Vapaus, February 28, 1959

              Sivii 2 Lauantaina, helmik. 28 p. — Saturday, Feb. 28, J959
V A P A U S
(UBERTY) — Independent^ Labor
Ofgan: of. Finnish Canadians.^^E^
tablished Nov. 6. 1917. Authorized
as second class mail by the Post
Office - ODepartment, Ottawa.: Pub-
Ushed thrlce weekly: Tuesdays.
lliursdays and Saturdaysby vapaus
Publishing Company Ltd., at 100-102
Elm St..W.. Sudbury.Ont, Canada.
Telephohes:: Bus; Of f ice J GS; 4-4264;;
Edltorial Office OS. 4-4265. Manager
E. Suksi. Editor W. Eklund Mailing
addiess: Box 69, Sudburjj, Ontaiio
Advertismg : rates upon applicatioa
Tianslation free of chargo
TILAUSHINNAT
Canadassa: . I vk. 7.00'6 kk. 3.75
' 3 kk 2 25
Yhdysvalloissa: 1 vk. 8.00 6 kk. 4.30
Suomessa: 1 vk. 8.50.6, kk. 4.75
, , .tl
Naistenpäivänä
Kuten niin monesti aikaisemminkin;'Vapauden tämän
päivän'numero on ömistetturvaatimattomalla^taYailaani val­veutuneiden
naisten keskustelufoorumiksi piistä ^ongelmista,
mitä aikakautemme naisilla nyt on niin taalla kbtonaj.kuin
kaukomaillakin.,.'^laijMiten myös on tavaksi tullut,;tämän
näiMenpäivan|inuirier,ön'^ ovat:, huolehtineet
valtaosaltaTiaiset,; ; *: ' , _ _
Me iiaiklri tiedämme niistä erijkoisorigel-mista
mitä naisilla ori ollut ja on vieläkin; mutta vain nai­set
ovat eläneet ja elävät vieläkin näiden erikoispulmien ruu­vipenkissä-
Tästä johtuu, että vaikka kysymys haisten pi-keuksistaja
heidän elinmahdollisuuksiensa parantamisesta
koskee yhtä hyvin miehiä kuin naisiakin, se on sittenkin
kaikkein lähempänä juuri naisia; se on erottamaton osa heis­tä
itsestään. ^
49 vuotta sitten, eli vuonna 1910, päätettiin Kööpenha­minassa,
naisten kansainvälisessä konferenssissa toteuttaa
tunnetun saksalaisen sosialistin, Clara Zetkinin herättämä
ajatus kansainvälisen naistenpäivän viettämisestä. Tästä kan­sainvälisestä
naistenpäivästä — niin vaatimattomasti kuin
sitä vielä vietetäänkin täällä Canadassa ja Yhdysvalloissa —
on jo tullut satojen miljoonien eri rotuisten naisten juhla-ja^
aistelupäivä, mikä tunnustettuna yhteiskunnallisena teki-jäftä
on nostanut; yleistä kunnioitusta naisia ja äitejä koh­taan
kautta nriaailinan.
Kansainväiirieh naistenpäivä on kaikkialla ennenkaikkea
kotimainen taistelupäivä, jonka kautta jä avulla pyritään
tehostamaani toimintaa naisten oikeutettujen vaatimusten to-teuttarniseksi.
Mutta samalla kertaa" eri maiden naiset ojen­tavat
tänä kansainvälisenä päivänä kätensä kanssasisarilleen
kaikissa maissa heidän rotuunsa, ihonsa väriin, uskontoonsa
ja poliittisiin mielipiteisiinsä katsomatta.
.Työläisnaisten järjestötoiminta ei ole koskaan pyrkinyt
•eristymään muusta, työväenliikkeestä. Päinvastoin se on tie­toisesti
j a tarkoituksellisesti toiminut muun työväenliikkeen
rjnnalla ja yhteydessä. Näin ovat menetelleet myös kansa­laistemme
keskuudessa täällä toimivat työläisnaisten ryh-mait,
kerhot ja klubit ollessaan läheisessä yhteistoiminnassa
jSr^ vuorovaikutuksessa Canadan muiden naisjärjestöjen
llanssa. Eikä eristäytymisestä olisikaan muuta kuin molcm-^
i^irij^olista vahinkoa sillä tosiasia on, että Canadaan tulleet
s^^j^alaisnaiset ovat tuoneet tullessaan arvokkaita perinteitä
t ^ t e l u s t a ' ' j a toiminnasta, mitkä ulottuvat siihen kunniak-k^
efehl.tosiasiaan, että Suomen naiset saivat ensimmäisenä
y>^k;^. j a toisena koko maailmassa yleisen ja yhtäläisen
iipikeiideri^^valtiollisella alalla. Toisaalta on ilman muuta
j p a i että"'Canadan työläisnaisten toiminta voi olla tulok-^
^t§^y^in{silla eh'dolla, että se toimii järjestyneesti :samo-".
|«payöitteiden'toteuttamia^ •
!^ir'^äätka- Canadankin naisilla on jo muodollisesti tasa-arvoiset
oikeudet miesten rinnalla — kiitos siita ensikädessä
naistenjarjestojen ja samalla työväenliikkeen toiminnalle
yleensä — niin paljon on viela tyota ja toimintaa tallakin
alalla- Naisille tarvitaan viela pallon .suurempi .sosiaalinen
turva kuin mita heiliä nyt on. Lapsia ja nuorisoa koskeva
lainlaadinta, mika, on ensikädessä naisten ja aitien sydämellä,
j ä t t a a viela paljon toivomisen varaa. Taif^telu jokapäiväi­sestä
leivästä on naisten kohdalta yleisesti puhuen vieläkin
ankarampi ja vaativampi mita se on miehille. 'Sama palkka
samasta tyosta" periaate on oikeudelliselta kannalta ehdoton
välttämättömyys, mutta Canadan naisilta kielletään se vielä­kin
yleisesti vain silla perusteella etta "he ovat naisia",
• i - - ' Naisten järjestötoiminta erikoistuu luonnollisesti naisia
-lähempänä olevien kysymysten käsittelyyn. Sö on oikein ia
välttämätöntä, silla kukapa muu huolehtisi heidän erikois­ohjelmistaan,
elleivät naiset. Mutta tama ei tietenkään tar-:
:koita sitä, etta naiset haluaisivat eristyä, jotenkin omaan pie­neen
karsinaansa. Päinvastoin on asia. Naiset, elaman syn- :
rimrmTOTinnroTnnro::^
SYNTYMÄ-
. pÄiyiA
- Victor Saari, Lockerby, Ont,
täyttää maimantaina, maaliskuun. 2
paivana 73 vuotta.
Yhdymme" sukulaisten ja. tut-tavain
onnentoivotuksiin.
Kysym|ksiä ja
vastauksia
Kysymys:' P^ärj^kanmjlla on vali
knja jalkeenjphvpstäjipmaisuudes-ta.
Ottaako haUitiis-rselläisesta pe­sästä
pei'intoveroa;:5'kuoleman sat­tuessa?
— Lehdeil'tilaaja. .
Vastaus: RiippUu ' siitä kuinka
suuri on omaisuus. Ontariossa voi­massa
olevien perintölakien mu­kaan
ei permtöveroa oteta $5,000 ja
siitä pienemmästä omaisuudesta.
Jos omaisuus siirtyy testamentin
(välikirjan) perusteella miehelle,
vaimolle (.siis kuteh teillä), van
liemmille, isovanhemmille, pojalle
ja miniälle, niin silloin ei oteta
perintöveroa 50,000 dojlari;i pie­nemmästä
pesästä: Jos omaisuus
siirtyy "kaukai-semmille" sukulaisil­le
tai vallan ventovieraille, silloin
on voimassa erilaiset säädökset.
Tämä vastaus peru.stuu "The Can­ada
Year Book 19.56" nimisen kir­jan
tietoihin. Mikäli yksityiskohtai-sempia.
tietoja halutaan, niitä on
«aatavissa osoitteella: Succe.ssion
Uiity Office, Tieasury Depaitmont,
Parliament Building, Toronto, Oiil
Mikä on pbiiitlista ?
Kirj. DORA RUSSELL
Kun naiset alkuun:rupesivat tais-| ja tarkasti .seurata puolueen poh-telemaan
äänioikeuden puolesta ei
ollut epäilystäkään su^, että he tie­sivät
mita tarkoittivat •poliittisilla
oikeDksilla. He olivat varmoja su-ta,
etta jos saavat yhtäläiset^ äänes­tysoikeudet
miesten kanssa, he pää­sevät
parlamenttiin ja pääsevät v.iir
kultamaan^ politiikkoihin, teemaan;
mitä muutoksia, joita npiset^ja aidit
halusivat!(imutta joita'-h^dan oli
mahdoton toteuttaa ilman'poliiltisia
oikeuksia.
Mutta kun äänioikeus saavilitettiin
sellaisissa maissa !kUin/.Biyt^ania ja
USA, tehtävä er vailcdttaputkaan
yksinkertaiselta. Naiset yhtyiviit
poliittisten: puolueiden toimintaan
tasa-arvoisina miesten kanssa —
niin ainakin ajattelivat. Mmtta pian
he huomasivat, että oli paljon vai­keampi
naisen astua esille parla­menttiehdokkaana
kuin miehen,
koska miehet olivat tottuneet omiin
Uikkaa. ;Tosiasia: oli,: etta -naiset
elivät miesten, luomassa; maailmassa
ja tämä tuli esille;kaikkien puolu­eiden
tyossa ^
Pian tuli julki! TiaistJert i^qnferens-sien
keskusleluifesa^ettäjjAaiset eli­vät
aina ollee^: samaa'rnifej^iämi^^;
ten kanssa siitä mikä oli tpofeittineri
taistelun ijahlajaf' olivatifiiyujyilia
neet kysymyksen naistei^l^btiase-masta,
koskiLkoetettiin väHtäa, et­ta
kotitehtävät estivät naifcten toi­mimasta
julkisissa tehtävissä. Mul­ta
vaimojen ja äitien vaatimukset
heidän lapsilleen ja heille itselleen
alkoivat esiintyä yhä voimakkaam­min
kaikkien puolueiden naisten
päätöslauselmissa. Bntannia.ssa o-sim.
nostettiin esille, että hallituk-että
naisilla:?pitäisi•olla^oikeuspäat-taa
kuinka .'monia:"lasta:;,he -voivat
huoltaa. Johtajina toimivat miehet
selostivat sen olevan.-seksuaalisen
kysymyksen;: eikä poliittisen. ; Mut­ta
siitä.Jiuolimatta monet-?sairaat ja
yliras^etut äidit .jo^ituiyÄt ponnis­telemaan
ilman laäkäniiiatöuä. Su-i|
upFi;l|civihiiH
(oja:Ij^idet.tiin" vaaifalliseihpana 'työ-fdahä.
Tielyöti samalla halusimme
äideille parempaa hoitoa.
Monet miehet, naiset j a järjestöt
joita pyydetään ryhtymään kannat­tamaan
jotakin.tärkeätä toimintaa,
kieltäytyivät sen perusteella, että
ho eivät ole^ kiinnostaneita- poli
tilkkaan. -
TOTAALINEN SOTA TAI RAUHA
Ottakaamme esimerkiksi räuhati
ja sodan asia. Aikoja sitten sodan
.sa'tuessa suurin osa väestöstä sai
jatkaa tavallista elintapaansa ja jät-naisct
valloittaisivat heidän paik-1 Sitä vastustettiin ankara.sti ja kului i tivät sodat soturien ratkaistavaksi,
kansa. Pää.stäkseen m e n e s t y m ä ä i V | 20 vuotta ennenkuin parlamentti j Mutta nykyisin meillä on totaalinen
poliittisella alalla naisen piti osoit-1 sen vihdon hyväksyi. j .sota, jolle ainoa vaihtoehto on tr-taalinen
rauha. Ja nykyisin sotaa'1
; valmistelu ja sota vaikuttaa ainakin
! jossain määrin kaikkiin.
Mutta siitä huolimatta kun joku
aika sitten lähestyin u.seita nalst'^n
j ä r j e s t ö j ä Britanniassa saadakseen
lapoihinsa eivä(kä halunneet, että sen pitäisi maksaa lapsiavu.stusta.
taa olevansa miehiä huomattavasti i Muistan myöskin kun työväen
älykkäämpi ja hänen piti huolella 1 konferenssissa vuonna 1924 esitin,
25 proSlM«»siiiko- \
tappio vuodessa i
New v^orki — Chrysler-ryhtyina,\
joka on US An autontuottajista kolr:
::inanneksi;r8uurini:'joutui'^ a
listniden jpiirissa : karsimaan eniten \
viime vuoden l<(skukaudesta.
Viime vuGden rtappio arvioidaan lä­hes
34 miljoonaksi dollariksi. ..Tama
on yhtymän suurm tappio sen / 34-
vuotl-en tbiniintakauden.< c^ikana. Yh^
lyman j ohto i'-h^otnasl .Vipaäuotiuisah
wm
Viime vuöä^n|i|eg^i»fciivi^lie|tuloK^
oli toimmtaiifUonna ;l95T,f jqllMhlspar!
tiin 130 nlajognanfi^önannjiyöiltb..
Huolimatta vume \ j/:uodQn vaikeuksisr
ta jaetaan: ylitlOJiVjol^donjpaa.tdksenf
mukaaji^osinköa ••. S3^nai|;.|XftlTan, kiiln
aikaisemminkin!eli' 25 prosenttJa.i. ; (
! ii
-V. H
JA
VALITETTAVA EREHDYS
Btissi oli ahdettu täyteen ihmisiä
ja kun nätti ^tyltö tuli sisään^: niin
vanhempi :mies-rnousi:istuimeltaan.
. Ennenkuin mies: ehti sanoa sanaai-kaan
tyttö-sanoi: "piette erittäin
kohtelias;Vmptta,, ssisbn mieluim-iuMie?^
iM?Stl{ kohteliaasti hattuaan
iid'sgh'oV'^«?!utbs;Wfta .
ji'';TodeUakyj^^tarkoiian mitä sa-
'noin",»Vastäsi ;^ytt5., '
. , j W f a ; : ; : : y ' ' V,
j • ' ''.Vakuutan;; seisovani: mieluim-
! tj'!^iitta"i? ^anoi miessi; epätoivos-
's^pir-^blen yrittänyt päästä ulos."
ahon
Annie Butler Guralnick
Työväen luokan naisveteraani Eli­zabeth
Gurley Flynn, joka aatteensa
ja edistysmielisyytensä puolesta on
useimman 'kerran joutunut vastaa­maan
periaatteensa puolesta oikeu­dessa,
piti-maaliskuussa 1952 85 mi­nuuttia
kestävän puolustuspuheen
(hän toimi omana lakimiehenä)
hin meidän kantamme ja toimenpi-teemme
vaikuttavat toisiin maihin
heidät kannattamaan naisten nii!^ I g^e^^^^n kuin vuosia sitten, meillä
kuusi miestä ja naista käsittäyäUe
valamiehistölle New Yorkissa, mis­sä
hän lö muun Ne\v Yorkissa toi­mivan
kommunistin kanssa oli syy­tettynä
marxilaisen periaatteen o-pettamisesta
ja rauhan työn teos­ta.
Hoidan joukossaan oli kolme
muuta najsta, Marion Bachrach,
Claudia Jones ja Betty Jannet. Lai­naan
tähän pienen osan hänen pu­heestaan:
Olosuhteet New Hampshiressa ja
Työljii.sppj-hpen lapst-na Annie But­ler
oli pakoitetui kotinsa toimcfntii-lon
tiiluipn jatljiniaan koulun, jo.s.sa-,
hau l y k k ä s i olla ja inL-ncnjään M a n i -
i c a l in yliteoM .suUi^enipaan lupakka-polii^
i vanuit.si hänet t;"ko-yyii no-j.
illa. c i t ä h ä n oli oUut " . v l l y n ä m ä s -
.-a". Ha.ti sai .vtindfn !u'jmio'ti ja n i ä ä -
liittii:) ma.<s:iin.ian $500.00 .sakk'!,!.
M v ö l i e m m i n han sai uudfii oikpu-han
karavaania, vieläkin sain selos­tuksia,
että heidän järjpätönsä sään­nöt
eivät salli osallistumista poliit­tiseen
toimintaan. Varsinkin nais­lääkäri'
n antama vastaus Ihmetytii
tehtaa.set-n työlKin ennenkuin h ä n oli , deni-väynnin. mLssä h ä n toimi omana j minua. Kirjoitin heille, että tai-
Etelä-Afrikan naiset
protesteeraavat tunto-koirttisäädöksen
johdosta
t i i y l t ä n y t 13 vuolla. Tehlaa.ssa häh •.asianajajanaan. Oli loi.mavaa mitfn
h ä n plihuJ oniaii aKian.sa ja kaivo.s-
Ncw Krighton, Etelä-Afrikka. -
Naiset tässä neekeriväcstön asutta-ma.
ssa Port Elizabethin kaiipuns^in
laitakaupungis.sa lähtivät tiistaina
mielenosoitukselle protesteeraten
sen johdosta, että layi mukaan hei- iitaknr-s.sejn
dän on kannettava mukanaan tiin
tokortteja. Poliisit olivat myö.s pai
rullissa mutta eivät kuitenkaan pi
dättäneet ketään.
iuli iiuoniaaniaan ja tuntemaan ini-len
iiai.sia pidptiiin ala-arvoi-eninin.i
ja lipita liLstPlUin rnpinmän kun:
m i p l i i ä .
Viela aivan nuoi-ena t y i t ö n ä han
liitiyi Oiip BiR Unioniin ja Canadian
Sociali.st-puoluppspPn. Han Oli licdoii-h.
iluinpn ja aloitti h i c s k f l u n o l f a pn
poliiiti.sc.sia lalou.<np-
. inii-ipn. puo!e-t'i -.Siitii tuli synibonli
keko työvap!)liikke."lli'. H ä n p n todi.'--
tajansa oikeudes.s-a olivat kaiv<).s'yo-laisiii,
h e i d ä n vaimojaan ja lap.^iiaaiv
K!rvunu|[)syytlaj,i ei saanut kaivos-niiphi.
l e s i i n t y m ä ä n todistajina han­ti
» va.staan. niiti v k . s i n i i e l i . ^ i he o!i-v.
i; lakossa m u k a n a . M u t i a syyllispk-si
hah havaitliin ja , :-:a:v()siyol;ilsct
^ .-iaivat vankilaiuomioi jn Annie lun-
I niittiin vuiklek.si vankUaan.' Vanii.isii
levala, jossa tili va.in runoa,
laajemman uuden Kalevalan
käsittäessä 50 runoa.
Kalevala on suomalaisen, i
t e e s t ä prof. Slpphan Leucorkilta
Ensimmaispn inaaihtian.vodan aika­na
h ä n ja Beckev Buhav ."^pkn Mic­hael,
Bec-kpyn veli. ottivat nkMivisp-f' ^^V^'"'^ «''»i"^ hänen n;l)k,euji-nia ^^XU-M.
-isa a.s.vplvollisuu.<;va,st.u,spini iiikk-p^ i h « n e : i • puJiu-.s.sniUi ,kauv.sinip.s-.
sppn, m i k ä oli johtava a.skel p l ä m ä n - P"°''-'*''"- '
ikuisppn laisrV^Iuun raifti'in pL-ole.*?.-. •. - Senkin...alkioon Ai(n!.V on äi:,a t-ii-ja
:nvfi.s Can.idan iLspnaisvvdPii puo-"^"''•^t -ii^-^an pualpsiamhit. FI»n m i -
taa sentään radioaktiivisen pölyn
pu'.o;!minen olla terveydellinen on-
,:;elina paremmin kulit poliittinen.
.Mutta siitä iurolimatta he kieltäytyi­vät
kannattamasta.
Olen us"in ajatellut, etteivätkö ei-poliitisel
miehet ja naiset käsitä,
e'lä heidän kieltäytyminen olemas­ta
kiinnostunut toisiin ihmiskunnan-iäseniin
on sinäänsä poliittinen te­ko,
sillä sellai.set ihmiset välinpitä­mättömällä
suhtautumisellaan teke-! .jp^^a
\ä( vaikeammaksi saada ;muu!tok,si.i I
• M ,
IJ l TT 1 ST E N 1V E L V O t t 1S U U!^!
SIIN IjlVLK.A,^MI\EN'n:v
on vieläkin-suurempi velvollisuus i M^ssachussettsissa tekivät minuun
käsittää mikä on tapahtumassa; maa-jsy^än vaikutuksert jo pikkutyttönä
ilmassa., Tämä pitää palkkansa var- ollessani. Suuret harmaat myllyt
sinkin naisiin, joiden yhä enemmän
olisi,herättävä käsittämään heidän
velvollisuutensa tuleyille sukupol­ville.
Tästä syystä, minä uskon, et­tä
monien äsken vapautuneiden
maiden naiset alkavat näyttää meil-kuin
vankilat, yhtiöiden omistamat
ruokatavarakaupat olivat kuin pit­kiä
kasarmeja, pitkät työtunifit,- al­haiset
palkat, 4jitkät työttömyyskau­det
. . . näin eläinrasvaa voin ase­masta
naapurieni pöydällä. lapsia il-le
kaikille tietä, koska he ajattele-: ™ alusvaatteita New Englandin
vai poliittisesti naisina ja äiteinä ja kylmässä talvessa, tyttö menetti
heidän ajatuksensa ovat uusia ei
väfkä seuraa niitä poliittisia tradi­tioita,
jotka ovat miesten luomia.
päänahkansa suojaamattomassa ko­neessa.
KuuUmme hänen kauheat
liä ähuutonsa koululle, joka oli kä-
Tletysti kaikin haluaisimme nähdä dun toisella puolella. Näin vanhan
poliittisen tasasuhteen sekä naisten '"iehen itkevän kun hänet vietiin
ja miesten poliittisessa suhtautumi- "tramppina" pohisiasemalle.
Tämä kaikki vaivasi minua. Miksi
Ei;ä& pelvin. .erimerkki • ei-poliitti-ise^
ta vaarasta':nahdä'4n nykymaäil-
•;man tiedemiesten aselir(9|tuiiiis^ES3
Kiertomu^ •• kaikkijen.. Jhaidet^;: tieiile-
O l l c - S i . m VIP!.'» a l i n 20-vu()'!a.s l i ä '!
linii ÄikiiiviseisU mones-^a taniioa ky-
.syviififiä iPhtiiVii.s.sd ju^sjksiiedvlii.^n-r olitiikokVi, .sanoisin"kuitenkin,,.ct-:
kln xpivomme" hanollp.ia^vpytt«i'j« ,\^')'%; voj sVi j ä y t t ä ä vastuuta sllt
_ \ ajkka en .aanojcaan -etta jokaisen ' miehifeta," jötka ,li{6skent4ii\^t yh
iiViehen ja nai.sen pi^.äisi .pakolttaa des^^-, monissa Europpaii maissa
liiöUa^lPt" tieteen kansalHväliseen
luonteeseen kunnes he obpivaJ, ja-' J^^^a nähtävästi^ tekivät vähän, mut-erikoiscsti
karjalaisen k a n s a n . ' ; . , „ l . u s u , : d . . n ja. t ä ä lupakkateh- "Z^r^JT^^"''^ in/iä^haniniM^Teke^^kö^^^^^ atomin, on traagiilinen; Na4 nauttivat.d^ästä?iVIinä vihasin
rurtpudön; .• valtavan suun taan j.i paasi .Montrealin .suureen ta- ' ^ *' ' 'ulkdiijailla;' ''.Va 'kun huomioidaa?:'; mä miehet olivat sitä mietä< -että he Ii^^^y^^yy^^f-f .
muistonie^rkki. loka kuuluu varatalnon. mis.sä hän kyvykkiinniV " '' '' Helen F..spp!;ind'' ' s n. e t t ä \siihlcis.sainme l o i s i i n niai-» ovat kaukana politiikasta ja vieläpä i "öyryj^^^
hyvät raskasta työtä tekevät ihöiis^
joutuvat,jliäih kärsimään? : Miltli
mi"hiltä^ ^ pölkä olivat halukkaita 'ja
innokkaltäli jtj(öhön, . ^ i d t ^ t i i n ty<i^
mahdollisuus? 'Milcij jptirniin paljon
työt•ömyyttä^i . p i t k i ä työttömyys-
Kausia? Miksi f pii' rikkaita ihmisiä.
tunnustetusti ' maailmankirjal-I ^i'-"*^'"""'-' i^?*'^'" non.-^emanh hyvit-
,. , •. • •• o-«- „ J : palkKai.stien nai.sten jouKkorn T^uK^-' • . .. . ^
hsuuden aarteisiin. Sita on ai- * .... , . » , . L . , .- ^ « .( . ..-
k /,iiic>.nn i. o r r coii.ieMn ^ =1 »'^""•^ ^' lupoavaita Dcmokraatlistcn Nai.steu Maailmannitto:
heelhsesti verrattu sellaisiin I Annie haiu.si Hsää ueioia j a ' • •
maailmankuuluihin, kansallis- > ^ ••- ......... I
eepoksiin kuin kreikkalaisen
Homciokson kertomarunot
Ilias la Odysseia, islantilainen
Edda, saksalainen Nicbelun-'
.sanoi itsrn-ii irti l a v ä r a t a l o h palve-
Uik.sesta ja meni SIe\v Yorkfin opis-k"
llaksPPiT RaiKl .School of .Social
Sciencfs Sieltä, ijalai tilaan hän
Beekey Buhayn ja toi.-iipn kan.s.sa j ä r - .
jp-iti Mohlrcalin työviienopi.-ton
Uenlaulu ym.. Toisella puolen | . ^ o i - k P i s C o i i p p p i . mi.-^.sä' .uhanne.'
Kalevala on ainutlaatuinen.,sii-; M.iivai ottaa o-a luentoihin ja kps-nä.
että sc elää vielä'tänäänkin ; kustpluihin historiasta, j)oliittisp.Kta
kansan keskuudessa, että SO on ' t a l o u s t i e t e e s t ä , fi.lo,sofia,sr.n ja p ä i v i en
, A , ' -1 - • - lapahtumi.sta, aitoa kansanrunoutta, oika nii-1. ' ^ . ,. ,.
• Kun Canadan koinnuiinstinen puo.
:tään feodaalista hovirunoutta, i p,,,,,,,^,,!;,, i i i „ y i hau siihen,
i että sen runojen laulajat .ovat | H ä n toimi \Vorkers Unlty Lf?aguen
tavallisia kan.sanmiehiä ja ; j ä r j e - s t ä j ä n ä ja Annie kulki Canadan
i naisia, jotka lauloivat raskaan ! rannasta rantaan j ä r j p s t a m i s t y ö s -
! tvönsä joutoaikoina, ja että'! ^^ian: K n i v o k s i U ^ r h ä n m y ö s kävi j ä . ;.
, .. ,. , . J j e s l ä j ä n ä ja tuli tuntemaan-kaivos-
(naita laulajia oh tuhansia. ] . y ö i ä j s l e n ja h e i d ä n p e r h e i t t e n s ä e p ä . :
) Olisi kuitenkin väärin vält-j i,iiiimjlli.set olo.suhteel, ja seii k ö y h y . v -
1 taa )a olettaa, etta Kalevala on ; den. loka v:iiju.s! v h i i o n rakentamilla
nyttäjat, tietavat liiankin monien kyynelvirtojen opettama- alkuperäisessä muodossaan si-! kurjilla asunnoilla. K a i v o s t y ö i a i . s et
Kutsu maailman naisille
- - - : iokapäiväisestä elämästä. Sitten tu-1 mia ruokatavaralaskuja . . ..tälono-
! li Ilitfer ja sota. Heidän joukkon-j ""staja seisdi ovella vaatien vupk;
i sa-hajaantui ja he joutujvatr salai-! raa, useimmin kuiii kerran, kaasi»
s?en asemaan ja vihdoin; lie loivat' J^äännettiiii pois päältä jä saimme
atomipommin. .Ja he olivat voimat-i opiskella öljylampun valossa,
tomia ehkäisemään sen käyttöä. Nri- i '^äin paljon hän sai tästä asiasta
mä el-polilttiset ihmiset olivat uil-;-'''?"o^^"'''^u" tuomari kielsi puhumi-i
leet mahdollisimman kuolettavan s-n. silla ilmeisesti tuomari ei ty-
Kansainvali.seiiu naistenpäivänä miljoonat naiset kautta niaailn»a« poliittisen voiman palvelijoiksi ^ i kännyt.siita kun hän puhui huonö^
Nykyisin kalkkien maiden tiede-! ll^.-^.-.^^^^^ta rikkaassa Amerikkssö;
: nVlehet lähestyvät toisiaan ja aika-^T^^^^ ^ " " ^ ^n omasta_ela-val
käsittämään velvollisuutensa.!'"«^^f ja miljoonilla muilla oh sa-
! Multa el olisi oikein jättää nämäj '^i! kokemus, niika todistaa, etta
i velvollisuud-^t yksinomaan heidän | f f taynna syvaa politnkkaa.
todellista politiikkaa, josta monet
iiniai.sevat (oivccnsa ja vualiinukscnsa oikeuksieiisa naiilt,inisrksi.
.Maaliskuun 8 paivana taiia vuonna luo naiset, jotka annamme niin
suuren panoksen maailman olainalle, sen hyvinvoinnille ja kauneudelle,
vakuutamme jälleen olevamme päättäväisiä halussamme puolustaa las­temme
onnea, kotiemine lurvall.suutta, oikeuksiemme täydellista naut­timista.
Me haluamme ihmiskunnan nau.tivan rauhassa työn tulok,.isla
ja (lolecn saavutuksista. Me kat.somine a.seistautumiskilpaihin ja cnsika-l
dessa ydinasekilpailiin olevan suurimman esteen ihaniioimieininc toiveit­ten
saavuttamisen ticlla. '
Me nai.set emme voi sallia elollisen elon, henkisien arvojen ja aineel­listen
rikkauksien haaskaamisen jaikuinista. Me haluamme, etta sodat
lopetcltuiKiin. i
Siksi mc kehflitanime ydinasckokeiliijen liedkohtaiseen lopedaini- j
secn, kaikkien ydinuseidcii. kieltämiseen ja aseriisuntaan. TAMAN PAA-;
MAARAN SAAVUTTAMISEKSI ON .lOK.VINEN NAINEN TÄRKEÄ. I
kannettavakseen tai edes syyttää . , -
hMla siita mita o^at menneisvvdes , "^'^^^^ "iiehet eivat muka halua
olla osallisia, mutta kuitenkaan em­me
voi si*ä väistää. Me olemme si­dottu
siihen, se on meidän jokapäi­väinen
leipämme. —: H. Espeländ.-
.sa tehneet, silla olemme kaikin vas­tuussa
silta miten on käytetty tie­teen
ihmeellisiä keksintöjä.
Meidän olisi edelleen naisina ja
alleina kaikkialla maailmassa au­tettava
tiedemiehiä käyttämään
keksintönsä ihmiskunnan hyödyksi
nä, että elämän säilymisen hintana on nyt kansainvälisen
faizhan säilyttäminen ja rauhanasian puolu.staminen. Koti-taljpuden
hoitajina naiset tietavat kuinka vaikeata on huo­lehtia
syötävistä, vaatteista ja muusta ''jo.kapaivaiseen lei­pään"
kuuluvasta silloin kun on joukkotyöttömyyttä, kuten
ön-^nyt;taliakin kertaa niin Canadassa kuin monessa muus­sakin
'kapitalistise.ssa maassa. Juuri sik,si kun naiset haluavat
• :pöistaa tallaisetyhteiskunnalliset paheet ja kurimukset, tyo-
".läisnaisten järjestötoiminta on erottamaton osa työväenliik­keestä.
Paljon ovat naistenjarjestot jo voittaneet ja saavultaneot
yhdessä muiden työväenjärjestöjen kanssa. Mutta paljon on
vielä-keskeneräistä; paljon on viela korjattavaa ja uudistuk-^
sia' vaativaa. Kaike<;sa tassa tarvitaan myös työläisnaisten
järjestötoimintaa Jä juuri; työläisnaisten järjestötoiminnan
kunnioittamisek.si me nostamme nyt lakkiamme
Kalevalanpäivänä
Lauantaina, helmikuun 28 paivana vietetään kansanru­noutemme
suurteoksen kunniaksi järjestettyä Kalevalan pai-
-yää. Tämän merkkitapauksen kunniaksi on CSJ:n ja erail-
/ten muidenkin seurojen toi^^
tavalla vietettäviä jKalevalanjuhlia. Kuinka suuressa arvossa
'Kalevala on takalaisten maanmiestemme keskuudessa se i l ­menee
ehka parhaiten siita, etta kaunokirjallisen "Liekin"
-erikoinen Kalevala-numero; ilmestyi ainehiston^^^^^^^^
pulan vuoksi kahdessa osassa, silla aluksi suunniteltuun eri­koisnumeroon
ei satu läheskään kaikkea Kalcvala-ainehisloa
'mahtumaan.
' Tämä sellaisenaan on hyvin^^ lämpimästi tervehdittävä
seikka. Tosiasia nimittäin on, etta vaalimalla kansallisia kult-
•;; tuuriperinteitämme, me voimme rikastuttii
me, mikä siirtolaisoloLssa on pakostakin aivan liian arkisen
Harmaata, ja samalla edistää uuden kotimaamme kehittyvää
'Iclilttuuria muiden aikalaislemme ja tulevien sukupolvien
•Ky.ödyksi. ^
Tänä vuonna tulee kuluneeksi 110 vuotta siitä, jolloin
;{.1849),Kalevala ilmestyi laajennettuna teoksena. Tätä aikai-
-semmin, 1829—31, julkaisi Lönnrot keräämänsä runot "Kan-
'tele" nimisinä vihkoina ja vuonna 1835 ilmestyi vanha Ka- •••liiiii^^
i kali, etta Lönnrot olisi ne
"vain"' kcrannvt ja Inttänyt ru­not;
yhteen. vYleiscsti otaksu­taan,
ettei Lönnrot oJe tehnyt
montakaan runoa "omasta
paastaan"'. Mutta selvaa on, etr
ta han yhdisteli,'•mutli la Iisa­si
keräämiään runoja saadak­seen
sUen syntymään .kuva,sar-
.ian,:]o;ka ei kokonai.suutena ol­lut
yhdenkään runonlaulajan
mielessä "Kalevala on siten
Lönnrotin eepos, .Lönnrotin
luovan hengen tuote", sanoo
tunnettu, Kalevalan: tutkija; tri
Vaino Kaukonen
Korostaessamme Kalevalan
r u n oud cn ; ;ka n san o m a isu u t ta
mc emme SMS mitenkään vä­heksy-
Lönnrotin arvokasta työ-'-
la, eika toisaalta Lönnrotin
työn morkityksen tunnustamis-ta
vahcmmassakaan maara.ssa
muuta sila tosiasiaa, etta Ka­levala
on alkuperaisesti todel­lista
kansanrunoutta.
Jos mikaan, nnn Kalevalan
pai van vietto on yksi niistä ti­laisuuksista
missä kaikkien
Canadan suomalaisten pitai.sj
loytaa yhtymäkohta, jotta voi­simme
yhteisin voimin, omaksi
iloksemme ja tulevien suku­polvien
hyväksi vaalia tehok­kaalla
lavalla: kansallisia kuM-tuuripei
inleitämme. Yhteisvoi­minkin
olemme siirtolaisolois-
.sa heikkoja näiltä liimoilta,
m u tta ; jos; a n n a rti m'e ry h mä r i i -
tojen ja ennakkoluulojen repiä
rivojamme *niin se heikentää
edelleen voimiamme.
kaivoivat k i v i h i i l t ä mans.sa kaivan-nois.
sa ja saivat 25 .senttiä tonnilta
Me olemme elaman puolustajiar Tonnien >hdessa mc voimme ,ou-1 ''^'"kkien pieidan naisten käyttäen
laa kuolonvoimat. ^ oikeukMamme pitaisi, tyos
Me keholtamme maailman kaikkia naisia ilniatseinaan rauhantahton­sa
saattamalla tama vetoomus parlamenttien, hallituksien ja Yhdisty
PÄIVÄN PAKINA
ilman naisia ei tule mitään
k e n n e l l e i s s ä m m e politiikassa, eri
t o i m i a l o i l l a ja joka p ä i v ä i s e s s ä " e l ä -
tehden 10-^14 tunnin lyopjiivia. Y h - , neidon Kansakuntien tietoon jä luitamallä tälle vetoonnikselle akliiviseiji ! '"''s^»»- .Mtkuvasti toimu.^sainoin
t i ö t eivät; halunneet unioila UI jos i: tukenne. _ i k u i n tonnimme omissa kpdeissam-unioon
l i i l l v i eroleltiin Ivosta. Mutta '
snt.i huoiimatii kauost\ol.iisct I i i i - i Berliinissä, joulukuun 12 pauaiu 19.)8. ^
ivivat kaivo-slvolaisteiv unioon, mika '
siihen aikaan oli yhdistetty ..VVorkers
. U m t v Lcaguecn. mis.sa Annie BuUor
toimi.. ; . .-
Kun siilon Eslcvanin .alueella kai­v
o s t y ö l ä i s e t .iiaaltivat mennä lak­koon
.svvskuu.ssa 1931 parempien ala­suhteiden
puolesta ja unton.sa. tun­nustamiseksi,
he kutsuivat Annien
pitamaan .puheen heidair joukkoko-koukses.
saan-. BienfaiLissa. Ta.ssa ko-
:kouk.sc!?5aan he p ä ä t t i v ä t t e h d ä jouk-komatkan.
10- mailin ptia.ssa olevaan-
Esleva ni n:.. kauppti la a n s vvskuu n . : 29
piia,: Tarkoituksena' oh p i l a a 7>iellä
joukkokokous ja .Ivankkia^ .knnnatiisla;
h e i d ä n lakoIleei1.:Kim^kara vaani saa­pui
olivat heila vastassa pnllisil asei­neen
He hyokkasiv.iL aulojen ji
kuorma-autojen .jjaallc.,ia-=-|)alokunta'
luiskutli v e t t ä naisten ja lasien p,uil-
Ic Polusi tuliltr konekiva.lieilla^ja
kolme . . k a i v o s t y ö l ä i s t ä : kuoli j a : noin
50 haavoitun Ileit.i ei otettu Estev.i-nin
.sairaalaan,:-vaan hoidat pitr vie'-:
dav 40 mailin. Iinahan.saamaan: hoi-i
toa Joukossa oli nuoiia jn vanhoia
Naiset-' esim tyivnt.urhoollisesti: ja-.o.sa v
heisla meni miesten ja poliisin v.(-
lun ja esti ampumisen Tapaus oli
vksi-kauheimpia.' Canadan tyoviion'--
liikkeen histoiias.sa
Taman veilloylyn j.ilkccn v.ingit-tiin
IG k a i v o s t y ö l ä i s t ä j.i heila .syy­tettiin,
mellakoinnista. Onneksi Annie
BuUerv: paasi ; W l n n i p e R l l i V i v i e m a an
tiedot tnslii veiilovlvsla Poliisit elsi-
;val;:hanta s i e l l ä Ja ho vnnRllsivalnai-scn,
jonka he luulivat olevan Aiinio
B u l l e i l n . Nam ollen Annie .sai tilai­suuden
^laasla Toi outoon |aiJoslii-mhhn
puolustusta ja nvu.stusta kuU
vo.slyolaisille'.'ja heldiiir-tnlcvaaroiken-v
dcnkayiiliiian vai ten. Myöhemmin
Tiesittekö, eitä
-—kuningas Kustaa Vaasasi
aikanaan, että Suomen kaukaiisei.
erämaat kuuliivät "Jumalalle, ku­ninkaalle
jä Ruotsin kruuriulie"; ;;
kudoksiemme ja elimistömme
me, elaman puolustajina ja lastein- solut uusiutuvat miltei täydellisesti
mc turvallisuuden puolesta. kuukauden kuluessa;
ir.raan kerran vahan .iritemmanai'
k.ia .saiia.il.issa ollessamme sattui
viereiselle; vuoteelle sellainen maan
;vaiva;>ikamies sivumennen sanoen,
loka puh u I . I :i kk aa m a tt a aa mu sla 11 -
(Ääu asti — naisista, ja vain naisu-t.
i On tui haa kieltää sila; etta yk
si_ p.ujiain "laakc" ininka silloin
saimme, oli se Kun tama naapuii
paasi;pois ja .lilalle, titji tavalliiicn
kuolevainen jonka kanssa voi kes-kuslella:
11moista .'ja muistakin : iisi-oista
aina poliliikk.i.m asti
Täydellisenä ^ vlislakohtan.i , y l lV
keiTotullc tapaukselle :,^naisia.
kjiskeva keskustelu muutama viikko
SIlten Torontossa' pidetyssä työväen
kulttuuiijarieston. CS.l.n tpU-n ko
kouksessa., Naisten toiminnasta pu­heenollen
.larjei;ton: kansallinen si!i-teeriRino
Laakso sanoi vaatimatto-m<
i:in lapaansa ",los ci olisi naisia,
Cl voitaisi aialellaka.m Can.idan
.Suomalai.scn Järjestön laajan kult-tunritoimlnnan
jatkumista".
Se sai monen pojan ajaltelemaan
asia.i j.i 1 linnustamaan, elt.t jiiuii
nam on 'asianlaita monessa muus'
sakin tapauksessa:
Ennomai-sesti CSJ n laaj.islti kult-
I 'tili
tiiiiritoiminnasta i|iuhuUacBsay:ihuor
mataan, otti! naiset oval "kaikkial­la"
ja ama "tulessa".
i l i l i i l i Ä l i i l l
Naiset muodostavat valtaosiui
kuorojemine jäsenistöstä; he vievät
a:;itk;uscvan: tarkcata osaa naytclmar
tpiminn.issa, n.uset ovat Iisaksi pu:
vii.stonhoitajina; .jiihlamefkkien . ja
lippiijeji. myyjinä', kokkoinaj kahvin
kcitt.iiina 'j.i t.ujoiliiatt.Hiiia, he
ovat^ sairashiioltökomileoissa, vjilis-tiistoinnkunnissa,
jcihlokiinnissa,
k.uki.ssa eijkoisKoniitcöissa. Sellai­silla
p.iikkakunmlla missa miehet
ov.it pääasiassa kausiluontoisiss..
toissa' kuten .mcrshteollisuus-:ja kar
lastalakylissä, naiset ovat j.irjesto-toimlnnasstikin!
seka "isäntinä" etta
"emantma"
Kaikenlaman Iisaksi naisilla rut­taa
•voimaa, ja aikaa myös itsenäistä
n.usloimint.ia varten, naisien eri­koiskysymysten
edistämiseksi
Ki siKs ole lainkaan liioiteltua jos
sanotaan, :ctla ilman <naisia ci olisi
1 Icysymystakaän esimerkiksi ;CSJ:n
laainn 'kiilltuiiritoiminnan:" jatkami­sesta
El liioin ole ihme vaikka nais-lenkOrhojen
ja lariestoien d
nen toiminta itoisinaan kai.sii' -r-*
silla lajans.i ,on, sentään ,sitläkin,
mihin n.iisol ehtival ja pystyvatk Si­täpaitsi':
n)oikaldisten;naistentouninv
n.in vilsnnksenu/oh pitemmän ai­kaa
ollul se, etta se el ole voinut
lifiiliöiiSiiiiSiSfti
kyllin paljoa "erikojstua" nimeno­maan
juun naiskysymysten edistä­miseen
— mutta tamakm on hel­posti
sanottu, mutta paljon vaike­ammin
korpittava pulma.
..' , ;.,. ,• •,;. • * , . : " •;• •
Kysvmys naisten tasa-arvoisesiä
asemasta miesten rinnalla on yh-.
teiskunnallisesti vieläkin .ratkaiset
matta taalla Ganadassamme. Totta
tietenkin on, etta naisilla on mah-^
dollisesti JO tasa-arvoiset^oikeudet
miesten kanssa: heillä on: nyt toi­mintansa
ja taistelunsa ansrostapaN
joiivsellaisia oikeuksia; mistä Cana­dan
rohkeimmat naiset vasta unek-suiv.
it muutama \i'osikymmon sit­ten
Mutta kajtiiiTiiolluseltä kannalta
katsoen namen on vieläkin soire^
tiissa )a alasp.iinetussa asemassa
monella en tavalla Ottak.lamme
vaikka t.\okysynijs
Tallakin keitaa kuullaan tämän
tuosta iinainintoja esimerkiksi silta,
elta 'naiset; ottavat miesten paikat"
ja vaiheuttavat:;muka, työttömyyttä. ,
Tosiasia kuitenkin on, etta kapi­talistisen
kurjistumissuunnahjoh-:
dosla;tulee.yha vaikeammaksi elaa
säädyllisesti "vain'' miehen ansioilr
larvuaisia ajetaan ajamalla taloitdel-:
lisien syiden pakottamana "leipä­työhön''
Totta on, etta monet ajat­televat
ensiksi; että perheen äiti on
lyössä .*'vaui" mm kauan kuin saa­daan
maksetuksi kiinnityslaina —
mikä .voi vaatia. 20 vuotta ja enem­mänkin
— auto taiookin mm; kallis
\yjkotin.- Mutt.i tarta »"vähaikaiscs-tH",;
työsla'muodostuU;Piel^o.; pysyvä
ilmiu, ci niinkään paljoa naisen tai
miehen "halusta", vaan talouselä­män
pakosta — perheessä^tapahtii-neen
sairauden, työttömyyden 4ai
jonkm muun vastoinkäymisen takia.
Niinpä onkin maassamme tilan­ne,
että yksi neljännes kaikista
työtätekevistä ,on jo naisia! ^.•
Muitta naistyöläisille maksetaan
paljon huonompaa palkkaa kuin
miehille, vain:,sen vuoksi että he
o\at naisia Naisille kieltäydytään
:niaksamasta,"samaa palkkaa samas­ta
työstä kuin miehille" kaikenlaiä-iten,
verukkeiden varassa ja'tämä;
on vainoksi, esimerkki monista, mi­ten
naisillaon vieläkin erikoisongel-mia,:
jotka.vaativat kaikkien ajatte-!
levien ihmisten huomiota ja<-;ennen-=!j
kaikkea myös naisten erikoista jäL--
jestotoimintaa.
Vaikka onkin totta, etiä-vain so­sialismi
voi lopullisesti ja vääjää­mättömästi
poistaa naisia erikoises-i
tl kahlehtivat yhteiskunnalliset vin-v
heet, enheet ja painolastit, niin ko­konaistoiminnan':
historia osoittaa
kuitenkin, että päättävän ja määrä­tietoisen-
toiminnan avulla voidaan
poi\arilIisessakin yhteiskunnassa
saavuttaa naisen yhteiskunnallisia
asemaa-parantavia reformeja ja nm-;
distuksia. ~^
Rajoitetun tilan vitoksi on täm.^
juti\stelu lopetettava tällä kertaa.
Pyydämmekin vain liittyä siihen .v-hä
kasvavaan, ihmiskunnan enem­mistöä
jo - edustavaan edistykselli­seen
väestö osaan, joka vaatii naisil­le'
t.isa.arvoisia yhteiskunriallisia oi-keuksia
niin käytännössä., kuin teo«
riassakin. Känsäkoura. < .>i>