Vapaus, February 25, 1965

              Sivu 2 , , Torstaina, helmik. 25 p. — Thursday, Feb. 25, 1965
VAPAUS
E D I T O R .
( L I B E R T Y )
W . E K L U ND
T E L E P H O N E :
I N D E P E N D E N T L A B O R O R G AN
O F F I N N I S H C A N A D I A NS
Established Nov. 6. 1917
M A N A G E R : E . S U K S I
O F F I C E A N D E D I T O R I A L 6 7 4 . 4 2 , 64
Publh.hccl thrice weekly: Tuesdnys. Thursdays aind S a t u r d a y s b y Vapaus
»'tiDij&iung Co. L i m i t e d , 100-102 E lm S t . West. SUdbmy.Ohtark). Canada.
M a i l i n g Addrcss:. Box 60 ^
;Advertising jrates upon application. tran.slation free of charge.
Authorized as .second class mail by the Post Office Department, Ottawa,
and tor'paymenf of posiagÄ i n cash.
CANADIAN LANGUAGEPRESS
„ ^ . TILAUSHINNAT:
t^nnada.s.sa: l vk. $9.00, 6 kk. $4.75 U3A- . s a 1 vk. $10 00. 6 kk. $5 25
3 kk. 2,75 Suomessa: 1 vk. 10.50. 6 kk. 5.7S
lolme laajaa oikiisjittua
2 Kartevaläpäivänä 1565
KalevjTlan ensimmäisen painoksen a l l e k i r j o i t t a m i s e n vuosipäivää,
h e l m i k u u n 28 päivää vietetään Suomessa j a suomalaisten keskuudessa
yleensä k a n s a l l i s e n s i v i s t y k s e n merkkipäivänä. Tänä vuonna t u l e e k in
k u l u n e e k s i tasan 130 v u o t t a siitä - 1835 - j o l l o i n E l j a s Lönnrot
a i l e k i i j o i t t i Suomen kansanrunouden kuolemattoman helmen. Kale^
v a l a n esipuheen. Kuten sanottu, j u u r i tämän merkkipäivän k u n n i a k si
on omistettu h e l m i k u u n 28. K a l e v a l a n päiväksi. A s i a l l i s e s t i puhuen,
v a r s i n k i n kun huomioidaan hänen suorittamansa työ K a l e v a l a n runo­j
e n kerääjänä, se on E l i a s Lönnrotin päivä, j o l l o i n palautetaan mie­l
i i n hänen elämäntyönsä suuri merkitys K a l e v a l a n , Suomen kansan­runouden
merkkiteoksen luojana.
S u u r e l l a i l o l l a voimme myös todeta, että K a l e v a l a n päivää viete­tään
tänäkin vuonna myös Canadan suomalaisten keskuudessa. Vielä
ilahduttavampaa on nähdä se, että tätä kansanrunouden suurta muis­tomerkkiä
j u h l i t a a n tänäkin vuonna täkäläiisten kansalaistemme kai­kissa
piireissä p o l i i t t i s i s t a j a u s k o n n o l l i s i s t a katsomuksista huolimat­ta.^
Meidän lehtemme toivottaakin näille K a l e v a l a - i u h l i l l e yleensä h y ­vää
menestystä j a runsasta yleisökännatusta.
- Valitettavaa tässä yhteydessä on v a i n se. ettr. K a l e v a l a - j u h l i e n ­kaan
järjestämisessä ei o l e vielä päästy y h t e i s t o i m i n n a n siunauksel­l
i s e l l e tjelle. Tosiasia nimittäin on. eitä yhteisp-st» toimien v o i t a i s i in
v a r s i n km suuremmissa suomalaiskeskuksissa järje.«?tää todella anto-sia
K a l e v a l a - j u h l i a , e i v a i n vanhemman väestön toivomuksien ja tar-pefden
tyydyttämiseksi, vaan myös, j a se on a i n a k i n yhtä tärkeätä,
nuoren, täs.sä maassa syntyneen sukupolven sekä Canadan kehittyvän
k a n . s a l l s k u l t t u u r i n rikastuttamiseksi.
Olemme kuulleet vähän joka p u o l e l l a "ihmeteltävän" sitä. miksi
nuon.somme joukossa on n i i n paljon s e l l a i s t a väkeä, mikä pysyttelee
t a v a l l a a n käsivarren ulottuman päässä kansallisten k u l t t u u r i p e r i n t c i -
demme vaalimisesta. On i h m e t e l t y sitä, mik.si nuor! väki ei entistäkin
suuremma-ssa määrässä omaksunut esimerkiksi Kalevalaa omaksi
k u l t t u u i i a a r t e e k s e e n , mistä voisivat olla oikeutetusti ylpeitä. Mutta
h a r v e m m i n k a i k e t i tulee tässä yhteydessä ajatelluV-<'i niitä syitä, mit­kä
ovat tähän t lanteeseen vaikuttaneet — e s i m e r k i k s i niitä keino­t
e k o i s i a ryhmärajoja j a - r i i t o j a j o i t a ylläpidetään, v a l i t e t t a v a s t i kyllä.
Kalevalanpäivänkin vieton yhteydessä. Miten voidaan odottaa, että
uusissa Qlpsu h teissä kasvanut, nuoriso, .jonka edessä on a i v a n toisen-
. l a i s e t olosuhteet j a tehtävät k u i n ' o i ' e^im.isiirtolai^^ina j o k o aikaisem­m
i n tai myöhemmin tähän maahan t u l l e i d e n kansalaistemme ratkais­tavana
voisi t u n t e a kiintymystä sellaiseen k u l t t u u r i p e r i n t e i d e n v a a l i ­miseen;
minkä yhteydessä ilmenevstä Iryhmäriidoista heillä,ei ole
h i s t o r i a l l i s t a käsitystä j a vielä vähemmän n i i h i n kiinnostusta?
' E m m e lainkaan väheksy ^esimerkiksi ensi sunnuntaina vietettä-v
e n K a l e v a l a - j u h l i e n o h j e l m a l l i s t a arvoa. Tosiasiassa tiedämme, että
e s i m e r k i k s i F i n n i s h - h a a l i l l a C S J : n S u d b u r y n osaston Sävel-kuoron 20-
vuotispäi vän merkeissä vietettävä Kalevala j u h l a tulee varaamaan a r -
vcjkasta j a täysipainoista ohjelmaa tämän merkkipäivän k u n n i a k s i.
S a m a n l a i s i a esimerkkejä vo täisiin l u e t e l l a m u i l t a k i n p a i k k a k u n n i l ta
j a eräitten m u i d e n k i n järjestöjen toimintapiiristä.
' M u t t a kiertämätön tosiasia on k u i t e n k i n se, että vain k u l t t u u r i -
voimiemme y h t e s l o i m i n n a n avulla voisimme nopeammin edistyä ja
viejäkin parempia tuloksia saavuttaa.
1 Toivottaessamme nyt o n n e a j a menestystä k a i k i l l e Kalevalapäivä-j
u h l i l l e Canadassa me toivomme samalla, että k a i k i s s a K a l e v a l a - j u h -
l i . * a p o h d i t t a i s i i n j o k o tavalla tai t o ' s e l l a sitä. miten v o i t a i s i i n ottaa
askel eteenpäin e l i päästä yhteisten K a l e v a l a - j u h l i e n v i e t t o o n siten,
että. niistä t u l i s i todella sekä nuorempaa että vanhempaa väestö i n ­n
o i t t a v i a kulttuurilähteitä.
Tassin Prahasta välittämässä säh
keessä kerrotaan, että Maailman
ammattijärjestöjen l i i t o n sihteeristö
on lähettänyt Espanjan sotaministe­r
i l l e .<;ähkeen, jossa se v a a t i i Justo
Lopenz la Fuentcen kohdistetun
syytteen kumoamista j a oikeuden
.täynnin lopettamista. Lopezia s yy
letään osallistumisesta E s p a n j a n si
iällissotaan tasavaltalaisten riveis-iä
26 v u o l t a sitten; Justo Lopez on
ii^spanjan kommunistisen puolueen
vanhimpia jäseniä ja häntä uhkaa
samanlainen kohtalo kuin Julian
J r i m a u t a . j o k a tuomittiin kuole
naan kaksi vuotta sitten. .
on viettänyt j o 23 v u o l t a . ' Burgosin' p o l i i t t i s et Vangit ovat
Timoteo Ruiz Sanchez osallistui v i i m e vuoden aikana kahdesti, t ou
maailmansodan aikana Ranskan vas- k o k u u s s a j a elokuussa esittäneet en-l
a r i n ! a l i i k k e e s e e n j a palasi Espan- simrtiäisen s o t i l a s p i i r i n päällikölle
jaan vuonna 1945. Vuonna 1947
hänet v a n g i t t i i n syytettynä Francon
vasJai.sesta toiminnasta j a t u o m i t t i in
v i i n k i i a a n 12 vuodeksi. Nyt hänel­l
e vaaditaan 41 vuoaen tuomiota.
J u a n C a s I r o E s l e l l c s j a J o s e Poy
uelov Macosan työläisiä molemmat,
an vaadittu t u o m i t t a v i k s i 18 vuodek
ä\ vai^keuleen k u m p i k i n . Pidätet
l y j e n jouko.ssa ovat vielä työläisten
keskuudessa hyvin tunnetut Luis
Afolina sekä Micaela Alonso Gorra
Tämä ci ole^^kuilenkaan ainoa po • Jes j a L u i s a M i l i n a . Fernanvlez, j o i
i t t i n e n -oikeudenkäynti, joka jKir.
. l a i l l a a n on meneillään Espanjassa'
Veljeysviikosta
T o r o n t o l a i n e n aamulehti huomioi toimituspalstr.llaan sen "ma­sentavan
s e i k a n " k u n meidän pitää yhteiskuntana Joka vuosi järjes­tää
seitsemän päivää kestävä veljeysv-ikko, j o l l o i n kiinnitetään huo­miota
sellaiseen, minkä pitäisi o l l a i l m a n muuta y k s i n k e r t a i n e n j a
a l k e e l l i n e n osa jokapäiväisestä elämästämme .
Ky.seisen lehden käsityskannan mukaan " i h m i n e n näyttää viihty­vän
k i i h k o i l u s s a ".
On hyvä että suuret päivälehdetkiinnittvät huomiota tällaisiin
j{y.sypiyksiin. J a vielä parempi, että n i i n tekevät hallituspiirejä lähellä
olevat lehdet. Tosiasia nim'ttäin on, että rotuun, kansallisuuteen, us­kontoon,
uskomattomuuteen ja p o l i i t t i s i i n katsomuksiin sekä muihin
s e l l a i s i i n s e i k k o i h i n perustuvat ennakkoluulot. k i i h k o ' I u t . j a "parem-muustunteet"
ovat s i k s i jokapäiväisiä^ja yleisiä ilmiöitä, että niiden
paljastam-nen ei o l e turhaan tehtyä työtä v a i k k a sitä tehtäisiinkin
v a i n viikonpäivät vuosittain. " _
M u l t a mitä sanottaTsiin-sellaisista. p a l o k u n t a l a i s i s t a , j o t k a palo-paikalle-
saavultuaanjieiltäisivät l i e k k e i h n veden asemesta gasoliiniä
tai j o t a k i n .muuta tulenarkaa ainetta? L u u l i s i m m e , että yhteiskunnan
l a k i ja o i k e u s kävisi kovin kourin käsiksi sella-si»n palon "sammut-j
j j j i j n " — eikä suinkaan suotta.
Mutta näitä " v e l j e y s v i i k k o j a " järjestetään kuitenkin j o i l l a k in
p a i k k a k u n n 11a ylläkuvatunlaisellq tavalla. JärjestäjSl itse pitävät to­s
in kauniita puheita veljeydestä j a muista hyveistä, mutta käytännös­sä
ei esim. veljeyspäiväjuhlille kutsuta muita k u i n "omaan kuppi­k
u n t a a n " k u u l u v i a!
Suoraan sanoen, mc emme pidä hullumpana ajatuksena veljeys-v
i i k o n viettämistä, mutta s i ä me emme voi mitenkään ymmärtää,
hyväksymisestä puhumattakaan, että v e l j c y s v i i k o n viettämisen nimes-
.sä haiJo''*^*''''''" syrjintää )a v e l j e s v i h a n liet­somista.
Tekohurskaus ei ainakaan u.skovaistcn m'cle<;tS ketään synneis­tään
vapauta — j a tokkopa veljeysasiaakaan autetaan moisen menet­telytavan
a v u l l a.
uaajaa kansainvälisiäkin huomiota
ovat herättäneet Valencia.ssa tapah
tuva oikeudenkäynti 19 Francon
vrastustajaa vastaan, j o t k a v a n g i t t i in
/ i i m e toukokuun 30. päivänä, edel
i c e n M a d r i d i s s a aloitettu oikcuilen-käynti
Baskien maakunnan 19 na;
i o n a l i s l i a vastaan, jotka' ovat " B a s
t i e n maa j a vapau.s" nimi.sen j ä i j cs
tön jäseniä, sekä oikeudenkUynti
j o k a on u h a t t u aloittaa 38 Rudgosin
vankilassa olevaa demokraattia vas
(aqn sotatuomioiiluimess.i.
134 V U O D E N T U O M I O I TA
V A A D I T A A N
V a l e n c i a n kaupunginoikeuden y
l e i n e n syyttäjä on vaatinut viime
'.oukokuussa pidätetyille 19 valon
c-ialaiselle d u m o k i a a t i l l e 18—41 vuo
den pituisia vankeusrangaistuksin,
ioi^'.en y h t e i n e n pituus kohoaisi pc
iäti 434 vuoteen. /
Oikeuden edessä Vaicncias.-^a ova<
I m m . A n t o n i o Conca Monyoy, vuo
' desta 193G E s p a n j a n k o m n u i i i s ti
sccn puohicc-iccn kuulunut taisteli
j a . joka johti pitkän aikaa vegi-.
kaasu j a siihkölailosten työntoki
jäin a m m a t l i l i i t t o a . Kansalaissodan
jälkeen hän j o u t u i vankilaan, mis
•iä o l i vuoteen 1944 asti. Vapaudut
Uiaan hän a l o i t t i tiiistelun.sa iiudel
Icen, v a n g i t t i i n jälleen vuonna 194ö
ja t u o m i t t i i n 30 vuodeksi vaiikcu
' c e n sekä v a p a u t e t t i i n vuonna 1962..
Seuraava; vangitseminen tapahtui
k u i t e n k i n j o kahden vuoden kulut­tua
j a nyt hänelle vaa:!itaan 26 vuo
don uionuota vankilassa,.Jossa, hän
SYNTYMÄ- ^.
PÄIVIÄ I
H i l d a K e t o l a , Sudbury, Ont.. täyt
tää p e r j a n l a i n a . h e l m i k u u n 26 pnä
65 vuotta. . .
J a l m a r ^ L e h t o . Port A r t h u r . Ont..
täyttää lauantaina, helmikuun •27
pnä 7') v u o U a .
K a l l e Lehto, Long Branch; On'.,
täyttää sunnuntaina, h e l m i k u u n 28
pnä 86 vuotta.
A n n a l o h m o , Port A r t h u r . Ont.,
täyttää sunnuntaina;, h e l m i k u u n 28
pnä 85 vuotta.
Yhdymme sukulaisten Ja
v a i n o n n e n l o i v o l u k s i i n.
l u l l a
Siivoojanaiset
protesloivat pal­kanalennuksesta
Toronto. — Esittäen vastalau-
£ccn.sa saamastaan tuntuvasta p a l -
kanalennuk-sesta 75 naista, jotka
tekevät siivoustöitä yön aikana maa
kunnan lainlaatijakunnan ja h a l l i ­tuksen
rakennuksissa, toimeenpani
vat viime perjantaina iltapäivällä
mielenosoituksen purcvas.sa kylmyy­dessä
Qucen's Parkissa.
Vuoden 1063 sopimuksen mu­kaan
yötyö.ssä olevat siivoojanaiset
l u o k i t e l t i i n samaan luokkaan kuin
t o i s e t k in siivoojat, joiden palkka
on $2,640 vuodessa c l i 50.77 viikos­sa.-
•
K u n maakunnairsten toimenhal-t
i j a i n komi.ssio v r i t l i uuden luokit­t
e l u n jälkeen alentaa näiden siivoo­j
i e n asemaa j a p a l k k a l u o k k a a , niin
he esittivät valituksensa valituslau­takunnalle.
:
N e u v o t t e l c m a l t j Ontarion h a l l i n -
noMifilen t o ' m e n h a l t i j a i n yhdistyk­sen
kans.sa, j o k a edustaa näitä työ­läisiä,
komissio otti-käytäntoÖn vie­lä
toisenkin uu'!clIeenluokittclupy-kälän.
-
Se alensi näiden naisten vuosi­palkan
$1,815 c l i $34.90 viiko.ssa, .sa­noi
yhdi.styk.sen puhem;es. G r e n v i l -
l e Jones.
" S u u r e l t a csaltn nämä naiset ovat
leskiä, j o i l l a on perheet elätettävä-nään".
hän s a n o i . " S e n jälkeen k u n
on peritty tulovero-, eläke- j a P S l -
(lääkintähuoP.ovakuutus) menot
palkasta, h e i l l e Jää $),.547 vuodessa
e l i $29.75 viikossa.
" M i n u n palkkaani on alennettu
$16 viiko.s.sa". o l i yhdessä protesti-laulussa.
räs m i e l c n o s o i t l a j c n mukana
o l l u t 67-vuotias siivoojanaincn sa­n
o i , että hänellä e i o le h u o l l e t t a v i a ,
m u l t a hänellä on k u i t e n k i n vaikeuk­s
i a tulla toimeen tällä alemmalla
p a l k a l l a . I
h i n kohdistettujen syytteiden ku
moainista vaatii" n i m ^ D e m o k r a a t t is
i e n nai-sten ijiaailmrniUilto. Myö.s
M A L qp esitiänyl vaatimuksen va
l e n c i a l a i s l e n d J i n o k r a a l t i e n v a p a ni
lami.NOsta. .
KANSALLISMIELISIÄ B A S K E JA
K I D U T E T T U
BasKilaJKille k a n s a l l i s m i e i i s i i lc
j o i t a va.staan no.slelun oikeusjutun
:)aikkana on M : i d r i d , vaaditaan "hiit
loman järjestön perustamisesta" ja
•kiellC.yn propagandan levitlämi .
sestä" 3 ^ 8 vuoden vankeustuomioi
a ja 25.000--200,()00 pesetan sakko
rangaistuksia.
. Vhdoksänloi.sta syytetyn piiolu.?
t a j a t , erityisesti Zulueta, Insantez.
Canovas del C a s t i i l o j a J a i m e Mira'
ie.s, j o k a on Espanjan l i i t o n johta-j:
u A a a . n c i l ' j y y i i c i i . o i i kiinioamist:;
sillä perusteella, ettii ne perustuvat
.vid;it'.i«icn avulla s a i i l u i h i i i tunnus
l u k s i i n .
Tätä oikeudenkdynliä on ollut
^tnira-imas.va runsaasti väkeä, n i m
.noina kirkon:7iieniä. OikcusLSiuin
on r a j o i l l a n i i t vapaata oikeuden
kiivnMä hyväksymällä tcdistiijik>i.
vain orhitä p o l i i s i n agentteja, joulen
kuulustelusta puolustusasianiijajat
ovat k u i t e n k i n kieltäytyneet. Piio
i u s uk.->en edustajat, m m . I s i d o io
liisan'.e/., o\at korostaneet, että se
paiasti.stinen mieliala, j o k a on v a i
lannu: osan Baskien maakunnan
;iuori.sosta. on vastavaikutusta ' s i l le
sokeudelle, jola merkitsi vuödiMi
1 9 ; } 7 « l L ' k i X ' C l t i , j o n k a a v u l la hävitet
l i i i i b; i-;kien oikeu;!el. Kysymys on
d i s k r i m i n a a t i o opista. Jota sovclle
l:'an kansaan kokonaisuudessaan".
pyynnön, että heidän tuomionsa ku
m o l t a i s i i n . koska niitä säädettäessä
tuomioistuimes.sa e l i j u r i d i s t a päte
vyyttä v a i l l a oleva syyttäjä. Näihin
pyyntöihin ei koskaan saatu vastaus­ta,
mutta sen s i j a a n a l o i t e l t i i n uu
den oikeudenkäynnin , v a l m i s l e l u l
sotila.stuomioisluimessa. j i;
Tämän oikeudenkäynnin, vylmis
' e l u t pval herätläneel laajaa jiuo
.Tiiola„|r>m. Ransitassa. jos.sii, ei yairj,
IIum:ini,le., vaan myös p o r v a r j i i i n mi
Le Mqp,d9 lehti, ovat ase|tuneel,yan
kien puolelle. Myös,MAJ|..,pn vesiin
"Tyriyl a k t i i v i s e s t i . .Bijirgosin .vankien
puolesta. M A L v i i t t a a siihen, että
vunkieji joukossa on' u s e i ta ammat
i y h d i s t y s l i i k k e e n johtohenkilöitä
•mr\. Ramon Ormazabal, Jose Sa
tue, l i i g i n i o Canga.s, Antonio Rosel
v ; n i . •: . . .
V l l i i o l e v a l tiedot ovat peräisin.
Demokraattinen E s p a n j a " n i m i s L 'n
ticdotustoimi.ston julkaisuista. T i e
d o t u s i o i n i i s t o ei l u o n n o l l i s e s t i k a an
voi työskennellä Espanjassa, vaan
sf'!i keskuksena on P r a h a . Tämän
vuoksi liedot Espanjasta tulevat hy
v i n hitaasti. Niinpii edellä kerro
C I , Kulo:
l u i s s a jutui.ssa ovat tuomiot ehkä jo
langetettiykin, mutta todennäköisim
m i n nt vielä jatkuvat. On' huomat
lava, e l i a läntiset uulistoimistof ei­vät
erityisesti k i i r u h d a kertomaan
E.spanjan oikeudenkäynneistä.
V A S T A L A U S E I T A
L O P E Z - J U T U S S A
B r y s s e l . — Francon h a l l i t u k s en
suunnittelema uusi oikeudenkäynti
23: vuoden vankeusrangaistukseen
t u o n i i l t u a Justo Lopez dela Fuenlea
vastaan on aiheuttanut vastalausei­ta
Belgiassa.
, Liegen kaupungissa järjestettiin
askel täin mielenosoitus/ johon
o s a l l i s t u i belgialaisten lisäksi B e l
;gjaan työhön t u l l e i t a espanjalaisia
työläisiä. Mieleno§b1ttajat vaafTvat
f u s l o L o p e z i n - v a p a u l l a m i s l a.
m a l t i l i i t l o j e n keskUsneuvosto on
esittänyt vaatimuksen Justo Lope-
/.iin kohdistuvan m i e l i v a l l a n lopet
tamisesla sekä siitä, e l l e i hänen oi
kt'u.sjuttuaan annettaisi sotilastuo
niiois»'.iiinen käsiteltäväksi,
J u s i o Lopezia vastaan \ no.«tellu
uusi .s.vylös koskee hänen o s a l l i s tu
mistään Espanjan sisällissotaan v.
1938---30 tasavaltalaisen p r i k a a t in
johtajana. 23 vuoden tuomion Lopez
sai viime joulukuussa.
Mitä muut sanovat
ii(iiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiitiinii[i(M<i^l^ iiiiiiiiiiniiiiiiujiiji
[f u s s ? . ä u tistiedossa-sitruunahedelm.
i^
lonvilehtien k i rr
Pifi tISAn " K O R K E A T PÄlKAI^'
F u i l e r t o n , K a l i f o r n i a . — Äskettäin täällä j u lk
k e r r o t t i i n ryhmän työläisiä ottaneen l o p p u t i l i n erää
tööttavalta f a r m i l t a — j a työläiset olivat \ näyttänee
j e e n v a i h t a j i l l e pankkimaksuosoituksen (shekin) kantaa mistä näkyi ef|^
eräs heislä^oii saanut v i i k o n p a l k k a n a k o t i i n vietäväkc> kahdeksan sent­tiä.
_ • .
S h e k i n kanta osoitti seuraavaa: K o k o (viikon) palkka $16.35; veroja
varten pidätetty $2.15; ruoasta 11.67; kintaista $2.4.5, jäännös palkaksi
$ 0 . 0 8 .— T h e Dispatcher,helmi1{. 5 p. 1965. - f r
H A L U J A O L I S I , M U T T A E I V O I M I A
B o n n ; — K a n s l e r i L u d w i g E r h a r d on heikentänyt "asemaansa Läh:-
Idässä vähentämällä Länsi-Saksan avustusta k e h i l y s a h j e l m i l l e . v
Hänen a r k k i v i h o l l i s e n s a , k o m m u n i s t i s e n Itä-Sakaan_presidenttiWal- i
ter U l b r i c h t on^antanut suuremman tarjouksen Itä-Saksa on t a r j o n ­nut
Y h d i s t y n e e l l e A r a b i t a s a v a l l a l l e $78,000.000 lainaa sil|ä^mmärryk- i •
M o j o v a . Neuvostoliiton an^ssellä, että lainasopimus a l l e k i r j o i t e t a a n U l b r i c h t i n v i e r a i l l e s s a Kairossa.
E r h a r d i l l a on sitä tarkoitusta ( Y h d i s t y n e e l l e 'Ai'abitasavallalle lainaa-'
mistä) varten vain $50.000,000. ~ ' • " •
K u n Länsi-Saksa uhkasi lopettaa Arabitasavallan avustamisen jos
U l b r i c h t vierailee siellä, n i i n Nasser e i siitä hermostunut. Hän ottaa •
s u u n n i t e l m i e n mukaisesti U l b r i c h l i n vieraakseön.
Se näyttää melkoiselta diplomaattiselta l a p p i b l t a ' Länsi-Saksalle jO' •
ka olettaa, että se on a i n o a l a i l l i n e n edu.staja kbkö Saksalle . . . K e h i t y s - '
ohjelma on v i e n y t tärkeätä osaa tämän ohjelman ylläpidossa. Kehitys­maat
ovat aikaisemmin saaneet helposti talousapua Bonnilta, jos ovat
luvanneet o l l a täysin erillään Itä-Saksasta . . .
— A P : n u u t i s t i e l O ' h e l m i k . 22 pnä 1965.
" S U R M A A MIEHET J A NAISET
L A P S E T J A IMEVÄISETr
K i r j a i l i j a Hannu Salaman äsket­täin
J u l k i s u u t e e n •«aattama teos, J u ­mistaan
korkeammasta luojasta t a i
valtiaasta. Mitään uhreja l a i ruko-hannustanssil,
on aikaansaanut hyö-j uksia ei t o i m i t e t a ainakaan j u l k i s e si
d y l l i s e n pohdinnan uskontoa koske-1 t i . — V a i n a j i e n henkiä k u n n i o i t l e -
v i s t a kysymyksistä. Uskonnolliset [ t a an Ja yritetään joskus viemällä
p i i r i t ovat ilmeisesti myös osaltaan [ v a i n a j i e n haudalle ravintoa tai k a i -
tehneet suuren Dalveluk. s e n uskon-1 v a i n a l l a e s i - i s i e n pääkallot haudasta
loky.symysten a s i a l l i s e l l e käsittele­miselle
nostaessaan hyökkäyk.sen
k i r j a i l i j a Salamaa j a K u s t a n n u s l i i ­ke
Otavaa vastaan. E n s i k s i suunni­t
e l t i i n viranomaisten taholta .syyt-1
teen nostamista k i r j a i l i j a a vastaan 1
ja ky.selemällä n i i d e n neuvoja, saa^
da ne a v u l l i s i k s i elossaolevien pyr­k
i m y k s i l l e . V a i n a j i a ci pelätä, nii­den
i)ääkallot uhataan särkeä, e l l e i ­vät
ne anna vaadittuja neuvoja."
T o r r e s - s a l m e l l a t u t k i m u k s i a teh-
P O L I i n I S E T V A N G I T S O T I L A S i
T U O M I O I S T U I M E E N
siveettömän teoksen julkaisemises-j nyt e n g l a n t i l a i n e n r e t k i k u n t a ker­ta,
sitten j u m a l a n p i l k a s t a , .sen j ä i - j toi matkalta palattuaan e t t e i siellä,
k e e n vain Jumalan .sanan p i l k k a a - ; alueen r a n n i k o i l l a asuvien alkuasu­kasheimojen
keskuudessa ollut kä­sitystä
hallitsevasta Jumalasta. Tä­mä
on h y v i n ymmärrettävissä sillä
misesta ja nyt jälleen J u m a l a n p il
kasta. Siitä r i i p p u m a l l a , m i t e n syyt
teen aihe on v a i h d e l l u t , herää ky
Uuden oikeudenkäynnin valmiste i symys o n k o . i l m a n muuta katsottava, esim. K i w a i - p a p u a l a i s i l l a ei ole
i i i t 3.'! lUn-.^osin vankilassa olevaa i^^tlä V;inha j a Uusi Testamentti s i ; 'minkäänlaista Johtavaa päällikköä,
p o l i i t t i s t a v.inkia vastaan ovat s i i r t y !sältäväl ehdotonta Jumalan sanaa, Jokainen on yhtä hyvä k u i n toinen-
'tämän k i r j o i t t a j a l l a lieot '".se v a n k i l a s t a Ma d r i d i n koL ei o l e vähai; k i n j a ketään hänen c i tar v i t s e pe-i
n a n l t c n sotilastuomioistuimecyi;
jossa pahamaineinen eversti B a l b»
johtaa naita suunnitelmia; Burgo
s in vankilassa ever.sti Balbas valmis
Äfrikailinaideiiluki
Brazzäwltelle ^
B r a z z a v i l l c ; ; - ^ Ghanan, A l g e r i a i i '.
M a l i n j a Y h d i s t y n e e n Arabitasaval-;
lan diplomaattiset edustajat kävivät
Bii,;azzavillen Kongon presidentin •
A l f o n s Massamba Debat n j a pää-: [
m i n i s l e r - Pascal Lissöuburi luonäl"
, ..... H a l l i t u s t e n s a nimissä he antoivat
-.Mitä sivistyksen suhteen pitaa h a l l i t u k s e l l e lupauksen moraalises-paikkansa,.
soveltuu "lyos uskon- ta j a a i n e e l l i s e s t a avusta i m p e r i a l i S -•
loon, joka on e d e l l i s en paaasialli- ^.^^^ salahanketta vastaan, jonka .
Teoksessaan Maailman Uskonnot
p i o L Menzies vetää uskontojen ke­hityksestä
seuraavanlaisen yhdi.stel-män:
s i m p i a aineksia. Jos jokaisessa
maassa asui ennen villejä, s i l l o in
j o k a i s e n maan ilkuperäinen uskon­to
on o l l u t v i l l i e n uskonto j a myö­hemmässä
uskonnossa on aineksia.
J o t k a ovat s i i h e n siirtyneet vähitel­l
en jäännöksinä aikaisemmasta. T u l -
kohleeksi maa on joutunut. ,
Radioasema , ' K o n g o n vallanku­mouksen
ääni" i l m o i t t i , että kansal-
1 s en t u r v a l l i s u u d e n e l i m e t ovat p i ­dättäneet
joukon FOrtugalilaisia,
j o i d e n piti ' k u P e t t a a rahasummia
B r a z z a v i l l e n Kongoon valtiokaappa-kiessamme
jotain suurta uskontoa ^^^^^ s u u n n i t t e l i j o i l l e . Tämän H - "
sintäkään halua lähteä pilkkaamaan ( Iätä."
kenenkään u s k o n n o l l i s i a vakaumuk­sia
sillä siitä e i o l i s i mitään hyötyä
kyseenä olevan asian'.se,lviltämi.sel-
'.eli oikeudenk.äyntiä .syyskuun 'iÖ-.Ile. Asia on: .seii laatuinen, että s i i -
päiväsiä lähtien. , ; I
Naislähetystö pyytää
Oitawaa auttamaan
rauliaa Vietnamissa
Jos huolellisesti lutkim.nie >us-k
o n t o j e h alkuperää, n i i n joudumme
totearpaan n i i d e n seuraavan; yhteis-^,
kuntaiilämässä tapahtuvaa" kehitystä
iien kannattaa vakavasti suhtautua. Käskeviä Ja j u l m i a J u m a l i a ei m i l -
1 Tiedämme, ettr maailma.ssa on lään h e i m o l l a ollut, ennen k u i n - n i i l -
isatöja. ehkä tuhansia u.skontoja.|lä o l i . myös. kä.skeviä j a Julmia-pääl-i
K r i s h n a m u r t i n mukaan esim. Yh-itiköitä. J u m a l i a saatettiin rangaisla-
Ottawa. — Voicc of VVomenjär-jestön
lähetystön Quebecin maa-dysvalloi-
ssa on y l i 500 e r i l a i s t a us-
I kontda Ja u s k o n n o l l i s t a lahkokun-j
taa. K a i k k i e n näiden kannattajat
i k i i h k o i l e v a t oman oppinsa puolesta
ja kuvittelevat vksin tietävänsä to­tuuden
ja tolmivan.sa j o n k i n Juma­lan
tai m u u n y l i l u o n n o l l i s e n olen­non
tahdon tolouttajina. Kokemuk-
.sesta tiedämme, että uskonnot eivät
kunnasta o l i määrä t ii^taina tavata | ole omiansa rakentamaan .sopua t ai
k i n . Niinpä t r i Ikonen teoksessaan
Suomensukuiset kansat kertoo, että
' O s t j a k e i l l a j a V o g u l e i l l a on p a l j on
J u m a l i a , mm. O b i n Ukko. Jos k a l a n ­saalis
o l i runsas a n n e t t i i n s i l l e lah­j
o j a . Jos n i u k k a , n i i n r i i s u t t i i n siltä
vaatteet ja se sai selkäänsä sidot­t
i i n naru kaulaan, l a a h a t t i i n loka-kuoppaan
ja h a u k u t t i i n pahanpäi­väisesti
: .syyteltiin; että U k k o - l u r -
on meidän ymmärtääksemme sitä
t u t k i t t a v a ensin sitä a l k e e l l i s t a jär­jestelmää;
jonka se on syrjäyttä­n
y t . "
Edelläolevaan ajatukseen yhtyy
professorimme Edvard R e i n Maail­man
HLstorian II osassa. Hän lo-
Icaa: .-, . -.•
•Voittaakseen alaa täytyi k i r k on
monella tapaa tehdä myönnytyksiä i
k a s t e l t u j e n pakanain p e r i t y i l l e kä­s
i t y k s i l l e j a omaksua niistä, mitkä
s i t t en kirkon.,p.yhitlämässä muodos­sa
.säilyi."
. Y m m ä r taaksemme uskontojen
.syntyä ja n i i d e n kehitystä on mei-dän
muistettava että j o k a i s e l l a s u ­v
u l l a , h e i m o l l a ja k a n s a l l a o l i am­moin
oma J u m a l a n s a . Niinhän o l i
vajaat 1000 v u o t i a sitten meidän
saksi k a n s a l l i s e n t u r v a l l i s u u d e n e l i ­met
saivat haltuunsa k a k s i t o i s t a l a a - .
t k o l l i s t a a s e i t a j ? ammuksia, Jot^a
o l i tarkoitettu salaliittolaisille^
Brazzavillessä pidätettiin myös eräs ,
.salaliiton johtaj sta, Kongon liedo-tuspulvelun
entinen päällikkö
Louis Ldubasso\!. • ~
U k k o kiprestä häriäli
Häi-kä li5ät?lnsS päi-isli
U k k o kuuseen pakoon
A k k a aja^t ^eipähäsen
Muut jumalat m u i h i n p u i h i n :
U k k o k u u k s i uhmitteli^^
A k k a aian •seipähästä ' •
•»•it.
1 » » «.»•>.
AI kp jeiT kulu essa eläin j n n i ä M '
hävisivät: j a U k o n arvo vastaavasti '
nousi. Ukko käsitettiin myöhem-suomalaisten
esivanhemmilla. Juma-Jmässä vaiheessa taivaan j u m a l a k s i;
l i a o l i u s e i t a : Tapio, A h t i Pellervo jolta r u k o i l t i i n siunausta j a apua
l i i t t o h a l l i t u k s e n Mlkoriuni.steri Paul i u s k o n n o l l i s t e n r y h m i t t y m i e n välille, j u s o l i nukkunut, k u n e i k u u l l ut
M a r t i n tarkoituksella kbhottaa C a ­nadan
hallitusta tekemään kaiken
voitavansa tul^n lopettamiseksi
Vietnami.ssa.
M o n t r e a l i l a i s e n Theicse Cas-g
r a i n i n johtaman lähetystön jäse­net
a kovat myö; tavata toisia l i i t -
Päin vastdin suunnattomasti ihmi.s-verta
on vuodatettu niiden keski­näisissä
' uskonsodissa".
On kiistämätön tosiasia, että jo­kainen
uskonto on ihmisen, itsensä
synnyttämä j a kehittämä. On ole-mas.
sa a l k e e l l i s i a uskontoja; Nimi-t
o h a l l i t u k s e n jäseniä sekä käydä lämme niitä yleensä p a k a n n a l l i s i k s l
Puolan, Y h d y s v a l t a i n , Intian; Rans­kan,
S u u r - B r i t a n n i a n j a Neuvosto­l
i i t o n lähelysföisr=i. .
Naiset tulevat pyytämään että Ge­neven
konferenssi kutsutaan uudel­leen
koolle larkflituk.sella saada a i ­kaan
rauhanomainen ratkaisu Poh­j
o i s - j a Etelä-Vietnamissa.
Mutta niistä ovat k a i k k i ns. suuret
k i n uskonnot saaneet alkunsa. O n
s e l l a i s i a kan.soja joilla ei ole o l l u t
käsitystäkään mi.stään hallitsevasta
Jumalasta. Niinpä kertoo suomalai­nen
piof. G u n n a r Landman: .
"Minkäänlaisia p a p p e j a . c i Kiwai-p
a p u a l a i s i l l a o l e eikä käsitystäkään
r u k o u k s i a j a käynyt vanhaksi j a hö­peröksi.
K u n p y y n t i o n n i t u l i , pääsi
Ukko vanhaan asemaansa".
K r e i k k a l a i s i l l a oli myös lapana
rangaista jumaliaan, v a r s i n k i n jos
sodassa j o u d u t t i i n tappiolle. Uskot­t
i i n , että ne o l i v a t huonosti puolus­taneet
omaa kan.saansa.
Lähes .samoin o l i a.sia juutalais­t
e n k i n keskuudessa. 44 psalmissa
syytetään Jumalaa (Jahvea) siitä
ettei se ollut lähtenyt solaan oman
kansansa kanssa. Psalmissa sano-t
a a n : " S i n ä myöt kansasi p i l a h i n -
taan, etkä saamastasi mitään hyödy.
Herää m i k s i makaat, H e r r a ."
ym. Y l i j u m a l a n a o l i U k k o . jonka
puolisona o l i A k k a . On tärkeätä
huomata, että k a i k k i edellämainitut
esivanhempiemme Jumalat käsitet-t
i i n ihmismuotoisiksi Jumaliksi.
M u l t a ilmeisesti sitä ennen suoma-l
a i s - u g r i l a i s e t k i n kansat olivat juma­l
i n a a n palvoneet Totem-eläimiään.
S e l l a i s i a : o v a t olleet mm. härkä, kar­hu
ja käärme. S i i r t y m i n e n eläinju-m
a l i s t a ihmismuoloisiin j u m a l i in
o n varmasti ollut vaikeata. Taiste­l
u i t a siitä o n j o u d u t t u käymään; S i i
mitä moninaisimmissa asioissa. S i l ­lä
o l i määrätyt palvontapaikkantra^
j o i h i n viittaavat nimet: Ukonmäki,-
U k o n s a a r i . Ukonvaara, U k o n l a h ti
j n e . Vielä tänä päivänä me puhum--^
me Ukon-ilmasta j a kansa o n k a s i t - '
tänyt. että u k o n i l m a l l a U k k o a j o i -'
kärryillään taivaalla kivistä tietä"
p i l k i n . Jois 1000 v u o l t a sitten e l ä - '
ncet esivanhempamme olisivat osan*-'
neet k i r j o i t t a a j a antaneet ylijuttiä- •
l a n s a U k o n ' puhua, n i i n varmasti -
U k k o oILsi selittänyt Suomen k a n -
hen viittaa Inkeristä m u i s t i i n p a n t u ! san v a l i t u k s i kansaksensa.
Ison Härän runo. Siinä Härkä osoit­tautuu
vielä ihmismuotoisia juma­l
i a Ukkoa, A k k a a ym. voimakkaam­maksi;
Runo kertoo:
T u o t i i n Ukko tappamaan
M u l l i k k a a mu.serlamaan
M a a i l m a s s a e i ole mitään muita -
oppeja j a ' aatteita kuin ihmistetl-keksimiä
j a kehittämiä. Siitä joh--
l u u , että kaikki uskonnollisetkin
käsitykset ovat joutuneet kulke-^
maan j a t k u v a n muuttumisen latua.
( J a t k u u $e\iraavalla s i v u l l a)
s.-
PÄIVÄN P A K I NA
KULTTUURINOUSUA QUEBECISSA
O n , m i e l e n k i i n t o i s t a ja .samalla
miellyttävää seurata erinäisten
k u l t t u u r i v o i m i e n poikkcuk.selliscn
nopeata kehitv.«lä ranskalaisessa
Canada.ssa. Vahinko vajn, että
ranskankielen taidon • puute Ja
myös eristetty asemamme Quebe­c
i i n nähden'tekee monelle meistä
vaikeaksi .scurnta tätä k u l l t u u r i -
l o i m i n n a n elpymistä.,—•- > °
Mutta vaislomai.se.sti tajuamme
esim; Qucbeoi«;ta saatavia TV-oh-j
e l m i a .seuratessamme, että sieltä
.saamme aina " j o t a k i n uutta" ja
.samalla jotakin "ajankohtaista"
.sekä " a j a t t e l u n " aihetta antavaa.
Vaistomaisesi» aavistamme
myös, että tämä ilmeinen k u l t t u u ­r
i k e h i t y s liittyy j o l l a k i n tavalla
Ganadan ran.sk-^laislen n i i n .syviä
kansanjoukkoja kuin oppincistoa-k
i n l i i k k e e l l e nostattavaan kansal-liskysymyk.
scen cli ranskalaisen
Canadan taisteluun kansallisen
olcmas.saolon.sa ja kans.-illiscn i t -
.scmääräämisoikculensa säilyttä­misen
puolesta
Vaistomaisesti, v a i k k a emme a i ­na
täysin ymmärtäisikään heidän
t a v o i l l e i l a a n , meidän myölälun-lomme
on k u i t e n k i n Canadan
ranskalaisten p u o l e l l a , c i v a i n sik­s
i , että inhimillisjstä vaikutteista
olemme aina taipuvaisia puolta-'
maan heikompia Ja. vääryyden u h -
e i l i n e n quebeciiainen metsämies.
G i l l e s Vigneaultnimellään on h i l ­j
a t t a i n nou.ssut l a h j o i n c e n .suuren
yleisön s u o s i k i k s i.
. Emme lumuf-tätä bardia c l i r u -
lik.si joutun^ita.Mvaan m y ö s j a en- j norilijäa muuten k u i n lukemamme,
r ^ n k a i k k e a siksi k u n o i v a l l a m m e , ~ r p e r u s t e e l l a . Mutta u u t i s l i e l o j en
että Canada voi säilyä .ylitenäisc- imukaan hän on t u l l u t h y v i n suo­na,
liillovältiönn .ja rakentaa s u i P ^ ' s i l u k s i _ ^ k a n s a n l a u l a j a k s l 7 ' r u n o i l i -
ren lulevaisuulen.sa vain s i t e n , et- jaksi "ja säveltäjäksi,
tä ran.skalainen Canada tunnuslc-"
taan tasa-arvoiseksi englantilaisen
Canadan rinnalla liittovallio.s.sa,
mikä takaa lasapuoli.set elin- J a
edistysmahdollisuudet niin rans­k
a l a i s e l l e kuin cnglantilai-sellekin
Canadalle .ia Canadan kaikille
k a n s a l l i s u u s r v h m i l l e .
Tä.s.sä o n käsittääksemme perus­t
a ran.skalaisen Canadan kulttuu-r
i r e n e s s a n s s i l l e , jos n i i n rohke­nemme
sanoa tästä asiasta.
Näitä uusia j a h u o m a t t u j a kult­t
u u r i v o i m i a nousee myöft aivan
lavallisten " k u o l e v a i s t e n k i n " kes­kuudesta.
fTäkä'läisiä kansalaisiamme, jois­ta
monet ovat olleet ainakin jon­kun
aikaa C i n a d a n melsätöi.s.sä,
kiinnostanee llolo siitä cllä eräs
c l i rauhanpuolustajaksi j a itsenäi-
.syyden kannattajaksi — mutta ei
" s e p a r a t i s t i k s i " e l i henkilöksi j o ­ka
haluaa ranskalaisen Canadan
eroamista Canadasta, vaan maam­me
yhtenäisyyttä kansojen itse­määräämisoikeuden
pohjalla.
Hän ei l i i o i n ole e r i k o i s e m m in
" r a k a s t u n u t " ranskalaisen Cana­dan
' k o t i k a s v u s i i n " k a p i t a l i s t e i -
h i n , sillä, kuten Vigneault sanoo,"
" k a p i t a l i s t e i l l a on_heidän oma
kansallisuutensa". -
_ Hänen runojensa j a laulujensa
.sankarit ovat usein v o i m i l l a a n ja
Tämän 36-vuotiaan mclsämies-l
a u l a j a n kerrotaan, kehittyneen
alansa kruunaamattomaksi kunin­k
a a k s i , Hänen äänensä ei k a i k e t i
ole mikään erikoinen, mutta mitä
tahansa toivomisen varaa siinä on,
sen hän korvaa m e s t a r i l l i s e l l a esi­t
y s t a i d o l l a a n Ja 'kyvyllään. Eräät
a r v o s t e l i j a t sanovat häntä hetken
aidoimmaksi t a i t e i l i j a k s i a l a l l a an
ran.skalai.ses.sa Canadas.sa.
Sivumennen sanoen hänen sa­notaan
julkaisseen peräti kolme
k i r j a a runo]aan : :
" M i n ä laulan s i k s i k u n tunnen,
että m i n u l l a on j o t a k i n sanolla-v
a a ^ hän .sclillää.
Runojensa j a itse säveltämiensä
l a u l u j e n perusteella Vigneault on
l u o k i t e l t u so.sialistiksi, p a s i f i s t i k si
sa. Jos M o r i f e r r a n t i n Ja o n n i s t u i ,
siinä odottamattoman hyvin. N y : .
kyään hän .laulelee täydelle s a l i l l e j -
v i i k k o k a u s i a montrealilaisessa Qo-\.
medie Canadienne teatterissa. J o s
M o n f e r r a n t josta hänen ensim­mäinen
laulunsa kertoo, on seit­semän
j a l a n mittainen metsämies.
"Minä vertaaiLihäntä r u n o i l i j a a n ..
Hän puhuu pi^ivilleja^^on kokonsa
vuoksi aiva,n yksinään." .i
V i g n e a u l t myöntää, että Jos o n ,
l i i o i t e l t u kuvaus hänestä itses­tään.
" M i n u s t a Uili Jättiläinen kas-,
vamatta "itiilöinaakaan", hän s e l l t -
t a i d o i l l a a n jätfiläiskokoisia mel-._ tää."Mihi^'ijvalsin, etlä m i n u l la
sämiehiä ja kalastajia. Hänen on jättiläisen «lelu s i k s i k u n o l en
laulunsa eivät ole kaYisanlauluja yksinäni. Minä olen ollut ne i h -
s c l l a i s c n a a n , sillä kansanlaulut miset. j o i s j a laulan. Minatie(}|ii?r-kuvaavat
menneisyyttä, m u l t a hän mitä h e ' o v a t tt?hneet. Olen kaläs»
runoilee j a laulaa nykyajasta.. tanut, ol^h^ollut turkispyytäja^ä.
V i i s i vuotta sitten V i g n e a u l t lo­petti
metsälvöl j a o h j a s i elämän­sä
toiseen suuntaan. Hän p e r u s t i
s i l l o i n "boite de chansoninsa",
missä e s i i n t y i v i e t a i l i j a l a u l a j i a j a
missä hän esitti myös omia runo­jaan.
Pian sen jälkeen J o k u y l e i ­sön
joukosta kohotti häntäkin lau­lamaan.
"Se oli elokuun 5 pnä 1960",
muistelee Vigneault, " O l i n kovin
peloissani, siUH m i n u l l a on huo­nonlainen
lauluääni."
Hän e s i t t i s i l l o i n ainoan l a u l u n -
mctsämieKenä., satamatyöläisenä
— ja p i k k u p q i U a n a . " ...
K u t e n sanottu, emme ole kps-.
kaan safineet; tilaisuutta kuulla
V i g n e a u l t i a , . m u t t a l e h t i k i r j o i t u s ­t
en mukaan,, h i i n on melko niie-lcnkiintotn0a!><.
mctsämios-taitciUJia!MV
Tosiasia-^nyös on, että r a n s k a l a i - ^
sesta Canadasta on nousernassa • •
nykyään larcftömän paljoh' rtlid-" J
r i a j a lupaavia t a i t e l l i j a v o i m i a — «
j a me t i e t e n k i n joivotamme h e l l - *
Ie' hyvSlf onnea Ja menestystä. •
—• Känsäkoura...'.". I