Vapaus, February 3, 1928

              Perjantaina, helmikann 3 p;nä—FrL, Fefa. 3
VAPAUS n •r-T- trhiatSa •ota» t%mtmi*wmtta^ amumsj SmOm
m
T O I M I T T A J A T :
S. C KEtW T. M. CAKLSON. B. A. TEKBUNEN. R . PEHK0!(E:!I.
Ba|i««»4 at Iba P M OfCca Oapartauatf. Otuva. aa «eeoad cUa» mamr. '
VAPAUS <Ub«rt7) .
Tka ooly «cpa gf F i n i A Votkaa ia Caaada. . P«l>Hik«l to Su4b<aj. Out^ «rarr Maaaar.
fWday. Veitnaadar. Tkataday asd Fnday.
; . . ^ • • - TILAUSUINNAT: >^
1 *k. MJO, « kk. irsa. s kk. d J S ja l kk. UM. — TbiravaKaikia Ja SaoBMca a«U a » u IU
•fkaMtUe; 1 »k. UM. < kk; $».50. a kk. tJJ» Ja 1 a. tlJO. . . . '
* fLMOTUSHUktAT VAPAUOäSSAi -
HaiauHiM««V«rt VM hmu, $2M kakai kcnaa. — A*laCi*>n<>«Bnwal>aM4»ki>t SOe. palatataas».
IBMaaaOTiloiimoMitm SAc. kerta. «14» i kcnaa. — SyMnnrllmoiBlraac IIJOD kota. «2X0 S kotaa. —
ftrfa<i»UaM>t»k«ct « 2 ^ karu. «XOO fcakal kartaa. — IfHtoathmtf kmt « IM kem. — KMöUmMailmotak-cg(
e^ karta. jOe. COaakaa Ulioahtafelta tai smiatarStayia. — Balaiaaatiada* Ja «aoaeUoMakaet
Ma.' £|rta. «1X0 fcMaa kartaa. — Tilipghilaiattatlaa'Ja HioataaaeeatUaiiaB aa. *aa<litta«M. l«katettä<i
a*nia*iina «tukZlaco. — TUaakaia. Joitt ai aaaraa nfca. ai taUa t8hcTtlwHa. »aitai atiamiaata». JoUU
Port Arthurista
Lahtaa* aiatst OaMtakaat pltäi «Ua k<i (ia kdU li Oaaatymiolivia cdalllaaaa «rkipiHiai.
Vapaa4aB laiaitsa: Ukaity BatUias. SS Leraa S t i M . Pakalta 6S(W.
Vayaadaa kaouaait libaatf BoiUins. SS t M s a St. PakaUa Uia. PoatUMOtet Box C9. ftulbarr. Oat
Caaaral advattlatag (4<«a Tie. ^ «aL loek. V l i ^ ^ a i ekarsa laa atasla iaacftXoa TSe;
l i «M feM advertiaiag aedtaa» anot* ika FiaoUb Paopla ia Caaada.
Tb« Vapaaa
im «tta adOaia lakaaaa «aataofU «aabsliicea klc}a
aUiaalb BinoIUt J. V. kANNASTO. Uikkcaakoluja.
kUJottakaa ••daHora UikkacakMUjao
P
m:
Sosdemien «vaio teoreettmen Iiiokkataistehi»
Yhdysvaltalaisten toverilehttemme
Tukholman-kirjeenvaihtaja on lähet­tänyt
lehdilleen ylläolevalla otsi­kolla
varustetun perin mielenkiin­toisen
kirjotuksen, joka seuraa.
Temesvarilainen sosdem. nahka-tyoläisammattiyhdbtys
Rumaniassa
antoi pari vuotta sitten lentolehti­sen,
jossa paneteltiin luokkataiste­lun
kannalla olevia ammattiyhdis-tysläisiä—'
unitareja — ja mainit­tiin
heitä ilmiantotarkotuksessa
bolshevikeiksi. Todetakseen 'julki­sesti
lentolehtisen valheellisuuden
haastoivat vallankumoukselliset am-maltiyhdistysmiehct
Meller ja Nagy
lentolehtisen vastaavan julkaisijan
-. fioedem. Stanatycvin oikeuteen, mie­hen,
joka oli 1923 erotettu unitarien
liitosta sen vuoksi, että oli luotta­musmiehenä
kavaltanut Uiton va­roja!
7 Viime syysk. loppupuolella alkoi
oikeudenkäynti. Tuomari kysyi en­sin
vastaajalta, mikä- ero oli unita­rien
ja amsterdamilaisten välillä,
;roihin^ kysymykseen Stanatyev vas­tasi,
että ^*soädemit ovat rauhallisen
? kehityksen ja demokratian kannat-
;;tajia,'i mutta kommunistit vallanku­mouksen
kannattajia". Tämän jäl-
,keen uteli tuomari:
— Mikä on sosdemien käsitys yk­sityisomaisuudesta?
— Yksityisomistus on jotakin ala-
> ti säilyvää, ja me olemme sosdemeja
«mmekä kommunisteja, ja .arvoste-iemme
siis Qsiaa toisin...
— Olkaa hyvä ja lausukaa aja-rtuksenne
hieman selvemmin.
— Kommunistit vastustavat yksi­tyisomistusta,
minkä hc mielivät ha-
"vittää.^^^^^ M em­me,
ole ketään emmekä mitään vas­taan
. . . ' <
Tahdotteko siis olla yhteistoi­minnassa
porvarisluokan kanssa?
— Juuri sitä me tahdomme.
— Mikä käsitys teillä on luokka­taistelusta?
— Siitä saatetaan keskustella.
Me kuulutamme luokkataistelua vain
teoriassa. Olemme demokraatteja,
ja sen vuoksi emme me halua; tehdä
yhdellekään ihmiselle (joka ei ole
f kommunisti) pahaa. Me emme ha­lua
taistelua vaan rauhaa.
— Mutta Marxin mukaan on luok­kataistelu
kuitenkin jotakin välttä<
matöntä?
— Marx oli kyllä suuri mies, han
kirjotti paljon, ja minä olen lukc-nut
monia hänen teoksiaan, mutta
me olemme ja jäämme silti sosiali
demokraateiksi.
— Mutta Marxihan hylkää yksi-tyisomistusoikeuden?
— Me sosdemit olenunie sitä kä
sityskäntaa, että jokaisella on oi
keiis hankkia niin suuren omaisuu
den kuin voi, mutta rehellisellä
(pori'arilli8ella) tavalla.
— Mikä sitten erottaa Amsterda­min
unitarisista?
—- Amsterdamilaiset lukeutuvat
Amsterdamiin, unitarbet Moskovaan
Mikä väfte oli vain vihjaus ohra
nalle, sillä Rumanian unitariset ci
vät lukeudu Moskovaan.
Tuomari: Tällä ette kuitenkaan
ole sanonut mitään täsmällistä. On;<
ko molempien siiuntien taktiikalla­kin
eroa?
—-Tietysti, Sosdem. liikkeen joh
to oh Amsterdamissa, kun taas uni
täristen johto on Moskovassa; nämä
parjaavat alati meitä sosdemeja la
keijoiksi.
•— Tämä ei ole mikään vastaus.
Eivätkö siis sosdemit ole kapitalis­tien
vihollisia?
----- Ovatpa tieten^ Mutta ct
käytännössä vaan puhtaasti teoreet
tisesH. •.[':'•'
— Ero on siis siinä, että kommu­nistit
eli unitarit mielivät poistaa
yksityisomistusoikeuden luoldcatais-telun
avulla, mitä te ette tahdo.
Oikeudenkäynnin kestäessä saapui
sähkösanoma reformistisen nahka-työläisintemationalin
sihteeriltä, sos­dem.
vqltiopäivämies Simonilta Sak­sasta,
missä tämä oli pakotettu aset
tumaan kantajien puolelle ja omien
hengenheimolaistensa panettelua
vastaan. Simon näet ilmotti, että
Stanatyevin herjaamat nahkatyöläi
set lukeutuivat Simonin johtamaan
internationaleen eikä Moskovaan.
Oikeus oli pakotettu tuomitsemaan
halpamaisen panettelijan. 5,000 lein
sakkpön. Mikä ei ollut paljon. Mut
ta sitä tärkeämpää oli, että sosdem.
johtajat todistettiin virallisesti edes­vastuuttomiksi
valehtelijoiksi.
Eräs rohkaisukirje
Amerikalaiaen rahamies Irving
T. "Bush on julkaissut kirjotuksen
amerikalaisille kapitalisteille. Se on
f lohdutuksen ja rohkaisun kirje. Äl­kää
pelätkö Neuvostoliittoa, se on
' a l l i right-r-: se ainakin tulee ole-
; ' maan: ali rightjt^kunhan tässä hiukan
odottelemme. Kommunismi on siellä
epäonnistunut. Individualismi
venäläisen talonpoj an muodossa —
pelastaa meidät kommunismilta.
: Kirjotus on naivi pakina, sisältäen
tavallista kapitalismin meininkiä,
: joka ei välitä ottaa huomioon mi­ltään
todellisuuksia, vaan jota kan­nustavat
vain kapitalistin omat toi-
" VceL
Mr. Bush sanoo Neuvostoliiton
kommunistijohtajain olevan vilpittö­miä
ja kohteliaita kohteliaita hä-
> tiellekin, amerikalaiselle raharuhti­naalle,
joka on maassa vieraillut et-rsiskellessään
sijotusmahdollisuuksia
i amerikalaiselle yhä paisuvalle pää­uomalle.
Mutta ^tietämättömiä'* nä-iv
mä kommunbtijohtajat luonnollises­ti
ovat, ^tietämättö/niä ihmbluon-teesta*',
sen "muuttumattomuudesta".
Ja kommunismi? No, se on seilai­llen
kaunb aate. Tästä on amerika-laisella
pohatalla sanottavana seu­raavaa:
"
:*^Kommunistinen hallitus on.epä-
! .onnistunut siksi, että ^e' on vastak-
> kainen inhimillisille perusvaikutti-iinille.
Se on sellainen teoria,' mikä
soveltuu ehkä täydellisiin ihmisiin,
mutta on soveltumaton nykyajan ih­misiin.
Se on teoria, mikä vaatii,
että kaikkien on työskenneltävä
kaikkien hyväksi, että yhteiskuntaa
on palveltava..." Ja ymmärtäähän
nyt jokainen, ettei sellainen vetele.
Kuka hitto nyt yhteiskuntaa jou­taisi
ja tahtobi palvella? Business
— se on jotakin muuta. Mutta jos
kommunismi —tämä kirvailtti teo­ria
•— kerran on ''vastakkainen in­himillisille
perusvaikuttimille", sil­loin
kai "täydellinen" ihminen oliii
sellainen, jolla ei lainkaan olisi "in­himillisiä
perusvaikuttimia"? Po­hattamme
ei jouda tätä seikkaa ajat­telemaan
pakistessaan ja niin hän
tulee puhuneeksi itsensä auttamatto­masti
pussiin yhden palstatuuman
mittabessa palassa.
Hän myöntää, että Neuvostoliiton
tuotanto ön kyllä kohonnut, mutta
se on tapahtunut etupäässä öljyn
pmnppaamisella, öljyn, jonka "kaik­kivaltias"
on valmistanut — muitta
jonka kapitalistimaissa^ kapitalistit
itselleen ryöstävät
Olbiko amerikalaisten kapitalisf-tien
sijotettava rahojaan Neuvosto­liittoon.
Sitäpä varten tämä Idrjo-tus
onkin kirjotettu. Tuota —- kyllä
se aika tulee, ja joittenkin mielestä
se on jo tullut. Ja miksikäs ei.
Rahaa on, sijotuspaikkoja tarvitaan.
Neuvostoliitto on sellainen, missä
Canadan Kommunistipuolueen
Port Arthurin ja Fort'Williamin so­lut
pitivät yhteisen kokouksen S. J .
P. Am' osaston talolla sunnuntaina)
29 p. tammikuuta iltapäivällä. Ko­kouksen
avasi tov. H . Hämäläinen,
mainiten, että yhtenä tärkeimmistä
kysymyksistä tälle kokoukselle on
ilmabta kantamme Vapaudelle oman
osastot koko piirissä saadaan yhteis,
toimintaan asian edistämiseksi, niin
edessä olevat vaikeudet siten hel­posti
voitamme. • ^ •
F,—täinen,
kokouksen raportterL
talon hankintaan ja sen muuttoky-symykseen
nähden.
Kokouksen puheenjohtajaksi valit­tiin
tov. A . Heikkinen ja kirjuriksi
tov. Salo.
Agitatsionikomitean esittämän työ­ohjelman
mukaan otettiin sitten en-simäisenä
keskusteltavaksi kysymys
Vapauden laajentambesta, sille oman
talon ja lisäkoneiden hankkimbesta
ja sen kotipaikan muuttamisesta.
Tov. Hautamäki luki S. J . osas.
ton kokouksen valitseman komitean
valmistaman kirjelmän, jossa selos­tettiin'
kysymystä useammilta puo­lilta.
Tobta tuntia kestäneen vilk­kaan
ja monipuolben keskustelun
jälkeen hyväksyi kokous yksimieli­sesti
esitetyn kirjelmän sellabenaan
lähetettäväksi julkabtavaksi Vapau­dessa.
Päätettiin vielä lähettää eri­tyinen
huomautus lehden toimituk­selle,
että koska tuonnoin julaistussa
ja osastoille lähetetys,sä tp. k:n se­lostuksessa
ilmenee paljon seikkoja,
jotka ovat suuresti harhaanjohtavia,
niin pyydämme,, että sanottu kirjel­mä
julaistaan ilman viivytystä leh.
den helmikuun ensi numeroissa.
Seuraavana kysymyksenä keskus­teltiin
kurinpito toimenpiteistä, puo­lueen
_ jäsenten laiminlyönnbtä käy­dä
säännöllisesti, ryhmiensä kokouk­sissa
ja osanotosta aktiiviseen toi­mintaan.
Keskustelussa painostet­tiin,
että Kp. ei ole sellainen jär­jestö,
että siihen hyväksyttäisiin jä-äeneksi
jokainen joka vain suorittaa
jäsenmaksunsa ja tunnustaa olevan­sa
myötätuntoinen asiallemme, vaan
että jokaisen jäsenen on oltava kiin.
teästi mukana myöskin toiminnassa.
Yhteiseksi menettelytavaksi kurinpi­dossa
hyväksyi kokous, että jokai­selle
jäsenelle, joka ilman tiedettyä
aisiallbta syytä jää pob ryhniänsä
kokouksesta, on solun kirjurin teh­tävä
kirjeellinen huomautus, vaa­tien
asianomaisen tekemään selostus
pobjäännistään ryhmän seuraavalle
kokoukselle. Ja ellei henkilö saavu
kokoukseen tällabeh huomautuksen
saatuaan, julkaistaan rangaistuksek.
si kaikkien täten laiminlyöneiden ni­met
kalkkien ryhmieii yhtebille ko­kouksille,
joita on pidettävä sään­nöllisesti
määräaikojen kuluttua.
Seuraavana, otettiin kysymys suh­teistamme
C. L..puolueeseen y.m.
työväenjärjestöihin. Liabor-puoluet-ta
koskeva, kysymys päätettiin kui­tenkin
sivuuttaa tobtabeksi ilman
keskustelua, siksi kun puolueemme
johto, on tehnjft siitä selvän ja yh­tenäisen
alustuksen.
Työväen uniotoimintakysymys
otettiin sensijaan keskusteltavaksi
j a erittäin vilkkaan käsittelj^ sai
erikobesti kysymys sekatyöläisten
jäirjestämbestä Canadassa. L. W. I.
U. of C:n sihteeri A. Hautamäki se.
losti, että mainitun järjestön kes­kuudessa
on jo myöskin ollut tämä
kysymys; keskustelun alaisena. Ja
että jo nyt käytännössä olevien
sääntöjensä perusteellakin voidaan
tämä järjeistö laajentaa yleiseksi se-katyöläsiten
unioksi, joka menettely
muuten on täysin johdonmukainen
jo senkin vuoksi, tsttä useimmat met-sätyöläiset,
s.o. sen nykyisetkin jär
senet työskentelevät varsinkin ke.
sän aikana rakennus- y.m. sekj^ai-sissa
töissä.
Kokous kannatti tätä suunnitel­maa
yksimielbesti ja päätettiin ke-hoittaa
L. W. I. U., of C. ryhtymään
käytännöllisiin toimenpiteisiin asian
toteuttamiseni sekä velvoittaa puo.
lueemme yj^ikköjä ja sen yksitybiä
jäseniä toimimaan tarmolla kaikkien
sekatyöläisten / järjestämbeksi yllä­mainittuun
unioon.
Keskusteltiin vielä myöskin nuo-risokurssien
järjestämbestä. Eri
ryhmät ilmoittivat jo ryhtyneensä
toimenpiteisiin varojen hankkimbek-si
mainittuun tarkoitukseen. Var­sinkin
P. A :n naisosasto oli jo näyt.
tänyt toiminnallaan, että se on ot-
;anut kysymyksen tärkeämmäksi
kaikkia muita tällä kertaa. Toimeen­panemillansa
iltamilla oli se'jo pe­rustanut
kunnioitettavan lahjarahas­ton,
joka osottaa, että kunhan kaik.
d ryhmät tekevät parhaansa varo­jen
hankkimbeksi, niin kurssit voi­daan
varmasti järjestää ensi kesän
ajalla — joka muuten onkin jo pää­tetty
tehdä. Toimihtaorgaanien on
vain pidettävä huoli, että kaikki puo-ueemme
yksiköt ja järjestömme
on runsaita luonnonlähteitä. Aliksi
lelätä punapöpöä. Amerikassa tun­tee
rahamies olevansa vankalla poh
alla. Ei initään hätää. ,
Tässä on kirjotuksen tarkotus ja
sisältö. '
Scott Nearing lausui hiljattain
Moskovassa eräälle haastattelijalle,
että näyttää silta, että amerikalaiset
rahapösöt näyttävät yhä enemm^
suosivan Neuvostbliittoa rahojensa
sijotus paikaksi samaan aikaan kuin
ne varustautuvat lyömaäti'pääkilpai-lijoitaan
markkinain areenalla. Mr.
Bushin kirje Vahvistaa tätä käsitys­tä-
Toveri.
SUOMEN LUOKKÄSOD-^ KYM­MENVUOTISJUHLASTA
-
Toronton suomalabet ^öläbet o-livat
kokoontuneet Don-haalille tam-mik.
29 pmä noin kaksisataa käsit­tävänä
joukkona viettämään Suomen
luokkasodan kymmenvuotismuisto-juhlaa.
E i ollut joukk suouri verra­ten
kymmenen vuotta sitten tapah­tuneiden
vaiheiden suuruuteen ja
merkitykseen, vaan. tarpeeksi suuri
osoittamaan, että ei ole vielä unoh­dettu
eikä anteeksi annettu niitä
hirmutekoja, joita Suomen valko
hurtat silloin tekivät.
Illan ohjelman alotti orkesteri
soittamalla Kansainvälisen, Barri-kaadeiila
ja Volgan venemiehen
Kaksi enämäbtä olivat suorastaan
kuuluvia tähän tilaisuuteen, .vaikka
minusta voipi Volgan venemiehenkin
jo sovittaa vallankumouslauluihin
huolimatta sen, surullisesta sävelees
tä. Volgan venemiestä kuunnelles­sa
voipi jokainen johdattaa mieleen-
^ kaleeriorjat; aivan yhtä alhainen
ja -kurja oli Volgan venemiesten a-sema.
Siis heidän laulunsakin oli su
run huokauksia ja ehkä koston uh­maakin.
Vaan kaikesta huolimatta se
vielä tänäkin päivänä kajahtaa Vol­galla,
ei orjien, vaan vapaiden mies­ten
lauluna.
Illan muu ohjelma oli myös arvo
kas j a tilaisuuteen sopiva. Laulut ja
runot herättivät vanhoja muistoja
sekä inostivat uuteen toimintaan
Puheissaan ^loverit Salminen ja Vaa­ra
selostivat syitä, jotka johtivat
-Suomen työväen kapinaan; niitä vir­heitä,
joita johtajat tekivät ja joi­den
seurauksena Suomen työväk
vieläkin täyttää vankityrmät ja por­varien
kidutuskammiot. Samalla he
toivat ilmi että, kaikesta terrorista
j a kidutuksista huolimatta ei ole
voitu työväen taisteluintoa kukistaa,
vaan että työväenjärjestöt kasvavat
päivä.. päivältä ja seuraavat koke­muksien
viitoittamaa tietä. Samoin
on pienviljelijäin luokkakin tullut
näkemään, että Suomen nykyinen
hallitseva luokka sotaväkineen, suo­jeluskuntilleen
ja. veroineen ribtää
ja ryöstöhuutökauppain muodossa
pakkoluovuttaa, talonpoikain omai­suuden
perustuslain kirjaimen mu­kaan.
Tulevissa, taisteluissa eivät
pienviljelijät. olekaan yhtä valmiita
lähettämään poikiaan työläisiä teu­rastamaan
kuin kymmenen vuotta
sitten, vaan tulevat astumaan prole­tariaatin
rinnalle taistelussa ihmis­oikeuksien'
ja olemassaolon puolesta.
Suomen kommunistinen puolue on
ohjaamassa köyhälistöä sekä nykyi-sbsä
että tulevissa taisteluissa.
. Toveri Salin lyhyessä puheessaan
kertoi omista' kokemuksistaan luok­kasodassa
ja mbtä johtui, että työ­väki
lyötiin niin verissä päin. Samal­la
hän mubteli tovereita, jotka san­kareina
kuolivat ja joiden viimebet
sanat kaikuivat ympäri laajojen a-lueiden
heidän huutaessaan — Elä­köön
vallankumous! — hetkellä, jol­loin
lahtarien kiväärit olivat oikais­tuna
lähettämään surmanluotinsä.
Ohjelman loppunumerona laulet­tiin
Kansainvälinen, jonka jälkeen
kukin meni omille teilleen j a voin o-lettaa,
tyytyväbenä iltaansa.
. - ' -— A. N.
että kylvöt eivät mene hukkaan.
Sama innostxa jatkukoon edelleen,
toverit! . .
Allekirjoittanut toivoo, että toi­sillakin
paikkakunnilla lainattaisiin
enempi huomiota tällaisille kors-seille.
ItsekuHakin paikkakunnalla
on aina joku toveri, joka voi antaa
ohjausta kerran tai pari, viikossa,
miten kulIaEin. paikkakunnalla par­haiten
sopiL Jos tätä toivomastani
noudatetaan, niin uskallanpa va­kuuttaa,
että jonkun vaoden kulut­tua
saamme siitä nähdä hyviä saa­vutuksia.
— Kurssilainen-
KIRJAiNPIDON
SAATU
OPETTAMINEN
ALULIiE
Don-haalilla joka tiistai-ilta pidet­täväin
opintokurssien yhdeksi oppi­aineeksi
valittiin jo syksyllä kirjan­pito;
Mutta sen opetukseen kykene­väin-:
toverien kiireiden takia voitiin
kirjanpidon . opetus väi^inaisesti a-löittaa
vasta tammik. 24 p:nä, jol­loin
ohjaajaksi ryhtyi toveri Nurmi-aho.
Aiottaessaan opetuksen selosti
ohjaajamme mitä merkitystä kirjan­pidolla
yleensä on ja kuiiAa sen
ymmärtäminen on meille kaikille
tärkeätä, vaikka ^mme sitä jucyri
työnämme harjoittaisi&aan. Esim.
järjestötoiminnassa on välttämätön­tä,
että on oletÄassa henkilöitä, jot­ka
voivat ottaa vastaan semmoisen­kin
tehtävän, 'missä vaaditaan kir­janpidon
taitoa. Usein käy näet si­ten,
että tämmöisissä tehtävissä
joutB^vat olemaan miltei aina samat
henkilöti kun toiset eiväti ole semr
moiseen kyilin kykeneviä- Tämän
takia päätettiin ensiksi käydä kä­siksi
järje.«;tökirjanpidon opiskeluun.
Sen opittoamm© voimme olla kyke­neviä
jbn\un muunkin liikkeen kir­janpitoon,
koska pääasiana kirjan­pidossa
| on omaisnusluettelph teke­minen,
\ientien oikein merkintä ja
tilinpäätös. Tämmöisen; • selostukseiJ
jälkeen ( ryhdjrttiin käytännölliseen
opiskeluun johtajan selostelujen ja
neuvojen avuUa.
Kirjanpidon opetuksen jälkeen
käytiin käsiksi sanomalehtikirjeen-vaihdoh
opettambeen j a oppimbeen.
Itsekullekin oppilaalle määrättiin o-ma
alansa, jonka seuraamisesta ja
rdporteeraamisesta hänen on- pidet­tävä
huolia koko kursaen ajan. Sit­ten
käsiteÄiin oppilaiden lörhäyksi'
« 1 hyvät ja^^huonot puolet, i»ämäa-ränä
pitäen ;sitä, miten {saataisiin
uutbet ja npbut kyhäelmät mielen­kiintoisiksi
ja helposti yininairettä-viksL
• • '-
Lopuksi voin Vsanoa, että toverit
olivat ottaneet Ittuomiooh knrssicm
: ärkeyden, sillä niitä seuraamassa
oli toistakymmentä henkilöä. Uskon
TmffimsiD
nmm
C.S.T.U.-liiton hiihto-kilpaflut
Timmin-sissä
•
Yleiset, koko Canadan Suomalais­ten
Työläisten Urheiluliittoa kasit-
* - toimeenpanee
No. 24 — 1928
heenvuoroja kun ei miehiä ole
kuuntelemassa. No kun muka ovat
paljon viisaaiapa kuin Piaa
mubtuttavat kotona'-että: kyllä sinä
puhuit nolosti taas siihen ja äibea
asiaan. Pitäbi olla hiljaa kun et
osaa järkevämmin puhua. -— Mutta
nyt on jo aöca meidän pyrkiä tasa-arvoiseksi
miesten kanssa, yjj,
tä turhaa kuin on :^5väenluokaQ o-dottaa
ombtavM luokan käskyä,
että j ä r j e ^ k ä ä , niin mielestäni yh!
tä turhaa on .meidän odottaa sitä
miehiltämme. Vaan se on meidän it-
MUISTOJUHLAT
ViiÄe lauantaina 28 p:nä järjesti
osastomme huvitoimikunta ja näy-telmäseura
ohjelmallben näytös-ilta­man.
Ohjelmassa oli monta arvo­kasta
esitystä. Soittoa, runo, lau­lua
ja kertomus ynnä puhe toveri
Tenhuselta. Lopuksi saatiin tans­sia
torvien säestyksellä. Sunnuntai-iltana
29 pmä vietettiin Suomen
luokkasodan 10-vuotbmubtojuhlaa.
Nibtä voin mainita että kaikki oh­jelma,
joka suoritettiin, soveltui hy­t
in tähän illan tarkoitukseen, nimit­täin
soitot, runot, laulut, puheet
y. m.
Osaston alaosastot ovat kaikki hy­vin
vilkkaassa toiminnassa. On kui­tenkin
yksi paha puoli joka tah­too
saada epäsopua aikaan alaosas­tojen
kesken ja se on tilanahtaus.
Mutta toivotaan että sekin lähitule-vabuodcssa
saadaan jollakin tavoin
korjattua, niin sittenhän se menee
taas niinkuin ruUianssilla.
LAUKKUMIEHISTÄ
Varokaa pommia, muistui mielee­ni
eräässä kappaleessa kohtaus, kun
kaikki pelkäsivät pommia, ja kun
Jl""Säfli^S"rn iaton lu.':SaimetW_toi«n vaimo on tietoine^
na. Kupauut vk<!itvB- mutta kuin ei vaan minun, oma tn.
I ^ V u l k ^ Ä ? ! " ^baaksi. Niin tulkaapas t , muodossa KilpaUut alkaa! kaikki nekin naiset, lotka eivät vielä .T^nnSlä jolloin suo-i ole mukana, naisosastoon. E i mitään
ritetaan v^ie•sStm^hihinttoo_ jiaa nuSä on jäse>n,m„ „a, Vk„s,u, Hj a oi„l^ef „j„a„ siellä kuluu fl.
kello 10 aamupäivällä,. jolIoin_ suo-ioie
- " . t i S o h S i n i l ""'S^^
S o 2 T^^^Trrniestel 20 fitöitä joka .^viikon torstai-ilta, ja.
Kello ^ "J^P** ,f;,, c km aUe 18 Jol«« kuun viimeinen sunnuntai on
^•V^^^^L^^inabiUeYkm mat^^ Älkää uskoko e t t ä se oh m?,
vuoden 5 km. 3a " ^ ^ ' " ^ J ^ ^ ^ J ^ ^ kään sellainen seura, jossa Vaan juo.
ka. osanotto t i U e e j—^o^em^^^ ^^^^^^ parjataai miehiämme;
vaan se on vain jossa ikartutamme o-maa
. tietopiiriämme, että oppisimme
tempaamaan itsemme irti tuosta no-runsas.
Hiihtopaikka on _ „, .
enempi murtomaata käsittäväksi,
mutta lähtö on entinen Gilles Lake. ^ÄlsrÄMÄ„ r i — Johon v n o s i k ^ ^ e n i ä o-
!n .uon,ala.e«a • . - • H l - L T 7 „ n ^ ' S ' S JCj
tietämättömänä, hentona pikkuolio-na,
sillä tulevaisuus voi vaatia meil­tä
paljon. On hsrvä että tiedämme
uomalabella haaliUa ^1^"^°^* uÄ?,!."*^.!"'-
kUpailujen päättäjäisiltama. Ohjel­ma
tulee olemaan hyvää, josta ei o-le
tarvis mainita, vaan jokainen tie­tää
sen muutenkin, sillä aina on .^^ ^ . .
S-heiKseuran iltamiin ollut ylebö tarpeentullen mita teemnfe ja mi-tjTtySinen.
T - « « n t ^ J r , » on suuret'hm kuulumme. Kohdelkaamme kaik-
* centin sisäänpääsyllä, j Wa toverillbesti, se on paras keino
tanssit 35 yleisön kannatusta, sillä saada joukkomme lisääntymäänl
Toivotaan y i -
tulot tullaan käyttämään mahdolli­sesti
joukkueen lähettämiseen lii­ton
mestaruuskilpailuihin keski-On-tarioon.
Urheiluliike ei tule saamaan
laajempaa kannatusta suomalaisten
työläisten kesken, ellei seurat ole
myös kilpailullisessa yhteistoiminnas­sa
keskenään.
Kuluneena vuotena on seuramme
antanut kannatusta toisten seurain
toiminnalle vointinsa mukaan ja
on myös saatu vastapalvelustakin.
Kun on seuraamme saatu Suomesta
tuleva urheilija; tai omassa seurassa
asia viimein selveni, niin se ei lo- kehittynyt, että on tobilla paikka-lutkaan
mikään pommi, vaan olikin -
käärössä lentolehtisiä, jotka tässä
ovat parisen päivää tepastelleet lauk­ku
kädessä, ainakin siitä on puhut­tu
hyvin mieltä pahoittavassa ääni­lajissa.
Oikein vielä nytkin kar­vat,
niskassani nousevat pystyyn kun
ajattelen, että jos tämä laukku oli
si sattunut laukeamaan. Ei se mi­kään
ihme ole jos laukku laukeaa:
minä.olen omin silmin nähnyt kun
kerran Multialla laukesi lapio, näh-kääs
lapio oli sidottu jonkunmoi­silla
koivunvarvuiUa, mutta tämän
laukun kanssa olikin eri juttu, sil­lä
kuulemani mukaan laukku sisäbi
oikein voimakasta räjähdysainetta,
nimittäin dynamiittia ja valmiiksi
jo nallitkin oli fiusien päissä. Ei
siis muuta kuin. valmiiksi täräystä
vailla. Ja kai se olbi joskus voi­nut
tärskähtääkin, ellei oltaisi aina
jokapaikassa suhtaannuttu sovinnoin
Ibesti näihin laukkumiehiin. Sillä
tämän laukpn sisällä oli suuri ja
määräävä vaikutusvalta, jota kanta­jat
käyttivät hyväkseen milloin juo­mien
puutteessa ja toisinaan pen­nosia
kiristäessään. Tämmöinen me­netelmä
ei ole enään tavallisten ih-mbten
menetelmiä, vaan se on jo
suorastaan järjen heikkoutta, joka
johtuu siitä .kun viinaksia ajetaan
liian paljon päänupukkaansa. Täs­tä
olbi vielä paljonkin sanomista,
vaan jääköön tällä kertaa. Toivot­tavaa
vaan olbi että tämänlaiset
laukkujen kantamb- ja pelottele,
mbhommat olisi jätettävä pois Vält­tääkseen
pahempia seurauksb.
Suomen luokkasotaa
juhlittu Pohjois-
Ontariossa
kunnille ollut etua, joko aineellisen
edun tai urheilullisen innostuksen
kehittämiseksi, niin on aina jäsenem­me
lähetetty. Moni Suomessa kuului­sa
|;yöläburheilija, tullessaan Canä-daan,
antaa hyvän sysäyksen ur­heilulle,
kuin yhtyy työväen urhei­luliittoon
ja kilpailee seurain järjes­tämissä
kilpailubsa. Kumpikin jo
mainittu etu on siitä tuntuva. Ur­heiluliike
on täällä heiktflla pohjalla
ja monet työläisainekset koettaa sitä
vielä heikontaa, kuin pitäisi sitä ke­hittää.
Joku, tai jotkut henkilöt a-settavat
muita pyyteitään urheilu-asian
yhteyteen ja se on tuottanut
ja tulee tuottamaan, lamaannusta
urheilutoimintaan. Tätä en tarkoita
tämän paikkakunnan suhteen, vaan
koko suomalaisten työläisten ur-heiluseurain.
—^Kbjeenvaihtaja.
K. M.
NÄETEN OSASTO
Beaver Lake, Ont.
KIRKLAND LAKELLA
Paikkakunnan suomalaisella haa-illa
oli Suomen luokkasodan muis­toa
juhlittu viime perjantaina. T i -
aisuuteen oli saapunut runsaanpuo-eisesti
yleböä, vaikka suurin osa
paikkakunnan kaivostyöläiisistä oli
yövuorolla työssä, eikä niinollen voi­nut
olla saapuvilla.
Juhlan ohjelma käsitti tilaisuu­teen
sopivia soitto-, runo- ja puhe-esityksiä
sekä lopuksi vallankumous-henkinen
näytöskappale.
SOUTH PORCUPINESSA
oli luokkaiSotajuhla järjestetty vii.
me lauantaiksL Ankarasta pakka­sesta
huolimatta oli haalille saapu­nut
tobtasataa. henkeä. Ohjelmas­sa
kosketeltiin Suomen työväestön
sankarillista taistelua sortajiaan vas­taan.
Siinä kuvattiin myöskin nii.
tä_ opetuksia ja kokemuksia, joita
työväestö on saanut vastaisten tais­telujen
varalta.
TIMMINSISS&
Luokkasodan muistojuhla viime
sunnuntaina muodostui täällä kai-
Koska kerran tulin valittua kir­jeenvaihtajaksi,
niin koitan siis ky­kyni
mukaan tehtäväni suorittaa.
Ensiksi mainitsen, että Sanna
Kannaston käynti tälläkin farmipe-rukalla
sai naisväen innostumaan
perustamaan työläisnaisten liiton o-saston
ja niinpä pidettiin tammik.
17 p. perustava kokous, jossa valit­tiin
virkailijat kolmeksi kuukaudeksi
tehtäviinsä. Jäseniksi yhtyikin heti
lähelle parikymmentä ja vielä on
tBiveita jäsenyyden lisääntymiseen.
Siis alku näyttää lupaavalle. Näin
talven aikana päätettiin pitää koko­uksia
vain kaksi kertaa kuukaudes­sa,
sjrystä että pitkät ovat asunto­jen
välit joten on sitten hankalampi
sakkia koolle saada.
_ Keskusteltiin myös, että juhlittai­siin
naistenpäivää ja toivo olisi saa­da
siihen tilaisuuteen .monipuolista
ohjelmaa, jota varten valttiin kolmi­henkinen
komitea tekemään alkuval-mistuksia.
Ne tulisivatkin olemaan
ensimmäiset tällä kulmalla naisten
omintakeisesta toimesta, mahdoton­ta
se ei olisi jos kaikki vain tositoi­mella
ovat mukana.
Sitten täällä on myös toiminnassa
nuorisoliitto ja pioneerit, jotka
kuulemma pitävät yhteiset iltamat
parin viikon kuluttua, koska kovalla
touhulla ja innostuksella harjottele-vat
kappalettakm.
^Näyttää ainakin nyt alussa ja
näin vuoden vaihtuessa innostavalta
tämä meidän naisten pyrintömme.
Ja ohsi toivottavaa, ettei työläisnai-tänä
^nykyisenä aikana enään
hetkellisesti vam innostu, vaan pysy.
västi, SiUä paljon on työtä meidän
farmannaisten ja kaikkien työläisten
olojen parannukseksi tehtävänä
Kokouksen valitsema-
Nakilla, Ont
KAIKKI NAISET NAISOSASTOON
Tahdon lausua ajatuksen julki
nais-osaston tärkeydestä tässä Va­pauden
omassa osastossa. Olkoon
meidän tunnuslauseemme: Kaikki
naiset nais^)sastoon! Meidän on o-
Lon^ Lake, Ont»
Naisten toiihiiinaata
Meillä oli naisten kokous 24 p.
y.k. Kinnusen farmilla. Kokouksessa
puhetta johti E. Kinnunen j*a pöy-tui^
iij urina A. Luoma. Kirjeenvaih­toa
ei o^Uut vielä kerinnyt tulla. Va­littiin
virkailijat seuraavalle- koko­ukselle
ja Vapaudelle kirjeenvaihta­jaksi
'M. Virtanen sekä Toveritta­relle
A. Purola. Päätettiin pitää i l ­tamat
11. p. maalisk. Valittiin 3-hen-kinen
komitea ohjelmaa järjestä- -
mään. (Keskusteltiin Eino Kuuselan
asiasta, joka, niinkuin Vapaudesta
olemme lukeneet, joutui köyhänä
orporaukkana mitä julmimpien ja
petomaisten ihmisten "huoltoon",
Anna Purola määrättiin selostamaan
tätä asiaa paremmin Vapauden nab-ten
osastossa. Sitten seurasi oh­jelman
suoritus, jota oli puhe, ru­no
ja laulua. Luettiin kirjasta "Le­nin
ja leninismi", josta päätettiin
ruveta keskustelemaan kun päästään
vähän pitemmälle .kirjaa. Seuraava
kokous pidetään Rannan farmilla
helmik .7 p. kl. 1 päivällä. Toivon
että kaikki ne loputkin kylämme
naiset tulisivat nyt^ jo ensikerralla
mukaan. Mistä johtuu että-miehet
hyvin suurelta osalta katselevat
naisten toimintaa noin vain turhan­päiväisenä
ilmiönä. Kuulin täälläkin
sanottavan miesten taholta kohta
toisen kokouksen jälkeen, että ne o-vat
vain akkojen juorukokouksia.
Ajatelkaa miehet, ne jotka näin a-jattelemattomasti
sanotte. Se ei ole
naisosastojen tehtävä, että meiitäi-siin
puhumaan miestemme paheista
kokouksiin. Ei, kaukana siitä! vaan
T. N:-liiton osastojen tehtäviin
kuuluu etupäässä niiden paheiden
poistaminen, johonka niin suuri osa
miehiämme ja huomattava määrä,
naisiamme on vajoamassa tänäpäi-vänäkin,
ja yhä syvemmälle vajo o.
Tulkaa joskus te miehetkin, joilla
vain on suinkin tilaisuutta, naisten
kokouksiin kuulemaan mistä on ky­symys.
Ettei tarvitse sanoa edellä
kerrotulla tavalla, — M . V.
kin puolin arvokkaaksi ja sisältö-rikkaaksi.
Juhlan musiikkipuolta e- t^f+»„„ , . . —
dusti suomalaben torviorkesterin ^ ™ . ^ ^ \ ^ ^ m me
soittonumerot, lukuisat kiintoisat = omm» o;^.n
lauluesitykset j.n.e. Luokkasodan
muistoa myöskin -«ralaisivat tilabuu.
dessa esitetyt runot, pi *
elmat ja . näytöskappali
otti osaa haalin^yteinen joukko y-leböä.
Kaikissa yllämainituissa juhlissa
puhui tov. B. Tenhunen Sudburysta.
ajattelemaan omilla aivoil.
lamme niin että nskaUamme puhua
puheet, kuva ™» ^f^^^^ tarvitse katsoa miehiäm- pSeT J n S n ? Jo^Jotakin esitämme, et-
, -VV»^» ta onkohan tämä taas miesteime
valistusväline
flla?^^ «»at;kokoukset ja hiku-
^t. Siellä mm selvästi näkee
Ifumka naiset rohkeasti käyttää
Rouyii, Que.
Naisliittomme on toiminut vähän
yli kahden .kuukauden. Jäseniä oi*
14. Virkailijat valittiin kolmeksi
kuukaudeksi, jotka kaikki ovat suo­rittaneet
tehtävänsä jokseenkin hy­vin,
pienempiä poikkeuksia lukuun­ottamatta.
Ohjelmailtamia j a tansse­ja
on pidetty, jotka ovat onnbtuneet
kiitettävän hyvin.
Viimeinen kokous pidettiin tove­ritar
Kupiaisen kotona, jossa keskus-tdtiin
monenlaisista tärkeistä asiois­ta.
Päätettiin pitää karkausvuoden
tanssit 4 päivänä' helmikuilta, että
saadaan pistää taas jalalla koreasti,
ja_ sehän se sitten taas virkbtäisi
näitä meidän reumatismisia jäseni-ämmekin.
Niin että tulkaa pois kat­somaan
ja tanssimaan kaikki "kar­kurit"
yhteen. Seuraava kokous-pää­tettiin
pitää toveritar (Rutasen ko­tona
5 päivänä helmikuuta, alkaen
kello 8 illalla, jossa tullaan keskus­telemaan
tärkeistä asioista. Kes­kustellaan
kansainvälisestä naisten-^
päivästä miten se saataisiin tarkoin
tustaan vastaavaksi.
Kansainvälistä nabtenpäiväa vie­tetään
kaikilla maailman' kolkilla,
j a selosteta^ nabten osuutta luok-kataistelurintamalla.
Tulkaa nyt
kaikki jäsenet j a ei-jäsenet kokpuk-seen,
että saadaan ryhtyä ajoissa
valmistamaan juhlia, että nibtä muo^
dostuisi sellaiset juhlat, että niillä,
on todella merkitystä.—- Kokouk-sessa
valittu.
AMPUI ITSENSÄ
~" Tiistaina löydettiin
taaUa St.,Vmcent de Paulin kirkos-
£ . , f ' ^ ° ' * J- C. Ö'.Connor
kuolleena. Mies oU ampunut kuulan
paansä läpi. Va«aja; oU oHut viime
pamna alakulomen. Häneltä jäi vai-mo
ja kolme lasta.. .
Ijikkee]
•paikas
Vapauden 1
deksi aivan
^ttämättom:
"kaikki muut
neisto on m
edlle
koneii
Vapauden
^ painokone,
päivälehden i
«rjoittaja eh
Bed painokon
^ kauan kuin 1
ane 12.000,
ja toimeen sil
tilaajamäära
000. Mutta
voida sijotta
huoneustoon.
koon asti ko
saatava
tilavi
päivälehde
vitaan melk<
tää olla hsv
neusto. Toi
pitää olla n
voidaan hyvi
erilaiset osa
kasvaminen
jaattavan laa
I torihuoneust<
lasta päästää
' l e oma talo.
komitea on
Vapauden
Toimeenpa
vieläpä akite
vaksi kotipa
Arthurin to
oma kaupui
toverit, tietys
nattavat St
mielestä on
linen Vapai
kana. Toim
taa kotipaikl
le kaupungii
Vapaus MH
Tämän kii
seikkaa piti
myksessä as
Siksi, että \
nutilehtenä
lähintä ymp
missä tahani
le tulee Tyc
leempana i
paus viedääi
Työmies voi
kösanbmat £
maan Vapi
keski-Ontari
Arthurin ei
kaan uutisi<
Eteenpäin
tyipä Vapj
Torontossa,
Montrealiäin
Torontosta I
asia siis o
VOI K l L P i
AINOASTA
JULKAISE]
TISIA, JC
TAKAISET
SEURAA,
reita siksi,
min voitu si
ci niitä ole
ta tässä ei
Vapaudessa
ka myöhens
«ttä Vapau
tisineen sil
taitoiset m
uutisensa n
tä. Tämä
paus ei VO
englannihki
I tisnälkää, e
gissakaan
J iottaja tiet;
pauden ori ;
mahdollisim
sä pitää o
öin verrat
oloa ei mls
rata tuorei;
Onko; Toroi
uutiski
Torontos
porvarillisij
niiltä ei V
nenkuin n
julkaisseet,
«vat Vapa
edellä Tor
sia olipa, "N
Sudburyssa
v.Pauksessa
kaa toimit
viimeiset t
iistä. A
ieuksetta
ti^t vain
ovat jo €
dissä julka
saa Vapau
ttuUa.
IM tule
jättä osaa
«Iisi Vapat
nen. ote
huomioon,
ovat erikoi
aies, Tov
* jnlkaisemit
t paitsi Va]
gjssa ja 1
paikanmtra
fr pauksessa?
Nykyine
*aa huon