Vapaus, December 14, 1961

              iiliiiii|i|iiti||:||i
( I I ' 1 i l ' } I. ' Vi
Sivu 2 Torstiaina, joulu'k/li'^!^^'Tht3rsday, ^ e c . 14, 1961
V A P A U S
«liÖBEBTlr i inäependent Labor
Jrgan-ol Finoiah canadians. £s-'
.atallsbed Nov. 6, 1917. Aucborlzed
iK secqnd class mail by che Post
.'fflce Department, Ottawa. Pub-
<shecl thrice weeUy: Tuesdays,
nratsdays and Saturdaysby Vapaus
PuMmhtng Company Ltd,, a t 100-102^
Elm St. W.. Sudbiiry, Ont., Canada
"^'elepbones: Biu. Olflce OS. 4-4284;
Kditorial Office OS. 4-4265. Manager
£. Suksi. Editor W. Eklund. Mailing
.iddr^ss: Box 69, JSudbury, Ontario.
Advertismg rates upon applicatlrä.
• franslation free of ciiarge.
TILAUSHINNAT:
oanadassa: 1 vk. 8.00 « k k . 4.25
3 kk. 2.50
VtidjttvaUoisu^ 1. vk. SLOO d kk.. 4.80
Suomessa: 1 vk. 9.50 6 kk. 6.26
Valon ja'raiihanijuhkj
Joulun vietto ei ole nykyaikana samaa kuin ennen, eikä
ainakaan semmoista miksi vanhemman polven ihmiset sen
mielellään kuvailevat huoreriipiille. Joulust&kin oh kadonnut
. romantiikka. Menneiden aifcojferi hiljaisen; i^auhallisen ja tur­vallisen
joulun tilalle on tullut kovassa-kiireen humussa, kau­pallisen
helinän summana vietettävä joulu. Ennen muinoin
kesti joulu Tuomaasta Nuuttiin; nyt on vain kolmen päivän
taykö joulumarkkinoinnin ja sitä seuraavien "alennusmyyn­tien"
välillä.
• Kaikesta huolimatta joulu on perusolemukseltaan kui­tenkin
valon ja rauhan juhla. Kotikuusissa jouluaattona syt­tyvät
miljoonaiset valot ovat suurella osalta sähköramppuja,
riiutta ne todistavat kuitenkin samalla tavalla kuin tavalliset
kynttilät muinoin ihmisen järkkymätöntä uskoa valon voit­toon
pimeydestä. Joulun ikivanha vietto perustuu talvipäi­vän
seisaukseen. Vuoden pimeimpänä aikana on ihminen ko­hottanut
omat valonsa ennakoiman suurta käännettä luon­noissa.
Tuhatvuotisten unelmiensa innoittamana ihminen mil­tei
käikk-ialhrlTiaailmassa pyrkii ainakin kerran vuodessa
elämään kylläistä ja iloista elämää, vaikka suurempaan ylel­lisyyteen
ei ole silloinkaan varaa. Merkillepantavaa on, että
iloa ja kylläisyyttä pyritään antamaan ennenkaikkea tulevai­suuden
ihmisille — lapsille.
Taistelu valon ja pimeyden välillä d ole kuitenkaan vie-,
lä jouluna päättynyt. Luonnossa tapahtuu joulun tienoissa
tärkeä muutos—^ päivä ei enää lyhene, vaan pitenee ennakoi­den
kevään tuloa sittenkin, vaikka pakkanen paukkuu ja tal­ven
myrskyt ärjyvät entistä kovemmm .
Samoin on nyt asia yhteiskunnallisestikin. Ihmiskunnan
historiassa on nyt saavutettu ensimmäisen kerran olotila, mis­sä
voidaan yhteisen ponnistelun ja toiminnan avulla estää so­dan
syttyminen/ mikä uhkaa koko ihmiskunnan olemassaoloa.
Mutta siitä huolimatta nyt vallitsee äärettömän suuri sodan
vaara, jonka torjumiseksi tarvitaan kaikkien hyvää tarkoit­tavien
ihmisten peräänantamatonta ponnistelua.
Siksi on tänä jouluna velvoittavampana kuin koskaan
ennen joulun sanoma: "Rauha maassa j a ihmisillä hyvä tah-to".'
Koko ihmiskunnan olemassaolon säilymisen ehtona on
se,"että saadaan sodänvaaratorjutuksi ja kansainvälinen rau­ha
turvatuksi.
I Kansainvälinen/' jännitys- '^jä*' sotilaallisen feelkk'auksen
vaara on Länsi-Saksart;haTJQiitä,man prjovofcatiqtöiminnan ja
sotilaallisten uhkausten johdosta lisääntynyt huippuunsa.
Siksi, kun esitämhie kanssaihmisillemniie "rauha maassa-' toi-ka
Länsi-Berliinin^ongelman- ratkaisemiseksr niii^ että se lak­kaa
kerta kaikkiaan plemasta/J^ansainyälistä ilmapiiriä myr-kj^
ttävä provokatiokeskus.
' Toimiessamme rauhan puolesta me toimimme asiallisesti
kaikkien ihmisten puolesta, ejpamekä missään tapauksessa ke­tään
kanssaihmistämme vastaan. Tätä todellista* hjrväiitahdon
oKj elmaa meidän tulee toteuttaa: kanssaihmisiämme kohtaan
vuoden "kaikkina päivinä, eikä vain jourunäV Tä^sä' ihielessä
joulu ei ole meille rauhanpuolustajille vöin vanha perinne
vaan elävä kuvaus jokapäiväisestä asenteestamme kanssaih­misiämme
k o h t ^ yleensä. •
Tässä mielessä toivotamme; kaikille kansalaisillemme ja
erikoisesti tämän lehden lukijakunnalle, hauskaa joulua ja
rauhanomaista uutta vuotta!
/
Tervehdittävä askel eteenpäin
Pitkäaikaisen kinastelun jälkeen päästiin Y K : n yleisko­kouksen
poliittisen komitean istunnossa viikon alussa sopi­mukseen
ulkoavaruuden rauhanomaisesta käytöstä ja siitä,
että mikään maa ei voi "valloittaa" omaan käyttöönsä muita
taivaankappaleita.
Tämä sopimus edellyttää sitä, että muodostetaan kan­sainvälinen
rekisteerausvirasto, mihin ilmoitetaan aina sil­loin
kun avaruuteen lähetetään jonkinlaisia satelliitteja tai
avaruuslaivoja. Myös tulee lähetettäväksi yhteisymmärryk­sessä
satelliitteja maailmanlaajuisen tiedonantoverkoston ja
sääennustelulaitoksen hyväksi-.' •
• Hyväksytyn päätöslauselman mukaan suositellaan kaik­kien
maden ohjeeksi seuraavat kaksi perusperiaatetta:
— Kansainvälinen laki, mukaanlukien Y K : n perussään­nöt,
tulee koskemaan myös ulkoavaruuttapa taivaankappa­leita;
— Ulkoavaruus ja taivaankappaleet ovat vapaita tutkit­tavaksi
ja käytettäväksi kaikkien valtojen toimesta kansain­välisen
la'n puitteissa — ja niitä ei Voida ottaa minkään kan­sakunnan
kontrolliin.
- TämäT)n lämpimästi tervehdittävä edistysaskel, sillä tosi­asia
on, että tämän yksimielisesti hyväksytyn Y K : n ppliitti-sen
komitean päätöslauselman {akana on pitkäaikanen neu­vottelu
kahden johtavan suurmaan,^ Yhdysvaltain ja Neuvos­toliiton
välillä. Ilman muuta dn selvää, että ne ovat päässeet
keskenään sopimukseen näistä asioista ja se on merkkinä
myös .siitä, että jos on hyvää tahtoa, niin silloin voidaan pääs­tä
sopimukseen myös Berliinin ongelman ratkaisemisesta,
rauhanteosta kummankin Saksan valtion kanssa sekä ylei­sestä
ja täydellisestä aseistariisumisesta;'Tällaiset sopimuk­set
ovat sekä toivottavia että mahdollisia — mutta niiden
toteuttamiseksi tarvitaan ilmeisesti vieläkin aktiivista ylei­sen
mielipiteen painostusta kautta maailman.
Merkillepantavaa on, että vaikka tämän sopimuksen edis­tämisen
hyväksi ei sovittukaan virallisesti ns. troikka- eli kol-moisvälvonnasta,
niin perusolemukseltaan asianomaisen ko­mitean
kokoonpanosta hyväksyttiin se, että siihen tulee ka­pitalistisesta
maailmanosasta 12 edustajaa, 8 edustajaa so­sialistisesta
maailmanosasta ja 8 edustajaa linjoittumatto-masta
maailmanosasta - r - yhteensä 28 edustajaa, joista yksi'
paikka kuuluu Canadalle. /..
r Tällaisia todellisia joululahjoja — yhteisymmärryksessä
suoritettavia ki stakysymysten ratkaisuja — odottaa ja vaa­tii
nyt ihmiijkunnan .suuri enemmistö.
I Bilaa, • « l aa
Liittyäkö vai eiko
Lontoo, Tuntuu siltä kuin. Eng- polkea Elnglannin verraten korkea-|,muätaniat painavasanaisimmat leh
lännin hallitus ei fainkaanv tietäisii
mitä sen pitäisi ajatella suhtautumi­sestaan
Euii-oopan yhteismarkkinoi­hin.
Itse asiassa koko tarina on varr
sin merkillinen. Vielä puolisen
vuotta sitten tavalliset ihmiset tunr
sivat tusl^iö ; laii^kaa»' a^iiaa, < sillä
tuolloin ns. "kansan . lJ**listö" ei
juuri sitä käsitellyt — sitä pidet­tiin
liian '-akpteenysenlaV; -Mutta
iiyf ei kulu päiyääkäänilQian ahke­raa
kannunvalantaa^ k&ikissa Iehdis<
sä. Ja liittymistä vastustava suun-
-taus on; selvästi voimistunut monill
!a talloilla. Sitä esiintyy; sekä^työ'
räenpuolueessa että hallituksessa
istuvassa konservatiivisessa puolu-aessa,
sekä teollisuuden että ammat­tijärjestöjen
taholla ja ennen kaik­kea
muissa brittiläisen kansainyh­teisön
maissa. Viime syyskuussa
Accrassa pidetty kansainyhteisön
valtionvarainministereiden kokous
oli; yksimielisesti sillä kannalla, et­tä
Englannin et pitäisi liittyä kuuto­siin
e l i yhteismarkkinoihin.
Vielä viime vuoden lopulle asti
pääministeri Macmillan itse ja koko
hänen hallituksensakin olivat' liitty­mistä
vastaan. Ja kun Macmillan
keväällä 1960 kävi Wa5hingtonissa
tapaamassa silloista presidentti; E i -
^enhövveria, kerrottiin hänen varoit-
Isneen USAcn ulkoaäiainmittistärlö-
'ä, että mikäli USA alkaa tukea yh­teismarkkinoita,
niin Englannille ei
äisi muuta mahdollisuutta kuin
-nuodostaa liittoutuma Ranskan-^
Länsi-Saksan rintamaa vastaan. Hän
varoitti tässä .yhteydessä myös kas­vavasta
natsismin vaarasta.
ÄKILLINEN KÄANNE^
Mutta nyt, 18 kuukautta myöhem­min,
ollaan tilanteessa, jossa koko.
kansainyhteisö kuohuu i^en johdos­ta,
että Washingtonin hallussa on
Englannin hallituksen pitkälle täh­dättyjä
suunnitelmia liittyä yhteis­markkinoihin
neuvottelematta sitä
ennen lainkaan kansainyhteisön |)3^
maiden hallitusten kanssa.-Mikä on
johtanut siihen, «ttä Englannin pää­ministeri
näin lyhyen ajan kuluessa
tekee täydel^enkääfinöksep? r
' Jopa niissä oikeistopiireissäkin,
oissa vastti^^tiijln?" Äiiglannni' liit­tymistä
yhteisin^rldcinpihii), fSano^
taan Macmillanin k^iinn9Hseq johtu­van
hänen ensimmäisestä tapaami­sestaan
USA:n ^ifuderif preäidöntin
.vennedyn, kanssa yjinje huhtiku^s-sa:
Kennedy lienee.tällöin^suoraan|..
janonut Macmillanille, että mikäli
Englannin kanta ei muutu, niin se
ei voi enää pitää itseään USArri en-!
sisijaisena liittolaisena.; v Mahdolli­sesti
muitakin näk^aloja^ on väläy­telty
ja joka tapauksessa ne riittivät
Englannin politiikan jyrkkään kään­nökseen
tässä k3rsym>^E^9äw.° Silti
ta palkkatasoa j a vastaavasti voisi
subventioiden turvin verraten alhai?
s^n% Pidetty elintarvikkeiden hUiti-taso
nousta.
Nämä ovat kieltämättä vahvoja
perusteluja yhteismarkkinoita vas-
|<laaii. Mutta lisäksi tulee näitäkin
I laajempi kysymys Englannin johto­asemaata
kansainyhteisöäsa. Yhteis­markkinat
(Roonlan' sopimus) mur­taa;
kansainyhteisön lujat taloudelli-
Iset siteet j a Englsumista tulisi jäl-ileen
roomaläisaikojen 'pieni saari
Daily Express, joka kiihkeästi on
vastustanut yhteismarkkinoihin me-mejmfstä.
'
SALAKÄHMSISTÄ
K u n Englannin hallitus ilmoitti
aikeistaan ruveta neuvottelemaan
yhteismarkkinoiden kanssa, n i in sa­malla
luvattiin hoitaa velvoitteet
nuihin intressiryhmiin; kansainyh­teisön
maihin. EFTAn seitsemään
.äsenmaahan j a kotimaisiin maata-loustuottajapiireihin.
Kuitenkin
i^ariisissa käytyjä kuutos-neuvotte-luja
on ympäröinyt täydellinen sa­laperäisyys
ja vain Washington on
pidetty tilaiteen tasalla. Tämä on
lisännyt närkästystä hankkeen vas­tustajien
taholla ja mm. Australi-ass
»,¥ud6ssa-Seelannissa, Intiassa
ja Ghanassa tämä on aiheuttanut a-vointa
vastustusta. Ghanan presi­dentti.
KwameNkrumah on suoraan
sanonut, että tässä cn kysymys vain
,'uudenlaisesta imperialismista".
Aikooko Macmillan todella luot­sata
Englannin kuutosiin vai onko
lopultakin kysymys vain manööve­ristä,
täällä kysytään. Joka tapauk­sessa
kiinnitetUän eniten huomiota
asian taloudelliseen puoleen. Silti
g SYNTYMÄ-
^ PÄIVIÄ
Alex Maunus, Vancouver, B. G.,
täytti marraskuun 26 pnä 70 vuotta
yhdymme; iCvalltettavasti' myö'
hästyneenä) sukulaisten-ja tutta-vain
onnentoivotuksiin.
def kuten Times ja Economist^ ovat
myöntäneet, että kysymyksessä on
viinieJcädessä. hanke koko, UUuumaa;
ilman yhdistämiseksi "kommunis'
mia vastaan". Ja jos se merkitsee
Länsi-Saksan paisumista Länsi-Eu
roopan mahtavimmaksi valtioksi,
n i in se on luonnollisesti'britteille
ikävää, mutta — hm! —; ehkä siitä
selviydytään. Tqisaalta on mielen-kiirttolsta
havaitaj että mm. amerik
kalainen senaattori Fulbright ja
Ranskan entinen pääministeri Men
des-France ovat toivoneet Englan­nin
liittyvän yhteismarkkinoihin ni­menomaan
sen vuoksi, että se siir­t
y i s i ' n i i d e n johtoon Länsi^aksan.
asemesta.
V A S T A K O H T I E N VYYHTI
Kuteii, huomataan, liittyy kysy'
mykseen kokonainen vyyhti vasta­kohtaisuuksia.
Ja näyttää kaiken
jälkeen siltä kuin lännessä olisi a-
'ettu huomata muutoksia maailman'
voimatasapainossa. Joitakin sen ta­paisia
merkkejä voidaan havaita
epätoivoisissa yrityksissä viitoittaa
tietä politiikalle, joka toistaiseksi
löytyy* vain pilvilinnojen maailmas­ta:
saada 'vapaan maailman" voi­mat
yhteen kommunistisen maail­man
voittojen jarruttamiseksi.
Mutta samaan aikaan länsi ei ole
voinut irtautua valtakilpailusta, s i ­säisistä
.ristiriitaisuuksistaan. Kan-:
lainyhteisön maiden vastustus Eng­lannin
-yhteismarkkinahankkeille on
tästä vain eräs ilmaus. Ja Englan
nin ja muun Länsi-Euroopan talou^
dellinen vastakohtaisuus toinen. A-merikan
pyrkimys saada Kanada
Iso-Britannia. Australia j a Uusi See­lanti
taloudellispoliittisesti Tyynen
meren p i i r i i n on puolestaan eräs
yritys kaivaa maata Englannin alta.
Ja vielä eräänä esimerkkinä on US
An pyrkimys työntää Englanti s yr
;ään taloudelliselta johtopaikalta ja
ottaa tilalle Länsi-Saksa.
Tässä on joukko näkökohtia, jot­ka
kiinteästi liittyvät yhteismarkki­noiden
ympärillä esitettyyn näytel­mään.
Ja Englannin kohdalta rat
kaiseviksi muodostunevat ne neu­vottelut,
jotka tullaan käymään
Berliinin kohtalosta.
. Toronto. — - Yritys A.C. Annual
Oh^-istrims Party for members and
frisnds Thursday, Dee; 21, 8 P.M. at
Don Hall.
Gala New.- Years Eve Party and
dance at tion Hall, Sunday, Dee. 31.
Concert and floor show beginning
at 10 FM., and'4ancing start at 12.05
A M . Jan. • 1; Music by Mike Lucas
and hls Melodydots, Everybody wel-come.
Admifision $2.00 per ^person.
In Our Cage
What is our problem here oh \
earth?
Hate? fear? intolerance? pride?
No,-the problem is nearly_ as old
as man,
When ovvnerships first began!
Since the haves and have-nots
have fought
And deeper each individual has
fled
Into that cage we call our mind,
Where self is nurtured until blind.
Only when we take the bars down
W i l l unity come to the fore
And crush that selfish part in men
Thafs held us back — t i l i then.
mat Kini of Worlil
What kind of socie y would it be
If doUars had never been
discovered,
If naked self-interest wasn't
supreme?
What kind of brotherhood
would it be
If colour, yellow, brown . red
white were blurred,
If religion, many gods, one god,
or none tolerated?
What kindv of a life .would it be
If woman were not sex symbol .
and creature -need slave,
If men were freed from his so-
. ciety made cage - conformity?
What kind of wor:d would it be?
A World with civilization.
Editorial
ataiigä ai
;ii l\5acmillarikvieiäkäBn'^i(ienö fikövin
innostunutv^yhteismarkkina-ajatt^k-
-sesta ja se: käy i l m i ' t n m . ^ etanan
vauhdilla edistyvistä neuvotteluista.
Siten kaikesta propagandarummu-
'Vksesta huolimatta täällä sanotaan,
että parhaassakin tapauksessa Eng­lanti
voi saada vasta ensi keväänä
Päätökseen asiaa koskevat neuvotte­lut
— puhumattakaan vielä mitään
. a sinaisesta liittymisestä.. 'Mutta
selvää on, että ankara «painostus
AVashingtonin taholta jatkuu.
PUOLESTA JA VASTAAN'
Ne intressipiirit, jotka liuhuvat
Englannin liittymisen puolesta, ve­tävät
tavallisesti esiin kolme näkö­kohtaa:
ensiksi, että brittiläisellä
teollisuudella on kuutosten tulevien
jättil :ismarkkinoiden piirissä 200
miljoonaa asiakasta; toiseksi, että
.ämä johtaa brittiläisen te&Uisuuden
äjähdyksenomaiseen laajenemiseen
kolmanneksi, että kilpailu kuutos­een
sisällä pakottaa brittiläisen teol^
lisuuden parannuksiin ja uudistuk­siin.
Vastapuolella on tähän paljonkin
sanottavaa. Ensinnäkin todetaan/
että Englannin viennistä suuntau­tuu
Euroopan markkinoille vain pie­ni
osa (noin 15 %), kun taas kan­sainyhteisön
maihin menee 42 % ja
tämä markkina-alue joutuu uhana­laiseksi
ilman, että Englanti pystyy
tekemään paljonkaan maa-alan val­tausta
yhteismarkkinoiden piirissä,
jossa kilpailu on kovaa., ' Räjähdyk­sen
omaisesta" laajentumisesta sa­notaan,
että nopea taloudellinen ke-,
hitys esim. Länsi-Saksassa, Italiassa
ja Ranskassa lähti liikkeelle suur­ten
sotavahinkojen pohjalta ja lan­kesi
lähinnä VV.. 1953-:-]l959 osalle,
jolloin kuutosten tuUinalennukset
eivät vielä vaikuttaneet. Mutta
esim. Japanin teollisuus kasvoi pal­jon
enemmän, vaikka maa_ei kUulu
yhteismarkkinoihin. Uudistuksista
sanotaan, että ne voivat,koskea.vain
tiettyjä teollisuuden haaroja, kun
aas muut suorastaan raunioituvat.
Tämän vahvisti mm. kuutosten läm­min
kannattaja, jättimäisen kemial­lisen
yhtymän Imperial Chemical
Industriesin (ICl) hallituksen pu­heenjohtaja
eräässä puheessaan lo­kakuun
lopulla, jolloin hän' sanoi,
että olisi ' vapauduttava^ tullimuu-ien
suojissa erävistä yrityksistä,
koska ne sitovat suurempien yritys­ten
tarvitsemaa työvoimaa ja pääo­maa.
ICI:lla on muuten läheiset
yhteydet alan länsi-saksalaisiin yri­tyksiin
(L G. Farben).
Ammattijärjestöissä lÄ^lätään, et-
•ä mm. Italiasta ja muista Euroo­pan
maista virtaava työvoima voisi
Rakenustyöläisten julkilaujsuina:
sen 0(1 otettava kanta
[änsi-Sal(san sotavaImistetuja vastaan
Kansai.A alinen Rakennus-, Ra­kennusaine-
ij a ' Puutyöväen Liiton
sihteerit, pulieenjohtaja j a vara-puhecnjolitajat
'jovat 3—4 päivinä
lokakuuta IQGl Varsovansa t i i k i -
neet • Berliinissä syyskuun 22-^24
päivinä 1961 pidetyn KansainVa i -
sen ' Ammattiyhdistyskonferenssin
tuloksia, joiden tarkoituksena on j e i
saada aikaan Saksan rauhansopi­muksen
solmiminen sekä länsi-
B e r l i i n in kysymyksen rauhanomai­nen
» ratkaisu.
He hyväksyvät j a tukevat tämän
konferenssin julkaisemaa kaikkien
maiden työläisille osoitettua ve­toomusta.
Saksan Liittotasavallan
työläisille ja anunattiliitoille osoi­tettua
vetoomusta sekä suurval­loille
ja molempien Saksan valtioi­den
hallituksille osoitettua muis­tiota
Saksan rauhansopimuksen
SO mimisesta sekä Länsi-Berliinin
kysymyksen rauhanomaisesta jär­jestämisessä.
Rakennus- ja puutyöläiset,
Pääasiallinen sodan vaara tulee
tällä hetkellä länsi-Saksasta ja
länsi-Berliinin- epänormaali tilan­ne
voi millä hetkeiä tahansa olla
vaarallisempien provokatioiden
syynä. Saksan rauhansopimuksen
solmimisesta on tullut kiireellinen
välttämättömyys,: joila .voitaisiin
välttää sodan vaara, sodan, josta
t u l i s i atomikatastrofi.
Saksan. Demokraattisen Tasaval-lan
^hal ituksen toimenpiteet
13; 8. 1961 provokaatioina j a länsin
Saksan ja länsi-Berliinin revanshis-tien
ja militaristien harjoittamaa
vakoilutoimintaa vastaan ovat oi­keutettuja-
j a palvelevat ranhan
asiaa. . _
Korostamme Berliinissä pidetyn
Amm^ttiyhdistysko:4;erenssin' pää­tösten
tärkeyttä seicä käännymme
seuraavalla vetoomuksella alojem-me
ammati listen järjestöjen ja
työläisten puoleen kaikkialla maa­ilmassa..
; .
RyJvtylcää/; toimenpiteisiin levit-tääksenne
laajalti Berliinin konfe­renssin
hyväksymiä tekstejä, toimi
kaa siten, että kaikkien maiden
työläisille osoi.etusta vetoomukses­ta
keskustellaan kaikissa kokouk­sissa,
tapaamtstilalsuuksissa, työ-paikoi
Ia sekä tehtaissa.
Kääntykää: hallitustenne puoleen
ja pyytäkää niitä ryhtymään toi­menpiteisiin
länsi-Saksan revan-ähihenkisten
militaristien taltutta­miseksi.
Jokaisen työläisen on otettava
tähän kanta, toimittava, sota ei
säästäisi ketään. , , .
Te, N.A.T.O.:n hyökkäysblokkiin
kuuluvien maiden työläiset, teidän
tehtävänne on tärkeä. Teidän on
toimittava muut aaksenne mäannÄ
sotaisen . poliittisen suuntauksen;
teidän on toimittava demokraatti­sen
ja rauhanomaisen politiikan
^voini^ansaattamiseks!.
. .Länsi-Salcsart työläiset, / teidän
vastuunne on vielä suurensi. Tei­dän'
^maassanne asuu vaara. Niin
saa tapahtua, :että Saksa- on
jäUeen sqdan lähtökohta. Taistel­kaa
rohkelasti kansainvälisen työ­väenluokan
rinnalla estääksenne
revanshihenkisiä . monopolisteja
päästämästä valloilleen sotilaallis­ta
selkkaus, a, josta tulisi hirvittä­vä'
atomisota.
Jos me, rakennus-, rakennusai­ne-
ja puutyö äiset, toimimme
päättäväisesti ja yhtenäisinä uu-
;den sodan valmistelijoita vastaan,
me autamme turvaamaan rauhaa.
Työläiset, muistakaa 58 miljoo­naa
kuollut a, muistakaa pommi­tusten
polttamia kaupunkeja ja
kyliä, jotka te kovalla työllänne
olette uudelleen rakentaneet.
Tei lä, rakennus, rakennusaine-ja
puutyöläiset, on hyvät vallan­kumoukselliset
perinteet.- Saksan
rauhansopimuksen solmiminen
kiinnos a välittömästi teitä, toimi-
Koko Eqrooi^pa
kärsi lumesta
Lontoo.' — Voimakkaat lumipy-vyt
ja muutenkin epäedulliset sää­olosuhteet
aiheuttivat liikennehäi-
••iöitä e r i p u o l i l la Eurooppaa viikko
sitten torstaina.
•^Jugoslaviassa kärsivät puhelin- ja
rautatieyhteydet pahoin ^lumituis-kilistä
ja Adrianmeren rannikolla
.sijaitsevat saaret jäivät eristetyiksi
voimakkaan merenkäynnin johdos­ta.
Itävallasta ilmoitetaan, että Ita
liaun ja Jugoslaviaan johtavat solat
olivat tliikennekelvottomia.
Reininmaalla'tapahtui Vseita au-
•,0-onnettomUuksia • teiden , liukkau-dfcn
johdosti."'' Hessenin- j a Reinin-nltan
vuoristoseudinllä satoi run
saasti lunta:' :^yös Belgian itäosis­sa
saatiin lunta normaalia enem­män.
'
It used to be that the University pf Notre Dame football
team was knovirn as "the fighting Irish";' but now a couple
of fighting Irishmen have emerged from the United Nations •
. Congo command, and have shedconsiderable light on the
present day Congo situation. ' ,
Dr. Gonor Gruise 0'Brien, U.N. political chief in the
Gongo (who has since resigned his U.N. post), severely c r i -
ticized the Br.tish U.N. effort, which while ostensibly s u p - ;
porting U.N. Gongo action, has been, in fact, seriously ham-pering
the U.N. Gongo effort behind the scenes.
General Sean McKeown, U.N. military commander who
i s resigning his post at the end of the year is obviously doing.
SO for the same reason. Too much behind the scenes politicaU-pressure
from Br.tain, France and Belgium.
At least we now have a considerably clearer picture of.
the Gongo situation. On the one side we have the U.N; seeking
a peaceful solution to a united Congo and on the other,
wealthy British, French and Belgian interestssupporting the
secessionist movement of their front man Moise Tshombe of
Katanga province. The stake is the Union Miniere Company,..
reputedly valued at about 400 million dollars which is S i -
tuated in mineral rich Katanga province.
Now the whole World kcnws. that a United Congo can-.
not survive unless the rich resources of Katanga province
become part of it. So the question is whether the U.N. or the
vested interest from Britain, France and Belgium win out.
Needless to say, much unnecessary blood- has been al-ready
spilt. Patrice Lumumba was murdered by the tools-of
these povverful interests, and more blood will flow for every
day that this situation remains unresolved.Will the forces
of colonialism and imperialism wiri.orwill the rich resources-of
the Gongo be returned to their rightfui owners, the Con^-
golese people,
We f eel thatthe day s of colon*alism are numbered in this
World, but that it vvill stili take considerable aiid erilightened
World public opinion • andiptessiirebefore the nW.emerging
African, Asian'änd Lätin American nations are completely;
freed from the fetters of oppressive colonialism. ,
W take this opportunity t.o.wish our contributors, sub-scribers
and readers a most happy Christmas and a happy,
peaceful, warless 1962. — The Editorial Board,'Toronto. -
ears
kaa rauhan , säilyttämiseksi.
.Saksan rauhansopimuksen sol­miminen
sekä ' y l e i s e n aseistarii-suntasopimunksen
allekirjoittami­nen
tekisivät mahdolliseksi miljar­dien
vapauttanusen rauhanomai­seen
rakennustyöhön.
• Uusi, näin syntynyt ti'anne te­k
i s i helpommaksi toteut'aa työ­läisten
oikeutetut vaatimukset se-:
kä noudattaa ja laajentaa amma­t
i l l i s ia ja demokraattisia oikeuk-sia,
••. . •
Työväenluokka yhtenäisyydel­lään,-
toiminnallaan ja solidaarisuur
dellaan Euroopassa j a koko maa­ilmassa
voi saavuttaa nämä pää­määrät.
Toimikaa oman etunne nimissä.
Toimikaa rauhan hyväksi.
Editor's note: The following is :
the text of the speech delivered/
by Eino Laakso, National Secre­tary
of the Finnish: Organization
of Canada, on the occasion of the
celebration of the fiftieth anni-versary
of the Finnish Organiza­tion
at the Don H a l l , Toronto, Dee.
10, 1961.
Why are we here today? We are
here to celebrate 50 years i n the
life of an organization — an organi­zation
which has flourished longer
among the Finns of Canada — to
their betterment and to the better-ment
of Canada, than any other
r^Mnnish group. Before the t u rn of
the century Finnish immigrants felt
the need for a central organization
around which they could work to-gether
as a group interested in cul-tural
pursuits.
The idea first took root among a
.«mall group of Toronto needle-tradesmen
and construction work-ers.
They organized a local associa­tion
which the Finnish community
of Toronto joined. The association
was known as the 'Toronton Suo­malainen
Seura" or Finnish Society
of p['oronta! as i t i s s t i l l knovvn to-dayl
l i i 1904 the Society applie^ for
a Provincial- Cbaftjer .•
grafited.Äbout the same time;. siihf
i l a r pssociations werp. organixed "^by
jmmigrant Finns i n otjiei' centres.
In Ontario: at Port Arthur; Col]iaIt,'
Nolalu, Sault Ste. Marie, :Fort|^^iI-liam,
Sellvvood^ Garson Mine,' Gop-per
Cliff, Creighton Mine;; Montl
Uine, Porcupine, Silver Centre and
Nipigon. In B. C : PhoeniXi; V a n
couver, Victoria;- Ladysmith ,.,and
Sointula. In Alberta: at Colenuinr
Calgary and Canmore. I n . Sask.:
at Lake Coteau. These Independent
clubs carried on -a - l i v e ly ctUtural,
educätional and sports progran)
andconstantly attracted newr ärri-vals
into their ranks as they arr
rived from the o ld country;
Among the old records- of, the
Toronto Finnish Society, I found.
a census of the F i n n s in Toronto
in the year 1910. Ushows that thet<e,
were 113 family unlts with. 22»
children, and a total of both mat*-
(Confd on Page 5)
Lasten^ jtiMan, jövlun valmistelu
Me olemme ehkä kaikki sitä mieli­puolia,
eJtä joulu-.on lasten juhla .—
mistä ms aLcubetkuv nautimme!
La.=:;cn vucici-Tiie suupnittilemme
joululahjoja; las.eii vuoksi hanki­taan'
kuusi, j3'io .'•puotista ostamalla"
tai .vanhanaikaisesti itse metsästä
hakemalla. Mutta .tehdäänkö suurta
joulusiivousta mikä tahtoo näännyt­tää
psrheenemännät Jo ennen jou­lun
tuloa, myös "lasten vuoksisitä
on vaikea sanoa. '
Tosiasia on kuitenkin, että Joulu­juhlaa
valmistellaan jo"alusviikolla"
suurella huolella Ja voimia säästä­mättä
niin kaupungissa kuin maa­seudullakin.'
Volon Juhlaa on vietetty pimeydel­tä
saadun voiton kunniaksi ehkä
vuosituhansia, virallisten Juhlasere-moniain
tssin vaihtuessa hieman
ajan mittaan.
Joulua vietetään ns. kristityissäkin
maissa; Jossakin määrin eri tavalla.
Esimerkiksi Suomessa: on' ehdotto­masti
"aatto juhlaa parempi", aatto­na
Jaetan Joululahjat Jne.
Täällä Canadas^a' el aattopäivälle
anneta, läheskään niin suurta arvoa
Ja. lapsetkin saavat lahjansa vasta
jouluaamuna — "pukki" kun kulkee
tavallisesti tiilistä töllille yön aikaan,
lasten ollessa-nukkumassa.
Posjolsmaljsakln on eroa joulun­vietolla
esimerkiksi vanhan tutun
JOUlupukklmme •tiimoilta — esim.
Ruotsissa se ei ole läheskään niin
ylelitsn Ja Välttämätön kuin "pukki"
on Suomessa.
Mitä taas tulee nieihin suomalai­siin,
niin me vietämme joulua osa­puilleen
samalla tavalla — aatto on
Juhlien Juhla. Silloin ollaan yleisesti
puhuen kotona, perhejuhlassa. Varsi­naisena
Joulupäivänä . saavat sitten
perheen jäseöet. tehdä mitä lystäävät;
käydä, Joulukirkossa tai olla käymät­tä,
lueskella tai lepäillä vierailla naa­purissa
— tai. parantaa krapulaa ko­tona
— miten .kuten ketäkin huvit­taa.
Lelmaarantavana piirteenä kaik­kien
suomalalsteir yhteisessä joulu-valmlstclusst^
on. kuitenkin rajaton
suur&livous. vai onko se peräti jou­lusiivous.
Sitä ilman el varmaan suo­malaista.
Joulua tulisikaan. Sitä seu­raa
kaikenlaisten herkkuruokien
suunnittelu, varaaminen Ja valmi&-
felu.
Yhteistä meille kaikille on Joulu-
:<.uu3en etsintä ja se on jännää homr
maa, haettakoon se sitten kaupasta
tai metsästä.
S3 on muuten kummallinen juttu.,
iuusi näyttää erinomaiselta, mutta
kun sitä ruvetaan tarkemmin katso­maan,
niin parempi sellainen pitäisi
löytyä — j£> löytyyhän se. Ihmeellis­iä
on kuitenkin, että esim; kaupoista
näkyvät käyvän kaupaksi miltei kaik­ki
kuusen krääkät, vaikka niitä vä-^
han haukutaankin.
Kuusen metsästä haku kuuluu van­hojen
perinteiden mukaan meille
miehisille miehUle — joskin tenavat
ovat topakasti mukana, olkoot he
sitten tyttöjä tai poikia.
Kuusen metsästä haku antaakin Jo
ensitunnelmaa joulusta^ varsinkin
-'os on mukana avustamassa jokin
"asiantuntija", sanokaamme 5—10-
vuotias poika, tyttö tai lapsenlapsi.
Jos on kaunis ilma. ja hieman lunta
maassa sekä puiden oksilla, sllloiii
muodostuu joulukuusen haku todella
miellyttäväksi elämykseksi, jos on
mukana vaikka vain yksikin tällai­nen
"avustaja", kuten oli allekirjoit­taneellakin
viime pyhänä; : —
Joulu on, kuten sanottu, lasten Juh­la,
mutta hitto- soikoon, mukaansa se
vetää meitä' aikuisiakin lapsia kun
aikftmme Jouluiloa homnukamme
niille nuoremmille.
Joululahjoista emme halua mltft&ti:
erikoista sanoa — mutta ftlkftftmfflft
kuitenkaan ostako lapsille liian pWr
jonpy?syjä Ja muita «tappov^lnei-tä"
sillä ^nhan kaupoista saatavana
myös paremmin- opettavi^ j a käyttä­jäänsä
kehittäviä leluja. AikUisille
sopii joululahjoja vahttaessa .esimer­kiksi
täöiä lehtemme Vapaui tai • s i -
sarlehtemme Liekki. Hieno joululah­ja
on liikkeemme" julkaisema " J o u l ii
1961" tai Taskukalenteri, Jotka kum­matkin
ovat käyneet oikehi hyyih
kaupaksi. , '
Kirja Oh varoinkin tänä vuonna
erikoisen sopiva Joululahja, ^ l ä , im,
on joulunpyhissä mittaa miltei .yht^
paljon kuin oU ennen vanhaan •"hy•^
vään aikaankin;'. I ^ l r j a H e i k o t n p ir
kini sellainen — antaa mielenkihfitoie-ta
ajankulua Ja. selvittää pftäta,-Jota
vastoin pelkkä viinan'latkimineiii t>&'f
remman^tlrt mökäÖUyn, M t ä ^ - p a l^
irapulkn.- ' • '.
Mutta huoUmatlia^litä,. mit& JouTur
lahjoja; siiunnitpllään ~ , Väjpäiiden
joulunumer6i3ta,:vtänäärts|a;5ltä'/w^
taaxif ta JoiUuniimcfroisti,: v ( ^ ' k ^ '^
maksullisista' llmpituk8^tä',Vmiik^'<Qn/
eri liikkeissä saatana ja. mlö^^^lijli^
keet l>aluav%t. ollai ~ kaupj^uti^t^l^- ^^^^
kamsamme,;^^ .V, 'S:'.;'' ^vf'^iä|^V
Niin.- iä;.iiUMikiciM';<" .^^»-'^.«.-.v
1
I