Vapaus, October 9, 1965

              Sivu'2 Lauantaina, lokäk. 9 p. — Saturday, Oct. 9 1965
VAPAUS ( L I B E R T Y )
EDITOR: W. E K L U N D
I N D E P E N D E N T L A B O R O R G AN
O F F I N N I S H C A N A D I A NS
Established Nov. 6, 1917
M A N A G E R : E.: S U K 8 I
T E L E P H O N E : O F F I C E AND E p i T O R I A U 6 7 4 . 4 2 64
Publlshed thrlce weekly: Tuesdays^ Thurs^ays and SaturdayS: by Vapav»
Publishing Co. Limited, '100-102 Elm St. We8t, Sudbiiry, Ontario, Oanadar
Mailing Address: Box 69
Advertlsing rates upon appUcatlon, translatlon free of charge.
Authorlzed ais second claa? w»U. bytÄe-IJost Qtttp^vDepartment, Ottaja,
ahd ft>r päyment of poatage In' cäsh.
' " • C A N A D I A N L A N G U A G E P R E S S
T U A U S n i N N A T :
Canadassa: 1 vk. $9.00, 6. kk, •4;7&. qSAcräa; 1 vH,.$10.06, 6:WL,$835,
3 kk: 2.75 - Suomessa: 1 vk. 10.50, 6 kk. 5.75
Elokuun 26. päivänä antoi YhdsrsYa^Ji^ipr^^sIdenttiLyndon^J^^^^
son hyväksj^miseoiBä epsi^näiselle pjuhtaäsU sodlaalliselle avaruiisohjel-nialle,
jonka toteuttamlD0n,$pit|Usi ^llTäa vuoden 1M6 alussa. Uutistoi-jilistö
Reuter mainitsi tSirbän iiiuti8.en yhteydessä, että <'USA:n ilmavoi­mat
on odoWanut tiitä päätSstä ihno^aasti^.^h^e^sav kuukaut^'\ Kah-di^
ksan kuu^aude;i. aikjp lienee kuitenkin aUaryioltu, päätellen niistä tosi-
»sioljtar joista; tuitnft|ii saks]^lii'inen lehtimies Ja^klirjailija Julius Mader
kertoo laajassa kirjoituksessaan amerikkalaisten sotilaälliiiista avaruus-suunnitelmlsta_
j6^run8u seuraa­vassa
ensimmäisen osan Julius Maderhi kirjoituksesta.
— Paavi Paavalin suurpuhe
Paavi Paavali VI vierailu New Yorkissa jä'erikoisesti hä­nen
puheensa YK:n yleiskokouksen^istunnossa, on kauan
muistettava merkkitapaus Roomalaiskatolisen kirkon histo­riassa.
Hänen kansanomaisuutta uhkuva puheensa YK:n säi­lyttämisen
ja lujittamisen, sekä aseistariisunnan ja pysyvän
»rauhan puolesta sai erittäin lämpimän vastaanoton ihmis­kunnan
valtavan suureita enemmistöltä.
Paavin puheessa ei ollut sellaisenaan mitään uutta, eli
sellaista, jota ei olisi aikaisehimin sanottu. Hän puki esityk­sensä
hyvin kaunopuheiseen asuun, mutta YKrssa on annettu
muitakin kaunopuheisia esityksiä.
Hänen puheensa erikoisuutena oli sekä itse puheen pitäjä
että se aika, jolloin hän New Yorkin matkansa teki.
Johtuen arvostelusta, mitä kirkko on saanut osakseen
siitä kun paavi Pius XH kieltäytyi toisen maailmansodan
edellä ja aikana korottamasta ääntäänrauhanvoimien puo­lesta,
nykyisen paavin edeltäjä, paavi Johannes XXIII alotti
määrätietoisen, toiminnan kirkon yleiskuvan parantamiseksi
nimenomaan tältä kohdalta. Paavi Paavali VI seurasi nyt
välittömän edeltäjänsä hyvää esimerkkiä ja piti todella ajan­kohtaisen
ja tervetulleen puheen hetken polttavimmista päi-vänkysymyksistä.
Lainkaan liioittelematta voidaan sanoa, että hänen pu­heellaan
tulee olemaan suuri vaikutus rauhanasian puolesta
yleensä — ja ihmiskunnan tämän hetken suurimpana toivo^
na on kansainvälisen rauhan säilyttäminen. Kiittämällä YKn
arvoa ja merkitystä kansainvälisen rauhan puolustajana ja
vetoamalla YK:n lujittamisen ja laajentamisen puol^§^a, paa­vi
Paavali kiskaisi tehokkaalla tavalla maton pois niiden oi-keistolaispiirien
jalkojen alta, jotka -Yhdysvalloissa, Cana-dassa
ja eräissä muissakin maissa ovat yrittäneet kaivaa hau­taa
YK:n kukistamiseksi.
Puhumalla YK:n "yleismaailmallisuuden" toteuttamisen
hyväksi hän vetosi ennenkaikkea Kiinan kansantasavallan
jäsenoikeuksien palauttamisen puolesta, mitä ilman YK ei
voi tehokkaasti ja tuloksellisesti rauhantyötä tehdä. Yleisesti
tiedetään, että tämä vetoomus YK:n yleismaailmallisuuden
toteuttamisen puolesta sai lämmintä vastakaikua kaikkialla
maailmassa, mukaanlukien Yhdysvalloisja, missä äärioikeisr
ton sotahaukat ovat terrorisoineet yleistä mielipidettä Kii­nan
oikeuksien kieltämiseksi. Selvä kaiketi on, että Washing­ton
sai niellä useita karvaita kalkkimaljoja paavin puheen
tältä kohdalta. Mutta toisaalta Yhdysvaltain hallitsevien pii­rien
viisaimmat miehet ja naiset tervehtivät paavin lausun­toa
tältäkin kohdalta nimenomaan yhdysvaltalaisen yleisen
mielipiteen muokkaantumisen kannalta siltä varalta, jos
Washington ei voikaan enää pitkää aikaa äänestyskoneiston-sa
avulla pitääKiinaaYKm ulkopuolella.
Paavin voimakas vetoomus aseistariisunnan puolesta oli
erikoisen vaikuttava nimenomaan siksi, kun aseistariisunta-kysymys
on hetken tärkein tehtävä, kuten hän sanoi selit­täen,
että hyökkäysaseet on laskettava alas, sillä kukaan ei
voi rakastaa hyökkäysaseet käsissä.
"Ei sotaa, ei koskaan enää sotaa", sanoi paavi ja siihen
me haluamme sanoa, Amen,
VON BRAUNIM
ATOMIPOMMITTAJAT
Vuosina 1952—1953 ilmestyi Yh­dysvalloissa
kaksi tohtori Wernher
von Braunin pientä kirjasta. On
merkille pantavaa, että tämä tapah­tui
noin viisi vuotta ennen ensim­mäisen
sputnikin lähettämistä.
Wernher von Braun kehitteli tuol­loin
teoriaa sotilaallisen "kosmisen
teleskoopin" ja "ydinraketeilla va-rutetut
kosmisen aseman" .luomi:
sesta. "Kosmisen teleskooppinsa"
tehtäviä von Braun luonnehti seu­raavasti:
"Kosmisen teleskoopin, so­tilaallinen
merkitys on selvä. Mut­ta
strategisista syistä ei maasta teh­täviä
havaintoja suorita teknikko
. .Kaikki tullaan valokuvaamaan
ja valokuvat tutkii ilmavakoilun
asiantuntija. Teleskooppiin on yh­distetty
erityinen valokuvauskone,
joka on kehitetty ilmakuvavakoiius-ta
saadun kokemuksen pohjalla.
Aseman kaksituntisen kierroksen
aikana Maan ympäri kamera ottaa
. . vähintään sata kuvaa." (Die
Eroberung des Weltraumes, Frank­furt/
Main 1958, sivu 45). Nämä ku­vat
on saatava maahan kuvalähettä-jän
välityksellä Näin AVernher von
Braun hahmotteli hyvin seikkape­räisesti
avaruusvakoilun strategian.
Suunnittelemalleen avaruusasemal­le
hän jo etukäteen löysi tällaisen
"mahdollisen käytön".
"Se voidaan muuttaa tehokkaaksi
atomipomuiittajaksi. Pienet, siivillä
varustetut rakettiammukset, joissa
on atomikärki, voidaan suunnata
asemasta siten, että ne saavuttavat
kohteensa kiitäen suuremmalla no­peudella.
Tutkalaitteiden avulla voi­daan
atomiammukset suunnata mi­hin
maapallon kohteeseeni tahansa
. . . Maapallolla ei tule olemaan ai­noatakaan
kohtaa, joka olisi tällai­sen
avaruusaseen ulottumattomissa,
kun se lähetetään avaruudessa si­jaitsevalta
asemalta. Jos kiinnite­tään
huomiota siihen,_ että asema
lentää maapallon kaikkien asuttu­jen
seutujen yli, niin on selvää, et­tä
se merkitsee, kaikkein merkittä­vintä
taktista ja strategista johto­asemaa,
mitä. milloinkaan on tun­nettu
sotien historiassa." (sama, si­vut
51—54).
S S - K A B R I X Ä R I
Tämän strategian. luojaa ei min­käänlainen
utopismi ole milloin­kaan
irroittanut todellisuudesta.
-Vuonna: 1944 Himmlerin läheinen
ystävä, SS-SturmbahnfUhrer ,Wern-her
von Braun antoi epäröimättä
määräyksen lähettää matkaan en­simmäisen
kappaleen suunnittele­maansa
pitkänmatkan rakettia
V-2:sta, joka toi kuoleman tuhansil­le
ihmisille. Englannissa ja Belgias­sa.
Juuri hän suunnitteli vielä vuon­na
1945 New Yorkin pommittamis­ta
raketeilla ja loppujenlopuksi hä­net
oli nimittänyt professoriksi itse
Hitler. Muutamia päiviä ennen so­dan
päättymistä von Braun palkit­tiin
eräällä kolmanen valtakunnan
korkeimmalla kunniamerkillä.
1950-luvun alussa von Braun esit­teli
Yhdysvaltain hallitukselle suun­nitelmansa
sodan käymisestä ava­ruudessa.
Vuonna 1955 sai tämä ei
suinkaan natsismin vastustajaksi
muuttunut SS-lä.inen rikollinen Yh­dysvaltain
kansalaisuuden ja vuon­na
1957 U S A :n presidentti myönsi
hänelle Yhdysvaltain armeijan kor­keimman
kunniamerkin, jolla pal­kitaan
siviilitutkijoita. Vuonna 1959
Saksan liittotasavallan presidentti
myönsi Braunille suurristin ansiois­taan
liittotasavallan hyväksi. Tällä
ckiraaania
Pari päivää sen jälkeen kun paavi Paavali VI esitti New
Yorkissa voimakkaasti tunnepitoisen vetoomuksensa aseista­riisunnan
ja rauhan puolesta sekä sotaa vastaan, saatiin pari
pjöyristyttävää esimerkkiä siitä, että viel' elää sotahaukkojen
henki niin Yhdysvalloissa kuin täällä Canadassakin.
Saigonin kautta lokakuun 6 pnä lähetetyssä New York
Times Servicen uuitstiedossa kerrottiin, että "USA:n ken­raali
on saanut hyväksymisen kyynelkaasun käyttämisel^6
Vietnamissa",
Kuten muistetaan, Etelä-Vietnamissa olevien yhdysval-talaisjoukkojen
ylipäällikkö, kenraali William C. Westmore-land,
jonka miehet ovat jo asiasta tyrmistyneen ihmiskun­nan
silmien edessä käyttäneet sekä kyynel- että muuta kaa­sua
Vietnamin siviilejä, naisia, lapsia ja sairaita vastaan, esit­ti
jokin aika sitten Washingtonille pyynnön, että hänelle an­nettaisiin
virallinenkin oikeus käyttää kyynelkaasua sellai­sissa
operatioissa kuin sissitunnelien, -luolien ja -korsujen ^ju, ^^^^^ ^^reiire, että canada-puhdistamisessa.
laisia kiinnostaa, mitä tapahtuu
Tätä kaasun käyttöoikeuden ahomUsta perusteltiin ja' heille. He tarvitsevat ruokaa,_peit-puolusteltiin
sillä, että kyynelkaasun käyttö on paljon "hu- tekstiilituotteita, lääketarpei-v
v , n o v . i c « ^ » N « o ujj.rU.rrTvTZU;:™' 11 . . . . . IB ja moula muita tavaroita . . ."
mddmberapad, Ä U n navuybpommien, napai-Kaasun ja vieia- Mutta entäs ne sadattuhannet
pa kuulien kaytto , kuten New York Times Service nyt muis- - vietnamilaiset, jotka ovat yhdysval-telee
tunnustaessaan, että koko maailma seurasi kauhistunein
tuntein viime maaliskuussa sit^, kun yhdysvaltalaiset tun­nustivat
käyttäneensä kaasua vietnamilaisia' vastaan.
Kenraali Westmoreiandin ja hänen kaltaistensa mieleen
ei tule ajatustakaan yhtyä sen paremmin paavin kuin mui- näitä ,jenkkipommiUajien' uhrija,
denkaan rauhanpuolustajain vetoomuksiin rauhan ja aseista- haavoittui^eita ja kaikkensa menet-riisunnan
puolesta, sillä häntä kiinnostaa ennenkaikkea ja t^Mtä on varmasti monta kertaa
vain se. miten voidaan ••inhiMiUi.emmaUa tavalla ihmisiä — ^iLÄföntl
tappaa . kä kohta sodan uhreille. Juuri siksi
. Kuvaavaa on, että arvon kenraali sai kaasunkäyttöoikeu- lukieudumme niihin hyvää tarkoit-den
Washingtonista, eikä Etelä-Vietnamin hallitukselta' tayiincanadalaigiin jotka vaativat
Samaan soraäänien luokkaan lukeutuu juuri postista tul- ^^P^^amista ja ennenkaikkea
lut CARE OF CANADAN kortti, missä pyydetään ovelalla
tavalla canadalaisten avustusta jenkkien likaiselle sodalle
Vietnamin kansaa vastaan. Mainitun kortin tekstissä saho-talaisten
suurten lentokoneiden
pommitettavana yötä ja päivää-niin
Etelä- kuin Pohjols-Vietnamissakin?
Kiinnostaako CAREn edustajia lain­kaan
heidän avustuksensa, vaikka
Vietnamin likaisen sodan lopetta­mista.
Me olemme osaltamme val­miina
tekemään. kaikkemme sodan
uhrien avustamiseksi, mptta kun
t^an: "Perheet ja kokonaiset kyläkunnatkin irroittavat it- "avHstustoiminta" saa näiii rälkcäs-sensä
t u l l a k „ p a a e h t o l s e a t i pakoW^^^^^^ sijaan, että L'„rf ''"atvZ
voisivat joutua Vietkongin kontrolhm",tiedoittäa'eare^ . >
dustaja Vietnamista, Autatteko meitä näyttämään syyttö-
"Jumala varjelkoon meitä sellaisista
ystävistä".
he~ticellä von Braun johtaa Yhdys­valtain
tärkeintä avaruustutkimus­laitosta
NASAa yhdessä monien
muiden entisten natsilaisten Peene-mUnden
rakettiasiaintunUjain kans-.
sa, '
USA on jo kauan sitten ryhtynyt
toteuttamaan von Braunin suunni­telmia.
Eräs asian uutterimmista
ajajista on kunniatohtori, insinööri
Walter Dqrnberger, Bell Aerosys-tems
Companyn varapresidentti.
Mainittakoon, että tämä vastaleivot­tu
amerikkalainen ^ toimi vuodesta
1932 lähtien Wernher von Braunin
esimiiehenä sotilasasioissa ja vuon­na
1944 Hitler nimitti hänet natsi-
Saksan rakettivoimien komentajak­si
Sotilasarvoltaan hän oli silloin
jo kenraaliluutnantti.
SUUNNITELMISTA
VALTIOLLISEKSI OHJELMAKSI
Hieman ennen kuolemaansa Yh­dysvaltain
presidentti John Kenne­dy
sanoi erittäin selvästi: "Avaruu­den
herruus on meidän politiikkam­me
pääsisältö seuraavan vuosikym­menen
aikana. Valtio, joka valvoo
avaruutta, valvoo koko maapalloa."
Suunnitellessaan aseistustaan ja
laatiessan niitä vastaavia sotilaalli­sia
suunnitelmia Yhdysvallat on
vuodesta 1958 lähtien sitkeästi pyr­kinyt
ja pyrkii edelleen siihen,, mi­kä
sille on ollut mahdotonta maan
päällä: muuttamaan kansainvälisiä
voimasuhteita amerikkalaisen impe­rialismin
hyväksi. Melkein heti en­simmäisen
Explorerin lähettämisen
jälkeen helmikuussa 1958 sai Pen­tagonin
johto määräyksen laatia
tärkeimpänä pitkän tähtäimen oh­jelmanaan
avaruuden aseistamis-suunnitelman.
Tämän otsikon alle
kuuluivat ^"operaatiot 100—25,000
mailin korkeudessa maasta", joiden
tarkoituksena oli "vaikuttaa voima­tasapainoon
maan pinnalla" (U.S.
and World Report-lehti, syyskuu 3.
1962, sivu 35).
Vuodesta 1959 lähtien on USA:n
ilmavoimien pääesikunnassa, jonka
toimintapiiriin silloin kuului 90 pro^
senttiä kaikista USA:n avaruutta
koskevista sotilaallisista suunnitel­mista,
neuvoteltu "ilma- ja avaruus-voimista".
Samaan aikaan on Pen­tagonin
piirissä alleviivattu, että
näihin voimiin ei lasketa ainoastaan
keskipitkänmatkan ja mannerten
välisiä ohjuksia, joiden ballistinen
rata vain osittain ulottuu atmosfää­rin
ulkopuolelle, vaan myös sotilaal­lisia
tehtäviä varten tarkoitetut ava­ruuslaitteet,
joita suunnitellaan lä.
himpien vuosikymmenien aikana.
Elokuussa 1962 maan molempien
puolueiden edustajat esiintyivät
avaruuden militarisoinnin puolesta.
Lausunnot esitettiin Titan-IIl rake­tin
tilauksesta keskustellessa (sen
suunnittelu ja valmistus maksoivat
valtiolle 1 miljardia dollaria!). De­mokraattien
pääpuhuja oli Nevadan
osavaltion senaattoriv Howard W.
Cannon (mainittakoon, että hän itse
on ilmavoimien prikaatikenraali
evp.). Sotilaallisten laitteiden lähet­tämistä
avaruuteen vaatfvat republi­kaanien
nimissä senaattori Barry
Goldvvater Arizonasta ja Alexander
Wiley Wisconsinista. Senaatin käsi­teltyä
asiaa suljettujen ovien taka­na
ilmoitti John Kennedy: "Me si­joitamme
sotilaallisiin avaruussuun-nitelmiin
kolme kertaa enemmän
määrärahoja kuin vuonna 1960."
Budjettivuonna heinäkuu 1962:—
kesäkuu 1963 yksistään Pentagon
sai tämäntapaisien suunnitelmiensa
toteuttamiseksi 1,6 miljardia dolla­ria.
Tämä määrä oli 29 prosenttia
Yhdysvaltain avaruustutkimusten
vuo.simäärärahoista ja 3,1 prosent­tia
USA:n sotilasbudjetista ja 7,5
prosenttia USA:n ilmavoimien vuo­sibudjetista.
Ja vielä eiäs lukuvertailu: viimei­sen
vuosikymmenen aikana on Yh­dysvallat
käyttänyt kaikkiin sotilaal-mmmmmmmim
"Amerikan vaarana on kommunistinen solutus, in­flaatio
ja turvattomuuden tunne."
V A R O K A A M M E V A L E H T E L I J O I TA
"Ken tahansa haluaa WdfftietaC mitä USA tekiä(B'Kääklcdiö-Aasias-sa,
hän ei saa niitä tietoja Amerikan lehdistöstä; hänen täytyy" lukea
niistä ulkomaiden lehdistä. Jos hän haluaa todella nähdä kuvaselityksen
siitä, miten amerikkalaiset tappavat ja miten amerikkalaisia tapetaan
Aasiassa, hänen täytyy suuremmalta osalta turvautua ulkomaiseen lehdis­töön
. . sillä Amerikan kansalle syötetään sensuroitua journalismia."
— Senaattori Wayne Morse (DOre;), syyskuun 22 pnä.
"Amexikan sotilasviranomaiset ov^t turvautuneet hyvin lujilta näyt­täviin
otteisiin huolehtiakseen siitä, että Vietnamin sodasta pääsee ko­tiin
vain hyviä uutisia." Raymond Coffey, New York Post, elok, 26 piiä.
"Pentagon sanoi haluavansa pysäyttää kaikki huonot uutiseti jotka
ovat seuranneet kuvia ja kertomuksia siitä miten Etelä-Vietnamin soti­laat
rääkkäävät vankejaan ja Yhdysvaltain merijalkaväen rhiehet polt­tavat
kyliä." — Pakinoitsija Jack Anderson, syysk. 18 pnä.
.... • , • ti
. Ken ei halifa- uutispimeydessä vaeltaa, hän~seuraa maailman tapah­tumia
myös työväenlehtien, mukaanlukien Vapauden palstoilta, koska
työväenlehdillä ei ole mitään syytä eikä pakkoa ylläkuvatunlaista uutispi­mennystä
harjoittaa. — Toim.
iiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiniiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiH
lisiin ja siviililuontoisiin avaruus-suunnitelmiinsa
16 miljardia dolla­ria.
Tästä määrästä käytettiin vuo­sina
1954—1963 yhteensä 9,9 mil­jardia
eli keskimäärin 1,1 miljardia
dollaria vuodessa, mutta yksistään
vuonna 1964 määrä oli 6,1 miljardia.
"Avaruustutkimuksia" koskevalla
luvulla näyttää olevan suurimmat
taipumukset kasvaa USA:n budjetis­sa.
Vuosina 1962—1972 ennustavat
USA:n budjettiasiantuntijat sotilaal­listen
ja sivililuontoisten avaruus­tutkimusten
nielevän vähintään 150
miljardia dollaria (U.S. and World
Report, lokakuu 1; 1962, sivu 79).
Nämä valtavat summat eivät si­sällä
määrärahoja, joita käytetään
Yhdysvaltain asevoimien tärkeim­pien
osien varustamiseen ohjuksil­la
— toimenpide, jota. nopeutetaan
jatkuvasti.
SATA SALAISTA.
AMERIKKALAISSATELLIITTIA
Amerikkalaisten avaruuslentojen
militarisoituminen on tapahtunut
hyvin nopeasti. Vieläpä Washing-tonin
tunnustuksen mukaan saa­daan
kolmen ensimmäinen vuoden
avaruuslennoista seuraava kuva:
' Yhdysvalloista lähetettiin vuonna
1958 8 satelliittia, jotka kaikki oli­vat
sivililuonteisia, vuonna 1959 lä­hetettiin
11 satelliittia, joista oli so­tilaallisia
6 eli 56 prosenttia, ja
vuonna 1960 16 satelliittia, joista 10
eri 62 pro.3enttia oli sotilaallisia.
Vuosien 1961—1964 välillä on
USA:ssa suoritettu yli sata yritystä
lähettää salaisia sputnikkeja, joilla
on, ollut sotilaallisia tehtäviä. Suh­teellisen
täydellisen kuvan antaa
esimerkiksi se, että marraskuun 22.
päivän 1961 ja toukokuun 19. päivän
1964 välisenä aikana suoritettiin .95
ylitystä lähettää avaruuteen sateK
liitteja, joilla oli hämäräperäinen
nimi Anonymus 75 tapauksessa yri­tys
oli menestyksellinen. Lisäksi
mainittakoon, että vuonna 1963 Yh­dysvaltain
ilmavoimat lähettivät
avaruuteen 38 satelliittia. Tiedot
näistä satelliiteista pidetään tarkas­ti
salassa.
SAMOSSATELLIITTI
U-2-K0NEEN SEURAAJA
Kehityksen suuntaa ja nopeutta
sekä avaruusvakoilun ja avaruuden
aseistamisen sotilaallisen toiminnan
ohjelmia valvoo ja ne määrittelee
välittömästi itse Valkoinen talo yh­teistyössä
Pentagonin kanssa. Täl­lä
hetkellä on avaruustutkimuksien
ensiarvoisten tehtävien listalla 15
suunnitelmaa. Tässä yhteydessä nä-pcyfiisilaitoksessa
Berliini. —: Schleswig-Holstein
on muodostunut natsirikollisten
tyyssijaksi ja varsinkin osavaltion
poliisilaitoksen palveluksessa on
monia natsirikoksista syytteessä ol­leita.
.
Kielissä toimii vanhemman polii-sikomissaarin
virassa eräs Meyer,
joka vuonna 1943 osallistui Neuvos­toliiton
siviiliväestön ampumisiin.
Kielin maaoikeus on kieltäytynyt
aloittamasta oikeudenkäyntiä hä­nen
asiassaan. Flensburgin rikosoi-keusviraston
johtaja Krause,; joka
myös teki sodan aikana rikoksia
Neuvostoliiton miehitetyllä alueella,
pidätettiin viime vuonna, mutta
laskettiin sittemmin vapaalle jalal­le.
Lyypekkiläinen poliisineuvos Kas­per,
joka sodan aikana oli Neuvos­toliiton
alueella toimivan rankaisu-retkikunnan
komentajana, pidätet­tiin.
Pian hänetkin vapautettiin ja
hän palasi paikalleen poliisin pal­velukseen
ja hänestä tuli myöhem­min
Lyypekin poliisitarkastajan, vi­raston
apulaispäällikkö. .
Entinen gestapolainen Ensen-
Mickelsen, joka terrorisoi tanskalai­sia
maan natsimiehityksen aikana,
palvelee nykyisin Schleswig-Holsr
teinin poliisihallinnossa ja valvoo
viisumeiden myöntämistä tanskalai­sille.
, Otto Winkelmann, joka toimi so­dan
aikana korkeana SS-miehenä
Unkarissa, elää tällä hetkellä
Schleswig-Holsteinissa ja saa .2000
D-markan suuruista kuukausieläket­tä.
Vuosina 1955^1958, hän Dli Kie­lin
kaupunginvaltuuston jäsen.
kyy, että poikkeuksellinen merki­tys
annetaan ennen kaikkea vakoi­lusatelliiteille.
Saksalainen ilmailuasiantuntija
Eyermann vahvistaa: "Imperialis­tien
kuumeinen toiminta tällä alal­la
tulee ymmärrettäväksi, jos ote­taan
huomioon, että nykyisenä aika­na
on olemassa 25 prosentista maa­pallon
pintaa topograafisia kartto­ja,
joiden mittakaava on 1: 250,000
tai 1: 300,000 ja vain 2 prosentista
maapallon pintaa täsmällisiä kart­toja
mittakaavassa 1: 25,000', joilla
on erityisen suuri merkitys sotilas-
(Jatkuu seuraavalla sivullaj
PÄIVÄN PAKINA
"NDPn MAASSA"
YUäkuvatuntapaisella otsikolla
kertoi eräs torontolaislehti viime
keskiviikkona siitä kun pääminis­teri
Lester B. Pearson vieraili
Pohjoisr-Ontarion kulta-alueella,
Timminsissä ja Kirkland Lakella.
Saman lehden uutistarinan pe­rusteella
näyttää miltei jo siltä,
että lähetystyötä liberaalipuolueen
hyväksi, tekevä mr. Pearson oli
onnistunut kääntämään koko kul­ta-
alueen väestön siihen ainoaan
autuaak.si tekevään uskoon, että
kaikki on sjtten ehdottomasti hy­vin
ja oikein kunhan saadaan li­beraalipuolueelle
se __enemmistö-jallitus,
mitä myös -hallitukseksi
kutsutaan.
Toisaalta meistä tuntuu kuiten­kin
siltä, että ko. torontolaislehti,
vaikka onkin tietoinen esimerkiksi
suomalaisesta "sisusta" ja ehkä
"saunastakin", ei ole kuitenkaan
kuullut sitä esi-isiltämme perin­nöksi
jäänyttä kansanviisautta, jo­ka
on puettu sanonnaksi, "ei pi­täisi
nuolla ennen kuin tipahtaa".
Poliittisesti aikaansa seuraavina
kansalaisina PohjoisOntarion
asukkaat tietävät, että mitä tahan­sa
hyvää mr. Pearsonin johtama
liberaalipuolueen hallitus on toi­meksi
saanut, se johtui ennenkaik­kea
siitä kun se oli vähemmistö­hallitus,
niihin voitiin vaikuttaa
yleisen mielipiteen ja ,erikoisesti
NDP:n edustajain painostuksen
avulla.
Vaatiessaan nyt valitsijoilta
"voimakasta keskushallitu.sta", mr.
Pearson sanoo asiallisesti, että sil­loin
vapautuisi hallituspuolue
yleisen mielipiteen painostuksesta
ja se voisi tehdä mitä tahtoo sekä
parlamentin opposition että taval-li.
sen kansan vastalauseista piittaa­matta.
Ja maamme suurpääoma, jota
molemmat vanhat puolueet edus­tavat,
tarvitsee kuulemma nyt täl­laista
"lujaa keskushallitusta", sil­lä
edessä,on, kuten poliitikkomme
myöntävät, joitakin "kipeästi satr
tuvia ratkaisuja".
Mitä sitten nämä kipeästi sattu­vat
ratkaisut ovat?
Työläisten ja farmarien leivän
edelleen kaventamisyritys, muka
sen tekocyyn perusteella, että
"liian suuri ostovoima" aiheuttaa
inflaaliovaaran.
Varustelukilpailuista ja muista
sellaisista seikoista johtuvaa in-flaatiovaaraa
parannettaisiin siis
tavallisen kansan suolivyötä kiris­tämällä
— jonkinlaisen taloudelli­sen
hevoskuuriohjelman perusteel­la
— ja siinä suurpääoma tarvit­sisi
totta totisesti "voimakasta '
keskushallitusta".
Lisäksi on eräitä ulkopoliittisia
kysymyksiä. Muutama viikko sit­ten
pääministeri Pearson sanoi,
että USAn presidentti Johnson oli
kirjeellisesti pyytänyt Canadalta
asevoimia Vietnamin likaiseen so­taan.
Toisaalta ulkoministeri Paul
Marlin kiirehti selittämään, että
kirje on kyllä presidentti John­sonilta
tullut, mutta siinä el pyy­detä
Canadan .asevoimia Yhdysval­tain
sotatoimia avustamaan Viet­namiin.
Siitä syntyi kiihkeä poliittinen
kissanhännän veto, jonka päämi­nisteri
Pearson esitti ratkaistavak­si
niin, että hän "pyytää" presi­dentti
Johnsonilta lupaa tämän
kirjeen tai ainakin sen tärkeim­pien
osien julkaisemisoikeutta.
Mutta presidentti Johnson sa­noi,
kiitos, ei tipu. Kirjettä ei saa
julkaista.
Asian johdosta voidaan vetäS
monenlaisia johtopäätöksiä. Que­becin
social-Credit liikkeen joh­taja
RealCaouette sanoi, että jos
liberaalit onnistuisivat saamaan
enemmistöhallituksen, silloin jär­jestetään
pakko-otto Vietnamin
sotaan osallistumisen johdosta.
Pääministeri Pearson on kieltä­nyt
tämän syytöksen, mutta selvää
Pohjois-Ontario on jäänyt kehityk­sessä
kokonaan lapsipuolen ase­maan
verrattuna siihen, mitä ta­pahtuu
Etelä-Ontariossa, olkoon
sitten puhe teollisuuslaitosten tai
maanteiden rakentamisesta jne.
Pohjola on Ontarion hyljätty ja un­hoitettu
"takamaa". -
Tämä selittää sen, miksi Poh­jois^
ja varsinkin Lounaig-Onta-riossa
puhutaan tämän tuosta
"Ontariosta eroamisesta"..
Juuri näistä vääryyksisj:ä ja toi­saalta
väestön suuttumuksesta
johtuu, että Pohjois-Ontariossa on
valittu uuden demokraattisen puo­lueen,
NDP:n edustajia Ottawaan.
Siitä johtuu, että koko. Pohjois-
Ontario voi näissä vaaleissa kään­tyä
NDP:n puoleen, sillä' NDPai
ehdokkailla on nyt hyvät valituksi
tulon mahdollisuudet Timminsis­sä,
Timiskamingissa, Soossä ja
Järvienpäässä. Ainoa heikko koh­ta
NDP:n lujissa ^asemissa täällä
pohjolassa on Sudbury, johtuen se
ammattiyhdistysliikkeessä vallitse­vasta
tilanteesta, mikä on jo aihe­en,,
että presidentti Johnsonin kir- uttanut niin paljon muutakin pa-jeessä
saattaa sittenkin olla, vaik- haa. v
ka mr. Caouette olisi yliampunut,
jotakin sellaLsta, mikä vaatii "ki­peästi
sattuvaa ratkaisua".
Jokatapauksessa on totta, että
molemmat vanhat puolueet ovat
hylkineet. koko Pohjois-Ontarioa.
Täältä annetaan amerikkalaisille
paperipuuyhtiöille pilkkahinnalla
metsien kaato-oikeuksia. Yhdys­valtalaiset
kaivoskapitalistit saivat
kuumeisella kiireellä malmia
maan uumenista, ,kunnes paikalle
jää väin tyhjä kuoppa kun malmi
ja muut luonnonresurssit kuljete­taan
Yhdysvaltain piiolelle hyö­dykkeiksi
valmistettaviksi. V
Sanan varsinaisessa mielessä
Pyrkiessään "enemmistöhalli­tukseen",
liberaalit yrittävät saat­taa
ennenkaikkea, uuden demo­kraattisen
puolueen ehdokkaat
tappioon. Siksi on odotettavissa
kiihkeitä vaalitaisteluja täällä
pohjolassa. Mutta me uskomme,
että liberaaleille "lujan keskushal­lituksen"
miehille näytetään Poh­jois-
Ontariossa kuvaannollisesti
puhuen missä nurkassa kaappi se^
soo ja mistä seinästä on seitsemän
hirttä poikki, kuten sanotaan.
-— Känsäkoura;
'Mmm-., i