Vapaus, September 17, 1967

              Tulosnumeroitä Ratinan ''kuiviilla"
Ilo m:nii^äidäi: 1) Kjellfied
y e u m N l 4 ( i , 2i)'Äagnar M o l a n dN
14.0. 3)-«ailcon'tisnland N 14,6, 4)
Matti H a r r i s 14;8, 5) Antti'Lana­mäki
S i5l,o; 6) Pekka Hyttinen S
15.1.
400 m: 1) Richard Simonsen N
48,0, 2) Olavi Laakso S 48,2, 3)
Peik R o m N 48,4, 4) Steiner Moe> N
48.8, 5); Juhani Kotikoaki' S 49,2,
6), Ismo Pyykkö S 49,8.
. kiekko: 1) Harald Lwrentzen N
53,68, 2 ) " Jouko Montonen S 53,62,
3 ) Taisto Lampinen S 53,30, 4) Jor­ma
Rinne S 52,82, 6) Stein Haugen
N/ 52,70,' 6) Ragnar Skaufvedt N
49.02. I
1500 m: 1) Arne Kvallieim N
3.43,8, 2) Ilpo Matilainen S 3. 46,0,
3) Björn Husby N 3.46,9, 4) Olof
Nymain S 3.48,2, 5) Matti Tuura S
3.49,1, 6) Terje Schröder-Nilsen
N 3.53,2.
Keihäs: ' Pauli Nevala S 79,72,
2) Arne Os N 78,22, 3) Esko KuutU
S 75,50, 4) WiHy Rasmussen N
73,36, 5),0ia)vi Varis S 71,40, 6)
Jan Pedersen N 69,58.
. 100 m: 1) Ole Bernt Skarstein
N 10,8, 2) Nils Petter Guldiieth N
10.9, 3) Pentti Mankila S 10,9, 4)
Jostein Forland N 10,9, 5) Jorma
Ehretröm S 11,0, 6) E r i k Gustafs­son
S 11,1.
10,000 m: 1) Thor Helland N
30.02,4, 2) Jouko Kuha S 30.03,6
3) Arne Risa N 30.05,0, 4) Mikko
Ala-Leppilaonpi S 30.07,8, 5) Bjar-
.ne Sletten N 30.10,2, 6) Rauno
Mattila S 30.22,2.
Seiväs: 1) Altti Alarotu S 500,
2) Risto Ivanoff S 480, 3) Aulis
Kairento S 450, 4) Rolf Sdiröen N
430,^ 5) Brörn Mmstöl N 400, » )
Arne Fagerlie N 8501
ICoImiloikka: — l)),K^i Helminen
S 15,70, 2) Peatti Pöusi S 15,32, 3)
Kjell A. Paulsen N 15,21, 4) Joima
Gröhn S 15,09; 5) Odd Fergh N
14,97, 6) K a r l ' J o h a n Lowe N 14,80,
4x400 ms 1>' Norja (Irtgvaild,^,
Roan,' Befgh, Simonsen) 3.13,4, 2)
Suomi (Viiifekäla, Kotikoski, Pyyk­kö,
Laakso) 3.14,1.
NAISTEN K I L P A I L U , -
100 m: 1) Kireten Röthe N 12,2,
2) Mona-Lisa Strandvalla S 12,3
3) Astrid Arnot N 12,4, 4) Orvokki
Ojala S 12,6, 5) M i l v i Torim E
12,9, 6) Helle Volmer E 13,0.
400 m: 1) Berit Berthelsen N
54,9, 2) Eeva Haimi S 55,2 (SE),
3) Helle iVolmer E 56,3, 4) Milde
Kade E 57,0, 5) Britt Krogh Sö-rensen
N 57,5, 6) Pii-jo Vilmi S
58,4. ,
Pituus: 1) Maija Koivusaari S
599, 2) Solveig Moen N 566, 3)
Pirkko Heikkilä S 565, 4) Ene
Rampe E 563, 5) Reidur Cornelius-sen
N 549, 6) H i l ju Kalam E 539.
Kuula: 1) Märta Tamm E 14,41
2) Imbi Helari E 14,11, 3) Marjatta
Kuuluvainen S 13,59,4) Astrid
Sjultangen N 12, 98, 5) Tuula Vuo­tila
S 12.04, 6) Else Opsahl N
11,89. .
4x100 m: 1) Suomi — Maija Koi­vusaari,
Orvokki Ojala, Sirkka
Norrlund, Mona-Lisa Strandvall)
47,1, 2) Norja (Astrid Amot, Berit
Berthelsen, Birgit Olsen, Kirsten
Röthe) 48,0, 3) Eesti 49,3.
IKSYTTE JAHDfSSA?
Tapfo mafkustaa Mexicon esikisoihin
Helsuikl., — Kyllä minä aion
Mexicon esikisoissa otella omassa
sarjassani 70 kiloisissa. Minulla
on kyllä noin 3—4 kg ylipainoa,
muUa ^tuleQ.:ilj>udottamaan sen
pois. Tämä siksi, että jos sattuu
pääsemään vuoden kuluttua olym­piajoukkueeseen,
niin pitää toki
o l la selvillä miten. ohut ilmasto
siellä Mexicossa vaikuttaa kun-
• • tooa,
Maailmanmestari Eero Tapio
palasi viime viikolla yhdessä Suo^
mea edustaneen joukkueen kans­sa
kotimaahan. TUL: n paini jaos­ton
j a Suomen Painiliiton toimes­ta
oli järjestetty lehdistön edus-,
tajille tilaisuus haastatella mat-kamiehiä
j a ennen kaikkea maa­ilmanmestari
Eero Tapiota.
S P L : n puheenjohtaja Esko Kos­s
i l a toivotti joukkueen ja Eero Ta­pion"
virallisesti tervetulleeksi koti­maahan
todeten Tapion maailman-mestamuden
olevan Suomen pai­n
i l l e todella tervetulleen lahjan. Hä­neen
yhtyi: T U L . n painijaoston pu­heenjohtaja
Taisto .Kangasniemi,
joka estti Tapiolle TUL:n onnitte­lut
ja kiitoksen hänen saavutukses­taan.
Joukkueen johtajana toiminut
Reino Ikävalko kertoi joukkueen
esiintyneen matkalla mallikelpoises­ti
j a S P L r n valmentaja Veijo Vasko
selvitteli niitä jännittäviä tunnelmia
joita Bukarestin maton liepeillä
Eero Tapio, päivän sankari, puhui
varsin vähän. Hän o l i esittänyt sa­nottavansa
jo Bukarestin matolla
ja istui nyt tyynenä vaimonsa L i i ­sa
Tapion vierellä kuunnellen hä­nelle
esitettyjä onnitteluja.
— Se helle siellä Bukarestissa o l i
'kova juttu,; mutta onneksi maton
päällinen oli muovia, e i kangasta.
Jos se olisi ollut ikarigasta, olisi sii­nä
.varmasti ollut 'huomattavasti.
tuakallLsempi otella, hän tuumiske­li..
:.\
MUlä mielellä Sinä astuit Unka­rin
Steerin karissa loppuotteluun,
• Icysyin. v, .
— Ensinnäkin tunsin Steerin. Ot­telin
hänen kanssaan jo Minskissä
ja voitin pisteillä. Olin päättänyt
vöittäia tälläkin kertaa ja niissä tun­nelmissa
minä otteluun kävin. Kun
minulle riitti tatkaisematön piaail-manmestaruuteen,
en lähtenyt liiko­ja
riskeeraamaan. Sen varan kuiten­kin
pidin, ©ttei minulle pystytty an­tamaan
varoitusta, lausui Tapio.
Eero Tapio matkusti heti Helsin­gistä
Haukiputaalle, mutta joutuu
jo muutaman päivän kuluttua pak­kaamaan
matkalaukkunsa Mexicon
esikisoihin. T U L : n ja S P L : n edusta­jat
ikävivät lehdistötilaisuudeiri pää*
tyttyä neuvotteluja Heinolaan suun­nitellusta
j a .periiutetusta painieup-ottelusta.
Heinola ei näet hyväksy
Haukiputaan luovutusta. Tiedustel-lessana
Tapiolta, tuleeko hän otte-ielettiin
Eero Tapion taistellessa 4 1 ' luun mukaan, miikäli se kaikesta
Joka kesänä ja syksynä eksyy
Ontarion metsiin lapsia ja aikaisia
— toisinaan kofcelneiat eränkävijät­kin
joutuvat kulkemaan muutamia
tirnteja ja päiviäkin eksyksissä.
Kadonneista <ihmfeistä ja heidän
etsintänsä j&rjestömjsestä on tässä
maakunnassa vastnussa Ontarion
maakuntapoliisit. Usein tapahtuu,
että paikallisia henkilöitä sekä mai­den
j a metsien ministetiön virkai­lijoilta
pyydetään maakunt^Iäsien
avuksi etsintäftyöhön. Kaikki nSmä
ihmiset ovat hyvin harjoitettuja te9i-itäväänsfi
ja siksi eksyneen henkilön
löytämiseen on mainiot mahdollisuu­det.
Kysymys onkin siitä, kuinka kau­an
tämä etsintä kestää ja kuinka
hyvin on 'eksyksiin jotitunuit henki­lö
valmistunut huolehtimaan > itses­tään
siihen asti, j o l l o in hänet löyde­tään?
Ilmoittamalla ennen retkelle läh­töä,
niihin henkilö on menossa, au­tetaan
etsijöitä paljon ajan säästä­misessä
koska he s i l l o in tiietävät
suunnilleen, mistä aloittavat etsin­nän.
Tulitikut, kii-ves, veitsi, kartta ja
kompassi ovat tärkeitä välineitä ja
hyviä auttajia niille ihmisille, jotka
tietävät miten niitä käytetään.
Joitkut ihmiset ollessaan yksin
metsässä, pois toisten näkyvistä, saa­vat
kumman ja peloittavan vaiku­tuksen.
Tämä on yleinen tunnelma,
ja samalla vaarallinen. On viisasta
taistella sellaista tunnelmaa vastaan.
Älkää antako pelon otteesta tulla
perikadon otetta.
Muistelkaa seuraavia yksinkertai­sia
ohjeita ja käyttäkää niitä, jos
satutte eksymään:
1. Pysähtykää, istukaa ja yrittäkää
ajatella, missä olette. Käyttäkää
päätänne eikä jalkojanne. Jos tie­dätte
osapuilleen missä olette . j a
jos teillä on kartta j a kompassi, te
voitte ehkä määritellä suunnan jo­honkin
tunnettuun paikkaan. Jos
ette tiedä missä olette, kartasta ja
kompassista ei ole mitään hyötyä.
2. Tehkää turvallinen tuli niin
pian kuin voitte. Pystyssä olevien
Foftfen -JhföneJsta oksista saadaan
t t o l p m hyviä syttypuita. Käyttäkää
itoivuntuöhita täi hienoja kmisdi
oksia tuMt sytyttämisessä. SSistä-käS
talKftUijanne.
Tehkää toKrine avoimelle paikaHe
(se on turvaJlisempi j a helponnni
nähdä ilmsE^), mieluiiniriin' jonkrni
järven tai virran ranhaile. Pididista-kaa
pois fcMkki tulienarat aineet.
Kakatkaa ttttvalhsen matkan päiGhiSn
italestä t m S v i M vesaikköa, sävu-lAerkin
antaiAista varten. Muistakaa
että etfttjät eivät näe tulta, mutta
savu on helposti näkyvää.
l^^yftäS aissS olette. Käyttäkää
voimanne ruoan hankkimiseen ja
tulen hoitaimiseenl Tehkää sneja
missä on tuulensuoja. P i ^ ä ä vaat­teenne
kuivina. - Häärikää kämppä-toimissa
— se pitää mielenne aktii­visena
ja < huomaavaisena.
4. Te voitte syödä syötäväksi kel­paavien
kasvien ja sananjalkojen
vissieiä oksia, marjoja ja muita.
Kengännauhoista voidaan ; tehdä
pauloja jäniksille, maaoraville
(chipmunks) jne.
Y l i kaiken muun — olkaa varo­vainen
tulen kanssa. Rentoutukaa!
Etsintärjoukkue tulee pian.
Suomen uutisia
Helsinki. — (Suoml-Senra)
Satotoiveet menneet Pohjanmaalla
Kolmas kesätulva huuhtoo par­haillaan
pois satojen viljelijäin vii­meisetkin
satotoiveet Etelä-Pohjan­maalla.
Huolimatta hetkellisestä
ipotrtäsäästä tulvajärvet laajenivat
vielä syyskuun 8:ntena, j a vesimas­sat
peittivät yhteensä lähes 3,000
hehtaaria peltoa, josta Kyrönjoeri
alueella noin 1,600 ha ja Lapuanjo-en
alueella n. 1,000 ha. Talvien a i ­heuttamat
vahingot nousevat. jo
miljoonan nykymarkkoihin, niinkä
lisäksi koko maakuntia oh kärsinyt
ainakin. 10 miljoonan markan tap­piot
pelkästään m k i i n osalta, kö«ka
siitä on suurin osa mennyl lehu-viljaksi.
(HS)
URHEILUPAKI
Mexicossa kilpailu ei ulaf l^rveyita
asteen helteessä
ruudesta.
maaihnanmesta-
S.CJ^. UrheiluUilto
virkailijoiden osoitteet:
Puheenjahtaja: Ake Hunnakko
90 Neville Park Bvld,
Puhelin C X 1-6195
Toronto Ontario
Siliteeri: Paavo Vaurio
49 Hiawjttha Rd., Toronto 8, Ont.
Puhelin HO 6-8815
Rahastonhoitaja: Len Boström
58 McNaim Ave, Toronto 12,. Ont.
Puhelin H U 1-3551
Liiton Naisjaosto: Martha TurkLi
592 Woodbine Ave. Apt. 18
Toronto 8, Ont.
Puhelin 691-3477
huolimatta aiotaan järjestää hän
huomautti:
— Jos porukka päättää, että Hei­nolassa
painitaan, niin mikäpä sii­nä.
SM-paineihin en kuitenkaan tai­da
mennä mukaan. Ne kun ovat
jo seuraavana päivänä minun pala­tessani
Meksikosta. Sitä voi olla
pitkän matkustelun jälkeen niin
rapakunnossa, ettei ole l i i o i n halu­jakaan
otella, tuumiskeli Tupio.
— Veksa.
Kosmoksia 175
Moskova. — Neuvostoliitosta lähe­tettiin
viime viikolla maata kiertä­välle
radalle uusi tekokuu Kosmos-
175; Sen alkukiertoaika maan ym­päri
on 92,2 minuuttia, suurin etäi­syys
Maan pinnasta on 385' km. ja
pienin 210 km. Hosmos-175:n ra­dan
kaltevuuskulma päiväntasaa^
jaan nähden on 72,9'^tctta.
CSJ|:ii OSASTOJEN KOKOUKSET
CSJ:n Toronton: «saston varsinai­nen
kutfkfiusikokous pidetään
Joka kuukauden ensimmäisenä
maanantainia klo 8 Ulalla Don-haalilla.
:
. C S J : n Sndburyn osaston kokouk­set
pidetään -kerran kuukaudes-
. sa Johtokunnan kutsusta. Johto­kunta'
kokoontuu useammin
asiain vaatiessa puheenjohtajan
kutsusta. Kirjeenvaihto: Box
354, JSudbury, Ont.
CSJ:n Beaveir Laken Oflaston kuur
kausikokous pidetään Joka kuu­kauden
toisena sunnuntahia klo
1 päivällä osaston hoaliUa. Kh--
Jeerivaihtajan osoite: N. Piispa­nen.
B . R. 1, Worthlnat^n. ont.
CSJ:n Vancouverin osaston kuu­kausikokoukset
pidetään Clin-ton-
haallssa Jokaisen kuukauden
toisena keskiviikkona klo 8 11_
la'.la. Kirjeenvaihto sihteerille:
Minnle Vainio, 2605 East Pender
St., Vancouver 6, B.C.
CSJ:n Sanlt Ste. Marien oiuuton
sääntömääräinen kokous pide­tään
Joka kuukauden enshnmäl-senä
tiistahia kello 8 illalla
omalla talolla,. 321 John Street.
CSJ:n Port Artli,Drln osaston kuu-
'kuukauslkokoukse pidetään jo­kaisen
kuukauden ensimmäisenä
perjantaina, alkaen klo 7.30 111.
Johtokunta kokoontuu klo 7 111.
KlrjBenvalhto osoitteella: 316
Öay St., Porf. Arthur. Ont.
Lokakuun 12; .päivänä J968
Mexicossa syttyy olympiatuli. Mil­laisiksi
urheilijat tuntevat olonsa
siellä 2.200 metrin korkeudella
vuoristossa, on kysymys, johon
yhä etsitään vastausta. Monet
asiantuntijat ovat esittäneet huo­lestumisensa
sikäläisten olosuh­teiden
vaikutuksesta urheilijain
terveydentilaan.
Pahimpana haittana hyväkun­toisemmallekin
urheilijalle on
vuoriston harventuneen ilman ai­heuttama
hapen puute. Tavalli­sissa
oloissa ihmisen keuhkot hen­gittävät
5—67irtraan ifmaa minuu­tissa,
mutta 2.200 metrin korkeu­dessa
tuo tarve on 7—8 litraa.
Elimistö, joka el ole rasituksen
alainen, selviytyy siltä helposti.
Mutta lihastyö lisää suuresti ha­pen
tarvetta, joka saattaa nousta
jo<ikus 8 . happilitraan minuuli.ssa,
ja tällöin keuhkojen tulee pystyä
hengittämään 200-—220 litran ilma­määrä.
Jos sama lihastyö suorite­taan
: vuoristossa, pitäisi keuhkojen
pystyä hengittämään noin 300 lit­raa
minuutissa, mikä on y l i ihmis­elimistön
suorituskyvyn.
Tämä seikka juuri onkin suurin
huolen aihe urheilijain terveyden­tilassa,
sillä happinälkä aiheuttaa
elimistölle lisärasitusta, mihin se
ei ole tottunut.
Vai/keinla asiantuntijoiden mior
Iestä tulee olemaan niillä urheili­joilla,
joiden kestävyysponnistelu
kilpailun aikana jatkuu 3—4 mi­nuuttia
pitempään. Tiedemiesten
ongelmana nyt onkin saada selvil­le,
voidaanko ihmiselimistö koulia
vuoriston rasitusolosuhteisiin ihmi­sen
terveyttä vaarantamatta, ja pys­tytäänkö
vuoristossa samaan työsuo­ritukseen
kuin merenpinnan tasol
la.
Neuvostoliiton liikuntakasvatuk­sen
tieteellisen tutkimuslaitoksen
tuHkimusryhmä on tutkinut asiaa
Kesiki-Aasiassa Tiensanin vuoristo.s-
.sa, jossa vuotuinen lämpötilanvaih­telu;
ilmanpaine ja kosteus sekä
sademäärä ovat suunnilleen .samat
•kuin Mexicossa. Eroa on vain i l -
man puhtaudessa, mikä Tiensanis-sa
on monin verroin suureanpi.
Tutkimu-spaikan vMinta ei tuot­tanut
.suuria vaikeuk.sia, sillä Neu­vostoliitossa
on lukuisia vuoristoalu­eita.
Kysymys oli vain siitä, että
tutkimustyötä varten pystyttäisiin
nopeasti rakentamaan eri lajien ur­heilijoille
hairjoittelupaikat .sekä
tutkimuslaboratoriot ajanniukaisine
laitteineen.
Lyhyessä aja.ssa saaliinkin val­miiksi:
erikoispäälysteinen 350 met­rin
pituinen juoksurata sekä voi-mifiitelusali:
välineineen. Samoin
kunnostettiin useita palfloilukenttiä
ja kuntodarjoittelupaiikkoja sekä
kestävyysjuoksijoiden harjoittelu-paikkt^
a yuorlstooh,-jossa' /korkeus
vaihteli 1,400 metristä 3,500 met-v
i i U : •
: Yleisurheiiijain, voimistelijäin,
nyrkkiiilijäin ja heidän :valmentäji-ensa
mukana vuoristoon lähti myös
tiedemidiiä: fysiologeja, lääkäreitä,
biokemii|tejä. farmakologeja,. peda­gogeja
ja psykologeja.:
Kokeilun aikana ei pelkältään
tutkittu elimistön tilaa harjoittelu­prosessissa,
tiedemiehet ja Välmenr
tajat ohjasivat aktiivlse-sti tuota
prosessia, tekivät muutoksia rasi­tuksen
luonteeseen ja määrään,
ruokajärjestelmään, päiväjärjestyk­seen
ja suosittelivat erilaisia me­netelmiä
voimien palauttamisen
nopeuttamiseksi.
Nyt on voitu tieteellisesti to­deta,
että urheilija voi vuoristossa
•kilpailla teiTe>1-tääh vaarantamat­ta
ja saavuttaa hyviäkin tulok/'a,
mutita kaifcki tämä edellyttää eri­tyistä
enhakkovälmentautumista.
Todettiin esimerkiksi, että yuo-risito-
oloissa - on , päiväjärjestystä
jossain määrin muutettava, tehtävä
muu toksia hinrjoittelumetodiifckaan
ja voimien jakamistaktiikkaan k i l ­pailussa.
Ravinnon kaloripitoisuutta
on lisättävä j a tehtävä se lihastoi-;
minnan erikoisuuden huomioon otr
taen, Suurempaa huomiota on kiin­nitettävä
fysioterapeuttisiin ja fäi'-
makologisiin menetelmiin urheili­j
a in yleiskunnon kohottamiseksi.
Tärkeänä. tuloksena retiklkunnan
ilutkimustyössä. o l i sen olettamuk­sen
todistaminen, että vuoristo-oloissa
vOidaan paitsi mene>tyksel-lisesti
kilpailla ;myös tehdä ennä
tyksiä. Monet harjöilteluleirillä niU'
kana olleet paransivat pmiä ennä­tyksiään.
Esim. Juri Tjurin, Nata­lia
Morozova, Dmiilri Triskin, Lari
sa Ryzhenko ja Valeri Iljinyh me­nestyivät
Mexiicon esikisoissa pal­jon
paiemmih kuin tasanko-olosuh­teissa..
•
Eräät urheilijat ovat ennenkin
valmentautuneet vuoristossa suur-ikilpaHuihin.
Nyt voidaan jo var­muudella
sanoa, että eri hyien ur­heilijat
tulevat ennen Mynchenin
olympiakisoja viettämään vuoristos­sa
jopa pitemmän ajan kuin nyt
ennen Mexicon olympiakisoja. Sel­lainen
harjoittelu elimistön funk­tionaalisten
maihdoUisuuksien laa­jentamiseksi
ja suorituskyvyn par
rantamiseksi on todellakin varsin
tepsivä ikeino.
Näin ollen se ajatus, jonka monet
asiantuntijat ovat esittäneet, ett»
Mexicossa eivät kilpaile urheilijat
vaan tiedemiehet, yleensä ottaen s i ­sältään
kyllä .totuuden jyväsen
Tiedemiehet auttaVat urheilijoita
löytämään jäi'kiperäisimimät har-jöittehiimenetelmät,
valmentavat
heitä ölympiakilvoittelun ankaraan
henkiseen voimienmittelyyn. ^
Feliks Talysev j
Tukholmassi»
(Jatkoa sivulta 2.)
näytjtl minusta Ikovin samanlaiselta
kuin kaifcki muut kylät: se o l i joen
rannalla, veneet ja Ikalastajain ver-kat
olivat vesillä. Kaikki oli rauhal­lista.
Majuri Gai>son käänsi koneen
jiyrkkään syöiksiyyn. Saatoin nähdä
na9>aIm-pommien putoavan siivistä.
Smuret pesnmit ensiminäisxnnä. Nous
tessamme taas ylöspäin, näin MS-Ikomattoman
kirkkaan tulenliekin
naipalmin räjähtäessä kolmessa ta^
soesa. Napalmin tehtävä oli pa­kottaa
kuumuutJta japalamista pelr
käävät »ifiiiset aukioille. Sitten toi^
n m lentticone lensi paikalte pudot­taen
raskaita sii-palepoimmeja, jotka
osuvat kaildäalle j a ikeneen tahan­s
a . . . Kolnias aalto tulitti kylää
tttMaslein..."
Tämä ja monet muut silminnä-ikijäin
kuvaukset kuuluivat konfe­renssin
aineistoksi ennalta koottuun
matertaaliiit. T r i Takman j a muut
tutkijaryhmien jfeenet esittivät
asiantuntijalausuntoja pommitusiten
leiErauifcsista. Y h i m a l t a i n omien
lähteiden nojalla v o i t i in todeta ame­rikkalaisten
rikkoneen Haagin kan­sainvälisiä
saphmiiksia (vuosilta 18-
99 j a 1907), Geneven protokollaa
vuodelta 1925. Y K : n yleiskokouksen
hyväksymää sopimusta (9. 12. 1948)
kansanmurhan kieltämistä ja Gene­ven
sopimuksia (12. 8. 1949) sota­vankien,
haavoittuneiden, sairaiden
ja siviiliväestön suojelusta, Y K : n
peruskirjan 1 ja 2 artiklaa, sekä
vielä useita muita 'kansainvälisiä
sopimuksia.
N A P A L M I N POaXIOSOITE
Tukholman kokouksessa todettiin
Vietnamin sodan olevan osan Yh­dysvaltain
maailmanlaajuisia stra­tegiaa.
Tatrkoitus on osoittaa, että
mikään e i saa valita muunlaista tu­levaisuutta
kuin sen, minkä ame­rikkalaiset
hyväksyvät. Napalmilla^
ja pommeilla ajetaan "länsimaista
vapautta" Vietnamiin postiosoittee­na
maailman kaikki vapaudestaan
kiinnipitävät kansat. Vietnam ei
ole vain paikallista sotaa. Se on
kckeiliBotaa, jonka tulokset vai-kuttayat
ratkaisevasti maailman tu­levaisuuden
habmoittumiseen. Sota
on hyökkäys kaikkea tasavertaisel­la
pohjalla tapahtuvaa kansainvälis­tä
yhteistoimintaa ja rauhanomais­ta
rinnakkaiseloa vastaan.
Amerikkalainen John MacDer-mott
käsitteli näitä kysymyksiä alus-tukseäj-
aan "Eskalaatio j a tulevai­suus".
Laos, Thaimaa, Etelä- ja Poh-jois-
Vietnam ovat muodostumassa
i yhdeksi ainoaksi sotanäyttämöksi,
.Tukikohdat tällä alueella ovat täh­dätyt
yhtä hyvin Kiinaa kuin Poh-jois-
Vietnaniia vastaan. Yhdysval-tairi
pplitiikka merkitsee lisäänty­vää
jännitystä-.suhtei.vsa Kiinan ydin
asevaltaah ja lisää kiinalais-amerik-kalaisen
sodan mahdollisuuksia, to­tesi
alu'staja.
k A N S A N N O U S UN
VASTUSTAMINEN
John MacDermott käsitteli myös
'amerikkalaisia "kansannousu n vas­tustamisen"
teorioita, joiden pää­piirteet
Walt W. Rostow määrite
teli gelillatoiminnan vastuslamis-koulussa
pitämässään luennossa v.
1961. Tähän toimintaan yhdistyy
Rbstowin mukaan ennaltaehkäisy-toimihta,,
kuten rauhanjoukot, kehi­tysapu,
j a CIAih puuhat radikaali-eii
silmälläpitämiseksi, poliisijouk-
Tie Stalinin kauteen
(Jatkoa sivulta 2)
oli käyirhissä sosialistista valtiota
Vastaan. • ' V • '
Kaikki tämä sai kansan vakuut­tuneeksi
siitä, että sen o l i taistelta­va
voimakkaasti vastaan, eikä tämä
voinut olla vaikuttamatta sen monia
asiotta koskeviin arvioihin, henkilö­palvonta
mukaan luettuna.^
Neuvostoliiton kommunistinen
puolue ryhtyi erittelemään tätä his­torian
puolta 20. edustajakokoukses­saan
vuonna 1956. Se totesi, että
henkilöpalvonta ei kuulu kommu­nismin
aatteisiin eikä sosialistisen
valiankiimoukisen luomaan uuteen
yhteiskuntaan.
Sosiallstisteh aatteiden vääristy­minen
oli tuottanut sosialismille
suurta vahinkoa; kuitenkaan se ei
ollut vaikeimpanakaan aikana l a -
inauttanut puoluetta j a hallitusta
eikä pystynyt muxrttamaan neuvos­toyhteiskunnan
sosialistista luonnet­ta:
^ 4 ^ ;
Vaikka Stalinin tOiiminta o l i syn­nyttänyt
epäterveen kehityksen, oli­vat
tuhannet konnmunlstit kuitenkin
työskenriieilleet palauttaakseen voi­maan
todella demokraattiset lenini­läiset
pei'iaafcteet, jota he rakensi­vat.
. ..
Prof. Ivan Vorohov — A P N .
mmm TIEDONANTOJA
1
ENNÄTYKSIÄ HYVÄKSYTTY
Pitämässään kokouksessa 12 päi­vänä
syyskuuta, hyVältsjri Kittotöiifti-kunta
uus&sl IHiton ennätyksiksi
seuraavat-tulokset:
1 mailin jwo*su, alle 2t vn«laöt,
Handy Kitts, Alerts A.C. Wanoj)fe8ii,
h^äkuiin 16 pälv8Bä,_a*a 5.07,».
Yleinen keihäänheitto, Bffl Heft-kilä.
Yritys A.C., TAroptoesa, 16
päivänä heinäkuuta 69 m 45 c.
Samalla huomauttaa JtHtotoimi-i
^ n t a settrOiUe, että nyt k nn ollaan
taaskin t^an ^r^mässä sisätoimin-täan,
niin voihiistehi kuin muukin
iMminta to heti saatava ripeään
'antoon", jotent ensi kesänä taas­kin
saamme suurjuhlissamme esittää
rtutäj>arhainta ohjelmaamme.
TyöliUsurbeiluterveisin.
Liittotoimilkttnta.
Paavo Vaurio, siht.
fcojen valmennus sekä lopuksi soti­laalliset
rankaLsurelkiikunnat, Miten
erottaa uudistajat, joita tJSÄ:h t u ­lisi
rohkaista, niistä, joita käsitel­lään
napalmilla; kysyy MacDermott.
Yhdysvallat katsoo oikeudekseen
käyttää voimakeinoja saadakseen it­selleen
edullisia mtmtofcsia kan-salnvälisetllä
kentällä. Tämä on
olennaisesti hyökkäävää politiikka?,
jossa hylätään rauhanomainen rin­nakkaiselo
ja maiidqUisutts Irolman-nen
maailman rauhanofttaiseen ke­hitykseen,
korosti alustaja.
RUOTSIN ASEIDEN
V I E N T I K I E L TO
Ilmeisesti enenrmistö TuW«rt-man
konferenssin osanottajia o li
vilpittömästi amerikkalaisystäväl-
Iistä nähden Yhdysvaltain sokeasti
kohti tuhoa syöksyvän politiikan
yhtä suurena vaarana Yhdysvalloil­le
it.selleen kuin koko maailmalle.
Tunnettu maailmankansalainen
Gunnar Myrdal, jonka puhe oli ikon-ferenäsin
keskeistä aineistoa huo-mauttrkin,
että Yhdysvallat on ol­lut
hänen henkinen isänsä enem-ihän
kuin RuotsL Silti hän on pitä­nyt
välttämättömänä panna syrjään
sosiaaliset tutkimustyönsä osallis­tuakseen
Vietnamin sotaa käsittele­v
i in poliittisiin konferensseihin. Jo­pa
Yhdysvalloista riippuvaiset, saa­ti
sitten riippumattomat maat esiin­t
y i yhä selvemmin Amerikan
Vietnam-politiikkaa vastaan. Ruot­si
on päättänyt liittää USA:n aktii­visiksi
rauhanhäiritsijoiksi katsot­tujen
maiden luetteloon, joten ruot­salaisia
aseita ei saa enää viedä
Yhdysvaltoihin. — Ihanteidemme
raukaista ei voi o l la pakottaa Viet­namin
kansalle asevoimin oman
haillitusnniotonune karrikatyyria, sa-
Woi Gunnar Myrdal jatkaen: "Nykyi­sen
asiaintilMijalikuminen vie mur­heellisella
tavalla pohjan kaikelta
terveeltä kehitykseltä j a säädyllisyy­dettä,
kaikelta, mikä on meille ar­vokasta.
Ennne voi tyytyä halpaan
optimiiämiin. Meidän on noustava
ajatuksetonta antaa-mennä-virtaus-ta
vastaan."
Mirjam Vire-Tuominen.
RAKAS MIEHENI
V Ä I N Ö SALO
kuoli äkkiä matkalla Suomeen Bremerhavenin sairaa­lassa
Saksassa 7. 14. B7. Hän oli syntynyt Vampulassa,
Suomessa 9. 12. 1895.
Syvästi kaivaten,
VERA SALO (OA Vahtera)
M U I S T O
• Kl lähtöäsi todeksi uskoa vois.
n i i n äkkiä lähdit sä l u o t a n i p o i s.
N i i n yllättäen voi tuonen kutsu t u l l a , >
ajalla jota emme voi aavistella.
O n n i t t e l u m m e SO-vnotiaalle
E I I T OS
Parhaimmat kiitokset mr. ja mrs.
Eino ErkklläPe sekä mr. ja mrs.
Pnavb MäkiseUe meille osoittamas­tanne
vieraanvaral5,uude.<!ta Tnr-molan
Juhlien aikons.
Tervetufca We]ila'nd'lln käymään!
vaikka ei olekann tarjolla niin
maukkaita ^at1hUJtfl^oJa, niin om-pnhan
lämmintä juustomnitoa jii
icovna vastu«,ta .koi-onflpelifsä.
Klltämine niyös mukavien Tar-molnn
Laailu- Ja urheilujuhlien
Järjestäjiä.
EINO HARJU
KAARLO KUPPONEN
Ensi marraskuun 6 pnä tulee kuluneeksi 50 vuot,ta Vapauden ensimmäisien
numeron i'jne.stymifestä. Lehtenmve tAilee alltoin suorittaneeksi kunniallisen
50-vuotistaJpaleen tolmlimaasa laanaalaistemma taloudellisten ja sosiaalisten
etujen, kansallisten ktötfcunripertnteMen vaiaMmisan, Canadan kansallisen
vapauden Ja sxmniuden sekä kansainyälfcien rauhan puolesta.
Tämän lUstoria,lliBen merickita|*«(uksen Johdosta kustannetaan erikoinen
lehtomme SO-VUOnSJUHLAlTOMEHO. Joka ilinestj-y lokakaim 26 pHä.
Tässä Juhlanumerossa JuHkaistaan yksityisten liikelaitosten, Järjestöjen,
seurojen Ja uniolden oimittehija 50-vuotlaalte. HenkJ!ötervehdysiten hinnat
50 senttiä Ja $1.00. Erikx>l^h>'ksassä Julkaistavad; onnittelut $2.00 $3.00
$4.00 Ja $5.00.
K A I K K I E N TERVEHDYSTEN T U L E E OLLA LEHTEMME KONTTO-RISSA
VIIMEISTÄÄN LOKAKUUiN 15 PÄIVÄÄN MENNESSÄ.
KERÄÄJÄN NIMI
PAIKKAKUNTA
KIRJOITTAKAA NIMENNE HYVIN SELVÄSTI
NIMI