Vapaus, March 4, 1969

              Sivu 2 . ,. Tiistai, mas^lisk. 4 p. — Tuesday, March 4, 1969
••.VV
VAPAUS I N D E P E N D E N T LJVBOR Q R G AN
O F F I N N I S H C A N A D I A NS
« U B E R T Y ) ' ^ Establlshed Nov. 6. 1917
EDITORi W.: E K U U N D MANAQ^RI B. S U K O I
; • T n ^ E P H O N B ] Q F F I C B A N O E D I T O R I A L 0 7 4 - 4 2 04
Publlshed thrlce'weekly: Tuesdays. Thursdaya and Saturdajrs.by Vapaus
Publishing Co. LUnited, 100-102 Elm St; West. Sudbury, Ontario, Canada.
Mailing address: Box 69
AdlortisingVrates upoi^ appllc^tioQ, translation frpe oT QtMrgO<
Attthqrlzed as second clasp matt by the Pgat Office JSepartment. Qt^vi^
• and for payment of/poetage in cash. ' '
CANADIAN LANGUAGE-PRfSS
TILAUPHINNA.T:
1 Vk: (10.00, 0 ^ . $5.^5 nSA;n;
^ . ] ^ 9.QP Suomeen: Ivk. i m 6l£. 6.29
• iCjmsainyälisenä naistenpäivän
K^kn^inväilisenä niais^enpäiväiiä kiinnitetään työväenliik-r
keen piireissä erikoishuomiota naisten oikeuksiin^.
Vaikjca suurta parannusta onkin jo tapaihtunut, niin-^ali-tettaiva
tosiasia on kuitenkin^ että nainen ei ole. vieläkään
.C933ifl)da)ladsessa yhteiskunnassa itasa-arvoinen ihminen -mieihen
riiR/piaiaa. Teollisuudessa ovat naiäten palkat huicxmattavasti al­haisemmat
kuin miesten vaikka he tekevät aivan samanlaista
työtä kuin paremmin pallkatut mieihelt T - j a kuitenlkin jioka kol­mas
canadalainen palkkatyöläinen on nainen. Cauiiadiain naisia
ei näy muuten kuin "sattumalta" yhteiskunnain johtatvissa ase­missa.
Vaikka pääministeri Pierre Trudeauta kuvaltaan erikoi-sekä
naisten ntiieiheksi, niin liittöhallrt ole kuiten-kaam
tällä kermaa yhtään ainoata naista. Alahuoneessa on yli
250 edustajapaikkaa, mutta vainJfeourallinen: naisia — vaikka
toinen putolicanadalaisista on naisia. Suuryhtiöiden jolhtolkun-nissa
ja ^suuremmissa virkaaitekevissä ei näy naisia edes va­hingossa.
Juuri muutama päivä sitten .ilmoiitettiin, että Que­becin
korkeimmain oikeuden nuoremmaksi tuomariksi nimi-tetJty
lakdnainen on ensimmäinen niin korkeaan asemaan oi­keuslaitoksessa
noxissut nain/en. Työläisenä naisella on ylei­sesti
pulhuen paljon vaikeampi kohota kuin esim. vastaavan
koulu-Ja aiftmiattikasvaitu^ omaavan miehen.
Monissa «työläisperheissä on tilsmne yhä se, että vaimo
keittää, tiskaa, siivoaa, pesee', paikkaa ja silittää työpäivänsä
jälkeen samaan aikaan kun mies lepää sohvalla, lukee lehtiä,
ikäy pilkkimässä, keilaamassa tai istuu jok> kokouksissa tai
seurapiirissä iltaa viettämässä. Työnjaion ei tarvitse luonnol­lisesti
oHa kotona näin yksipuolista varsirtkin silloin kiun mo­lemmat
käyvät työssä.
. Ihmisinä ja kansalaisina Ganadan naisten huolena on li­säksi
jatikiiva. huoli huomisesta. Yli 300,000. camadalaista on
työttömänä ja virallisten tielastotietojen mukaan lähes kol­mannes
koko väestöstä elää "köyhyysrajan" alapuolella, siis
alituisessa puutteessa ja niukkuudessa,
Canada on luonnonresursseista rikas maa. Kansakuntana
me ylpeilemme siitä, että Canadassa on maailman yksi kor-r
kein elintaso. Tämä pitää tietenkin paikkansa yleispiirtein
puhuen, mutta se ei huojenna "'köyhyysrajan" alapuolella elä­viä
satoQentuhainsien eanadalaisten asemaa. Ja kieltämätön. to­siasia
on että köyhyyden kanssa kamppailevien perheitten
suurin taakk^ jää naisten k^nettayaksiv.. - , . ,/ '
Näin. ei luonnollisesti tarvitsisi olla, ei saisi olla eikä tu­lekaan
aina dlemaan, sillä "hj^vinvoinftimmekin" voisi oila ny­kyistä
suurempi ja jakautua paljon oikeudenmukaisemmin
kaiikikien kansankerrosten kesken. Jokaisella naisella :ja mie-hedlä
tulisi oUa tässä suurten mahdoUisuuiksien maassa saman­laiset
mahdollisuudet lahjojensa ja kykyjensä kehittämiseen.
Kansallisesti katsoen on suurta typeryyttä se, kun naisten .
kykyjä ja voimia ei käytetä täydellä teholla sen vanhettunei-suudesta
homehtuneen ajatuskaiman mukaan/että naisen tu-.
lee ikuisesti olla vanhalla roolillaan. ,
Totta on, että monien muiden maiden naisilla on vielä ^
saavuttamatta paljon sitä, mitä meillä pidetään jo ijtsestään
selvänä asiana. Juuri siksi, kun yksymys on kansainvälisistä
ongelmista, on syytä viettää kansainvälistä -naistenpäivää jol­loin
korostetaan kaikissa maissa naisten tasa-arvoisten oikeuk­sien
merfkitystä.
Ja ylinnä muun tulevat naiset, elämän antajalt, miesten
tukea ja kannatusta saaden, nostamaan tänä naistenpäivänä
äänensä Vietnamin sodan lopettamisen puolesta va-ätien, että.
Yhdysvaltain tulee lopettaa hyöldcäyssotansa urheata Vietna­min
kansaa vastaan suostua Vietnamin rauhan palauttami­seen
Geneven sopimuksen kirjaimen ja hengen mukaisesti ja
vetää sekä omat että liittolaistensa kaikki asevoimat pois Ete­lä-
Vietnamista, että vietnamilaiset voivat itse päättää omista
kansaUisista asioistaan kenekään u!lkopuolis§in sekaantumatta
hdidän asioihinsa.
Länsi-Saksa aseistuu
Kahdek(sanpäiväisellä vierailumatkalla Euroopassa olLut
Yhdysvaltain presiden-trti Richard Nixon sai ilmeisesti innok­kaamman
vastaanoton Länsi-Saksan vallanpitäjiltä ja erikoi­sesti
liittokansleri Kurt Kiesingerilta, jonka' kerrataan luvan­neen,
että Saksan liittotasavalta tulee huolehtimaan NATO-velvollisuuksistaan
ja voimistuttamaan myös omia asevoimi­aan.
Tässä yhteydessä palaa mieleen Länsi-Saksan puolustus­ministeri
Gerhard Schröderin marraskuun 29 pnä 1Ö68 antama
lausunto, jonka mukaan Bonnin sotamenot nousevat suuresti •
seuraavien vuosien aikana.
Puolustusministeri Schröder myönsi, että tämä V a r u s t e l u -
toiminnan töhostaminen vaikeulttaa Länsi-Satksan fiinah.ssi-
:?uunLD|itelmia Ainakitn 2,^ mankkaa käytetään
seuinaavain kolmen vuoden ailkana aseistautumiseen ja mdnet
tarkkailijat ovat sitä mieltä, ettärtämä summa yliltetäänikiin.
.'Länsi-Saksalla on jo Länsi-Euroopan voimakkaimmat ase-joukot,
mutta niitä voimistuit€)taan seuraavasti:
Enemmä-n reservejä kutsutaan harjoituksiin ija useita yk­sikköjä,
jotka piti alannettamian harjoitustasoUe, säilytötään
täydessä toimintavahvuudessa.
Yhdysvalloista ostetaan 88 uutta "Phantom" itaidtelu-hä-vittäjäkonetta.
: Länsi-Salksan laivastolle varustetaan 12 uutta sukellus­venettä
ja neljä raköteilia varustettavaa fregattia.
Asevoimille hankitaan toistaiseiksi tuntematon määrä il-ma/
torj umtatykkejä.
Armeijan prikiaattientulitusvoimaa lisätään ostamialla 220
panssari haupitsia.
Varas/töihin hankiltaan suuri määrä polttoainetta ja a m ­muksia..-
Selvää on, että ikansleiriKiesinger tiesi, mistä on kysymys
kum hän selitti presidentti Nixonille Länsi-Saksan asevoimien
voimistuttamiskysymystä.
Margarertlia Romberg: ; , , i,
Onko nainen ihminen ?
"Me keskustelemme j a väittelemme, syvästi vakuuttuneina s i i t i i;
tta keskustelu ei ole mikään pftAmääräsipänslirettö
i ?n t o i s in ajattelevien kanssa «iplekohtpUaseU^
lusien totuuksien löytämiseen. Luotamme suuresti maallmanka'so-nuksemme
a r v o o n ; muttaolemme myös varmat siltä, että meidän
ippimmp ei koskaan^ole vftlnjis, että ^ yhtH mitttt» kasvaa, on muo-outumassa,
p y r k i i rjnnan j^tkuyasiDa muutoksensa o^van m^ailm^p
tanssa muuttumaan, enemmän kulnfcoskaan nyky»ik«^P. JoHpIff Mft-oriallieen
kehityksen r y t m i on kiihtynyt ftttrlpfffilken. Me ojiiemrae
ayös tietoipi^ siit^; 9ttä ifljB ?njpe <^,e pieni totuuden ympärip pyjjj.
•iskelevä; lahko, j a tietoisia siitä, että Jpj^kip voimme Hse antaa p#l-
6|i, voinime myös oppia paljon niiltä, j o t k a eivät ole marxiia<sia,
Jop^ niiltä, jotka OVQtmarxilaisifuden vastustajia, Sen vuoksi kes-mstelu
merkitsee meille oleellisesti yhteistä totuuden etsintää, mo-'
lemminpuolista oppimista j a rikastumista. Siis keskustelu vie kohti
ekoa, kohti yhteistoimintaa teoreettisten j p käytännöllisten yhteis-en
ongelmien ratkaisemista varten." .. _
Ylläolevan kahdeii palstan s&-
'ostus on otettu ranskalaisen teok-
;cn Lä f emme et le t r a v a i l (Nal­l
en j a työ) teoksen esipuheesta.
Tammikuussa 1965 o l i P a r i i s i sr
m Marxjlniduuden tutkimuskes­kuksen
( C E R M i n ) tavanomainen
/uotuinen Iteskusteluviikko —
marxilaisen ajattelun viikko. A i ­heena
oli s i l l o in Nainen j a yhteis-cunta
" L a f emme dans Ia societe"
Teos. johon oheellisessa viitataan,,
lisältää pidetyt esitelmät j a alus-
.ukset.
Simone de Beauvoirin kirja
'Toinen sukupuoli" (Le seconde
3exe) lienee antanut, alkusysäyk­sen
myös marxilaisen viikon ;aiT
heenvalintaan. Saman kuukauden
aikana ilmestyi kommunistisesta
kulttuurilehdestä L a nouvelle c r i -
tique erikoi.snumero Les intellee-tuelles
(Sivistyneistöön kuuluvat
naiset). Erikoisnumeron k i r j o i t t a ­j
i na olivat joukko, julkisuuden
naisia, k i r j a i l i j o i t a ; arkkiteht: j a ,
yliopiston opettajia j a näyttelijöi-
:ä mutta myös ylioppilaita, j a se
päättyi tunnetun, k r i i t i k o n Andre
Gisselbrechtin loppukirjoitukseen
jossa tehdään yhteenveto näin:
• "Tämän jälkeen o l i s i ehkä mah­dollista
supistaa biologian sivisty-neistönai.
sen asemassa esittämää
osaa tai tarkemmin sanoen, erot­taa
se mikä on h i s t o r i a l l i s t a perua
siitä mikä pn biologista perua s i ­ten,
ettei enää laskettaisi biologir
seksi ominai.suudeksi sitä jonka
juuret ovat todellisuudessa histo­r
i a l l i s e t ."
On paikallaan mainita* rttä Gis-selbrecht
on M a r x i n filosofi'an eri­koistuntijoita.
Hän on monissa
kirjoituksissaan (kuten Roger
Garaudy) korostanut M a r x i n oleel
Usta näkemystä ihmisestä histo­r
i a l l i s e n a j a yhteiskunnallisena
olentona, joka muuttaa yhteiskunr
taa j a muuttaa samalla itseään
— vastakohtana ajatukselb, että
Ihmisen ominaisuudi-t ovat kar­keasti
ottaen kaikki biologisesti
annettuja, muuttumattomia, ja
että historianteko tapahtuisi jon­kinlaisessa
mystisessä taistelu.s.sa
determinististen voimien j a ihmi­sen
biologian välillä. Tästä on ky­symys
nai.sta koskevassa näke­myksessä.
Nainen tänään, tietys­sä
maa.ssa. tietyssä asema-ssa, ei"
ole " N a i n e n " biologisessa mieles­sä,
vaan historiallisen kehityksen
tietyn vaiheen tulos. Sukupuoli­roolin
j a ammatin välinen ongeN
ma ei ole naisen biologis-p.sykolo-gisten
ominaisuuksien j a yhteis­kunnallisten
olojen välinen ongel-
SYNTYAAÄ.
PÄIVIÄ
J ^ . — ^
Mandi Salo, Beaver Lake, Ont.
täyttää lauantaina, maaliskuun 9
päivänä 87-vuotta.
Yhdymme sukulaisten ja tutta­vien
cnnentoivotukslin.
ma. Ongelma on nähtävä lähes
kokonaisuudessaan yhteiskunnal­lisena
ongelmana.
V a l i n t a "äitiys v a i u r a ? " ei tie­tenkään
muutu helpommaksi silläV
että 82 julistetaan yhteiskunnalli-;
sok.si ongelmaksi. Se on edelleen
(biologinenkin) ongelma. Mutta
sen paisutteleminen mystisiin ja
moraalis-uskonnollisiin mittoihin
käy mahdottomaksi, kunhan tode­taan,
että tässä on kysymys pel­kästä
yhteiskunnallisesta r i s t i r i i ­dasta.
Kysymys: "voiko nainen
milloihkaäinkörvata miestä tie^
tyssä ammatissa?" (joka heite­tään
esiin varsinkin s i l l o i n k un
on kysymys samapalkkaisuudesT
ta) on aiheeton. Koko sen ehty­mätön
perustsluvarasto (heikom­pi
f y s i i k k a , raskaudet, jatkuvasti
toistuvat kuukautiset ym.) menet­tää
tehonsa 1) kun-kys-jessä on
ammatti j o k a ei vaadi erityisen
huomattavia nuimiillisia, voimia
(ja näitä ovat nykyään h y v i n har­vat)
j a 2) kun otetaan lukuun,
w^ttä pcrhcsäännöstely on täysin
mahdollinen asia sekä 3) että
kuukautisista johtuvat vaivat,
masennustilat ym. samoin kuin
vaihdevuosien aiheuttamat ovat
suurelta osaltaan psykologista, ci
biologistja laatua: ne ovat pelon,
alemmuuskompleksin, naisena ole-t
miscn kaikkien r i s t i r i i t a i s u u k s i en
synnyttämiä, eivät, naisena olemi­sen
synnyttämiä.
Se seikka, että naist"-n vapaas­ta
ammatinvalinnasta, yhtäläisi.s-tä;
oikeuksista ym. riippumatta
naiset kuitcpka-in eivät ole r y n -
näancet j u 1 kisessa elämässä esi 1 Ir;
ryhtyäkseen kaikkien alojen kuu­luisuuksiksi^
rinnan miesten kans­sa,
johtuu (tämä ilm:nce sekä
Beauvoirin kjtriasta, M a r x i l a i s u u ­den
viikon' keskusteluista, lukuis­ten
psykologien lausunnoista,
amerikkalais'n Betty Friedanin
•{ohua herättäneestä k i r j a s t a "The
feminine my.stiquc", Naisellisuu­den
mystiikka) yhteiskimnallis-psykologisista
syistä. Naiselle an­netussa
kasvatuksessa korostur
taan cdellcon naisen sukupuoliroo­lia,
varoitetaan kilpailusta miehen.
kansBaiKoulu.s.sa j a t k u u samanta­painen
valistus. Koko ympäröivä
yhteiskunta viiisoe seksiä, on k u in
yhtä ainoaa valtavaa naisten j a
miesten joukkosuggcstiota: suku­puolirooli
on muka naisella luon­nollinen
rooli, ensiarvoinen rooli,
velvoittava rooli, kun taas se t o i ­nen
: ihmi.senä oleminen, on luonr
noton. rooli, uusi nykyaikainen
rooli toisarvoinen ja pelottava.
Sillä jos laiminlyöt ensimmäisen,
voitko hyvällä omallatunnolla
edes t u l l a äidiksi? Jos tulet äi­diksi,
mitä pahaa teet lapsellesi
laimin lyömälhillä äidin roolia?
J a vihdoin: jos väliset luonnotto­man
toisarvoisen roolin; pidetään­kö
sinua normaaUna naisena?
Minkä kaiken ulkopuolelle jour
d u t ? K u n tulet vanhaksi — j a
vanhaksi tuleminen on pimusi^g-gestipn
yhteiskunnassa kammot­tavampaa
naisella k u i n miehelle.
Naisen. normaalikunnianhimo,
terve leteenpäinpyrkimykiBep vais­to
kj|ti9tuii moraallR-psykologisen
pain^gp alalla. Yhteiskunta to­teaa
<aiyap oikein) että nainen
ei olp yhtÄ kelvoJUnen kuin mies.
Nämä ovat ainoastaan yleislin­joja.
K a i k k i jokapäiväiset ilmiöt
vahvistavat, tuhansin eritavoin;
tuhansissa muodoissa, j o k a ikises­sä
nykyajan naisessa' sen, että
flUlp perustoteamukset ovat kaiken
taustana. Jopa Simone de Beau­v
o i r in elämä: hän kertoo kiistel­lyssä
kirjassaan, joka o n muistel­mateos,
että elämän ensimmäiset
20 vuotta kuluivat kahden vasta­poolin
väliseen taisteluun, ihmir
syyden j a nai sellisuuden osa
.liistä kului hänen kannaltaan
kuuluisan k i r j a i l i j a n , näin ollen
täysin hukkaan, turhaan. J a k un
i d r j a 1964 Ihncstyi, h a v a i t t i in että
kaikkien kunnioittama k i r j a i l i ja
Simone, de Beauvoir yhtäkkiä oli
muuttunut julkiseksi kauhistuk-jeksi.
Vastuuntuntoisetkin lehdet
ottivat palstoilleen v i h j a i l e v i a l a u ­suntoja,
että Beauvoir oh joko
saanut nämä kaikki ajatuksensa
dartrelta (Beouvoirin j a Sartren
rakkaussuhde on tunnettu 40-lu^
v u l t a ) ; että Beauvoir oli epänor­maali
yksilö, perverssi, että Beau­v
o i r halusi kostaa Sartrelle - r - :
näin Sartrestakin saatiin taas
ihanteellinen maalitaulu j a uudel­la
tavalla. E i kannata leimata ko­ko
parjauskamppailua vain kato­lilaisten
patavanhoillisten tai m i ­l
i t a r i s t i s t en piirien aikaansaan­nokseksi
; kysymyksessä lienee
(ranskalaisista lähteistä päätel­len)
ollut todellinen joukkopsy­koosi.
Beauvoir oli loukannut py­hiä
tabuja: Monen ihpiisen mie­lestä
on vannaan ällistyttävää,
että nainen on pyhä tabu — " n a i ­nen"
• pyhässä j a pirinteellissssä
mielessä siis "Kiihtyneet äidit",
•'orpolapset", " h u m a n i s t i t " j a kai^
kenkarvaiset "säädyllisyyden var­t
i j a t " olivat liikkeellä — ilmeisesti
täysin vilpittömästi.
Mielestäni oli hyvä, että kom­munistit
reagoivat: nopeasti j a oi­kein.
J a marxilaiscsti. Olen lai­nannut
Roger Garaudyn alkulau­seen
Nainen j a työ-kirjasta tämän
selostuksen alkuun kahdestakin
syystä, Siinä puhutaan hyvin ga-raudymaisesti
j a osuvasti "muut­tuvasta
ihmisestä", ja- nainenhan
on ihminen. (Vai onko?) Lisäksi
olen halunnut korostaa, että m d l - '
lä pitäisi — mm. ongelmasta nai-
Dnutri Gudlkov:
LÄNSr-BERLIININ V A A L IA
Saksan Liittotasavalta yrittää
TÖyMceästi esittää vaatimuiksiRan
Länsi-BQrl^ip nähden, kauipunkiin
joka ^ l sille Oqjiiilu ejikS ole kuulu-nutikaan.
Näiden v a a t i m u ^ n esittä­miseen
valitaan joka kerta erilainen
muoto. Tällä kertaa on Icysymykses-
^ päätäs panna maaliakuun 5. pnä
L$D9i?Perliii^S5^. tigjmeen Läns^-Sak
hm presidei^tipivaa^.
Neuv<;6toliitop }a sosiaUstisten
maiden ikantfi #^as?a on hyyin tun?
oettu, Neufyto^tpliittb on useaan ot­teeseen
varoittanut, että töUaiset
demonstraatiot vain pahentavat Eu­roopassa
vallitseo^aa tilannetta ja
tnyös S ^ a n liittotasavallan ja Neu-.
vostoliiton välisiä suhteita. Jos VIIT
fcad^flan läi^ivailtojen dokumentte­ja
ja varsinkin niiden nootteja, joita
ne ovat lähettäneet Länsi-Saksan
hallitukselle poikkeuslain säädän­nön
voimaanastumisen johdosta,
niin niissä on mustalla valkoiselle
kirjoitettuna, . eftei Läpsi-Berliini
ole Saksan liittotasavallan osavaltio
ja ettei Länsi-Berliinin liittopäivä-edustajilla
ole ratkaiseivan äänen oir
kautta Länsi-Saksan parlamentissa.
Tästä ikysymyksestä ei voida olla
muuta kuin yhtä mieltä. Liittoko­kouksen
koollökatsuminen Lärsi-
Berliiniin on harkittu haaste, j a jos
vilkaistaan länsi-saksalaisia sanoma^
lehtiä, niin käy selväksi, että Bon­nissa
tiedetään varsin hyvin, mitä
ollaan tekemässä. Tosin siellä käy­tetään
seuraavanlaista argumenttia:
vaaleja ei muka pidetä Länsi-Berlii.
nissä ensi kertaa ja siksi ei ole mi­tään
syytä niitä vastustaa.
L i i t t o k o k o u k s e n koollekutsumi­sella
vuonna 1969 on muuan erikois
piirre: ensi kerran länsisaksalalsen
parlamentaiismin historiassa siihen
osallistuu 22 edustajaa, jotka kuulu­vat
von Thaddenin uusnatsilaiseen
Duolueeseen. Tässä valossa itsenäi­nen
halu pitää kokous Länsi-Berlii^
nissä saa kaksin: veiTorn haastavan
luonteen; Kuten näkyy, Bonnin te­kee
kovasti mieli osoittaa, millaiset
oikeudet uusnatseilla on Länsi-Sak­sassa.
Saksan demokraattinen tasavalta,
jonka alueella Länsi-Berliini sijait­see^
on oikeutetusti levoton ja pyr­k
i i suojelemaan itseään. Sijtsi Länsi-
Saksan liittokokouksen jäseniltä ja
virkailijoilta samoin kuin Bundesr
\vehrin kenraaleilta ja upseereilta
i e n vai ihminen? eli, mikä on sa­ma
asia "Toin-n sukupuoli" —
keskustella, väitellä marailaisesti
ajattelevien j a t o i s in ajattelevien
kesken, yleensä ajattelevien i h ­misten
kesken, • tämäntapaisista
myyteistä -r- t a i asioista, jotka
saattavat olla myyttejä— j a tä­mäntapaisista
tabui.sta — joiden
voimaa emme ehkä etukäteen
teidä.
Kirjoituksia KEVÄI >• julkaisuun
Vanhojen hyvien perinteiden mukaisesti ilmestyy
Vapuksi Yhdysvaltain ja Canadan suomalaisten yhteis­voimin
valmistama Kevät-julkaisu, miehin tulee 48. isoko­koista
sivua ja mahdollisimman monipuolinen ja miellyt-tävä
sisältö.
Kuten aikaisemminkin, avustajien ajankohtaiset kir­joitukset,
kertomukset ja runot, sekä kirjoitusten yhtey­teen
sopivat kuvat ovat lämpimästi tervetulleita. Kuvat
palautetaan huolimatta siitä tulevatko ne 'Mytetyksi tai
ei, jos lähettäjät sitä haluavat.
Kun Kevät-julkaisu ilmestyy'hyvissä ajoin ennen Vap­pua,
niin avustajia pyydetään lähettämään kirjoituksensa
ja kuvansa Kevät-julkaisim toimitukselle viimeistään maa­liskuun
15 päivään mennessä osoitteella:
Kevät-julkaisu, Box 69, Sudbury, Ont.
Etukäteen avustajia kiittäen,
Kevät-^julkaisun toimitus.
on pääsy k i e l i t t y DDR:n\#lueen
kautta Länsi-Berliiniin; KansaO[llsde-mokraattisen
puohieen jäseniltä^lä­pikulku
DDR?h alueen kauttp o l i
kielletty jo aikaisemminkin.;' Mui­hinkin
toimenpiteisiin on ryhdytty
DDR:n turvallisuuden suojeleahisek-si,
Ypstautoena: nä|bin toiro^ipitei-
$iin iänsipropagandaj on i:, aioötanut
suuren meliun väittäen, että n© J<*i*-
k a ^ a t muka Länsi-Berli^n vapa­utta
j a m'at ristiriidassa kansainvä^
listen sopimustegi kanssav on­ko
olemassa mitään kansainvälisiä
j-opimuksia, jotka takaavat uusnatsi­en
liikkumavapauden? ÖJjikij ole­massa
kamaimvälLsiä sopii;auk£la,
jotka talkaavat Länsi-Saksaile, oikeu­den
pitää liittclko(kouksia,ai?,- Länsi-
Berliinissä? Sellaisia sopimuksia ei
ole. KailkJki tätä kysymjystä kokevat
sopimukset koskevat vain m i e h i t j^
jouikkojen pääsyä Läoisi-BerJiiinilp.
DDR:n toimenpiteet eivät, (PäiliMi
oikeuksiin kajoa, minkä mtiuteil
van hiljattain vahvisti itse; US
puolusiusministerikin. ; ,p:.^>>
DDR on nootissaan Lähsi^^aksan
haHitukselle useaan otteese<^ v a ­roit
tanu t, ettei vielä ole liiapr myö­häistä
luopua aikeesta pitää, liitto­kokous
Länsi-Berliinissä. Jos, Bon­nin
hallitus kykenee kuutelemaan
järjen ääntä, niin se kykenee myös
antamaain rakentavan panokSpn E u ­roopan
poliittisen ilmaston lauhdut-tamiseksi.
Vastakkaisessa, tapauk-
!>essa se leimaa itsensä koko' maail­man
silmissä rauhan rikkojaksi.
Vaarin Neuvo
KIR. U L LA
^-Voi suruissaankin kukoistaa
monta onnen. kukkaa, .;
jos sydämes' ei matkallas'
tcivoast hukkaa.
Näin vaari aina bymyiUen..
opasti ennen meitä. .
Mä aina muistan neuvon sen,
kun kuljen surun teitä. '!
Kuljen murhe mielessä
Ja kaikki surut syvät
Vain pahaa kaikkialla näin, :
vain surut lisääntyvät. ,
Kun neuvoa vaarin jäin '
miettimään, ?
kirkastui tieni. ' ;
Taas eloon ihme, toivon toL
tuo vaarin neuvo pieni. -
Tajusin suruun kukkasen, (.
toivo tahtoo antaa, i
••• ja lohdutusta sill<rinkin :
kun raskain on se kantaa. .
Puun loppumisesta
ei pelkoa NL:ss4
Viime 50 vuoden aikana suorite­tut
metsänhaikkuut eivät ole. supis­taneet
Neuvostoliiton kauko-idän
rannikkoalueen taigan pinta-alaa,
kertoi paikallisen metsähallinnon
joh'aja Ivan Zolotarev. Kaikkiaan
lanketnpjiv täällä olevan metsää noin
12 miljoonaa hehtaaria, joiden hoi­dosta
V i i t t a a 31 suurta metsätalout­t
a . Joka vuosi istutetaan noin 10,000
hehtaaria uutta metsää.
Venäjän federatiivisessa neuvos­totasavallassa,
johon myös tämä
kauko-idän rannikkoalue kuuluu, is­tutetaan
vuosittain kaksi kertaa
enemmän metsää k u i n kaikissa E u -
i-oopan maissa yhteensä. Viime
vuonna istutettiin metsää kaikkiaan
1,100,000 hehtaaria. Venäjän neu-,
vostotasavallan osuus on 26 prosent­tia
kaikista maailman metsistä.
E L I N K U S T A N N U K S I E N NOUSUA
VASTlISTimAVA
Mitä varten tavallisen kansan
elintaso la.skee, kuten se nyt lun-luulasJkevan?
Syitä on tietenkin mo
lila, mutta tärkeimpiä niistä ovat
mielestäni seuraavat:
1) NATOn menojen maksaminen,
Se vi6 suuria summia meidän tas^
kuistamme vuosittain. Siihen pitäi­si
saada päättävä loppupiste.
2) Rahojen huolimaton käsittely.
Kun no h e m i t siellä valtion topa^
l u i l la penkeilltr—huonia.-ivat, miten
7sa väestöstä paislkii • tilipäivinä ra­hojaan
molko huolettomasti, niin he
.^aavat helpo.s-ti päähänsä ajatuksen,
;ttä veroja voidaan sieltä jq täältä
:<orottaa. Järkevä ostomcnetelmä
'avallisten ihmisten keskuudessa an-
•aisi herroille vähän lisähuolta.
. On monia .syitä tilanteessa mihin,
.jlemme jouluneot. Nyt on jokaisen
pidettävä silmänsu avoinna Ja kal-
>ottava yhteistä työväen rintamaa,
MUä vain yhtolsosti ja päättävästi
'olmien voidaan elintasoamme puo.
lustaa. Yhä uusia kustanuksla on
kaikin keinoin va.stuttova — Tiketti
Iu6iku6sa. .
PÄIVÄN PAKINA
YSTÄVYSSAHOMIA R A J A N T A K A A"
Vaatimattomuus on hyve, j o ka
kaunistaa ketä tahansa paljon
enemmän kuin turha kukkoilu.
Mutta jos ruvetaan matele­maan
isoisten edessä ja. nuole­maan
pii.skurin saappaanjälkiä,
n i i n sc ei ole vaatimattomuutta,
vaan säälittävää selkärangatto-muutta.
Vai mitä arvellaan esimerkiksi
siitä melkoi.sla huomiota saa­neesta
Vancouver Sun-lehden
toimitusjohtajiin, Bruce Hutchir
""sönin artikkelisarjasta, __missä
hän toinen toistaan uhkaavamT,
p i in mörköjuttuihin tui-vautuen
yrittää peloiltaa lukijoitaan vaa­timaan,
että pääministeri Pierre
E l l i o t t Trudoiiu ei saa missään
tapauksessa johtaa Canadaa N A v
, T O s l a eroami.scen, sillä siitä koi­t
u u , kuten mr HutchLson tottu­neena
sanomalehtimichenä tois­ten
housuilla tule.ssa istuen sa­noo,
ikuinen itku j a hammasten
k i r i s t y s täällä k o t o n a . — - :
Jos erotaan N A T O s t a , silloin
joutuu Canuda yhtä kurjaan ase­maan
miaaä nyt on H u t c h i s o n in
halveksuma Suomi!
Pitkän nrtikkclisarjansa y h ­teydessä
mr Hutchison sanoc
Trudeuun "uhkaavan", että " C a *
nnda eroaa NATOsta, N O R A D -
•ista tai molemmista", j a hän ky-
.syy H l n l s i l n i i i r s eu viattomasti.:
"Onko hän (pääministeri T r u -
deau) ajatellut Yhdysvaltain vä­littömän
koston mahdoUisuutf
t a ? "
Kuten kyseenalaisella asialla
olevat propagandistit yleensä,
mr Hutchison turvautuu "nimet­tömien"
ihmisten haastatteluihin
Kostotoimenpiteiden mahdolli­suudesta
on hänelle antanut Y h ­dysvalloissa^
lausuntoja "eräs
johtava senaattori, joka on ehkä
tuleva presidentti" -r- m u t t a jol­l
a ei ole nimeä eikä o.soitetta.
Uhkaavia varoituksia on esit­tänyt-
senaattori joka tunne­taan
Canadan lämpimänä ystä­vänä''.
Tälläkään seuaattorilla ei
valitettavasti ole nimeä eikä
osoitetta.
Esimerkiksi se " j o h t a v a nuori
senaattori, ehkä tuleva presi­dentti",
oli sanonut: "Uskokaa
mipua. Me kuuntelemme teidän
mielipiteitänne jos pysytte mu­kana
( N A T O s s a ) , M u t t a jos ette
pysy, niin kukaan tässä kauppa­lassa
ei kuuntele teitä."
"Jos jäätte pois Uitosta", sa­noi
nimetön senaattori, mikä on
kuulema "lämmin Canadan ys­tävä",
"teistä tulee vain toinen
Suomii oikä kukann Hu\tntole tei­dän
puheitanne."
( J o s t a k in syystä Suomi valit­t
i in kuitenkin vastuunuIaLsccn
tehtävään. Yhdistyneiden Kanso­jen
turvallisuusneuvoston jäse­neksi
— j a turvallisuusneuvos­ton
asiana on huolehtia rauhaa
uhkaavien asioiden käsittelystä
koko maailmaa käsittävässä mit­t
a k a a v a s s a . — K . )
Sama senaattori, "josta voi
t u l l a Yhdysvaltain presidentti",
on kuulemma sanonut mr Hut-chisonille
myös seuraavaa:
" J o s Canada todella ajattelee
N A T O s t a pois jäämistä . se
olisi petos. Meidän kansamme
(Yhdysvallat) ei t u l i s i koskaan
unhoittamaan sitä. J a uskokaa
minua, amerikkalaiset tulevat i l ­maisemaan
loukkaantuneet tun­teensa
keinoilla, jotka tulevat
loukkaamaan , Canadaa pahem­min
kuin osaatte kuvitellaakan."
Eräs kongressimies—- "elin­ikäinen
Canadan ystävä" o l i puo
lestaan sanonut Hutchisonille,
ottä "uskokaa minua, me emme
voi koskaan pysäyttää poikiam­me
(senaattoreita) senaatissa ja
odustajakamarissa a s t u masta
saappailla Canadan päälle. Älkää
tehkö siinä virhettä, he löytävät
satoja ori keinoja loukatakscen
Canadaa."
Jo mr Hutchison välitti myös
seuraavanlaisen varoituksen jon­ka
on antanut kuulemma Wash-
IngtunisHii " h y v i n lähellä huip­p
u a " oleva mies:
" J o s nykyinen varusteiukil-pailu
j a t k u u j a me rakennamme
ohjustorjuntajärjestelmän, sil­loin,
jos Canada ei ole enää: mei­dän
liittolaisemme, meidtm ei
t a r v i t s i s i pysähdyttää teidän
päällenne putoavia,ohjuksij^."
Amerikkalaiset poUtiikaiitekl-jät
ovat tunnettuja siitä, että he
sekaantuvat suurella tanholla
toisten kansojen sisäisiin asioi­h
i n j a ovat myös v a l m i i n a käyt­tämään
uhkausten lisäksi kaik­k
i a mahdollisia muitakin painos­tuskeinoja;
Mutta kun tällaisia "sanomia"
lähetetään rajan eteläpuolelta
tänne j o n k u n canadalaisen lehti­miehen
välityksellä, n i i n sitä on
pidettävä merkkinä siitä, että
AVashingtonin sotaiset haukat
ovat todella huolissaan siitä, et­tä
Canada voi omaksua v i r a l l i ­sen
rauhanomaisen ulkopolitii­kan.
Mikäli liittohallituksella on
epäilyä siitä .mitkä p i i r i t halua­vat
Canadan olevan N A T O n jä­senyydessä,
silloin pääminsteri
Trudeaun tulisi pitää h a l l l t i ksen
iltaistunto j a lukea sotaäänellä,
minkälaisia "terveisiä" m r H u t ­chison
meille Setä. SaAiulln
maasta on tuonut. ,
J a lopuksi: kenen hyväksi
työskentelee mr Hutchjson täl­l
a i s ia terveisiä välittäessään?
• - Känsäkoura.