Vapaus, March 26, 1970

              Sivu 2 Torstai, mäaliäk;2e^p.-- Thiirsday, Mar. 26,1970
VAPAUS INDEPENDENT LABOR OROAN
OP PINNISH CANADIANS
(LIBERTY) BataUUshed MtoY. 6,1917 ,
Oa. Ltoilted, 100-102 BJmSfcW«Bt,'a
Advertls!(D9 oaies upon afpii^sk9fikan,ftimri^^ of oliaittA.
Seooaid Olass 'iäaiSl reglstiiaitdan 'Nuanber 1076 ' ' '
• .C^NADIANlllANGUAGE-PRliSS
TILAUSHINNAT:
Caoadassa: 1 ,vfc, $10.00, 6 WJ. ^.25 USA:a:
. , -«» 3 kk. $3.00 Suomeea:
1 vk. $U.OO, 6 kk. «I.7S
l'vfe.ni£0.4)kk.fft.2B
SI 1
USAn talouselänta varjosi^
Canadan talouspoliittisissa piireissä on yleisesti hyväksytty kä-
-aifcykeenä määritelmä, että jos Yhdyatvaltain jBkonomia saa nuhan,
niin se aiheuttaa teuhkokuumeen Canadan talftuseläimäUe. Toisin
-sanoen, se mitä tapahtuu Yhdysvaltain talouselämän kehitykaesaä
tÄi taantumisesta, tuntuu vieläkin voimakkaammin Canadaasa.
Yhdysvaltain (jä Canadan) lehdissä ja aikakausjulkaisuissa
;©n nykyään paljon kysymyksiä siitä, mihin nykyinen talouselär
jmän suunta lopulta vie. önkoUSÄssa^t^ .taloudellinen lama
— vai onko se jo tullut? Onko pitkän aikaa Yhdysvalloissa vaikut­tanut
inflaatio päättymässä vai jatkuuko se edelleen. Mihin pro­senttilukuun
nousee työttömyys koko työvoimamäärästä tänä vuon-
.na?
Jdiatään varsinaisesta lamakaudesta (depression) 1930-luvun
maailmanpulan tyyliin USAn taloudelliaeasa kehityksessä ei ole
kysymys, vaan selvää taantumusta (recession) on kyllä ihavaitta-vissa.
Miitta tässäkin oh riittävästi aihetta levottomuuteen Yhdys­valloissa
j a ulkomaillakin, Canada mukaanluettuna. Kuvaavaa on,
-«ttä Yhdysvalloissa on keksitty jo viisi taloudellista ilmaisumuo­toa,
jotta vältettäisiin pahaenteistä recession-sanaa. Tosiasia on
myös, että Nixonin hallitus on joutunut puolustuskannalle Yhdys­valtain
taloudellisessa kehityksessä ja ennusteluissa.
Jo viime vuoden Syksyllä alkanut taloudellinen taantuminen
jatkui yhä tammi- öa ihelmikuussa. Tuotantotilastot joulukuusta
tamnaikuun loppuun osoittivat laskua 1.8 prosenttia. Se on jyrkin
Jasku vuoden 1957 taloudellisen taantuman alun. iEsimerkiksi .asun­totuotanto
piitosi joulukuusta tammikuuhun 23.1 prosenttia. Teol­lisuustuotanto
on osoittanut kuusi kuukautta yhtä mittaa laskua-
Autoteollisuuden tuotanto jää melko varmasti kuluvan vuoden «n-
Bimmäisellä neljänneksellä 20 prosenttia alhaisemmaksi kuin yuo-ei
sitten. /
Joulukuussa USAn työttömj^prosentti oli 3.5 prosenttia. Tam­mikuussa
se hypähti 3;9 prosenttiin ja helmikuussa jo yli 4 pro­sentin.
Nixonin hallituksen jäsenet ovat myöntäneet, että kuluvana
vuonna työttömyysprosentti nousee "keskimäärin" 4.5 prosenttiin,
mutta se voi nousta ensi syksynä sitäkin korkeammalle. Joissakin
amattiyhdistyspiireissä, puhutaan siitäkin mahdollisuudesta, että
työttömyys nousee kuuteen prosenttiin ja siitäkin yli. Tosiasia on,
että esimerkiksi auto- ja lentokoneteollisuudesta on jo pakkolo-
3DMiutettu tuhansia työläisiä. Myös rakennusalalla ilmenee asunto­tuotannon
laskemisen vuoksi suurehkoa työttömyyttä.
Nixonin hallitus puolustelee ohjelmansa kehnoja aikaansaan­noksia
sillä, että njrt on kä3rtävä taistelua inflaatiokierrettä vas­taan.
Ja tätä inflaatiovastaista taistelua jatketaan sittenkin, vaik­ka
Washingtonissa väitetään, että inflaatiovaara on jo torjuttu.
Huolimatta siitä jnissä määrin nykyinen epäedullinen talous­tilanne
vielä pahenee, varmaa kuitenkin on, että ensi syksynä
USArSsa pidettävien vaalien yhdeksi tärkeimmäksi J^symyksek-si
nousee Vietnamin sodan rinnalla maan taloustilanne.
Rikkaiden valtpden kamppailu mar
. GATT eli yleinen tulli- ja kaup­pasopimus
solmittiin vuonna 1947
ja sen perusta ja jäseninä oli ^alUk-si
28 Biäata. Nyttemitfiii aUnä .on
76 i^QQfvaltUita, joista Qs.^-
kasta maata j a loput köyhiä kehi-tyayaltioita.
Niinpä .Gattia nimi
tätSHokin rikkaiden klubiksi. Tä­mä
«ophnus muodostui >itse asias­sa
pysyväksi järjestöksi, jolla on
<^a fiätUn^jaasa aiht<äe;i«tfUn0en
GeneVesöä. Gattin pääpyrkimyk-,
seÄä,3?ai-^Hä,1.9|^0-luvun ,tapöiapn
suojelUtullipoUtttkan poisraivaa­minen,
taloudellisten kriisien, ja
Työläisille oikeutta
Mitä pitemmälle kapitalistinen talousjärjestelmä kehittyy, sitä
Hkärkevämmäksi käyvät sen sisäiset ristiriidat. Selvästi nämä risti-
-riidat ovat nyt Canadassa tulleet nä^ynriin siinä inflaatiokehityk­sessä,
jonka Canada on kokenut toisen maailmansodan jälkeisenä
aikana.
Hiainitim inflaation alkuperää ei ole kaikissa piireissä kyetty
tai haluttu nähdä ja tunnustaa. Tämän sijaan on oltu löytävinään
iaHoudellista ylikysyntää keskellä pahintakin taloudellista aallon­pohjaakin
ja vaadittu tiukkaa rahapolitiikkaa välittämättä ennes­tään
jo suuresta työttömien määrästä Canadassa.
Verraten yleisesti on kuitenkin tajuttu, että perinnäinen i n ­flaation
syy on työn ja pääoman välisessä ristiriidassa. JKuten-^iiyt
voidaan odottaakin on tämän tajuaminen johtanut Canadassa en­nen
kaikkea hyökkäyksiin työväestön ja sen järjestöjen, kuten
Canadian Labor Congressin (CLC), ajamaa palkkapolitiikkaa vas­taan.
.Canadalaisten palkankorotusvaatimuksia on yksipuolisesti py­ritty
kahlitsemaan ammatillisiin järjestöihin kohdistetuilla vetoo­muksilla
ja vaatimuksilla sekä työsuluilla jne. Teoreettisena perus­teluna
tälle yksipuoliselle asioihin puuttumisella on ollut näkemys,
jonka mukaan omistava luokka on ollut syytön inflaation esiin­tymiseen.
Täaä viikolla Ottavassa Canadan hallitukselle esitetystä CLCn
vuotuisesta raportista käy piakkoin seLville, että canadalaisen am-mattiyhdistysväen
keskuudessa on ainakin osittain otettu huomi­oon
yllä esitetty omistavan ja työtätekevän luokan välinen risti­riita,
sUlä CLC kieltäytyi myöntymästä hallituksen aikaisemmin eh­dottamiin
/'vapaaehtoisiin rajoituksiin",, Jtun on kysymys palkan-
' korotuksia tulevissa palkka- ja työehtosopimusneuvotteluissa."
C L C ^ t e h h y t tämän päätöksen-äfvan oikeutetusti, sillä toi­selta
puolelta ei ole nähtävissä minkäänlaisia esimerkkejä siitä,
_:.että tuotantolaitokaia omifitaya iuokka loliai ioaimielessä yalmis,
rajoittamaan "vapaaehtoisesti" hintojen korottamista. -
Canadan koko työväen tulisi nyt liittyä fläättäväisesti yhteiseen
rintamaan taistellakseen valtaviin mittaaiditeisiin —•6.5 prosenttia
koko työvoimamäärästä — noussutta .työttömyyttä vastaan.
V Tähän ahtaa, vielä enemmän syytäiWcettiäin esitetty Trudeaun
halHtuksen budjetti, jossa tehdään asiaUisflsti j^uhuen ^h^ ca-
Kiädalaisiä työläisiä v i t a a n niin Canadan kuin ;USA:nkin omiata-yaii
luokan etujen mukaisesti.
Mutta jBUurliikemiehet sanovat, että _ näennäisesti canada-
Jaisten etujen mukaisesti ja inflaation hillitaQmiaekdi — on s u l ­jettava
työpaikkoja, .tehtaita ja ikaivoksia sekä baUituksen phjel-v^
iutm jätettävä maata viljelemättä. Täm£ ^ohjelina johtaa
ainoastaan nyt jö valtavat mittasuhteet saaniBen^yöttömyyden l i -
4ääntymiB6en; ja tarkoittaa sitä, että^^^p
tuyat nälkiintymisen partaalle ja että keskiluokkÄa tullaan kiris-täivään
entistä enemmän.
Canadan työväestön tHlJsi aloittaa .vaatahyökkäyksensä tätä
ömi^tftYftn, luokan etuja yalvoyÄa olijolmaa silmällä pitJlen ^ja vaa­tia:
että teollisuuslaitokset käyvät täydellä teholla; että työläisillä
ComeoMnajden
koimannebeen
Moskova.— Sosialistiset masA
kohottivat osuuttaan •, maailman
-.teollisuustuotannossa viime vuon­na.
TalQuslehti on juUsaisaut Co-mecon-
maiden kansantalouden
kehitykselle vuonna 1969 omiste­tun
airtikkelin. :Näiden maiden
.osalle tulee tällä ihetkellä 25 pro-isenttia
maailman kansanibttlosta
j a Aiiden,osuus teollisuustuotan­nossa
on lisääntynyt noin kol­mannekseen.
>
Ennakkotietojen mukaan kas­voi
iteollisuustuotanto iComecon-maissa
viime vuonna 7.3 proacott-tia.
Comecon-jeoaiden enemmistö
ylitti AVuosisuunnitelroanBa. Co-mecon-
mailla on voimalj^s teoUi-suuapotentiaali,
joka ylittää Ituo-mattavasti
ybteismarkkinamaiden
potentiaalin, (toteaa katsauksen
kiiuoittaja Vladimir Terehov, 920
miljardia kwh ^hköä, ^ mii-joonaa
tonnia 'öljyä, «oin 150 jmil-joonaatcHmia-
teiästä. yli ISO ^mil­joonaa
tonnia «wnenttiä — -täl­laisen
tason pn sosialistinen yh­teisö
saavuttanut.
Teollisuudessa on tapahtimut
suotuisia rakenteellisia muutok­sia,
jotka on tähdätty tehokkuu­den
ja työn tuottavuuden kasvun
kohottamiseen.
Matkailijoita
avaruiuteen 1976
JKey Biscayne, Florida, — Ih-miset
voivat päästä .avaruusalus­ten
matkustajiksi ilman erikois-harjoitustakia
kuluvan vuosikym­menen
aikana, ennusti Yhdysval­tain
avaruustutkimusohjelman
johtaja Thomas Paine Key Bis-caynessa
viime viikolla.
Kansallista ilmailu-ja avaruus-hallitusta
yNasa) johtava JPaine
selitti, että^matkustaminen tapah-
.tuisi rakettilentokoneella, joka
syöksyy avaruuteen ja palaa sit­ten
maahan laskeutuakseen vaa-kasuorasti
niin kuin lentokone.
I<aite on vaata.suunmttqluvaihees­sa,
mutta aPine sanoi toivovansa,
että kone pystyy lentämään vuo­teen
1976 mennessä.
Matkustajat eivät tarvitse ,eri-koiaharjoituksia,
heidän täytyy
vain olla hyvässä kimnossä, jat­koi
P^ine. Vaikeutena on kuiten­kin
lippujen suimnaton kysyntä,
jonka takia matkoille mahtuu mu­kaan
luultavasti vain erikoisky-kyjä
omaavia henkilöitä, kuten
tutkijoita ja säähavaintojen teki­jöitä.
Pommimieihelt
hiiokistidJtajyat
Washington. — Yhdysvaltojen
eri kaupunkien julkisissa raken­nuksissa
viime aikoina tapahtu­neet
räjähdykset huolestuttavat
jo hallitustakin. Republikaanisen
puolueen kongressiedustajien joh
to on neuvotellut presidentti
Nixonin kanssa turvallisuustoi­mista.
Valkoisessa rtalossa auunnitel-;
laan hallintorakennusten ja kon­gressitalon
vartioinnin jisäämis-.
tä ja entistä .tiukempia rajoituk­sia
jräjähdysaineiden kuljetuk­seen.'.
•
Sillä aikaa, kun presidentti,
pohti republikaanien icaossa \tätä
ongelmaa, poliisin oli tyhjennet-1
tävä valtiovar.aiiMninl8t*riö.n ra-,'
hapaja, joka sijaitsee läheUä Vjil-koista
taloa. Nimeään mainitse-matori^
henkilö oli ilmoittanut pu-'
-helimitse poliisille, että rahapa­jaan
on asetettu-pommi.
^ttttmyyden torjuminen ja en­nän
kftiiKkea vapaan maailman­kaupan
».edjifit&minen. Gatt .cinkini
toiminut eräänä tärkeimpänä
maailmankaupan ^'raamina•^
GATTin toiminnan kahtena pää
periaatteena piti olla: 1) kauppa
/Rupjelu saisi käsittää vain: njMu-tamia
.harvoja tUllimuotoja ja 2)
tullien piti blla yhtä korkeita suh­teissa
jokaiseen maahan, toisin
sanoen tuli'- ja kauppadiskrimi-nointia
ei saisi esiintyä eri maiden
kesken. Tämä viimeksi mainittu
voidaan myös lausua siten, että
jos jokin jäsenmaa myöntää toi­selle
-jäsenmaalle tulliedun, niin
sama etu myönnetään myös kai­kille
muille jäsenmaille.
Käytännössä on tapahtunut
kuitenkin toisin. TuUimuotojeh
kirjavuus on pikemminkin kasva­nut
kuin supistunut Suurimman
kompastuskiven ovat muodosta­neet
ns. poikkeussäännökset ja
jopa poikkeussäännöksien poik­keukset.
Tämä koskee tulleja,
määrällisiä rajoituksia, suosituim
muusalueita; maatalouspolitiik­kaa
ym. Gattin sihteeristön suo­rittaman
tutkimuksen mukaan oh
olemassa noin 800 muuta kauppa-estettä
kuin varsinaiset tullit.
Ruotsalaisen professorin Karin
Kockin suorittaman tutkimuksen
mukaan juuri Gattin rikkaat ja
mahtavat jäsenmaat ovat syyllis­tyneet
poikkeussäännösten luomi­seen.
Köyhät maat sen sijaan ovat
saaneet luvan kauniisti noudat-
4«»Ga;titin sääntöjä.
Kun^^ursodan .tuhoamaa maa­ilmaa
ja maailmankauppaa ra­kennettiin,
asiat luistivat melkoi­sen
hyvin 50- ja osittain vielä 60-
luvullakin. Kaikille riitti markki-
Aoita. Kieltämättä Gattilla oli
.aluksi positiivinen puolensa maa^
ilmankaupan saattamisessa rai­teilleen.
Kuitenkin on väärin pan­na
koko sodanjälkeisen maailman
kaupan kehitys jonkin Gattin t i ­lille.
Kyllä maailmankauppa olisi
joka tapauksessa elpynyt ja kas­vanut,
vaikka mitään Gatt-järjes­töä
ei olisi ollut olemassakaan.
Kun maailmanmarkkinat tuli­vat
1960-luvulla jaetuksi rikkai­den
maiden kesken sekä lisäksi
«yntyi kaksi suljettua ja suhteel­lisen
voimakasta kauppablokkia,
nimittäin EEC ja Efta, j a kun
itse asiassa USA ja Canada muo­dostivat
jo. alun perin kolmannen
kauppabiokin, jouduttiinkin kai^-
pasadan kyni^ykselle. .,^illä i^i»
on nyt itse asiassa kysypiys. Kun
Gatt piti jokin aika sitten .kttksi-viikkoa
kestäneen kokouksensa
"maailmankaupan edelleen laa­jentamiseksi
ja vapauttamiseksi-oli
tulos täydellinen fiasko. Rik­kaat
maat kävivät sekä kaksin-että
moninkeskeistä ~ häikäilemä­töntä
taistelua jo jaettujen mark­kinoiden
uudelleen jakamiseksi.
: Gattin kokouksessa pääkamp-pailu
käytiin EEC:n ja USA:n:
kesken. Ruotsalainen Dagens Ny­heter
kommentoi kokousta sattu-vjaati
<tofcea<!nalla, lettä Gattin (j^j
mänvuotiseen kpkoukseen ijlöi iei^
jmansa molemimb^uoliixen ,ep^
lo ja kauppapoliittinen vihamieli­syys
,B^EC: n ja USA:n «kesken;
Kokouksen lopputuloksena oli, et-1
tä mistään ituUialennukaista tai
muista kauppaesteiden < poistami­sesta
ei 'Voida edes neuvotella en­nen
vuotta 1971; tuskin sen jäl­keenkään.
E i ainakaan niin kauan
kuin lännen rikkaat maat T - joko
yksityisinä maina ^tai Jblokkeina
— ajavat vain omia etujaan ja
pyrkivät jakamaan jo kertaalleen
jaettuja maailmanmarkkinoita
;voiman .pohjalta. — Libra.
Dagens, Nyhetter:
SUOMEN YÄÄCEISTA
KARVAS JÄLKIMAKU
Tukholma. — '^Suomen vaalit
jättivät karvaan jälkimaun*', kir­joitti
suuri ruotsalainen riippu­maton^;
päivälehti Dagens Nyheter
viime viikolla.
"Voittajilla on näille monille
ihmisille tarjottavanaan yjeisesti
ottaen vain laajempi purkautu­mistie
yleiselle tyytymättömyy­delle
elämää kohtaan —- ei juuri
mitään sen lisäksi."
"Suomen oikeisto, kokoomus­puolue*
on tosin käynyt viime
vuosina läpi nuorennusleikkauk­sen,
joka on antanut sille parem­mat
edellytykset lähestyä nyky­aikaisen
yhteiskunnan ongelmia.
Mutta Veikko Vennamon maaseu­dun
puolueen osalta kysymys on
yksinomaan jäytävistä hyökkäyk­sistä
yhteisku ntarakennetta koh- -
taan sellaisenaan — ilman pie­nintäkään
pyrkimystä analyysei-:
hin kouriintuntuvista ideologi­sista
lähtökohdista."
jotka ovat suhtautuneet myön­teisesti
Suomen (Osallistumiseen
Nordekiin, ovat saaneet tukea.
Börsen arvelee Suomen nyt eh­kä
saavan uuden pääministerin
ja pitää keskustapuolueen Ahti
Karjalaista sopivana ehdokkaana
Land og Folk sanoo vaalitulok­sien
ehkä selittävän sen, että ny­kyinen
hallitus ja sen osapuolet
ovat epäonnistuneet monissa asi­oissa.
Taloudellinen noususuunta
Suomeissa sattui vasta hallituksen
toimikauden lopulla, kun taas
palkkarajoitukset ovat kauan ol­leet
voimassa.
Berlingske Tidende kirjoittaa,
että vaikka vaalit sinänsä olivat
:tappio hallitukselle, eivät tulokset'
anna selvää viitettä siitä, millai­nen
hallitus nyt olisi muodosteta
tava.
Ii^prig. — jpDRjaUa» ilähiaikoi-du;'
4Midä sopipull<ma^^^^^E^^
koni^Cliein ja laiAteidenmaahkn tuon
ni^.^ ^$iieaiivoU»iida..ki^ mm.
mc!tsM?iaA;t>(W>ei^;6n ~ ja -.JiuikuiMNrtai-
,dp.n tqimituBosjsta. LeiiMagin > mes-suilila
ikierrotläin, eltö muista kau-iraista
sovibaan syysflcuussa Suomen
fliflspuiiilla .IjW?*agisBä.
jSuomi—im^käuipipaseuiran jai-heenjofhtaja
EtMd lEneaivi lausui
viime viikollllaADNin (kirjeenvaihta­jalle,
eittä SuKxmen (teollisuuden '^tpi-
<yomiö^et On otettu huomien snyt
voimai^aoleivasBa Suomen ja DDR:n
välisescsä SAauotissopimukseföa.' Suo­mi
ei enää ipidä puun, paperin ja
^ellUiUMi^ toimituksia .ensiarvoinen
lärtoeinä, vaan —^ saksalaiseh osa-
^puolein «toivomusten imulkaiseGiti —
pjilkii eijlipftijsesti^ < ^ ^a-
:peiciikQn^ ja muita puuteollisuu­den
koneita.
Jujgosla/m julkaisi
omalt (fbtontsa
Belgi:ad. — Jugoslavia kannattaa
pSätttäväisesti Euroopan' turvalli-suusjkonferemssin
järjestämistä, ja
sen -mielestä myös Canadan ja Yh­dysvaltojen
tullee osallistua kokouk-seen^
sanoi Jugoslavian apul^ul-koministeri
Milorad Pesic lauantai­na
Belgradissa julkaistussa haastat­telussa,
Me^unarodira PolitikafJehden
julkaisemassa laajassa haastattelusi
sa Pesic sanoi, ettei suunnitellun
tivrvalilisuusäooinferens^ työ saa
jäädä julistuksiin, vaan kokoukses­sa
oUsi ikäsiteltävä konkreettisia asi­oita.
Konferenssin tulisi ensisijassa
laatia käyttäytymissäännöt ja nor-niit
Ekffoopan valtioiden välisissä
suhteissa sekä tehdä aloite-alueelll-srlle
aseidennjsuntatoimille, hän
sanoi.
Kööpenhamina. — Politiken to­teaa
viime viikkoisessa pääkirjoi­tuksessaan,
että Suomen vaalit
olivat todelliset protestivaalit.
— Tulokset voivat olla paradok­saalisia
sikäli, ettei hallituksen
puoluekokoomus ehkä muutu pal­joakaan,
nykyisestä, sanoo lehti.
Aktuelt pitää vaalien valokoh-tana
pohjoismaise.sta näkökul­masta
mm; sitä, että ne voimat,
PariisL — Yhdysvallat tarkkai­lee
liittolaismaittensa poliittista
elämää saadakseen hyvissä ajoin
selville pyrkimykset niiden Yh­dysvalloista
riippuvaisuuden hei­kentämiseen,-
kirjoittaa Tribune
de Nations-lehti.
Yhdysvaltain maavoimien pää­maja
lähetti joitakin vuosia sit­ten
salaiset ohjeet kaikkien ulko­mailla
olevien amerikkalaisten
sotilasedustustojen johtajille. Sii­nä
sanottiin m m . : — E i saa: unoh­taa
sitä, että sotilasedustustojen
työntekijöillä on ollut tai heillä
voi olla toimintansa perusteella
mahdollisuus saada haltuunsa
tietoja, joilla on suurta mielen­kiintoa
Yhdysvaltain hallitukselle.
Näiden ohjeiden mukaisesti
amerikkalaiset Sotilasvakoilupal-velut,
jotka toimivat yhdessä CI-A:
n ;kanssa, yrittävät hankkia
tietolähteitä liittolaismaiden up­seerien
keskuudesta. Tätä vär-väystoimintaa
harjoitetaan erityi­sen
aktiivisesti niiden eurooppa­laisten
NATO-maiden sotilaiden
keskuudessa, jotka saavat koulu­tusta
Länsi-Saksassa Oberammer-gaussa
ja Bad Tölzissä sijaitse­vissa
amerikkalaisissa vakoilu-kouluissa^
Trierissä sijaitseva amerikka­lainen
vakoilupalvelu on myös
eräs tärkeimmistä ulkomaisten
sotilaiden keskuudessa harjoitet­tavan
työn keskxiksista. Amerik­kalaisen
sotilasvakoilun j a CIA: n
edustustot on myös NATO :n
päämajoissa Kolsäsissä Norjassa,
Napolissa ja Veronassa sekä Iz-mirissä
Turkissa.
Tiedemiehet haluaisivat saada käsii(nsä näytteitä kuun tästä kohdasta. Tällä koh­taa
sanotaan sijaitsevan kuun maapaJlon puoleisen keskikohdan ja sen sisältävän
'kraatereita, joiden ikautta voidaan päästä selvyyteen kuun sisäisestä rakenteesta.
USA menetti -
vaOcoihiikxnieen
Hanoi. — Vietnamin ilmator-juntajoukot
ovat ampuneet Nge
Anin maakunnan yläpuolella alas
jälleen yhden amerikkalaisen
miehittämättömän vakoilukoneen
Pohjois-Vietnamm yläpuolella
ammuttujen amerikkalaisten len­tokoneiden
määrä on nyt 2335
kappaletta, ilmoittaa uutistoi­misto
VIA.
PÄIVÄN PAKINA
tttainosflBeltoia
TuMma. ^ Pääministeri
mol iPftlme Almoittl lehdifltöv^-
'taÄUotöllaan jjMme viikojlp, että'
Ruotsin 'haUitus asettaa .toimi­kunnan
.tutkiwM»n ;|hitä muutok­sia
pfirustu^lolfiin tolisi ^tehtävä
:alk0holin ja tup&k^^n mainoonan
kieltämiseksi.
on oikeus työn «aaifitiin sekä far-marefila
oiitieus maittenpa -viijeU-;
mlsoen; ettll^lintason tullgi ;noufl-',
ta niin suuressa mitas85i kuin ;tuo-tanto
tekee flen m^dolliagkai ja
että työläisilUi on .oikeus ;kulkea
kehityksen mukana ist^npUin,^
' eikä taaksepäin.
VÄKIVALLAN JÄRJESTELMÄ
taisuudet kirkastavat vielä ker­ran
monelle kuinka tarpeellista
on päästä myös Canadassa tiel­le,
joka johtaa tulevaisuudessa
parempaan yhteiskuntaan.
Presidentti Kennedyn murha,
senaattori Kennedyn murha,
kansalaisoikeustaistelijan Mar­tin
Luther Kingin murha, usean
•henkilön ns. "rituaalimurha",
mustien pantterien murhaami­nen,
ammattiyhdistysjohtaja-Jo-
•seph Yablonskin- ja hänen vai­monsa
sekä tyttärensä murha
— siinä vain muutamia kaikkein
-huomatuimpia väkivaltarikoksia,
joita on suoritettu Amerikan Yh
djyayalloissa ja jotka ovat kuo­huttaneet
koko maailmaa. Luet­teloon
on vielä lisättävä ame-rikic^
tlaisten sotilaiden Vietna-
•missa ilmeisesti suorittamat use
at .joukkomurhat. ,
^Vjlme vuoden tilastot osoitta-i>
yat, että väkivaltarikokset l i -
.sääntyivät valtavasti mm. Yh­dysvaltain
pääkaupungissa ja
tämä .liaääntyminen oli vain jat­koa
hiille numerotiedoille, jotka
v.oaqlttayat väkivaltarikosten
nousaeen ;uSA:psa yuo?! vuodcl-
JMämä »ovat karkeita tosiasioi­ta
(tt^Miata, jota pidetään, m.ono-pollkapitailsmin
ja vapaan mark
ikinatalouden fkeliittyneimpänä
miftanai Yjiidysvaltoja mainoste­taan
myös ihanteellisen "amerik­kalaisen
elämäntavan" ja vapau­den
valtiona.
Kuitenkin kokonainen liittoval
tio saattaa joutua rikosliigan
valtaan kuten sanotaan tapahtu­neen
New Jerseyssa.""Poliittiset
ja taloudelliset ristiriidat rat­kaistaan
usein palkkamurhaajan
avulla raivaamalla epämieluisat
hcnkilöttieltä pois,
Näyt1:ää ^iltä, että ruumiilli­nen
väkivalta hyväksytään ylei­sesti
Yhdysvalloissa henkilökoh­taisten
ristiriitojen ratkaisukei­nona
—-tällaisen käsityksen saa
amerikkalaisista elokuvista, jois­sa
on jokaisessa vähintään yksi
tappelu. Ihmisen hengen riistä­minen
tuntuu :öleyan pikkujuttu.
Jos ja kun väkivalta yleisesti
hyväksytään, niin edellä kerrot­tu
väkiyaltaisuus on vain .sen
loogista seuraamista. Sen vuok­si
ei ole myöskään ihmeellistä,
että poikkeuksellisen väkivaltai­sissa
olosuhteissa — kuten Viet­namissa
meneillään olevassa so­dassa
~ amerikkalaiset voivat
suorittaa My Lain tapauksen
l<:altaisia joukkomurhia. Sotilaan
käyttäytyminen on vain seuraus
ta siviilielämän käytännöstä,
joka heijastuu myös sotilaskou­lutuksesta.
Yhteiskunta, jossa tällaisia vä
kivaltatekoja tapahtuu, on poh­jiaan
myöden sairas. Suurimpa­na
syyntä siihen on itse "vapaa _ros esittää jonkin yhtiön johta-
The New Yorker-lehdessä
hiljattain julkaistu eräs pilapiir-markkinatalous",
joka asettaa
pienen ihmisen säälimättömään
kamppailuun olemassaolostaan.
Kaikkien kohdalla tilanne ei ole
lainkaan samanlainen jja h<eikom
pi sortuu sekä jää "hyvänvointi-yhteiskunnan"
ulkopuolelle.
Yleisen hyvinvoinnin kohotes­sa
sellaisessa kapitalistisessa
valtiossa kuin Yhdysvallat on
edelleen jyrkkeneviä eroja rik­kaiden
ja köyhien välillä.
Äskettäin julkaistusta tiedos­ta
ilmenee, että esimerkiksi US-A:
n pääkaupungissa Washing-tonissa,
kärsii joka kolmas asu­kas
aliravitsemuksesta. Erityi-
. sen raäkaaksi jiälkäoiigelmaa
sanotaan neekeriväestön keskuu­dessa.
Tiedoissa sanotaan, että
noin kolmasosa \yashlr\gtonin
väestöstä ansaitsee vähemmän
kuin elontasonormi edellyttää.
Tämä kapitalistisen järjestel­män
yhden kaikkein kehittyneim
män maan osoittama erimerkki'
ja kylmää kieltä puhuvat tosi­asiat
sekä järkyttävät väkival-jaa
pitämässä puhetta osakkeen­omistajien
kokouksessa. Johtaja
sanoi: >
"Ja vaikka vuonna 1969, ku­ten
edellisenäkin vuotena, mei-
_dän yhtiömme joutuikin taiste­lemaan
jatkuvasti nousevien
palkkojen, valtavien korkomeno­jen
ja hallituksen liiallisen se­kaantumisen
kanssa, niin yhtiön
johto pystyi kuitenkin tälläkin
kertaa, yhdistämällä petolliset
kauppausmenetelmät, valheelli­set
mainostukset ja mielivaltai­set,
hinnoitukset, tuottamaan
voittoa, joka kaikessa vaatimat-tomuudessaankin
osoittautui ole­van
ylenmääräinen."
Koska huomenna, maaliskuun
27 |)äivänä 1 on pit^^pej^jantai
niin toivotamme lukijoille haus­kaa
pääsiäistä ja jatkuvaa, tar-r
moa taistella paremman tulevai-
.suuden puolesta tässä Yhdysval­tain
läheisimmässä naapuri-.
maassa. —• Nyrkki.»« -4