Vapaus, July 25, 1959

              Kfll
33
te
^ ^ ^ ^ ^
m
yieläkih pot-seivemmiii
ilhii
5-VM . V1991 Viipurih fdiistajakokö
^il^;;^|iJ^Öreai^ '"vi^. 1903, pideiy^sä^ puoluekokouksessa Suomen
. jä^^ huolimatta,
Ife'-^ - ilmaistiin entistä ss€e lvemmin itsehäiseh taistelun valttämät-
^ ^ ^ | | | | ® | | L i n p ^ Marxin oppeihin fli-
.§Biii8lcotie«<
.. fi^^iitafWWKiiWI
,valtainsia:^Fitannian^kaiissa^:i^fstiunT
^nitteleoDManfijn^
KysymyksessS oh väin millä hin-
Y^glnniaii^tantiiniial^^^ osaavat'-laulaaMsuoraanv: nuoteista:
aifi >MflittJ^ etti kan; «ininatU-mäuikei
Joki tapäoks^ osaa^
vii liike. jVsoittttiiitioteista kai-ken
aina esiiykMilisi dvahteiU
mySten, el JolifäliOe' j i i maata
tektlvii koin niiriti;
Sen^Uas^i iekiii Jpko loUtaJis-takin
^»tbajan kMS^rttimes-
(aridi tapaan ^ joteii kapelli,
jöataa pälkkoiiMien kau-
_ C;i^ikU,;;iJei^^ ; -mutta
lukitsin siK
lainen ajatus oli ylipSSnsä:juolahta­nut
laulajan mieleen. , PUapuheen
aMtajuisena taustana oli kaiketi tie-ntainen
taidon: ja; tefitSvien ver-tailui
jota hän oli tullut suoritta­neeksi:
iTdisäalla ovat laulajat, joi-ä
r a J p i i M i < ^ ^ | o ^ ^ useim­miten
suioriUamai^
kiiii ^isaäila ammatUm^ joi­den
vjÖhiäjä:V9ijö^
keskittyä nuottien taiteelliseen tul­kintaan;'
• '^'•^'r.y: ^•
Mutta — jatkaaksemme ajatusta
edelleen — entä sitten, kun laulajat
ovat oppineet tehtävänsä ulkoa tai
^^^^||nät^|iij^^||^iyä^ ja'.
|ftjBlSÄiSp®^9Ä perus-'
, \ tivatkin punaisen kaartin, joka osallistui kapinaliikkeeesen
| ^ ^ | ^ ^ ^ | i Ä n " s o m j Ä n ^ ^ . -v. . .
I ^ ^ i l l l l l l l l ^ i i ^ j a ^ 'pidetyssä-v..Oulun puoluekokouksessa
te^pllflKlvTS ja silloin myös—
l Ä i ^ l l t Ä i n s ^ i ? ^ kanta sai
voiton.
Suomeni*-Sosialidemokraattisen puolueen vaikutusvalta
1^,,^, \l eduskuntaan. Puolueesta oli tulut tärkeä valtiollinen tekijä. "''^^BSi^^Pii'!!^' kansalaissota poliittisine takatalvineen, puolu-
«ni^ marxilaisuutta seuraavan sivustan jäseniä joko tapet-käsiin.
Sodan jälkeen alkanut .vapaampi kau-
^^|i^|i|||^3||tilaisuuden-svSuomenft^^
^g||g^uI^B^|toimimaan. Niinpä kommimistit ja vasemmistoso-^
^^^g^amtijjiperu^^ Suomen kansan Demokraattisen Liiton,:
—:.josta tuli vanhan Suomen työväenpuolueen perijä.
^^^^||||^»|(K|^n;;työvä
^|||f||p^^^^äansuomalaisten«hi^^
I • perastajista kuului •aikdsemminlSuqment
^Äi||pHe| i p i h ^ vapainipia aatteita. Suomen työväeh-
/ ,liildceen ansiota on se, että Canadassa on maanmiestemme
^ ^ | ^ J ä ^ | ä ^ a suhteellisen voimakas työläisten kulttuuriliike:^
^iM^^^p^^am; ja myöhmmih lehtemme^ Vapauden perustajia
^^^|^jp^g|||mmalta olleet myös ne henkilöt, jotka saivat Suo-
^^^M^ttiiläh Ipitäui ilmaista kantaäisa
^ulkoifninisterineuvottelut^bvat blleet?taas:vkäyn-
Irissa.lahes kaksiviikkoä ja hartaasti toivomme, että, näissä
isaadaan:
Sämaila
edustajia sekä Itä- ja Länsi-
Saksasta, ei tuottanut suurem­pia
vaikeuksia; Tämä johtui
sutäj että kpska komiteassa pii­si:
saatava kolmenieljäsosän
Enemmistö ennenkuin asiasita
voitaisiin päättää, niin kurn-
:mallakin osapuole^lla olisi iasi-alisesti
puhuen eittoamisoikeus.
Komiteain tehtäviin sisältyisi
tutkia etupäässä taloudellisten
ja kulttuurillisten suhteiden
lisäämistä Itä- ja Länsi-Saksan
kesken. Näinollen tällaisen
komitean toiminta ei voisi mis­sään
mielessä muodostua aina­kaan
vaaralliseksi kummalle­kaan
osapuolelle ja mahdollir
sesti se voisi poistaa nykyistä
sotaista suhtautumisesta kah-;
tia jaetun Saksan kesken/ sillä
kansalaissuhteet ovat edelleen
olemassa.
On hyvinkin mahdollista, et­tä
tällainen saksalaisista muo­dostettava
komitea ei pääsisi
suurempiin tuloksiin^ mutta ei
ole mitään pelkoa siitä, että
yhteiset;neuvottelut yhteisistä
ongelmista ijoutuisivat: mihin­kään
Varaan. Ratkaisu tulisi
ainakin helponjmaksi, jos ko­mitean
toimesta; tuotaisiin on­gelmat
esillci niini silloin suur-vallat;
voisivat - paremmin osal-listua
niiden ratkaisemiseen.
Tämä kaikki pakoittaa Toronto
Starinkin huomioimaan, ettei;
Neuvostoliiton ehdotusta voida
syrjäyttää; siinä^mielessäj että
se olisi muka tehty ulkominis-terikonferenssin
:h aj oi t tami-seksi.'
On myöskin paikallaan huo­mioida
se seikka, että Canada
osallistuu- suurin asejoukoih
toiseen— maailmansotaan ja
näinollen vaikutti osaltaan
Saksan natsismin häviölle
saattamiseksi. Kun täniä pide-'
tääfi mielessä, niin ei ole lain-;
kaan syytä Canadan hallitut-;
sen vaieta' kysymyksestä tässä
vaiheessa; Sen pitäisi selvästi'
antaa, ymmärtää, että': ulkdmi-riistefieh
edessä olevat vaka-yatvkysymykset
on saatava rat­kaistuksi
ja ! konferenssin biisi
johdettava suiiVyaltbjen johtar
i^iNjamolleni^iOlemnje^sitaimieli'
U ^ ^ a i i a d ä i i m m i n i s t e r i
Ho.ward;;Oreen: pitäisi,lausua
osaavat laulaa suoraan - nuoteista.
Eivätkö he ] silloinVole samassa ase-masrä^
kuin soittajat ja:eikö'joM
siis ole yhtä.tarpeeton? M kun
joku antaa tempon . . . Kysyin tätä
laulajalta, mutta silloin hän lopetti
leikkipuheet ja vastasi jyrkästi: ei.
Hänellä oli iiie kuorolau^
Unen: vakaumus, ^ että: orkesterin ja
kiioröh eröäyäudet iilottuvait myös
tehtävien pieriaatteelliseeii laatuun
^ yäikkai tehtävä oiikiii aivan sama,
nimittäin musiikin^ e^ 'f
Eh kiätenkäan mo^^ laulajaa,
köskä hänen fistiriitaiset mielipi­teensä
perustuvat omasta kuorobar-rastiik^
esta ja kuoirprijöhtajistä saa­tuiin
koke^miikseen. Hänen suhtau­tumisensa
ammattiprkestereihin ja
niiden kapellimestareihin on pelon­sekaiseni
kunnioittava; hän näkee
tuossa kaikessa' jotain "koneellista",
hallittua tietoa ja taitoa. Jollainen
ei sisälly hänen omiin kokemuksiin­sa
musiikinharjpittamisesta. Am­mattimuusikot
laskevat tahteja ka­pellimestarin
selvien viittausten
mukaan; laulaja ei ole tottunut sei
laiseen ja kenties hänen oman kuo­ronsa
johtaja viittookin pikemmin
tekstin kuin musiikin kulkua. Lau­lajalla
ei kuitenkaan ole edellytyk­siä
tai rohkeutta arvostella, kum­piko
on väärässä ja siksi hän päät­telee,
että kysymys on aivan eri a
sioista. V • , • . •
Nämähän nyt ovat- moneen ker­taan
puituja kysymyksiä, joista
päästäneen selvemmiUe vesille vain
sitä mukaa kuin laulajien tietp ja
taito lisääntyy. Tulin kuitenkin aJV
telleeksi, että kurssitoiminnan puit
teissä keskitytään yleensä taitojen
kehittämiseen sikäli yksipuolisesti,
että tavoitteiden ja periaatteiden
korostaminen jää taka-alalle, Nuot
tien hallinnan ja muiden taitojen
kohentaminen on sinänsä välttämä­töntä,
mutta vain puolittain:^tarkoi
tuksenmukaista, jos oppia sitten so­velletaan
vanhojen vakaumusten
puitteisiin. Kurssitoiminnan piisi
siis pyrittävä osoittamaan lihäärä-tietoisesti
ja vakuuttavasti, ettei
kuorolaulu ole "eri asia", vaan y-leispätevien
musiikillisten lakien K
lainen. Ja lain kirjain tulee tässä­kin
asiassa täysin ymmärrettäväksi
vasta I sillohii kun tunnetaan lain
henki, yleiset periaatteet. Ön jo
aika luopua nurkka-asianajajista
kuorolaulunkin- alalla.
Tapoihinsa' piintyneet johtajat
saattavat puolestaan olla kehityk­sen
jarruna^ mikäli he. hallitsevat
kuorojaan kovin itsevaltaisesti.. Jär­jestö-
ja kurssitoiminnassa kannat­taisikin
kiinnittää erityistä huomio­ta
nuoriin: varajohtajiin, jotta voir
taisiiuikehittää tehokkaasti heidän
taitojaan Ja saada niille käyttöä.
Kuoroille on terveellistä havaita,
että lauluja Voidaan esittää toisin­kin-
kuin tavallisesti on totuttu. Sik­si
varajohtaj ien olisi saatava johtaa
kuoroa tilapäisesiintymisten £ yhtey­dessä
entistä useammin ja .myös: pi
tää omat harjoituksensa tätä var­ten,
Jotta päästäisiin irti rutiinit
esityksistä r opiksi ja kokemuksekst
kaikille osapuolille. .
Yhä useammissa kuoroissa aikaa
ajan mittaan olla laulajia,' jotka
pystyvät nuottien perusteella oikai­semaan
vakio ohjelmistoon pesiyty­neet
suoranaiset virheellisyydet.
Vakio-ohjelmiston nuotteja ei ole
kuitenkaan >\vuosikausiinvllkaistUi
"nehän osataan". Entäpäjos kesä­kursseilla
otbttaisiinmuotit esille ja
käytäisiin tuo ohjelmisto läpi?jyksi
ainoa lauluilta paljastaisi kymme^
nissä tutuissa ohjelmanumeroissa
itse kullekin laulajalle koko ijoukon
onian^kuoronrikömmähdyksiä^oilim'
kukaaji ei ole tullut kiinnittäneeksi
huomiota äikaisemniin, Ilphkenen,
olettaa,,'että siitä-tulee'varsin rat-toisä
f iitaiiyiriie^t^ kaiiM
rossa seuraavan kerran. Sisäinen
kritiiicki oh. tavallisesti ulkopuoli-isestiiulkopuolistavtehokkaiampaa^^^
e
pakottaa .myös johtajat tarkista(
kaikista näistä kolmesta^vaätt
muic^sta mainitaan (tullen Ei^
senhowerille ja MacmmaniUe^^
tetyissä kirjeissä >aime8yyi;ku(in:24
päivänä. ^ Tosiasiassa^ kuten' erSa
asioita hyvin tietSvS kommentaat-tori.
sanoo,- WashingtonilIa olisi tai
purnusta kohdata .Ransj^an: presi­dentti
puöliyällssi ja santai^ 'a-tomisalaisuuksia
V mutta -kysymystä
ei ole vielä;tähän saakka,ratkaista.
Lontoossa vastustetaan 'si^: koska
siellä, pelätään, että Ranskan vai­kutusvalta
NATOissa tulisi 'liiaksi
voimistiiinaän:^ ' " - ' ^•\'H
- De Gaulle, on ryhtynyt vastatoiT
menpiteisiin. Hän on ajatellut et­tä
politiikassa on kaikki sallittua ja
siksi on alkanut kiristää AUantin
kavereitaan,' saadessaan^ ensin.- ^pn^
nin kannatuksen. Alussa selitettiin;
että Ranska ei halua alistaa yälime-ren
laivastoaan NATÖ:n komenta­jan
alaisuuteen sodan aikana ja et­tä
sen merivoimat jäävät ^ansalli-seen
kontroliiln. Tehdessään .niin
Ranskan hallitsevat piirit niittaisi­vat
että "Ranskalia on erikoisvas;
tuu Afrikassa" ja ehdottivat, että
At'ähtin blokin valta ulotettaisiih
koskemaan Afrikkaa ja että johto
tällä alueella annettaisiin ranskalai­sille
kenraaleille ja amiraaleille.
De Gaulle epäilemättä aikoi tappaa
kaksi lintua yhdellä kivellä: lisätä
Ranskan vaikutusvaltaa NATO:ssa
ja samaan aikaan vaatia etukäteen
hyväksytty vaksi sen politiikka Af­rikassa.
.. .•••'>• ;••
;, Tämän jälkeen seurasi kielto yh­distää
Euroopan ilmapuolustus yk­siin
käsiin, tarkemmin amerikkalai­sen
komentajan, jota NATO:n kpr-keui
päällikkö Noristad on jatkuvas­ti
halunnut ',.
Lopuksi De Gaulle kielsi Yhdysr
valtoja värastpitnasta atPmiaseita
Rianskah alueelle. ; Tämä Pentagp?
nin strategistien laskelmien mu-kaahV
alentaa Ranskassa olevien 200
lentokoneen ilmavoiman iskuvoi­maa.
isiämä ovat niitä painostuskeino­ja,
joita kenraali pe Gaulle käyttää
aikana kun "Atlantin yhtenäisyy­destä",
"solidärisuudestä", rauiiasta
ja sopusoinnulta NATO:ssa puhu­taan
Lontoon Chruch Housessä.
BrittiL Suriday Times; sahoö, että
Yhdysvaltain valtiosihteeri Herter
pitää tätä "takaapäin tulevana iskiin
na" ja "kaikkein vaarallisimpana
kriisinä sitten sodan". Kenraali
Norstad riensi: Lontooseen ja -neu^'
votteli tästä asiasta useamman päi­vän.
^ Heti hänen saapumisensa -jäl­keen
Britannian pääkaupungissa
saatiin tietää että andefikkalaiset
ovat päättäneet yrittää vapautua
tästä brittiläisten kavereittensa kiis-tännuksella.
Voimakkaita huhu ja on kierrellyt
Lontoossa, että amerikkalaiset soti­laspiirit
aikövati kuljettaa 200 pom­mittajaa
Ranskasta Brittein saaril­le.
Tätä varmistaa odottamaton tie­donanto;
että JYhdysvaltain il niavoi^^^^
mien-Bi-itariniassa oleva f päällystö
PMiisiÄ-kirjeenvaihtäja David Wil.
lis kprpstaä,.-että^De.GauUe, tulee
pitämään . Britannian' myöntymystä
Ottaa vastaan Ranskasta lentokonei­ta
"merkkinä, että Maciniilanin hai-
Molemminpuoliset kiristysyrityk-setjatkiivat.
' Näniä VehkeUyt ovat
^iMtaiÖMisii; ?sil^
inwiiwfteii^
kih selvää, että De Gaiilleh pyrkt
noys lisätä ätömiräjähdyksien luku/
män lisäksi 200. uuden amerikkalai­sen
\ pommittajan ; keskittäminen
Britianniaanvei: ole ömiaan^lieventä-mään
kansainvälistä jännittyiiei-syyttä)
• . ' - l - '[>y
Ihmiset odottavat jotain niuuta:
sotilastukikohtien häyUtäm^
kaiisainyälisten ' kästäjcy^
ratkaisua ja atomiaseiden kokeilu­jen
ippettamistä olipa, kysymys kes
tä hyvänsä.
sään niille amerikkaiaiiuUe ja Vebä:
lBi«niA ^htlr^; .Oivaf m^KfSv»iiriiH^
^ ^ ^ ^ ^ ^ ^ ^
. Roomalaisissa katukahviloissa ,ar- via, mutta sopunattomia rantavaa
JPofHjoisnuiiset vesi-pallotumajäiset
r
Helsinki. —• Pohjoismaiden nesi-pallöturnäjaiset
alkoivat viime; sun-niiiitäina
.Helsingissä. Eh.simmäi-sessä
pelissä voittajaehdokas Ruot­si
kukisti Tanskan ylivoimaisesti 8
—1. Toisessa ottelussa Suomi ku­kisti
Norjan 6—2.
PonteGorvp osallistuu
tiedi^esten .kokoulrae^
distö tiedoitti täällä maanantaina,
että Britanniasta Neuv^^
paennut tiedemies JSriiab' Pönte^
corvp avasi niaänant^ina v kansain­välisen
tied^iesteh kohferehssiii
Kielissä. Konferenssissa on tarkoi-tiis
keskusteliä ydinalan fysiikasta.
Pohtecorvö ön syntynyt Italiassa
jä pakeni Britanniasta yhdeksän
viiotta sitten. . •
käyttävät.'.rantavaatleita ; kadulla
liikkuessaan? Ei nyt ole: liian ktiii-ma.
He; eivät väitä miltä näyttä:
yät tullessaan: tänne. Y ^ naeidän
paiveiljämm^ ovat paren^
: keutuna^
j a Janlerikk^aiset ^^^^m^^
saan tlyhythihaisessa ur^
saan, jonka ^ helma ' on housujen
päällä, muistuttavat raskaana ole­vaa,
joka koettaa peittää tiiaahsa."
Iltaisin on lisää- aryosteiua äme:
rikkalaisten. inaisten''. minkkiturkik-sista.
"He haluavat näyttää meiUe
kuinka paljon rahaa, heidän) niiie-'
hensä ansaitsevat", sanoi vanhem;
mahpuoleinen italialainpni^ jolla'it^:
sellään 'oli yksinkertainen - siU^er'
ninki päällään. Vaalea kaunotar säi
aikaan puhetulvan kun häneliä oli
kaksi minkkistoolaa^käsiyarrellaan;
Hän nousi autoon Cmiatkala^
neen matkaten >: lentokehtalle:
"Osoittaa hiionpa makua! kantaa
kahta turkista : muidra nähden",^
häntä arvosteltiin. ' ^
italiatar^)joka^pn'n^it^
rikkalaisen kanssa^ sanoi. .^"Olen hä­peissäni
nähdessäni heidät täällä,
koska he eivät ota huomioon yleis­tä
mielipidettä pykeutuessaan.' He
voivat .pisimerkiksipitä^:; hienoa hat­tua^
halvan käsilaukun; kanssa. He
naaihostayat liiibnpa inak^
passa köyhinkin pukeutuu kunnol­la
kaupungin kaduilla liikkuessasm.^
Kun: amerikkalainen käyttää: muka-
Kim he taas ylipukevät itsen^ tii
kiksiin lampiJDÖini Utöinä^ luuiei
meti heidän"^ inäytt^leväii^ : i t ^
>Vm^pMlaistei^^
kunnolla : ja yksinkertaisestL) EU:
rooppalaisiUa on yÄtehna;;;et«i
häiltäiMpiiiittuuf a i ^ ^
rikkalaiset leivät: voi ;pdottaa:^ia^
.. '-^.^^i:Wit>
Heinakuimi9ipnä;:tuli«kuluneekdj
140 vuotta silta kun ompelukUlieen
keksijä Elias HoweqrntyiUud«»ii
Englannissa JJSA:ssa. Hän^^-^Si]
t i e t ä ä tÄväkse^-fkeksia^ii-^
neeui^jokaSKkykemHlpmepela..
viisi kertaa nopeammin kuin.'am:
detty täysin onnistimeena eikä'siti;^f|
;^dytty
alauMi^läiumM
Singer;
sai;i:köiÄeÄsä^;pÄti^
IBSL^^Tätä^to^
aikaisen^^ompelukone«D^^alkulld^e«lMI
kein kaikissa perlieissi . j a ; . nÄ
{sUOTltjU^
•ömpäiifca^
JsiiihönfM^
siwria^:pmi^^
velUksessa oh isuitn inäära . .. ,
s Takin; näppi:-tulee^ljmMMlta^^
'uÄ?iiiänl!lareäileiglSi^^
välttää asettamana" napinVJa^ti^.^tl
,Ä-yäritön|l«^^
neen pikkii korjaukseen, sillä Ivol •
Kyllä se hiin% pii, että porvarien
on turha potkia tutkainta vastaan
Ja hapuilla toiveunelmiensa isaavut-tiiiikiollä
ja elämääni huoletonta se?
kä iäyteiäistä elämää tavallisen työ-
-tätekevän kansan kustannuksella.''
Asiat ovat näet siten, että olem­me
viime aikoina saaneet itse por-
;jyärneii^
enemmistön:valta nyt kansan enem­mistöä
kiristävän vähemmistön yli,
on väistämättömästi^ edessämme'.
Silmäämme sattui tässäspäiviä
^inmitama^ hy-
^vin sattuva pilapiirros Neuvostolii-
|f!M®|f)wäpää^
länsimaita ediistävasta^^
• t p a i i i ä i i tö
;;^;PiiiToks^Ma*
västi: hattuaan nostaen^
edustavaa; miespoloista , ja ' toivoo,
että rS kai kki. hänen . lastenlapsensa
bllsiVatsos^^^^^^^ : ,
ÄäftäiSieintäa^Hähiiikuatifsa^
nialla,2;että itse-NeuvsotoUittp ei
tule koskaan sekantumaan ulkonaai-den
Ä kansojen asioihinj j a ' taisteter
maan niiden-if^a^
maiden" kansojen on itse' valittava
: kphtälbiisa^a|y
ei sitä varteii talrvitse odottaa Neu-vostoliitdstä
•,äseeUista|^
•• Mutta i^^^^^^
;huolimatta;^(jä meillä^onVsyytä luot-taäj
riäihHl^ak^
lehdissä nyt'valitetaanivalittamasta
päästyäkin,; että länsimaissa ollaan
ajautumassasauttamattoniastiriperä-:
ti sosialismiiiggllllll^
i, Mainitseniamme pilapiirros!^.jiul-kaistiin
paikkakuntamme työvoimaa
ternational NickiB^yhtlötä Vmairitte^
- , Mainitussa lehdessäjiilkaistiiri ai-matkaltaan,
toivottanut yhdysvalta:
laisille -rauhaa ja -, hyvinvointia ^ se-kä
;;tpi\wiut^
dän lastensa lapset olisivat sosia­listeja.-
' ^ ^ • . ,
i;^ Se sellaisenaan ei suinkaan meitä
oikeinkaan suuresti pelöita:Päin-limfTOljei^
eiliiein^
ine öli se. että siinä -valiteltiin kuin^
Ica näniä länsimaiset kapitalistiset-icih
maat-pyat-nykyään. miika ajäu-
JtiiimäsiMlsu^
|ilUseatiHmis|t?^^
"voisivat hyljätä-viimeisen^ ajatuk-sen;;
vain propagandana. He eivät
hiiömaa suuntautumista ' sosiälis-iniin
;'vapaan yritteliäisyyden' halli­tuksien
yhä siiuremmassa mä
;se]ffiiiiÖw
'ayustamii^^
Tässä kunhibilettava. lukuamme.
jiefiäaieetbn: toimittaja : y Ä ^
ten väittää, että riiaamme ollaan
> S i i p ^ i » « » i ä i i s l iÄ
koik)liittis4njohdohoholtä>^iäiir^
isän ( B n e i iÄ
sissä;; saavutettakoon ;sellamen;«lo::?g!i
setJ.vielä^suurestiiei^
Varniaiia*li»idämme;«?;6ttäs|Äanhu^
i i ^ ^ l i W i l | @ i ^ j ^ i^
kgnltäfiiäii pofväHleKden seKäfiefa
tä^fkyllä||väiA^
mäasisäinme"asuu."liyt huomattava^
^jiikMihäiisiäPöt^
jensä^huppnevai^yhö^lisäln^i^
linflaatibn^ed^ä^ähinUiii^^^
^iiiäpeämä5tä|iiitä|nm