1928-10-23-04 |
Previous | 4 of 8 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
VAPAUS A. VAARA. T O I U I T T A i A T t B. A. TESHUNEN. H. S U U . VAPAUS (UbmtT) TOAOSHINNAT: l rk. $4Ä. • kk. ttSO. S kk- n-TS J» l kk, » 4 » . - VidTt»»!»*!» ]• Soo».ee« »da «rnMlJr «IMuine : 1 »k. t6M 6 kk. »3JO. S kk. tlM j» I kk. tLOO-ILMOrcSHLSNAT VAPAUDESSA: IUiiB<naot<tkKt tlM kexu, 12.00 k ^ katu. - ATioUittoona«3«UaMjTaL.* I «te«aaono.-W.lt.k»et 50e. k«ru. I I J » \ ktnu. ~ &r«ty«iiiil»ot5k«t 11J» kota. ' u Mc. k«u. SI M kolat kenu. — TiI«pti.ilinot««iiea i< UaiotMieeBttoBnCT oo. » « t d i t t a M M , U b e m uM ä»otB.ämU e t B k i t e e u . - rj.«i««. J o i u ei M B C U nluu . i »»II» i a « « i m i i a . p . i U . M-Bi«t«>. JoiU. taunkset. • • l > « t t » . i o » 8 t ilirotnk«t p i t i i oi!, konttori... keiJo • äp. ilmertroitpii.in e i . I l i « » i «kipi.tinS. V.piaden toimllu».- Huoneti.to 207, lUckry Boildmf, 4 Duibim St. Pohebn 5^W. *.p.ste<> konttori: U b r f . , B a i K l n , . SS Lorne S.. Poheli» ]038. Po«jo««>= Bo» o9. Sadbcry. 0»t. <;«er<l .drerti«--« rttc rS«. p « eol. « t h . Mioitna» eb.rfe fof .iacb l n » « t l « TSc Tb. V.p.tM ' 0 I M I,««t • d T c r t i f i s t mediam «Bonf tb» Finoi»!» Pcopla i» C«ai(U. • J M ett. DOIois t a b » » u . .»>.aM^ e n . , i M i . , , D kir,e««enB.. kirjottai*. «adelleeo U.kkeeubojujui T n i l l i i f n i cia»»Ui; J. V. KANNASTO. liikk>»nh«iuie Etelä-Ontarion numero • l i : ii:?:;- Lehtemme ilmestyy tänään erikoisena etelä-Ontarion numerona. Siihen saapui kirjotuksia niin runsaasti, että eivät kaikki mahtuneet samaan numeroon. Toivomme että britishcolumhialaiset toverit, joiden aluenumero tulee ilmestymään ensi kuun puolivälin tienoissa, varaisivat siihen ainakin yhtä runsaasti kirjotuksia kuin mitä etelä-Ontarion toverit ovat numeroonsa varanneet. Kirjotuksessaan "Paljon puhuvia numeroita etelä-Ontariosta** tov. H i l l kertoo, että etelä-Ontarion alueella asuu noin 6,000—7,000 suomalaista, ja niistä suurin osa Torontossa. Kun tuota suomalaisien lukumäärää vertaa lehtemme le\'ik-kiin yleensä etelä-Ontarion alueelle ja erikoisesti Torontoon, niin saattaa helposti huomata, ct^.ä ainakin Torontossa olisi mahdollisuuksia kaksinkerlaistuttaa lehtemme tilaaja-määrä. Tämän kaksinkcrtaistutla-misen tulevatkin Toronton toverit varmaan toteuttamaan nyt kohdak^ koin alkavan, lehtemriie suurenmoisen levitysryntäyksen aikana. Tov. J. W. Ahlqvistin kirjoluk-ses! a "Toronton suomalaisen seuran toiminnasta" ilmenee melkoinen osa Canadan suomalaisen työväestön järjestäytyraishistpriikkia. Kir jotuk-sesta saattaa tutkija huomata, etteivät järjestäytymisriennot Torontossa (paremmin kuin muuallaknanV ole ikulkeneet suoraviivaista latua. Järjestöt, joiden johdossa ja muka^ na on ollut melkoinen määrä samoja henkilöitä, ovat joutuneet esiintymään eri nimillä. Järjestöjen nimien vaihtaminen ei ole kuitenkaan keinotekoista hopimaa. Siihen pakottaa työväenjärjestöjä milloin valtiolliset vainot.tai muut objektiiviset tekijät; milloin: taasen työväen-järjestöjen sisäiset kehitysvaiheet, proletariaatin henkisen tason kohoaminen ja muuntuminen. Näin ollen ovat nimien muutokset kuin myös muutokset työväenjärjestöjen rakenteessa tutkijan silmällä katsoen pidettävä terveinä elinvoimaisuuden ja -kykyisyyden merkkeinä. Jospa toiselta puolen katsomme kapitalistiseen järjestelmään, niin huomaamme, että se on viimeisen vuo-sisataneljäniieksen kuluessa kulkenut harppa-askelin Canadassa y-leensä ja erikoisesti etelä-Ontariossa, tuossa Canadan teollisuuden sy dämessä. Tämän ajan kuluessa on Canadan kapitalismi kehittynyt va-paakilpailun asteelta "finanssikapita-lisniin, se on monopoliasteelle. Ja taistellessamme finanssikapitalismia vastaan, on meidän työläisten ehdottomasti käytettävä toisenlaisia, yhä, muuntuvia muotoja kuin mitä me käytimme kaksikymmentäviisi vuotta sitten, jos tahdomme onnistua tais-teluissainme. , Tilanne nyt ja kaksikymmentäviisi vuotta sitten saattaa näyttää joissakin suhteissa samanlaiselta, mutta siitä huolimatta on tapahtiiinut oleellinen muutos objektiivisissa ja subjektiivisissa tekijöissä. Kilpailevan kapitalismin tilalla on nyt mo-nopolistir^ en f inanssikapifalisnii; järjestymättömyyden asemasta on työväestöllä jo monia järjestämis välineitä —r omat kokoushuoneet, omat sainomalehdet, ja johtajanaan, oppaanaan koko maailmaa käsittä vä puolue. Kommunistinen kansainvälinen. Sen tieteellisen johdon alaisena on taistelu kapitalismia vastaan toisenlaista, kuin haparoiminen vain oman kokemuksen varas- Paljon puhuvia numeroita etelä-Ontarion aineen On usein lausuttu, että Etelä-Ontario on koko Canadan teollisuuselä-män sydän, ja Toronto, ollen tämän alueen keskuksessa, käsitetään samassa ymmärryksessä. T^män kirjoituksen tarkoituksena on esittää lähei-sempää aixiehlstoa asemasta. Kirjoituksen yhteydessä olevassa kartassa näkyy Etelä-Ontarion alueella toisiinsa kiinni kasvaneista kaupimgeista ja kauppaloista vain muutamia suiuim-pia ja tärkeimpiä. V. 1921 väenlaskim mukaan oli näissä kaupungeissa jo asukkaita seuraavasti: Hamiltonissa 123^85. Ottavassa 107,843, London'issa 63339. Brantfordissa 29,440, Chathamissa 18.^ 256, Kingstonissa 21,753, Kitchenenssä 25326, Peterborossa 21.794, St. Catha-rinessa 22,371, puelphissa 18,128. St. Thoma5'issa: 16,026, Stratfordissa 16,- 094, Niagara Falls'illa 14,764, Samiassa 14,877 Galfissa 13,216, Owen Soundeissa 12,190, Oshawassa 12,940. Welland'illa 10.850. Border Cities (Windsor ja Ford City) 77,177. Näiden lisäksi on kymmeniä joiden asukasluku on vielä alle kymmenen tuhannen, eikä niitä ole kartassa merkitty. On otettava myöskin huomioon, että noin 40 mailin alalla Toronton jmipä-ristöllä on nyt asukkaita jo yli miljoonan, sadan mailin ympjrrässä on jo puolitoista miljoonaa, sekä kahdensadan kahdenksrmmenen ymp3rrässä. eli Etelä-Ontarion alueella on 2.300,000, ja muussa osassa Ontariota vajaa miljoona, laskien koko Ontarion maakunnan asukasluvun 3,187,000. Kartassa nälidään etelä-Ontarion teollisuuskeskukset, joiden "sydämenä" on Toronto. Iäistä; 169 blscuit ja makeistuotanto-laitöksessa 7,067 työläistä; 33 maan-j viljelyskonetehtaassa 7,243 työläistä; ja j, j maanviljelyskoneitten osien valmistus- Canadan 'koneteollisnuden tuotteli- tehtaissa 4,827 työläistä; 79 rautatuot-sa. Wi^Uänclin kanavan onnettomuus ja Ca-iiadan työväen puolustusliitto SV.: hi*:: Että Canadan työväen puolustus-liitto on täysin nimensä arvoinen, se on, työväen todellinen puolustaja, on tullut todetuksi Wellandin /kanavalla tapahtuneen hirveän onnettomuuden suhteen pidetyn tutkimuksen yhteydessä. Tutkinto tapaturman johdosta pidettiin viime syyskuun 12 p :nä ja torontolainen lakimi^ J . L. Cohen edusti siinä Canadan työväen puolustusliittoa. Kuten muistettanee, tapahtui tuo onnettpmuiis viime elokuun -Z p:nä, kun kanavan jättiläismäinen sulkuportti kaatui ja murskasi kymmenen työläistä kuoliaaksi ja ruhjoi 27 työläistä. Siiuren 18 tonnia painavan teräsp uomin putoaminen nbsLokoneen kanssa aiheutti sulkuportin kaatumisen- Tutkinto pidet> tiin siksi, että olisi saatu tietoon tapahtuman yksityiskohtia. Puolustusliiton toimeenpaneva komitea ka soi tekevänsä palveluksen kuolleiden ystäville ja loukkaantuneille työläisille lähettämällä edustajan tutkintoon, viemään kuulustelua sen virallisuuden ohitse, joka yleensä vallitsee tämmöisissä tapauksissa. Puolustusliiton asianajaja, J . L . Cohen, yritti tehdä tämän, mutta Itänen työtään vaikeutettiin kruunun taholta. Cohenin nefuvosta on puolustusliiton kansallinen toimeenpaneva komitea kirjottanut Ontarion ja Canadan hallitukselle, työdepar-tementtieh kautta, painostaen edelleen riippumattoman tutkimuksen toimeenpanoa. Seuraavat lainaukset Cohenin kir-jottamasta kirjeestä osottavat puolustusliiton kannan: "Asiakkaani ovat sitä mieltä, ja tahtovat esittää teidän departementillenne, että kuulustelussa toimitettu tutkimus ei vastaa tilanteen vaatimuksia, ja että uusi ja tarkempi tutkimus tapaukseen ja sen syihin nähden on välttämätön seuraavista syistä: L Pidetty kuulustelu ei sallinut työläisten ristikuulustelua, eikä puolueettomien ja vastakkaisten todisteiden esittämistä. Asiakkailleni on varmoilta tahoilta tiedotettu, että on työläisiä, jotka voivat esittää uusia seikkoja paljastavia todisteita, joihin kruunu ei koskenut kuulustelua pitäessään. Asiakkaani p l tävät tätä onnettomuutta niin tärkeänä, että työläisiä edustavan a-sianajajan tulbi olla oikeutettu rls-tikuulustelemaan todistajia, ja jos tarpeellista, esittää tätä asiaa koskevia itsenäisiä todisteita. \ 2. Pidetyssä kuulustelussa ei esitetty muita todisteita tässä työssä käytettyä koneistoa ja menettelyjä koskevista teknillisistä seikoista, kuin yhtiön palveluksessa olevilla henkilöiltä, joista voidaan pätevästi sanoa, että he luonnollisesti katsovat asioita yhtiön edun kannalta. Uusi laajempi kuulustelu antaisi tilaisuuden riippumattomien asiantuntijoiden todisteille. 3. Yrityksiä ei ole tehty keinojen löytämiseksi tällaisten tapatiu:- mien ehkäisemiseksi, ja koneiston sekä turvallisuuslaitteiden mahdolliseksi: parantamiseksi. Asiakkaani ovat vakuutetut, että nälla seikkoja koskeva kuulustelu pai jfastaisi mahdollisuudet turvallisuuskeinojea ja parannettujen telmillisten yälir neiden suunnittelemiseen, joka pois-: taisi nykyisin tässä, työssä vaUilse-van vaaran. Kuulustelussa esitetyt todistukset osottivat mitä monimutkaisemman ja samalla kertaa huolimat-tomimman työjärjestelmän olevan käytännössä. Työn turvallisuus näyttää riippuvan kokonaan yhden koneenkäyttäjän huomiokyvystä maaten kokonaismäärästä tuottaa tämä alue-52 prosenttia. Tämä voidaan lähemmin määritellä esim. seuraavissa teollisuustuotteissa: Automobliliteolllsuus ollen ensitilalla; kokonaistuotanto kohoten Rajakaupungeissa, Torontossa ja Osha-wassa jne. $110,835,380.00; toisella tilalla jauho- ja rouhemyllyt, joiden tuotanto on $104,522,309.00; lahtaus ja Uhanpakkauskolmannella tilalla, tuotanto $94,427,211; maanviljelyskoneis-ton tuotannosta 95 pros. tuotetaan tällä alueella; nahkan parkkaus- ja kenkäteollisuudesta 85 pros.; kummi-tarpeitten tuotaimosta 79 prois.; huo-nekalustosta ja vuodevaatteista 78 %; hedelmä- ja kasviksien kannutukses-ta 69 pros.; sähkölaitteista 68 pros.; teräs-,* valu- ja sorvituotteista 63 •pros. jne. ^ Neljänkymmenen johtavan koneteollisuuden alaJla etelä-Ont»riossa työskentelee 201 ;455 työläistä, joista 48,760 on naisia. V. 1925 työskenteli autoteollisuuden 11 pajassa 10,301 työläistä; 664 jauho- ja ri»uhemyllyssä 3,154 työläistä; 24 lihanpakkaus- ja lahtaus-laitoksessa 5,486 työläistä, 28 kummi-tuotteitten valmistustehtaassa 8.990 työläistä; 418 sähkö-, valo- ja voimalaitoksissa 6,290 työläistä; 91 sähkö-välinevalmistustehtaassa 8,863 työläistä; 89 kutomatehtaassa 10.759 työläistä; leipomoissa 5.886 työläistä; 179 naisten vaatetusliikkeessä 8.504 tyO-teltten valmistuspajassa 4.056 työläistä; 67 teräslevypä jassa 3,243 työläistä; 61 kenkätehtaassa 4,467 työläistä; 54 miesten vaatetusliikkeessä 3,560 työläistä; 16 pumpulilanka-tehtaassa 4,- 3äÖ" työläistä; jne. Tärkeimmillä paifefeafctintiilla on teollisunslaitoksia seuraavasti: Hamiltonissa 783 teh., joista johta-vimpia ovat auto- ym. kiunituotteltten valmistuslaitokset, maanviljelyskone-tehtaat ja pakkaxislaltokset; Kitche-nerissä on 130 sokerinpuhdlstus-, kutoma-, nahka-, kiunmi-. y.m. tehdasta; Londonissa 400 teollisuuslaitosta, kaildlla aloilla; St. Catharinessa 100 teollisuuslaitosta, joista 24 on metallipajoja jne.; Guelphissa 46 auto- y.m. kumi-tuotteitten tehtaita jne.; Chathamissa 40 lihanpakkaus-.^ kutoma-, sokörin-piihdistus-, tupakka-, pumppu-, maan-viljelyskone- y.m. tehtaita; Peterboros-sJa 70 sähkömoottori-, kello-, separaattori-, y.m. tehtaita jä jauhomyllyjä; Wellaridilla terästehtaita, pmnpulilanka tehtaita, laivarakennusta y.m.; Brantfordissa käiry- ja vaatetustehtaita, esim. kuulujen PeabodyOverallien valmistus tapahtuu täällä; Viidestä pet-roleumin piihdistuislaltoksesta on 2 Torontossa, 1 Samiassa, 1 Petrollassa ja 1 Wallaceburgissa. Torontossa yksistään on 3.383 tehdasta, joissa työskentelee 106,630 työläistä, trseissa torontolaisissa pajols-land. Eaton, y.m., työskentelee yli tuhannenkin. Ainakin 63 tehtaassa työskentelee yli 500 työläistä, tällaisia ovat Atlantic Sugar Refineries. York Knitting Mills, Canadian Asbestos co. sar'kuten Massey-Harris. Willis Over-jne. Mainita voidaan, että esim. vaatetus- ja hattu-pajoja on 200, kemiallisia laitoksia 50, juuvell 40, huonekalu-, piano yjn. 84, nahkanparkkaus-laitoksia 43, kenkätehtaita 16, kumi-tehtaita 11, sähkötarpeitten valmistus-tehtaita 30, jne. Amerikkalaisten teollisuuslaitoksien haaraosastoja on Torontossa 180. Etelä-Ontariossa on myöskin suurimmat Hydro-Electrlc voimalaitokset, Wellandin kanaali' y.m. Monilla muilla seikoilla voitaisiin kuvata tämän Canadan teollisuuselämän sydämen jyskettä, mutta ylläolevat poiminnot riittänevät osoittamaan alueen merkityksen Canadan työväenliikkeen kanimltakin. Järjestsmeltten työläisten lukumäärä tällä alueella on 62,339, jakaantuneena kahteen pääryhmittymään n.s. amerikkalaisiin ja canadalaisiin ammattijärjestöihin. Torontossa on yhteensä 539 unio-yksikköä, joitten jäsenmäärä yhteensä 28,700. Hamiltonissa vil-slkymmentäkuusi unio-yksikköä joissa jäsenmäärä 4,i993. Londonissa 50 unio-yksikköä, joissa Jäsenmäärä 3.> 900. Loput jakaantuen edellämainittujen suurempien kaupunkien kesken. Noin 42.000 alueen järjestyneistä kuuluu A. F. L. järjestöihin, ja loput ollen itsenäisiä ja Ylels-Canadälai-seen Työväenliittoon kuuluvia. To-1 kunimallakin unioryhmittymällä oma keskusneuvostonsa. Juuri äskettäin järjestettiin myöskin Yleiscanadalalsen työväenliltön keskusneuvosto Hamiltoniin ja on sellaisen muodostaminen harkinnan alaisena Lorition'iissa ja Ra-punki, Montreal, St. LawÄnce.joea varrella, jonka asukasluku on jo yhdeksänsataa tuhatta. Moatrealia kasvaminen on kuitenkin yhdistettynä ymiÄröivän Quebecin nousevan teol. lisuuden voimakkaaseen kas^niun, jö^ kulkee tätä nykyä nopeammin bäa muualla Canadassa. Toiselta puolen yhdistyy tämä alue pohjois-Ontaridn Iculta- ja hopeakaivosalueisiin, s&ä keskt-Ontarion kupari- ja nikkelikai. vantoteollisuusalueeseen. Viimemainit. tujen kasvu on kuitenkin verrattain pientä ja lyhytailsaista tulevaisuuden kannalta katsoen. Suomalaisia piirissämme on noin 6—7.000. joista suurin osa, eli noin 4,000—5,500 asuu Torontossa ja 6—700 Rajakaupungeissa — Windsorissa. Wal-kervillessä ja Ford Citlessä, — sekä pienempi määrä St. Catharinessa, Nia-gara Fallsilla, Samiassa, Oshawassa, Peterborossa, Owen Soundissa, Whit-byssa, Aiu-örassa, Hamiltonissa, Otta-wassa, yjn. Piirimme kanssa koske-tuk| issa olevista piireistä on itäinen, eli Quebecin alue suomalaiseen asut tukseen nähden hiukan suurempi, mutta kummassakin näissä piireissä on työväenliikkeen kannalta katsoen suunnaton työmaa. Erikoisesti on tässä yhteydessä käsitettävä, että näiden alueitten suomalaisten .suuri enemmistö on viimeisten vuosien ajalla maahan siirtynyttä siirtolaistyöväes-jakaupungelssa.__ . Kommunistipuolueen yksikköjä on melkein kaikissa edellämainituissa kaupungeissa, piirin jäsenmäärä ollen yhteensä noin 650. joista Torontossa lähes viisisataa. Useampia puolueyk-sikköjä on myöskin Hamiltonissa, Lon-don'i6sä ja Rajakaupungeissa, sekä niiden yhdistäjänä kaupungin keskuskomitea näillä paikkakunnilla. Viime kesän ajalla järjestettiin tässä piirissä ensimmäiset nufbrisokiu-ssit. Puolue-työssä ensitilalle asetetaan tällä kertaa järjestymättömien järjestäminen auto-, neuloma- ja kutomateollisuuk-sissa ja työskentely ammattiimioliik-keessä. Vallankumouksellisen työskentelyn pyrkimylcsenä tulee olla ennenkaikkea järjestyneitten työläisten voittaminen itsenäiseen poliittiseen ajatteluun, jossa tehtävässä on käytetty tehokkaasti "Canadan Työväenpuolueen (yhteisen rintaman) rakentamisen tunnusta. Niin pitkälle kuin on kysymys Canadan Työväenpuolueen toiminnasta Ontariossa, on se rajoittunut pääasiassa täUe etelä-Ontarion alueeUe. Järjestymättömien järjestämisen tarkoituksena tietenkin on ensikädessä niiden taloudellisiin 'järjestöihin yhdistäminen ja samanaikaisesti suoritetun valistustyön kautta poliittisen tietoisuuden herättäminen. Läheisesti yhdistjry tähän alueeseen rontossa on jo pitemmän aikaa ollut myöskin Canadan «ristetty suur-kau-töä, jotka kaipaavat suomenkielistä yhdistystoimintaa, välineitä y.m. Kuitenkin suiui enemmistö heistä vielä vanhassa maassakin ovat olleet ulkona työväenjärjestöistä, jne. Tältä kannalta katsoen voi tämän siirtolaisväestön keskuudessa saada jalansijaa kirk-koyhdlstykset ja muut porvarilliset kamasaksaliikkeet, ellei tämän aineksen keskuudessa suoriteta tarmokasta järjestämis-, valistus- ja agitatsionityö tä. Tähän työliön taaskin tarvitaan puolueemme ja järjestömme tupa-agi-taattoreita, kirjallisuus- ja sanoma-lehtiasiamieliiä, jne., sekä verrattain laajaperäiseksi tehostettua seura- ja valistustyön kaikkien muotojen voimaperäistä elvyttämistä eri paikkakunnilla. Tehtävämme suomalaistenkin keskuudessa on vielä suureita osalta jää-nj^ oivaltamatta. Järjestö- ja puoluetoiminnassa mukana olevienkin keskuudessa ilmenee liian paljon välin-pitämättömjrsrttä, liian paljon ylvästelyä, joka perustuu niiden muutamien satojen jäsenten joukkolukuun, mutta jossa ei tule otettua huomioon vähääkään niiden vallankumouksellisen työväenliikkeen mukana toiminnan aktiivisuuden laatu. Jos puolue- ja järjestötoimiimassamme olevat eivä: ylimielisyydellä sivuuttaisi kiinteää osanoton välttämättömyyttä sisäisessä puoluejärjestön työssä, jft-jestymättö-mien järjestämisryhtäyksissä, uniotoi-miimassa, jne., niin voitaisiin toivoa-ulkopuolella olevienkin voittamista mukaamme näihin toimiimoihin. Tämä heikkouden korjaaminen oti siis ensimmäinen tehtävämme. . A. T. HILL. "Iäiset pitävät yhtenäisyyskoitferenssin CANADAN AUTOTYÖLÄISTEN KAIKKIEN, PAIKALLISYHDISTYS. TEN VIRKAILIJOILLE j A JÄSENILLE! Rajakaupunkien autotyöläisten teollisuusliiton viimeksi pidetyssä sääntömääräisessä kokouksessa, missä edustettuina olivat Ford-, Chrysler-, General Motors-, Gotfredson-ja Studebäker-tehtaiden työläiset, luettiin kirjelmä autotyöläisten Oshawan osastolta... Kirjelmällä tiedusteltiin Rajakaupunkien autotyöläisten järjestöllistä työtä ja metodeja sen edistämiseksi sekä esitettiin eräitä--yhteistoiminnallisia toimenpiteitä otettavaksi käytäntöön autotyöläisten erinäisten osastojen välille Canadassa- Keskustelu tämän kirjelmän johdosta herätti kysymyksen kaikkien Canadan autotyöläisten yhtenäisestä, eheästä rintamasta yhteisen asian puolesta. Läsnäolevien jäsenten yksimielinen mielipide oli se, että nyt on aika. jolloin eri osastojen tai niiden edustajien on pidettävä konferenssi, änalysoidakseen autotyöläisten edessä olevia probleemeja, laatiakseen vaatimukset palkkojen, työsuhteiden, : ryhmämme puo-lustuksen ja. työväenluokan etujen suhteen, sekä muodostaa yhden, kaikkia Canadan autoteollisuudessa työskenteleviä työläisiä käsittävän voimakkaon järjestön panemaan tämän ohjelman käytäntöön. Kilpaiilu automobiilitrustieti välillä ei ole koskaan ollut niin kiihkeä kuin tällä kertaa. Ratsionali-sointi ja palkkojen alennukset ovat tulleet päiyäjärjesty^een mielettömässä taistelussa suuremman tuotannon ja pienempien kiilunkien saavuttamiseksi. Armoton hiesty-tys, alati pitenevät työttömyysajat ja mahdollisuus tulla ulos kulutetuksi muutamassa vuodessa» on työläisten osuus, autoteollisuudessa käytäyifjsä jättiläisten taistelussa. Samaan aikaan teollisuus kokonaisuudessaan suuntautu|i romahdusta kohden. Tuotantokykyisjrytta lisätään suurempien voittojen saamiseksi ja kilpailijoin hävittämiseksi» katsomatta lainkaan tulevaisuut^i. Väistämättömänä tuloksena tulee o-lemaan kriisikausi, työttömyyttä ja rätyssä paikassa» ja siitä huolimatta hän ei saata suoraan tiedottaa kysymyksessä olevan nostokoneen käyttäjälle- Tämä on ainoastaan yksi niistä teknillisistä heikkouksista, joiden tarkasta ja' puolueettomasta tutkimuksesta asiakkaani uskovat saatavan aikaan tuntuvia parannuksia. 4. Asiakkaani edelleen oyat va« kuutetut, että laajempaa lainlaadin* taa tarvittaisiin tässä asiass^, kuten ajottainen koneenkäyttäjien fcykene-väisyystodistuksien uudistaminen sekä turvallisuuslaitteiden ja koneiston laadun tarkistaminen. Ilmei^ sesti olisi suotavaa uudelleen tarkastaa todistuksilla varustetut koneenkäyttäjät, sen sijaan että otaksutaan vuosia aikasemmin olleen työtaidon olevan vieläkin samalla tasolla." - ' palkanalennuksia, valmisteluna toista vieläkin raivoisampaa taistelua varten. Perustuen edellämainittuihin seikkoihin,' Rajakaupunkiien autotyöläisten teollisuusliitto kutsuu koolle aut^yöläisten kansallisen konferenssin, keskustelemaan edessämme olevia probleemeja, ja suunnittelemaan keinoj a Canadan automobiilityöläis-ten liittämiseksi yhteen voimakkaaseen teollisuusliittoon. Kutsumme kaikkia Canadan auto-mobiilityöläbten paikallisia osastoja lähettämään edustajia tähän konferenssiin. Me kutsumme kaikkia työläisiä, jotka työskentelevät järjestymättömissä auto- ja tarviketeh-taissa, muodostamaan tehdaskomi-teoita ja "Valitsemaan edustajia e-västettynä siinä teollisuiiidessa työskentelevien työläisten mielipiteillä niistä tärkeistä asioista, jotka tulevat olemaan konferenssin käsiteltävällä. Konferenssi tullaan pitämään Prince George-hotellissa, King-ja York-katujen kulmassa, Torontossa, lauantaina, marraskuun 3 päivänä, kello 10 aamulla. Veljet! Autotyöläiset! Muodostakaa tästä konferenssista tienviitta autoteollisuuden historiassa ja työväenliikkeen kehityksessä. Valitkaa edustajanne, laatikaa alustuksenne ja lähettäkää valtakirjat ja alustuk-set autotyöläisten teollisuusliiton sihteerille H. Murphylle, osotteella Box 168, Walkerville, OnL Veljellisin tervdhdyksin, HARVEY MURPHY, siht. Muetoiminnalla Torontossa, tässä Canadan' yhdessä suurimmassa teollisuuskeskuksessa, on suuri työmaa edessään, ja tulee se olemaan suurena tekijänä vastaisissa taisteluissa. Sillä edellinen toiminta jo on osoittanut, että kommunistipuolue on ollut suurena tekijänä työtaisteluissa ja järjestämis, työssä eri teollisuuden aloilla, vaikka sitä ehkä tahdotaan väheksyä. Kommunistien toiminnalla tulee olemaan merkitystä sitä suuremmal. la syyllä, koska useimmat järjestöt, jotka ovat työväenjärjestöjä, ovat nimittäin työläisistä kokoonpiantujä ja periaatteessa ajavat työläisten asiaa, ovat vanhoillisten johtajien kontrollissa, jotka kaikessa ovat tahtoneet päästä sovitteluihin työnantajien kanssa ja niinollen hylkäävät todellisen taistelun työläisten elin-ehtojen puolesta. Siksi juuri tarvitaan järjestöä ja puoluetta, joka kokoaa työläiset yhtenäiseen jouk-koon taloudellisessa ja poliittisessa taistelussa. Juuri tällaisessa teollisuuskeskuksessa kuin on Toronto, jossa ön suunnattomat määrät-teol-lisuustyöläisiä, tarvitaan yhdistävä voima, jonka ympärille nämä joukot kokoontuvat ja muodostavat valta-van voiman, joka estää kapitalistien jokaisessa sopivassa tilanteessa ottamasta työläisiltä «tuisunksia ja ki. ristämästä heidän snolivyötään. Vanhoilliset uniot eivät tee juuri mitään järjestymättömien järjestämiseksi, eikä heillä olf! siihen suuria edellytyksiäkään, koska he alkavat menettää entistenldn jäsenten myö-tötunnon siksi, että he eivät voi mi. |Bän kunnollista saada aikaan palkkataisteluillaan, joita he ovat koet. taneet käydä, enemmän heidän takanaan olevien joukkojen pakoituk-sesta kun omasta halustaan. Nämä he useimmissa tapauksissa ovat jbh. taneet suorastaan suohon, kuten kävi viimekeväisessä rakennustyöl^sten lakossa, jossa työläisille ei voittoa saatu. ; Samallaisia esimerkkejä voidaan löytää Torontossa vaikka kuin. ka monta. Tilanteen tällaisena ollen on kommunistisella puolueella suuri työmaa saada nämä paikalliset uniot taistelukuhtoisiksi, saada kasvatet-tua suurille joukoille uskoa ja tais-telutarmoa, että ne oikealla ajalla voivat seisoa tinkimättömien vaati-muksiensa takana, eivätkä kulje vanhoillisten johtajien talutusnuorassa, jotka ovat olleet mainioita sovitteli jamestareita ja ovat sitä edelleenkin. Puolueella ön täällä, samoin kuin muuallakin vaikea, mutta ei mahdoton työ edessään. Suurimpana vaikeutena on juuri nuo vanhat johtajat, »jotka eivät taivu ennenkun heidät siihen pakoitetaan. He oyat juuri niitä, jotka käyvät ankaraa taistelua työväen edistyksellistä osaa vastaan ja ovat valmiit keinoihin^ inillaiseen tahansa, kuten järjestöistä eroittamisiin y.m. sellaisiin. Tämän takia puoluejäsenten olisi entistä suuremmalla tarmolla otettava osaa. työväen taloudellisen liikkeen toimintaan ja sillä tavalla saa-da~ se lähemmäksi poliittista liikettä, joiden kuitenkin, vastaisuudessa ön kuljettava käsikädessä koska kummallakin on sama vihollinen. Puoluejäsenten sen kasvatustyön lisäksi, mitä he ovat tehneet, tulee suuremmassa määrässä saada joukot uskomaan, että ön välttärnättömyys kuulua mukaan, työväenliikkeeseen j a että siirtolaisinakin ollen he ovat yhtä tärkeitä olemaan puolueen jäseninä kuin maassa syntyneetkin, sillä valtava: osa asukkaista on kuitenkin siurtölaisia,' Vaikka pe kaikki eivät olekaan suomalaisia. Vielä suuremmalla syyllä meidän siirtolaisina tulee toimia järjestöissä ja taistella oikeuksiemme puolesta, koska siirtolaisina saamme huonomman osan osaksemme; vai olemmeko siirtolaisina sen .huonompia kuin jos olisimme täällä syntyneitä? Siinä on ajattelemisen aihetta. Puolueeseen kuulumiselle ei saa oÖa-kieiitaidot-tomnus esteenä, sillä kokouksissa saattaa tuUä toimeen paljaalla suomenkielellä. — E . Sj—n-
Object Description
Rating | |
Title | Vapaus, October 23, 1928 |
Language | fi |
Subject | Finnish--Canadians--Newspapers |
Publisher | Vapaus Publishing Co |
Date | 1928-10-23 |
Type | text |
Format | application/pdf |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
Identifier | Vapaus281023 |
Description
Title | 1928-10-23-04 |
OCR text |
VAPAUS
A. VAARA.
T O I U I T T A i A T t
B. A. TESHUNEN. H. S U U .
VAPAUS (UbmtT)
TOAOSHINNAT:
l rk. $4Ä. • kk. ttSO. S kk- n-TS J» l kk, » 4 » . - VidTt»»!»*!» ]• Soo».ee« »da «rnMlJr
«IMuine : 1 »k. t6M 6 kk. »3JO. S kk. tlM j» I kk. tLOO-ILMOrcSHLSNAT
VAPAUDESSA:
IUiiB |
Tags
Comments
Post a Comment for 1928-10-23-04