Vapaus, November 19, 1957

              Sivu 2 Tiistaina, marrask. 19 p. •— Tuesday, Nov. 19, 195'
VAPAUS
lUBSBTir)'*— fiodependent habar
O i j t f i ^of Ftnntoh Cnxmälam^ Es-ta^
iidied Ncnr. 6. 1917. Autborized
M'«eoond d a » n a i i tv' t h e Post
:Off!|6et>q»rtinenV Ottawa, P u ^
mUA' tkake veday: Taesda}«.
Tbnndajv and Saturdays Vapaus
PobUahbJSr (Sompany Udii at 100-102
MimBtVr^BnäbaxyiO&t, Canada.
Telephonea: Boa. Office 06, 4-4264;
Editorlal Of f Ice 06.4-4265. Manager
& SuksL Editor W. J3clun± Mailing
aditress: iBeix CT.Badbnry» Ontario.
Advertising rates ttpon'appUcattoo.
Translation free of cbarge^
TZLAUSBXZCRAT:
Canadassa: 1 vk. 7J)0 6 Uc 3.75
8 kk. 2.25
mdjfsvanolasa: l vk. S4» 6 kk. 420
Suomessa: 1 vk. SJO 6 kJc 4.75
1917 — Juhlavuosi — 40. vuosikerta —1957
NLh koulut jä opetusjärjestelmä
VHmc yrik<JIa i juH^isUm
opetuslaitokiien kalcsivuotisen tutkimuksen tuloksista Neuvostoliiton
opetusjärjestelmästä, sen laajuudesta ja merkityksestä.
Aikaansa seuraavat lukijat huomasivat varmaan, että tässä Y h ­dysvaltain
' virallisessa- ja perusteellisessa tutkimuksessa vahvistetaan
asiallisesti kaikki se myönteisyys ja edullisuus, jonka meidän leh­temme
on jo vuosia sitten tässä yhteydessä todennut, J a esitetään
sen lisäksi eräitä hyvin kouraantuntuvia vertailuja Yhdysvaltain ja
Neuvostoliiton opetusjärjestelmien kohdalta.'
Mainitun raportin perusteella Neuvostoliiton kouluohjielma on
siksi tuottoisa, että lapset oppivat.sielIä kymmenessä vuodessa enem­män
kuin 12/ vuodessa Yhdysvalloissa. Sitäpaitsi tiedetään, vaikka
' tätä puolta ei ainakaan/sanomalehtiuutisissa ole kerrottu, että Neur
vostoliitossa tulee lähivuosien aikana keskikoulujen käynti pakolli­seksi
kaikille lapsille, huolimatta siitä missä he asuvat, kuten nyt
on useimmissa porvarimaissa voimassa koulupakko kansakoulujen
t^rtaaVia. '
Meille kerrotaan tavallisesti propagandajutuissa, että Neuvosto­liiton
naiset joutuvat tekemään kaiken raskaan ja likaisen työn —
herrojen komisaariusten istuessa komeissa virastoissaan. Nyt tässä
raportissa selitetään ensin, että toisin kuin porvarimaissa,'opettajan
-ammatti on Neuvostoliitossa suuressa kunniassa ja samalla hyviä
palkattu työala — ja 80 prosenttia opettajista on naisiat Mutta
puhukaamme suulla suuremmalla. Torontolainen Globe and Mail
kirjoitti tämän saman raportin innoittamana eräässä viimeviikkoi­sessa
toimitusartikkelissaan m,m. seuraavaa:
. . Mr. Phimister (Toronton kansakoulujen johtaja, Z. S. Phi-mister
--^) osoittaa, että Neuvostoliitto käyttää 8 prosenttia kansal-listubistaan
opetustarkoituksiin samalla kun Canada käf/ttää siihen
tarkoitukseeo vain 2.7 prosenttia. Neuvostoliitossa on nyt 19 ihmis­tä,
jokaisesta 1,000 :sta yliopistossa tai jossakin muussa korkeam-
••^aassa oppilaitoksessa; Canadassa on vastaavanlaisissa oppilaitoksissa
vain 5 tiimistä l,O00:sta.
nyt saanut perusteellisen haas-
^^trtn Venäjältä . V . Kysymys on nyt tästä: Minkäluontoinen ja
_ -l^tuinen on tämän haasteen vastaus? Tästä vastauksesta rijppuu
sixrilstyksen koko tulevaisuus, ei sen vähempää . . . Kaksi lähiajan
r vastausta: täytyy olla; kouluja ja yliopistoja varten on varattava
edemfflänrkhaa siten, ettäyie voivat tehdä suuremman ja paremman
^työn; on kasvatettava enemmän oppilaita kauemmaksi ja perusteelli­semmin
. . . "
i ^ Mutta palatkaamme nyi Yhdysvalloissa suoritetun tutkimuk-
'< seiti^vatsiriuisiinjvtot^ttiuksim; Tämän tutkimuksen perusteella v i i -
' me viikolla julkaistussa 226 sivua käsittävässä raportissa todetaan
'ensinnäkin, että- vuoden 1927 jälkeen on Neuvostoliitossa tapahtu-
1 nut miltei fantaastinen edistys koko koululaitoksessa. Mainitaan,
I 'että vain JO vuotta sitten — jolloin suuri osa neuvostokansasta o l i
, vielä lukutaidotonta r— Neuvostolnton keskikouluissa oli 11,500,000
' oppilasta.; Nyt niissä on 30,000,000 oppilasta. Teknillisten koulujen
; ja m.8.. laitosten oppilasmäärä nousi samanaikaisesti 189,999:sta
961,OCio'ja korkeimpien oppilaitosten opiskelijaluku nousi 169,000:sta
li«67,000:een.
Tässä yhteydessä on huomattava, että Yhdj>*svallain tutkimus
kumoaa my^s kaikki aikaisemmat puheet siitä, että Neuvostoliiton
' koululaitos on muka laadullisesti yhdysvaltalaista järjestelmää huo­nompi.
Tällaista toteamista ei enää tuskin tarvitakaan "Sputnik"-.
kaudella*', mutta sekin on hyvä pitää mielessä.
, Lainatkaamme kuitenkin vielä hieman huomiota tämän mielen­kiintoisen'
raportin tilastotietoihin. Siinä todetaan, että Neuvosto­liitossa
valmistuu nyt vuosittain 80,000 insinööriä — vgataavan lu­vun
ollessa 30,000 Yhdysvallossa. (Canada on Yhdysvaltoihinkin
verraten' vieläkin huonommassa asemassa sillä noin kolmannes tässä
maassa koulutettavista insinööreistä ajetaan "maanpakoon" Yhdys-valtoihin,
parempia työmahdollisuuksia etsimääni)
Raportissa huomioidaan myös se, että Neuvostoliiton koululai­tos
kiinnittää suurta huomiota vieraitten kielien oppimiseen. Neu­vostoliiton
korkeimpien oppilaitosten opiskelijoista tutki 65 prosenttia
englanninkieltä —"jotavastoin Yhdysvalloissa ja Canadassa pidetään
miltei maanpettureina venäjänkielen opiskelijoita! Tosiasia onkin,
etitei Yhdysvaltain ja Canadan korkeimmissa oppilaitoksissa opeteta
juuri lainkaan venäjänkieltä. Kuinka vahingollista tämä oh se i l ­menee
parhaiten siitä kun muistetaan, että aikaisemmin ei voitu ku­vitellakaan
insinööritieteen perusteellista tutknnista saksan- ja eng­lanninkieltä
osaamattomana. Miten nyt, jolloin Neuvostoliitosta on
tullut tieteen ja tekniikan yksi etumainen jättiläinen, voidaan tällä
mantereella pysyä ajan vaatimusten tasolla, elleivät opiskelijamme
tutustu venäjänkieleen, että he voivat seurata venäjänkielistä tie-teeilis-
ttk'iiJl'stä kirjallisuutta?
Me eiimie tietenkään voi hyväMyä sellaista käsityskantaa, että
neuvostoliittolaiset ovat meitä canadalaisia ja amerikkalaisia parem-
. pla. Se mikä on inhimillisesti mahdollista Neuvostoliitossa, voidaan
täälläkin tehdä. Tämä pitää paikkansa myös koululaitosten ja yleen­sä;
opetusalan suhteen. Mutta Canadan, kuten Y
lujärjestelmässä on tehtävä suuria muutoksia ja parannuksia, jos
mielitään kilpailla menestyksellisesti Neuvostoliiton kanssa opetus­alalla.
Tässä yhteydessä on muistettava, .että Neuvostoliitto käyt­tää
opetuslaitoksensa rahoittamiseksi lälies kolme kertaa enemmän
kansallistuluistaan kuin Yhdysvallat ja Canada, multa silli ei peritä
esim. kotienomistajilta senttiäkään "kouluveroa".
Mutta tämäkään ei ole mahdotonta meill,e: on vain tehtävä vis­sejä
uudistuksia j a muutoksia sekä siirrettävä osa varustelumenoista
opetuslaitoksen hyväksi. Joka tapauksessa on rouistettavai, että C a -
nadaa j a muita porvarillisia maita odottaa suuri jälellejääneisyysjdlei
koululaitoksemme reformeihin ryhdytä tosimielessä ja viivyttelemättä.
Ajkohplismi-taudin varoituksia
^ Huomioiden sen, että alkoholistien lukumäärä on miltei kolipin-
-'^eiftalstimut yhdentoista vuoden a^
: ~476,00a ÄS6) Toronto Daily Star viittasi eräässä viimeviikkoisessa
;; tpimituskirjoituksessaan New Yorkin valtiossa Yhdysvalloissa julkais-
' tuuh "Problem Drinking and Alcoholism" nimiseen kirjaseen, jossa
aimetgan inssejä varoitusmerkkejä niille, joilla on' taipumusta älko-
' iiolismiin. Ikäistä "vaäranmerkeistä" mainiftakoon:
SYNTYMÄ­PÄIVIÄ
j o b n Va inliioo,, wWaatteerrBB TToowivnnss: m]^
Ont./ täytti eilen/ maanantaina, 71
vuotta.
Yhdymme sukulaisten Ja tutta
vain onnentoivotuksiin.
Mitä muut sanovat
KIINTEIMISTÖUVTINEN
Japanin Avaruus-matkailutoimisto
on vlimeksikuluneen vuoden aikana
myynyt y l i 40,000 eekkerinalaa nlaa-ta
Marsin kamaralta, hinnan ollessa
suurimmalta osalta 53 senttiä eek-kerlnalalta.
Mutta k u n t u l i uutinen, että Mos­kovan
kuu kiertää maapalloa, hinta
nouäl $2.70 eekkerinalalta. >- Wa
terbury (Conn.)"-American;
Kenenkä kasissa Caiiailan rikkaudet?
1
< Ketkä lukeutuvat Canadan ^lOO
suurlljkemiehen joukkoon, joiden
kontrollissa on lähes puolet Cana­dan
aineellisista rikkauksista >—
tehtaista, pankeista, rautateistä, kai­voksista,
öljylähteistä j a muista rik­kauksista?
Peter Newman, kirjoittaessaan
MacLeans Magazinen lokakuun 12
päivän numerossa, antaa ' eräitä
vastauksia. Hän Icäyttää kahta e r i
mittapuuta. Ensimmäiseksi kuinka
monen yhtiön johtokunnissa he ovat
j a kuinka suuret omaisuudet hei­dän
johtamillaan yhtiöillä on.
Newman myöntää, että hänen
luettelonsa ei o l& täydellinen eikä
täydellisesti osoita näiden miesten
vaikutusta taloudellisella alalla.
Eräänä syynä on se että eräät suu­rimmat
Canadassa 'toimivista yh-
Radio-ohjattavia
raketteja kuuhun
Nenvostolllttolalnen (ledeiiiles
Y. S. HIebtsevitsh on Urjoittannt
.'Xiteraturnaja Gazetaan" artikke­l
i n LVM-snnn^iteUnasta eli mat­kasta
kunbnn.- LVnr ovat alkukir­jaimia
venäläisistä sanoista. Jotka
merkitsevät kunta, Venusta J a
Marsia. Artikkelin on lainannut
palstoilleen newyorklIal!aen "Dai­l
y IVprker^V Josta me puolestam­me
lainailemme kirjoitusta hie­man
iyhennellen.
Kuun tutkimisen ensimmäises­sä
Vaiheessa tarvitaan vain yiisj.:
kolmiosaista rakettia, joiden iäb-töpaino
on 50 tonnia. RadioUa oh­jatut
raketit ammutaan knun nä­kyvän
pinnan r oikealle, vasemmal­le,
ylä- Ja alapuolelle s ^ ä keskel­le.
Ensimmäisenä tutkimuksen
kohteena on kuun ilmakebä. Tie­dot
ilmakehästä lähetetään maa­pallolle
radion ohjaamien elektro­nisten
baaboputkiohjeiden avulla.
Näin maa-asema saisi kymmeniä
tuhansia kuun pintaa eri korkeuk­sista
esittäviä valokuvia ennen
k u i n raketti putoaisi kuun pinnal­le.
' . '
V i i s i rakettia riittäisi myös suunr
nitelman toiseiv vaiheen toteuttami­seen:
laskuun kuun pinnalle j a liik-
[uvaan tankkiin sijoitetun laborato­rion
viemiseen sinne.. Laboratorios­sa
olisi televisio, radioteleniietrisiä
kojeita ym.' Tämän tehtävän menes;
lyksellinen 'täyttäminen antaisi
meille riittävästi tietoja pysyvän
tieteellisen aseman järjestämiseksi
kuuhun» sellaisen aseman, jossa
työskentelisi myös tiedemiehiä.
Ajatus radiolla ohjatuista,, tank-kilaboratorioita
mukanaan kuljetta­vista
avaruusraketeista antoi mi­nulle
aiheen laajan suunnitelman
laatimiseeni joka kuuhun suorite­tun
lennon lisäksi käsittää myös len­not
Venukseen j a Marsiin.
Tärkeintä menestykselle on tie
tysti ohjauslaite, joka täsmällisesti
ohjaa raketit avaruuksien läpi. E n
sin on rakennettava 100 suurta para-boliantennia
kehään, jonka läpimit
ta on hieman y l i 10 k m . Ne yhdiste­tään
radioreleelinjoilla valvonta-a­semaan,
joka ohjaa antennien työs­kentelyä
erikoisohjelman mukaises­t
i .
Suurinta osaa raketin ohjaamis-työssä
esittävät nopeat elektronUas
kulaitteet, jotka, erittelevät raketin
kojeista, mm. televisiosta, maahan
saapuneet mittaus- j a havaintotulok­set.
Näihin kojeisiin kuuluu myös
ohjauslaite, joka ohjaa ammutut
raketit ei, ainoastaan' kuuhim, vaan
^yös Marsiin j a Venukseen.
Laskut osoittavat; että edellä mai­nitun
antennijärjestelmän avulla
vaidaan paikallistaa rakettien lento
avaruudessa, määritellä niiden edes-ottamiset
tarkasti j a ohjata ne suo­raan
"osoitettuihin kohteisiin".
Venus on taivaamme kirkkoin täh­t
i ; auringon j a kuun jälkeen. Aja­tusta
lennosta tähän salaperäiseen
kiertotähteen ovat tieteisromaanien­k
in kirjoittajat käsitelleet vasta äs­kettäin.
Tämä ei ollut mikään sattunia\
Sen mittasuhteet ovat melkein sa­mat
kuin maan. Sen läpimitta on
vain 3 pros, lyhyempi kuin maan j a
sen msissa 4/5 maapallomme massas­ta,
joten painovoima planeetalla on
suunnilleen sama kuin maapallolla.
Kun käytetään lämpöydlnpoltto-ainetta
raketin sinkoamiseksi maan
painovoiman ulkopuolelle, tarvitaan
rakettia, jonk^r painoa tuskiSTvoi-
Aamury^päys.*
Juopottelu "tilannevaatunuksis-ta".
Ryyppyjen otto siltä varalta, jos
illanviettopaikassa el ehkä tarjota-kaan
ryyppyä,
Sellauien titannejärjestely, että
hepkilö voi ottaa ryyppyjä tobtcai
tietämättä.
Ryypiskelyn jatkuva llsääiitymk
nen.
Tällaisten havaintojen perusteel­la
d ole syytä itsehalveksumlseen,
vaan lääkärin avun etslmlseeny sell*
tetäännoalnltussa kirjasessa;,
daan pienentää 100 tonnia kevyem­mäksi,
siihen laskettuna myös polt­toaineen
j a laitteiden paino.
Mutta niiden lakien mukaan, jot­ka
koskevat lentoa kosmillisessa' a;
varuudessa, on, jotta kehitettäisiin
maan vefomoimaa neljä kertaa suu­rempi
lähtövoima (mikä juuri on
edellytyksenä lentoon Venukseen!),
jokaista raketin hyötytonnia kohti
käytettävä yhtä paljon rakennus- ja
polttoainetta kuin on edellä mainit
tu 100 tonnia neljänteen potenssiin
korotettuna, so. 100 miljoonaa ton;
nia.
Jos ihmisten^ ohjaama raketti am­muttaisiin
Venukseen, nousisi tällai­sen
avaruuslaivan byötypaino usei­s
i in satoihin tonneihln. Kertomalla
nämä sadat tonnit 100 miljoonalla
saamme sen rakennus- j a polttoai­neen
määrän, mikä tarvitaan ava­ruuslaivan
rakentamiseksi ja sen
saamiseksi liikkeelle — luvun, j os
sa on 11 numeroa.
Luku lienee riittävä saadakseen
järkeväksi sellaisenkin avaruusin-toilijan,
jonka;mielikuvitus on mitä
hurjin. Juuri tästä syystä' e i käy­tännössä
ole vielä, laadittu suunni­telmia
ihmisten lennättämiseksi Ve­nukseen.
• • • >>:
Merkitseekö tämä sitä„ että Venus
jää saavuttamattomaksi? Ei. Uudet
menetelmät pitkämatkaisten a y^
ruusrakettien ohjaamiseksi/. r a k k i|
polttoaineen täydennysöngelman
ratkaiseminen siten, että niiden
polttoainetta voidaan täydentää
matkalla radiolla ohjattujen poltto-ainetäydennysrakettien
avulla, "kos­millisen
television" ongelman selvit­tely
j a monet muut uudet teknilliset
ratkaisut tekevät . mahdoiliselisi
myös Venuksen tutkimisen tulevinf
lähimpinä vuosina.
Kosmillinen televisio eroaa taval­lisesta
televisiosta periaatteessa sii­nä,
että suunnattoman suuret anten­nit
ottavat vastaan television hyvin
hitaasti lähettämät kuvat, minkä
jälkeen, kun elektronilaskukoneet
ovat käsitelleet n e , kuvat puhdiste­taan
interferenssi-ilmiöistä j a " k i i n ­nitetään
valokuvauspaperille eri­koislaitteiden
avulla.
Jos emme halua palauttaa rakettia
Venuksesta maahan emmekä laskea
sitä Venuksen pinnalle, on raketin
voitettava vain kerran — sen lähti­essä
maasta — painovoimakenttä.
Kun rakettiin sijoitettujen, "Ve­nuksen
valokuvaamiseen tarvitta
vien laitteiden sekä kojeiden, jotka
lähettävät kuvat maapallolle, paino
ei nodse puolta tonnia suuremmak­si,
tarvitaan raketin kertalentoon
vain 250 tonnia, so. v i i s i rakettia.
Samalla kertalennon kesto lyhenisi
738 päivästä 146 päiväksi. ,
Marsin tutkimukset voidaan suo­rittaa
samalla tavalla. Kertalento
kestäisi vain 258 päivää niiden 962
päivän sijasta, jotka tarvittaisiin
edestakaiseen lentoon. .' • ~
Käyttämällä kaiken kaikkiaan 20
kolmiosaista samaa : tyyppiä olevaa
rakettia, jotka hetkellä, joUoin rie
uhoavat lähdön kiihdyttämiseen
käytetystä kantolentokoneesta, pai­navat
vain 50 tonnia, voisimme saa­da
yksityiskohtaisia tietoja kuusta,
Venuksesta j a Marsista.
O l i s i täysin mahdotonta saada yh­tä
hyviä tuloksia, mikäli ensimmäi-^
s i l le tutkimuslennoille lähetettäi­s
i in raketteja, joissa olisi ihmisiä.
T;arkoitiikseen näet tarvittaisiin val­tavia
avaruuslaivoja, jotka ' olijsi
koottava kokoon suunnattoman suu­r
i l l a tekokuilla — ns. "liitävillä s ^ -
tiöistä ovat amerikkalaisten yhtiöi­den
omistamia, kuten General Mo­tors,
jonka toimjunasta^ Canadassa
ei julkaista erillisiä' tiliraportte-j
a . Myös eräissä yhdysvaltalaisten
omistamissa canadalaisissa yhtiöis­sä
johtokunnat'ovat vain muodol­lisuuksia.
Suurin taloudellinen valta Cana­dassa
on Torontosta kotoisin ole­valla
Argus Corporationilla. Yhtiön
ainoana omaisuutena on 75 miljoo­nan
dollarin arvoiset osakkeet 6 yh­tiössä
— Dominion Stores. Massey-
Harris—Ferguson, Canadian B r e -
weries,^B. C. Forest Products, Do­minion'
Tar and Chemical, j a S t
Lawrence Corporation. Koska A r ­gus
on edellämainituissaj yhtiöissä
suurin yksityinen osakkeiden omis-taja^
e kontrolloi y l i 777 miljoonan
dollarin arvoiset omaisuudet.
Katsauksessaan Mewman osoittaa,
että usein vähemmän tunnetut ben;
kilot ovat tärkeiden taloudellisten
päätösten ratkaisijoita. Esimerkiksi
R. A . Jodrey Nova Scotiasta onSiB
yhtiön johtokunnassa. Kenelläkään
toisella canadalaisella ei ole tätä
kunniaa. Hän kasvattaa omenia ja
omistaa puumassatehtaan. Häntä
tuskin tunnetaan näiden johtokun­tien
ulkopuolella.
Farmari p o l i t i i k k o Charles Dun-nihg
johtokuntapaikkojensa ansios­ta
edustaa enemmän teollisuusomai-suuksia
kuin kukaan toinen Cana­dassa.
Niiden yhtiöiden, joiden joh­tokuntiin
hän kuuluu, omistamat
teollisuuslaitokset Canadassa ovat
arvoltaan enemmän kuin se 10 milr
j a r d i a dollaria, jonka jBank of Ca:
nada on painattanut perustamisen­sa
jälkeen.
• Liikekeskus pikkuhiljaa siirtyy
Montrealista Torontoon. Mutta sa­dasta
aktiivlsimmasta johtokunnan
jäsenestä 44 edelleen asuu Mont­realissa.
Canadan kolmanneksi suu­rimmassa
kaupungissa, Vancouver
rissa, on v a in seitsemän tähän jouk­koon
kuuluvista.
Ihmeen vähää Canadan ranska­l
a i s i a nimiä löytyy luettelosta. Vain
pieni osa Quebecin teollisuuslaitok­sista
on ranskaa' puhuvien ^ l i i k e ­miesten
käsissä. .Vaikutusvaltaisin
Canadan ranskalainen on Joseph
Simard, j o k a valmistaa k i r k o n penl;-
kejä j a sukkia. Hänen bailussaan
on myös Canadan suurin säiliölai-vasto
j a maailman tärkeimpiä ase­tehtaita.
- .
Vaikutusvaltaisin pankkitoimin­nassa
on Royal Bank of Canadan
presidentti James Muir. Pankki oh
maam^ie suurin j a kuudenneksi
suurin maailmassa. Hän kuuluu 9
yhtiön johtokuntaan.
E n i t e n kysytty ybtiölakimies on
F, S. D . Tory, joka on 33 yhtiön joh­tokunnassa.
*
Edustamiensa yhtiöiden omai­suuksien
perusteella Newman esit/
t e l i maamme finanssiherrat seuraa­vasti:
Chas. A . Dunning 15 johto­kunnassa
j a omaisuudet $10.7 m i l ­jardia;
L. J . Belnap 14 j a $9.7 mil­jardia;
G. R. B a l l 11 j a $9.7 miljar­dia;
George .W. Bourke 7 j a $8.9
miljardia; G. B l a u : Gordon 20 ja
$8.5 miljardia; R. E . PoweU 11 ja
$7.5 miljardia; R. Dickson Harkness
11 j a $7.1 miljardia; R. J . Dinning
10 j a $7 miljardia.
Finanssiherrojen joukkoon kuu­l
u u myös C P R : n presidentti N.- R.
Crump/ Hänen edustamillaan yh­tiöillä
on n . $6 m i l j a r d in omaisuu­det
j a F r a n k M. McMahon Pacific
Petroleum yhtiöstä kontrolloi $4
miljardin omaisuudet
Joku aika sitten McMahon kes­t
i t t i .400 finanssiherraa Fort St.
Johnissa British Columbiassa j ub
iessaan putkilinjansa valmistumis­ta
British Columbiasta Yhdysval­toihin.
Kirjoituksessa vielä osoitetaan,
että nämä finanssiherrat joutuvat
äheiseen yhteistoimintaan toinen
toistensa kanssa, koska k a i k k i ovat
n i in monen eri yhtiön johtokun­nissa.
UuaeTiHinakortit
käytinidon Ontariossa
tulevana vuonna
Toronto. Ontarion väkijuoma-lautakunnan
johtaja William H .
CoöIings^Qp':selostanut, ettäJ^ nykyis­ten
vimalupakirjojen asemesta On­tariossa
:ensi vuonna otetaan ^käy­täntöön-,
v i i n an ostokortit Ne tuler
vat-käytäntöön ensi vuoden maalis-kuussairjoUöin
kirjat tulevat uusit",
tavaksi. /
Kortista on edelleen maksettava
$1.00 j a ne on uusittava^ vuosittain;
Tarkoituksena ei ole vähentää
työläisten ^määrää Ontarion viina^
kaupoissa, vaikka k o r t in käytäntöön
ottamineiK merkitse.e, että heidän
tehtävänsärväbenee.
inniii
JA
— E i , Olga. vaikka nenvostc
miehet lähettivätkin Sputnik I
ilmaan, se e i tarkoita välttai
mästi sitä, että taivaalle ilma
pikapuolin paljon pieniä sputn
Se e i ehkä ole sellainen sputn
The Ubainian Xanääian-li
toimittaja John Weir.
—- Jav sitten hieman kysee
neh j u t t u miehestä, joka ojen:
tensä ulos ikäänkuin olisi koel
sadetta, j a sitten vihaisesti nyi
puiden tokaisi: "Paha koira!"
KYSYMYKSIÄ JA VASTAUKSM
TYÖTTÖMYYSVAKUUTUKSESI/
Liberaalit arvostelevat konservatiiveja
ja päinvastoin, mutta työttömyys jatkuu
Toronto. —- Eräs hallituksen edus­taja
ennusti viime viikolla, että k u ­luvan
talven aikana työttömien l u ku
Canadassa nousee - korkeammilleen
sitteh toisen' maailmansodan. E n ­nustuksien
mukaan -työttömiä tulee
olemaan vähintäin 750,000.
Sitten toimen maailmansodan työt­tömien
lukumääirä o l i kotlceinlinil-laan
helmikuussa 1955, j o l l o in töitä-etsiviä
oli 619,000.
V i r a l l i s t en selostusten mukaan
työttömyyddn lisaantymmen johtuu
työvoimamäärän lisääntymisestä,
tiukasta rahapolitiikasta* j a kriisistä
eräillä teollisuusaloilla:
Äsken pitämässään radiopuheessa
entisen liberaalihallituksen terveys­ministeri
Paul Martin maalasi syn
kän kuvan kuluneelta neljän k uu
kauden ajalta, jona aikana Diefen-bakerin
hallitus on ollut tehtävis­sään.
: Hänellä oli ilmeisesti poliit­tiset
tarkoitukset mielessään, mutta
hän siitä huolimatta loi totuuden­mukaisen
kuvan. *
"Osakehinnat ovat laskeneet. On
ollut yleistä iaslnia tehtaiden myyn­neissä^
vähittäismyynneissä j a tava­r
a in kuljetuksessa j a monilla muilla
a l o i l la on tapahtunut laskusuuntaa",
selosti entinen ministeri. .
""Sadattuhannet henkilöt ovat i l ­man
työtä j a hallituksen virkaili­j
a in ennustuksien mukaan työttö­myyttä
kuluvan talven aikaria tulee
kana sodan jälkeen— ellei jotain
tehdä ja tehdä pian tilapteen joh­dosta."
Martin arvosteli ankarasti halli­tuksen
kauppapolitiikkaa. VCanada-laiset
ministerit menivät leiJQnar
maisesti Washingtoniin' ja palasivat
lammasmaisina". Hän o l i myös huo­lissaan
kansallisen terveysvakuutuk­sen
suhteen.
On poikkeuksellista, että entinen
ministeri käsittelee asioita n i i n suo­rasukaisesti,
varsinkin kun hallituk­sessa
. ollessaan hän kannatti sitä
politiikkaa j a niitä tekijöitä jotka
synnyttivät nykytilanteen.
Konservatiivien taipumuksena on
ollut syyttää liberaaleja, väittäen
heiltä perineen sekavan tilanteen.
Pääministeri Diefenbaker on selos­tanut,
että työttömyydestä puhumi
sella voidaan johdottaa canadalai-set
panikkiin talouskriisiä kohti.
Työttömien on kuitenkin vaikea us­koa,
että se o l i s i ainoa syy heidän t i ­lanteensa
pahentumiseeni
NeuvostpUitoh opiskeli­joita
Ictiisuttuvieraiier
maati ;Britanmassa:'^
• Lontoo. —^ Britannian opiskeli­jain^
j a : nuorisojärjestöjen esityk­sen
johdosta pn kutsuttu ^300 neu­vostoliittolaista
^, y i i ^ r a i l e m ^n Bri­tanniassa
pieneniniissä ryhmissä
seuraavan 12 kuukauden aikana,
olemaan eneipmän kuin minään ai- Vierailut kestävät kolme viilätoa.
Työttömyysvakuutusta koske­vat
säädökset ovat varsin moni­mutkaiset
j a sen johdosta työttö­mäksi
joutunut henkilö usein jou­tuu
tiedustelemaan vakimtnksen
saannin ehdoista..
' Aika ajoittain työttomyysvä^
kuntuslaitos Julkaisee s i l l e esifef-tyjäkyt^
ybsiä j a vastaukset n i i -
bin. Knka tahansa asiaan kiin­nostunut
henkilö voi tiedustella
vakuutusasioista työttomyysva-kuutuslaltokselta.
Suomalaiset
voivat myös kääntyä Vapaus-Ieh-den
puoleen j a koetamme^ hank­k
i a tiedusteluunne oikeat ^vas­taukset
• •
K y s y m y s : . O l i n jatkuvasti töissä
4 vuotta, jona aikana maksoin työt-
. tömyysvakuutusrahastoon. Erosin
tehtävästäni j a nyt opiskelen päivi­sin
enkä saa minkäänlaista ansiota^
Olenko oikeutettu nauttimaan työt­tömyysvakuutuksesta
kun en voi
o l la ansiotöissä opiskelun johdos­ta?
Kun jäin työpaikastani jätin
vakuutuslurjani paikalliseen toimis­toon..
Mitä minun olisi nyt tehtävä?
Vastaus: Työttömyysvakuutuksen
saanti edellyttää, että henkilö on
halukas j a kykenevä tekemään an­siotyötä.
• E l l e i vakuutuslaitos ole
suositellut opiskelukurssia teille, te
ette : täytä vakuutuksen saannin
edellytyksiä tällä kertaa. K u n olet­te
^ päättärfeet opiskelutoimintanne
j a eföitte' ansiotyötä teidän tulisi
rekisteerata palkalliseen toinustoon
j a teille maksetaan vakuutusta ellei
sopivaa tyÖtä löirdy.
K y s j ^ y s : Mieheni on iäkäs, mut­ta
on inakäanut' vakuutusrahastoon
alus(a"läfitien. Jos hän 'jää tehtäi
vistään'tai sairastuu' voikohän
nauttia vakuutuksesta?
Vastaus: Työttömyysvakuutuslain
mukaan teidän miehenne' on tur­vattu
t^röttömyyttä vastaan, jos hän
on halukaSi menemään töihin, mul­ta
ei .ole . tilaisuudessa löytämään
sopivaltVtyötä. Voidakseen nauttia
vakuutuksesta on hänen osoitetta­va,
että hän on työtön j a valmis te­kemään
työtä, jos sopiva työpaikka
löytyyjsj^läkkeelle siirtyessään,' jos
hän ei;:öte halukas tekemään jota­k
i n toista työtä, niin hän e i ole
oikeutetta nauttimaan vakuutuk­sesta.
> Työttömyysvakuutuslaki ei
turvaa satirautta vastaan. Mutta jos
hän :on .työtön j a sairastuu vakuu-:
tuksesta nauttiessaan, hänen vakuu­tusmaksunsa
jatkuvat sairauden
qjan."'"^
K y s ; ^ y s : Onko työttömji^svakuu-tustoimistolla
oikeus vaatia minua
ottamaan 'ansiotöitä k:otipaikkakun-tani
ulkopuolelta? Olen > aina työs-kennellyt
^täällä.
Vastaus: Siinä on huomioitava tar
pauksen yksityiskohdat. Jos te olet­te
yksinäinen täysikäinen henkilö.
mahdollisesti teidät voidaan va\
ottamaan vastaan työpaikka toi
ta paikkakunnalta, jos näyttää
tä, että Omalla paikkakunnalla
ei ole työmahdollisuuksia lähit
vaisuudessa. Mahdollisesti sitä
voida vaatia jos teillä ^on perhe'
vollisuul^ia tai olette nuori ja vi
asutte kotonanne. Kaikki nämä
kat on huomioitava.
Kysymys: Kuinka viimekäde
ratkaistaan erimielisyydet työt
myysvakuutusta koskevissa asioisi
; Vastaus: Lopullisen ratkaisun s
rittaa sovintotuomari. Teidän ai
mustanne käsittelevä virkaili
päättää siitä ensiksi. Jos ette c
hänen päätökseensä tyytyväim
n i in VQitte'vedota asiasta sovint
lautakunnalle j a eräissä tapauksis.
voi vielä vedota sovintotuomari]]
Tähän tehtävään on vakuutusla:
nojalla nimitetty tuomari ja bäm
päätöksensä on sitova.
Kysymys: Minulle on selostetfi
että kuukausipalkkaa tai vuosipall
kaa nauttiva henkilö jää vakuutut
sen ulkopuolelle kun hänen at
sionsa ylittää $4,800 vuodessa. ;^ui
ta tuntipalkasta nauttiva henkii;
maksaa vakuutusrahastoon, vaikki
hänen vuositulonsa olisi paljot
enemmän. M i k s i ? '
.-Vastaus: Siihen on kaksi syyti
Tuntipalkkatyöiäiset vaikka heiliä
onkin korkj^apalkka, ovat alttiimpia
väliaikaiselle työttömyydelle kuin
vuosipalkasta nauttivat henkilöt
Yleensä vuosipalkasta nauttivilla
henkilöiUä on suhteellisesti pysy­väinen
työ eikä heihin vaikuta väli­aikainen
työttömyys, mikä voi jolh
tua: huonoista sääsuhteista, tavarain
puutteesta^ai muista sellaisista te­kijöistä.
Tämän johdosta y l i $4,800
vuosipalkasta nauttivan* henkilön ei
katsota tarvitsevan vakuutusturvaa.
Toisaalta tuntipalkkatyöläisten pai*
kat vaihtelevat huomattavasti yli­työn
taivtyönvä^yyden johdosta J a
muista seikoista. Sen johdosta 1DI^
vaikea arvioida etukäteen vuotuista
ansiota. Ensimerkiksi; ammattityö;
äinen rakennusalalla voi ansaita
hyvin yhtenä vuotena, mutta spuj
raavana vuonna työn vähyyden johj
dosta hänen ansionsa voi huom^jtta}
vasti laskea. Näin ollen, jos tuntij
palkkatyöläisen kohdalla olisi # i |
määrätty ansioraja, hän olisi trosij
naan vakuutuksen ulkopuolellaija
toisinaan vakuutuksen alainetf^jf
mahdollisesti jäisi ilman vakuJjtu*
turvaa juuri silloin kun faän:^t|
tarvitsee.
. — vPohjois-Amerikka, mukaanluj
k i en Mekslkko, on pinta alaltaaq
miltei kaksi kertaa n im suuri kuin
Eurooppa. > »
— ^ N i i l i - j o e n laaksossa Egytissa^otf
n. 13,600 neliömailia viljelyskelpoi*
ta maata. ^
PÄIVÄN PÄKINÄ
Kannattaako isiHä todella itkeä?
rilla
Entä milloin sitten voitaisiin suo­rittaa
ensimmäiset avaruuslennot
LVM-suunnitelman mukaan? E n ­simmäinen
raketti kuuhun voitaisiin
lähettää jolloinkui w . 1960—65 vä­lillä
sekä Venukseen j a Blarssiin vv.
1962-67 yäliUä.
Lontoo^ George Page W i l -
lingtonista i l m o i t t i , että hänen leh­mänsä
"BluebeU" on kuoUut Page
on väittänyt että 32-vuotias lehmä
o l i vanhin maailmassa.
Elämänsä sdkana ''BluebeU" syn^
n y i t i ^ vasikkaa j a kuollessaan lian~
kantoi vasikkaa. Kuolema johtui
m y r k y l l i s e a ruohon juomisesta.
f f . V a s t a t k a a arv. Vapauden
toimittajat seuraavaan; Te olette^
osoittaneet lisääntyvää huolenpi­toa
j a heUyyttä k a i k k i a nUtä pie­nempiä
kohtaan; j o i ta uhataan t a i,
j o l t a te luulette uhattavan väki-^
vallaUa. Te. olette k i r j o i t t a n et
mahdollisimman paljon ihmistunr
teisUn vedoten sUtä: yaaiastaf
mikä teidän käsityksenne'makaan';
uhkaa naisia, lapsia j a miehiälcln i
ydinaseiden kokeilusta; T e olette
puhuneet mabdollisJunman v o i -;
> makkaasti siirtomaakansojen sor-toa
}a;j»rjnattanusta vastaan. Onpa
- i e i l t a ' l ö y t y n y t ; tnhhepurkank^
^ a canadalaistcn feorastamojen
cläinrääbhäylKenldn' t u o m i ta
^ n u K h t u u i s t i tehty! Siatta mik­s
i ette esittänyt minkäänlaista
-protestin sanaa siltä k u n venäläi­set
litaettivät sputnikinsa ava-musmattastajaksi
viattomain ja
avuttoman koiran, Laikan->^. ?^
Tähän tapaan kujoitti meille
mennäviikolla eräs torontolainen
kansalaisemme, joka kertoo luke­vansa
melko säännöllisesti naapuria
Vapautta, vaikka el. olekaan aina­kaan
vielä lehteämme tilannut, V a ­litettavasti
k u i e e n lähettäjä on jät-tän;
yt nimensä Ja'osoitteensa pois.
ohutta k u n asia on»9äiidan ,miele^',
kibitoinen, n i i n ; yritämme"^jotöakia
sestl. Toivomm&^valn/ että k.o, hen-
>kilö saisi luettavakseen tämän j u ­tun^:
Kaikkien väärinkäsitysten välttä­miseksi
on kaiketi sanottava, että
allekirj'oittanut on aina kannatta­nut
eläin^ojeluyhdlstysten työtä j a
yleensä eläinsuojeluaaletta. Toisi­naan
tuntuu:;; k u i t e h k i n ' siltä; että
eläinsuojelulakien alaisuuteen p i ­täisi;
i ^ a d a . : ainakin r asekuntoiset
nuehetkin, ettei heitä voida . . .
no sanomatta parempi.
Toteemi" on syytä todeta, että
Laika-koiran kovan kohtalon vuoksi
on viettänyt unettomia öitä jotkut
muutkin'hellätunteis^ ihmiset Sa-tuinune
kerran kuuntelemaan m i t en
radion välityksellä' .haastateltim
"kadun miehiä" j a " - n a i s i a " tästä
asiasta. Enemmistö haastateltavista
tuntui olleen sitä mieltä; e|tei yh­destä
koirasta t a r v i t s i oikein Suur­t
a kopua pitää vaikka se uhrattai-s
i i n k i i i tieteen hyväksi,
Mutta eräs naisimmeinen-itki n i in
sydäntäsärkevästi, että tekoham­paat
i tuntuivat kolahtaneen kurkun
nieluun saakka. Hänen "linjansa"
-mukaan venäläiset ovat "dikaatto-t
e j a " . j a julmia; yenälSset ovat
epainbimijlisiä toislaankin kohtaan.
siksi m ole ihme, vaikka he lähet­tivätkin
kolr^pa^ran; avsrauteen yk-sinlentba
suorittamaan.' '
perusolemukseltaan juuri sitä - sa­maa
itkua j a valitusta, mitä britti­läisten
ja eräitten täkäläisten­k
i n eläinsuojeluyhdistysten toimes­ta
harjoitettiin silloin k u i n s u u r -
sputnikista ei voitu muutakaan
sanoa. ' • .
J a hyvä on, että näitä helliä t un
teitä riittää eläinparoillekin, aitfa
Laika-koiraa myöten.
Mutta yksi asia. a l l e k i r joutanutta
IbmetyttäärMissä olivat nämä eläin-suojeluaatteen
innoituksesta helpos­t
i itkevät herrat j a ; rouvat s i l l o in
k u i n esimerkiksi Yhdysvalloissa am­muttiin
joitakin vuosia sitten api­noita
korkeuksiin j a ne tulivat siel­tä
paistuneina takaisin maahan?
E i kuulunut sUhen aikaan iOoia
eläinsuojeluyhdistysten herroilta j a
muilta narreilta. Totta puhuen,
emme itkeneet mekään s i l l o i n , em­mekä
itke jirieläkään,. edes niiden
apuioiden kohtaloa, sillä käsityk­semme
on, että ihmisillä on sekä
oikeus : että velvollisuuskin uhrata
joitalcin eläimiä tieteen j a edistyk­sen
byväkst Jos e i näin o l i s i tehty,'
kituisi tälläkin kertaia-miljoonla sel­laisia
ihmisiä, j o t k a elävät nyt norr
maaltsta^lämää vainen vuoksi k un
tiedemiehet ovat eläimillä kokeillen
vieneet edistystä eteenpäin; kehittä­neet
uusia leikkaus-, lääke- Ja hoi­tomenetelmiä
jne.' Vielä tänäkin
päivänä pidetään ihmistea toimes­ta
satoja eläimiä jatkuvasti saurainä;
jotta hiistä saadaan lääkeaineita Ihr
misten, terveyden' ylläpitoa' varten
lukijamme tietävät, että tämä o l i tavallemme vielä yksi esimerUc^
Viime viikolla tuli: Yhdysvalloistf
l i e t o , että sikäläiset johtavat tiedo-miehet
t^iekevät l i y t k i n s^^
eläinten iähettämiselcsi avaruuteen
Änaerikkaläisten U
koitukseria^ on ipanna sate
mJrtkUstajikst ^rottia i ja apinoit^
koska ne ovat biologisesti läheni'
pänä ihmistä k um koira. i
^ilShitfa v a i k k a ' tällaisia suqnniteF
mia on tehty ja niistä julkisesti
pUhuttui^ÄääB ?<a^
tys i e i cflB tietääkseinm lähettänj*
yhtään protestia tätä pikapuoli?
YhdjreVaUoisM
'•1uä-?yiasis^ V\ •
i i e siis liailuämme ipuolestanuni
lQ#ä: K t a itkeä m
lottaa yhden köu-an kohtalosta si^
l o in k i i i h yse sattuu olemaan av»
ruudessa Neuvostoliiton tiedenu»
ten jälhettämänä, mutta olla vaiti ja
i l o l t a k i n k u i n Y h d y s v a^
tieilemlebet ^kevät tai suunnitteli
irat aam^^^ :
t a i pitäisikö meidän omata h i |
mah tasapuolisuutta puoleen ja m
— j a k a i k k i ajattelevat Ihmiset £^y-,
väksyyät sen. ' - - -
selvittää täti ongelmaa" Bairi" j u l i ^ Maallmätt toljaBksm TorontolalseUe nimettömälle'vs-seen?;
Ja^siunätuksi lopuksi: Vaildta ka»
hatammekm sydämellisesti elaij
suojelupefiaatteita, me olemme»»
i e n k i n ' atä "mieltä, että ihmissuo-j
e l u j a Inhimillinen edistys on sn;
tenkin tärkeämpää. Siksi cnune
mielestämme loukkaa pienenunass»
kääri "määrässä elähiSMpjelupenaa^
teitä vaDdta hyväksymrockui, e»?
eläimiä voidaan k o k e i l u t a r k o^
sessa käyttää tieteen j a ibm^
nan hyväkä niin Neuvostohitos»
Jrtiin SuomesM j a täaUa Conadass*
M n - - - i Känsäkoura. * _ i