Vapaus, October 30, 1962

              Hovikov ja Peihsy
miekkailussa
Mexico-City. — Itävallan Peter
Litchner Hoyer johtaa epävirallisesti
viisiottelun maailmanmestaruuskil­pailuin
toisen päivän jälkeen, jolloin
Jsuorihuttiin miekkailu.
Miekkailun voittivat viime vuoden
maailmanmestari, Neuvostoliiton
Igor Novikov ja Yhdysvaltain Paul
Pethsy^. jotka molemmat saivat tilil­leen
36 voittoa ja 10 häviötä..
Epävirallisten laskelmien mukaan
Hoyer, joka miekkailussa oli kolmas,
siirtyi yhteistuloksissa johtoon. '
•Itetsastuksen voittajat, Brasilian
Wenceslao Malta ja Alfonso Ottavia­ni,
Italia, putosivat yhteistuloksissa
kahden lajin jälkeen saatuaan miek­kailussa
vain 22 voittoa ja 17 voittoa
Balczo ja Ruotsi
parhaat MM-uinnissa
--Mexiko City. — Unkarin Andres
Balczo sijoittui ensimmäiseksi nel
jännessäja samalla .viimeistä edel­lisessä
nykyaikaisen viisiottelun
MM-kilpailujen lajissa, 300 metnn
vapaauinnissa, joka suoritettiin
kesKiviikkona Mexico Citys-^a. U n ­karilaiselle
merkittiin aika 3.52,2
ja hän sai pisteitä 1,040.
Ruotsi valtasi seuraavat kaksi
sijaa ja otti samalla lajin joukkue-voiton
nimiinsä.
lentopalloilussa
Israel löi
Suomen 3-0
Dick Tiger riisti
Fulmerilta MM:n
San Francisco. — Dick Tigerista
tuli viikko sitten tiistaina nyrkkei­lyn
keskisarjan maailmanmestari,
WBA:n mukaan", voitettuaan pistein
Gene FuUmerin 15 erää kestäneessä
ottelussa.
Ottelu oli erittäin kova ja häi­käilemätön
ensimmäisestä erästä
läh':ien. Toisessa erässä Tigerin
lyönti aiheutti vamman Fullmerin
silmään eikä veri lakannut vuota­masta
koko ottelun aikana. 31-vuo-tias
Fullmer puolusti mestaruut­taan
kahdeksannen kerran. Heille
tulee uusintaottelu tammikuun 19
päivänä.
, Moskova. — Suomen oli tunnustet-
•• tava Israelkin paremmakseen pis­tein
0—3 Kievissä viime tiistaina pe­latussa
lentopalloilun MM-kilpailu-jen
jälkilohkon ottelussa.
Neuvostoliitto oli viime tiistainai jo
99iprosenttisesti miesten lentopalloi-lUSA ja Unkari
lun vuoden 1962 maailmanmestari,
sillä Neuvostoliitto voitti Tshekkoslo-1
vakian numeroin 3-^0. Neuvostoliitto
Kuvassamme nähdään miksi Montreal Cahadiens-jää-kiekkojoukkueen
maalivahti Cesare Maniago pitää suo-janaamaria.
E l k i hänellä olisi sitä ollut, olisi hän tässä­kin
tapauksessa saanut Chicagon Ron Murphyn sinkoa­masta
kiekosta sen verran vammoja, että olisi joutunut
lääkäriin neulottavaksi. Nuoli viittaa jääkiekkoon. Peli
Montreal Canadiens ja Chicagon Black Hawks-joukkuei-den
välillä päättyi 4—4.
Samapalkkaperiaate
Suomen lakeihin
Helsinki. .— Eduskunta teki
viikko sitten tiistaina historiaa:
Ensi kerran Suomen lakeihin kir-
Mexicö City. — Suomen viisiotte-,
lujöukkue nousi viidenneksi eli yh-ja
Tshekkoslovakia johtivat yhdessä.?'." ylemmäksi kolmannen
tappioitta siihen asti MM-kilpailuja.i '^'\i?f'" "f^^y^^^aisen v.is.otte- «...M K . . . - U O U U . U C U . « K ^ . a . . . ».r-
Nyt otti NL etumatkan ja sen jäi-j ^•^^'''S"^'" jatkuessa am-; joitettiin määräys samanarvoises-keen
o'i paremminkin vain teoreetti- ^^f}^' ^''f^}'^. työsuorituksesta miehille ja
nen mahdollisuus, että he häviää jä- \ ^'S^"' neljanneks.tojsta Vamo - - - "
lie» ililKa^oilAev. at* ottel1u nsa mm. B„ rasi.l,i aa l' Korhosen saadessa tyytyä 29.
vastaan.
Pulieinies Kleemola
lomamaikalle
Neuvostoliiftoon
Helsinki. — Eduskunnan puhe­mies
Kauno Kleemola lähti viime
tiistaina puolisonsa kanssa noin
kahden viikon lomamatkaJle Neu­vostoliittoon.
Puhemies Kleemola vierailee
mm. Moskovassa, Leningradissa ja
mahdollisesti myös Krimillä.
PETER A. VESA
B. A. L L . B.
Barrister, Solicitor, Notai-y
SUOMALAINEN
LAKIMIES
PUH. HO. 3-3392
1028 Panforth Ave.. Toronlo
si­jaan,
mutta säilytti kolmannen s i -
jan kolmannen lajin jälkeen. Mek­sikon
oma edustaja Sergio Escubdo
voitti lajin ammutuaan 980 pistet­tä.
Myös Neuvostoliiton Igor Novi­kov
ampui hyvin sijoittuessaan toi­seksi
970 pisteellä.
Joukkuetulokset kolmen lajin
jälkeen: USA 7,592; Unkari 7.592;
Meksiko 7,302; N L 7,300 ja Suomi 1 oliVat nyt vaiti.
7,278. j
. - ry. . • • • • • j — Suomen työväenluokka kykeni
n 1 • Itähän ratkaisuun jo vuonna 1903, iSCrry käUllOi -Forssan puoluekokouksessa , jossa
Iralrci IVHT^f" | työväenpuolueen ohjelmaan otet-
KaKSl IVlIli.La. jtiin tavoitteeksi samapalkkaisuus-
1,„7 -vuot,i.a s yl,i.o ppi.- } periaatteen toteuttaminen, lausui 1*^ , j , n, •
I puheenvuorossaan ed. Irma Torvi
naisille maksettavasta samasta
palkasta. Valtiovalta sitoutuu h y .
väksytyn kansainvälisen työjär.
jestön sopimuksen mukaan edis­tämään
tämän periaatteen sovelta­mista
kaikkiin työntekijöinhin.
Y l i kymmenen vuotta kestä,
neen kamppailun jälkeen olivat
mielipiteet muokkautuneet niin,
että päätös tehtiin yksimielisesti.
Samanpalkkaisuuden va.stustajat
Melbourne. —
las Kevin, Be,r ry, Syd.n, eystä, s•aav, utti (kd) . Historiallisessa katsaukses-tiistama
uuden maailmanennätyksen ... „ ^ . : ....
•'00 metrin la 220 'ardin erhosuin saan han totesi mm., etta vuonna
!n^iis-soa„ aj•a lnl a 2o .U09n,n7 Mellbuo urnessa —j a r"- - .1.9 53 ei edusku..n..t..a .k.äs.i.t ellessää.n, tä. -
jeStetyiIs sa• ui•n tik•il,p a•il,u -i ssa. 1 ,t.a samaa työjärjestön .s.u ,o s.i tusta
Berry paransi siten omaa 220 yar !- kyennyt asettumaan myönteisesti,
din ennätystään, jota ei vielä ole hy­väksytty,
2 8 sekunnilla;.Entinen 200
metrin ennätys, 2.10 8, oh amerik-1
kalaisen Carl Robien nimissä. Tätä­kään
tulosta ei ollut ennätetty h y ­väksyä
viralliseksi ennätykseksi:
Olympialaisten kultamitalin voittaja
Da\vn Fraser paransi samoissa k i l ­pailuissa
omaa 100 metrin ja 110
yardin. vapaauinnin, ennätystään
kahdella sekunnin kymmenyksellä,
ajan ollessa 1.00,0.
Uusia ja käytettyjä autoja
EINO HUPPONEN
3™ ANFOITH AV?^^^^ P O N T I A C L T D . HI 4-3357
MH »ANFORTH AVE. TORONTO 6. ONT.
Isillä SKDLrn eduskuntaryhmän l i ­ljaksi
ratifioimisen puolesta äänes^
. ti vain muutama edustaja, eivätkä
he olleet edes sos.dem. ryhmän jä-
I seniä, ioiden piti tuntea Forssani
chielma ja myöhemmätkin sos.dem.
puolueen ohjelmat.
Kolmet vaalit on tällä välillä käy­ty,
vuosikymmeniä kulunut, tuotan­tomme
kasvanut, vienti lisääntynyt,
sijoitukset paisuneet, osakekurssit
nou.sseet ja 40 prosenttia maamme
työvoimasta — naiset — ovat a l i -
palkittuina ahertaneet tuotantolai­toksilla,
liikkeissä ja rakennuksilla
kiihtyvän työvauhdin ja kohoavan
elinkustannusindeksin puserrukses-
• sa. • •• • .
Ed Torvi palautti mieliin mm.
kansandemokraattien aloitteen hal­litusmuodon
muuttamisesta, joka
on vielä käsittelemättä ja päätti
puheensa seuraavalla tavalla:
Samapalkkaperiaatteen toteutta­misen
tiellä on nyt ensimmäinen
vaihe päättymässä, kun eduskunta
antaa suostumuksensa I LOrn (Kan­sainvälinen
Työjärjestö) samapalk-kasopimuksen
ratifioimiselle. Tämä
vaihe kesti lähes 10 vuotta.
Me kansandemokraatit voimme
tyydytyksellä todeta,. että muut
puolueet ovat tulleet. samalle
kannalle kuin me olimme vuonna
1953. Kamppailu asian toteutta­miseksi
alkaa nyt tämän talon
seinien ulkopuolella. Mutta edu.s-kunnalia
ja. hallituksella ei ole
oikeutta olla puolueeton tämän­kään
jälkeen. Olemme soitoutu-neet
toteuttamaan saman palkan
periaatetta, olemme asettuneet
kansain\'äliseen valvontaan tässä
asiassa. <
— Eräs suyri naisiin kohdistuva
epäoikeudenmukaisuus on poistu­massa
yhteiskuntaelämästämme.
Tästä myönteisestä päätöksestä
iloitsevat ne 800,000 naistyöläistä,
jotka ovat kantaneet harteillaan
I naisiin kohdistuvan epäoikeuden­mukaisuuden,
lausui ed. Judit L u n -
den (kd). Hän esitti pulieessaan
toivomuksen, että mitään jarrutta­via
tekijöitä ei enää aseteta sa­mapalkkaisuuden
tielle. Jo edessä-olevissa
työehtosopimusneuvotte­luissa
olisi palkkasopimuksista saa­tava
pois naisia koskevat erikois­määräykset,
sanoi ed.Lunden.
Sudentappaja Evert Mäenpää
Tämän lehden lukijat saattavat
kai vielä muistaa tässä lehdessä v i i ­me
syksytalvella olleen kirjoituk­sen
vanhasta sudentappajasta Kus­ti
Varjosesta Wanupista, joka o li
ampunut kuoliaaksi juoksussa ol­leen
suden, siten osoittaen silmän-tarkkuutta
ja käden vakavuutta.
Pauloilla oli Kusti tappanut vielä
lisää, joten Wanupin hiihtoradalla
viime talvena ei hiihtäjien tarvinnut
pelätä, että sudet hyökkäävät kim.p-puun
ja lopettavat kiinnostavan
kilpailun hiihdon jalossa taidossa.
Samoihin aikoihin toimi meillä­kin
täällä Majavajärvellä vanha su-denpyytäjä
Evert Mäenpää, joka sa­moihin
aikoihin Kustin kanssa l o ­petti
monen suden elämän vaikka
ei siitä silloin paljon puhuttu.
Sen puolivuosisadan aikana mitä
asukkaita täällä Majavajärvellä on-ollut,
on myöskin muistettu, pyy­dystää,
metsänpetoja ja niistä saa­duilla
rahoilla on monta ahdasta
Impi Tulosen
TPronto. — Impi Tulosen matka
pääityi lokakuun 14 päivän iltana:
Tämä oli todella vakava surusano­ma
j a suuri yllätys monelle hänen
ystävälleen ja toverilleen. Hän val­mistautui
lähtemään Don-haalille
saman päivän iltapäivällä järjestet­tyyn
syystoiminnan avajaisjuh­laan,
esiintyäkseen Finlandia kuo­rossa.
Hän sai pukeutuessa koh­tauksen,
joka vei hänet tajuttomaan
tilaan, josta ei enää vironnut.
Impi oli väsymätön työntekijä
edistysmielisessä työväenliikkeessä,
josta hän ei koskaan halunnut m i ­tään
erikoista huomiota osakseen.
Män oli ehdottomasti rauhan puo­lustaja.
Impi Tulonen tuli Torontoon v.
1927. Hän oli menettänyt ensimmäi­sen
miehensä vankilassa (o.s. J a ­lava)
Suomen luokkasodan aikana.
Vaikeudet ja vastukset olivat sil­loin
monet. Heillä oli kaksi tytärtä,
Helien ja Mirjam, jotka vaativat
osansa äidin huollosta. Olosuhtei­den
pakoittamana Impi tuli tyttö­jen
kanssa tähän maahan ajatuk-i
sella saada heille - paremman t o i -
i meenfulon täällä. Vähän aikaa t u -
! lonsa jälkeen Impi solmi aviolii­ton
Väinö Tulosen kanssa. Moni­vaiheista
on ollut heidän elämänsä
i tänä aikana, mutta hyvällä yhteis-j
ymmärryksellä he ovat voittaneet
jikaikki vaikeudet ja vastukset.
I Tästä avioliitosta on heillä yksi
'poika Harry, jonka kanssa he elivät
iksi-ssä viime vuosien aikana. Har­ryillä,
heidän pojallaan on neljä [ retkille vetää miehen veri jatku­jasta,
jotka ovat «vielä pieniä j a vasti, vaikka terveys ei enää ole
tilannetta helpotettu. Kaikkein me­nestyksellisin
kai stid^n ja muukin
pyydystämisessä on ollut Evert Mä-r
enpää. Moni susi, kettu, karhu,
minkki, majava j a vesirotta j a muu
turkiseläin on saanut luovuttaa
Evertille kalliin turkkinsa.
Tässä yhtenä päivänä satuin nä­kemään
Evertin ja hän sanoi alle­kirjoittaneelle:
'Kuules Nikki, minua taas onnes­ti
tänä aamuna, sain kaksi sutta
paulasta ja kolmas oli päässyt kar­kuun".
Myöhemmin taas oli hukka
käynyt ansaan j a n i in niitä susia
kaatuu' yksi toisensa perästä. Vaik­ka
mies onkin sydänsairas kuten
Varjosen Kuslifcin ja ikääkin j o ai­van
tarpeeksi, niin silmä on tarkka
ja käsi vakaa, ja kun vain mikä
peto tahansa joutuu miehen tähtäi­meen
niin surma melkoisella: var­muudella
tulee. —-
Ampumakilpailuissa Evert-poikä
on aivan niitä ensimtnäisiä ja en-simmäispalkintoja
on täälläkin kil.
pailuissa tullut jatkuvasti. Sudet
kulkevatkin Evertin mökin aivan
nurkantaitse ja pitävät kovaa k i l ­juntaa
ja meteliä. Kun olimme
Evertin kotona pitämässä esirai-vaajien
ja asutuksemme 50-vuotis-muistojuhlan
komitean kokousta, ja
kun aukaisimme oven siinä kahvia
juodessa niin eikös jo todella sudet
pitäneet konserttiaan aivan mökin
lähellä, vaan lakkasivat heti kun
aukaisimme oven. Minkähänlaista^
meteliä he pitäisivätkään, ellei
Evert niitä jatkuvasti vähentäisi.
Kun tämä Evertin mökki on siinä
metsän laidassa kulkee siitä ohi
usein myöskin metsän kuuluisa
kontio. Kerran sieppasi Evertiltä
mesikämmen sian karsinasta ja
popsi siitä jo osan ja jätti lopun
siihen. Evert vanhana kokeneena
erämiehenä tiesi että varmasti kar­hu
ei malta jättää sikaa siihen
vaan Saapuu herkkuaterian lopetta­maan
ja syömään loput. Niinhän
siinä sitten kävikin että kontio seu­raavana
iltana tuli varovaisesti i l ­maa
nuuskien ja vähän väliä sei­sahtuen
ja kuunnellen, vaan herk­kupala
oli niin puoleensa vetävä,
että meni liian lähelle herkkua
jossa Evert jo kivääreineen oli s i l -
mätarkkana odottamassa ja kun
peto tuli kyllin lähelle lähetti Evert
kuolleftavan kuulan karhun kyl­keen.
Karhu tuupertui ja k u o l i s i i ­hen
paikkaan. Se olikin suuri peto
jolle sian . sieppaaminen karsinasta
oli helppo tehtävä.
Paljon olisi jännittäviä j a mie­lenkiintoisia
juttuja Evertin pitkäl­tä
eränkävijäajalta. Paljon olisi
kasassa niitä suden ja muiden tur­kiseläinten
nahkoja joita Evert on
pyydystänyt. Kalareissuille ja erä
Tiistaina, lokak. 30 p. — Tuesday, Ocf. 30, 1962 Sivu 3
45-YMPTIAS VAPAUS
TIEN NÄYTTÄJÄNÄ
vaativat suurta huolenpitoa isoäidin oikein hyvä.. Mutta uskon, että jos
Toronton
kuulumisia
NYT ON SAATAVANA KIRJAKAUPASTAMME
VÄINÖ LINNAN SUURROMAANIN
III OSA
544 sivua •- Hinta sid. $4.00 - nid. 3.50
Väinö Linnan suurromaanin viimeisen o.san aiheena ovat ne vaiheet, joita täällä
Pohjantähden alla on koettu itsenäisyytemme aikana. Kuvaus alkaa 20-luvun: alusta ja
jatkuu vuoden 1950 tienoille. Varttuneempi lukijapolvi katselee kirjan sivuilta .silmästä
silinään omaa itseään, hymyilee nuoruudenkuvalleen tai pahastuu, mutta ei voi olla
myöntämättä, että se on näköinen. Nuoremmille avautuu ennen tuntemattomia näkymiä
lähimenneisyyteen.
Draaman aineksia-on riittämiin. Niitä tarjoaa jo Pentinkulman itsenäistyneiden torp*
pien jokapäiväinen elämä, joka "on jos-kus huouoo jos .sitten taas pllfkussn parempaakin".
Niitä tarjoav.a4; historialliset tapahtumat,- ennen kaikkea lapuanliikkeen kiihkokausi ja
molemmat sotamme. Kolmas osa liittyy "Tuntemattomaan sotilaaseen" sikäli, että sen
loppuosassa tarkastellaan sota-ajan tapahtumia kotirintaman näkökulmasta.
Väinö Liima käyttää loppuun saakka nerokkaasti mahtavimpia aseitaan: sovittavaa
tai katkeraa tai hirtehistä huumoria, entisestäänkin syventynyttä ihmiskuvausta, suo-^
raan kansan suusta siepattua puhetta. Hän saa hikijan itkemääii^nauramaan ja äjatte-
Iemaan,J'Täällä Pohjantähden alla" on taideteos. Sittenkin se kertoo Suomen kansan
elämästä enemmän kuin kymmenet historiateokset yhteen.sä.
Tilatkaa ja lukekaa tämä Väinö Linnan suurromaanin viimeisin osa!
Nyt on saatavana VÄINÖ LINNAN SUURROMAANIN
TÄÄLLÄ POHJANTÄHDEN ALLA"
KAIKjKfl OSAT - - I, II JA III OSA — YHT. SID. $1L00
tai erikseen ostettuna.S4.00 kukin osa. Ostakaa koko teos, niin säästätte $1.00 sen hinnassa.
Tehkää tilauksenne nopeasti, osoitteella:
VAPAUS PUBLISHING CO. LIMITED
ii
P. O. Box 69 Sudbury, Ontario
Toronto. — Toronton osasto on
alkanut vilkkaan syyskauden ja
haalilla on höyrinää monenmoista.
Gn ollut onnistuneet avajaisjuhlat,
saatu festivaaliterveiset ja näytel­mä.
Naistenkerhotilaisuus on 4 päi­vä
marraskuuta ja niissä saa aina
nähdä ja kuulla jotakin mielen­kiintoista.
Kymmenes päivä mar­raskuuta
on haalilla taas reipas
kabaretti. Näistä tilaisuuksista
onkin tullut eräs suosituimpia seu-rustelumuotoja
haalitoiminnassa.
Tällä kertaa on tilattu vielä oikein
"kahden hengen ilma", sillä allakka
näyttää täyttä kuutamoa j a siis o n -|
nistunutta iltaa voi jalkaa^ kuutamo- ;
kävelyllä tai -ajelulla.
Seuraavana — s i i s l l päivänä,
on kuoron konsertti, joka aina e n ­nenkin
on saanut kuulijat täyttä­mään
salin. 18 päivänä on miesten
järjestämät päivälliset, johon toivo­taan
lahjoitettavan paljon laatikoi­ta.
25 päivänä on perheiltä jossa on
luvassa paljon hauskaa. .
Joulukuun 2 päivä on haalilla
tavallista arvokkaampi näytelmä­esitys.
Silloin Lennart Hjorth oh­jaa
muistonäytelmän oltuaan Tha-lian
palveluksessa 50 vuotta. Me
kukin voimme parhaiten osoittaa
kiitostamme hänelle tässä paljon
lahjoja, taitoa ja innostusta vaati­vassa
näyttämötyössä suorittamansa
elämäntyön virsfatolpan kohdalla
täyttämällä haalin ääriään myöten.
— LSP.
kohdalta. Impillä oli kaikkiaan 8 mieheltä kiellettäisiin kalareissut
lastenlasta, jotka olivat hänelle j ja oleskelu metsissä niin hän kai
kaikki kaikessa. Impi oli lasten ja
nuorten hyvä ystävä. Hänen sydä­men
asianaan oli nuorison tulevai-,
kuolla kuukahtaisi hyvin pian. J o ­ten
painele vaan Evert erä ja kalar
polkuja samaan malliin niin pysyt
SUU.S. Hän toimi jatkuvasti monien i vetreänä ja nuorena vielä vanhoilla
'Kansankokous
Montrealissa
Montreal. — "Rauhan, työmah­dollisuuksien
ja kansakunnan etu­j
e n " puolesta täällä marraskuun. 11
päivänä kello 2.30 pidettävässä kan­sankokouksessa
puhuu St. James-vaalipiirin
kommunistisen puolueen
ehdokas madame. Jeannete Pratte
sekä "French Canada" ja "Found-ing
of Canada" ym. kirjojen kir­joittaja
Stanley Ryerson. Kokous
pidetään 3454 St. Denis Sf.
Kaikki tervetulleita.
vuosien ajan .varhaisnuorten komi-teassa.
Kaiken työnsä ohella; hän osal­listui
naisten toimintaan ja luke­mattomat
ovat ne esineet ja käsi­työt,
jotka hän valmisti eri t i l a i ­suuksiin.
Viimeisten vuosien aikana
Jmpi kohdisti toimintansa Finlan­dia
kuoron hyväksi, sillä jo Sou-nicssa
ollessaan hän harrasti musi­kaalista
toimintaa.
.Lukemattomat ovat myös ne kir­joitukset,
jotka hän k i r j o i t t i V a -
paus-lehteen kuoron toiminnasta.
Terveys hänellä ei ollut myöskään
parhain viime vuosien aikana, vaik­ka
harvoin hän siitä kenellekään
valitti. Vähän ennen kuin Tarmola
suljettiin syksyllä, olin keskustelus­sa
Impin kans.sa kaikista tapahtu­mista,
jonka yhteydessä hän sanoi,
että rivimme harvenevat liian no­peasti,
kuinka monta meistä on vie­lä
ensi kesänä elossa, kun taasen
tullaan takaisin Tarmolaan. Hän
oli vielä silloin iloinen ja toivo­rikas
kaikesta. Samana sunnuntai­na
otettiin yhteinen valokuva, joka
jäi nyt muistoksi Impistä.
Impin koti on nyt tyhjä hänen
kohdaltaan. Puolisonsa Väinö on
nyt siellä poikansa j a hänen per­heensä
kanssa. Helien ja Mirjami
perheineen myöskin muistavat äitiä
kaiholla.
Inipin ääni vaikeni nyt kuoros­samme,
jonka moni huomioi sama­na.
iltana, kun kuoi=o esiintyi syys­toiminnan
avajaisjuhlassa.
Hautaus toimitettiin Thompsonin
hautaustoimistosta lokakuun 17 p.
Kappelissa puhui pastoiTTVIurto sat­tuvin
sanoin englanninkielellä ja
CSJ:n Toronton osaston puolesta
puhui A. Nummi laajakantoise.sta
vainajan elämäntyöstä. Finlandia
kuoro lauloi kaksi laulua "Sinä sa­noit"
j a "Sydämeni laulu". Kappe­lin
koristivat kauniit kukkalaitteet
ja osanottokortit.
Tämä o l i todistuksena, että Im­pillä
dli laaja ystävä- ja toveripii­r
i . Kyyneleet kostutti monen ystä­vän
j a toverin silmäkulman. Suru-hymnin
soidessa arkku kannettiin
ruumisvaunuun, joka vei hänet
North Yorkin hautausmaalle, jossa
Finlandia^kuoro vielä lauloi jäähy,
väislaulun hyvälle ja uskotulle to­verille.
Syy.stuulahdus tuokoon ys­tävien
ja tovereitten- viime ter­vehdyksen;
Lepää rauhassa kallis
toveri, muistosi säilyy. — A . L .
päivilläkin, ja aina silloin tällöin
hukka ja muu turkiseläin antaa
sinulle vaivasi palkioksi: mainion
turkkinsa. T—Tekonimus.
"Vain imperialismi
hyötyy Kiinan—Intian
kriisistä"
JJatkoa sivulta 2)
mä esitys on meidän mielestämme
rakentava", Pravda kirjoittaa ja
suosittelee sitä neuvottelun poh­jaksi.
Rajakiistan rauhanomainen
ratkaisu olisi osoitus rauhanomai­sen
rinnakkainelon periaatteiden
voimasta ja isku USAn imperia­lismille,
jonka scikkailusuunni-telmat
eivät kohdistu vain Kuu­baa
ja sosialistisia maita vastaan,
vaan kaikkia rauhaarakastavia
voimia vastaan, Pravda sanoo.
Pravda kirjoittaa edelleen, että
kiinan j a Intian välisen rajakiis­tan
sytyttäminen ei palvele ainoas­taan
imperialismin etuja, vaan
myös määrättyjen Intian, taanlu-muspiirien
etuja. Nämä piirit ovat
kiinteässä yhteyde.ssä ulkomaiseen
pääomaan, lehti sanoo kysymyksen
ratkaisun vaativan, että Intian edis­tykselliset
voimat voimistavat pon­nistelujaan.
E i voi jättää huomiotta sitä^ että
tapahtuneen kaltaisessa terävässä
tilanteessa jopa jotkut edistykselli-
.set henkilöt voivat joutuaJcansallis^
kiihkon valtaan j a asettua shovi-nistisclle
linjalle, Pravda huomaut­taa
kohdistaen sanansa niille edis­tyksellisille
intialaisille, jotka cal:»-
kiistassa ovat unohtaneet pääasian.
Taistelussa rauhan puolesta, kan­sainvälisten
kiistakysymysten rat­kaisussa
tällainen asenne ei käy,
Piavda lisää. Niissä vaaditaan kan­sainvälistä
lähtökohtaa ja toimintaa
riidan ratkaisemiseksi neuvotteluin
eikä tilanteen kärjistämistä ja v i ­han
lietsontaa.
— Sanomalehti on määriiajolii
ilmestyvä painotuote, jonka tar­koituksena
on uutisten julkai­seminen
ja erinäisten tapahtu­mien
arvosteleva käsittelemi­nen.
Sen takia se on välttämä­tön
kaikille ihmisille.
Tilatkaa Vapaus!
Tervehtiessäni 45-vuotista V a -
paus-lehteä ensikädessä Port A r ­thurin
j a luoteis Ontarion järjestö­jen,
yksityisten j a tässä numerossa
olevain pienten liikelaitosten, sekä
samalla kaikkien lukijain ja ystä­vien
onnitteluihin päivän sanka­rille.
Kirjoittaessani Vapauden 45-vuo-tisjuhlanumeroon
haluan täten e n ­siksi
lausua että kunnioituV kuuluu
uranurtajille ansiokkaasta työstään,
jonka arvostamista korostetaan yk­sityiskohtaisemmin
lähiaikoina p i ­dettävissä
45-votisjuhlissa. Mutta
heidän työnsä jatkamista voidaan
parhaiden tehdä huomioimalla V a ­paus
tämän hetken tiedontuojana
Canadan suomalaisten keskuudessa.
On käsiteltävä uutiset ja asiat
yleensä, että niiden yhteenvedossa
tulee esille ajankohta, tilanne ja
yksityistapahtumat, sekä niiden
yhteiskunnallinen merkitys. Toivo­muksena
on nyt, kuten aina ennen­kin,
että autetaan suomalaisia löy­tämään
paikkansa Canadan muiden
asukkaiden joukossa ja suoritta­maan
oman ja kanssaihmistensä
yhteisen edun ja edistyksen hyväk­si..
Viime kuussa julkaistussa Cana­dan
liittohallituksen tilastollisessa
julkaisussa (joka julkaistaan vuo­sittain
Canada Year Book-kirjan
supistettuna edelläkävijänä) tode­taan,
että seitsemän vuoden ajalla
oli Canadassa lisäntynyt y l i 25 m i l ­joonan
dollarin hintaisten teolli­suuslaitosten
luku 86:sta vuodesta
1953, 143 vuoteen 1960 mennessä.
Samana aikana nuosi ulkomaalais­ten
rahamiesryhmien kontrollissa
oleva osuus mainituissa laitoksissa
53,5 prosentista 64.3 prosenttiin.
Tehdas-, luonnonkaasu-, ja öljytuo-tannossa
sekä kaivosteollisuudessa
olevien ulkomaalaisten kontrolliin
joutuneiden yhtiöidenluku nousi
64:sä 92:een j a canadalaisten k o n -
trolli näissä yhtiöissä väheni seit-sem.
än vuoden ajalla 46.5 prosen­tista
vuonna 1935, vuoteen 1960
mennessä 35.7 prosenttiin. Saman
ajan kuluessa yhdysvaltalaisten r a -
hamiesryhmäin kontrolli kohosi
48.8 prosentista 51.7 prosenttiin,
vaikkapa niiden osuus pääomasijoi­tuksissa
väheni kolme prosenttia
ja brittiläisten sijoitusosuus kohosi
samoissa teollisuusyhtiöissä 4.2
prosentista 10.4 prosenttiin.
Katsoen näit ämuutoksia alueelli­sesti
voidaan havaita luoteis-Onta-riossa
suhdeluvun ulkomaisessa
konrollissa hiukan, korkeammaksi
luonnonkaasutuotannossa, puuta-varateollisuudessa
ja kaivosteolli­suudessa.
Hallituksen tilastotoimisto on sa­manaikaisesti
osoittanut, että ver­rattuna
asukaslukuun tai työssä
olevain lukumäärän Canadassa,
työttömäin lukumäärä oli korkeam­p
i kuin missään muussa maassa:
(Jatkuu sivulla 4)
SANAKIRJA
NYT SAATAVANA Englantilais-Suomalainen
Toimittanut GEO. HALONEN
461 sivua — Koko 4"x6"
HINTA $3.50
Tämä on kolmas painos Geo. Halosen toimittamasta Englantilais-suomalaisesta
sanakirjasta, jonka on kustantanut Työmies Society.
-"Tämä^anakirja on ollut aina paljon kysytty, mutta sitä ei ole ollut
saatavissa viime vuosien aikana, kun toinen painos myytiin loppuun
joitakin vuosia sitten. ...
Myöskin ilmoitamme kaikille KIRJAKAUPOILLE, etta tata Halosen
Englantilals-Suomalalsta sanakirjaa on saatavana kirjakaupastamme
edulliBella tukkuhiilnalla jälleenmyyntiä varten.
Tilatkaa osoitteella:
Vapaus Publishing Company Ltd.
100 E L M ST. WEST. P. O. BOX 69. SUDBURY. ONTARIO
Myöskin
VAPAUS BRANCH OFFICE
316 BAY STREET, PORI ARTHUR, ONTARIO
VAPAUDEN NURKKA
957 BROADVIEW AVE., TORONTO 6, ONTARIO
VAPAUDEN KIPINÄNURKKA
2605 EAST PENDER ST., VANCOUVER 6, B. C.
UUSI KiRJALÄHETYS SAAPUNUT!
Valitkaa itsellenne loma-ajan lukemista!
Elizabeth Taylor:
NUKKUVA KAUNOTAR
275 SIVUA HINTA SID. S2.00
Nukkuva kaimotar — sadun prinsessa Ruusunen — auto-onnettomuu­dessa
kauneutensa menettänyt Emily. jolle kirurgi on lahjoittanut
uudet kasvct.
Elizabeth Taylor:
251 SIVUA PITKÄ KESÄ HINTA SID. 835,0 kertoo Lontoon lähellä asuvan, englantilaisperheen elämästä. Pää­henkilöitä
ovat Kate Heron. hänen aikuinen poikansa Tom, koulua
käyvä tyttärensä LOU ja toinen aviomiehensä Dermot -^miellyttävä
tyhjäntoimittaja, joka ei kuitenkaan ole rahan takia mennyt naimi­siin
Itseään vanhemman rikkaan lesken kanssa. Kate j a Dermot
. rakastavat todella toisiaan.
Nigel Balchin:
335 SIVUA TIE METSÄN HALKI HINTA SID. S22.5 Romaanin päähenkilönä on menestyvä liikemies James Manning ja
tapahtujnien lähtökohtana auto-onnettomuus: tuntematon vaunu
ajaa maantiellä kuoliaaksi miehen. Tästä kertomus alkaa tunkeutua
yhä syvemmälle Manningien avioliiton ristiriitoihin paljastaen; hen-kilölttensä
käyttäytymisessä ja sielunelämässä ennen aavistamattomia
seikkoja.
Eeva Joenpelto: .,
297 SIVUA KIPINÖIVÄT VUODETH INTA SID. $35.0 Romaani on ennen kaikkea vanhojen ja vanhentuvien naisten mer­killisen
syvälle menevä romaani. ^
Richard Gordon: :y _
226 SIVUA LÄÄKÄRI LIEMESSÄ HINTA SID. $25.0 Virkistävä vitamiinipilleri väsymykseen ja tilapäiseen ärtymykseen..
Kamala Markandaya:
221 SIV"U AK IRJURI JA HÄNEN VAIMOHNINSTAA SID. $26.0 Kirjuri Dandekarln elämä on suistunut tavanomaiselta radaltaan.
Ennen mitä mallikelpoisin aviovaimo, hänen hiljainen ja turvallinen
Sarojliilnsa, poistuu päivittäin kotoa salaperäisille retkille ja keksii
puolustuksekseen pikku valheita. .
Wllkle Colllna:
VALKOPUKUINEN NAINEN
526 SIVUA HINTA SID. $1.75
Suuri halpahintainen romaani.
Lähettäkää tilauksenne osoitteella: :
Vapaus Publishing Go. Ltd.
P.O. BOX 69, SUDBURY, ONTARIO \