1959-02-28-02 |
Previous | 1 of 5 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
Sivii 2 Lauantaina, helmik. 28 p. — Saturday, Feb. 28, J959 V A P A U S (UBERTY) — Independent^ Labor Ofgan: of. Finnish Canadians.^^E^ tablished Nov. 6. 1917. Authorized as second class mail by the Post Office - ODepartment, Ottawa.: Pub- Ushed thrlce weekly: Tuesdays. lliursdays and Saturdaysby vapaus Publishing Company Ltd., at 100-102 Elm St..W.. Sudbury.Ont, Canada. Telephohes:: Bus; Of f ice J GS; 4-4264;; Edltorial Office OS. 4-4265. Manager E. Suksi. Editor W. Eklund Mailing addiess: Box 69, Sudburjj, Ontaiio Advertismg : rates upon applicatioa Tianslation free of chargo TILAUSHINNAT Canadassa: . I vk. 7.00'6 kk. 3.75 ' 3 kk 2 25 Yhdysvalloissa: 1 vk. 8.00 6 kk. 4.30 Suomessa: 1 vk. 8.50.6, kk. 4.75 , , .tl Naistenpäivänä Kuten niin monesti aikaisemminkin;'Vapauden tämän päivän'numero on ömistetturvaatimattomalla^taYailaani valveutuneiden naisten keskustelufoorumiksi piistä ^ongelmista, mitä aikakautemme naisilla nyt on niin taalla kbtonaj.kuin kaukomaillakin.,.'^laijMiten myös on tavaksi tullut,;tämän näiMenpäivan|inuirier,ön'^ ovat:, huolehtineet valtaosaltaTiaiset,; ; *: ' , _ _ Me iiaiklri tiedämme niistä erijkoisorigel-mista mitä naisilla ori ollut ja on vieläkin; mutta vain naiset ovat eläneet ja elävät vieläkin näiden erikoispulmien ruuvipenkissä- Tästä johtuu, että vaikka kysymys haisten pi-keuksistaja heidän elinmahdollisuuksiensa parantamisesta koskee yhtä hyvin miehiä kuin naisiakin, se on sittenkin kaikkein lähempänä juuri naisia; se on erottamaton osa heistä itsestään. ^ 49 vuotta sitten, eli vuonna 1910, päätettiin Kööpenhaminassa, naisten kansainvälisessä konferenssissa toteuttaa tunnetun saksalaisen sosialistin, Clara Zetkinin herättämä ajatus kansainvälisen naistenpäivän viettämisestä. Tästä kansainvälisestä naistenpäivästä — niin vaatimattomasti kuin sitä vielä vietetäänkin täällä Canadassa ja Yhdysvalloissa — on jo tullut satojen miljoonien eri rotuisten naisten juhla-ja^ aistelupäivä, mikä tunnustettuna yhteiskunnallisena teki-jäftä on nostanut; yleistä kunnioitusta naisia ja äitejä kohtaan kautta nriaailinan. Kansainväiirieh naistenpäivä on kaikkialla ennenkaikkea kotimainen taistelupäivä, jonka kautta jä avulla pyritään tehostamaani toimintaa naisten oikeutettujen vaatimusten to-teuttarniseksi. Mutta samalla kertaa" eri maiden naiset ojentavat tänä kansainvälisenä päivänä kätensä kanssasisarilleen kaikissa maissa heidän rotuunsa, ihonsa väriin, uskontoonsa ja poliittisiin mielipiteisiinsä katsomatta. .Työläisnaisten järjestötoiminta ei ole koskaan pyrkinyt •eristymään muusta, työväenliikkeestä. Päinvastoin se on tietoisesti j a tarkoituksellisesti toiminut muun työväenliikkeen rjnnalla ja yhteydessä. Näin ovat menetelleet myös kansalaistemme keskuudessa täällä toimivat työläisnaisten ryh-mait, kerhot ja klubit ollessaan läheisessä yhteistoiminnassa jSr^ vuorovaikutuksessa Canadan muiden naisjärjestöjen llanssa. Eikä eristäytymisestä olisikaan muuta kuin molcm-^ i^irij^olista vahinkoa sillä tosiasia on, että Canadaan tulleet s^^j^alaisnaiset ovat tuoneet tullessaan arvokkaita perinteitä t ^ t e l u s t a ' ' j a toiminnasta, mitkä ulottuvat siihen kunniak-k^ efehl.tosiasiaan, että Suomen naiset saivat ensimmäisenä y>^k;^. j a toisena koko maailmassa yleisen ja yhtäläisen iipikeiideri^^valtiollisella alalla. Toisaalta on ilman muuta j p a i että"'Canadan työläisnaisten toiminta voi olla tulok-^ ^t§^y^in{silla eh'dolla, että se toimii järjestyneesti :samo-". |«payöitteiden'toteuttamia^ • !^ir'^äätka- Canadankin naisilla on jo muodollisesti tasa-arvoiset oikeudet miesten rinnalla — kiitos siita ensikädessä naistenjarjestojen ja samalla työväenliikkeen toiminnalle yleensä — niin paljon on viela tyota ja toimintaa tallakin alalla- Naisille tarvitaan viela pallon .suurempi .sosiaalinen turva kuin mita heiliä nyt on. Lapsia ja nuorisoa koskeva lainlaadinta, mika, on ensikädessä naisten ja aitien sydämellä, j ä t t a a viela paljon toivomisen varaa. Taif^telu jokapäiväisestä leivästä on naisten kohdalta yleisesti puhuen vieläkin ankarampi ja vaativampi mita se on miehille. 'Sama palkka samasta tyosta" periaate on oikeudelliselta kannalta ehdoton välttämättömyys, mutta Canadan naisilta kielletään se vieläkin yleisesti vain silla perusteella etta "he ovat naisia", • i - - ' Naisten järjestötoiminta erikoistuu luonnollisesti naisia -lähempänä olevien kysymysten käsittelyyn. Sö on oikein ia välttämätöntä, silla kukapa muu huolehtisi heidän erikoisohjelmistaan, elleivät naiset. Mutta tama ei tietenkään tar-: :koita sitä, etta naiset haluaisivat eristyä, jotenkin omaan pieneen karsinaansa. Päinvastoin on asia. Naiset, elaman syn- : rimrmTOTinnroTnnro::^ SYNTYMÄ- . pÄiyiA - Victor Saari, Lockerby, Ont, täyttää maimantaina, maaliskuun. 2 paivana 73 vuotta. Yhdymme" sukulaisten ja. tut-tavain onnentoivotuksiin. Kysym|ksiä ja vastauksia Kysymys:' P^ärj^kanmjlla on vali knja jalkeenjphvpstäjipmaisuudes-ta. Ottaako haUitiis-rselläisesta pesästä pei'intoveroa;:5'kuoleman sattuessa? — Lehdeil'tilaaja. . Vastaus: RiippUu ' siitä kuinka suuri on omaisuus. Ontariossa voimassa olevien perintölakien mukaan ei permtöveroa oteta $5,000 ja siitä pienemmästä omaisuudesta. Jos omaisuus siirtyy testamentin (välikirjan) perusteella miehelle, vaimolle (.siis kuteh teillä), van liemmille, isovanhemmille, pojalle ja miniälle, niin silloin ei oteta perintöveroa 50,000 dojlari;i pienemmästä pesästä: Jos omaisuus siirtyy "kaukai-semmille" sukulaisille tai vallan ventovieraille, silloin on voimassa erilaiset säädökset. Tämä vastaus peru.stuu "The Canada Year Book 19.56" nimisen kirjan tietoihin. Mikäli yksityiskohtai-sempia. tietoja halutaan, niitä on «aatavissa osoitteella: Succe.ssion Uiity Office, Tieasury Depaitmont, Parliament Building, Toronto, Oiil Mikä on pbiiitlista ? Kirj. DORA RUSSELL Kun naiset alkuun:rupesivat tais-| ja tarkasti .seurata puolueen poh-telemaan äänioikeuden puolesta ei ollut epäilystäkään su^, että he tiesivät mita tarkoittivat •poliittisilla oikeDksilla. He olivat varmoja su-ta, etta jos saavat yhtäläiset^ äänestysoikeudet miesten kanssa, he pääsevät parlamenttiin ja pääsevät v.iir kultamaan^ politiikkoihin, teemaan; mitä muutoksia, joita npiset^ja aidit halusivat!(imutta joita'-h^dan oli mahdoton toteuttaa ilman'poliiltisia oikeuksia. Mutta kun äänioikeus saavilitettiin sellaisissa maissa !kUin/.Biyt^ania ja USA, tehtävä er vailcdttaputkaan yksinkertaiselta. Naiset yhtyiviit poliittisten: puolueiden toimintaan tasa-arvoisina miesten kanssa — niin ainakin ajattelivat. Mmtta pian he huomasivat, että oli paljon vaikeampi naisen astua esille parlamenttiehdokkaana kuin miehen, koska miehet olivat tottuneet omiin Uikkaa. ;Tosiasia: oli,: etta -naiset elivät miesten, luomassa; maailmassa ja tämä tuli esille;kaikkien puolueiden tyossa ^ Pian tuli julki! TiaistJert i^qnferens-sien keskusleluifesa^ettäjjAaiset elivät aina ollee^: samaa'rnifej^iämi^^; ten kanssa siitä mikä oli tpofeittineri taistelun ijahlajaf' olivatifiiyujyilia neet kysymyksen naistei^l^btiase-masta, koskiLkoetettiin väHtäa, etta kotitehtävät estivät naifcten toimimasta julkisissa tehtävissä. Multa vaimojen ja äitien vaatimukset heidän lapsilleen ja heille itselleen alkoivat esiintyä yhä voimakkaammin kaikkien puolueiden naisten päätöslauselmissa. Bntannia.ssa o-sim. nostettiin esille, että hallituk-että naisilla:?pitäisi•olla^oikeuspäat-taa kuinka .'monia:"lasta:;,he -voivat huoltaa. Johtajina toimivat miehet selostivat sen olevan.-seksuaalisen kysymyksen;: eikä poliittisen. ; Mutta siitä.Jiuolimatta monet-?sairaat ja yliras^etut äidit .jo^ituiyÄt ponnistelemaan ilman laäkäniiiatöuä. Su-i| upFi;l|civihiiH (oja:Ij^idet.tiin" vaaifalliseihpana 'työ-fdahä. Tielyöti samalla halusimme äideille parempaa hoitoa. Monet miehet, naiset j a järjestöt joita pyydetään ryhtymään kannattamaan jotakin.tärkeätä toimintaa, kieltäytyivät sen perusteella, että ho eivät ole^ kiinnostaneita- poli tilkkaan. - TOTAALINEN SOTA TAI RAUHA Ottakaamme esimerkiksi räuhati ja sodan asia. Aikoja sitten sodan .sa'tuessa suurin osa väestöstä sai jatkaa tavallista elintapaansa ja jät-naisct valloittaisivat heidän paik-1 Sitä vastustettiin ankara.sti ja kului i tivät sodat soturien ratkaistavaksi, kansa. Pää.stäkseen m e n e s t y m ä ä i V | 20 vuotta ennenkuin parlamentti j Mutta nykyisin meillä on totaalinen poliittisella alalla naisen piti osoit-1 sen vihdon hyväksyi. j .sota, jolle ainoa vaihtoehto on tr-taalinen rauha. Ja nykyisin sotaa'1 ; valmistelu ja sota vaikuttaa ainakin ! jossain määrin kaikkiin. Mutta siitä huolimatta kun joku aika sitten lähestyin u.seita nalst'^n j ä r j e s t ö j ä Britanniassa saadakseen lapoihinsa eivä(kä halunneet, että sen pitäisi maksaa lapsiavu.stusta. taa olevansa miehiä huomattavasti i Muistan myöskin kun työväen älykkäämpi ja hänen piti huolella 1 konferenssissa vuonna 1924 esitin, 25 proSlM«»siiiko- \ tappio vuodessa i New v^orki — Chrysler-ryhtyina,\ joka on US An autontuottajista kolr: ::inanneksi;r8uurini:'joutui'^ a listniden jpiirissa : karsimaan eniten \ viime vuoden l<(skukaudesta. Viime vuGden rtappio arvioidaan lähes 34 miljoonaksi dollariksi. ..Tama on yhtymän suurm tappio sen / 34- vuotl-en tbiniintakauden.< c^ikana. Yh^ lyman j ohto i'-h^otnasl .Vipaäuotiuisah wm Viime vuöä^n|i|eg^i»fciivi^lie|tuloK^ oli toimmtaiifUonna ;l95T,f jqllMhlspar! tiin 130 nlajognanfi^önannjiyöiltb.. Huolimatta vume \ j/:uodQn vaikeuksisr ta jaetaan: ylitlOJiVjol^donjpaa.tdksenf mukaaji^osinköa ••. S3^nai|;.|XftlTan, kiiln aikaisemminkin!eli' 25 prosenttJa.i. ; ( ! ii -V. H JA VALITETTAVA EREHDYS Btissi oli ahdettu täyteen ihmisiä ja kun nätti ^tyltö tuli sisään^: niin vanhempi :mies-rnousi:istuimeltaan. . Ennenkuin mies: ehti sanoa sanaai-kaan tyttö-sanoi: "piette erittäin kohtelias;Vmptta,, ssisbn mieluim-iuMie?^ iM?Stl{ kohteliaasti hattuaan iid'sgh'oV'^«?!utbs;Wfta . ji'';TodeUakyj^^tarkoiian mitä sa- 'noin",»Vastäsi ;^ytt5., ' . , j W f a ; : ; : : y ' ' V, j • ' ''.Vakuutan;; seisovani: mieluim- ! tj'!^iitta"i? ^anoi miessi; epätoivos- 's^pir-^blen yrittänyt päästä ulos." ahon Annie Butler Guralnick Työväen luokan naisveteraani Elizabeth Gurley Flynn, joka aatteensa ja edistysmielisyytensä puolesta on useimman 'kerran joutunut vastaamaan periaatteensa puolesta oikeudessa, piti-maaliskuussa 1952 85 minuuttia kestävän puolustuspuheen (hän toimi omana lakimiehenä) hin meidän kantamme ja toimenpi-teemme vaikuttavat toisiin maihin heidät kannattamaan naisten nii!^ I g^e^^^^n kuin vuosia sitten, meillä kuusi miestä ja naista käsittäyäUe valamiehistölle New Yorkissa, missä hän lö muun Ne\v Yorkissa toimivan kommunistin kanssa oli syytettynä marxilaisen periaatteen o-pettamisesta ja rauhan työn teosta. Hoidan joukossaan oli kolme muuta najsta, Marion Bachrach, Claudia Jones ja Betty Jannet. Lainaan tähän pienen osan hänen puheestaan: Olosuhteet New Hampshiressa ja Työljii.sppj-hpen lapst-na Annie Butler oli pakoitetui kotinsa toimcfntii-lon tiiluipn jatljiniaan koulun, jo.s.sa-, hau l y k k ä s i olla ja inL-ncnjään M a n i - i c a l in yliteoM .suUi^enipaan lupakka-polii^ i vanuit.si hänet t;"ko-yyii no-j. illa. c i t ä h ä n oli oUut " . v l l y n ä m ä s - .-a". Ha.ti sai .vtindfn !u'jmio'ti ja n i ä ä - liittii:) ma.<s:iin.ian $500.00 .sakk'!,!. M v ö l i e m m i n han sai uudfii oikpu-han karavaania, vieläkin sain selostuksia, että heidän järjpätönsä säännöt eivät salli osallistumista poliittiseen toimintaan. Varsinkin naislääkäri' n antama vastaus Ihmetytii tehtaa.set-n työlKin ennenkuin h ä n oli , deni-väynnin. mLssä h ä n toimi omana j minua. Kirjoitin heille, että tai- Etelä-Afrikan naiset protesteeraavat tunto-koirttisäädöksen johdosta t i i y l t ä n y t 13 vuolla. Tehlaa.ssa häh •.asianajajanaan. Oli loi.mavaa mitfn h ä n plihuJ oniaii aKian.sa ja kaivo.s- Ncw Krighton, Etelä-Afrikka. - Naiset tässä neekeriväcstön asutta-ma. ssa Port Elizabethin kaiipuns^in laitakaupungis.sa lähtivät tiistaina mielenosoitukselle protesteeraten sen johdosta, että layi mukaan hei- iitaknr-s.sejn dän on kannettava mukanaan tiin tokortteja. Poliisit olivat myö.s pai rullissa mutta eivät kuitenkaan pi dättäneet ketään. iuli iiuoniaaniaan ja tuntemaan ini-len iiai.sia pidptiiin ala-arvoi-eninin.i ja lipita liLstPlUin rnpinmän kun: m i p l i i ä . Viela aivan nuoi-ena t y i t ö n ä han liitiyi Oiip BiR Unioniin ja Canadian Sociali.st-puoluppspPn. Han Oli licdoii-h. iluinpn ja aloitti h i c s k f l u n o l f a pn poliiiti.sc.sia lalou.<np- . inii-ipn. puo!e-t'i -.Siitii tuli synibonli keko työvap!)liikke."lli'. H ä n p n todi.'-- tajansa oikeudes.s-a olivat kaiv<).s'yo-laisiii, h e i d ä n vaimojaan ja lap.^iiaaiv K!rvunu|[)syytlaj,i ei saanut kaivos-niiphi. l e s i i n t y m ä ä n todistajina hanti » va.staan. niiti v k . s i n i i e l i . ^ i he o!i-v. i; lakossa m u k a n a . M u t i a syyllispk-si hah havaitliin ja , :-:a:v()siyol;ilsct ^ .-iaivat vankilaiuomioi jn Annie lun- I niittiin vuiklek.si vankUaan.' Vanii.isii levala, jossa tili va.in runoa, laajemman uuden Kalevalan käsittäessä 50 runoa. Kalevala on suomalaisen, i t e e s t ä prof. Slpphan Leucorkilta Ensimmaispn inaaihtian.vodan aikana h ä n ja Beckev Buhav ."^pkn Michael, Bec-kpyn veli. ottivat nkMivisp-f' ^^V^'"'^ «''»i"^ hänen n;l)k,euji-nia ^^XU-M. -isa a.s.vplvollisuu.<;va,st.u,spini iiikk-p^ i h « n e : i • puJiu-.s.sniUi ,kauv.sinip.s-. sppn, m i k ä oli johtava a.skel p l ä m ä n - P"°''-'*''"- ' ikuisppn laisrV^Iuun raifti'in pL-ole.*?.-. •. - Senkin...alkioon Ai(n!.V on äi:,a t-ii-ja :nvfi.s Can.idan iLspnaisvvdPii puo-"^"''•^t -ii^-^an pualpsiamhit. FI»n m i - taa sentään radioaktiivisen pölyn pu'.o;!minen olla terveydellinen on- ,:;elina paremmin kulit poliittinen. .Mutta siitä iurolimatta he kieltäytyivät kannattamasta. Olen us"in ajatellut, etteivätkö ei-poliitisel miehet ja naiset käsitä, e'lä heidän kieltäytyminen olemasta kiinnostunut toisiin ihmiskunnan-iäseniin on sinäänsä poliittinen teko, sillä sellai.set ihmiset välinpitämättömällä suhtautumisellaan teke-! .jp^^a \ä( vaikeammaksi saada ;muu!tok,si.i I • M , IJ l TT 1 ST E N 1V E L V O t t 1S U U!^! SIIN IjlVLK.A,^MI\EN'n:v on vieläkin-suurempi velvollisuus i M^ssachussettsissa tekivät minuun käsittää mikä on tapahtumassa; maa-jsy^än vaikutuksert jo pikkutyttönä ilmassa., Tämä pitää palkkansa var- ollessani. Suuret harmaat myllyt sinkin naisiin, joiden yhä enemmän olisi,herättävä käsittämään heidän velvollisuutensa tuleyille sukupolville. Tästä syystä, minä uskon, että monien äsken vapautuneiden maiden naiset alkavat näyttää meil-kuin vankilat, yhtiöiden omistamat ruokatavarakaupat olivat kuin pitkiä kasarmeja, pitkät työtunifit,- alhaiset palkat, 4jitkät työttömyyskaudet . . . näin eläinrasvaa voin asemasta naapurieni pöydällä. lapsia il-le kaikille tietä, koska he ajattele-: ™ alusvaatteita New Englandin vai poliittisesti naisina ja äiteinä ja kylmässä talvessa, tyttö menetti heidän ajatuksensa ovat uusia ei väfkä seuraa niitä poliittisia traditioita, jotka ovat miesten luomia. päänahkansa suojaamattomassa koneessa. KuuUmme hänen kauheat liä ähuutonsa koululle, joka oli kä- Tletysti kaikin haluaisimme nähdä dun toisella puolella. Näin vanhan poliittisen tasasuhteen sekä naisten '"iehen itkevän kun hänet vietiin ja miesten poliittisessa suhtautumi- "tramppina" pohisiasemalle. Tämä kaikki vaivasi minua. Miksi Ei;ä& pelvin. .erimerkki • ei-poliitti-ise^ ta vaarasta':nahdä'4n nykymaäil- •;man tiedemiesten aselir(9|tuiiiis^ES3 Kiertomu^ •• kaikkijen.. Jhaidet^;: tieiile- O l l c - S i . m VIP!.'» a l i n 20-vu()'!a.s l i ä '! linii ÄikiiiviseisU mones-^a taniioa ky- .syviififiä iPhtiiVii.s.sd ju^sjksiiedvlii.^n-r olitiikokVi, .sanoisin"kuitenkin,,.ct-: kln xpivomme" hanollp.ia^vpytt«i'j« ,\^')'%; voj sVi j ä y t t ä ä vastuuta sllt _ \ ajkka en .aanojcaan -etta jokaisen ' miehifeta," jötka ,li{6skent4ii\^t yh iiViehen ja nai.sen pi^.äisi .pakolttaa des^^-, monissa Europpaii maissa liiöUa^lPt" tieteen kansalHväliseen luonteeseen kunnes he obpivaJ, ja-' J^^^a nähtävästi^ tekivät vähän, mut-erikoiscsti karjalaisen k a n s a n . ' ; . , „ l . u s u , : d . . n ja. t ä ä lupakkateh- "Z^r^JT^^"''^ in/iä^haniniM^Teke^^kö^^^^^ atomin, on traagiilinen; Na4 nauttivat.d^ästä?iVIinä vihasin rurtpudön; .• valtavan suun taan j.i paasi .Montrealin .suureen ta- ' ^ *' ' 'ulkdiijailla;' ''.Va 'kun huomioidaa?:'; mä miehet olivat sitä mietä< -että he Ii^^^y^^yy^^f-f . muistonie^rkki. loka kuuluu varatalnon. mis.sä hän kyvykkiinniV " '' '' Helen F..spp!;ind'' ' s n. e t t ä \siihlcis.sainme l o i s i i n niai-» ovat kaukana politiikasta ja vieläpä i "öyryj^^^ hyvät raskasta työtä tekevät ihöiis^ joutuvat,jliäih kärsimään? : Miltli mi"hiltä^ ^ pölkä olivat halukkaita 'ja innokkaltäli jtj(öhön, . ^ i d t ^ t i i n ty<i^ mahdollisuus? 'Milcij jptirniin paljon työt•ömyyttä^i . p i t k i ä työttömyys- Kausia? Miksi f pii' rikkaita ihmisiä. tunnustetusti ' maailmankirjal-I ^i'-"*^'"""'-' i^?*'^'" non.-^emanh hyvit- ,. , •. • •• o-«- „ J : palkKai.stien nai.sten jouKkorn T^uK^-' • . .. . ^ hsuuden aarteisiin. Sita on ai- * .... , . » , . L . , .- ^ « .( . ..- k /,iiic>.nn i. o r r coii.ieMn ^ =1 »'^""•^ ^' lupoavaita Dcmokraatlistcn Nai.steu Maailmannitto: heelhsesti verrattu sellaisiin I Annie haiu.si Hsää ueioia j a ' • • maailmankuuluihin, kansallis- > ^ ••- ......... I eepoksiin kuin kreikkalaisen Homciokson kertomarunot Ilias la Odysseia, islantilainen Edda, saksalainen Nicbelun-' .sanoi itsrn-ii irti l a v ä r a t a l o h palve- Uik.sesta ja meni SIe\v Yorkfin opis-k" llaksPPiT RaiKl .School of .Social Sciencfs Sieltä, ijalai tilaan hän Beekey Buhayn ja toi.-iipn kan.s.sa j ä r - . jp-iti Mohlrcalin työviienopi.-ton Uenlaulu ym.. Toisella puolen | . ^ o i - k P i s C o i i p p p i . mi.-^.sä' .uhanne.' Kalevala on ainutlaatuinen.,sii-; M.iivai ottaa o-a luentoihin ja kps-nä. että sc elää vielä'tänäänkin ; kustpluihin historiasta, j)oliittisp.Kta kansan keskuudessa, että SO on ' t a l o u s t i e t e e s t ä , fi.lo,sofia,sr.n ja p ä i v i en , A , ' -1 - • - lapahtumi.sta, aitoa kansanrunoutta, oika nii-1. ' ^ . ,. ,. • Kun Canadan koinnuiinstinen puo. :tään feodaalista hovirunoutta, i p,,,,,,,^,,!;,, i i i „ y i hau siihen, i että sen runojen laulajat .ovat | H ä n toimi \Vorkers Unlty Lf?aguen tavallisia kan.sanmiehiä ja ; j ä r j e - s t ä j ä n ä ja Annie kulki Canadan i naisia, jotka lauloivat raskaan ! rannasta rantaan j ä r j p s t a m i s t y ö s - ! tvönsä joutoaikoina, ja että'! ^^ian: K n i v o k s i U ^ r h ä n m y ö s kävi j ä . ;. , .. ,. , . J j e s l ä j ä n ä ja tuli tuntemaan-kaivos- (naita laulajia oh tuhansia. ] . y ö i ä j s l e n ja h e i d ä n p e r h e i t t e n s ä e p ä . : ) Olisi kuitenkin väärin vält-j i,iiiimjlli.set olo.suhteel, ja seii k ö y h y . v - 1 taa )a olettaa, etta Kalevala on ; den. loka v:iiju.s! v h i i o n rakentamilla nyttäjat, tietavat liiankin monien kyynelvirtojen opettama- alkuperäisessä muodossaan si-! kurjilla asunnoilla. K a i v o s t y ö i a i . s et Kutsu maailman naisille - - - : iokapäiväisestä elämästä. Sitten tu-1 mia ruokatavaralaskuja . . ..tälono- ! li Ilitfer ja sota. Heidän joukkon-j ""staja seisdi ovella vaatien vupk; i sa-hajaantui ja he joutujvatr salai-! raa, useimmin kuiii kerran, kaasi» s?en asemaan ja vihdoin; lie loivat' J^äännettiiii pois päältä jä saimme atomipommin. .Ja he olivat voimat-i opiskella öljylampun valossa, tomia ehkäisemään sen käyttöä. Nri- i '^äin paljon hän sai tästä asiasta mä el-polilttiset ihmiset olivat uil-;-'''?"o^^"'''^u" tuomari kielsi puhumi-i leet mahdollisimman kuolettavan s-n. silla ilmeisesti tuomari ei ty- Kansainvali.seiiu naistenpäivänä miljoonat naiset kautta niaailn»a« poliittisen voiman palvelijoiksi ^ i kännyt.siita kun hän puhui huonö^ Nykyisin kalkkien maiden tiede-! ll^.-^.-.^^^^^ta rikkaassa Amerikkssö; : nVlehet lähestyvät toisiaan ja aika-^T^^^^ ^ " " ^ ^n omasta_ela-val käsittämään velvollisuutensa.!'"«^^f ja miljoonilla muilla oh sa- ! Multa el olisi oikein jättää nämäj '^i! kokemus, niika todistaa, etta i velvollisuud-^t yksinomaan heidän | f f taynna syvaa politnkkaa. todellista politiikkaa, josta monet iiniai.sevat (oivccnsa ja vualiinukscnsa oikeuksieiisa naiilt,inisrksi. .Maaliskuun 8 paivana taiia vuonna luo naiset, jotka annamme niin suuren panoksen maailman olainalle, sen hyvinvoinnille ja kauneudelle, vakuutamme jälleen olevamme päättäväisiä halussamme puolustaa lastemme onnea, kotiemine lurvall.suutta, oikeuksiemme täydellista nauttimista. Me haluamme ihmiskunnan nau.tivan rauhassa työn tulok,.isla ja (lolecn saavutuksista. Me kat.somine a.seistautumiskilpaihin ja cnsika-l dessa ydinasekilpailiin olevan suurimman esteen ihaniioimieininc toiveitten saavuttamisen ticlla. ' Me nai.set emme voi sallia elollisen elon, henkisien arvojen ja aineellisten rikkauksien haaskaamisen jaikuinista. Me haluamme, etta sodat lopetcltuiKiin. i Siksi mc kehflitanime ydinasckokeiliijen liedkohtaiseen lopedaini- j secn, kaikkien ydinuseidcii. kieltämiseen ja aseriisuntaan. TAMAN PAA-; MAARAN SAAVUTTAMISEKSI ON .lOK.VINEN NAINEN TÄRKEÄ. I kannettavakseen tai edes syyttää . , - hMla siita mita o^at menneisvvdes , "^'^^^^ "iiehet eivat muka halua olla osallisia, mutta kuitenkaan emme voi si*ä väistää. Me olemme sidottu siihen, se on meidän jokapäiväinen leipämme. —: H. Espeländ.- .sa tehneet, silla olemme kaikin vastuussa silta miten on käytetty tieteen ihmeellisiä keksintöjä. Meidän olisi edelleen naisina ja alleina kaikkialla maailmassa autettava tiedemiehiä käyttämään keksintönsä ihmiskunnan hyödyksi nä, että elämän säilymisen hintana on nyt kansainvälisen faizhan säilyttäminen ja rauhanasian puolu.staminen. Koti-taljpuden hoitajina naiset tietavat kuinka vaikeata on huolehtia syötävistä, vaatteista ja muusta ''jo.kapaivaiseen leipään" kuuluvasta silloin kun on joukkotyöttömyyttä, kuten ön-^nyt;taliakin kertaa niin Canadassa kuin monessa muussakin 'kapitalistise.ssa maassa. Juuri sik,si kun naiset haluavat • :pöistaa tallaisetyhteiskunnalliset paheet ja kurimukset, tyo- ".läisnaisten järjestötoiminta on erottamaton osa työväenliikkeestä. Paljon ovat naistenjarjestot jo voittaneet ja saavultaneot yhdessä muiden työväenjärjestöjen kanssa. Mutta paljon on vielä-keskeneräistä; paljon on viela korjattavaa ja uudistuk-^ sia' vaativaa. Kaike<;sa tassa tarvitaan myös työläisnaisten järjestötoimintaa Jä juuri; työläisnaisten järjestötoiminnan kunnioittamisek.si me nostamme nyt lakkiamme Kalevalanpäivänä Lauantaina, helmikuun 28 paivana vietetään kansanrunoutemme suurteoksen kunniaksi järjestettyä Kalevalan pai- -yää. Tämän merkkitapauksen kunniaksi on CSJ:n ja erail- /ten muidenkin seurojen toi^^ tavalla vietettäviä jKalevalanjuhlia. Kuinka suuressa arvossa 'Kalevala on takalaisten maanmiestemme keskuudessa se i l menee ehka parhaiten siita, etta kaunokirjallisen "Liekin" -erikoinen Kalevala-numero; ilmestyi ainehiston^^^^^^^^ pulan vuoksi kahdessa osassa, silla aluksi suunniteltuun erikoisnumeroon ei satu läheskään kaikkea Kalcvala-ainehisloa 'mahtumaan. ' Tämä sellaisenaan on hyvin^^ lämpimästi tervehdittävä seikka. Tosiasia nimittäin on, etta vaalimalla kansallisia kult- •;; tuuriperinteitämme, me voimme rikastuttii me, mikä siirtolaisoloLssa on pakostakin aivan liian arkisen Harmaata, ja samalla edistää uuden kotimaamme kehittyvää 'Iclilttuuria muiden aikalaislemme ja tulevien sukupolvien •Ky.ödyksi. ^ Tänä vuonna tulee kuluneeksi 110 vuotta siitä, jolloin ;{.1849),Kalevala ilmestyi laajennettuna teoksena. Tätä aikai- -semmin, 1829—31, julkaisi Lönnrot keräämänsä runot "Kan- 'tele" nimisinä vihkoina ja vuonna 1835 ilmestyi vanha Ka- •••liiiii^^ i kali, etta Lönnrot olisi ne "vain"' kcrannvt ja Inttänyt runot; yhteen. vYleiscsti otaksutaan, ettei Lönnrot oJe tehnyt montakaan runoa "omasta paastaan"'. Mutta selvaa on, etr ta han yhdisteli,'•mutli la Iisasi keräämiään runoja saadakseen sUen syntymään .kuva,sar- .ian,:]o;ka ei kokonai.suutena ollut yhdenkään runonlaulajan mielessä "Kalevala on siten Lönnrotin eepos, .Lönnrotin luovan hengen tuote", sanoo tunnettu, Kalevalan: tutkija; tri Vaino Kaukonen Korostaessamme Kalevalan r u n oud cn ; ;ka n san o m a isu u t ta mc emme SMS mitenkään väheksy- Lönnrotin arvokasta työ-'- la, eika toisaalta Lönnrotin työn morkityksen tunnustamis-ta vahcmmassakaan maara.ssa muuta sila tosiasiaa, etta Kalevala on alkuperaisesti todellista kansanrunoutta. Jos mikaan, nnn Kalevalan pai van vietto on yksi niistä tilaisuuksista missä kaikkien Canadan suomalaisten pitai.sj loytaa yhtymäkohta, jotta voisimme yhteisin voimin, omaksi iloksemme ja tulevien sukupolvien hyväksi vaalia tehokkaalla lavalla: kansallisia kuM-tuuripei inleitämme. Yhteisvoiminkin olemme siirtolaisolois- .sa heikkoja näiltä liimoilta, m u tta ; jos; a n n a rti m'e ry h mä r i i - tojen ja ennakkoluulojen repiä rivojamme *niin se heikentää edelleen voimiamme. kaivoivat k i v i h i i l t ä mans.sa kaivan-nois. sa ja saivat 25 .senttiä tonnilta Me olemme elaman puolustajiar Tonnien >hdessa mc voimme ,ou-1 ''^'"kkien pieidan naisten käyttäen laa kuolonvoimat. ^ oikeukMamme pitaisi, tyos Me keholtamme maailman kaikkia naisia ilniatseinaan rauhantahtonsa saattamalla tama vetoomus parlamenttien, hallituksien ja Yhdisty PÄIVÄN PAKINA ilman naisia ei tule mitään k e n n e l l e i s s ä m m e politiikassa, eri t o i m i a l o i l l a ja joka p ä i v ä i s e s s ä " e l ä - tehden 10-^14 tunnin lyopjiivia. Y h - , neidon Kansakuntien tietoon jä luitamallä tälle vetoonnikselle akliiviseiji ! '"''s^»»- .Mtkuvasti toimu.^sainoin t i ö t eivät; halunneet unioila UI jos i: tukenne. _ i k u i n tonnimme omissa kpdeissam-unioon l i i l l v i eroleltiin Ivosta. Mutta ' snt.i huoiimatii kauost\ol.iisct I i i i - i Berliinissä, joulukuun 12 pauaiu 19.)8. ^ ivivat kaivo-slvolaisteiv unioon, mika ' siihen aikaan oli yhdistetty ..VVorkers . U m t v Lcaguecn. mis.sa Annie BuUor toimi.. ; . .- Kun siilon Eslcvanin .alueella kaiv o s t y ö l ä i s e t .iiaaltivat mennä lakkoon .svvskuu.ssa 1931 parempien alasuhteiden puolesta ja unton.sa. tunnustamiseksi, he kutsuivat Annien pitamaan .puheen heidair joukkoko-koukses. saan-. BienfaiLissa. Ta.ssa ko- :kouk.sc!?5aan he p ä ä t t i v ä t t e h d ä jouk-komatkan. 10- mailin ptia.ssa olevaan- Esleva ni n:.. kauppti la a n s vvskuu n . : 29 piia,: Tarkoituksena' oh p i l a a 7>iellä joukkokokous ja .Ivankkia^ .knnnatiisla; h e i d ä n lakoIleei1.:Kim^kara vaani saapui olivat heila vastassa pnllisil aseineen He hyokkasiv.iL aulojen ji kuorma-autojen .jjaallc.,ia-=-|)alokunta' luiskutli v e t t ä naisten ja lasien p,uil- Ic Polusi tuliltr konekiva.lieilla^ja kolme . . k a i v o s t y ö l ä i s t ä : kuoli j a : noin 50 haavoitun Ileit.i ei otettu Estev.i-nin .sairaalaan,:-vaan hoidat pitr vie'-: dav 40 mailin. Iinahan.saamaan: hoi-i toa Joukossa oli nuoiia jn vanhoia Naiset-' esim tyivnt.urhoollisesti: ja-.o.sa v heisla meni miesten ja poliisin v.(- lun ja esti ampumisen Tapaus oli vksi-kauheimpia.' Canadan tyoviion'-- liikkeen histoiias.sa Taman veilloylyn j.ilkccn v.ingit-tiin IG k a i v o s t y ö l ä i s t ä j.i heila .syytettiin, mellakoinnista. Onneksi Annie BuUerv: paasi ; W l n n i p e R l l i V i v i e m a an tiedot tnslii veiilovlvsla Poliisit elsi- ;val;:hanta s i e l l ä Ja ho vnnRllsivalnai-scn, jonka he luulivat olevan Aiinio B u l l e i l n . Nam ollen Annie .sai tilaisuuden ^laasla Toi outoon |aiJoslii-mhhn puolustusta ja nvu.stusta kuU vo.slyolaisille'.'ja heldiiir-tnlcvaaroiken-v dcnkayiiliiian vai ten. Myöhemmin Tiesittekö, eitä -—kuningas Kustaa Vaasasi aikanaan, että Suomen kaukaiisei. erämaat kuuliivät "Jumalalle, kuninkaalle jä Ruotsin kruuriulie"; ;; kudoksiemme ja elimistömme me, elaman puolustajina ja lastein- solut uusiutuvat miltei täydellisesti mc turvallisuuden puolesta. kuukauden kuluessa; ir.raan kerran vahan .iritemmanai' k.ia .saiia.il.issa ollessamme sattui viereiselle; vuoteelle sellainen maan ;vaiva;>ikamies sivumennen sanoen, loka puh u I . I :i kk aa m a tt a aa mu sla 11 - (Ääu asti — naisista, ja vain naisu-t. i On tui haa kieltää sila; etta yk si_ p.ujiain "laakc" ininka silloin saimme, oli se Kun tama naapuii paasi;pois ja .lilalle, titji tavalliiicn kuolevainen jonka kanssa voi kes-kuslella: 11moista .'ja muistakin : iisi-oista aina poliliikk.i.m asti Täydellisenä ^ vlislakohtan.i , y l lV keiTotullc tapaukselle :,^naisia. kjiskeva keskustelu muutama viikko SIlten Torontossa' pidetyssä työväen kulttuuiijarieston. CS.l.n tpU-n ko kouksessa., Naisten toiminnasta puheenollen .larjei;ton: kansallinen si!i-teeriRino Laakso sanoi vaatimatto-m< i:in lapaansa ",los ci olisi naisia, Cl voitaisi aialellaka.m Can.idan .Suomalai.scn Järjestön laajan kult-tunritoimlnnan jatkumista". Se sai monen pojan ajaltelemaan asia.i j.i 1 linnustamaan, elt.t jiiuii nam on 'asianlaita monessa muus' sakin tapauksessa: Ennomai-sesti CSJ n laaj.islti kult- I 'tili tiiiiritoiminnasta i|iuhuUacBsay:ihuor mataan, otti! naiset oval "kaikkialla" ja ama "tulessa". i l i l i i l i Ä l i i l l Naiset muodostavat valtaosiui kuorojemine jäsenistöstä; he vievät a:;itk;uscvan: tarkcata osaa naytclmar tpiminn.issa, n.uset ovat Iisaksi pu: vii.stonhoitajina; .jiihlamefkkien . ja lippiijeji. myyjinä', kokkoinaj kahvin kcitt.iiina 'j.i t.ujoiliiatt.Hiiia, he ovat^ sairashiioltökomileoissa, vjilis-tiistoinnkunnissa, jcihlokiinnissa, k.uki.ssa eijkoisKoniitcöissa. Sellaisilla p.iikkakunmlla missa miehet ov.it pääasiassa kausiluontoisiss.. toissa' kuten .mcrshteollisuus-:ja kar lastalakylissä, naiset ovat j.irjesto-toimlnnasstikin! seka "isäntinä" etta "emantma" Kaikenlaman Iisaksi naisilla ruttaa •voimaa, ja aikaa myös itsenäistä n.usloimint.ia varten, naisien erikoiskysymysten edistämiseksi Ki siKs ole lainkaan liioiteltua jos sanotaan, :ctla ilman <naisia ci olisi 1 Icysymystakaän esimerkiksi ;CSJ:n laainn 'kiilltuiiritoiminnan:" jatkamisesta El liioin ole ihme vaikka nais-lenkOrhojen ja lariestoien d nen toiminta itoisinaan kai.sii' -r-* silla lajans.i ,on, sentään ,sitläkin, mihin n.iisol ehtival ja pystyvatk Sitäpaitsi': n)oikaldisten;naistentouninv n.in vilsnnksenu/oh pitemmän aikaa ollul se, etta se el ole voinut lifiiliöiiSiiiiSiSfti kyllin paljoa "erikojstua" nimenomaan juun naiskysymysten edistämiseen — mutta tamakm on helposti sanottu, mutta paljon vaikeammin korpittava pulma. ..' , ;.,. ,• •,;. • * , . : " •;• • Kysvmys naisten tasa-arvoisesiä asemasta miesten rinnalla on yh-. teiskunnallisesti vieläkin .ratkaiset matta taalla Ganadassamme. Totta tietenkin on, etta naisilla on mah-^ dollisesti JO tasa-arvoiset^oikeudet miesten kanssa: heillä on: nyt toimintansa ja taistelunsa ansrostapaN joiivsellaisia oikeuksia; mistä Canadan rohkeimmat naiset vasta unek-suiv. it muutama \i'osikymmon sitten Mutta kajtiiiTiiolluseltä kannalta katsoen namen on vieläkin soire^ tiissa )a alasp.iinetussa asemassa monella en tavalla Ottak.lamme vaikka t.\okysynijs Tallakin keitaa kuullaan tämän tuosta iinainintoja esimerkiksi silta, elta 'naiset; ottavat miesten paikat" ja vaiheuttavat:;muka, työttömyyttä. , Tosiasia kuitenkin on, etta kapitalistisen kurjistumissuunnahjoh-: dosla;tulee.yha vaikeammaksi elaa säädyllisesti "vain'' miehen ansioilr larvuaisia ajetaan ajamalla taloitdel-: lisien syiden pakottamana "leipätyöhön'' Totta on, etta monet ajattelevat ensiksi; että perheen äiti on lyössä .*'vaui" mm kauan kuin saadaan maksetuksi kiinnityslaina — mikä .voi vaatia. 20 vuotta ja enemmänkin — auto taiookin mm; kallis \yjkotin.- Mutt.i tarta »"vähaikaiscs-tH",; työsla'muodostuU;Piel^o.; pysyvä ilmiu, ci niinkään paljoa naisen tai miehen "halusta", vaan talouselämän pakosta — perheessä^tapahtii-neen sairauden, työttömyyden 4ai jonkm muun vastoinkäymisen takia. Niinpä onkin maassamme tilanne, että yksi neljännes kaikista työtätekevistä ,on jo naisia! ^.• Muitta naistyöläisille maksetaan paljon huonompaa palkkaa kuin miehille, vain:,sen vuoksi että he o\at naisia Naisille kieltäydytään :niaksamasta,"samaa palkkaa samasta työstä kuin miehille" kaikenlaiä-iten, verukkeiden varassa ja'tämä; on vainoksi, esimerkki monista, miten naisillaon vieläkin erikoisongel-mia,: jotka.vaativat kaikkien ajatte-! levien ihmisten huomiota ja<-;ennen-=!j kaikkea myös naisten erikoista jäL-- jestotoimintaa. Vaikka onkin totta, etiä-vain sosialismi voi lopullisesti ja vääjäämättömästi poistaa naisia erikoises-i tl kahlehtivat yhteiskunnalliset vin-v heet, enheet ja painolastit, niin kokonaistoiminnan': historia osoittaa kuitenkin, että päättävän ja määrätietoisen- toiminnan avulla voidaan poi\arilIisessakin yhteiskunnassa saavuttaa naisen yhteiskunnallisia asemaa-parantavia reformeja ja nm-; distuksia. ~^ Rajoitetun tilan vitoksi on täm.^ juti\stelu lopetettava tällä kertaa. Pyydämmekin vain liittyä siihen .v-hä kasvavaan, ihmiskunnan enemmistöä jo - edustavaan edistykselliseen väestö osaan, joka vaatii naisille' t.isa.arvoisia yhteiskunriallisia oi-keuksia niin käytännössä., kuin teo« riassakin. Känsäkoura. < .>i>
Object Description
Rating | |
Title | Vapaus, February 28, 1959 |
Language | fi |
Subject | Finnish--Canadians--Newspapers |
Publisher | Vapaus Publishing Co |
Date | 1959-02-28 |
Type | text |
Format | application/pdf |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
Identifier | Vapaus590228 |
Description
Title | 1959-02-28-02 |
OCR text |
Sivii 2 Lauantaina, helmik. 28 p. — Saturday, Feb. 28, J959
V A P A U S
(UBERTY) — Independent^ Labor
Ofgan: of. Finnish Canadians.^^E^
tablished Nov. 6. 1917. Authorized
as second class mail by the Post
Office - ODepartment, Ottawa.: Pub-
Ushed thrlce weekly: Tuesdays.
lliursdays and Saturdaysby vapaus
Publishing Company Ltd., at 100-102
Elm St..W.. Sudbury.Ont, Canada.
Telephohes:: Bus; Of f ice J GS; 4-4264;;
Edltorial Office OS. 4-4265. Manager
E. Suksi. Editor W. Eklund Mailing
addiess: Box 69, Sudburjj, Ontaiio
Advertismg : rates upon applicatioa
Tianslation free of chargo
TILAUSHINNAT
Canadassa: . I vk. 7.00'6 kk. 3.75
' 3 kk 2 25
Yhdysvalloissa: 1 vk. 8.00 6 kk. 4.30
Suomessa: 1 vk. 8.50.6, kk. 4.75
, , .tl
Naistenpäivänä
Kuten niin monesti aikaisemminkin;'Vapauden tämän
päivän'numero on ömistetturvaatimattomalla^taYailaani valveutuneiden
naisten keskustelufoorumiksi piistä ^ongelmista,
mitä aikakautemme naisilla nyt on niin taalla kbtonaj.kuin
kaukomaillakin.,.'^laijMiten myös on tavaksi tullut,;tämän
näiMenpäivan|inuirier,ön'^ ovat:, huolehtineet
valtaosaltaTiaiset,; ; *: ' , _ _
Me iiaiklri tiedämme niistä erijkoisorigel-mista
mitä naisilla ori ollut ja on vieläkin; mutta vain naiset
ovat eläneet ja elävät vieläkin näiden erikoispulmien ruuvipenkissä-
Tästä johtuu, että vaikka kysymys haisten pi-keuksistaja
heidän elinmahdollisuuksiensa parantamisesta
koskee yhtä hyvin miehiä kuin naisiakin, se on sittenkin
kaikkein lähempänä juuri naisia; se on erottamaton osa heistä
itsestään. ^
49 vuotta sitten, eli vuonna 1910, päätettiin Kööpenhaminassa,
naisten kansainvälisessä konferenssissa toteuttaa
tunnetun saksalaisen sosialistin, Clara Zetkinin herättämä
ajatus kansainvälisen naistenpäivän viettämisestä. Tästä kansainvälisestä
naistenpäivästä — niin vaatimattomasti kuin
sitä vielä vietetäänkin täällä Canadassa ja Yhdysvalloissa —
on jo tullut satojen miljoonien eri rotuisten naisten juhla-ja^
aistelupäivä, mikä tunnustettuna yhteiskunnallisena teki-jäftä
on nostanut; yleistä kunnioitusta naisia ja äitejä kohtaan
kautta nriaailinan.
Kansainväiirieh naistenpäivä on kaikkialla ennenkaikkea
kotimainen taistelupäivä, jonka kautta jä avulla pyritään
tehostamaani toimintaa naisten oikeutettujen vaatimusten to-teuttarniseksi.
Mutta samalla kertaa" eri maiden naiset ojentavat
tänä kansainvälisenä päivänä kätensä kanssasisarilleen
kaikissa maissa heidän rotuunsa, ihonsa väriin, uskontoonsa
ja poliittisiin mielipiteisiinsä katsomatta.
.Työläisnaisten järjestötoiminta ei ole koskaan pyrkinyt
•eristymään muusta, työväenliikkeestä. Päinvastoin se on tietoisesti
j a tarkoituksellisesti toiminut muun työväenliikkeen
rjnnalla ja yhteydessä. Näin ovat menetelleet myös kansalaistemme
keskuudessa täällä toimivat työläisnaisten ryh-mait,
kerhot ja klubit ollessaan läheisessä yhteistoiminnassa
jSr^ vuorovaikutuksessa Canadan muiden naisjärjestöjen
llanssa. Eikä eristäytymisestä olisikaan muuta kuin molcm-^
i^irij^olista vahinkoa sillä tosiasia on, että Canadaan tulleet
s^^j^alaisnaiset ovat tuoneet tullessaan arvokkaita perinteitä
t ^ t e l u s t a ' ' j a toiminnasta, mitkä ulottuvat siihen kunniak-k^
efehl.tosiasiaan, että Suomen naiset saivat ensimmäisenä
y>^k;^. j a toisena koko maailmassa yleisen ja yhtäläisen
iipikeiideri^^valtiollisella alalla. Toisaalta on ilman muuta
j p a i että"'Canadan työläisnaisten toiminta voi olla tulok-^
^t§^y^in{silla eh'dolla, että se toimii järjestyneesti :samo-".
|«payöitteiden'toteuttamia^ •
!^ir'^äätka- Canadankin naisilla on jo muodollisesti tasa-arvoiset
oikeudet miesten rinnalla — kiitos siita ensikädessä
naistenjarjestojen ja samalla työväenliikkeen toiminnalle
yleensä — niin paljon on viela tyota ja toimintaa tallakin
alalla- Naisille tarvitaan viela pallon .suurempi .sosiaalinen
turva kuin mita heiliä nyt on. Lapsia ja nuorisoa koskeva
lainlaadinta, mika, on ensikädessä naisten ja aitien sydämellä,
j ä t t a a viela paljon toivomisen varaa. Taif^telu jokapäiväisestä
leivästä on naisten kohdalta yleisesti puhuen vieläkin
ankarampi ja vaativampi mita se on miehille. 'Sama palkka
samasta tyosta" periaate on oikeudelliselta kannalta ehdoton
välttämättömyys, mutta Canadan naisilta kielletään se vieläkin
yleisesti vain silla perusteella etta "he ovat naisia",
• i - - ' Naisten järjestötoiminta erikoistuu luonnollisesti naisia
-lähempänä olevien kysymysten käsittelyyn. Sö on oikein ia
välttämätöntä, silla kukapa muu huolehtisi heidän erikoisohjelmistaan,
elleivät naiset. Mutta tama ei tietenkään tar-:
:koita sitä, etta naiset haluaisivat eristyä, jotenkin omaan pieneen
karsinaansa. Päinvastoin on asia. Naiset, elaman syn- :
rimrmTOTinnroTnnro::^
SYNTYMÄ-
. pÄiyiA
- Victor Saari, Lockerby, Ont,
täyttää maimantaina, maaliskuun. 2
paivana 73 vuotta.
Yhdymme" sukulaisten ja. tut-tavain
onnentoivotuksiin.
Kysym|ksiä ja
vastauksia
Kysymys:' P^ärj^kanmjlla on vali
knja jalkeenjphvpstäjipmaisuudes-ta.
Ottaako haUitiis-rselläisesta pesästä
pei'intoveroa;:5'kuoleman sattuessa?
— Lehdeil'tilaaja. .
Vastaus: RiippUu ' siitä kuinka
suuri on omaisuus. Ontariossa voimassa
olevien perintölakien mukaan
ei permtöveroa oteta $5,000 ja
siitä pienemmästä omaisuudesta.
Jos omaisuus siirtyy testamentin
(välikirjan) perusteella miehelle,
vaimolle (.siis kuteh teillä), van
liemmille, isovanhemmille, pojalle
ja miniälle, niin silloin ei oteta
perintöveroa 50,000 dojlari;i pienemmästä
pesästä: Jos omaisuus
siirtyy "kaukai-semmille" sukulaisille
tai vallan ventovieraille, silloin
on voimassa erilaiset säädökset.
Tämä vastaus peru.stuu "The Canada
Year Book 19.56" nimisen kirjan
tietoihin. Mikäli yksityiskohtai-sempia.
tietoja halutaan, niitä on
«aatavissa osoitteella: Succe.ssion
Uiity Office, Tieasury Depaitmont,
Parliament Building, Toronto, Oiil
Mikä on pbiiitlista ?
Kirj. DORA RUSSELL
Kun naiset alkuun:rupesivat tais-| ja tarkasti .seurata puolueen poh-telemaan
äänioikeuden puolesta ei
ollut epäilystäkään su^, että he tiesivät
mita tarkoittivat •poliittisilla
oikeDksilla. He olivat varmoja su-ta,
etta jos saavat yhtäläiset^ äänestysoikeudet
miesten kanssa, he pääsevät
parlamenttiin ja pääsevät v.iir
kultamaan^ politiikkoihin, teemaan;
mitä muutoksia, joita npiset^ja aidit
halusivat!(imutta joita'-h^dan oli
mahdoton toteuttaa ilman'poliiltisia
oikeuksia.
Mutta kun äänioikeus saavilitettiin
sellaisissa maissa !kUin/.Biyt^ania ja
USA, tehtävä er vailcdttaputkaan
yksinkertaiselta. Naiset yhtyiviit
poliittisten: puolueiden toimintaan
tasa-arvoisina miesten kanssa —
niin ainakin ajattelivat. Mmtta pian
he huomasivat, että oli paljon vaikeampi
naisen astua esille parlamenttiehdokkaana
kuin miehen,
koska miehet olivat tottuneet omiin
Uikkaa. ;Tosiasia: oli,: etta -naiset
elivät miesten, luomassa; maailmassa
ja tämä tuli esille;kaikkien puolueiden
tyossa ^
Pian tuli julki! TiaistJert i^qnferens-sien
keskusleluifesa^ettäjjAaiset elivät
aina ollee^: samaa'rnifej^iämi^^;
ten kanssa siitä mikä oli tpofeittineri
taistelun ijahlajaf' olivatifiiyujyilia
neet kysymyksen naistei^l^btiase-masta,
koskiLkoetettiin väHtäa, etta
kotitehtävät estivät naifcten toimimasta
julkisissa tehtävissä. Multa
vaimojen ja äitien vaatimukset
heidän lapsilleen ja heille itselleen
alkoivat esiintyä yhä voimakkaammin
kaikkien puolueiden naisten
päätöslauselmissa. Bntannia.ssa o-sim.
nostettiin esille, että hallituk-että
naisilla:?pitäisi•olla^oikeuspäat-taa
kuinka .'monia:"lasta:;,he -voivat
huoltaa. Johtajina toimivat miehet
selostivat sen olevan.-seksuaalisen
kysymyksen;: eikä poliittisen. ; Mutta
siitä.Jiuolimatta monet-?sairaat ja
yliras^etut äidit .jo^ituiyÄt ponnistelemaan
ilman laäkäniiiatöuä. Su-i|
upFi;l|civihiiH
(oja:Ij^idet.tiin" vaaifalliseihpana 'työ-fdahä.
Tielyöti samalla halusimme
äideille parempaa hoitoa.
Monet miehet, naiset j a järjestöt
joita pyydetään ryhtymään kannattamaan
jotakin.tärkeätä toimintaa,
kieltäytyivät sen perusteella, että
ho eivät ole^ kiinnostaneita- poli
tilkkaan. -
TOTAALINEN SOTA TAI RAUHA
Ottakaamme esimerkiksi räuhati
ja sodan asia. Aikoja sitten sodan
.sa'tuessa suurin osa väestöstä sai
jatkaa tavallista elintapaansa ja jät-naisct
valloittaisivat heidän paik-1 Sitä vastustettiin ankara.sti ja kului i tivät sodat soturien ratkaistavaksi,
kansa. Pää.stäkseen m e n e s t y m ä ä i V | 20 vuotta ennenkuin parlamentti j Mutta nykyisin meillä on totaalinen
poliittisella alalla naisen piti osoit-1 sen vihdon hyväksyi. j .sota, jolle ainoa vaihtoehto on tr-taalinen
rauha. Ja nykyisin sotaa'1
; valmistelu ja sota vaikuttaa ainakin
! jossain määrin kaikkiin.
Mutta siitä huolimatta kun joku
aika sitten lähestyin u.seita nalst'^n
j ä r j e s t ö j ä Britanniassa saadakseen
lapoihinsa eivä(kä halunneet, että sen pitäisi maksaa lapsiavu.stusta.
taa olevansa miehiä huomattavasti i Muistan myöskin kun työväen
älykkäämpi ja hänen piti huolella 1 konferenssissa vuonna 1924 esitin,
25 proSlM«»siiiko- \
tappio vuodessa i
New v^orki — Chrysler-ryhtyina,\
joka on US An autontuottajista kolr:
::inanneksi;r8uurini:'joutui'^ a
listniden jpiirissa : karsimaan eniten \
viime vuoden l<(skukaudesta.
Viime vuGden rtappio arvioidaan lähes
34 miljoonaksi dollariksi. ..Tama
on yhtymän suurm tappio sen / 34-
vuotl-en tbiniintakauden.< c^ikana. Yh^
lyman j ohto i'-h^otnasl .Vipaäuotiuisah
wm
Viime vuöä^n|i|eg^i»fciivi^lie|tuloK^
oli toimmtaiifUonna ;l95T,f jqllMhlspar!
tiin 130 nlajognanfi^önannjiyöiltb..
Huolimatta vume \ j/:uodQn vaikeuksisr
ta jaetaan: ylitlOJiVjol^donjpaa.tdksenf
mukaaji^osinköa ••. S3^nai|;.|XftlTan, kiiln
aikaisemminkin!eli' 25 prosenttJa.i. ; (
! ii
-V. H
JA
VALITETTAVA EREHDYS
Btissi oli ahdettu täyteen ihmisiä
ja kun nätti ^tyltö tuli sisään^: niin
vanhempi :mies-rnousi:istuimeltaan.
. Ennenkuin mies: ehti sanoa sanaai-kaan
tyttö-sanoi: "piette erittäin
kohtelias;Vmptta,, ssisbn mieluim-iuMie?^
iM?Stl{ kohteliaasti hattuaan
iid'sgh'oV'^«?!utbs;Wfta .
ji'';TodeUakyj^^tarkoiian mitä sa-
'noin",»Vastäsi ;^ytt5., '
. , j W f a ; : ; : : y ' ' V,
j • ' ''.Vakuutan;; seisovani: mieluim-
! tj'!^iitta"i? ^anoi miessi; epätoivos-
's^pir-^blen yrittänyt päästä ulos."
ahon
Annie Butler Guralnick
Työväen luokan naisveteraani Elizabeth
Gurley Flynn, joka aatteensa
ja edistysmielisyytensä puolesta on
useimman 'kerran joutunut vastaamaan
periaatteensa puolesta oikeudessa,
piti-maaliskuussa 1952 85 minuuttia
kestävän puolustuspuheen
(hän toimi omana lakimiehenä)
hin meidän kantamme ja toimenpi-teemme
vaikuttavat toisiin maihin
heidät kannattamaan naisten nii!^ I g^e^^^^n kuin vuosia sitten, meillä
kuusi miestä ja naista käsittäyäUe
valamiehistölle New Yorkissa, missä
hän lö muun Ne\v Yorkissa toimivan
kommunistin kanssa oli syytettynä
marxilaisen periaatteen o-pettamisesta
ja rauhan työn teosta.
Hoidan joukossaan oli kolme
muuta najsta, Marion Bachrach,
Claudia Jones ja Betty Jannet. Lainaan
tähän pienen osan hänen puheestaan:
Olosuhteet New Hampshiressa ja
Työljii.sppj-hpen lapst-na Annie Butler
oli pakoitetui kotinsa toimcfntii-lon
tiiluipn jatljiniaan koulun, jo.s.sa-,
hau l y k k ä s i olla ja inL-ncnjään M a n i -
i c a l in yliteoM .suUi^enipaan lupakka-polii^
i vanuit.si hänet t;"ko-yyii no-j.
illa. c i t ä h ä n oli oUut " . v l l y n ä m ä s -
.-a". Ha.ti sai .vtindfn !u'jmio'ti ja n i ä ä -
liittii:) ma. |
Tags
Comments
Post a Comment for 1959-02-28-02