Vapaus, February 18, 1964

              Sivu 2 Tiistaina, helmik. 18 p. Tuesday, Feb. 18, 1964
INDEPENDENT L A B O R O R G AN
\ rAPAUS O F F INNI SH C A N A D I A N S
,tLIBEf?1Y) Establiihed Nov. G, 1917
Edltor; W. E3clund ? ' Manager: E. Suksi
Telci)Hone:.Office 674-4264 — Editorlal 674-4265 -
Publlshed thric4.\veek>3?: Tliesda^^! Thm;«d6y» Q»d 4^tiii;days, byVapa.Ui
Publishing Co. Ltd., 100-102 Elm St. West. Sudbuiy. Ontario, Canada.
Mailing addrcss: Box 69
' Advertising rates Upon appllcation. translations frcc of charge.
Authorizcd as sccon,d class mail by.ttts pbsb 0|fice,t*part!ment, Ottawa,
and foi-jpäyiäeut of postäfte. In cäsh. '~
M v n. h.? tn C l h- C A N ADI A N L A N G U A G E P R E 8 S
tlLAIJSUINNÄT
Canädassa: 1 vk. $».tib. 6 kj;, Sf7B ' .UtiArssa-
- :) 3 kk. 2.7'5 . Suomessa:
1 vk, $ift.W^p kk. $5.25
1 vk; iö.50'6 kk. 5.75
Talouaohjelmamme heikkoudesta
Tämmilcuuh 1 öpuUa pitämänsä puheen yhteydessä va­roitti
irähaministeri Walter Gordon jälleen Ituulijoitaan, että
niäämme talous ja koko tuleva kehitys on suuressa vaarassa
jos ekonomiamme avainasemat ovat ulkomaisten omistajai-n
kontroIMssa. Hän antoi meidän mielestämme: aivan oikein
ymmärtää, että jos Yhdysvaltain pääoma saa jatkuvasti lu­jemman
otteen maamme ekonomiasta, se tulee pakosta vaa­rantamaan
Canadan itsenäisyyttä ja tulevaa kehitystä
yleensä.
Tosiasia onkin, että kun ulkmaalainen pääoma on kuskin
pukilla sellaisissa ratkaisevan tärkeissä perusteollisuuksissa
kuin' öljy, luonnonkaasu-, rautamalmi-, nikkeli-, auto-, alu­miini-,
asbesti- ja monet muut teollisuusalat, niin se vaikuttaa
haitaUisesti ei vain ma«n taloudelliseen kehitykseen vaan
m^ös hallinnollisiin kysymyksiin. Tunnettu tosiasiahan on,
että rajan eteläpuolella olevat "emäyhtiöt" ovat jo kieltäneet
canadalaiset alayhtiönsä myymästä tuotteitaan esimerkiksi
Kiinaan^ ei siksi että se olisi huono kauppa* vaan oiimen-omaan
siksi^ kun Wa.shinf»ton ei sitä salli poliittisista syistä!
Kaikki tämä huolestuttaa oikeutetusti rahaministeri Wal-
.ter' Gordonia ja montaa muutakin ajattelevaa porvaripoli-tiikkoa—
työväenpuolueista ja -järjestöistä puhumattaakan.
Mutta kaikesta tästä huolimatta mr. Gordonin hallituk­sen
edustajat allekirjoittivat jokin aika sitten Wa«:hin?7»oni.s-sa
Columbia joen suunnitelman, mikä antaisi asiallisesti pu­huen
koko tämän suuren joen vesiresurssit Yhdysvaltain kon­trolliin
niin Yhdysvaltain kuin Canadankin puolella rajaa ja
vaarantaisi Canadan taloudellisen kehityksen siltä kohdalta!
Columbiajoen suunnitelman ratifioiminen ei suinkaan vä­hentäisi
ulkomaalaisen pääoman kontrollia ja vaikutusvaltaa
Ganadassa, mistä rahaministeri Walter Gordon puhuu — ja
puhuu epäilemättä sydämensä kyllyydestä — vaan pahen­taisi
edelleen tilannetta.
UUSI T A L O U S O H J E L M A T A R P E E L L I N E N
Ylläesitetyt t.ösia.siat ösoittavaty että Canadan nykyinen
ja molempien hallitu.spuolueid€n omaksuma talousohjelma
kaipaa perustavaa laatua olevaa muutosta ja korjausta.
Ottakaamme muutamia esimerkkejä siitä, mihin viralli­nen
hallituspolitiikka on maamme vienyt.
Yleisesti myönnetään esimerkiksi se, että vuosi 1963 oli
Ca;iadassa suhteellisesti puhuen "hyvä vuosi". Vjralli.set ti­lastotiedot
osoittavat, että koko kansallistulomme (tuotettu­jen
tavarain ja palvelujen yhteinen arvo) kohosi 3 miljar­dilla
dollarilla, nousten kokonaismäärä $43 miljardiin, edus­taen
s» siis kaikkien aikojen tuotantoennätystä. Samoin nou­sivat
yhtiöiden voitot ennätystasoon, mutta siitä huolimatta
vallitsi maassamme kroonillinen työttömyystilanne, ollen
työttömien määrä alhaisemmassakin tasossa ollen yli 300,000.
Toisena esimerkkinä voidaan mainita autoteollisuus, jon­ka
myynnit nousivat myös ennätystasoon viime vuonna. Mut­ta
sen sijaan että nämä autot olisi valmistettu täällä, Cana-daan
tuotettiin viime vuonna Yhdysvalloista $550,000,000 ar­vosta
autojen osia. Jos nämä autojen osat olisi tehty rajan
tällä puolen, siitä olisi saatu 45,000:lle canadalaiselle työ-
:paikat! • /
Canadasta myytiin viime vuonna 19 miljoonaa tonnia
rautamalmia Yhdysvaltoihin ja muihin maihin, mutta samaan
aikaan me tuotimme rauta- j a terästuotteita ulkomailta siinä
määrin, että ne maksoivat meille 15 kertaa enemmän, mitä
saimme ulkomaille myydystä hyvästä ja arvokkaasta rauta­malmista!
•
Toisaalta on muistettava, että nykyisin toteutettavan au­tomatisoinnin
johdosta menettää arvioalta noin 40,000 cana-dalaista
vanhat työpaikkansa joka vuosi.
Nämä ovat niitä tekijöitä, joiden perusteella aina lisään­tyvä
määrä canadalaisia katsoo, että tällainen, komento ta­louskysymysten
hoidossa ei voi rankaisua aiheuttamatta pit­kää
aikaa enää jatkua.
Meille esitetään tietenkin vanhojen puolueiden standarl:
tiveruke, että Canadalla ei ole riittävästi pääomia oman teol­lisuutensa
rahoittamiseksi, ja jos olisikin, ei löytyisi riittävän
suuria markkinoita teollisuustuotteillemme. Tosiasia on tie­tenkin
tässäkin tarua kummempi. Vaikka nykyisiä varustelu­menoja
ei vähennettäisi kuin yhdellä kolmanneksella — ja
niitä voitaisiin monen asiantuntijan selostuksen mukaan vä­hentää
ainakin kahdella kolmanneksella — ja siten säästetyt
varat käytettäisiin esim. laajakantoisen.. rake*nnusohjelman
hyväksi, yksistään sillä teolla' voitaisiin vähentää tuntuvasli-työttömien
määrää. Ja silloin kun Canadaan tuodaan ulko­mailta
vuosittain 3,5—4 miljardin dollarista arvosta teolli­suustuotteita,
on kerrassaan järjetöntä puhua kötimarkkinain
kannattamattomuudesta.
Mitä tässä yhteydessä tarvitaan on se, että hyljätään van­hojen
puolueiden tuhoisaksi osoittautunut Wall Streetin pank­keihin
sidottu talousohjelma ja omaksutaan sen tilalle uusi,
Ganadain omia kansallisetuja palveleva ohjelma, jonka täy­täntöön
soveltaminen ei suinkaan vaadi yhteiskunnallisen
elämämme uusimista ja mullistamista, sillä nykyisenkin yh­teiskunnan
puitteissa voidaan nykyistä paremmin palvella
kansallisia etuja, kuten on esimerkiksi Öuomen, Ruotsin ja
eräitten muidenkin porvarillistön maiden esimerkit meille
viimeaikoina osoittaneet.
Autoteollisuus ja palkankorotukset
Huomioiden sen tosiasian, että Yhdysvaltain jättiläisko-koisten
autoyhtiöiden voitot ovat kaikkien aikojen ennätys-tasossa,
5a että jatkuvasti kehittyvän automatisoinnin joh­dosta
saavutetaan vähemmällä työvoimalla jatkuvasti uuiia
tnötantoennätyksiä, autotyöläisten unio (UAW) on esittänyt
YhdysValtiam presidentti Johnsonille, ett
nyt myöntää työläisilleen huomattavan palkankorotuksen
I SYNTYMÄ-
I PÄiVIÄ I
WMmmmmmmml
Emil Il^iikilai?rSödlh\Pöicupi
Ölit, täyttää' (äiiÄäiii^lielmikuiin 18
pnä 60 vuolta. ;
Lovisa Hill, F o j l Winiam (West
mounfc sairaalassa) täyttää känään,
lieliiiiikuun 18 -pnä dat, vuolta.
Yhdymme siikulai.stcn ja
vain onnentoivotuksiin.
ja tulta.-
Canadan valaan-
{»yytäjitle uUsi sopimus ,
Vancouver. — Canac\an ainoa va-laanpyyntilaivue
ryhtyy toimintaan
tänä vuonna United Fisheimen a n '
A l l i e d Workers-iunon allekirjoitet-
Uia työnantajain kanssa uuden työ
x^htosopimuKsen 5 pyyntilaivalla
työskentelevälle merimiohelle ja
100 valaanjalostuslait V:sella työs­kentelevälle
työläiselle.
-Uuden sopimuksen mukaan m a k
S e t a a n merimiehille ja muille va-laanpyyntiopeiatioon
osallistuville
työläiselle enemmän hyvitystä jo-
'caista kiinni saatua valasta koh^
den.
Työnantajana on Western Cana
.la Whaling-yhtiö, joka on British
Columbia Packers- ja japanilaisen
!'aiyo Gyogo-kalastuäyhtiöiden ala-
.htiö.
Kuusi kuukautta kestävä pyynti­kausi
afkaa huhtikuun l päivänä;
ItäAfrikau (SdnfiHiäftllffÄ', Tanganyi^;J K e i ^ i a n ja iit^im äs­keiset
tapahtiiiHfti vallaukeikauksincen Stt^^jÄlljrissa jajsoiä^y^^
niisincen iflujssa maiisisa ovae^^
laista j a täysin VafshiätafsCflU^^ sai
vun häivcUyä tapahtuihien yltä on voitu tehdä se yleinen johtopäätös
että Sansibaarin j a ntuW"Itä'Afrittan tapähtaMieik< VätiHä' on melkoi*
ncn ero. Sansibaarin vallankeikaus merkitsi vähemmistön suistamista
vallasta ja ^'vasemmistolaisemman" enemmistöpuolueea vallanottoa.
Sotilasliikchtimiset Keniassa, Tanganjikasta j a Ugandfassa sen sijaaä
ovat olleet, kiiten Y K : n pääsihteeri U Thant asiaa luonnehti, pikku­lasten
hampaiden saantiin verrattavia kasvuvaikcuksia, j o i l l a kuitenkin
on vakavatkin piirteensä.
TAMMIKUUN KE5KILXMPO CElSIUS-ASrBSSA.
si eLvalkoisten siirtolaisten ^suhteel-liscn'
säuri osQtis väestöstä" (66^000
kaikkiaan 7,3 miljoonasta) ole näyt­tänyt
aiheuttaneen suurempia vai­keuksia.
Somalian aluevaatimukset
pohjoisessa j a kaikille Afrikan
i'naille yhteiiset puIVnat— pääomien
puute, vienti- j a tuonUhintoj.cn epä­suhde
ja työttömyys — ovat lisä-taakkoina
Jomo Kcniattan hallituk
selle.
"VAKAA TANGANJIKA"
Tanganjika, jota on pidetty Af­rikan
vakaimpiin kuuluvana-maana
on kaksivuotisen itsenäisyytensä ai­kana
osoittanut käytännössä, että
afrikkalaisvaltio voi hoitaa moni­rotuista
valtiota myös entisen isän:
tärodun tyydytykseksi. Heimo-on-
•^QXtneX, jotka ovat Kenian pahin
vitsaus, ovat ainakin toistaiseksi
olemattomia Tanganjikassa, jossa
Kenia on Itä-Afrikan maista se;
josta eniten on kirjoitettu' ja pii-hilttu,
aluksi vuonna 1953 puhjen­neen
Mau mau-kapinan ^yhteydessä
ja nyt parin viime vuoden aikana
Xeniairttsenäisyyttä luotaessa.
, Kun, brittien julistama poiKkeös-lila
Keniassa vuonna 1960 lakkau­tettiin
ja poliittisten puolueiden
toiminta tuli sallituksi, perustettiin
ma<ihan yhtenäinen poliittinen puo­lue
K A N U . E i kestänyt kuitenkaan,
pitkääkään aikaa ennen kuin siitä
irtosi oppositioryhmä KADU, joka
perustamisestaan alkaen julistautui
pienten heimojen asianajajaksi vas­takohtana
,KANU:lle joka huoli
matta kikujen ylivoimasta sen pii­rissä
halusi olla kokoava kansallinen
.yhmitlymä.
T A I S T E L U PERUSTUSLAISTA
Perustu.slakineuvottelui.ssa, joita
käytiin Lontoos.sa vuonna 1961 —
19Ö3, K A l ) U : n edustajat «njoivat Uit-
(btasavallan muodostamista KA-NU:
n vaatiessa voimakasta keskus­hallitusta.
Kenian valkoiset siirto­laiset
ja brittiläiset isännät Lon­toossa
kallistuivat K . \ D U : n p u o l cl
le siitä huolimatta, että Jällä puo­lueella
oli rajoitettu kannatus ja
että sen c u s l a m a liitlovalliomuoto
antoi mahdollisuudet maan pir.>Jtou-lumiselle.
Ratkaisutaistelu käytiin
viime lokakuu.ssa. KADU ilmoitti
aikoeslaan irroittaa kolme aluetta
ilseniii-siksi valtioiksi. Silloin nousi
K A N U ; parlamentissa .'kapinaan',
siiltkötii K c n i a : l i l l e Lontooseen kc-noitlaeir
tätä palaamaan kesken
neuvottelujen koliin: . Kenia julis­tettaisiin,
itsenäiseksi väliltömä.sti. (tiin maan yksityisomistusta, mutta
Silloin I^ontoo perääntyi ja perus, j maassa on voimakasta vetoa perin-tuslakia
muutettiin K A N U ; n toivo {teelliseen yhtcisviljclyyn.
.naaii suuntaan. KAUU:n johtaja
Robert Njjäla puolestaan ilmoitti
t i o h ; . föiylssä olevien- palkoista.
Vaikka' Tänganjllcassa ohkirt välliri-i^
tit rotUVauha, oji palkkakysymyk-seijf
;yh^^^^ kiin­nitetty
huomiota myös armeijan
johtoasemissa oleviin englantilai­siin.
Yleistä palkkatyytymättömyyt-tä
on myös muilla aloilla. Mahdolli­suudet
nostaa palkkatasoa ovat kui­tenkin
vähäiset Verrattuna Gha­naan,
jonka elintaso on mustan Af­rikan
jollei korkein niin ainakin
liorkeimpij^, on tanganjikalaisrke-nialainen
elintaso kolmannes. (Ar­vioitu
vuositulo asukasta kohden
Ghanassa 810 mk Tanganjikassa
216 mk.) Työttömyys on myös laa­jaa,
varsinkin Keniassa.
liONSERVATIIVINEN UGANfrA-Taloudellinen
pohjatilanne— on
myös kolmannessa, armeijakahina-maassa
Ugandassa samanlainen
kuin Tanganjikassa ja Keniassa.
Yhtäläisyys menee jopa niin pitkäl­lä,
että sotilaiden päiväpalkka on
sama kuin Tanganjikassa. Toisaal­ta
se on näistä maista konservatii­visin.
Maan johtajan Milton Oboten
toimintamahdollisuuksia rajoittavat
heimopäälliköt, jotka haluavat yllä­pitää
entistä heimovaltaansa ja vas­tustavat
nykyaikaisia uudistuksia. .
LIltTOVALTIOHANKE
Yllämainitut kolme maata ja San-sibar
ovat viime vuoden aikana käy-heimoja
ön kolminkertainen määrä nect neuvotteluja maittensa sulat-
(120—48") Keniaan verrattuna.
Tanganjika on käytännössä yh­den
puolueen.' presidentti Julius
Nycrcren TANUrn johtama valtio.
Myös TANU:n (ja Tanganjikan)
tavoitteena on sosialismi sen-moni­selitteisessä
afrikkalaisessa muodos­sa.
KylätasoUa on maa.ssa (ihanan
ja Intian esimerkkien mukaan run­saasti
oma apu-ohjelmia, joiden
avulla rakennetaan teitä, kouluja
yin. Maataloudessa on osuustoimin­nallista
yhteistyötä varsin runsaasti,
kuitenkin pääasiassa miMkkinoin-nin
piirissä. Maala on sekä yhtoi.s-etlä
yksilyisomisluk.se.ssa. Maail­manpankin
Tan^anjikallc laatimas­sa
kehilyssuuimilelmassa suositel­luista
Lontoosta lokakuun 20. päi-l teestä. Tämän vuoksi on linjaksi
väjiä piti KANU:n johtaja Jomo omaksuttu myös yksityisen pää
sekä muita parannuksia ja siitä
h u o l i m a l l a , l a s k e a a u t o j e n sa
hintoja.
Autotyöläisten unio esitti tä­män
harkitun katsantukantaii-sa
vastatessaan pres. Johnsonin
tammikuun 20 pnä esillämään
vetoomukseen, eltä,"hän ei näe
mitään syytä inflaatioon johta­v
i i n palkka- ja hintaloimenpi-l
e i i s in tänä vuonna".
V a i k k a hän ei maininnutkaan
autoteollisuutta nimellä, niin
presidentti Johnson larkoilli
lausunnollaan kuitenkin aulo-leollisuutla,
missä tulee en.si
kcsänäesilie tärkeät palkka- ja
lyöehloneuvoUeiut.
• Autotyöläisten union kirjees­sä
sanotaan, että jos .suuret au­toyhtiöt
suostuval palkkojen
tuntuvaan koroUamiscen ja
muihin parannuksiin ^ - lukeu- poistamista Keniasta, harjoittaa
puolueen : luopuvan erillisvaltio-liaiikkeisla
— toistaiseksi,
ralaltuaan perustuslakineuvotte
l'AAOiMIEN PUUTETTA
Teollisuuden luomisessa kärsii
Tanganjika niin kuin kaikki muut­kin
Afrikan maat pääomien puut.-
li^bkkuun 14 paf . t ^ ^ ;
- U^:»'; eduskuntaryi
jbli^^a' kansan-
Kiiti^ilibn CO vuoi
llUheen^
ofgissä.
Hertta Kuusinen syntyi 14. 2.19()4
Luhangalla maisteri Otto V i l l e Kuu­sisen
vanhimpana tyttärenä. Kou­lunsa
hän aloitti Jyväskylässä jat­kaen
sitä Helsingissä v. 1922 asti,
j o l l o in siirtyi isänsä luokse Neuvosr
toliittoon. Moskovassa hän Jjatko|
opintojaan, toimi kirjastonhoitajana
ja tutustui monipuolisesti marailai-seen
kirjallisuuteen. .Kommunisti­sen
nuorisoliiton kautta liänäiitiei]^-.
sä kulki Suomen kommunistien
puolueeseen, jonka- jäsen Hertta
Kuusinen on oUut vuodesta' 19^0. .
Vaikka"^Hertta Ruusisfen nimi; on
tullut maamme työväenliikkeessä
yleisesti tunnetuksi vasta sotien jälr
keen, olisi väärin luulla, että Hän
vasta silloin alkoi toimintansa. Hert­ta
Kuusinen osallistui aktiivisesti
fasiäminvastaisöeii taisteluiiri nisäm­me
kamaralla jo 30-luvulla ja joutui
sen vuoksi ohranan pidättämäksi V.
1934. Hän sai miltei viiden vuoden
tuomion, minkä hän kärsi muidon
poliittisten naisvankien tavoin Hä­meenlinnan
Ke.skusvankilassa. So­dan
alkaessa v. 1941 häi^et sodanvas­tustajana
vangittiin, uudelleen. I l ­man
tuomiota järjestetty 'turvasäi^
lö" venyi neljän vuoden pituiseksi.
Se päättyi vasta välirauhansopimukr
seen syksyllä v. 1944, jolloin Hertta
Kuusinen muiden sodanvastustajien
kans.sa pääsi vapauteen.
Siitä ajasta lähtien on Hertta
Kuusinen ollut näkyvimpiä hahmo­ja
maamme kansandemokraal tisessa
ja kommunistisessa työväenliikkees­sä.
Hän tuli S K P : n johdon jäsenek­si
syksyllä 1944 pidetyssä puolue­konferenssissa,
minkä valinnan
'Ttyös p u o l u e e n 7. cdustajakokmis v.
1945 v a h v i s t i . Siitä alkaen han on
kuulunut .^KPn k a s k u s k o m i t c H u n ja
;<:eniatfa Nairobissa puheen, jossa
hän varoitti imperialisteja yrityksis­tä
tehdä Keniasta toinen Kongo.
oman. lähinnä ulkomaisen, panos.
Sille on taattu lainsuoja, ts. koi-va-ukset,
mahdollisen kansallistamisen
Itsenäineii Kenian hallitus takaa, j vafalta. Pääpyrkimyksenä on kui-iiän
sanoi, kaikille kenialaisille sa-|tonkin valtiollisen sektorin kehittä-manlaiset
oikeudet rodusta ja vä-l minen ja välimuotona on Egyptin
ristä riippumalla. - j mallijn sekayhtymiä. Maa on saa-
Tämä KANU:n perustusrakivoit-jnut ulkomaista apua ja lainoja sekä
to oli ensimmäinen konkreettinen idästä että lännestä.
iulos taistelussa hajotuspyrkimyk-siä
vastaan, vaikka se ei olekaan
poistanut irtaantumisvaaraa.
K A N U , joka oli Julistanut tavoit­teekseen
"demokraatliseh sosialisti­sen
Kenian", oli toukokuun lopussa
pidetyissä vaaleissa saanut itselleen
edustajainhuoneen 117 paikasta 66
Ronald Ngalan, KADU:n Ja Paul
Ngein APP:n Jakaessa loput pai­kat.
K E N I A T T A N OHJELMA
Maan itsenäistyessä joulukuun
.ilussa viime vuonna ja Keniatlan
ja KANU-.n aseman varmistue.ssa
ori KANUin viimekeväisellä vaali­ohjelmalla
tietty merkityksensä.
Tämän ohjelman mukaan Kenia
pyrkii noudattamaan sitoutumaton­ta
ulkopolitiikkaa, vaatii englanti­laisten
joukkojen ja tukikohtien
Ulkopolitiikassa Tanganjika nou­dattaa
sitoutumatonta linjaa idän
J a lännen suhteen. Afrikkapolitii-kassa
se sen sijaan ajaa läheistä yh­teistyötä
maiden kesken, tukee va­pausliikkeitä
ja pyrkii Itä-Afrikan
liittovaltion muodostamiseen.
ARMEIJAN PALKKAKAIIAKAT
Äskeiset itäafrikkalaiset armeija-kahakat
(Sansibar poisluettuna) ai­heutuivat
ilmeisesti armeijan ali­palkkauksesta.
Sotilaiden perus­palkka
päivää kohden oli kahakan
syttyessä Suomen rahassa 1 markka
60 penniä eli puolet muiden val­ta
Kuusinen oli perustama.ssa Suo
men Kansan Dcmokraatli-sta Liittoa
V. 1944 lopulla ja toimi sen pääsih­teerinä
monet vuodet. Tällä Hetkel­lä
hän on liiton varapuheenjohtaja.
Kansanedustajaksi hänet valittiin v.
1945 vaaleissa ja siitä lähtien hän
on yhtäjaksoisesti ollut eduskunnan
jäsen ja SKDLn eduskuntaryhmän
puheenjohtaja. V. 1948 hän toimi ly­hyen
ajan Pekkalan hallituksen sal-kulloniana
ministerinä. Eduskunnas-tämisesta
yhteen. Itä-Afrikan liitto.-
vallioksi. Suunnitelmat, joiden ta­kana
ovat nimenomaan Kenia ja
Tanganjika, jäivät kuitenkin toteu­tumatta
viime vuoden loppuun
mennessä, joka oli aseteltu, tavoite-ajaksi.
Vastustus tuli lähinnä U -
gandasta, jossa heimokuninkaat pel­käävät
a.semicnsa menetystä, mutta
myös Sansibarin s i l l o in vallassa oi
lut (aasialaisenemniistöinen) ylä
luokkapuolue ei tuntenut riittävää, ,.. . . . . . . .
kiinno.<lusta hankkeeseen. A f r o - s h i - P o J » H ' « e c n toimikuntaan. Hcrt-
, • . . . ,, 'In l ^ i i i i K i n p i i r»li noriKit^iinncc:) .Slio^
razipuolue, joka suoritti vallan­kaappauksen
tammikuun 12 pnä^ci
ole tässä suhteessa vielä ilmaissut
aikeitaan. Puolue, joka edustaa vä­estön
enemmistöä (154';{, äänistä),
nauttii kuitenkin ilmeisesti suosiota
Tanganjikassa ja Keniassa. jotk*i
kiiruhtivat tuotapikaa tunnusta­maan
sen muodostaman hallituk­sen.-•
"KOMMUNISTIEN SUUVEItSIO"
Englannis.sa aiheuttivat Itä-Afri
kan tapaukset shokin ja siellä y ri
lettiin vastoin kaikkia tosiasioita
hakea tapauksille syytä kommunis­tien
"subversiosta". Vähitellen tih­kui
totuus läpi: kommunistiksi väi­tetty
Tanganjikan puolustus- Ja ul­koministeri
Oscar Kambona oli juu­ri
se mies. Joka sotilaiden kanssa
neuvottelemalla pelasti N.vereren,
Joka kaiken lisäksi ei pelastusta e-des
tarvinnut. Napisevat armeija-osastot
olisivat;. Jos niillä olisi sei.
lainen tarkoitus ollut, voineet kaa­pata
vallan käsiinsä moneen ker­taan
niiden parin päivän aikana,
jolloin tilanne "seisoi paikallaan".
Sellaista ei edes yritetty. Tanganji­kan
Ja Kenian hallituksilla oli kan­sa
takanaan, napina aiheutui kes­tämättömästä
taloudellisesta tilan­teesta.
Syytöksen koko paine koh­distuu
Englantiin, e n t i s e ^ isäntä­maahan,
jonka uusille valtioille an­tamat
eväät ovat laihaakin laihem­mat.
V A K A V A VAROITUS
Tanganjikan Nyererelle tämä on
sa Hertta
'v^ä^ueijä J fe
- - ^ P a r l a ^ n e n U i ^
ä^utfiHen r y h m ^ 3
'•.iijj«ij*)ismaidift^^ J
3 koasiäinvalibkui
edustaa maäCa
'•tien .välisen J
iVaflNtuskuiuiaii^
Neuvoston Suoman edustustqn Jgr. • e
§enenä. . ' ' " ' ^ ^ - ^ J
iTertfa' Kl&uiis(^ toimintasädc <m T
jatkuvasti ollut m o n i t a h o i n e a j a l a ^ , #
ja; ^ Hänet on ustissa vaaleissa val0^1fvJ
tu:mmJ Helsingin, kaupnngiavalluu^- f f
,toon. Hän ori toiminut S N D L i i IHC-*
totoimikunnan jäseneifä ja on täi-.-» ^
läkin hetkelläSuomi-Neuvöstoliitft*'*''*
Seuran. .kf^Jc^^jfjimikunnan jäs^>r
Yl^isradi9^.:^jlf|Qi.toi\euvostossä l2ji««t>
Kansallissl^feKir^ii,.. .hpllhitöneiivi^,,...:;
tossa hän.^^xs^q.H^sapd^jnpkra^tnjiirf
tista, liikj^Jir^ ^ j q i ^ a . ^ u u s i n e i r , q a .i
maamme. tj^ncf|^inp|^j ja vt^uniisteT {.,:„.
tuimpiapy^iij^s^..jonka sana k a n t ^ , , , ^,
kauas; H^e;^,, ti^nnetaan, terävänä
keskustelij;};^a,J9m. fadion ja 'telQ!,:i„K
vision polittlisisty-ohjelmista. /
Merkittävyys .Jtavalla ön Herttai;.';>
Kuusirien osallistunut myös kaiisan-..,
demokraattisen lehdistön luomiseen
ja kehittämiseeni Hän toimi SKDL]^<>::
päälehden: Vapaan Sanan johtoku«**r"'^ •
naii jäsenenär>iehden lakkauttama
seen asti v.-i 1^56: avustaen sitä =po*"*'.';'
liittisilla)ai'tikkoleillaan: Hän: o l i pe^ noo
rustamassaiv.myös Kansan - Uutisia;- ' -::
jonka hallitiricsen jäsenenä hän jat-»' ••'.tvi
kuvasti toimi». Hertta Kuusisen-ni- i ..;;-.i
mi on lehtomme lukijoille tuttu hä^f-^'-'.."'
ncn monista .esiintymisistään leh- '.n;»
temme palstoilla. :" .' '. a,;
Hertta Kuifsineh ja hänen työnsä*»''"» *
tunnetaan laajalti kansainväKses83<:.:...
työväenliikkeessä; Hänet arvoste"
taau' korkealle.myös-poliittisten vafei-iiK.i
tustajainsa ^ keskuudessa: Maamme.'".':
työtätekevien sydämissä hän on^ vak!!i>ii:i
lannut pysyvän sijan väsymättömal-..; M..;
lä työllään j a toverillisella ojemuk'"' " "•
s e I l a a n . — ; Kansan Uutiset.
ollut valtava shokki. Maan arvoval­ta
stabiilina valtiona on kärsinyt ja
sijoitusten ja iainojeniSafpip^n: vai­keutumista
pelätään (tosin on Maa­ilmanpankki
2. -64 myöntänyt
Tanganjikalle 14 m i l j . dollarin lai­nan
tierakennuksiin), ahokin pitäi­s
i olla vielä paljon suuremman Eng­lannissa
ja muualla "hyvinvointl-maailmassa",
koska manner-Itä-Af­rikan
tapahtumat osoittavat ahdis­tavan
taloudellisen tilanteen kätke­vän
räjähdysvaaran sielläkiUv missä
hallinto nauttii kansan, kannatusta.
Jos. niin kuin on väitetty,, tammi­kuun
tapaukset edistävät Itä-AfrL-kah
valtioliiton - syntyä, niillä- on
myönteinenkin puolensa, joka on
omiaan paikkaamaan myös taloudel­lisia
oloja. Se e i kuitenkaan muuta
sitä tosiasiaa, että Itä-Afrikan ta­paukset
ovat vakava varoitus levot­tomasta
tulevaisuudestav ellei jotain
ratkaisevaa saada aikaan uusien
maiden talouden hyväksi.
Hilkka Ahmala.
Laulava JioteQi
Don-haaliDe
t f ) - t i l i t > y t
• . iy .... f
T o r oWj ' - i i / '"L aulava hotellf
veikeä laulunäj^telmä, joka e s i t e j k t t ir
tiin Don haalilla 22 vuotta sitten;'
tulee täällä .;ttudelleen ramppiv»;^*»
loon: Allekirjoittaneen piti näytef"-,ö ^
mä ohjata, - mutta sairauden takisr
pyysin Elsa. Ronlanoffin jatkaraaan.-.n.ui
työtä. Kuten aina, sanoi Elsa hofti-- •
man ihmiscnä^-iettä "no, minä yoi"> ii/t
Iän kasvattaai lapsesi". Dolores opet-:.'-'. A
taa näytelmän'/.tanssit. Osat ovati^ • ' " i
myös hyvissä ikäsissä. Seuratkaa.ii - i A ' .!
rnoiituksia ;inilloin näytelmä ^ e s i te
tään: Tämäi^vain huoniautukseiia<.<Vi
että ejie^ääiv-.^HMeilä '.TiOir0atQssakin>.?::c:ri
T ^ i P o i k a Willowdalesta. .M, . ' : iw
SlTÄmi mmmmmmm
^ RV|iOILIJA ^
Poika. — Tietävätkö sinun van­hempasi,
e t ^ ^ i n ä kirjoitan . r a ­hoja".
'
Tyttö. -^-^^Eivät vielä. Minä ker­r
o in heille: .sinun;, juopottelustasi Ja
pelaamises|3^i, ; mutta en u s k a l ^ -
nut sanoa heille aivan kaikkea yht'
aikaa. ' . j, . '.
i
I
f
: k-
I
Jussi. ^ Minun vaimollani on
huonoin muisti, mitä olen kenelle­kään
kuullut olevan.
Jaakko. ^ Unohtaa kaiken niin­kö?
. •*
Jussi. — E i hän muistaa kaiket)!
luen niihin oletctlavasli työvii­kon
lyhentäminen — niin .se |)a-nisi
enemmän rahaa liikkeelle
j a .sJlen elvyttäisi knko maan
talouselämää. Suuremmatkaan
palkankorotukset eivät aiheuta
inflaatiota, selitlää unio, ja .yh­tiön
ennätysmäiset voitot ovat
merkkinä siitä, että ne voivat
antaa tuntuvia palkankorotuk
sia ja muita parannuksia ja sii
tä huolimatta alentaa autojen­sa
hintaa.
Tämä on järkevää puhella!
Se on myös ainoa keino mil6fi
nykyisen yht(iiskunnan puit­teessa
voidaanv oikeudenmukai­semmin
jakaa esim. automati­soinnin
antamat edut työtäte­kevien
j a suurtyönantajain vä­lillä.
. K u n autnmatisoinnin johdos­ta
joutuu USAssa tuhansia ja
tuhansia työläisiä työttömäksi
joka v i i k k o — muutama vuosi
sitten oli esim. U S A n auloteol
lisuudcs.sa y l i r.000.000 työläis­tä,
nyt " v a i n " 600,000 ~ silloin
ei ole muuta • iilospää.sytietä
joukkotvöttömyydestä kuin se,
että' työviikkoa' lyhennetään*
I<^mia pideinnetään., eläkeikää
alennetaan j a palkkoja korote­taan
niin. että lyhennet.ystä
ivöaiasta huolimatta työläisten
" k o t i in saama" palkkatulo l i ­sääntyy.
Jos näin ei menetellä,
s i l l o in automatisoinnista iohta-va
työn tuottavai.suu"lB koituu
yksinomaan Ivönantaiaoiirien
hvväksi; samalla tvöttömien
liniat, venyisivät ja talouselämä
hidastuisi kansan •'•'o.slovoiman"
heikkenemisen johdosta, /
"afrikkalaiselle sosialismille" omi­naista
talouspolitiikkaa, joka ei si­sällä
nimenomaista kansalli.stamis-ta,
mutta edellyttää valtion valvon­taa
talousasiois.sa kieltämättä yksi­tyisten
pääoman pelimahdollisuuk­sia.
Kansallistamisesta on K A N U : n
ja hallituksen piiriijsä vaihtelevia
käsityksiä. Osa K A N U i n Johtajista
kannattaa tiettyjen alojen välitöntä
kansallistamista (liikenne, pankit,
vakuutuslaitokset, voimalaitokset
jne.) toisten ollessa sitä mieltä, et­tei
asialla ole vielä kiirettä.
: Lopullisia ratkaisuja talouselä­män
suunnista ei Konia.ssa ole vielä
tehty. "Itsenäisyys- on vasta parin
Jiuukirudeh ikäinen ja mikäli Itä-
Afrikan valtioliitto toteutuu, pää­tökset
tapahtuvat yhteistasolla.
ASUTUSTEHTÄVIÄ
Taloudellisilta lähtökohdiltaan ei
sen enempää Kenia kuin Tangan-jikakaan
kuulu Af. ikan heikompiin.
Sen taloudellinen potentiaali ver­rattuna
Tanganjikaan on suurempi
ja alkuasukasväestön asuttaminen
entisille valkoisien siirtolaisten
maille on sujunut hyvin. Jo ennen
itsenäistymistä oli 10,000 afrikka­laista
perhel.ä siioitettu omille
mailleci ja sijoitustoiminta jatkuu.
Vastoin ennakko-olettamuksia ei
maatalouden tuoUo siirtojen seu
rauksena ole sanottavasti la.skenut.
Maa. on yleensä Jaettu yksityisille
perheille, osuuskuntia on vain ko­keiluluontoisesti.
Maan pääprobleemnia on KA-DU;
n irtaantumispolitiikka, Jolla on
kannatusta Englannissa ja valkois­ten
siirtolaisten piirissä. Toistaisek-
"Olympialaiset ja pditiikka"
UnlioitLicn kokonaan aikaisem­mat
ricmuvcisunsa siit_ä_kun sosia­listiset
maat ovat saaneet rokkiinsa
Joko olympialaisissa tai muissa tur
najaisissa, Toronton Vapaa Sana
Julkaisi viime viikolla oikein toimi-tuspalstallaan
itkua ja valitusta sii­tä,
että 'nykyvuosina on alettu yhä
enemmän käsittää, että urheiluun
liittyy huomattava annos ("politi­kointia",
vaikka painovirhepaholai­nen
o l i kaiketi jättänyt j e n sanan
siltä kohtaa pois säästääkseen ehkä
painokoneet särkymiseltä) . . ." Ja
sitten:
"Tämä politiikan tunkeutuminen
urheiluun tuli esille myös talvi­olympialaisten
aikana, sillä hyvin
useissa yhteyksissä esimerkiksi ur­heilijain
saavutukset pyrittiin val-~
jastamaan politiikan palvelukseen
sillä, että voittanut urheilija leimat­tiin
saavuttaneen huippukykynsä
määrätynlaisen yhteiskuntajärjes­telmän
kasvattina . ."
Vapaa Sana on siis "nykyoloissa"
huomannut, että "politiikka pois"
urheilusta!
Silloin kun esim. Yhdysvallat on
voittanut olympialaisten pistekilvan,
" p o l i t i i k a n " tekoon ei kiinnitetty
Torontossa mitään huomiota—-ja
kun Canada on voittanut N L : n esi­merkiksi
jääkiekkoilussa, niin sillä
perusteella sopii kyllä politikoida
määrättömästi. Toista o n ' nykyolois­sa",
kun Canadan jääkiekkoilijat
sattuivat jäämään kokonaan kupit­ta!
Mutta käsi sydämelle: onko po­liittisilla
seikoilla jotakin tekcmis
tä urheilun tiimoilta?
Eivätkö poliittiset .seikat ole mää
läävänä siihen, miten ja missä mää­rin
kussakin maassa amatööriurhei-lua
harrastetaan j a edistetään?
Ei ollut tsaarinaikainen Venäjä
kuuluisa urheilumaa.
Mutta Neuvostoliitto on kiitos
ennenkaikkea politiikan vaihdolle.
Kuvaavaa myös on, että sosialistis­ten
maiden urheilu taso nousee pal­jon
Joutuisammin yleensä kuin por­varillisen
maailmanosan uijicilu.
E i ole liioin Suomi mikään
suurmaa, mutta talviolympialais­ten
pistckilvassa sai Suomi parem­man
sijan kuin esimerkiksi Ca­nada
— e i siksi, että suomalaiset
olisivat fyysillisesti tai henkisesti
canadalaisia parempia (jääkiek­koilu
antoi näes toisenlaisen ku­van)
vaan siksi, että Suomessa on
seurattu vuosikymmeniä toisen­laista
poliittista, nimenomaan ur-heilupoliittista,
ohjelmaa kuin
täällä Ganadassa. .
Siltä varalta jqs ystävämme Va­paan
Sanan toimittajat yrittävät sa­noa,
että allekirjoittanut on tässä
urheilupoliittisessa kysymyksessä
"puolueellinen", me myönnämme
aivan avoimesti, että se on totta.
Mutta - onneksi emme ole siinä
asiassa yksin kuin piru Kalajoen
markkinoilla.
Puhukaamme nyt suulla suurem­m
a l l a — vaikkapa yhteisen poliit­tisen
heilamme, miss. Judy L a -
Marsh sanoi eilen (torstaina) että
Canadan huono sijoittuminen talvi­olympialaisissa
heijastaa enemmän
Canadan yhteiskuntaoloja kuin ko.
yksilöurheilijoita.
"Muiden maiden kansat näyttä­vät
kiinnittävän enemmän huo­miota
urheilun tärkeyteen ja fyy-sillisccn
kuntoon kuin mc", sanoi
miss LaMarsh Kiwanis klubin ko­kouksessa."
Näin siis yhtyy politiikka saumat­tomasti
urhcilukysymyksiin Cana-dassakin.
Mutta lainatkaamme mai­nittua
uutista edelleen:
"Canadalla ei yksinkertaisesti o l ­lut
niin paljon urheilijain valinta­mahdollisuuksia
kuin. ori muilla
mailla, ja valituksi (olympialaisiin
lähetettäväksi) tulleilla c i ollut yh­tä
hyviä harjoittelumahdollisuuksia
ja kannatusta-kuin niillä eurooppa­laisilla
kilpailijoille, jotka lie koh­tasivat,
sanoi terveysministeri . . .
Miss LaMarsh, joka oli Itävallassa
pidetyissä olympialaisissa!, sanoi et­tei
hän halua väheksyä canadalais-urheilijain
yrityksiä. He kaikin' an­toivat
parhaansa. Mutta on tarpeel­lista
että canadalaiset kiintyvät
enemmän urheiluun, hän sanoi. Hal­lituksella
on siinä osansa vietävä­nä
. . . Samalla kertaa on urheilu­mahdollisuuksia
parannettava Cana-dassa
. . . Miss LaMarsh sanoi iroo-niscksi
seikaksi sitä kun Canadan
ainoa kultamitali voitettiin kelkkai-
Itjain toimesta* joiden täytyi men­nä
(kun ei ollut sellaista kelkka­mäkeä
Canadassa) harjoittelemaan
ulkomaille . . ."
Hallituspolitiikalla on siis erittäin
suuri merkitys ja vaikutus urheilu­elämään,
eikä se muutu siitä mik-sikä.
än, vaikka esimerkiksi sosialis­tisten
maiden politiikka edistää pa-reihmin
urheilua kuin; useampien
kapitalististen maiden, m.m; Cana­dan
politiikka.
Mitä taas tulee siihen talviolym­pialaisten
saannin "ohi suun" me­nemiseen
riiiliiri Vapaa Sanan mu­kaan
vaikutti ratkaisevasti tuhap-
.sicn mailien päässä ollut Kiinan
hallitus, se ot\,niin ala-arvoista "po­litikointia"
sch; lehden toimesta, c^t-tä
sille nauravat j o naurismaan ai­datkin.
;. „
AUckirjoitianut lukeutuu niihin
canadalaisiin jotka propagoivat (toi­sin
kuin VapaaSana) julkisesti sen
puolesta, että Canada olisi saanut
seuraavat talvikisat. Meidän leh­temme
on edelleenkin sitä mieUä
että kaikki mahdollinen olisi teh­tävä
jotta Canada saisi vuoden 1972
talviolympialaiset.
Mutta Innsbruckissa nyt tehtyä
päätöstä) jonka mukaan Ranska sai
seuraavat t<dvik|sat, ei sanellut K i i ­nan
hallitus; ku Vapaa Sana a«-
taa ymmärlää,-vaan vissit urheilu-poliittiset
seikat.
Miss LaMarsh'selitti tätä puolta
asiasta h^ln^ikuun alkupuolella
mm. seuraavasti:
Monen maan edustajain (olympia­komiteassa)
mielestä on Etelä- ja
PohjoisAmerikan mantereella seu­raavien
ikhivitt^ien aikana liian
paljon suurkilpailuja. Vuonna 1966
alppihiihtojen MM-kilpailut Chiles­sä;
v. 1967-'Pan.Xmerican kisat Win-nipegissä,
Canadassa ja v. 1968 ke­säolympialaiset
Meksikossa . . ."-'
Luulisimme, että Vapaa Sana o l i
tietoinen näistä tekijöistä, koska
niistä on kerrottu mm. Vapauden
urheiluosastossa. Mutta kun on it­sellä
oikein kova hinku politikoida
mustimman taantumuksen hyväksi
urheilusarallakin, silloin tulee sil­mien
eteen yksinomaan Mao Tse-tungin
kuva. r - Känsäkoura.
•
I
I
I
a
I
•
I
I
I
«
•
t•
•
«
•t»i :•
t
t•
«
• n
t
4
I
«
I
•
•
I
I
I
I
I
f
I