Vapaus, February 17, 1953

              ''Maailma on vasta nuori
Ehi Sinervon nuien maaihnmlmisoniium^ ^mi-ilta
Helsingin Koiton näyttämöllä sähköisti katsomon
5>f
Elvi Bintrvon. aoden, oäjflelipän
«nd-iUass» lielinlk,^ pii»*<»Itoss»
oU sonien Ulan ttuttfi. Jlmofiiiri
i*» syntyy kun JdrJailUa»» on
öaamätöniä ja tähddlistä sanot­tavaa
ja kon teatteri ,po«>les*aan
^ tinkimättömyyOen hajoaa. M i -
4ep harvinainen tällainen fiäbböi-gns
on nykyään teattcii-iUplssa.
^(ä baoUmatta että kaikki TilpU-
(ömät teatteri-ihmiset tnnnnsta-vat,
että teatterin pernstehtävänä
on herättää eikä nuknttaa. Jlflei-söä
on turha syyttää, ^e,tempau-toD
liyllä aina mukaan, jos näylel-
Ail^jailija, olijaaja ja näytteli­jät
pystyvät taon sähköisyyden,
synnyttämään. Sen pernsedelly-tyksenä
on vain sytyttävä sana, ja
se lohkeaa suomalaisesa .näy telmä-kirjallisundesta
liian harvoin.
Elvi Sinervon koao kirjaJlijaplaatu
n ehdoton ja dramaattinen, sehän
oettiin jo hänen esikoisnäytelmänsä
•Toukokuun viimeisenä iltana V esi-yilloissa
rmosi sitten. Toisessa näy-
Aimässään liän on tunkeutunut pal­on
syvemmälle aikaansa, hänen sa-ttav-
ansa on laajentunut käsittä-i
erään perusteeman, jolta koskee
ikamme ihmisen koko olemassaoloa:
elua vaikeana, dramaattisena a-ttohtana,
viime sodan vuosina, jol-oin
vakaumukselhset Hitlerin tuho-vastustajat
ja rauhan puoles-,
taistelevat kansalaiset • joutuivat
ässämme antamaan panokseksi
oko elämänsä. Kuten eslkoisnäytel-sään,
Elvi Sinervo on tässäkin va-iiut
kuvauksen keskipisteeksi tyy-illisen
työläisperheen, v. ldJ8 tape-im
punakaartilaisen lesken, joka on
/akaumuksellinen työväenluokan
aistelija. ja hänen lapsensa, joiden
ntsomuksissa heijastuvat yhteiskun-tie
erilaiset iedologiat. Nuorin
ytär Vappu on seurannut äitinsä jäl-ja
toimii vastarintaliikkeessä, so-akiilioituksen
sekoittama poika (Rei-lO
kaatuu rintamalla. Toinen tytär
rja on sodan masentama kaikenkiel-äjä,
mutta kokee kasvun ja kypsymi-edlstykselllseen
maailmankatso-lUkseen
näytelmän kiihkeitten ta-itumlen
vaiheissa. jRatkaiseva
erkitys kiumnankin sisaruksen a-emioltumiseen
on rohkealla ja tiilki-ättömällä
vastarintaliikkeen taiste-ijalla
Matti Saukolla, joka joutuu
alaisessa toiminnassaan valtiollisen
oliisin verkkoonsa kietoman heikon
uoplon uhriksi. Näytelmän vasta-o.
mat ovat Saukon kaikkensa anta-:
a vakaumus ja Arvi Vallin pelkuri-nainen
petturuus, mutta tvaikka
aukko näennäisesti joutuu tapplol-jattavat
Lehtosen perheen äiti ja
lolemmat tyttäret hänen työtään;
Ia samaan aikaan: Stalingrad on jo
apaa. like käy idästä länteen, myt
vasta alkaa toteaa aiti Lehtonen,
aikkien rauhanvoimien taistelu.
Näytelmän ydinteema on voimakas
a luja kuin graniitti, se vakuuttaa ja
valaisee. Ei va^n senvuoksi, että sa­at
ovat aitoja, vaan siksi, että myös
hmlset, näytelmän henkilöt ovat elä-
'iä ja Trakuuttavia. Ehkä joitakin l i -
äpiirteitä vielä voisi toivoa. Airvi
vallin toddlinen luonnekuva ja teko­jen
motiivit eivät ehkä *äy täysin
elviksi kaikille kjitsojille. varsinkin
"un alkuperäistä näytelmää on liian-kovakouraisestl
jouduttu lyhentä-an.
Myös Irjan keihityksen perus-olisi
vo.nut selventää, koi^a
juuri hänen tehtävänsä on vakuuttaa«>-
ei-vak^umuksellisla. Ihmisen muut­taminen
kielteisestä myönteiseksi, se­hän
on khrjailijan pohjimmainen suu­r
i tarkoitus, ja täysin vahnis ihminen
ei epäuskoista ivakuuta yhtä paljon
kuin osoitettu k ^ t ^ s . Mutta näy­telmän
ihmiset ovat näinkin niin to­sia
ja todistusvoimaisia, että heidän
^nansa tuntuvat tunkevan kuulijan
ythnihi.
' Aivan empimättä tekee mieU myös
ojentaa kätensä Suomen Työväen
Testter.n koko henkilökunnalle ja
kiittää, ensin ohjaajaa Urpo itayria,
sitten Jmikkia muita. Mikä hiuksen­hienon
vaativa tehtävä, ja miten toti­sesti
ja ehdottomasti he sen tekevät.
Voi arvata.ellei tietäisi, etjÄ tulos on
tutkimisen ja etsimisen, mutta myös
eläytymisen tqlos jonka ensl-illan
katsomo, näki valmiina, tiiviinä, sy­tyttävänä
tuloksena. .Erikoisesti te­kee
mieli kUttaä Hehno Lepistön
Saukkoa, joka olisi voitu pilata help-pohlntaisella
"sankacruudella", mtitta
josta nyt vapautuneen lämpimällä,
iiallitun niekalla lounnehtlmlsella
kasvoi suuri, lämmin ihminen, jonka
vakaumukseen ja tekoihin uskoL Val­loittava
oli myös Rakel'Laakson äiti
Lehtonen, jonka sanat kumahtivat
kuin metalliniskut vuorenkupeeseen.
Hänen äidinilmeensä kertoivat omaa
sankaritarinaansa. Ilmi Parkkarin
Irja oli hyv:n älykkäästi eritelty ja
sisäisesti miellyttävän ryhdikäs ja
kirkas tulkinta, josta tavoitti persoo­nallisen
luonnekuvan. Myös teknilli­nen
varmuus ilahdutti tässä suorituk­sessa.
Arvi Valli on näytelmän vai­keimpia
henkilöhahmoja, ei <vain sik­si,
että hän on sympaattinen, aivan;
sisäisten Tistiriitaisuuksiensa vuoksi.
Sitä merkittävämpi voitto Alpo Vam-meivuolle.
että hän sai Vallista esiin
uskottavan hmisen, hellcon, epävar­man,
epärehellisen miehen, jonka
luonteelle tunnusomaista on pienuus.
Vammelvuon tulkhita oli kaikkea
muuta kuin "teatterikonna*, se oh
todellinen luonnekuva, kypsin mitä
hän on näyttämöllä koskaan luonut.
Orvokki Mäkisellä oli enshnmäinen
suuri osansa nuorena Vappuna^ ja
hän osoitti siinä lahjakkuutensa, e-läytjrmiskykynsä
ja tehtävän oikem
käsittämisen. Vappuun olisi odotta­nut
enemmän lujaa voimaa ja jän­tevyyttä,
mutta näinkin suoritus oli
nuoren näji-tehjättären työnä -mer­kittävä
saavutus. Hyvän kuvan pie­nestä.-
ihmisastä antoi- !Elvi Saarnio
Vallin vaimona, hänen ruikuttelunsa,
hysteriansa ja pelkonsa sekä avuton
rakkautensa luonneht.vat mainiosti
määrättyä naistyyppiä. Osmo Pönti­sen
Reino ensimmäisessä näytöksessä
oli uskottavan tosi kuva ek^-tetystä
sotilaasta vuodelta 1942, ja Seppo
Sariolalla oli samassa näytöksessä a-jankOlTtaa
hyvin luonnehtiva kohtaus
suulaana' Tumppina. Harri Sinijär-ven
etsivä muistutti paljossa todellir
sia esikuviaan ja Evald Terho oh asi­allinen
VP:n tuomari. .
Ei ole inmeteltävää että näytelmä
ensi-illassaan Kihkölsti katsomon.
Vihdoinkin oU syntynyt näytehnä,
joka herättää ajatuksia, sytyttää tun­teita,
valaisee todellisuutta, jossa käy­tiin
taistelua elämästä ja kuolemas­ta
maailmankatsomus, panoksena.,
Sellaistahan suomalaisesta teatterista
juuri puuttuu. — M . S. (Helsingin Va­paa
Sana)
Vain viisi maafa
osallistuu jääloelc*
koilun MM^Idsoihin
Järjestettäviin Jifildel^IIun maaU».
"ianmf?t-^"P'«^*P'*M"t^**>: --osallistiui
vain viisi maatat •^IPpfr^lct^sT^""*^^",
Puola, Saksa, Ruotsi Ja SveltsL TUP-I
naus suoritetaan 'kaksinkertaisena
sarjana. -
Kansainvälisen Jääkiekkoliiton johf>
tokunta on JtaM)lttan«ti.että.Canadan
j a USA;n poisJääminen^^Uaan Jobr
tuu sUtä, ettei kysei^jten maiden JOUIBT
kueiden rafaoittamis^i tarkoitett^r
ja jälkiotteluja 'haluttn järjestää
näissä "ystävyysotteluissa" vUme
vuosina tapahtuneiden lukmisten vär;
likohtausten -vuoksL
RanskaMsta ohjel­mistoa
Budapestin
teattereissa
Unicarin. pääkaupungin teatterien
ohjelmistossa on tällä hetke(llä:neljä
ranskalaista näytelmää ja oopperaa,
^iidapestin oopperassa esitetään
Beaumarchaisin ja Bossinin "Sevil­lan
partiuria". Kaupungin teatterin
ohjelmistossa on Leo I>elibesin oop­pera
'Xakme" ja iKatona teatterissa
esitetään Molieren "Saituria". Kan­sanarmeijan
teatterisa on "Gyrano
de Bergerac".
"Saiturin" on ^kääntänyt unkaxin-
Kelle Jdrjailija Gyula Illes Ja sen
ohjaa etevä .näyttämömies Tammas
Majpri.
Baltian maiden
Stalinin rauhan-palkinto
annettu
Saksan Bacherille
Neuvostomaan lukuisten edustajain
läsnäollessa ojennettiin Kremlissä
Sverdlovskip salissa StaUnin kansan­välinen
rauhanpallcinto tuimetulle
saksalaiselle kirjailijalle Joharmes
Bacherille.
Komitean puheenjohtaja D. V. Sto-beltsyoimitteli
palkinnon,saajaa Ja
läsnäolijoiden suosionosoitusten .kai­kuessa
ojensi hänelle diploomin ja
kultamitalin, jossa on Stalinin kuva.
Kir|. Veikko Sippola
Eestin. Xatvlan J a UettnanKe^
hitystlesAä. «oaiaUsUseen ylitela4
ktmta^lesteltBään ofvat anglo^
amerikkalaiset sodanlietsojat
heidän iiänitonrensa csUtän«er
vääristeltyjä tietoja tai vaienneet
tosiasioista. BaJHan kansojen: tie
sosialismiin on tapahtnnnt nildeit
omasta vapaasta tahdosta. Sii|tä
.on »kumoamattomana todistnksena
s^«ttä kesällä v. 1840 yldsellä,
yhtäläisellä ja salaisella ^äänestyk*
sellä vsUttiin Eestin. Uettuan jai
Latvian parlamentteihin ' «diuta-jat.
Jotka -toteuttivat .Juinsojensa
tahdon liittymällä.itsenäisinä.lUt
totasavaltoina y^sialistlsten, Neo
vostofosavaltojen Liittoon. -Näqiii
fpäätökset tehtiin yksinU^Usesti.
'»Baltian maiden: kansojen .yiliofUset
salaavat tämänkin tosiasian ja
vääristelevät sitc» ^historiaa. ^
Anglo-amerikkalaiset petkuttajat'
salaavat myös sen tosiasian, että
Neuvostoliitto V. 1939 solmi Eestin;
' Latvian Ja Liettuan kansa keskinäi­sen
avunantosopimuksen, Johlca mu­kaan
ne sitoutuivat auttamaan toi­siaan,
Jos hyökkäys tai $en uhka sat­tuisi
minkä tahansa eurooppalaisen
suurvallan taholta. Tässä sopimuk­sessa
sovittiin myös siitä, että kukin;
valtio puolustaa tasavaltansa rajoja,'
valtiollista riippumattomuuttaan ja
koskemattomuuttaan. Jokainen^, näis­tä
valtioista täytti tämän sopimuksen;
fasistisen Saksan ibiyökätessä. Kun'
neuvostoarmeija tuhosi fasistisen
Saksan armeijan Baltian maissa, niin
Pämuh kalastajia
Uusia kirioia saapunut Suomesta
ÄITINI, M'ARIE CURIE
Kirj. Eve Curie
441 SIVUA — HINTA eiD.<*3.50
Tässä elämäkertateoksessa. Jonka on sanottu kuiUuvan ihmislraiman
suurimpien aikaikirjojen joukkoon, Eve Curie l^ertoo suuren altinsa
legendaarisen tarlnaii: Lämpimästi Ja sydämellisesti hän ^ u v a a ^ r la
Sklodow&kan lapsuusvuosia ja kouluaiäca^r kotona-Puolassa, färtomal-sen
puutteen rasittamia optekeluvuosia Pariisin Sorbonnessa Ja v t t Ä^
sitä suurta .uhrautuvaa tieteellistä tutkimustyötä, joka oli tfekevä
Marie Curiestä ihmiskunnan hyväntekijän. . lou,-»™™».
Tämän teoksen arvostelut puhuvat itse puolestaan, Jo^ta Jatoaamme
tähän seuraaivia: • ^ i..
"Tällä teoksellaan Eve Curie on pystyttänyt mitä ^enoIxMttan. ten-hoavimman
Ja mittasuhteiltaan auuripilrtelslmmän ™"^^°?f ""f^ti"
leen, vuoslsaitaiselle nerolle. Joka. henkensä ylevyyden, s^safeen r y ­myksensä
teräivyyden. syvän tahhnlllisyytensä Ja ^ylenpalttisen vaati­mattomuutensa
takia kohoaa harvinaiseen korkeuteen. — v. A . Heis­kanen,
Suomalainen SuomL , . _ ,, «..V»
"Ku-janisuuden kauneimpia Ja vaikuttavimpia teoksia." — BerUngske
Tidende.
M A L T T A M A T O N SYDÄN
453 SIVUA — HINTA SID. $3.00 .
Stefan ZVeigln neirökas kertomataide Ja ^syi^^^^Jsamg^^
tuvat tässä romaanissa parhailta puoUlteanu ^f^^^J"^^}^
salaisten ajatusten ymSiärtajänä Ja ^^^'^^^JL^^^S^
tulkitsijana hän paljilstaa ihmisen sisäisen olemuksen^kgöta^u^
failteisuudesla riisuttuna, kaunistelemattomana Ja todellisena lukijan
nähtäiväksL
Eris Knight:
L A S S I E PALAA K O T I IN
282 SIVUA — HINTA SID. $2.50
MUjoonat ihmiset-ovat koko fiydämemän mukaimdaen^i»urMin«J Lassie-kÄrSStaV koko kesän kestänyttä t ^ S Ä & l ä n ^
ia kotia, sen seikkailuja oikeudenistunnossa Ja t ? ™ P P " i ^ ^ & ^ j :
kakumppanlna. sen pelastumista rankkurien •^^stetä.^sen ^nälkää Ja
uupumista ~ Ja vihdota nääntyneen vaeltajen paluuta kotito. Joe-pojan
luokse.
Tilatkaa osoitteella: y
Vapaus Publishing Company Limited
BOX 69 SUDBUBY> ONTABIO
Kirj. J. Kornilov
Vatfr-a Kalastajanainen Kirikal säi­lyttää
huolell.sesti haalistunutta va­lekuvaa,
jossa näkyy leveäharteinen
mies pitkävartiset saappaat Jalassa Ja
sadetakki yllään. Se on hänen mie­hensä
Alelcsandcr. Kaksikymmentä­viisi
vuotta sitten hän lähti apajalle
pienellä soutuveneellä... e,ikä sieltä
palannut...
— Tällaiset tapaukset eivät ennen
olleet harvinaisia, —kertoo Pärnun
kalastusaseman osaston pääUild^ Bo­ris
Tamme. — Itämeri on Ilkeä ka­lastajat
ei;'ät sitä suotta sanoneet äi­tipuoleksi
... Katsokaapa tänne.
Tamme otti pöytälaatikosta nipun
aikakauslehtiä vuodelta 1939. Hän se-laih
niitä ja luki Jokaisesta niistä
kauheita uutisia:
'hukkunut kaksi kalastajaa: 56
vuoden iiiäinen^ Josef Janter Ja 35
vuoden ikäinen Alfred AUeman. A l -
lemanin vaimo Ida oli myöskin mu­kana,
mutta kun vene kaatui, niin
hän^i airon käsiinsä Ja pelasti^ sen
avulla."
"Syyskuun alussa hukkui kalastaja
Johannes Alman. Hänen iveneensä
kaatui myrskyssä. Almannilta Jäi
kahdeksan pientä lasta."
Tällaisia tapauksia oli Eestissä, ta­vantakaa
porvariston vallan aikana.
Kansanvallan aikana on tapahtunut
suuria muutoksia. Kalastajat-eivät
enää aja apajille pienillä soutu- Ja
purjeveneillä, vaan siuurilla moottori-aluksilla.
Pärnun kalastusasemalla
on merikalastusta varten 17 mootto-'
rialusta. Kevään, kesän ja syksyn ne
kalastavat Pärnun lahden lähistössä
mutta kun lahti talvella Jäätyy, nihi
ne menevät Latvian rannikolle. ^Mutta
sielläkään eivät eestiläiset kalastajat
tunne itseää^r erist^FneiksI j kotkan-tamiltaan.
Kalastusaseman Johtajan
A. J . Grekin työhuoneessa soi tavan­takaa
puhelin: ' ,
— Puhuu kalastaja-aluksen 20-^53
kapteeni «Mhrebu. Saalis on hyvä
Eilen saimme silakoita noin kaksi
tonnia.., *
— PUhuu kalastaja-aluksen 20—51
kapteeni Kataarenko. Päivissä saim-me
silakoita kolmatta, tonnia...
Kolmatta tonnia kalaa päivässä!
Muutama vuosi sitten,tällainen saalis
näytti kalastajasta jsatumaiselta.
Mutta nyt sitä pidetään aivan tavalli­sena.
Samaan aikaan kuin suuret aluk­set
kalastavat Latvian rannikkojen
lähellä Pämtm lahdessa pyydetään
kalaa Jään alta. Joka aamu kalastajat
lähtevät Jäälle, hakkaavat paljon pie­niä
avantoja. Joiden kautta la^evat
veteen väärien seipäiden avulla iverk-konsa.
Parhaillaan kalastetaan jään
alta. mutta fconemlc^het Jo tatfcastavat
moottoreita, toiset paikkaavat verk­koja:
kevät ei ole kaukana, kohta
saadaan lähteä avoapaJUle. .
'Rannikkokalastusta harjoitetaan
lahdella. Tottumattomasta .ihmises­tä
se saattaa näyttää hyvin yksinker­taiselta:
lahti ei ole kovin suuri, se
on suhteelUsen tyyni, ettei näytä ole-'
van mitään ivaaraa ja valkeuksia
Mutta se on harhakäsitys. Usöln: sat­tuu
niin, että ainoastaan kalasta jäin
miehuullisuus Ja kekseliäisyys pelas­taa
heidät hädästä. Näin kävi esi­merkiksi
^viime keväänä.
Kevät oU aikainen: jo maaliskuus­sa
alkoivat puhaltaa.lämpimät tuulet.
Toukokuussa, Jolloin lahti puhdistui
jäistä, kalastajat päättivät lähteä a-pajille.
Lahdelle lähti 8 moottorive­nettä,
jotka laskivat <veteen 3 verkkoa
ankkuroiden ne lahden kivikkopoh-jaan.
Kun työ saatiin tehdyksi, niin
yhtäkkiä kuului jonkin hätäinen huu­to:
•
— Jäitäl Uivia Jäälauttoja!
Kalastajat katselivat levotto;niha
lahden selälle. . TuuU JEään^ äkkiä
etelään j a alkoi tQröntää lahteen Jää­tä
selkämereltä. Jos Jää ajautuu a-,
pajille, jiiin se repii verkot atdcku-reistaan.
(Pyyntivälin^t on pelastet­tava
hinnalla millä hyvänsä.
— Moottorit pyörimään! — huu­dahti
Soris Tamme. Jäälauttaa fcoh-/
ti. EToettakaamme särkeä se Sirpa-,
leiksi...
Muutaman minuutin kulutttia ka­lastajat
olivat Jäälautalla. toMsoivat
sitä rautakangeilla Ja vara-ankku­reilla.'
Jäälautta mureni mutta ei
halkeillut; Jää oli lilan paksu. K un
onnettomuus näytti Jo välstämättö
mältä sanoi vanha kalastaja Jan
Lepp Tammelle.
— Missä ihminen on voimaton/siel­lä
on käytettävä konevoimaa, -i~ sanoi
hän. — Koettakaamme työntää Jäil-lauttaa
moottoreina.
.Seitsemän: moottorivenettä ajettiin
Jäälauttaan/kiinni. Konemiehet pa-tiivat
moottorit käymään- .^^het
-setu^Ivat tätä hommaa Jännityksel­lä;
Jäälautta kulki itsepintaisesti
rantaan. Mutta sitten tuli hetaci, Jol-ioln
sekä Jäälautta että moottorive­neet
näyttivät pysähtyvän. Mutta
sitten...
— Nyt se lähti! — huusivat kalas­tajat.
— Työntäkää sitä! Voitto on
meixlän*
iS^ttorien työntämänä Jäälautta
lähti yhä nopeammin takaista. A l ­valle
merelle oli sitä vaarallista aJaä:
yön aikana se olisi saattanut tulla
tnyötätuulen mukana takaista. Sen
vuokä kalastajat työnsivät sen syr­jään
apajapaikalta ja ajoivat ran­taan.
Pyyntivälineet tulivat pelaste­tuksi.
— Pärnun lahdella Jatkuu kalastus
Jään alta päivästä pä'y;ään,;IlIaA tul­len
kalastajat lodcoontcnrat s^semalle.
Nuoriso Harri :Veider,'Artem äik;';
SO, Endel Jcfhanson, jRene 8aik, Aiits
QSander tulevat sinne fcuuntelemaän
«e noud^-JtirJaUnelllstöti sitoumus­ta
keskinäisestä nvmiannosta. Neu-
-.vostollitto auttoi ratkaisevalla tavalr
l a Baltian kansoja vapautumaan fa>
fiistlsesta miehityksestä.
Eestissä, Latviassa Ja Liettuassa o-
:Uvat kapitalistien asettamat hallituk­set
menettäneet laajojen kansanjouk-!
kojen kaiken luottamuksen; 6e i l ­meni
selvimmin v. 1840 •vapaissa vaa­leissa,
jotka Johtivat sosialistisen jär­jestelmän
syntymiseen. -Kun nämä
kansat salvat ensimmäisen kerran
historiansa aikana vapaasti päättää
-fcc^talostaan. niin se meiUtsI kapita-
'listisen järJestelmUn kukistumista.
Juuri 'tämän takia -anglo<iamerikka-laisten
sodanlietsojien äänitorvet
vääristelevät -tosiasioita ja parjaavat
raivokkaasti Baltian maissa .vallitse­vaa
neuvostojärfestelmää.
Lentailäts-stalinllainen •. kansalli-fluuspoutlikka
takaa Baltian maille
täydellisen itsenäisyyden. Sodanjäl­keisessä
rakennustyössä ne ovat saa-,
vuttaneet tuloksia jollaisia ne eivät
koskaan olisi voineet saavuttaa kapi-'
talismin vallitessa.
V. 1952 alkuun mennessä oUtcoUi'
suustuotanto noussut sodan edelli­seen
tasoon verrattuna Liettuassa 2,4^
fcertaiseksl, Latviassa 3,6- ja Eestis­sä
» 4.i-kertaisek8i. Samaan aikaan
oU Norjan, ffollannln Ja Belgian itc-pUlsuustuotanto
noussut vata hiukan
ylioeodanedeJIisen 'tason. Tämä ver­tailu
puhuu Itse puolestaan siitä,
mihkälalsen kehitysvauhdin Ja mah-dpllisuudet
sosialistinen Järjestebnä
luo.
. (Mielenkiintoista on todeta, ettS
kapitalistisessa Latviassa teoUisuus-tiiötanto
nousi 26 vuoden aiatana ^ (1913
-^1939y "-valji :i»uöIItoJbstakertälseksl,
jhiitta' .J^euvosto-Latv^assa 11 vuoden^
aikana' (1940—1951, johon aikaan s l -
säii^ lisäksi sodan Ja. fasistisen mie-
U^ksen tuhot) 3,6-kertai8cksi. K a ­pitalistisen
Latvian hitaan kehityksen
ser.ttää se. että Latvia oli siiloin tosi­asiassa
vata lännen imperialististen
vaft^den liiäke, jossa ulkomaisen
Pääotaan osuus . koko - teollisuudessa
oll'v. 1Ö39 lähes 52 %. Imperialistiset
valtiot jarruttivat tahallisesti Lat­vian,
teollisuuden kehitystä pitääk­seen
sen. itsestään raBJUvalsena.
Sodanjälkeisen Neuvosto-Latvian
teollisiustuotanto on vuosittain kas­vanut
45 r..:lla. TällaisU kehitys­vauhtia-
el tunne mikään kapitalisti­nen
valtlolr eikä se niissä ole mahdol-listakaan.
Samaan aikaan ^ teolli-suustyöläistcA
lukumäärä kastanut
2,5-kertai80ksi. Neuvosto-Latvia on
muuttunut takapajuisesta maatalous­maasta
teollisuusmaaksi. Enslmmäi-vanhan
Leppin tarinoita.
. —.Olen rkalastanut 45 vuotta, —
*ertoo ii«pp. — .Olen saanut nähdä
ja kxrfcea Jos Jotäkta. Muistan kalas­tajan
elämän porvariston vallan a i ­kana.
V«rM:o jÄ-vehe— siinä oli ko­ko
omaisuus. Jos myrsky särtee ve­neen
J a repii verkon.-nUn lähtrtcöön
mies mlerontlelle . . . Nlta kävi tove­rilleni
Herman VlllemsJUe. Mies Jou­tui
rtlln kireälle — vaikka kerJuUlle
lähde...
Työttömyys Ja kurjuus... Kutaka
kauliieita, mutta urtholaan jääneitä
sanojar Pärnun kalastajat tietävät
tekevänsä työtä:. Itseään varten, ole­vansa
apajien isäntiä. Jokaiselle riit­tää
työtä Ja Jokaiselle on taattu hyvä
ansio, atatros Tänav ansaitsi loka-
, kuussa 1461 ruplaa, marraskuussa
2,176 ruplaa Ja Joulukuussa 4,463 rup­laa.
Nuottamestarl Mäeklvi ansaitsi
lokakuussa 2,114 ruplaa, marraskuus-sa
3,9ä0^ruplaa Ja Joulukuussa 7,250
ruplaa. •'Shtä hyvi nansaltsovat mo­net
muutkin. Nyt ?l kukaan Ihmette­le
sitä, Jos kalastaja, Joka aikaisem­min
oli kaikkien mielestä maan kdy-hhnplär
miehiä, iulee ostamaan pia>
noa, radlokonetta, moottoripyörää
taikka piikua Ja kirjoja.
Niin, menneisyys'. Joka on Jättänyt
vanhan Leppta mieleen hiin katkeran
muiston, on mennyt imholaan. Sen
minkkiä Jälkiä saartaa nähdä /vata
menossa, jonka kälästusosastossa on
havainnollinen muinaisuuden kuva:
kalastaja v e tM selkä köytystä tyhjää
verkkoa vedestä hänen selässään is­tuvat
fEampmannIt, Vesikit, Bomit
Ja Smuulit... Näiden kalastusapa-iien
omlsiajaln muisto on 'Vielä nyt­kin
karvas Eestta kalastajille^. >
Ihmisten katsellessa fcalastaja-par-kaa
kaupungta museossa' kalastusase­man
johtajan työhuoneessa soi pu­heita;.
, ,
Kapt^ehl Hundtta kalastaja-alus
20—60 oa iSyttänyt'tammikuun k a -
latussuuimitelman- kalita päivää «n-nenmOJääalkaa,
Kalastus Jatkuu!
selle tilalle on kohonnut raskasteoUi-suus.
'-Teollisuuden keliityksen tulok­sena
tuotetaan Neuvosto-Latviassa
nyt raskaan .teollisuuden tuotteita,
joita siellä ei ennen tuotettu esim.
«iähkölunia,: suuria generaattoreita y.
m.s. ;5-vuotissuunnitelman mukaan
kasvaa säliköenergian tuotanto noin
2,5-kert.seksi v. 1935 mennessä.
Neuvosto-iLatvian maaseudulla on
hävitetty kartanon- ja tilanherrojen
valta. Tämä loi edellytyksen köyhän
talonpojan elämän pnrantmniselle.
Maaseudun pieneläJät ovat lähteneet
sosialistisen kehityksen tielle, jota
ljuvaa se. että v. 1949 mennessä 98 %
taloiHTOikaistosta oli Littynyt yhteis­talouksiin;
Samassa yhteydessä on
maatalouden tuotanto hyvin pitkälle
koneellistettu.
Neuvosto-Liettuassa on kehitys
kulkenut samaan suuntaan. .V. .1940
asti isännöivät .^Liettuassa angloame­rikkalaiset
hnperialistlt. jotka tahalli­sesti
estivät teollisuuden kehityksen
pitääkseen Llettuffa riippuvaisena
puolisiirtomaana.
Kun Liettuan kansa vapautui ka­pitalismista,
vapautui se samalla tuo­tannon
Ja elintason kehityksen jar­rusta.
Sodanjälkeistaä rakennusvuosina
Neuvosto-Liettua muuttui maatalous­maasta
teollisuusmaaksi, jossa teolli­suuden
osuus kasvoi melketa kaksta-
, kertaiseksi," käsittäen v. 1952 jo 61' %
koko kansantaloudesta. Tämän ke­hityksen
mukana kasvoi teollisuustyö-väestön
lukumäärä 3.5 kertaiseksi.
Neuvostovallan aikana on Liettuan
maaseutu muuttunut täydellisesti.
Yhteistalous on maaseudulla voitta­nut
lopullisesti Ja peruuttamattomas­ti.
iPalaamaton on se aika, jolloin
talonpoika muokkasi.maataan alkecl-
Jis n vältacta. Nyt niiden tilalla on
traktoreita ja leikkuupuimureita:
Maaseudun työn mekanisointi on pit­källe
ieiiittyny.t '
vVasta neuvostovallan aikana L l e tr
tuan kansallinen kulttuuri on pääs­syt
täyteen kukoistukseensa. Koulut
ovat nyt avautuneet työtiitekevien
lapsille, ^ u n kapitalietisessa Liettu-a£
sa opiskeli yliopistoissa -4,000 yli­oppilasta,
min nyt opiskelee niissä
15,000 ylioppilasta eli lähes 4-kertai-nen
määrä. Lisäksi teknillisissä y.m.
iltakouluissa valmistuu vuosittain
2,000 spesialistia eli 20 kertaa n ib
paljon kuin porvarillisessa Liettuas­sa.
Neuvostovallan aikana on perus­tettu
tieteellisen työn Johtamiseksi
Liettuan Tiedeakatemia.
Myös Neuvosto-Eesti on sodan tu­hoista
huolimatta lyhyessä ajassa
muuttunut takapajuisesta maatalous­maasta
korkealle kehittyneeksi teolli­suusmaaksi.
FalavakiviteoUisuutta oli Jo kapita-lismta
aikana harjoitettu Eestistä
jonkta verran, mutta vasta neuvosto­vallan
aikana iätä Eestin suurta
luonnonrikkautta käytetään kansan
elintason kohottamiseksi. Palavanki-ven
sivutuotteena saadaan m.m. se­menttiä.
Ja palavanklven jätteitä
käytetään myös sähköenegian tuotta­miseen.
Se on siihen tarkoitukseen
erittäta edullista halpuutensa ja run­sautensa
takia. Sählsöenergiaa tuotti
NeUvosto-Eesti jo v. 19SI mennessä
enemmän kuin kapitalismin aikana.
Sähköenergian tuotannon kehityksen
vauhtia kuvaa sekin, että ainoastaan
^•hden vuoden aikana (1951—1952) se
kasvaa 43 %:lla. Neuvostovallan a i ­kana
luotu raskas teollisuus tuoUaa
Jo mitä moninaisimpia tuotteita,
esim. kaivoskoneita, korkcapaiuckat-tiloita,
sähkömoottoreita Jne.
Eestin talonpojat ovat liittyneet yh
teistalouksiin Ja sitä tietä so.?ialiämta
rakentajiin. Mekanisointi on maa­seudulla
kehittynyt pitkälle. Kone­ja
traktin-iasemat suorittavat maaii^
muokkauksesta Jo 62 %. 5-vuotis-suunnltelman
loppuun mennessä (v,
1955) nousee maatalouden mekani­sointi
85-«0 %;iln.
Baltian maiden taloudellisen elä­män
myrskyisen kehityksen tuloksena
kohoaa -vastaavasti kansan elintaso.
Se näkyy siitdkta. että sodan Jälkeen
on iitatoja alennettu ndlsi eri kertaa,
Neuvosto-Liettuan, Latvian Ja Ees­tin
valtava kansantalouden elintso Ja
kulttuurin nousu ei olisi olhtt mah­dollista
yksinomaan niiden omilla
voimilla,. Tämän kukoistuksen on
täinyt mahdolliseksi k<A;o Neuvosto­liiton
monipuolinen apu. Siksi Bal­tian
kansat ymmärtävät, mitä neu­vostovalta
on niille antanut.
Tiistaina, lielmik. 17 p. — Tuesday,Peb. 17,1953 Sivu 5
Karjatais-SflORiataisesta fasavallasta
— Ilmanalan määrää leveysaste
sekä kutaka lähellä on lämpimiä
meriä.
Työllä hankitaan mainetta
: igrnnybunaalte • '
Neuvostohallituksen -i^tulBea
huolenpidon tuloksena on KarJalab»
SuomAlai&cn 6NT:n metsäteollisuus
muuttunut sosialistisen talouden ke­hittyneeksi
korkeaksi teolllsuusalaksL
Siitä on havainnollisena esimerkkinä
JPrääs&n piirta Matroosan' metsätyö­maa.
Xäm& metsätyömaa oiX: varustettu
runsaasti uudella tekniikalla, kutea
idcoikkl toisetkin tBLarjalais-Suomalai-sen
^ T : n metsätyömaat. TääM toU
mii kymmeniä erllajta; mekanismeja:
sähköasemia, Juontotroktoreita,, au­toja,
sähkösahoja. puunkuormausko-neita
Jjnt.e. .OTyönkaUcki perusvaiheet
— kaato, juontaus, paloittelu, kuorr
maus Ja puutavaran ajo — ovat täy­dellisesti
mekanlsoitu. On kasvanut
metsäteollisuuden ammattitaitoiset
: koaderit. i Niinpä Matroosaa metsä­työmaalla
on y l i 300 vakituista .työ­läistä:
sähkömekanlkkoja, sähkösa-hurcita.
autonkuljettajia, nosturta-käyttäjiä,
traktoristeja Ja «hoker-
-kytkljöltä.
Metsä työläiset on vallannut suuri
tuotannollinen:- innostus., iNIEPd}) :n
XIX edustajakokouksen kuimiakfli
kaikki metsätyömaan työlliset ottivat
uusia tuotannollisia sltotunuksia.
Metsätyömaan kollektiivi täytti'Jo e
lokuun puoliväliin mennessä kolman­nen
vuosineljänneksen sunnitelman,
Edustajakokouksen kunniaksi se s i ­toutui
. täyttämään metsätöiden vuo-,
sisuimnitelman ennen' määräaikaa J a
antamaan maalle vuoden loppuun
mennessä 25 tuhatta kuutiometriä
puutavaraa yli suunnitelman.
Kiertävä näyttely
- KarJalais-SuomalaisensNTin pää­kaupungissa
Petroskoissa on Järjes­tetty
karjalais-suomalalsten taide­maalarien
iuottelden kiertävä näytte.
ly. HiljatVain näyttely palautettiin
Petroskoihin sen Jälkeen, kun siihen
olivat tutustuneet Vleljärven ja iPrää*»
sän piirta työtätekevät. Näissä pe­reissä,
kävi näyttelyä katsomassa noin'
kaksi tuhatta ihmistä. Nyt näyttely
lähetetään tasavallan pohjoispillrel-hln.
IfalUtuksen palkUiöj»
Hiljattain Karjalais-Suomalalsen
8NT:n Korkeimman Neuvoston Pu­hemiehistön
Puheenjohtaja O. W.
Kuusinen luovutti Neuvostohallituk­sen
kunniamerkkejä.Ja mitaleita suu-reUe
tjrhmälle työntetdjfiita, iotMff:iizt>
palkittu pttkfialktisest» pA}«¥|iäk|esr
ta ja ffloltteettomftsta tfOtHA. r > ^; ;
SLenta kunnlameirkln gibni:
tarkastaja ¥, Z. Tteauaov.tfS^j^oa
priluitiiri 1.^0: Dea'(m,'zailäa:pSi^
duööri S. D. Povarenkov, U f t e n i u ^ .
voja V. ST. FlUppov. flanlteettiO&^rlfi
apulainen S.1N. Antonov, isalraulljfoi-.
tajatar N . K . NovHcova. smnell^^^tt^
kolle tasavallan työntekijöitä «A^^U»-
vutettu ''KunniamerkkivjaT:SytolPa»
naisen Lipun kumdamerkkejft. ''-'^
'Träuljuudesta" mitalin oai 3 9 3 ^
kUöä Ja "Työanfiiolsta" mitalin ^ 27 >
henkilöä. fPalkittuJeo Iie8kuudes8a^'<ia
liikennelaitoksen ^önteklJöilä,<qB^
tajla. metsäteollisuuden .tyt^n^^iUOlta.
Luovutcttuaan kiumJameritit O. ~W.
Kuustaen onnitteli «ydftm^lUsnstl
palkltEuja Ja toivotti hellleiuäsla « u - i
vutuksia rauhgnomolsessa <v lunyftesa
työssä. ' ' ' '
TavanmubtMttcn voimisteUJoinT -
kohtaus /' '
Syyskuun lopuUa oli Karjäliiilso
Suomalaisen BNTrn .p8äk;aupiinäl[S9a;:
Petroskoissa, "Punatähj^l" urhellu^-
dlstyksen stadionilla, kuudes 'taV(m>
mukainen Arkangelin; alueen Ja SäU'^
Jalals-Suomalaisen SNT:n volml9te*
lljaln kohtaus. ,
Kilpailun useimmissa lajeissa ;$6s«
vutttvat parhaat ,tulolwt;KHriäfttlsy
Suomalaisen 8NT:n urheilijat.
merkiksi naisten kiekonhelton^^vi^ttM
Seppälä^ korkeushypyn — '-ILiJAIna.
3,000- metrta estejuoksussa t t U l ' ^ -
simmälseksi Karjalala-Suomälfi^n
tasavallan' edustaja Vosilenkö,'' '
Kaksipäiväisen ottelun ttUOiMfsa
Karjalals-Suomalaisen SNTm'urtuU
Iljat salvat 175 plstettil Ja Arkati|(£Un
alueen urheilijat saivat vain 100 pis­tettä.
• Tiv
Kuvauksia KarJalais-SnoniatolftBn'
SNTm klrjalUsuudest^
Neuvostoliiton Tledeakatei^lan
Karjalals-Stmmalaisen • osa^xm;;^!»; -
torlan, kielen Ja k:rJaUisuuden> Iniitt-tuutin
tieteeUisct työntekijät. :iU«Hp-elsten
tieteiden kandidoadlt Vlr<äii*
nen Ja Tshlstov, ovat filölögisteiirtii»-
telden tobtorta Pazanovln oiijauläi^*;
la laattaeet kuvauskirjan Karjo^iBo
Suomalaisen 8NT:n klrJaUisutid^ä.
Tämä kirja antaa ensikerian talia»
vallan , kirjallisuuden kebityBtelilen
lyhyen katsauksen Ja Karjalals-Säo*
malal8en'6NT:n runolUJata Ja JUrjoi.
UJalu luomistyön arvostelevan fttta*
lyysln. . "» .
Ä Ä H I L E V Y J E N KUNINOA
"Tarkoin valittu ohjelmisto Ja iiaras tcknilltacn taso.ovat mtpMl-.li
aatteet. Jotka määräävät LEUONA-levytyksct. Jokataen säve^yi*
Ja sovitus samoin kuin orkesterien kokoonpano tutkitaan tai1u)in«j»v<
laulajat sekä Instrumenttisollstit kuuluvat Suomen (äm&i hetkeä- -
valioluokkaan. Äänitys, matrisolnti Ja levyjen puristus ovat jatktt'*
vasti tarkkailun alaisina. Tämän takia soivatkin LEXJONA-levn^
kauncimmin Ja kauimmin." — Rls-Ko OY.
«O
UUDET LEIJONA-LEVYT
OVAT SAAPUNEET
Nyt ilmoitamme Canadan suomalaisille äänilev^*-
jen ystäville, että liikkeemme on saanut suuren
lähetyksen LEUONA-levyjä.
T-5040 Ole kanssasi onnellinen, valssi^ Eero
Vanha kotini. foz.ti>ot, Eero Vire
T.5035 Kevätlempeä, valssi. Leijona orkesteri
Sen laineeUelanlao. tango. Leijona orkesteri
T-501 Tivolitamppnjen alia. valssi. Eero Mth "
Mennyt päivä, tango, Eero Väre
T-5052 Hämärtyvä kaupunki. slow-foz, Eero Viro
Kuutamolla fcabden. sloir-fox, Metro-tytdi
T-508 AuringonruosnJa. valssi. Eero Vire Mtirini^tiriS*
Sury, pieni neekerityttö. foz-(rot;« BfCtto-tytflt
T-5025 Sun lempeesi luotin, vabsl. Sinikka Tunturi
Pienet tähdet loistoa, slofr-fox, Sinikka Tunturi
7 T-5054 Haaveilua. aUnr-fox. Eero Väre
; Hilja» kulkee kun^ valasi, Eero Viro
T-S047 Tanssi kanssani, rumba. Maire Ojanen
Holppa fael. Amerikkalainen polkka. Blaira Ojanen
T-5041 Pessfanlsiln jenkka. Eero Vire
Tuollaiset sJnlsilmät, valssi, Eero Viro
T-5018 Kevään perhonen, valssi. hormonlUn Toivo M*n"*nt^'
Hyvästi Argentlna. tango, harmonikka Toivo MfcpafmffH:
T-5010 Muistathan metsälammen, valssi. VKn.yftxt •'•''^•i:-
Kun fcoulen langon. Eero Viro ^
T-509 Kadun aurinkoisella puolena. Fos-toot^ Eero VBM
' Kuutamoilta Aulangolla, valssi. Teppo Balkko
'f-
11
LÄHETÄMME LEVYJÄ KAIKKIALLE CANADASS^
HIOTA $1.25 KPL.
(Ostajan maksettava lähetyskulql) ^
PosUtiUusten tulee käsittää vähtatOta kohnelevjrii.
TZLAXKJ^LA OSOITTEELLA: ,
VAPAUS PUBLISHING CO. m
Leijona-levyjen vdhittäis- ja tukkumyyjä Cuiioäasifäfll
100 Elm Si. West — O. B«x 69 Stufiniry/CkttElJär