat saivat vimnna"^ pro. •
\\ s e n t t ^ / U S A n sotilaallises avusta.,
i Vupnna 1955 vastaava l u k i i ' p i i 7,5.
- prosenttia. Viime' vuonna.ero yha
i kasvoi. • ' •/
i KockefeUer lausui viime vuonna,
j että ei^eurocppalajset maat ovat saa-tavissa
USAn kontrollin alle paljon
helpommin taloudellisin k e i - '
I noin j a rauhauUisella suostuttelui-
! la kuin näkyvällä painostuksella jä
I,voimakeinoin pystytetyillä sotilas-j
liitoilla. Luonnollisesti USAn ta-
: loudallisecn apuun oli liitettävä sq
• •* • • • -k y tilaallisla j a poliittisia ehtoja, mut-
• .,. . , • , . . , . . . . . . . . 1 ta näiden piti tapahtiiia "hienövarai-
T r i A h Sastroamidjojon hallitus Ehdotuksesta viela käytiin kes- ; gg^jj,. j^^^a ei loukattaisi unohtu-
Indönesiassa erosi maaliskuun 15; kustelua kun Masjumi puolue ja \ iättömällä tavalla kansallistuntoon
päivänä useita viikkoja kestäneen Hatta jatkoivat taisteluaan kommu- j ,3 vapaudenrakkauteen heränneitä
nistisen puolueen syrjäyttämiseksi j kansoja
joulukuussa J hallituksesta j a tapahtui yhä iiusia
Nelson RockefeUer nuljoneeri
ja kuninkaiden telajä
Amerikkalaiset snnrylitj-niät ovat Taiknttanect sangen ratkaise,
vasti L'SA:n taloudelUseen ja mnohim- pblltUkkxiu iiiiu kuUmaasa
kuin iilkomaillakin. Oljy-yhtlöt otat ehkä kaikkein mahtavimpia te-kijöitä.
Näistä suurin on mammottimainen Rockefeller-yhtymä, jot^
on Johtanut nsean vuoden ajan ja johtaa njrtkin yhtiön pemstajaa
pojanpoika Nelson Rokikefeller.
Vanha Rockefeller kuoli vuonna 1937. Nelson nousi tämän
k-en nopeasti arvoasteissa ja hänen vaikatosvaltansa kasvoi jäivz
päivältä. Ensin hän toimi Rockefeller-yhtymän korkeimpana, neuvon*
antajana ja vähän myöhemmin yhtymän hallinnon presidenttinä. 1940
hän sai Vei^oislehtäväksMn hoitaa Vtadysvaltojeh taloudellisia soh'
tefta Keski- ja Etelä-Amerifdcaan. Samaan aikaan perustettiin ame.
rikkalaisten kotimarkkinoid*en ja' taloudellisen elämän yhdenmukais-ianiista
hoitava virasto, jonka johtajaksi tuli niinikään Nelson.
Valvoessaan' rs.%:n taloudellisia etuja' koko amerikkalaisella pai.
ionpuoliskolla, valvoi, hän myös Standard Öll'in^etdja --^ viimeksimai.
nittnja; tosin paljon hnplelliseinmin kuin USAin- — :
" " V u o n n a 1950 NeUon Rockefeller astui asemiin Trnmanin "neljän^
pykälän-phjdman'^toteuttamisekä. Ohjelman' ^ oli "hnö.
lehtiä" takapajuisten maiden kehittänusiestä. K tali
viibnha 1952 presidentiksi, siirtyi Nelson v automaattisesti hänen nen-vonantajakseen.
1954 häniestä tuli Eisenhowierin ulkopoliittinen ncfn.
vönantaja ja hän bsaUistui tässä ominaisuudessa USA :n''kansalllsn
tnryaliisunsnenyoston", "talouspolitiikan? ja "sotilaallisen. neuvoston"
toiminnan yhdenmukaistamiseen ulkomailla. Lopidisi hän sai käsiinsä
"psykologisen sodaiikäynnin^. johdon.; Nyt saattoi Rockiefeller-yfatymä
Nelsonin kautta. antaa olijeita ja jopa suoranaisia käskyjäkin l7SA:n
presidentille ja koko hallitukselle — Nelson Rockefeller ei ole mikään
fiiinitähti. Hän ei antaudu valokuvattavaksi, eikä muutenkaan esiinny
liikoja jiilkisnndessa. Taustalla, missä iiikkdyat iso raha. Öljykentät,
inaailmaniraUtiikka ja'ehnenliaikkea Standard Oii'in edUt. Nelson on
sitäkin foimeUaampi ja inaÄtavam
sotilaallisesti uusien tukikohtien
perustamiseen. US A l l a o i i nykyisin
omien rajojensa ulkopuolella ympäri
maailmaa 950 suurta sotilaallista
tukikohtaa, mutta "niitä on
käytettävä joustavasti ja varovaisest
i " , lausui Nelson Rockefeller. Hän
lausui myös, että amerikkalaiset " a -
siantuntijat" muodostavat etujoukon
muiden maiden saattamseksi
US Asta riippuvaiseksi. Näitä "neu.
yojia" on ulkomailla lähes puolen
miljoonaa. ' *
Rockefeller on lausunut myös, että
"me emme säästä mitään taistelussamme
kcnimunismia vastaan".
Psykologisen sodankäynnin johtajana
Rockefeller on myös käyttänyt
- U S A n ' budjetissa varattua 100 miljoonan
dollarin menoerää ennenkaikkea
sosialistisia maita vastaan.
Rbckefellerin toimistosta lähteneet
tä. Oppi puhuu rauhasta, "kommunistisen
vaaran" torjumisesta,
arabimaiden taloudellisen asemaa
tukemisesta jne.
Israelin, Englannin ja Ranskan
hyökättyä Egyptin kimppuun," herätti
laajoissa piireissä j a varsiakiii
hyökkääjien keskuudessa ällistystä,
miten yhteinen suuri liittolainen
Yhdysvallat 'saattoi asettua hyökkääjiä
vastaan. Jälleen Rockefelien
Mikäli En.3ianti j a Ranska saävaf
jatkaa hyökkäystoimiaan, johtaa s«
nopeasti ei ainpästaan Suezin kanavan,
vaan Lähi-ldän öljyalueidea
menetykseeh, Mahdolliset sotilaalliset
avustustoimenpiteet eivät jblisi
myöskään tuoneet apua, vaan 4cen-ties
johtaneet kolmanteen nyäil-mansotaan.
Jos , U SA onnistuikiD
Standard Oilia houkuttelevat edel-1 toistaiseksi politiikassaan, niin Ranteenkin
.sen: vanhat omistukset Puo- j d i r d O i l eli Rockefeller onnistui öl-lassa,-
Unkarissa ja varsinkin Ronja-^ jypblitiikassäah Lähi-ldässä.. \?|r(>
niassa. , .! , , . . , - [ V';i I västi, ettei'näy. Tässä Eisehho)iver
EiKenho\ve!'iii '' oppi'•• • llä^i-iciässä | opin ja Rockefe l l e r i n . politiikattly|v
va'kuttaa aivan läpinäkyvän selvästi I tymäkohta.
B RUSSEiS TUÖIvilTSEE
H
»f
oikeuden i^täsiteltävk^ ;
16 i vuoden kuluttua
Helsinki. — 16 vuoden ;takai-
. nen. rikos' tulee piakkoin esille
JHelsingin hovioikeudessa, jossa
neljää henkilöä Syytetään kolmen
sotavangin murhasta.
Syyskuun 16-22 päivien välisienä
aikana v. 1941 olisi Pitkärannan
kenttäsairaalan silloLneri komen-j saarella. Vaarat ovat'tuntemattomia
ja ainoa argumentti, joka pu-
Löiitbo: Ehglän^Iainen filo^fl
Bertrand Russell esittää maalfsk.
21 pnä ''Manchester Guardi^"
ilehdelle: lälj^ett^i^ssään/ki jbi^k-sessa
• vastalauseen^ V E
Tyynellä merellä suunniitelemleii
atomikokeiden johdosta/
B.ertrand: Russell kirjoittaa
in.::"I*yydan saiada yhtyä niihin
vaikutusvalta!sirh\, vastalauseisQn,
jotka on esitetty se'xi johdosta;^'et-tä
Englannin hallitus pn päättänyt
suorittaa atomikokeita Joulu
k r i i s i n johdosta.
K r i i s i alkoi viirne
kun armeijan taantumukselliset up-1 upseerien johtamia- kapinoita Indp-i
l
jöka erole s^ekäahtiinut sen paremrnin Icömmunistiseen kuiri
sqsiäUdemokxaattiseenkaah villitykseen. Niinpä esim. Life
jtilkaisu (huhtik. 19 p. 1954) kirjoitti Beckin hyveistä:
— " . . . Häii tykkää työnantajista (nyt on syy tetty, että Beck
^^^^^^^ noin puolitoistariiiljopnaa dollaria
^^i^iijeräälle^ i^^ työnantajalle, jonjka "kanssa hänen iiniol-laan
oli typeshtosopimus,^'» että mr. Beck sai siitä itse huoniat-v
; - ™ J^ayj^ "inaasua''. Hän "ei katso, että työnantajat yrittävät
i pitM työläisiä allpa^^
1 "Hän (Beck) on Elks-järjestön entinen kunniahallitsija.
ifeni^^p^ jäsen, An^erican Legioijan
(maatlman yksi taantune Vapaus) entineji,
tipirmt^ija;.-.;;./.;-'^
; • ;"!Mönellia tay^^ . . hänen karieeririsa, hänen motiivih-
I .If;.:'^ sa, hänen menetelmänsä ja hänen elämänkatsomuksensa
rtiuistuttäaniitä, jotka aikaisemmiriyaelSiAfe^
työnantajapiirit päivisin punaista
ja painajaisunia öisin.
presi-
^e^"!!;^^^^ • • s^^
a-
Mr. Beckin "kunnialistalla" on sekin tosiasia; että hän
ja tyeyierhaeuseriä, jotka
valta»asemiin."
nousivat keinoja kaihtamatta
mamm , öni äi^ vienyt suurta osaa taistelussa Harry 3ridgesia
jjaCIÖmjärjestäntiistyötä Vastaan.
V. 1955. Kun unio kasvaa näin seerit kapihpivat Sumatralla, jossa j nesian 3*000 asutulla saarella.
*. .. . ... ... yhdysvaltalaisilla: ja brittiläisillä i Nykyisen kriisin takana voimme
n o p e a s t i , nun s i l l o i n naKevat öljy-yhtiöillä on öljykaivoja. L u k u i - j nähdä yhdysvaltalaisten, hollanti-sat
Indonesian rikkaukisia ennen Tiaisten ja brittiläisten öljyintressien
omistaneet hoUariUlaiset kapitalistit; sormet. Nämä^^ ^^^^^^
Nämä ovat mielestämme nii-I eiväit ole koskaan hyväksyneet tä-; kehittää riitaa kansan kieskuudessa j
tä tekijöitä, joiden takia mr.^ aikaisemman siirtomaan itse- . j a . käyttää maassa vallitsevaa po-1
T , ; , • X • • . • x l 1 - " i häistymistäi . i liittistä hajaannusta hyödykseen.
, Beck joutui juuri nyt kaakm; upseerien johtama: kapina o l i y h - ; Kuvassamme Inddn^siah
pliussa ruoskittavaksi. Nama ! teydessä ulkomaalaisten j i i ^ ^ Sukarno.
ovat niitä tosiasioita, jotka p i - ; luun, jonka tarkoituksena oli perus-
I täisi ÄFL-GIO neuvostossa huo- 1 taa taantumuksellinen ja aikaisem-
I mioida (perjantaina) keskustel- länsimaiden suosiossa olleen
' - varapääministeri Hattan johtama
hallitus. Edelleen oli tarkoitus syrjäyttää
hallituksesta maan neljänneksi
suurin puolue, kommunistinen
puolue, ;
T r i Sastroamidjojon haUitus o l i
Itaarisyyllistyneen. - M u t t a työ-'^ielä silloin vallassa Javassa, jossa _ ^.^^^ kivipuutarhassa.
tväenliikkeen rivien puhdistus 1 't^luJ^^ZiTuZ^^^^^^ tarkoitamme tietenkin Sudburya ym-jei
Ole työnaiitajapnrieii j a h e i - l " ' S on jo ihanaa kevään
1 dän senaättöriensa asia! Se i viime huhtikuussa, kuusi kuukautta j
1 kuuluu työväelle itselleen ja 1 maan ensimmäisten yleisten vaalien
E R I L A I S I A O P P E JA
USAn sodanjälkeiselle pplitiikal-
•dantti res. kapteeni Erkki Aurola
määrännyt ammuttavaksi sairaalan
yhteyteen sijoitetuista venäläisistä
sotavangeista kolme. Ampumiskäskyn
olivat -saaneet ja panneet täytäntöön
Aurolaan suoraan alistussuhteessa
olleet kaksi sotamiestä j a
aliujpseeri. Puolustuksessaan on
Aurola" selittänyt saaneensa määräyksen
sairaalan silloiselta päälliköltä;
joka taas o l i saanut piäärä-yksen
ylemmiltä esimieliiltään.
Edelleen on A u r o l a puolustautunut
le on lyönyt leimansa kaikenlaistenrsiliän että vankien tahplta pelättiin
oppien, suunnitelmien, ohjelmien ja {'^^P'"^^-
sotilasliittojen järjestelmä, jota | Tosiasiassa lienee sairaalan yh-ovat
verhonneet rauhänfraasit. Näi teydessä ollut vain jo mainitut k oi
me vankia, jotka kapinan pelossa oli
ammuttu. — K . U . •
den takana on kuitenkin ollut ame
rikkalaisten monopolien . jatkuva !
pyrkimys laajentua taloudellisesti' ~~—~—' • —
yhä uusille j a uusille menekkimark:; — ./Vntarktiikan mannermaa. käsit-kinoille
ja raaka-ainelähteille, sekä | tää nojn 5 milj. neliömailia.
huu kokeiden puolesta, näyttää
olevan jokseenkin mielettömältä
tuntuva kansallinen turhamaisuus."
,;
Kirjoitus päättyy kehoitukseen,
iettä Ison Britannian hallitus yKt-täisi
päästä yleiseen sopimukseen,
joka lopettaisi kaikki atomi-kokeet.
Vesi nousee jälleen
pelloille Pohjanmaalla
Helsinki. — Pohjanmaa on jälleen
joutunut tavanmukaisten
kevättulvien kouriin. Maaliskuun
23 pnä päättyneen Viikon aikana
oli veden alla maata noin 75 hehtaaria.
Kaksi taloa kaikkine muine
rakennuksineen on jouduttu
jättämään veden valtaan.
taessa Beckin tapauksesta.
' Selvää on, ^ että työväenliik-i
keen tulee vapautua mahdolli-
•| simman pikaisesti sellaisista
1 rötöksistä, mihin Beckin sano-
PÄIVÄN PAKINA
Kevään mei^kkejä
kalastajam onni ikäänkuin itsestään.
Ja. jos on huonoa tuuria kesälläkin,
niin se ei johdu ainakaan asian harrastuksen
puutteesta. Tässä'päivänä
muutamana saimme siitä jo esima-vaksi
sellaista työväenlehteä kuin Vapaus-
• • • ,'
Mutta Icaikkein vannin merkki siitä,
että kevät on jo ehtinyt tänne nUc-kelialueelle
asti, on se k un paikalliset
kua. Eräs ystävämme oli lukenut! kulttuurivoimamme keskittävät pää-
: "vanhanmaan"
!tuntua.
Totta on, että öisin on vielä " k i l j u -
lehdistä. että siellä! huomionsa tulevan kesän toimintaan
oeasti hp voivat iuosta kadulla seiso- 1 toimeenpantuun kalanistutukseen s i - j j a erikoisesti elokuun alussa täällä
peasa he voivat juosta kadulla seiso , ^^j^^^, jossakin määrin myös "ruuta-| pidettäviin suuriin laulu- ja urheilu-nan"
ja "äuutarin" istutusta.; Mutta jjuhlun.
• tvöväki tulee kVllä omat ^SniS^S l!tSo^°i"^^^^^^^ n o r Jälkeen. Hänen oma puolueensa, | ^ia" pakkasia. Lämpömittari laskee ' edistysmielinen Kansallinen puolue.: öisin l D - 1 5 asteen paikkeille |
Tags
Comments
Post a Comment for 1957-03-30-02
