Vapaus, October 23, 1928

              No. 232 — 1928
Torontoa v.- ja a-seara Yrilys 22-i
Selostns T - ja, t L - s em Yrityksen toimimust» v. U06-1928 HOatm « j a l te
TORONTON V.. J A U.-SEURA YRITYS 20.VUOTIAS
C. S. Järjestön Toronton osaston
V.- ja u-seura Yritys lienee ehkä vjin-hin
alaansa edustava seura Canadan
suomalaisten keskuudessa. Sen perus­tava
k(^us pidettiin 15 p. maalis­kuuta
1906 täIossaln:o 246 Richmond
st. Kokouksen puheenjohtajana toi­mi
Stenman ja sihteerinä Valter
Heikkinen. Toimitetussa nimikirjoi­tuksessa
liittyi seuraan 12 jäsentä. Hy-väksyttin
seuralle säännöt ja valittiin
5-jäseninen Johtokunta, johon tulivaj
toverit Karenius, Lehto. Ahlbom, N i ­kander
ja Heikkinen.
Kun perustamlsvaikeudet oli sivuu­tettu,
ryhdyttiin toivorikkain mielin
sisäiseen järjestelytyöhön, käydään kä­siksi
xurheiluharjoituksiin. jota varten
vuokrataan eräs Peckströmin pihamaa,
mistä vuokraksi sovitaan se, että
seura kustantaa sinne pari kuormaa
santaa pahempien kolojen tasoittamia
seksi. Heinäkuun 2 p. järjestetään jo
jäentenväliset xirheilukilpailut 5-
ottelussa. Tähän kuitenkin loppuu­kin
seuran toiminta tälläkertaa. sUlä
huoneuston puutteen takia ei olla t i ­laisuudessa
sisäharjoitusten alottami-miseen.
Elokuun 29 p. 1907 pidetään seuran
henkiinherättämiskokous E. Löppösen
ollessa puheenjohtajana. Seuraan liit­tyy
heti 16 jäsentä ja päätetään ryn-tyä
tarmolla kehittämään seuran toi­mintaa,
mikä myöskin toteutuu niin.
että seura on jatkuvassa toiminnas­sa
aina v. 1915, milloin rivakam­pana,"
milloin laimeampana riippuen
etuiÄässä siitä, millaisia voimia kul­loinkin
on seuran toimintaa ohjaa­massa.
V. 1916 näyttää olleen lepo-vuosi
kunnes taas 1917—1918 ollaan
jonkinlaisessa toiminnassa järjestä­mällä
m.m. jäsentenvälisiä kilpaUuja.
V. 1919 on seurassa sikäU henkeä,
että pidetÄän vuosikokous. V. 1920
on seuran parhaita toimintavuosia,
muun toiminnan lisäksi toimU seura
myöskin iltamat Suomen Työväen U r ­heilulehden
hyväksi. oUen niistä tulo­ja
$52.30. mikä sununa lähetettiin leh­delle.
Seuralle ostetaan myös 3 osa­ketta,
(& 200;— Smk-, Suomen Työv.
Urheiluvälinekaupasta. Saman innos­tuksen
merkeissä menee vielä seuraa­vakin
vuosi. Jolloin jäsentenvälisten
voimistelu- ja lurheUukilpailujen sekä
iltamien lisäksi toimitaan myös ilta­mat
Tshekkoslovakian työväen urhei­luliiton
järjestämien työläisolympia-laisten
hyväksi, ollen niistä tuloja
$46.60. mikä summa lähetettiin Suo­men
T. U. Liitolle.
V. 1920 siirtyy seuran toiminta osas­ton
rakennuttamalle uudelle n.s. Don-haaUlle,
missä on tilavat suojat seu­rankin
toimintaa varten. Mutta kes­tää
kuite]^kin kauan ennenkuin seu­ran
toiminta alkaa sopeutua näihin t i ­lavampiin
oloihin. Toiniinta -täytyy
alkaa melkein kuin alusta ja tässä
jonmärryfcsessä asianharrastajat kut­suvatkin
seuran henkiinherättämisko-kouksen
29 p. lokakuuta. 1923. Tässä
kokouksessa päätettiin toimenpiteistä
seuran toiminnan tehostamiseksi s i -
MätkustäJ^ää Siibmem
RuoiiiiiiiiRpANLiM^iiLi^
'•^•••^•'^•l^"^' '''^'•''i " ^ ' ' - f ^ r - r -
LYHYT JA MUKAVA MATKA SUOMEEN
' . Göteborgin kautta
L A I V O J E N KULKUVUOROT NEW YORKISTA:
"GRIPSHOLM" MÄRRASK. 3 P.
7>
HALIFAXISTÄ MAREASL19 P.
s
El mitään hankaluuksia New Yorkin kautta matkustaessa. RUOT­SIN
AMERIKAN LINJAN Montrealin konttori nuttaa Teitä «aa-mäan
Yhdysvaltojen läpikulkuviisumin maksutta ja ilman vai.
keuksia.
Tulkaa Montrealiin noin pari kolme päivää ennen purjehduspäivää
ja ilmoittakaa RUOTSIN AMERIKAr^ LINJALLE osoitteella:
Svredish American Line, 1410 Stanley ^treet, Montreal, Qi^e., saa­pumisestanne,
niin Linjan suomalainen edustaja on vastassa ase­malla
ja auttaa Teitä avuliaasti, nopeasti ja maksutta passi ja mui- '
den> matkaa koskevien asioiden järjestämisessä.
Ruotsin Amerikan Linjan
Ensimäinen Syysretki Canadasta
Nopea ja hyvin tunnettu
H|L "DROTTNINGHOLM"
HALIFAXISTÄ, MARRASK. 19 P:NÄ
Linjan Montrealin konttorin johtaja Mr. Aarne Rutquist,
joka on suomalainen, tulee henkilökohtaisesti huolehtimaan
matkustajien mukavuudesta Montrealista Halifaxiin laivaan
saakka.
Kaksi Sumia Jouluhuvm^ «
Kuuluisa Moottorilaiva «GRIPSHOLM"
HALIFAXISTÄ, JOULUKUUN 5 P:NÄ
Mr, John Stahlbergr
Linjan suomalainen asiamies Montrealissa tulee henkilokoh-taisesti
johtamaan tämän huvimatkan Suomeen saakka.
— UUSI —
Loistomoottorilaiva "KUNGSHOLM"
NEW YORKISTA, J O U L U K U U N 8 P:NÄ
TEHKÄÄ PAIKKATILAUKSENNE N Y T !
llistaipa, jotokgm 2^
täkin sauzcmmaQft tsrifOSk, kun 8ao-mesta
aDcamit suorempi siirtolaiazas
Cansd&an on lis&iinjt haoQattavasti
tolmlntavtrimia myöskin seuran XxA'
mialueella . V. 1924 onkin Jo kxdco
vilkas^ ttdmintavcosi. läStetfi&n rajn
yhtyä perustettuun C. S, T. Urliittoon.
Tästä alkaen seuran tofaninta onkin
jatkunut keskeytymättä niissä puiU
teissä, «litä liiUm säännöt Ja i ^ t ö k -
set ••siihen kuuluville seuroille edel>
lyttifvät.
V. 1926 seuran täyttäessä 20 vuotia
järjestettiin hyvin onnlstuhut 20-vuo-tisjuhla.
missä seuran nais- Ja mies-
VDimistelijat. esittivät täysin onnistu­neen
voimisteluohjelman.
C. S. T, X7:liittoon kuuluvien seu­rojen
kanssa on Yritys voimiensa mu­kaan
ollut kanssakäymisessä, rajottuen
tämä kuitenkin pohjois-Ontarlon seu­roihin
nähden yksinomaan osanotc^
painikilpailuihin. jossa seuramme e-dustajat
ovatkin menestyksellisesti k i l ­pailleet.
Parina viime vuotena on
kesäurheilussa oltu kilpailuyhteydes-
Eä Windsorin Visan kanssa ja toi­vottavasti
tämä yhteistoiminta tulee
edelleenkin Jatkumaan elvyttääkseen
edes Jossain määrin seuran Jäsenten
Innostusta kenttäurheilun harjoitte-l
U U lL
V. 1908 perustettiin reuran yhteyteen
myöskin naisjaosto. Jonka toiminta
on kulkenut käsikädessä koko seuran
toiminnan kanssa, ollen voimistelun
ohjaamiseen nähden'Kuitenkin huo­nommassa
asemassa kun miehet. Seu­ran
miesvoimisteluohljaajien kun on
tarvinnut ohjata myöskin naisten voi­mistelua.
Tästä on tietenkin naisvoi­mistelu
suuresti kärsinyt- vallankin
viime vuosina. Jolloin se on, vallailkin
keski-Europan maissa, kehittynyt ko­konaan
eri suuntaan aikaisemmilta
ajoilta. On näin ollen selvä, että mie­het
eivät enää ole kyenneet tyy­dyttävästi
täyttämään sitä tehtävää,
mikä voimistelun ohjaajalla naisten
keskuudessakin' tulee olemaan. Nyt
on kuitenkin seuralla käytettävissä
täysin tehtäväänsä kykenevä nalsvoi-mistelunohjaaja,
toveritar Olga Uur-tamo.
Hän on suorittanut kahdet
TobnlstehmtdiJaaJaa kuxsät Suomea
T. U:ltttossa Ja olimme Jo viime XxA^
mtntakatrtftna- tilaisuudessa nftkmiian
niitä tulokäa, mitä hänen öhjaukses>
taan on ollut sefuraoksena. Jos to>
veritar UurtamoUa riittää edelleen in-ncstusta
Ja uskomme että sitä riittää­kin,
niin Yrityk^n naisosasto tuISe
Johdollaan kehit^onään ensi­luokan
voimistelujoukkueeksi.
Yleensä voidaan Yrityksen toimin­nasta
sen koko olemassaolon ajalta
sanoa, että sc -on pyrkinyt voimiensa
mukasn kokoamaan Toronton suo­malaisen
nuorison toin^tansa piiriin.
Tässä se e i kuitenkaan ole siinä m:^>i-rln
onnistunut kun mitä paikallinen
suomalaisasutus edellyttäisi, sillä pal­jon
on paikkakuzmalla työläisnuorisoa,
joka kuluttaa vapaa-aikansa aivan
hyödyttömään tarkoitukseen, suuri osa
oleillen miltei kaiket vapaa-aikansa
palloruumissa yjn. samanlaatuisissa
paikoissa. Meillä torontolaisilla olisi
Jo kultainen aika kiinnittää paljon
suurempi huomio kuin tähän asti s i i ­hen,
miten me parhaiten voisimme
saada paikkakunnan nuorison toi­mintamme
p<Mip ^^T^t^^T> voittamat-tcunla
esteitä ei pitäisi kenelläkään
olla Ylityksen Jäseneksi liittymiseen
nähden. Jo senkinTtälda. että jäseneksi
voi liittyä J(dudnen. Joka hyv^yy
vain seuran'Ja C. 8. T . n:liiton sään­nöt
Ja noudattaa näiden tekemiä
päätöksiä.
Toronton suomalaiset työlälstovent,
miehet Ja naiset. Jos ^teillä on vähän­kin
hazirastusta tervejrtenne hoitoon
nähden, niin parhaiten nämä harras­tukset
tulevat tyydytetyksi kun yh­dytte
Yrityksen Jäseneksi Ja ryhdytte
säännöllisesti käymään harjoituksis­sa.
-Jäseneksi' liittsoninen voi parhed-ten
tapahtua karjoitustilaisuuksissa.
Jotka ovat miehille tiistai- ja torstai-iltoina
klo. 8 j a sunnuntaina klo.
11 ap. Don-haalllla. Naisten harjoi­tukset
ovat toistaiseksi Labor Lyceu-milla
Spadlna Ave. 246. keskivUkkoisin
klo. 6.45 illalla. Yhtykää mukaan jouk-kotoimintaan
omaksi ja luokkamme
parhaaksi.
L. N.......o.
TORONTON OSASTON
NXYTTJUm
Toronton osaston näyttämön nykyinen
toimintakausi
Ostakaa piletit Suomessa oleville sukulaisil­lenne
ja ystävillenne Ruotsin Amerikan Lin­jalla
että heidän matkaiisa muodostuisi
mahdollisimman hauskaksL
HäluleManne tarkempia tietoja m a O ^ koskevista Mioista käänty­kää
lähimmän paikalUsasiamiehen puoleen tahi k i r j o . t t a ^ a seu-raavilla
osoitteilla: , « T A I ^ A C TO
SWEDISH AMERICAN LINE, J- V . KANNASTO.
1410 Stanley St.. Box 69. Sudbnry. Onl-, Can.
Montreal, Qne., Canada- ' ' -
Nä3i;tämömme on alkanut, kuten t a ­vallisesti
näin syksjrisin, ripein ottein,
kun on kesä tullut, joksikin levättyä
roolien lukemisesta kiiin muustaMn
järjestötoiminnasta. Njrt on näs^tä-mömme
jo ollut kuukauden päivät
täydessä työssä, ehtien jo valmistaa
yleisön nähtäväksi kaksi huomatta­vampaa
näytelmää, joille on saatu
huomattavan suuri yleisön kannatus.
Esimerkiksi "Vuoriston poikaa" oli
katsomassa noin viitisensataa henkeä,
joka ei suinkaan ole mikään' pieni
määrä, kun ottaa huomioon sen, että
osastomme pitää tansseja samoina i l ­toina
alakaupungilla, johon nuorempi
ja tanssihaluisempi yleisö* rientää.
Innostus näyttelijöiden keskuudessa
tuntuu olevan aika vilkasta. Tänne
on siirtynyt useita huomattaviakin
näyttelljäkykyjä Suomesta, joista mo­nikin
on ollut mikä isommissa mikä
taas pienemmissä teattereissa, joten
heillä on jo joltinenkin tuntemus näyt­tämötyössä,
mikä luonnollisesti hel­pottaa
näyttämötyötämme. Kun on
aina joukossa muutamia, jotka ovat
tehtäviensä 'tasolla ,nlln silloin on
tilaisuus johtajalla tehdä enemmän
työtä vasta-alkajien eteen. Ja tol-votta\-
aa olisi, että yhteisymmärrys
ja solldaarlsuus_ säilyisi edelleenkin
kalkkien keskuudessa,-ja että saisimme
yhä suuremman joulroii rampin taakse
telmimään, sillä tämäntalvinen oh­jelmistomme
tulee kysymään voimia.
.Ohjelmltossamme on : "Villit vuoret",
j joSsa jo yksistään on roollhenkliöitä
yli kahdenkymmenen, sekä suuret a-vustajajoukot;
"Vauva", kevyt hu­vinäytelmä,
jolta myös täytyy olla
välillä; hyvä yhteiskiinnalllnen näy­telmä
"Rautainen laki", myös voimia
kysyvä pala. Jouluksi valmistuu Em-meriz
Kalmanln maailmankuulu o-pcrettl,
"Bajadeeri", josta volmniemal-nlta,~
että se tulee olemaan näyttä­mömme
huippusaavutus, sillä tällaisia
operetteja el näj^tämömme voi takä-läisiEsä
oloissa valmistaa kuin korkein­taan
yhden näytäntökautena. . Tuo o-perettl
vaati vähintäin kahden kuu­kauden
harjoltusajan. sillä yksistään
^en musiikklparttltuurl käsittää kol­mattasataa
painettua slvuai lisäksi
puhetekstL Tähän olemme onnistu­neet
saamaan mukaan kalkki partiaat
suomalaiset lauluvoimat j a hiin ollen
toivomme läpäisevämme tä?tä suuryri­tyksestä
kunnialta. Sitten seuraa Eino
Leinon historiallinen näytelmä, " L a l l i ",
joka esitetään uudenvuodenpäivänä.
Sittemmin on kevätohjelmistoa varten
suunniteltu hu9mattavia yhteiskiumal-llsla
kuin myös muutamia „ työväen-näytelmiä,
sikäli Inm niitä on saata<-
vina j a sisältöönsä nähden sellaisia,
että niillä cn vastaava tarkoitus työ­väen
kasvatus- ja agitatsiponipuoleen
nähden. Niin suositeltavaa kuin se o-
•i'dkin. että meikäläiset näyttämöt vä­li
tseisivat ohjelmistonsa siten, että
niissä olisi työväennäytelmUlä huomat­tava
csartsa, mutta tällaisillakin näyt­tämöillä
kuin on Toronton suomaL
näyttämö, cn asiat aivan toisin kuto
eninierklksl jossain pienemmällä maa-^
litunäyttämöllä tahi kaivcekatrpun-fri^^
sa, jossa sola suomalaisella joukolla
j i - i a niissä asuu, ei ole juuri muuta
i hiicnjattavaa huvittelupaikkaa kuin
sucmalaisen järjestön haalL Suomen-
! tiilinen väestö, joka ei ole vielä täysi
• maan kielestä, ei luonnollisestikaan
\^ \ titppsasnu ^lanninkielisen väestön
^ I huveihin. Joten heissä ön silloin haa­lin
vakinainen kannatusjoukko. O l -
Hcoon haalilla mikä tilsdsuus tahansa,
bn siellä aina varma kannatus. Niin
ilahduttavaa kuin sellainen yhteis­ymmärrys
onkin, ja siihen sitä olisi
päästävä myös meillä. Mutta meillä,
Ikävä, kyllä, cvat asiat vallan toisin
ja siihen cvat monet syyt vaikutta­massa.
Ensinnäkin näinkin suuressa
kaupungissa kuin Toronto, on monia
kymmeniä eri huvittelupaikkoja - ja
seuroja, jotka vetävät vähemmän a -
jattelevan ja luokkatledottoman huo­mion
puoleensa. Täällä ovat. monet
kirkolliset koplat, jotka kalkilla kei­noilla
koettavat saada Suomesta hil­jan
tulleita ja vähemmän tietoisia
työläisiä joukkoonsa. Heillä on mo­net
edut jolta meillä el ole. Muun
muassa he ovet saaneet englannin­kielisen
porvarillisen väestön myötä­tunnon
ifuolelleen, jotka ovat heUle.
kuulemma rakentaneet oikein kirkon­kin,
lukutuvat y.m., joissa sitten'kai­kenlaisilla
luennoilla ja iltakoulujen
nimellä sinne kalastavat uusia tulok­kaita,
ja lucnnolllsestl yksinkertaisem­mat
henkilöt ovat Iietl valmiina me-
Osaston niyttimötoiminta on mil­tei
yhtä monivuotinen kuin itse var­sinainen
osastokin. Sillä osaston pe­rustamisesta
asti, siihen aikaan jo
kun osastolla «i vielä ollut omaa
huoneustoa, ovat näytelmäseuran
toimintaan innostuneet toverit kul-keneet
kulissit selässä eri osissa
kaupunkia, mistä milloinkin ovat
saaneet sopivan huoneuston vuokra­tuksi.
Oman toimintahuoneuston
saatua on näytelmäseuran toiminta
yhä vaan kasvanut. Vuosikymmen,
lt«10—1920, on näjrttämön toimin­ta
ollut jatkuvaa eteenpäin menoa,
kuten osastotoiminta yleensä. Mil­tei
poikkeuksetta on osaston jäse,
nistö käsittänyt • näytelmäseuran
työn kuuluvan osaston jäsenten vel­vollisuuksien
suorittamiseen. Ja juu­ri
se tekikin näytelmäseuran toi­minnan
innostuneeksi. Toverit, nai­set
j a miehet, ottaen osastotoimin-taan
osaa monissa muodoissa, myös­kin
tavantakaa pistäytyivät näyttä-möesityksien
avuksi, ollen yhtä aikaa
osaston eturivin miehinä j a naisina,
sekä samalla useasti tarvittaessa
näyttelijöinä, ollenkaan eristämättä
näyttämötoimintaa osaston muusta
toiminnasta erilleen.-
Näyttämö kuitenkin jo silloin oli
rahantekolaitoa -osastolle, toiminta
pääasiassa kohdistuen paikallisen
suomalaisen yleisön huvitteluhalun
tyydyttämiseen. En sillä tarkoita,
etteikö olisi ollut halua j a pyrki­mystä
esittää sellaisiakin näytelmiä,
joilla on edes vähänkin agitatoorista
merkitystä. Suurin syy on siinä, et­tä
sellaisia näytelmiä, joilla on a g i -
tatoorinen merkitys, löytyy vielä tä-näänkin
verrattain vähän.
V. 1922 alkaen, jolloin osastom­me
sai uuden, suuren toimintahuo­neuston
sekä myös tilavan näyttä­mön
j a vakituisella palkalla olevan
näyttämön johtajan (jota ei osas­tossamme
aikaisemmin ollut muuta
kuin yhden näytäntökauden), on
osastomme näyttämötoiminta yhä
kulkenut eteenpäin. ^ Näyttämö on
voinut viime aikoma tarjota monia
isoja yhteiskunnallisiakin näytelmiä.,
Samoin ovat esitykset saaneet toisi­naan
jo koko paljon taiteellista tul­kintaakin,
katsomon nautittavaksi,
josta suuri ansio lankeaa viime vuo­sina
Suomesta tulleille tovereille,
joista toiset ovat koko pitkälle ke-hittyheitä
näyttelijöitä. Heillä tosin
on oma, kotimaasta peritty käsitys
siellä olevista työväen teattereista,
jotka miltei poikkeuksetta ovat ta­loudellisesti
itsenäisiä, joskin paik­kakuntansa
puolueosaston tiukan
kontrollin alaisia. (Mutta Suomessa
astuu rahanhankinta vasta toiselle
tilalle.) Tänne saavuttuaan ja l i i ­tyttyään
näyttämötoiminnan yhtey.
teen, elää heissä tämä edellä ker­rottu
"teatterin taloudellinen itse-näisyystunne",
joka useasti saattaa
estää heidät innostuneesti toimimas.
ta tämän maan suomalaisilla näyttä­möillä,
koska ne ovat suoranaisena
cristämättömänä osana osastosta,
ollen vain rahanhankintalaitoksia ja
sitä varten syntyneet osaston huo­lenpidon
alaisena, eivätkä, totta kyl­lä,
vastaa teatterin alkeellisimpia.
kaan vaatimuksia.
Mutta tilanne, 'missä siirtolaisina
elämme, on miltei jokaisessa pai­kassa
sama kuin Toronton näyttä­mölläkin.
Näytelmä pitäisi saada j ö .
kaisen kahden viikon, kuluttua, eikä
ainakaan kahta kertaa enempää voi­da
samaa näytelmää esittää. Näin
Sananen Torooton osaston bidosenras&i ^
softtokonnasb
F f: \h 5 t ^ ^ ^ i .
TORONTON OSASTON ORKESTERI 1928
Soiton ja laulun kehittämiseen osas- vain Joitakin torvia ym4 muita Inst-ton
jäsenien kesken, on Toronton o- rumentteja matkassa. Tov. W. Airo-sasto
vuosien varrella uhrannut pal­jon
aikaa sekä varoja. Molemmat ovat
vuoskymmeniä olleet vireissä, niin
soittokunta kuin laulukuorokin. Jo
osaston alkuaikoina, kolmisenkymmen­tä
vuotta taaksepäin. oU osaston Jä­senien
keskuudessa muodostunut tor­visoittokunta.
Jonka jäsenet ihan van- mentä päätä käsittävän orkesterin,
hanmaan tapaan virittellvät sävellä
matkustaessaan katuvaunussa tai k a ­dulla
kävellessään, siten vetäen kau­pungin
muiden kansallisuuksien huo­mion
puoleensa. Ja menivätpä nä­mä
musikantit Jo niin pitkälle van-hanmaan
tapoja matklessaan. että e-räänä
vönä ko^coontulvat tov. Jaska
lan saavuttua osastomme miisUkinr Ja
näyttämön Johtajaksi, kuusi vuotta
sitten, alkoi hän Innolla muodosta­maan
nuorisosta orkesteria, tai mil­tei
vielä lapsista. Hän onnistui tehtä­vässään
kiitettävällä tavalla, muodos­taen
lyhyessä ajassa kolmattakym-
Jotka innolla ottivat orkesterin toi­mintaan
osaa. Ja samalla kehittj^i^t'
tyydyttävän hyviksi soittajiksi. S a ­moin
sai tov. Ahtola paikkakunnan
väestössä hehkuvan Innostuksen lau­lukuoron
toimintaan, ollen hänellä
johdettavissa mahtava setokuoro. ja
^arasJla kertaa mieskuoro. Siis hänen
aikanaan, jolloin M n johti muslkaaU-sla
tehtäviä, nousi osastossamme uu­delleen
pinnalle, kaikki nekin musi­kaaliset
ainekset. Jotka olivat toimin­taansa
väsähtäneitä. Joten osastos­samme
viimeiset kuhtneet vuodet, soit­to
ja laulu cvat olleet hyvin edustet­tuina.
Myös tov. Hämärin aikanakin,
hänen johtaessaan soittoa Ja laulua o-sastossamme.
toimi orkesteri Ja kuoro
innostuneesti, joskin orkesterin keskuu­dessa
, alkoi syntyä erimielisyyttä.
Kuoremme samoin kuin orkesterim-mekln
cn muiden kappaleiden ohes­sa
esittänyt useita työväen herätys-
Lindalan talon Ikkunan alle soittele
maan Jaskanpäivän kunniaksi, saaden
vallankin juutalaisen naapuriston a i ­van
kauhun Ja kiukun valtaan. Soit­tajat
tietysti olivat ymmällä, ihme­tellen
tapoja sekä ihmisiä, kun saat­tavat
suuttu» tuollaisesta, aivan hy­vää
tarkoittavasta meiningistä, he kun
toveria olivat tervehtimässä, hänen n i ­mipäivänsä
ensi tunnilla.
Tällaisien kouluutukslcn jälkeen on
soittokunta täällä kuten muuallakin
sievlstynyt, ja ruvennut elämään sekä
olemaan maan tapojen mukaan. K u i ­tenkin
vielä sotavuosien ajalla meina­sivat
maailmansodasta palanneet i - ,
Eänmaan kiihkoilijat antaa solttajll-j ja vallstuslaulujakhi. Miten ja minkä-lemme
tuolilla päähän. Soittajamme laisessa muodossa esiintyy tulevat-oll
näet kutsuttu torvlneen vappujuh-1 cuude^sa orkesteri ja kuoro, sen kait
laan soittelemaan palkalliseen Labor j tulevaisuus piankin näyttää, prkeste-templiin.
Siihen aikaan ollen muodls- rlsta jo saamme nähdä voimakasia
sa että tällaiset juhlat pitäisi alkaa nousua sekä innostusta heidän kes-laululla,
"jumala turvaa kuningasta", kuudessaan, tehden parastaan opetuk-
Mutta eikös nämä härmäläiset soitta- sen ja järjestyksen vuoksi juuri toi-
Jat vaatimuksista, huolimatta ala meensp. saapunut soltonjohtaja tov.
päästämään proletariaatin juhlamars- Carl Sundholm. Toivottavaa on. että
sla, • Kansainvälistä, Joka nostatti! Plan crkesterlmnic ja kuoro ovat sei-kymmenet
sotaklihkollljat heiluttele-1 lalse.ssa kunnossa, jotta kykenevät sekä
maan kokoushuoneen Istuimia. Tämä'omissa vallstästllalsuukslssa, kuin
olikin, sikäli kuin alleklrlolttaneella i»nyöskln yhteisissä kansainvälisissä
on muistissa, viimeinen selkkaus. jo-Uyölälsten juhlissa ja kokouksissa v i ­hon
torvensoittajamme joutuivat, rittämään reippaita valistus- ja kllho-
Kohta viimeiset kjTOmenen vuotta o- tussävellämme, juhlivan työväestön
vat torvet olleet kaapissa. Ja tilalla nautinnoksi.
reuhannut jouhiorkesterl. löytyen I YICST MUSIIKIN HARRASTAJA.
hoamaan. Mutta, kuten sanottu, kun
oikein ymmärrämme ne olosuhteet,
joissa elämme, niin kykymme into.
mielin uhraamme näyttämömme pal­velukseen,
proletaariosaston jäsen-velvollisuuden
täyttämiseksi, koska ei
olosuhteet salli näyttämön eristUyty.
mistä sikä myöskään maksullstan
käytäntöön ottamista eri roolien esi.
tyksistä. Vähitellen, kun vartumme,
muodo-stuu luokkamme voimien kas­vaessa
köyhälistön oma täidehäaras
omine näytclmUkirjallisuuksineen ja
näyttelemisineen, johon vilpittömästi
pyrkii Torontonkin suomalaisen osas.
ton näytttimö. — J . L .
ts-vara. Saadaksemme mahdollisem­man
paljon joukkojen kannatusta,
ciksl räyttämöm.me, jolra cn yksi va­listus-
kun myös työväen parilalta a -
gltatsicnlvälineitä, ei" vcl joica paikas­sa
seurata juuri sitä suuntaa mikä
sille työväen taldelaitoks-ena kuuluu.
SjTstä, jenka, edellä mainitsin, cn
meidän pakko pitää chje!mi3':on3a:nn-.e
myös huomattava määrä tuollaista
äattcai:i3::;ti ai-yctcr.t?.kln ciijslmJGtcn,
saadlaksorame csiiylrsiimme vaihtelua
znahdoilissn .-uurcn' !;atsc:ajcukon
Eäilytt-lmlccJi^l, ja heistä cn sillein TA-na
tilaisuus saada muutamia myös
innpstumaan mukaan ja käsittämäär
velvollisuutensa työväenluokka koh­taan.
Näyttämö, jos mikä, on sellai­nen
laitcc/että joka kerran kllntvy
sUhen ja sen esityksiin, hänen cn
vrikea siltä erota, ja näin ellen on
juuri tärkeintä saada katselijajaukkc
niin suureksi kuin mahdollista. Ja
siksi cn. myös välttämätöntä pitää oh­jelmistossa
sellaisia niin sanottuja
kasrakappalelta kuin operetteja ja
leulunäyteliniä, vaikka ne eivät olisi­kaan
suorastaan työväennäyttämöldsn
missä elämme, estää meidät järjcs-tiimasta
kotimaan tapaisia työyäen
teattereita, joiden kautta pääsisim­me
näyttämötaiteen osityksessä ko-on
meillä silloin tilaisuus harjoittaa
välillä myös työväennäytelmiä ja sa­malla
mahdollisimman hyväksi, että
niiden arvo kohoaisi porvarillisten
näytelmien yläpuolelle. Meillä nyky­ään.
Ikävä kyllä, cn niin perin vähän
sellaisia työväennäytelmiä, jotka to­della
vastaavat tarkoitustaan. J a näin­kin
vanhalla näyttämöllä kuin Toron­ton
näyttämö on, ovat ne parhaat
työväennäytelmät esitetty, muutamat
jo useita kertcj?, vucEien var/clla. K u n
tL-ar.ä cn cnimmiik:;ccn seisova väestö,
niin usealla heistä cn näytelmä yhtä
tuttu kuin esittäjälle, joten niiden e-slttäminnn
ei vcl tulla kysymykseen
kuin aina vuosien päästä. Mutta kai­kesta
huolimatta näyttää siltä kuin
Toronton näyttämö kulkisi eteenpäin
niin taiteellisesti kuin laloudelllsestl.
K im säilyy tuo suloinen yhtelsj^nmär-rys
Ja solidaarisuus kalkkien toverien
ja toverittarien kesken, niin hyvä t u -
vaatimustcn mukaisia. Niiden sivussa lee. — J . V. Kankainen.
iHRIffl
HYVIN TUNNETTU HUVILAIVA
t •
OSA TORONTON OSASTON N^YTELMÄSEURASTA
P O L O N I A
(Tanskan lipun alla)
Tekee toisen suurenmoisen jöiiluhuvimatkaii
SUORAAN HELSINKIIN
paivana
(New Yorkista Jouluk. 4 pnä)
HUVIMATKAA JOHTAA SUOMEEN SAAKKA LINJAN OMA
, SUOMALAINEN EDUSTAJA, MR. PAUL GULIN.
SUOMALAISTA SEURAA — SUOMALAISTA JOULURUOKAA
SUOMALAINEN PALVELUSVÄKI
Juhlallin;0n vastaanotto Helsingissä
Halvat huvimatkahinnat kaikissa luokissa
Ostamalla meno- ja paluu.piletin
Kolmannessa tahi Turisti Kolmannessa luokassa
säästätte noin 20 prosenttia.
Kiirehtikää tekemään lipputilauksenne ajoissa joko
lähimmältä asiamiclieltä tabi konttoreistamme. -
BALTIC AMERIKAN LINE
Montreal, Que. 290 St. James St.
Toronto, Ont. 72 Queen St. W.
Edmonton, Alta. 103SO—101 St.
tahi
WinnipeB, Man. 796 Main St.
Halifax, N.S. SI Upper Water
Saekatoon; Sosk. 207 McMillan
BMg.
J. V. Kannasto, Box 69, Sudbury, Ont.
•lm
•1
®5i
mm
U3*
•m