Vapaus, October 23, 1928

              VAPAUS
A. VAARA.
T O I U I T T A i A T t
B. A. TESHUNEN. H. S U U .
VAPAUS (UbmtT)
TOAOSHINNAT:
l rk. $4Ä. • kk. ttSO. S kk- n-TS J» l kk, » 4 » . - VidTt»»!»*!» ]• Soo».ee« »da «rnMlJr
«IMuine : 1 »k. t6M 6 kk. »3JO. S kk. tlM j» I kk. tLOO-ILMOrcSHLSNAT
VAPAUDESSA:
IUiiB<naot<tkKt tlM kexu, 12.00 k ^ katu. - ATioUittoona«3«UaMjTaL.* I
«te«aaono.-W.lt.k»et 50e. k«ru. I I J » \ ktnu. ~ &r«ty«iiiil»ot5k«t 11J» kota. ' u
Mc. k«u. SI M kolat kenu. — TiI«pti.ilinot««iiea i< UaiotMieeBttoBnCT oo. » « t d i t t a M M , U b e m uM
ä»otB.ämU e t B k i t e e u . - rj.«i««. J o i u ei M B C U nluu . i »»II» i a « « i m i i a . p . i U . M-Bi«t«>. JoiU.
taunkset. • •
l > « t t » . i o » 8 t ilirotnk«t p i t i i oi!, konttori... keiJo • äp. ilmertroitpii.in e i . I l i « » i «kipi.tinS.
V.piaden toimllu».- Huoneti.to 207, lUckry Boildmf, 4 Duibim St. Pohebn 5^W.
*.p.ste<> konttori: U b r f . , B a i K l n , . SS Lorne S.. Poheli» ]038. Po«jo««>= Bo» o9. Sadbcry. 0»t.
<;«er<l .drerti«--« rttc rS«. p « eol. « t h . Mioitna» eb.rfe fof .iacb l n » « t l « TSc Tb. V.p.tM
' 0 I M I,««t • d T c r t i f i s t mediam «Bonf tb» Finoi»!» Pcopla i» C«ai(U. •
J M ett. DOIois t a b » » u . .»>.aM^ e n . , i M i . , , D kir,e««enB.. kirjottai*. «adelleeo U.kkeeubojujui
T n i l l i i f n i cia»»Ui; J. V. KANNASTO. liikk>»nh«iuie
Etelä-Ontarion numero
• l i :
ii:?:;-
Lehtemme ilmestyy tänään eri­koisena
etelä-Ontarion numerona.
Siihen saapui kirjotuksia niin run­saasti,
että eivät kaikki mahtuneet
samaan numeroon. Toivomme että
britishcolumhialaiset toverit, joiden
aluenumero tulee ilmestymään ensi
kuun puolivälin tienoissa, varaisi­vat
siihen ainakin yhtä runsaasti
kirjotuksia kuin mitä etelä-Ontarion
toverit ovat numeroonsa varanneet.
Kirjotuksessaan "Paljon puhuvia
numeroita etelä-Ontariosta** tov.
H i l l kertoo, että etelä-Ontarion alu­eella
asuu noin 6,000—7,000 suo­malaista,
ja niistä suurin osa To­rontossa.
Kun tuota suomalaisien
lukumäärää vertaa lehtemme le\'ik-kiin
yleensä etelä-Ontarion alueelle
ja erikoisesti Torontoon, niin saat­taa
helposti huomata, ct^.ä ainakin
Torontossa olisi mahdollisuuksia
kaksinkerlaistuttaa lehtemme tilaaja-määrä.
Tämän kaksinkcrtaistutla-misen
tulevatkin Toronton toverit
varmaan toteuttamaan nyt kohdak^
koin alkavan, lehtemriie suurenmoi­sen
levitysryntäyksen aikana.
Tov. J. W. Ahlqvistin kirjoluk-ses!
a "Toronton suomalaisen seuran
toiminnasta" ilmenee melkoinen osa
Canadan suomalaisen työväestön
järjestäytyraishistpriikkia. Kir jotuk-sesta
saattaa tutkija huomata, ettei­vät
järjestäytymisriennot Torontos­sa
(paremmin kuin muuallaknanV
ole ikulkeneet suoraviivaista latua.
Järjestöt, joiden johdossa ja muka^
na on ollut melkoinen määrä samoja
henkilöitä, ovat joutuneet esiinty­mään
eri nimillä. Järjestöjen ni­mien
vaihtaminen ei ole kuitenkaan
keinotekoista hopimaa. Siihen pa­kottaa
työväenjärjestöjä milloin val­tiolliset
vainot.tai muut objektiivi­set
tekijät; milloin: taasen työväen-järjestöjen
sisäiset kehitysvaiheet,
proletariaatin henkisen tason kohoa­minen
ja muuntuminen. Näin ol­len
ovat nimien muutokset kuin
myös muutokset työväenjärjestöjen
rakenteessa tutkijan silmällä kat­soen
pidettävä terveinä elinvoimai­suuden
ja -kykyisyyden merkkeinä.
Jospa toiselta puolen katsomme ka­pitalistiseen
järjestelmään, niin huo­maamme,
että se on viimeisen vuo-sisataneljäniieksen
kuluessa kulke­nut
harppa-askelin Canadassa y-leensä
ja erikoisesti etelä-Ontarios­sa,
tuossa Canadan teollisuuden sy
dämessä. Tämän ajan kuluessa on
Canadan kapitalismi kehittynyt va-paakilpailun
asteelta "finanssikapita-lisniin,
se on monopoliasteelle. Ja
taistellessamme finanssikapitalismia
vastaan, on meidän työläisten ehdot­tomasti
käytettävä toisenlaisia, yhä,
muuntuvia muotoja kuin mitä me
käytimme kaksikymmentäviisi vuotta
sitten, jos tahdomme onnistua tais-teluissainme.
,
Tilanne nyt ja kaksikymmentävii­si
vuotta sitten saattaa näyttää jois­sakin
suhteissa samanlaiselta, mut­ta
siitä huolimatta on tapahtiiinut
oleellinen muutos objektiivisissa ja
subjektiivisissa tekijöissä. Kilpaile­van
kapitalismin tilalla on nyt mo-nopolistir^
en f inanssikapifalisnii;
järjestymättömyyden asemasta on
työväestöllä jo monia järjestämis
välineitä —r omat kokoushuoneet,
omat sainomalehdet, ja johtajanaan,
oppaanaan koko maailmaa käsittä
vä puolue. Kommunistinen kansain­välinen.
Sen tieteellisen johdon
alaisena on taistelu kapitalismia vas­taan
toisenlaista, kuin haparoimi­nen
vain oman kokemuksen varas-
Paljon puhuvia numeroita etelä-Ontarion aineen
On usein lausuttu, että Etelä-Onta­rio
on koko Canadan teollisuuselä-män
sydän, ja Toronto, ollen tämän
alueen keskuksessa, käsitetään samas­sa
ymmärryksessä. T^män kirjoituk­sen
tarkoituksena on esittää lähei-sempää
aixiehlstoa asemasta. Kirjoi­tuksen
yhteydessä olevassa kartassa
näkyy Etelä-Ontarion alueella toisiin­sa
kiinni kasvaneista kaupimgeista ja
kauppaloista vain muutamia suiuim-pia
ja tärkeimpiä.
V. 1921 väenlaskim mukaan oli näis­sä
kaupungeissa jo asukkaita seu­raavasti:
Hamiltonissa 123^85. Otta­vassa
107,843, London'issa 63339.
Brantfordissa 29,440, Chathamissa 18.^
256, Kingstonissa 21,753, Kitchenenssä
25326, Peterborossa 21.794, St. Catha-rinessa
22,371, puelphissa 18,128. St.
Thoma5'issa: 16,026, Stratfordissa 16,-
094, Niagara Falls'illa 14,764, Samiassa
14,877 Galfissa 13,216, Owen Soundeissa
12,190, Oshawassa 12,940. Welland'illa
10.850. Border Cities (Windsor ja Ford
City) 77,177. Näiden lisäksi on kymmeniä
joiden asukasluku on vielä alle kym­menen
tuhannen, eikä niitä ole kar­tassa
merkitty.
On otettava myöskin huomioon, että
noin 40 mailin alalla Toronton jmipä-ristöllä
on nyt asukkaita jo yli mil­joonan,
sadan mailin ympjrrässä on
jo puolitoista miljoonaa, sekä kahden­sadan
kahdenksrmmenen ymp3rrässä.
eli Etelä-Ontarion alueella on 2.300,000,
ja muussa osassa Ontariota vajaa
miljoona, laskien koko Ontarion maa­kunnan
asukasluvun 3,187,000.
Kartassa nälidään etelä-Ontarion teollisuuskeskukset, joiden "sydämenä" on Toronto.
Iäistä; 169 blscuit ja makeistuotanto-laitöksessa
7,067 työläistä; 33 maan-j
viljelyskonetehtaassa 7,243 työläistä; ja
j, j maanviljelyskoneitten osien valmistus-
Canadan 'koneteollisnuden tuotteli- tehtaissa 4,827 työläistä; 79 rautatuot-sa.
Wi^Uänclin kanavan onnettomuus ja Ca-iiadan
työväen puolustusliitto
SV.:
hi*::
Että Canadan työväen puolustus-liitto
on täysin nimensä arvoinen,
se on, työväen todellinen puolusta­ja,
on tullut todetuksi Wellandin
/kanavalla tapahtuneen hirveän on­nettomuuden
suhteen pidetyn tut­kimuksen
yhteydessä. Tutkinto ta­paturman
johdosta pidettiin viime
syyskuun 12 p :nä ja torontolainen
lakimi^ J . L. Cohen edusti siinä
Canadan työväen puolustusliittoa.
Kuten muistettanee, tapahtui tuo
onnettpmuiis viime elokuun -Z p:nä,
kun kanavan jättiläismäinen sulku­portti
kaatui ja murskasi kymme­nen
työläistä kuoliaaksi ja ruhjoi
27 työläistä. Siiuren 18 tonnia
painavan teräsp uomin putoaminen
nbsLokoneen kanssa aiheutti sulku­portin
kaatumisen- Tutkinto pidet>
tiin siksi, että olisi saatu tietoon
tapahtuman yksityiskohtia. Puolus­tusliiton
toimeenpaneva komitea
ka soi tekevänsä palveluksen kuol­leiden
ystäville ja loukkaantuneille
työläisille lähettämällä edustajan
tutkintoon, viemään kuulustelua sen
virallisuuden ohitse, joka yleensä
vallitsee tämmöisissä tapauksissa.
Puolustusliiton asianajaja, J . L .
Cohen, yritti tehdä tämän, mutta
Itänen työtään vaikeutettiin kruunun
taholta. Cohenin nefuvosta on puo­lustusliiton
kansallinen toimeenpa­neva
komitea kirjottanut Ontarion
ja Canadan hallitukselle, työdepar-tementtieh
kautta, painostaen edel­leen
riippumattoman tutkimuksen
toimeenpanoa.
Seuraavat lainaukset Cohenin kir-jottamasta
kirjeestä osottavat puo­lustusliiton
kannan:
"Asiakkaani ovat sitä mieltä, ja
tahtovat esittää teidän departemen­tillenne,
että kuulustelussa toimitet­tu
tutkimus ei vastaa tilanteen vaa­timuksia,
ja että uusi ja tarkempi
tutkimus tapaukseen ja sen syihin
nähden on välttämätön seuraavista
syistä:
L Pidetty kuulustelu ei sallinut
työläisten ristikuulustelua, eikä puo­lueettomien
ja vastakkaisten todis­teiden
esittämistä. Asiakkailleni on
varmoilta tahoilta tiedotettu, että
on työläisiä, jotka voivat esittää
uusia seikkoja paljastavia todistei­ta,
joihin kruunu ei koskenut kuu­lustelua
pitäessään. Asiakkaani p l
tävät tätä onnettomuutta niin tär­keänä,
että työläisiä edustavan a-sianajajan
tulbi olla oikeutettu rls-tikuulustelemaan
todistajia, ja jos
tarpeellista, esittää tätä asiaa kos­kevia
itsenäisiä todisteita. \
2. Pidetyssä kuulustelussa ei esi­tetty
muita todisteita tässä työssä
käytettyä koneistoa ja menettelyjä
koskevista teknillisistä seikoista,
kuin yhtiön palveluksessa olevilla
henkilöiltä, joista voidaan päteväs­ti
sanoa, että he luonnollisesti kat­sovat
asioita yhtiön edun kannalta.
Uusi laajempi kuulustelu antaisi ti­laisuuden
riippumattomien asiantun­tijoiden
todisteille.
3. Yrityksiä ei ole tehty keino­jen
löytämiseksi tällaisten tapatiu:-
mien ehkäisemiseksi, ja koneiston
sekä turvallisuuslaitteiden mahdol­liseksi:
parantamiseksi. Asiakkaani
ovat vakuutetut, että nälla seikko­ja
koskeva kuulustelu pai jfastaisi
mahdollisuudet turvallisuuskeinojea
ja parannettujen telmillisten yälir
neiden suunnittelemiseen, joka pois-:
taisi nykyisin tässä, työssä vaUilse-van
vaaran. Kuulustelussa esitetyt
todistukset osottivat mitä monimutkai­semman
ja samalla kertaa huolimat-tomimman
työjärjestelmän olevan
käytännössä. Työn turvallisuus näyt­tää
riippuvan kokonaan yhden ko­neenkäyttäjän
huomiokyvystä maa­ten
kokonaismäärästä tuottaa tämä
alue-52 prosenttia.
Tämä voidaan lähemmin määritel­lä
esim. seuraavissa teollisuustuotteis­sa:
Automobliliteolllsuus ollen ensiti­lalla;
kokonaistuotanto kohoten Ra­jakaupungeissa,
Torontossa ja Osha-wassa
jne. $110,835,380.00; toisella ti­lalla
jauho- ja rouhemyllyt, joiden
tuotanto on $104,522,309.00; lahtaus ja
Uhanpakkauskolmannella tilalla, tuo­tanto
$94,427,211; maanviljelyskoneis-ton
tuotannosta 95 pros. tuotetaan
tällä alueella; nahkan parkkaus- ja
kenkäteollisuudesta 85 pros.; kummi-tarpeitten
tuotaimosta 79 prois.; huo-nekalustosta
ja vuodevaatteista 78 %;
hedelmä- ja kasviksien kannutukses-ta
69 pros.; sähkölaitteista 68 pros.;
teräs-,* valu- ja sorvituotteista 63
•pros. jne. ^
Neljänkymmenen johtavan koneteol­lisuuden
alaJla etelä-Ont»riossa työs­kentelee
201 ;455 työläistä, joista 48,760
on naisia. V. 1925 työskenteli auto­teollisuuden
11 pajassa 10,301 työläis­tä;
664 jauho- ja ri»uhemyllyssä 3,154
työläistä; 24 lihanpakkaus- ja lahtaus-laitoksessa
5,486 työläistä, 28 kummi-tuotteitten
valmistustehtaassa 8.990
työläistä; 418 sähkö-, valo- ja voima­laitoksissa
6,290 työläistä; 91 sähkö-välinevalmistustehtaassa
8,863 työ­läistä;
89 kutomatehtaassa 10.759 työ­läistä;
leipomoissa 5.886 työläistä; 179
naisten vaatetusliikkeessä 8.504 tyO-teltten
valmistuspajassa 4.056 työläistä;
67 teräslevypä jassa 3,243 työläistä; 61
kenkätehtaassa 4,467 työläistä; 54
miesten vaatetusliikkeessä 3,560 työ­läistä;
16 pumpulilanka-tehtaassa 4,-
3äÖ" työläistä; jne.
Tärkeimmillä paifefeafctintiilla on
teollisunslaitoksia seuraavasti:
Hamiltonissa 783 teh., joista johta-vimpia
ovat auto- ym. kiunituotteltten
valmistuslaitokset, maanviljelyskone-tehtaat
ja pakkaxislaltokset; Kitche-nerissä
on 130 sokerinpuhdlstus-, ku­toma-,
nahka-, kiunmi-. y.m. tehdasta;
Londonissa 400 teollisuuslaitosta, kaildlla
aloilla; St. Catharinessa 100 teollisuus­laitosta,
joista 24 on metallipajoja
jne.; Guelphissa 46 auto- y.m. kumi-tuotteitten
tehtaita jne.; Chathamissa
40 lihanpakkaus-.^ kutoma-, sokörin-piihdistus-,
tupakka-, pumppu-, maan-viljelyskone-
y.m. tehtaita; Peterboros-sJa
70 sähkömoottori-, kello-, separaat­tori-,
y.m. tehtaita jä jauhomyllyjä;
Wellaridilla terästehtaita, pmnpulilanka
tehtaita, laivarakennusta y.m.; Brant­fordissa
käiry- ja vaatetustehtaita,
esim. kuulujen PeabodyOverallien val­mistus
tapahtuu täällä; Viidestä pet-roleumin
piihdistuislaltoksesta on 2
Torontossa, 1 Samiassa, 1 Petrollassa
ja 1 Wallaceburgissa.
Torontossa yksistään on 3.383 teh­dasta,
joissa työskentelee 106,630 työ­läistä,
trseissa torontolaisissa pajols-land.
Eaton, y.m., työskentelee yli
tuhannenkin. Ainakin 63 tehtaassa
työskentelee yli 500 työläistä, tällaisia
ovat Atlantic Sugar Refineries. York
Knitting Mills, Canadian Asbestos co.
sar'kuten Massey-Harris. Willis Over-jne.
Mainita voidaan, että esim. vaa­tetus-
ja hattu-pajoja on 200, kemial­lisia
laitoksia 50, juuvell 40, huoneka­lu-,
piano yjn. 84, nahkanparkkaus-laitoksia
43, kenkätehtaita 16, kumi-tehtaita
11, sähkötarpeitten valmistus-tehtaita
30, jne. Amerikkalaisten teol­lisuuslaitoksien
haaraosastoja on To­rontossa
180.
Etelä-Ontariossa on myöskin suu­rimmat
Hydro-Electrlc voimalaitokset,
Wellandin kanaali' y.m. Monilla muilla
seikoilla voitaisiin kuvata tämän Ca­nadan
teollisuuselämän sydämen
jyskettä, mutta ylläolevat poiminnot
riittänevät osoittamaan
alueen merkityksen Canadan työväen­liikkeen
kanimltakin.
Järjestsmeltten työläisten lukumäärä
tällä alueella on 62,339, jakaantuneena
kahteen pääryhmittymään n.s. amerik­kalaisiin
ja canadalaisiin ammattijär­jestöihin.
Torontossa on yhteensä
539 unio-yksikköä, joitten jäsenmäärä
yhteensä 28,700. Hamiltonissa vil-slkymmentäkuusi
unio-yksikköä jois­sa
jäsenmäärä 4,i993. Londonissa 50
unio-yksikköä, joissa Jäsenmäärä 3.>
900. Loput jakaantuen edellämainittu­jen
suurempien kaupunkien kesken.
Noin 42.000 alueen järjestyneistä kuu­luu
A. F. L. järjestöihin, ja loput
ollen itsenäisiä ja Ylels-Canadälai-seen
Työväenliittoon kuuluvia. To-1
kunimallakin unioryhmittymällä oma
keskusneuvostonsa. Juuri äskettäin
järjestettiin myöskin Yleiscanadalalsen
työväenliltön keskusneuvosto Hamil­toniin
ja on sellaisen muodostaminen
harkinnan alaisena Lorition'iissa ja Ra-punki,
Montreal, St. LawÄnce.joea
varrella, jonka asukasluku on jo
yhdeksänsataa tuhatta. Moatrealia
kasvaminen on kuitenkin yhdistettynä
ymiÄröivän Quebecin nousevan teol.
lisuuden voimakkaaseen kas^niun, jö^
kulkee tätä nykyä nopeammin bäa
muualla Canadassa. Toiselta puolen
yhdistyy tämä alue pohjois-Ontaridn
Iculta- ja hopeakaivosalueisiin, s&ä
keskt-Ontarion kupari- ja nikkelikai.
vantoteollisuusalueeseen. Viimemainit.
tujen kasvu on kuitenkin verrattain
pientä ja lyhytailsaista tulevaisuuden
kannalta katsoen.
Suomalaisia piirissämme on noin
6—7.000. joista suurin osa, eli noin
4,000—5,500 asuu Torontossa ja 6—700
Rajakaupungeissa — Windsorissa. Wal-kervillessä
ja Ford Citlessä, — sekä
pienempi määrä St. Catharinessa, Nia-gara
Fallsilla, Samiassa, Oshawassa,
Peterborossa, Owen Soundissa, Whit-byssa,
Aiu-örassa, Hamiltonissa, Otta-wassa,
yjn. Piirimme kanssa koske-tuk|
issa olevista piireistä on itäinen,
eli Quebecin alue suomalaiseen asut
tukseen nähden hiukan suurempi,
mutta kummassakin näissä piireissä
on työväenliikkeen kannalta katsoen
suunnaton työmaa. Erikoisesti on täs­sä
yhteydessä käsitettävä, että näiden
alueitten suomalaisten .suuri enem­mistö
on viimeisten vuosien ajalla
maahan siirtynyttä siirtolaistyöväes-jakaupungelssa.__
.
Kommunistipuolueen yksikköjä on
melkein kaikissa edellämainituissa kau­pungeissa,
piirin jäsenmäärä ollen yh­teensä
noin 650. joista Torontossa lä­hes
viisisataa. Useampia puolueyk-sikköjä
on myöskin Hamiltonissa, Lon-don'i6sä
ja Rajakaupungeissa, sekä nii­den
yhdistäjänä kaupungin keskusko­mitea
näillä paikkakunnilla. Viime
kesän ajalla järjestettiin tässä piirissä
ensimmäiset nufbrisokiu-ssit. Puolue-työssä
ensitilalle asetetaan tällä ker­taa
järjestymättömien järjestäminen
auto-, neuloma- ja kutomateollisuuk-sissa
ja työskentely ammattiimioliik-keessä.
Vallankumouksellisen työsken­telyn
pyrkimylcsenä tulee olla ennen­kaikkea
järjestyneitten työläisten voit­taminen
itsenäiseen poliittiseen ajat­teluun,
jossa tehtävässä on käytetty
tehokkaasti "Canadan Työväenpuolueen
(yhteisen rintaman) rakentamisen
tunnusta. Niin pitkälle kuin on ky­symys
Canadan Työväenpuolueen toi­minnasta
Ontariossa, on se rajoittu­nut
pääasiassa täUe etelä-Ontarion
alueeUe. Järjestymättömien järjestä­misen
tarkoituksena tietenkin on en­sikädessä
niiden taloudellisiin 'jär­jestöihin
yhdistäminen ja samanaikai­sesti
suoritetun valistustyön kautta
poliittisen tietoisuuden herättäminen.
Läheisesti yhdistjry tähän alueeseen
rontossa on jo pitemmän aikaa ollut myöskin Canadan «ristetty suur-kau-töä,
jotka kaipaavat suomenkielistä
yhdistystoimintaa, välineitä y.m. Kui­tenkin
suiui enemmistö heistä vielä
vanhassa maassakin ovat olleet ulkona
työväenjärjestöistä, jne. Tältä kan­nalta
katsoen voi tämän siirtolaisväes­tön
keskuudessa saada jalansijaa kirk-koyhdlstykset
ja muut porvarilliset
kamasaksaliikkeet, ellei tämän ainek­sen
keskuudessa suoriteta tarmokasta
järjestämis-, valistus- ja agitatsionityö
tä. Tähän työliön taaskin tarvitaan
puolueemme ja järjestömme tupa-agi-taattoreita,
kirjallisuus- ja sanoma-lehtiasiamieliiä,
jne., sekä verrattain
laajaperäiseksi tehostettua seura- ja
valistustyön kaikkien muotojen voi­maperäistä
elvyttämistä eri paikka­kunnilla.
Tehtävämme suomalaistenkin kes­kuudessa
on vielä suureita osalta jää-nj^
oivaltamatta. Järjestö- ja puolue­toiminnassa
mukana olevienkin kes­kuudessa
ilmenee liian paljon välin-pitämättömjrsrttä,
liian paljon ylväs­telyä,
joka perustuu niiden muutamien
satojen jäsenten joukkolukuun, mutta
jossa ei tule otettua huomioon vähää­kään
niiden vallankumouksellisen työ­väenliikkeen
mukana toiminnan ak­tiivisuuden
laatu. Jos puolue- ja
järjestötoimiimassamme olevat eivä:
ylimielisyydellä sivuuttaisi kiinteää
osanoton välttämättömyyttä sisäisessä
puoluejärjestön työssä, jft-jestymättö-mien
järjestämisryhtäyksissä, uniotoi-miimassa,
jne., niin voitaisiin toivoa-ulkopuolella
olevienkin voittamista mu­kaamme
näihin toimiimoihin. Tämä
heikkouden korjaaminen oti siis ensim­mäinen
tehtävämme.
. A. T. HILL.
"Iäiset pitävät yhtenäisyyskoitferenssin
CANADAN AUTOTYÖLÄISTEN KAIKKIEN, PAIKALLISYHDISTYS.
TEN VIRKAILIJOILLE j A JÄSENILLE!
Rajakaupunkien autotyöläisten te­ollisuusliiton
viimeksi pidetyssä
sääntömääräisessä kokouksessa, mis­sä
edustettuina olivat Ford-, Chrys­ler-,
General Motors-, Gotfredson-ja
Studebäker-tehtaiden työläiset,
luettiin kirjelmä autotyöläisten
Oshawan osastolta... Kirjelmällä tie­dusteltiin
Rajakaupunkien autotyö­läisten
järjestöllistä työtä ja meto­deja
sen edistämiseksi sekä esitet­tiin
eräitä--yhteistoiminnallisia toi­menpiteitä
otettavaksi käytäntöön
autotyöläisten erinäisten osastojen
välille Canadassa-
Keskustelu tämän kirjelmän joh­dosta
herätti kysymyksen kaikkien
Canadan autotyöläisten yhtenäisestä,
eheästä rintamasta yhteisen asian
puolesta. Läsnäolevien jäsenten yk­simielinen
mielipide oli se, että
nyt on aika. jolloin eri osastojen
tai niiden edustajien on pidettävä
konferenssi, änalysoidakseen auto­työläisten
edessä olevia probleeme­ja,
laatiakseen vaatimukset palkko­jen,
työsuhteiden, : ryhmämme puo-lustuksen
ja. työväenluokan etujen
suhteen, sekä muodostaa yhden,
kaikkia Canadan autoteollisuudessa
työskenteleviä työläisiä käsittävän
voimakkaon järjestön panemaan tä­män
ohjelman käytäntöön.
Kilpaiilu automobiilitrustieti vä­lillä
ei ole koskaan ollut niin kiih­keä
kuin tällä kertaa. Ratsionali-sointi
ja palkkojen alennukset ovat
tulleet päiyäjärjesty^een mielettö­mässä
taistelussa suuremman tuo­tannon
ja pienempien kiilunkien
saavuttamiseksi. Armoton hiesty-tys,
alati pitenevät työttömyysajat
ja mahdollisuus tulla ulos kulute­tuksi
muutamassa vuodessa» on työ­läisten
osuus, autoteollisuudessa
käytäyifjsä jättiläisten taistelussa.
Samaan aikaan teollisuus kokonai­suudessaan
suuntautu|i romahdusta
kohden. Tuotantokykyisjrytta lisä­tään
suurempien voittojen saami­seksi
ja kilpailijoin hävittämiseksi»
katsomatta lainkaan tulevaisuut^i.
Väistämättömänä tuloksena tulee o-lemaan
kriisikausi, työttömyyttä ja
rätyssä paikassa» ja siitä huolimat­ta
hän ei saata suoraan tiedottaa
kysymyksessä olevan nostokoneen
käyttäjälle- Tämä on ainoastaan
yksi niistä teknillisistä heikkouksis­ta,
joiden tarkasta ja' puolueetto­masta
tutkimuksesta asiakkaani us­kovat
saatavan aikaan tuntuvia pa­rannuksia.
4. Asiakkaani edelleen oyat va«
kuutetut, että laajempaa lainlaadin*
taa tarvittaisiin tässä asiass^, kuten
ajottainen koneenkäyttäjien fcykene-väisyystodistuksien
uudistaminen se­kä
turvallisuuslaitteiden ja koneis­ton
laadun tarkistaminen. Ilmei^
sesti olisi suotavaa uudelleen tar­kastaa
todistuksilla varustetut ko­neenkäyttäjät,
sen sijaan että otak­sutaan
vuosia aikasemmin olleen
työtaidon olevan vieläkin samalla
tasolla." - '
palkanalennuksia, valmisteluna tois­ta
vieläkin raivoisampaa taistelua
varten.
Perustuen edellämainittuihin seik­koihin,'
Rajakaupunkiien autotyöläis­ten
teollisuusliitto kutsuu koolle
aut^yöläisten kansallisen konferens­sin,
keskustelemaan edessämme ole­via
probleemeja, ja suunnittelemaan
keinoj a Canadan automobiilityöläis-ten
liittämiseksi yhteen voimakkaa­seen
teollisuusliittoon.
Kutsumme kaikkia Canadan auto-mobiilityöläbten
paikallisia osasto­ja
lähettämään edustajia tähän kon­ferenssiin.
Me kutsumme kaikkia
työläisiä, jotka työskentelevät jär­jestymättömissä
auto- ja tarviketeh-taissa,
muodostamaan tehdaskomi-teoita
ja "Valitsemaan edustajia e-västettynä
siinä teollisuiiidessa työs­kentelevien
työläisten mielipiteillä
niistä tärkeistä asioista, jotka tule­vat
olemaan konferenssin käsiteltä­vällä.
Konferenssi tullaan pitä­mään
Prince George-hotellissa, King-ja
York-katujen kulmassa, Toron­tossa,
lauantaina, marraskuun 3 päi­vänä,
kello 10 aamulla.
Veljet! Autotyöläiset! Muodos­takaa
tästä konferenssista tienviitta
autoteollisuuden historiassa ja työ­väenliikkeen
kehityksessä. Valitkaa
edustajanne, laatikaa alustuksenne
ja lähettäkää valtakirjat ja alustuk-set
autotyöläisten teollisuusliiton
sihteerille H. Murphylle, osotteella
Box 168, Walkerville, OnL
Veljellisin tervdhdyksin,
HARVEY MURPHY, siht.
Muetoiminnalla
Torontossa, tässä Canadan' yhdessä
suurimmassa teollisuuskeskuksessa,
on suuri työmaa edessään, ja tulee
se olemaan suurena tekijänä vastai­sissa
taisteluissa. Sillä edellinen toi­minta
jo on osoittanut, että kom­munistipuolue
on ollut suurena teki­jänä
työtaisteluissa ja järjestämis,
työssä eri teollisuuden aloilla, vaik­ka
sitä ehkä tahdotaan väheksyä.
Kommunistien toiminnalla tulee
olemaan merkitystä sitä suuremmal.
la syyllä, koska useimmat järjestöt,
jotka ovat työväenjärjestöjä, ovat
nimittäin työläisistä kokoonpiantujä
ja periaatteessa ajavat työläisten
asiaa, ovat vanhoillisten johtajien
kontrollissa, jotka kaikessa ovat tah­toneet
päästä sovitteluihin työnanta­jien
kanssa ja niinollen hylkäävät
todellisen taistelun työläisten elin-ehtojen
puolesta. Siksi juuri tarvi­taan
järjestöä ja puoluetta, joka
kokoaa työläiset yhtenäiseen jouk-koon
taloudellisessa ja poliittisessa
taistelussa. Juuri tällaisessa teol­lisuuskeskuksessa
kuin on Toronto,
jossa ön suunnattomat määrät-teol-lisuustyöläisiä,
tarvitaan yhdistävä
voima, jonka ympärille nämä joukot
kokoontuvat ja muodostavat valta-van
voiman, joka estää kapitalistien
jokaisessa sopivassa tilanteessa otta­masta
työläisiltä «tuisunksia ja ki.
ristämästä heidän snolivyötään.
Vanhoilliset uniot eivät tee juuri
mitään järjestymättömien järjestä­miseksi,
eikä heillä olf! siihen suuria
edellytyksiäkään, koska he alkavat
menettää entistenldn jäsenten myö-tötunnon
siksi, että he eivät voi mi.
|Bän kunnollista saada aikaan palk­kataisteluillaan,
joita he ovat koet.
taneet käydä, enemmän heidän ta­kanaan
olevien joukkojen pakoituk-sesta
kun omasta halustaan. Nämä
he useimmissa tapauksissa ovat jbh.
taneet suorastaan suohon, kuten kävi
viimekeväisessä rakennustyöl^sten
lakossa, jossa työläisille ei voittoa
saatu. ; Samallaisia esimerkkejä voi­daan
löytää Torontossa vaikka kuin.
ka monta.
Tilanteen tällaisena ollen on kom­munistisella
puolueella suuri työ­maa
saada nämä paikalliset uniot
taistelukuhtoisiksi, saada kasvatet-tua
suurille joukoille uskoa ja tais-telutarmoa,
että ne oikealla ajalla
voivat seisoa tinkimättömien vaati-muksiensa
takana, eivätkä kulje
vanhoillisten johtajien talutusnuo­rassa,
jotka ovat olleet mainioita
sovitteli jamestareita ja ovat sitä
edelleenkin. Puolueella ön täällä,
samoin kuin muuallakin vaikea, mut­ta
ei mahdoton työ edessään. Suu­rimpana
vaikeutena on juuri nuo
vanhat johtajat, »jotka eivät taivu
ennenkun heidät siihen pakoitetaan.
He oyat juuri niitä, jotka käyvät
ankaraa taistelua työväen edistyk­sellistä
osaa vastaan ja ovat valmiit
keinoihin^ inillaiseen tahansa, kuten
järjestöistä eroittamisiin y.m. sellai­siin.
Tämän takia puoluejäsenten olisi
entistä suuremmalla tarmolla otet­tava
osaa. työväen taloudellisen liik­keen
toimintaan ja sillä tavalla saa-da~
se lähemmäksi poliittista liiket­tä,
joiden kuitenkin, vastaisuudessa
ön kuljettava käsikädessä koska
kummallakin on sama vihollinen.
Puoluejäsenten sen kasvatustyön
lisäksi, mitä he ovat tehneet, tulee
suuremmassa määrässä saada joukot
uskomaan, että ön välttärnättömyys
kuulua mukaan, työväenliikkeeseen
j a että siirtolaisinakin ollen he ovat
yhtä tärkeitä olemaan puolueen jä­seninä
kuin maassa syntyneetkin,
sillä valtava: osa asukkaista on kui­tenkin
siurtölaisia,' Vaikka pe kaikki
eivät olekaan suomalaisia. Vielä
suuremmalla syyllä meidän siirto­laisina
tulee toimia järjestöissä ja
taistella oikeuksiemme puolesta, kos­ka
siirtolaisina saamme huonomman
osan osaksemme; vai olemmeko siir­tolaisina
sen .huonompia kuin jos oli­simme
täällä syntyneitä? Siinä on
ajattelemisen aihetta. Puolueeseen
kuulumiselle ei saa oÖa-kieiitaidot-tomnus
esteenä, sillä kokouksissa
saattaa tuUä toimeen paljaalla suo­menkielellä.
— E . Sj—n-