Vapaus, March 3, 1953

              aisuuksra viime
tuin naistenpäiviji
sit" ja käsityömj,
iväb. k e r h o m m e ^
a a s t i . Kerhomzoe
i lankaa, s a a t i in
Ia; iEmännät toivat njL
iiiojä, SQhvatyjTjyjäj^
1. että myytävää kjisj
ayyjälsemme tällä te4
»Isen o n n i s t u n e e t , kojbj
miehlUemme tuli jaaä|
työmaallg, mutta io|.j
fceväällä pidettä?^!
nistutaan p a r e m o i l i|
:ja kahvialsia oajt|
ne mukaan, niin L
n haalin puolesta i
, niistä se on .
uoden aikana oli
jlneet tilata lehtiä ä
» t u p a k k a a ja hedt
kotautiparantolan {
iille lahjoitettiin 11
kohti jouluvieiall
Ihen meni 37 doU
sairaaloissa on
oli SJ:n toimesta sirl
Likei-homme naiset <
o,^olmalla. iMyöh
tojuhlat, missä k'y^
>imia, että saatiin 1
fämä kummatkin JD!
jon-aihua kerh- "
varsinainen oma i^t
ia. olisillä aikaa
:n tilaisuuksiin
erbomme naisista)
, koska ; ei ole^
[henkilökuntaa.
: of Canadian Woi
imme ruveta
a- kuukaudessa
nuorisokulttuu
i^ösbln. annettu kätt
ija heidän tllaL
lomme jäsenet
a tai toisella.
iteä autettan vlid
sekä Women's Vo!
i on otettu tilau
että t y ö m m e jal
t u o t t a n u t tuloksia]
ksaisimme vielä
Jia ja i n n o l l a te
m hyväksi.
i johtoelimiin, anal
tuspaikkoja myöta|
6: saman pai
9-ratkaisevat,
e Jäisi mahdoli
'kyjensä kehit
I i l l ä , on näissä 1
. lapsien kasvat
n. ettei se vie paj
iSL aikaa, vaan
lus kiinnittää
Ittämlseen jayht
mysten parissa
tässä suhteessa i
tkällä. Siellä
Isissff korkeissa
viroissa, teht
röpalkka on­kin
on sai
sandemokraat
%ssa tietenkään I
cälle, mutta
Ile Ilelle,
lila maailmassa
Istä naisten
sanoen on
ta vuonna 190S.
Isten tasave
a käytävän
1 kaikkien
BVien naisten, I
dvs6 tehdä
1 etujen mt
uuden voittands*!
CSJ:n Toronton oraston nälstenkerho vooden 1953 alassa. Kerho työskentelee ahkeiastt monien työkan­san
pyrkimysten edistämiseksi Ja raohan tnrvaamlseksi.
nelisen vuoskymmentä on: jö
tty kerran vuodessa, / maalikuun
eksanteiia — Kansainvälistä
päivää. Jo ennen kansainvä-naisten
järjestön syntyä oUEu-useammassa
maassa naisten
työläisnaisten keslniudessa
livistä toimintaa. Y l i kahdeksan
aentä sitten, heräsi ensinnä
naisten keskuudessa,
avan yhteenliittymisen innostus
lätyksen teki Saksalainen 24-vuo-t
työläisnuorukainen, August Bebel,
[joittamallaan kirjalla " N A I N i a ^ A
ISMI". Tämä kirja saksankie­liä
levisi kulovalkeaan tavoin.- Noin
[vuotta sai sitä myydä jä sillä ajal-iehdittiin
siltä ottaa, 8 saksanklelis-
Ipainosta. Sitten se joutui Bismarc^-
sosialistilain aikana takavarik-bn,
päästen uudelleen luettavaksi
i tuo laki kumottiin j a niin se tuli
1 tunnetuksi. V. 1891 ihnestyi sUtä
deksäs painos ja siitä lähtien al^
kolkin painosmäärä nopeasti kohota
nousten, se 35:een.
iMiltei jokaisessa Euroopan maassa
on .tästä kirjasta otettu. fcäähnöS;
Niinpä meidän kotimaassamme Suo­messakin.
Käännöstyöhön ryhtyi Yrjö
Sirola, V, 1904, ajalla jolloin (Suomessa
pii. vallanpäällä tsaarinvallan sorto.
Sana- kokoontumis- ja painovapaus
oli tiukan sensuurin käsissä, "Sosialis­mi"
sanaakin oli kielletty käyttämästä,
joten se kirjan otsikossa vaihdettiin
viattonaampaan sanaan "YHTEIS-KUNNiALLINIEN
KYSYMYS". Kirja
myytiin Suomessakin pian loppuun ja
V. 1907 otettiin toinen pahios.
- Suomentaja Sanoo; "Kahta kysy­mystä,
naisasiaa ja • työväenliikettä
Bebel tässä kirjassaan innolla ja en­nakkoluulottomasti
käsittelee. Hän
todistaa, että n e läheisesti tojuluuvat
toisiinsa. Mitä runsaimalla kokoel­malla
historiallisia todistuskappalei­ta-.
Jolta osaa taitavasti'käyttää/06oit-
TERVEHDIMME
Kansamvalista naistenpäivää!
Taisteluun elajnän puolesta sotaa vastaani:"
VANCOUVERIN NAISTEN KERHO
VANCOirVEB - BRITISH COLUMBIA
TERVEHDIMME . . .
kansainvälistä naistenpäivää
rauhan ja yhteistyön merkeissä!
CSJ:n NAISTEN KESKUSKOMI^A
TORONTON OSASTON NAISTEN KERHO
TORONTO ONTARIO
TERVEHDYKSEMME
kaikille työläisnaisille
kansainvälisenä naistenpäivänä!
Rauhan, edistyksen ja hyväntahdon
' puolesta!
LOCKBRBYN NAISTEN KERHO
XOCKERBY - ONTARIO
TERVEHDIMME . . .
KAIKKIA TYÖLÄISNAISIA
JA RAUHAN YSTÄVIÄ!
(^^koon tunnuksemme'kamaittvälisenä naistenp^vänä:
Elämän puolesta sotaa vastaan!
SUDBURYN NAISTEN KER;HO
SUDBUBY - ONTARIO
itaa hän, kuinka nainen aina saa kär>
siä pahemmin yhteiskamnallisten olOr
jen huonontuessa, kuinka miesten
säätämät lait polkevat hänet \ työn
ja prostitutsonin o r j u u t a tai avio­liittoon
jolcauseiitkin muuttuu orjuu­deksi,
r , ' ' , • , . •• • •
"Hän ei katso asiaa puolueellisesti
naisen eikä miehen kannalta. Ihmise­nä
osoittaa hän, missä ihmisarvoa on
poljettu, tapahtuu se sitte naisen vtäi
miehen puolesta, erehdysten tai en­nakkoluulojen
ksauttaa. Hän tahtoo
puhdistaa käsityksiä, tehdä selvää Ja
luottaa siihen, että totuus, avoin ja
vapaa rehellisyys parhaiten vievät
perille" "Jos sösialimi". niin kirjoittaa
hän. "perustuu erehdykseen, niin täy­tyy
sen sortua; mutta jos se peputuu
totuteen. Jos se on yhteiskamnalisen
kehityksen luonnollinen tulos, niin
ei mikään voima maan päällä voi es­tää
sen toteutumista, se on avaavat
tiensä .taväUa tai toisella, uudistava
yhteiskunnan". "Nainen- on laajim­malle
levinneitä teoksia sosialistisen
kirjallisuuden Joukossa. Se oii kään­netty
kaikille Euroopan > kielille Ja
:,'iikkialla herättänyt vilkasta-huo^
miota. Luonnollisesti on sen khnp-puun
myös käyty mitä häikäilemät-
•tömimmin, mutta uUsien' painoisten
esipuheim.>on tekijä terävästi-vas-itannut
syytöksiin, ja itse on hän yllä
uudistanut teostaan lisäten tärkeitä
itodistuskappaleita sitä mukaa ktdn
niitä tiede saa selville. Mutta teok­sensa
perusajatuksia ei hänen ole tar­vinnut
muuttaa, päinvastoin vah­vistavat
uudet tutkimukset joka päivä
hänen johtopäätöksiään.
"Runsasti on tekijä saanut vastaa­nottaa
lämpimiä kUtdksia varsiokin
naisilta". — "Suomentaja"..
Tebljä alkaa teoksensa "Nainen en-tisaikana"
"NaiseUa ja työmiehellä
on yhteistä se, että he ovat sorretuju
Sorron muodot ovat vaihdelleet a i ­kojen
kuluessa ja eri maissa, mutta
itse sorto on ollut pysyväinen. Tietoi­suus
sorronalaisuudesta^onxisein his­torian
kuluessa ollut selvänä sekft
naiselle että työmiehelle ija vienyt
parannuksiin heidän asemassaan,
mutta tieto, joka On käsittänyt tä­män
orjuuden todellisen luonteen ja
sen perussyyt, on aikamitte tuote.
Ensin on välttämätöntä tuntMi yto-teiskunnan
todellinen olemus ja ne
lait. Joihin sen kehitys nopautuu, en­nen
kuin liike vihattuja oloja vastaan
voitiin saada aikaan, Mutt^ tällaisen
liikeen voima ja syvyys riippuvat
etuckeutettomien omasta Jcäsltyskan-nasta
sebä heidän liikkiumisv^u-destaan.
Molemmissa tapauksissa on
nainen paljon jälellä työmlehestä se­kä
tavan, että kasvatuksen &iin myös
hänelle niin niukasti mitatun vapau­den
vaikutuksesta. Toinenkin seikka
on viellä huomattava; olot jotka jat­kuvat
useita sukupolvia läpeensä, ja
perinnöllisyys Ja kasvatus .tekevät ne
"luonnollisiksi". Siksi pitää nainen
vielä tänäänkin alas painettua ase­maansa
aivan itsestään selvänä, eOä
ole helppoa todistaa hänelle, että tä­mä
asema on hänelle arvotan Ja että
hänen on 'pyrittävä Joka suhteessa
miehen kanssa tasa-arvolsekai yhteis­kunnan
jäseneksi.
Mutta kuinka paljon samanlcal-taista
voidaankaan osoittaa naisen Ja
työmiehen yhteiskunnallisessa ase­massa,
niin el kumminkaan saa un­hoittaa,
että nainen oli ensimmäinen
inhimmillinen olento, joka sai nutis­taa
orjuutta. Hän tuli orjattareesi
ennenkuin löytyi orjia. Kaikella y h -
Iteiskunnallisella riippuvaisuuddla ja
sorrolla on juurensa takmdeUisesBa
riippuvaisuudessa sortajasta. TSOSL
asemassa on nainoi ollut Ikimuistoi­sista
ajoista, sitä osottaa inhimmll-lisen
yhteiaki^nnan faahityshiätoria". -
Nämä lyb>-et lainauksetkin, kajas­ta
'^Nainen Ja Soslallaroi'' toteaa, että
Naisten herätys-Ja kasvatustyötft oo
Jo viime vuossadan ajalla tehty. Jossa
arvokkaana tekijänä on kirja '^Nai-nen
Ja sosialismi" joka oli kutsu
naisille, yhtyä Joukkona ptmlusta-maan
heille ihmisenä kuuluvia o i -
Suomen Xaisteh DmokraaU{s«n ViiUm valistussibteen Helvi Laine,
joica Beimettlhisflcaluiudena.mieheni Helgen kanssa siirtyi Canadasta
XeuvDSto-Ear|al4aii Ja s l d t ä myöhemmin Suomeen, on lähettänjt P.
Voutilaisen fhul^na Canadan suonialau^ naisille tervehdyksen, jonka
julkaisemme olteeHlsena.
Caimdan SJ:n naistoimikunnalle ja
kaiikäle naisten järjestön jäsenille
B A K E A A T TOVERIT!
Helsinki 10. 1. —53.
/ : - vliih^tfini&e toveri Vovtilalsenmnl^ vaatimattoman terveh-dykseame^^
y^^ Suomen demokraattiset
näUiie^icioaBi^ voimistamiseksi sen pöo-
• lert^_M4ft Stuonea tyStfttdEevä kansa voisi kehian täysin omistaa
^ i s ^ i m i M ^ koko kansalle. nUn ettei
'-^^tenkUii^ puutteen vuoksi
'^ttiji i i S i i ^
' i^^^^^i^^ kansojen tals-
' -ValäitofimlDinme ayt naisien olbenksien pnolostamlsen meikeissä
. yattftieA jy^jjillmaniOTigreasllii, Joka, kuten Uedätte. pidetään kesäl.
rf'^'tfti<tiflit^. Taitomme itseUenne menestystä ponnisteluissanne
ti»^läli^;1bdt^ valmlstantuessanne pno-
,T4Hp£flIlidn terveisin, *
' ' ^ U O i ^ NAISTEN BEMOKRAATTINEN LIITTO
- . 0 ^ v I Ä i i i e ' ' A Tjryne Tuominen
Valistiisi^teeri' Ptdieenjohtaja , Pääsihteeri
Myyjäiskomitean kolcous
Toronton Don-kaalilla •
joka tiistai-iltana
NAISTEN TOIMINNAN
ti^fill|EI,MSUUDESTA
kirii H.
iUsehi kuidde saiKlttava^
linen'naistmj todminta on tarpeeton­ta.
SlMtavaii^i.'ajattelevat elvä^t var­maankaan
Vole lielmeet havaintoja
naisten' •lodibi^ixaä tarpeellisuudesta
— v i e l $^ vttlät^ttömyydestäkin —
mikä jo ylMJistäftn taloudellisista syls-i
ä o n vaii^^tätkeäta OSJ:n toimin-lyasakin.
Yalkte^ s ioerhojen
itolmiaU* dr^öle^: o ä o K ^ ^ nähden
mheskäto:J6eUa|irta 'Icuin sen pitäiä
olb. 3ilio.'yllftt<wntonkln se on tär-l^^
tä täloUden^elts;!^
soeni |>älJon yon ti^tebkih toivomisen
y a r a a ^ o ^ osäi^ aiyan> liian
p l ^ i .estmeritif^^^ kau-pupgL^
sa'kuin."€udbury.
Tähä^i töimlfinah laimeuteen on
mumelaifcsln syttä. RnsinnBkin on pal­jon
sellajaia perheeiaäi^^^ joiden on
meOfcaia . ' i ^ ^ ^ ; käydä Ttyössä ansal-itakseen.
- vah&a - JisätUloja. -perheen
'buoltam]see3i.r.;'J<» perheeni
^vänvVlerakila .työssä, <m kotityöt
iijaaiipills^] .t«|itävä dltashi^-Sitten
toin nevoh ;ttioi!iit^ uupu-miiii,
«Ukä «de vcrfjxiia lähteä muualle
ivamca: oUd kovakin jbalvi'; Tietysti
on paljon seUalAIakin, jotka., ehtisivät
Ja Jdlcsaislvät JOB olisi innostusta yb-i
«jstoiitttntaän, mutta sitä. ikävä k y l ­lä,
ei ole vielä kalkilla naisilla.
tAjatellessanl'naltten toimintaa noin
kolmatta vuosikyminentä takaperln-pienemmlllä
patirfcoUnnlllfl; muis­tuu
mieleeni miten suomalaisten
naisosastojen toiminta oli vilkasta ja
kehittävää. Vuoron perään otettiin
esim, toimitettavaksi nyrkkllehtl, Jon­ka'piti
ilmestyä ainakin kerran kuu­kaudessa.
Joskus oli innostus korkeal­la.
-Useilla paikkakunnilla oli Joka
toinen kotoaus ohjelmakokous ja Joka
toinen työkokous, enkä koskaan kuul­lut
valitettavan niiden "virallisuu-den-'
takia.
Paljon sen aikuisia tovereita on jo
muuttanut manan majoille, mutta
inonta on vielä Jälellä, toimien mm.
Liekin avustajina. Joten hyvä työ e i
ole mennyt hukkaan..
flouta-Ja pulakaudet saivat suoma­laisten
naisten toimitman hajalle ja
fitmxena tekijänä oli myöskin sisäi­nen.-
hajaannus yms. seikat. Kun
toiminta al^ol sen Jälkeen on se ollut
enemmän i a i vähemmän epäviral­lista.
On tooetettu olla OSJ:n apuna
j a irsau-äshuottokomiteat ovat Joka
palkassa tehneet, vel-ratonta työtä,
Jota tie edelleenkin Jatkavat,
fönko meillä syytä pessimistlsyy-teez^
Eiole. Vaikka toimintamme el
'olÄäteii^niin'kylmän "virallista niin
' ol^nsne' kuitenkin osana valtavassa
rauhanliikkeessä Ja osana Canadan
NaUten Liitossa (Congress of Cana­dian
Women). Toimintamme vastaa
nyt paremmin tarkoitustaan kuhi en­nen,,
jos vaan useammat naiset huo­maisivat
yhteistoimmnan tärkeyden.
VaH^a en^ne pienenä Joukkona ky­kene-,
.suuriin tekoihin niin silti Jo­kainen
yksilö merkitsee paljon laa­jassa
kansafi^välisessä työväenliik­keessä.
— H ;
Toronto. rankaapa korvanne
taakse muistiin Toronton naiset,
että myyjäishomltca . kokoontno
baaUUa Joka tUstal-Utan», sUlft
pitkänäperjantaina on taas ne
suuret myyjäiset Ja vlelA on pal­jon
hommaa. Kalkki apu on ter-vetuUntta
Ja Jokainen otetaan Ilol­la
vasUan haaUlla tUstal-Utolna
keUo 8. — Ja miehet, tulkaa aina­kin
kabvUIe. sillä sUtäkln on vissi
hyöty. — Helen. . /
Kirkland Laken
naisien kerhon
toiminnasta
Kirkland Lake. Ont. — Nyt taas
kun kaikkialla vietetään kansainvä­listä
naistenpäivää. Joka on maalisk;
8 pnä. tapahtuu se entistä enemmän
rauhanvaatimoiksen merkeissä kuin
miUoinkuan ennen.
Me täällä Kirkland Lakella emme
ole siinä onnellisessa asemassa, että
voimme järjestää mitään Juhlia kos­ka
meitä suomalaisia on enää vain
pieni joukko. Meidän täytyy siinä
suhteessa tyytyä muistelemaan niitä
menneitä aikoja, Jolloin Joukkomme
oli lukuisampi. Me tulemme kuiten­kin
hengessä olemaan mukaan tois­ten
juhlissa, Jome toivomme mitä
parhainta menestystä kaikkialla mis­sä
niitä pidetään.
Kuten Jo sanoin, ei meitä suoma­laisia
ole tääUä enää muuta kuin
pieni joukko, mutta siitä huolimatta
me k»koofnn\unme joka viikko Ja pe­laamme
bingoa pari-kolme. timtia i l ­lassa
ja juomme välillä kahvia. K o ­kouksia
pidämme siiloin kuin asioita
ilmenee.
Syystalvella csltettito naisten ker­hon
toimesta näytelmä "Suuria her­roja"
ja Jouluiltana pidettiin tanssit.
Siinäpä ne meidän huvitilaisuutem­me
ovatkin.
Vailcka toimintamme on ollut tiäln
vähäistä nihi sUtä huolimatta olem­me
lahjoittaneet CSJ:n Khrkland
Laken osastolle aina smodnr tällöin
jonkun summan rahaa. Viimeksi
lahjoitimme tammikuussa 150 dolla­ria,
mikä <m- sievoinen summa näin
pieneltä Joukolta.
Muita pienempiä lahjoituksia olem­me
tehneet vointimme Ja asian tär-beyden
mukaan. Olemme myödcin
muistaneet sairaaloissa olevia pie­nillä
lahjoilla yms.
Muista aiheista kirjoittamisen jä­tän
muille, JoiUa on enemmän kykyä
siihen.
Kevätterveisin kerhon puolesta:
h. 8.
Mmm
Tiistaina, maalisk. 3 p.—Tuesday, March 3,1953 Sivu 3 ?
Beaver Laken toimelias naisten kerho, Joka on tehnyt enemmän fcninf^ehcin
työn" CSJ:n hiilin kunnostamiseksi ja monenlaisten toimintamuoto jen edls» \
tttmlseksi, kuten tttssä numerossa^ Julkaistavasta kirjoituksilta Ilmenee.; • y ^
Naisten kerho poiminut
Sointulassa vuoden
Kerhon toimiiita ollut hyvin monipuolista,
kaikkia naisia kehoitetaan liittymään miikaan
Sointula, B. C. — Allekirjoittanut
velvoitettiin kirjoittamaan täkäläi-sen
naisten. kerhon toiminnasta Va­pauden
naistenpäivänumeroan. Yri­tän
nyt täyttää .tämän kunniakkaan
tehtävän vaikka se tuntuukin h.ukan
vaikealta koska en ole kymmeneen
vuoteen kirjoittanut mitään yleisön
luettavaksi.
Sointulan naisten kerho aloitti toi­mintansa
vasta viime vuoden helmi­kuussa,
joten se on ivasta lasten ken­gissä.
Kokouksia on pidetttir kerran
kuukaudessa ja nilsä on käsitelty ny­kypäivän
tehtäviä; Pienenä joukkona
emme ole tosin saaneet suuria aikaan
— mutta kun parhaansa tekee on se
hyvin tehty, sanotaan. Naisten ker­ho
toivoo, että kalkki paikkakunnan
nalstoverit yhtyisivät meidän jouk­koomme,
että meillä olisi mahdolli­suus
saada aikaan jotain suurempaa
toimintaa. Ottakaapa naiset tämä
toivomus huomioon Ja päättäkää saa­pua
jo kerhomme seuraavaan koko­ukseen
mukaan yhtymistä varten.
Keithomme seuraava kokous pide­tään
CSJ:n haallUa maalisk. 13 pnä,
klo 8 ip. Samana iltana vietetään
kansainvälistä naistenpäivää, Jota
varten on suunniteltu ohjelmaa, ym.
Tammik. 16 pnä oli kenhon näytel-mällta.
NäyteUnän nUnl oU "Vallnr
ta." Sen Utöksi oli muutakin ohjel­ma?,
soittoa, laulua ym.
(Relmlk. 13 pnä esitettiin kerhom­me
toimesta näytelmä '^umaEIsä"^
haalin täyteiselle yleisölle. Joka tun»-'
tui olleen tyytyväinen nllh näortelmän
s.sältöön kuin esitykseenkin. Miten
muuten voisi ollakaan, olihan esittä­jinä
kylän parhaat voimat. Erikoisen '
kiitoksen ansaitsee Elsan»osan nuori:
esittäjä Ella Anderson. Hän bnnis-tul
vaikeassa osassaan oikein mesta»
rillisestl. Kalkki mttutkin näytteli­jät
ansaitsevat suurkiitoksen yhteh
sestä työstään.
Näytteleminen on Jäänyt t&äHft^
melkein muinaismuistoksi entisiin ai«-^
kolhin verrattuna. (Eräänä syynä sil*
hen ovat elokuvat, joita esitetään ker*
ran viikossa. *' Siihen ivaikuttaneo
myöskin olosuhteet kun kalkUfe on
tullut kiire, Joten tj^dytään valmiin:;
katsomiseen.
Viimeksi pidetyssä kerhon kokouk*'
sessa päätettiin tilata Jäsenkortteja Ja
Naisten Kongressin nappeja. tMyös-kin
päätettiin Järjestää kansalnväU--
sen naistenpäivän vietto maalisk. 13
päiväksi. Erikoinen komitea Omoleih-tii,
että tilaisuuteen tulee ohjelmaa
yjtt. huvitusta.
Kerhon toimesta on yritetty'saada
alulle varhaisnuorten tolnUntaa, tosin
Ilman tuloksia tähän mennessä. Asiaa
el kuitenkaan Jätetä 'sikseen «vaan y r
ritämme vielä uudelleen.;
Rauhanterveisin kaUcille sodan l o ­pettamista
toivoville — A. M.< L.
SELOSTUS VANCOUVERIN
NAISTEN TOIMINNASTA
VIIME VUODEN AIKANA
keuksia. Jo tämän vuosisadan alussa
j^ntyikin' yhdistynyt kansainvälinen
naisten liitto. Jonka Jfdidolla oeljäa
Vane^Bvei-. — Naisten kerho piti
tämän vuoden ensimmäisen kokouk­sensa
Ibelmlkuun 5 pnä. Joka yksimle.
llsesti päätettiin pitää vuoden 1952
raporttien esityskokouksena; siis ker­homme
vuosikokouksena. Virkaili­jain
«vaUnnan Jälkeen luettiin «vuosira­portti,
jonJca kokous velvoitti lähet­tämään
sellaisenaan Vapaudessa j u l -
kaistavakiBl. Raportti on seuraava:
Hyvät ystävät Ja toverit! Lausun
teidät: kaikki teinretulleiksi kokouk­seemme
töhroen mitä pattiainta yh-teisymmärtystä
sekä toverillista suh­tautumista.
Viha hajoittaa, rakkaus
zskentaa. . " -
Kautta maailman naiset Järjestävät
rauhankon^esseja Ja sodan vastaisia
k^ouksia. Ainoastaan sillä tavalla
voimme löytää keinot yhteiskunnallis­ten
oiketd»iemme pnolustamiselle. se­kä
muodostaa jiitelsrintaman rau­han
turvaksi.'sotaa/vastaan. (Edusta­jiemme
välityksellä mekin kuidumme
Jäseninä fauhan'liikkeese^n ja mak­samme
vuotuisen Jäsenmaksumme.
Sen, kuinka suuret nalsjoukot;lcaut-ta
maailman osallistuvat muiden rau­haa
rakastanen ihmisten kansu sota-vastaiseen
toimintaan, todistavat ne
monet naisten konferenssit. Joita on
pidetty kaikkialla maailmassa rauhan
tuhraamlseksi. Mekin olemme rcn-vuosikymmenen
ajalla naisliike on
saavuttanut merkittäviä voittoja
taistelleasatan naisten yhteiskunnal­listen
olkeiilcslen iniolesta. Taistelu
roohan säilymisen puolesta on yksi
«ärkcampiä tebtäviä. TSUlä hetkellä
rauha on vaaraaaa, Vy% maaliskuun
iskbdAeanAKsak;'joka on vuotuinen
juhl^ivä, jötA luhUi miljoonaiset
naisten Joukot maailman kaikilla kul-mnia,
näMcn juhlien tunnuksena on.
volmMuttaa taistelua rauhan puoles­ta.
Kohottakaamme luntealle naisten
KansalnväUsen Demokraattisen L l i -
tcm ktttso. ^Iftauhaatiämäa Jalastem-nie
onnen jpuolesta^ sotaa Ja köyhyyt­tä
vastaan". Tulkaa mukaan rauhan-tydfaSn;
Canadfaukin iyöUUsnalset.
niin nuoret kuin vaohatUn.-J . : L;
kaana siinä sota vastaisen yhteisrin­taman
ketjussa. Meidän ei tule vä­heksyä
kerhomme kokouksia, eikä si­tä
asiallista toimintaa, mihin olemme
vuoden kuluessa osallistuneet yhtei­sen
hyvän ja kulttuuritoiminnan e-distämlstarkoituksessa.
<Me kuulumme jäsenenä koko maata
käsittävään naisten keskukseen ja
maksamme vuotuisen Jäsenveron sih­teeristölle
Torontoon. Olemme sille
myöskin raporttivelvollisia Ja sa­moin
CSJ:n paikalliselle osastolle.
Viime vuonna pidimme 11 kokousta
ja pöj-^kirjasta löytyy 149 pykälää.
Osanotto kokouksiin on ollut keskin­kertainen,
Pöytäklrjurin tehtävää on
(hoitanut allekirjoittanut, mutta pu­heenjohtaja
on valittu aina joka ko­kouksessa.
Rauhanliitossa on edusta-janamme*
ollut Henni Bell, vieden ja
tuoden kokousraportit ja auttaen
meitä selviämään kielivaikeuksista.
Tästä kaikesta olemme hänelle suu­resti
kiitollisia. Toinen samanlainen
edustaja on meillä Aino Koski, joka
toimii Skandinavian Central komi­teassa,
Parhaimmat kiitokset hänel­lekin.
~
Ostokomitea ja käsityökomitea ovat
olleet tehtävänsä tasalla, toimien tun­nollisen
tarkasti. Näihin komiteoihin
ovat kuuluneet Inga Salo, Ida Osman,
Riina Isakson ja Amalia Jansson. R a ­hastonhoitajana
on ollut Aino Niemi
ja jäsenkirjurina Aino Välimaa.
Kaikki he ovat voittaneet jäsenistön
suos.on. Lasten huoltokomlteaan o-vat
kutduneefAino Rintannen, Hihna
Ihaksi Ja allekirjoittanut. Komitean
aloitteesta saatiin lastentoiminta
käyntiin. Vi^me, toukokuussa äitien
päivänä Jaettiin, «varhaisnuorille liit­tonsa
merkit. Sittenmmin on toimin­taa
pdetty yllä, vaikka heikommin.
Lasten kesäkämpälle saatiin heinä­kuussa
8 lasta. Ohjelmaa ovat lap­set
antaneet seuraavasti: Äitien päi­vänä
toukok. 11. lasten toiminnan
avajaistilaisuudessa syyskuun 26 pnä
Ja naisten'-iltamassa marraskuun 30
pnä Ja kuusijuhlassa Jouluk, 21 pnä.
Varsinaiset lasten harjoitukset saatiin
— Vuonna 1951 söivät canadalaiset
keskimäärin 4.9- paunaa kannutet-tua
lihaa. Vuonna 1C«0 oli tämän l i ­han
kulutus vain 1.1 paunaa henkeä
kohtL
lokakuun 5 pnä. Osanottajia saisi oi.
la enemmänkin.
Leikin Ja voimistelun o(h jaa jana on
ollut Ella Palkjärvl. Laulut ja mu­siikin
on ohjannut Aino McLeod.
'Mieluista on ollut seurata lasten hgr-
Jo.tuksia ja miten suurenmoista olisi­kaan,
Jos harjoituksiin saataisiin e-nemmän
lapsia. Suurin kiitos S J :n
osastolle. Joka on palkantmt johtajan.
Se on ollut suuriarvoista työtä, josta
komitea kiittää lapsia, lasten van­hempia.
Johtajia Ja rahoittajia. Se
on ollut yhteistoiminnan saavutus.
Olemme olleet mukana myöskm rau-hanmerkelssä
Järjcststtyjen ohjehna-lltojen
ohjelmassa. Bingo- Ja kahvi­tilaisuuksia
on Järjestetty. Avustus­tarkoituksessa
järjestettiin yllätys-kekkerit
Järviksen paikalla, lievlt-tääkscmme
sah-audesta Johtunutta
kovaa kohtaloa. Muitakin sairaita ja
vanhoja tovereita on muistettUi
Vuotuisen kesäpiknekin Järjestim­me
"Kitsilaanon" rannalle heinäk. 6
pnä. Myyjäiset oli marrask. 29 pnä.
Nämä tilaisuudet ovat olleet niitä,
Jotka ovat rahallisesti pitäneet tol-^
mintaamme yllä. Myyjäiset onnistui­vat
hyvin, komitea oli pirteä ja jäse­net
oosallistuivat tehtäviin. Näin o-lemme
olleet mahdollisuudessa teke­mään
lahjoituksia, joista mainitta­koon
200 dollaria 8J:n osastolle, 15
dollaria lasten suojeluskonferetuusille,
20 dollaria edustajain matkakuluihin,
$500 vaalirahästoon, $5JOO naisten
keskukselle. Myöskin vuotuiset jä­senmaksut
ja muut menot on suori-teUu,
Ilman vaikeuksia ei ole työmme su­junut,
mutta suomalaisella sitkeydel­lä
olemme vieneet toimintaamme
kunniakkaisiin tuloksUn, Tyydytyk­sen
löytää kukin velvollisuuksiensa
täyttämisesssä. Mitä ei Ihmisessä ole,
sitä ei hänestä myöskään voida saada.
Mitä astiassa on sitä siltä läikkyy.
Yksi komiteoistamme on ravintola-komitea,
joka on vuoden mittaan niin
monet kahvit iieittänyt, suorittaen s i ­ten
sille uskotun tehtävän. Se on p i ­ristänyt
meitä Ja tuonut vaihelua t i -
laisuuksilmme. Siihen komiteaan o-
<vat kuuluneet Aino yällmaa, Kina
«Isakson Ja Amalia Jansson. Parhain
kiitos heUle kalkille.
Rauhantyössä, Johon ihmiskunnan
enemmistd on yhtynyt, tarvitaan
myöskin meitä. Älkää aliarvioiko toi­mintaamme,
vaan alkakaa uusi vuosi
entiseen tapaan.
Pailialnta toimintatarmoa toivot­taen.
— Lempi Myrtlc,
''MUSTALAIS MANJA
TULEE PIAKKOIN
KIRKLAND LAKALLE
Kirkland Lake. — Kevät tekee tu­loaan
täällä kaivosperukälla, "rännit
tippuu j a katuojat Juoksee", kuten
tamperclaisittaln sanonta kuuluu.
Emme vielä kuitenkaan ole ehtineet
siihen "fiksausalkaan", josta ensim­mäisellä
kertaa oli puhetta. Se tulee
aikanaan Ja vääjäämättä -> mutta
sitä ennen... Niin sitä ennen tulee
Manja Ja muut mustasilmäiset mus­talaiset
oikehj JouUalla, neljällä
.vankkurilla, kuten sanonta kuuluu,
He tulevat keskelle Pälkäneen met­sämaisemaa,
telttoineen, laulubieen
Ja Jokapäilväisinä huolineen... He
tulevat ja iekoittavat keskellä kau­nista
' kesäaikaa keskihämäläisen
maaseuden rauhan, saavat aikaan
ristiriitoja vakaitten ihmisten elä­mässä
. . , ^ hoitavat hienolla häikäile­mättömyydellä
liiketoimintaansa niin
väljästi, että heitä ei voi vastustaa.
He vihaavat ja rakastavat sydämen
kyllyydestä kaikki tuhoavan liekin
tavoin. He tanssivat tai^biu-linin
myötäilemänä suoraan sydämiin. He
laulavat ilonsa ja surunsa mitään sa­laamatta.
Heitä, tuota puolivilllä huoletonta
laumaa, Johtaa Markku, rautaisin ot­tein:
Hän on kuvaannollinen musta-*
lainen, häikäilemätön ja viekas, mut­ta
samalla herkkä valstolnen; Nuor­ten
joubosta eroittautuuPeda, kiih­keä
Ja määräävä tyyppi, — Nikki ja
Anja, nuoret lemplvälset,— Manja,
keskeisin henkilöhahmo, näytelmän
punainen lanka,^onka ympärille ke­hittyy
koko tarina. Ulla, leskeydes-sään
kamppaileva, JuuU, reipas mus-;
talaisakka. Lisäksi tanssijoita Ja nuo­risoa,
menoa Ja värikylläisyyttä hä-mälälsmalseman
keskellä.
Tätä tarinaa voisi Jaittoaa Ibppu-mabtomiUi,
mutta Jättäkäämmfe-jota­kin
seuraavaksi kerraksi; Toteamme
vain, että työtä Ja taas työtä on pal­jon
sen valmistamisessa esityskun­toon.
Paljon se vaatii esittäjiltä kuten
ohjaajaltakin, mutta onhan kuorma;
sijoitettu vankan miehen, harteille;..^
. auiloin sitten saatte tavata .'gtfusr
italals Manjan". On ennenaikaista sa-iK>
a, että hetipaikalla, mutta sano-|
kaammc, ensi kuun aikana, Jonaldn •
kauniina sunnuntabia, ehkäpä maa-'
llskuun 15 tai 21 pnä. SUtä saamme
kuulla seuraavien harjoitustemme;
Jälkeen ensi viikolla. Siihen asti, ta-paamUn.
— Tuore kynäilijä.
Y R I T Y S A. C. T R A C K C L U B g
is holding a
"WINDY HOP" i
Friday evening, March 6th, 1953,9.00 0*0100!:
at the D ON H A LL
057 Broadvlev Ave., Toronto 6, Ontario
Pcaturing the music of 21IKE LUCAS and HIB ORGHESTRA
Admlssion only 75c — Lefs ali bc there!
(26-3)
0
9
t9
»• •
O
O
O
KIITOS
Parhain kiitokseni teille, sukulaiset ja ystävät siitä
suurenmoisesta ja hauskasta yllätyksestä, jolla iTiinut
yllätitte täyttäessäni 50 vuotta. *
Suurkiitos siitä arvokkaasta lahjasta, kauniista ruUf
suista ja hauskasta illan ohjelmas.ta, jotka kaikki säily vät
kuniina muistoina. ^ -, '
Kiitos hyvästä tarjoilusta 'komean syntymäpäiväkaa*
kun keralla.
Sydämellisesti kiitän kaikkia lahjaan sekä tähän haus­kaan
Iltaan osallistuneita, mutta erikoisestikin tämän
kaiken järjestäjiä ja toimeenpanijoita.,
Säilyköön ystävyys välillämme ikuisesti!
o -
0
s
1 Kapuskasing
FELIX AHO
Ontario
- e
e >s
r,-JO
im
Hill
lii
m
lii