Vapaus, July 28, 1970

              Sivu'2 \
Tiistai, (heiniäk. 28 p. — Tuesday, July 28, 1970
INDEPENDENT LABOROROAN
OF fINNISH CANADIAN8
• •^^•"•?:;.3^;•vv'.'•?•V•!l^'i
VAPAUS
~ Oo. Uiutted.:iOMltt mn~^.JSm> i ^ ^ i-SHfete..
• CANADIAN ! ANOUAGF F RFSS
mAUSHINNAt:
Jymyimttnm y«wicouveraaijip
Huqipattava gsa Vancouverin suomald rakennustyö­läisiä'
Mahaoiiraesti puftfli^al^? on siellä e n ^ ä n r^kppnus^al-la
kuin minkään n»uup yhc(^n .t^ql}i§^ww^la» pa^v.^u^eps.^. .Os­tamme
myös, että osa VancQUveriu guomal^gi^ta r^ennustyö-läisistä
on Torontossa; ilmestyvän iVapaan Sanain tilaajia luki­joita.
Kuten muutkin sikäläijsetrake^ Vapaan Sa­nan
lukijäkuntaan,kuuluvat yancp^yenlaisetM^^
rit, putki^entajat j ^ mu^t saivat lehten?^ torpt^iaest^ nvfneEos-ta
itodellisen jymyuutisen. Oltuafin kolme kuukaut^ta typnantaja^-
sa sulussa heitä sanottiin summittain lakkolaisiksi, jotka :oy^t
inuka vastuussa sikäläisestä tilanteesta. Näin kertoi Vapaa Sana
uutisosastollaan:
" B . C:n hallitus määrännyt i;ak<ennH?l^l?Pt Ippet^ttavak^i...
— British Columbian maakuntahajlitus on määrännyt väUty^Mn
perusteella rakennustyöläiset lopettamaan lakkonsa j a palaamaan
t y ö h ö n s ä L a k o s s a on 25,000 miestä, jotka kuuluvat 15 unipon
j a 200 miljoonan arvoiset rakennustyöt ovat olleet seisauksissa
neljän kuukauden ai? i n . . . Lakkp alkoi 14. huJitikuuta raken^
nuttajain yhdistys julisti työseisauksen (?) .•... Toukok. I L pnä
lakko laajeni käsittämään k ^ i uniqta Usää. Näihin jtuuluu put­kimiehiä
j a kirvesmiehiä..
Kuten näkyy, "veri on vettä sakeampaa". Porvarillisuuden
läpitunkema Vapaa S ^ a katsoo velvollisuudeksi jopa valheisiin
j a väärennyksiin turyautuen painostaa työläisiä ja kantaa työn-antajapiirie;!
häuuyistakip Häpeitä.
Tosiasia on tietenkin tässäkin tarua kummompi.
Kuten vancouverilaiset yleensä j a erikoisesti rakennusalalla
olevat kansalaisemme tietävät, B.C:n pykyisten työtaistelujen
lähtölaukaisu ammuttiin kphnisen kuukautta sitten kun raken-
' nusalan suuryhtiöitä edustava Gonstruction Labor Relations As­sociation
(lyhyesti CLRA) julisti sulun rakennusalan yhdeksää
aramattiyhdistysösastoa vastaan. Esimerkiksi kirvesmiehet (jotka
Vapaa Sanan tietänaän mukahan "l^kkoutuivat" toukokuun 11
pnä) julistettiin paljon aikaisemmin sulkuun eli en^ien kuin kur
kaan tiesi heidän äänestyksens» tylosta viimeisimmästä ehdotuk­sesta!
Kuvaavaa muuten on, että suururakoitsijojta edustava ra­kennuttajien
yhdistys ,ei r^ol^dis.tanut painostustaan ainoastaan
rakeQnusalan työläisiä, va?ai myös pieniä rakennuttajia vastaan,
jotka Jialuttiin ravata pois iloisten tieltä. Esin^erkkinä tästä
on pidettävä sitä kun .mainittu työnteettäjien yhdistys esti pik­kuyrittäjät
saamasta sementtiä ja pakotti ne siten oman perika­tonsa
uhalla työväenvastaiseen rintamaan. Mikäli pikkuyrittäjät
ovat siinä tuhojituneet, se ei vaivaa suuryhtiöiden yörauhaa vär
hääkääq, sillä i}iin tulee raivatuksi saman tien kiusallisia k i l ­pailijoita
pqis pelistä!
Mitä sen jälkeen on tapahtunut, se on kaikkien aikaansa
seuraavien kansalaisten j a erikoisesti BG:n rakennustyöl^sten
tiedossa.
Saaden maakuntaiiallituksen äänettömän siunauksen, raken­tajain
yhdistys jatkoi sulkua kolme pitkää kuukautta. Mutta kun
työläisiä ei saatukaan polvistumaan kaikkivaltiaan dollarimah-din
edessä, j a kun yhtiöillä oli suuria voittoja saatavana $200
miljoonan hintalappua käsittäviptä töistä, urakoitsijoita edustava
työnantajain yhdistys sai pääministeri W. A . C. Bennettin avuk­seen.
Yhteisen sopimuksen perusteella CLRA tiedoitti että se
lopettaa hallituksen toivomuksen mukaisesti sulkunsa- Tällöin
antoi mr. Bennettin hallitus maakunnan rakennustyöläisille " t a ­kaisin
työhön" määräyksen.
Merkillepantavaa on, että pitkän sulun aikana ei vallinnut
rakennusalalla iflitä^n "hätätilaa". Työnantajille ei annettu mi­tään
ii)ääfäyi?tä sulun Igpettami^ksi. Vast^ sitten kun tuli selväk­si,
että sululla ei työläisiä nujerreta ja kun työnantajat olivat
suostuneet muihin menetelmiin, annettiin halituksen "takaisin työ- :
hön" määräys, mikä koski sulun uhreja eli työläisiä eikä sulun
järjestäjiä.
Torontolainen aamulehti ei suinkaan ole "punainen" eikä
missään mielessä "tyÖYäennjjelinen". Muttat toisin kuin Vapaa
Sana, sillä on kuitenkin jonkinlaista oikeudentuntoa ja tajua
siitä, että yleisesti tunnettuja tosiasioita ei voida noin vain rö-muuttaa.
Mainittu lehti kommentoi heipäkijun 22 päivän johta­vassa
toimituskirjoitulifie9saai> tätä a?ia9 Tum- seuraavasti:
. . L^bQur R^IatlQns Assqciation, i]a|kä edustaa lähes 600
B.C :n urakoitsijaa, julisti huhtikuun puolivälissä suiiripiraan psan
(työläistensä) unioista sulkuun. Tpiset uniot lakkoutuivat (Kuten
huprn&taan lehti sanoo njmenprnafin, että l^eQcmmistö
sulkuuu" — V ) . file rakeijpuQtyiJläi^et, jotk^ pUv^t jo tehneet
työehtosopimukset, jätettiin nälkiinty^nä^p. ^iflift kestivät heinä­kuun
14 päivään, jolloin ne lopetettiin faallituksen^pyynnöstä ja
muodostuivat, l^jfpkgl. v^e pp , epäpiiellyttävästi merkillepantava
(unpleaaantly »igpififiant^^^e^^ä |)8i||jtus, jqt^ syjrte^än työpan-tajia
puolustavaksi j a työväkeä vastustavaksi, pidättyi pakkokei­nojen,
käytöltä ennen kuin sulut, muuttuivat lakofksi. Hallitus
komensi työläiset takaisin työhön maanantaina (20. heinäkuu­ta)
, . .
"Mikäli on puhe permtteesta, mitä hallitus yrittää ylläpitää
-r-että yleisen etpja pn puolusfettava sitä ei voida meidän
mielessämme toteuttaa BritJJihColMinbiap tapaa» /'
Näin tämä melko avoimesti suui-pääoman yhtenä äänenkan-natta;
jana esliptyyä suuri päivälehti tunnustaa perustavaa laatua
olevan ipsiaflian - r - s e p , että BC:s»a on. ollut ko|mp kuukautta
kest^yt mk^pnusalan «mlku — vaijfk» sp puhuu siinä yjiteydessä
vähän Jonnin joutavaakin/siitä, ettU tiUnnp 7][)uuttui n^^i^ka aifto-maattisesti
lakoksi heti kun työnantajat lopettivat sulkunsa. Tä-mäp
katsantokapnan peru^tC9ll(i B.O:n rakennustyöläisillä ei ole
mukA mlt|iän pikeuk«ia. Heldäp on otettava pnuk^ pujrkumatta
vaataan työPöntajftjp j> JjaMltjuks^n yhtei^vpjiplp ylläpitämän
sulun aih£uttamat.puuttc0t ja muut kirouksp):, mujita kup |työn-,
i i i i i i i i i i i i i ^ ^
TIMEJUiKAiSUjEN ETUOIKEUDET
it^ej» mif^ej^ mf^m
neenvulkoasiainvaliokunta tulee
p;^|äm^, että Trudeaun halli
tus y lopettaisi V Yhdysvaltalaisten
T i n ^ Readers Digest'julj:^-
ffuj^n c{^i^ida^^8paino|^il|;^ pe
,V)ej^<to9ttj^k8Qt,v^^
nettiin V . i964. ' '
Valio)c|^nnan jäsenet ovat vai
iniste)^e<st' rapprtMluonnpst^ USi^^
>V&tSi/Sta > 'm4\xf^
tiedon mukaan tfihän luonnok­seen
.sisältyy io n ^ ^ amerik)ca-laisjuUcaisuja
Liber^pfclipVPK^en pariamjnt-tiJäsenten^^
aJcapenkJciläisten sano
^ a n tykeyap ^ t ä aloitetta.
Ä^^ puli,uefl näipä -^ul-
(cusut^yi^t nyt etiMsii,u]bi^ ca-
][iad^ai8juljcaism &^n
vupk8] kun L^stef P^9ar9onip ^a.l-
]^itl^s yap^u^U ' ne yuoden 196S
ijain velvoituksilta, jpiden tarkoi­tuksena
pn suojella canadklais-julk^|
iuja yhdysvaltalaisten kans
i^a kilpailtaessa.
l^ainitun lain muljia^n capa-
^alaiset njjupo^tajat (yhtiöt ja
^aitoks^t) eivät ^aa veroliUDJen-pu^
ta ei-c^ajdalpisiin julkaisui­hin
^t^ i s t a a n il^noltu^ista.
^utta l^ki ei kpske Tiipe j a Di­gest
julkaisuja 3otk,a apyipp ipvr
kaan rohmuavat 50 prosenttia ca-padalaisiat^
julk^8u-maino?-dol-llareista.
Walter Qor^op, Joka oli siihen
aikaan Pearsopin hallitxfksiep f i ­nanssiministerinä,
paljasti äsket­täin,
e t ^ nämä julkaisut vapau­tettiin
^p^initun lain alaisupdes,ta
W' paii«)ftu|^^'joiidpst^, |p,it^
Yhdysvaltain ulk9(ministeriö koh­disti
Canadan hallitusta vastaan.
Hän sanoo USAn ulkomiriiste-riöu
korqgt^pgpjj .silloin, Q^:
jifx^^^ ei pit^jl;ip|idä a^t^
scljt^sta, mik^ ]louj|^aa %>nry
Lucc» — 'J'ijftc-j,\iiMaisun kyift^p-tajjjjji,'
jlpj^a kuoli 1^7.
'Ennustettiin p t ^ mr. I^we|-
l^a oli Yhdy&valloissa suuri vaiku­tusvalta
kplmen V julk^isi^n^^a —
f ime. Life j a Fortupe — apsios-ta,
j a että jos häntä närkästy te-tää]^,
sillä voi olla kielteinen vai-l^
xiiua se.k^ä Yh^y8valta|p että 9^-
padan hallitukseen", selitti inr.
Gordon. ~
, Samalla ^ert^a mr. Qordon
osoitti, ^ t ^ Cän.ä<^h M^iy9 9U
silloin neuvotte^massalYhdysvai-tain
hallituksen Kanssa auto8opi-muksesta
minkä perusteella pois-
^ettiip ^uto^ep ja niiden osien
tuHi t^p^t^jlatasossa. ' '
Hän fiii^<4 U S A n - ^ < M g ^ i ^
riön ^ j ^ e e n , ipr
Luce e^i ypi ^hdä C^^^^aäti
lialua^, ^ voi Vir^u^^oniss^,
omaHiVan vaikutueyallxuii^» lavujy^^
romuuttaa koko auto-sopimus
suunnitelman.
Puheenjohtajana valiokunnas
sa, mikä ehdottaa tämäP yapau-tukfiep
ppistaip.iBtia näiltä amerik­kalaisilta-
julkaisuilta, on lan
Wahn (L. Toronto, St. Paul).
myynnissä sanoo USAn eräs spe^Wi
-VVashington. — Joissakin valta­vasti
mainostetuissa (viljasta teh
(pyissä): aamiaisruoissa mukaan­lukien
WheatieB,Cherio& sekä
shredded wheat" ja 'corn flakes'
— on osapuilleen vain sen verran
ravintoa kuin on visky-ryypyssä,
selitettiin torstaina USAn senaa­tin
tutkijakomitean istunnossa.
"Lyhyesti sanoen, ne (aamiais-r^
09,t) lihottavat, mutta eivät
estä nälkiintymistä . . . niissä
pn kaloreita eikä juuri mitään
muuta", sanoi vvashingtonilainen
A J A T U K S I A NUORTJäN
EDESSÄ OLEVISTA
VAAROISTA
Joudun työmatkoillani bussilla
kulkien sivuuttamaan kauniin
nykyaikaisen korkeakoulun. Kou­lun
edessä tulee ja menee aina
joukko nuoria opiskelijoita sisälle
j a ulos. Tarkastelen heitä aikani
kuluksi ja monenlaista tyyppiä
siinä näkeekin. Toiset ovat siistin
j a järkevän näköisiä, toiset taas
sellaisia pörröpäitä että ei luulisi
sen näköisenä kehtaavan kouluun
piennäkään. Mutta meitä on kai-kiks',
sanotaan.
Tässä eräänä päivänä kun bus­si
pysähtyi tavallista kauemmin
tuon samaisen koulun edessä,
kiintyi huomioni tyttöön ja poir
kaan jotka seisoskelivat vähän
sivussa varainaisestr, käytävästä.
Pojalla oli pitkä tukka j a leuassa
ja poskillakin niin paljon kär­yää,
että jos ei olisi muuta näh­nyt
kuin pään niin olisi voinut
luulla villakoiraksi. Tyttö oli ko-yin
nuoren näköinen, ehkä 15—16
vuotias. Hänen hiuksensa valui-yat
suorina hänen olkapäilleen
mutta kasvot olivat puhtaat j a se
pieni hame mikä hänellä oli y l ­lään
oli myös moitteeton. Vähän
pitempi olisi saanut mielestäni
olla.
Poika sytytti juuri silloin omas­ta
savukkeestaan tytölle savuketr
ta ja huomasin miten tytön käsi
yapisi kun hän ahnaasti imi sa-f
yuketta. Silloin tuli kaksi tyttöä
alas käytävää. Poika vilkaisi hei­hin
ja samalla pään nyökkäyksel-jä
vinkkasi heitä luokseen. Ty­töt
pysähtyivät juuri hetkeksi ja
näytti kuin poika olisi tarjonnut
Reille savukkeen, mutta tytöt kei­kauttivat
päätään närkästyneen
näköisinä ja jatkoivat matkaan­sa.
Siiloin ajattelin että siinä oli
^inakin ^aksi viisasta tyttölasta
)tun kieltäytyivät tarjotusta " s a ­vukkeesta".
Sinä samana iltapa oli päivä-lehdessämme
kirjoitus että miten
paljqn käytetään huumausaineita
korkeakpuluissamme, jopa kansa-koululapeillekin
niitä yritetään
tyrkyttää. Tuli heti mieleeni se
päivä|lipen pari siellä koulun p i ­halla,
että eivätköhän vain hekin
olleet sillä samalla asialla. Kyllä
minun mielestäni kouluista pitäisi
saada pois kaikki tuollaipen a l ­hainen
j a ej^tuttaya. Sipnehäp
mennään oppimaan hyviä tapoja
j a tietoa elämän tielle, piutta jos
työhön heti kun sulku lopetetaan!
,Kirvesmiesten union Vancou­verin
osasto No, 25 oli ehdot­tomasti
oikeassa julistaessaan s i ­käläisissä
lehdissä julkaistuissa
puolen sivun kokoisissa ilmoituk­sissa,
että kysymys on "pakko­työstä",
mitä järjestynyt työ­väestö
ei voi hyväksyä.
Jokainen taaplaa tietenkin tyy­lillään,
n)uttta meistä tuptuu
kaikesta buplimÄtta, että Vt^paa
Sana on vähimmäs^äklp laskussa
kaikenlaisilla myrkyillä saastutc-1
taan mieli j a elimistö, niin siitä
seuraa vain rappeutunut ruumis
ja vajäinen äly.
Ymmärrän,vettä el se ole yksin
koululaisten syy, että syy on pal­jon
syvemmällä, niissä jotka näi­tä
aineita valmistavat ja suuriksi
voitoikscen myyvät Eivät he sii­tä
välitä vaikka nuoren ihmisen
elämä menee aivan pilalle, kun­han
saavat vain enempi ja enem­pi
heitä noiden huumausaineiden
valtaan, j a siten miljoonien voi­tot
vuosittain.
Kyllä nuorisokin voi osaltaan
auttaa asiaa kieltäytymällä jyr­kästi,
moisesta huvista.
Mutta kysymys on loppujen lo­puksi
yhteiskunnallisesta epäkoh­dasta
—r vallitsevan yleisen rap­piotilan
yhdestä ilmenemismuo­dosta.
Kun esim, jatkokouluista
päässeille sanotaan, että ei ole
työtä; kun kokemattomat nuoret
näkevät muutamien yksilöiden
elävän rikkauksineen yltäkylläi­syydessä
ja toisaalta suuret kan­sanjoukot
puutteessa j a epävar­muuden
tilassa; kun nuorille ei
varata riittävästi urheilu-, voi­mistelu-
ja muita kehittäviä ajan­vietepaikkoja,
niin tahtoen tai
tahtomattaan yhteiskunta ajaa
ajamalla nuorison turmion tielle
"unhoitusta" j a seikkailua etsi­mään.
Nuorison moitiskelun asemesta
meidän kaikkien pitäisi tehostaa
toimintaamme korjataksemme
niitä olosuhteita, jotka työntävät
nuoria paheiden, myös huumaus­aineiden
nauttimisen. tielle.
— Yksi äiti.
ravitscmisasiain spesialisti Ro-
Ipert Chpate.
"Jos perhe tykkää kuivista
vilja-aamiaisista ja voi varalli­suutensa
perusteella niitä käyt­tää,
saatavissa on upeita lajeJa,
joiden ravintoarvo on säädyflir
nen", hän sanoi esittäen yksi­tyiskohtaisen
taulukon mi^sä on
tutkin^uksen tulokset kuudenkym
pienen aamiaisruoän ravintomää­ristä,
y ••'
" M u t t a ilmeistä on tämän en­simmäisen
usean ruokateoilisuus-tuotteen
analysoinnin perusteel­la",
hän sanoi, "että meitä i h -
piisiä ei pidetä ravintoa tarvit
sevina olentoina, vaan huiputet­tavina,
joille voidaan myydä."
Varustettuna tutkimustensa tu­loksista
tehdyillä kaavoilla, tele-visioilmoitusten
teksteillä jne,
hän teki suurhyökkäyksen aami-aisruokia
valmistavaa teollisuutta
vastaa'n,' mikä on entuudestaan
USAn liittovaltion kauppakomis-sionin
tutkittavana.
Teollisuuslaitosten toimesta op
puolustettu cereal-tuotteiden ar­voa.
Esimerkiksi Shredded Wheat
in tuottajan puhemies sanoi New
Yorkissa että mainitun nimiset
aamiaisruoat valmistetaan "koko-vehnästä"
antaen erinomaista r a ­vintoa"
j a että muut asiantunti­jat
ovat sen todenneet
Kuudenkymmenen aamiaisruo-kalajin
tutkimus on todennut,
että niistä saadaan pääasiassa
kaloreita, selitti mr. Choate. Nel­jänkymmenen
lajin (60:stä) ra-vintopitoisuus
on tämän tarkkai^
lijan mukaan niin pieni, että se
muistuttaa hänelle määritelmää
"tyhjistä kaloreista" —. mitä käy­tetään
alkoholista ja sokerista.
Ghoaten esittämän kartan mu­kaan
kuudestakymmenestä ylei­semmin
käytetystä aamiaisruoas-ta
on ravintolakannalta kolme
parhainta: Kellog'8 Product 19 ja
General Millsin Kaboon j a Total.
Hän mainitsee kuusi muuta
jotka ovat ravintokannalta huo­mion
arvoisia. Ne ovat Nabisco
100 Per Cent Bran, Quaker Oats
Like, General Foods Fortified
Oat Flakes, Kellog's Special K,
General Foods Super Sugar Grisp
ja Kellog's Sugar Smacks."Tyh-jiä
kaloreita" sisältäviksi ^äp
määrittelee 40 lajiketta mukaan­lukien
seuraavat: Cheerios (ra­vintoarvossa
25. näistä aamiais*
ruoista); Grape-Nuts Flakes 28.;
Wheaties 29.; Kellog'8 Corn
Flakes 38.;: Kellog's Shredded
Wheat, 52.; Poast Toasties 54.;
Quaker Oats Shredded Wheat
59. ja Nabisco Shredded Wheat
kuudeskymmencs.
Mitä muut sanovat
USA ehdottaa
edelleen jatikuinusta
Washington. — -Yhdysvallat on
esittänyt, että kaksi supervaltaa—-
USA ja N L — suost»ifeiivat raJDitta-niaan
ydinaseistuksensa nyjkyjselle
t«s(dle t^i eh^ä vähän sUä pienejp-mäksi.
USA:nehdoti|ks8Q mukaan p i a ^
teHäi^ kulumallekin m^^lle kor­kein
rfija mapoertenväUs^ bfi^;
tisten^Justen,. merestä ?ipmiitta-vien
ohju^ai ja pftkänmatiMm ppm-piiitajien
kohdalta; jättäicn kijiteiidcin
riittävästi joustavuutta niin, 'että
Dsapiiplet voivat rajoitusten puitttis-sg
määritellä omat kokonaisasecs-tuksensa.
_ MAHDOLLINEN "KIRJOITUS SBIJ^ÄLLÄ" . ^
ipe v«i l ^ p ^ P j ^ s a p a ^ i g i i j l l l af
-johtomenetermisa|||n pääministerinä. Matta yhdessä 'su%^^ _
nämft Bd^Sl in|e§tl on tgijninut samalla tavalla. Kummankin-kSsi-teltävänä
oU inflaattokierre^j^^^^
P^$S^bil|^{r^8oi siitä^ poli^tteen ^ ^ ^ a ^ p^
s^ymiei vuoden 19^1 j^oi^i^an tyli^^y^sfi^ jSiU
ke«» fiMäl»JM# saav]iif^si!JÄj^ mm Iuol|an»Ml^'^eeko^
näin tapahtu|ipi^:^/|hyös P^jrire /I^deau{|$||,^
^^»ta yhtej[«yiMmpl9 y^ikm ^Monm ?.ana^#*»^ Vy 1968?
Mahdpllista on että niin ei käy hänelle. E i siksi etteikö nykyl-
«Itei p^^qi^nlsterin taloudelliset toimenpiteet ansaitse vaalituon^ota;
Pf: ;apsaitsevat, kuten yli puoli miljoonaa iipiestä j a naista >~ 6.6.
prosenttia koko työvoimamäärästä voi todistaa. Mutta nyt näyt­tää,
^^tt^ Qi(9W8 on.muuttamassa totgeepi suunt994 Ifiipposti':|iär-:
blHUft ohjelmaansa. Se on tenrehdittävä sanoma..V^^^^^^'
Tdousohjelman muutos ei ole tae uudelleen valinnasta, mutta'
se kääntää ainakin hallituksen ponnistelut oikeaan suuntaan. J a me
kannata^oaipe J^tä •— siihen pn jo korkea~9ika. — Toronto Daily Stap^
heinäkuvip 2^3 p. ' \ "
Folipilp^ien
julmaa tiiäufusta
tapahtuu Brasiliassa
Geneve. — K^nsainvälipep ju-ri8tikom|
8Sioni e^itti täällä viime
keskiviikkona Brasilian sotilas-jpnttaa
yastapn syytöksen, että
se ylläpitää järjestelniällisesti' j a
tieteellisesti kehitettyä kidutu$-
tpjpiintaa.
Genevessä toimiva yksityinen
juristikomissioni sanoi, että k|du-t
u s " e i Brasiliassa rajoitu v^ip
kuulusteluun, vaan siitä pn tuljut
poliittinen välikappale."
Maan useimmissa vankiloissa
"harjoitetaan järjestelmällistä k i ­dutusta
jo ennen kuulustelujen
alkamista'', selittää komissioni.
Lakimiesten ja juristien tukea
useimmista ei-sosialistisista mais­ta
saava komissioni on Y K : n neu­votteleva
elin.
Sen julkaisema raportti perus­tuu
prasiliasta salaisesti kulje­tettuihin
tietoihin keskitysleirien
olosuhteista, entisten poliittisten
vankien lausuntoihin ja muihin
asiatietoihin joita on kerätty Bra­siliasta.
Komiliioni sanoo, että Brasi-iassa
vallitsee nyt peitelty val-ankumoustilanne
missä hallitus
on aloittanut subversiivisen so­dankäynnin.
Syyttäen Yhdysvaltain sekaan-umista
asiaan; komissionin ra­portissa
sanotaan: "Brasilian v i ­ranomaiset
ovat oppineet niitä
kidutus) menetelmiä amerikka-aisilta
asiantuntijoilta j a teoree­tikoilta,
joita he tapaavat suures­sa
määrin omissa sotilaallisissa
kouluissaan Brasiliassa tai vaki­naisten
harjoitusten yhteydessä
anaman kanava-alueella-"
Komissioni sanoo raporttinsa
perustuvan osittain asiakirjoihin
nitkä on salakuljetettu Flower
Island vankileiriltä Guanabarran
osavaltiosta (Rio de Janeiro-kau­pungista).
Näissä asiakirjoissa mainitaan
mm. kaksi rinnakkaista huonetta
joita jakaa yhteen suuntaan toi­miva
kuvastin. Perheet, lapset
mukaaplpkiePi . jaetaan näihip
kahteen huoneeseen ja niitä k i ­dutetaan
samanaikaisesti. Yksi
perheen ryhmä voi siis nähdä
peilistä, mitä perheen toiselle ryh
mälle tapahtuu viereisessä huo­neessa,
mutta toisessa huoneessa
olevat kuillevat vain kidutetta­vien
huutoja.
Canadalaisena jäsenenä tässä
komissionissa on Joseph T. Thor-
Comecon peniäi
Moskova. Comeconin 24. istun-npn
toimeksiannon mukaiseni alle­kirjoitettiin
heinäk. 10 pnä sopimus
kansainvälisen investointipankin; pe­rustamisesta
Moskovaan.
Sopimuksen allekirjoittivat Bul­garian,
Unkarin, DDR:n, Mongolian,
Puolan, Neuvostoliiton ja Tsfaeicko-slovakian
edustajat Nämä maat
ovat pankin perustajia. Sen pääoma
määrättiin yhdeksi miljardiksi vaih-toruplaksi.
Pankin perustamisen tarkoituk­sena
on keskittää enemmän varoja
sijoitustoimintaan sekä sopia niiden
käytöstä pitkäaikaisia ja ke^pitkiä
lainoja myöntämällä. Lainpja myön­netään
ensisijaisesti sellaisiin toi­miin,
jotka liittyvät kansainväliseen
sosiaUstiseen työnjakoon, tuotannon
erikoistumiseen ja kooperointiin ja
yhteisten etujen mukaisen raafca-ja
polttoaineperustan laajentami­seen,
muiden keskinäisesti kiinnosta­vien
alojen kcAteiden rakentami­seen,
kansallisten talouksien kdiittä-miseksi
rakennettaviin fc(rfiteisiin ja
pankJdneuvoston määrittelemiin mui
hin tarkoituksiin liittyviin kuluihin.
Romanian pysyvän Comecon-edustajan
varamies ihnoitti^ että lUh
mania tutkii mahdollisuuksia osal­listua
muodossa tai toisessa kan­sainvälisen
investointipai^ toi­mintaan
ja ilmoittaa kannastaan
mahdollisimman pian, sanotaan leh­distötiedotteessa.
son.
Brasiliassa arvioidaan olevan
nyt 12,000 poliittista vankia. Tur­vallisuusviranomaiset
(valtiopo-liisit)
turvautuvat komissionin
mukaan myös "ehkäisevään kidu­tukseen".
PÄIVÄN PAKINA
INHIMILLISEN TYÖN SUURSAAVUTUS
apteeksipyynnön velassa työläi-antajat
huomaavat epäonniBtunccnsa .^illoin heidän täytyisi muka sille yleensä ja erjkplvcBti .li^psi-kiltisti.
mennä työnaptnjain sanelemien ehtojen mukaan takaisin rannikon rakennustyöläisille.
Torontolainen aamulehti, Glo-bc
and Mail, esitti torstaisessa
toimituskirjoituksessaan van­han
totuuden, että Niilin virta
"on historiaa" ja huomautti sa­malla,
että nyt kun A8wan kor­kean
padon kahdestoista j a siis
viimeinen turbiini on saatu käyn
nistetyksi, " N i i l i on voitettu".
Lehti kirjoittaa asiasta mm.
seuraavaa:
" . . . Aswan on monumentti
(muistopatsas), todellisuudessa
funktionaalinen f toiminnalli­nen)
monumentti monelle sei­kalle
~ John Foster Dullesin
lyhytnäköiselle typeryydelle
(stupidity) ja kylmälle sodalle,
nykyisen insinööritaidon suuren
moiselle kapasiteetille, antro­pologialle
(ihmistieteelle) ja ar-keologiateillc
(muinaistutkijoil-le,)
jotka taistelivat säilyttääk­seen
menneen aikakauden mes-tarituotteiden
säilyttämiseksi
(ja hallituksille, jotka rahoitti­vat
niiden säilyttämisen), mut­ta
ennen kaikkea se monumentti
itse Egyptin kansalle.
Egyptiläiset synnyttivät aja­tuksen
ja maksoivat siitä lopul­ta
% osaa. Juuri talonpojat jät­tivät
kylänsä j a elämäntapansa,
joka ei ole paljoakaan muuttu­nut
faaraoitten, pälviptä lähtien
aikana taidot, mitä tarvitaan
porien käytössä, dynamiitin rä­jäyttämisessä
j a turbiinien ko­koon
mittaamisessa. Neuvosto­liiton
apu oli luonnollisesti tar­peellista,
mutta suurimman o-san
työstä suorittivat itse egyp­tiläiset
tyä haudassaan!
Aikaisempia yrityksiä tehtiin,
n^utta vasta v. 1952 suoritetun
vallapkumouksen jälkeen ryhtyi
Egypti vakavissaan valtaamaan
Niilin voimia.
Mutte kun egyttiläiset omak-sesti
sosialististen järjestelmän
osakkeiden kurssi on noussut
paljon Egyptissä.
Itse pato on suurenmoinen
laitos — 300 jalkaa korkea ja
12,000 jalkaa pitkä lukematto­mine
kanavineen. Se on maa­ilman
suurin kivillä täytetty
pato.
Mutta uudelle — sosialismin
tielle astuneelle Egyptille A s -
wan pato on paljon muutakin
ja saavuttivat' vUoaikymmenou ryytonsä vuoksi nyt syytä kään-
Ylläolevassa on kpko "flupUi- —listisen järjestclPJiSn, piin )D^A
j a Britannia vetäytyivät 14
vuotta sitten ppis tästä i?uunni-
• tclmasta. V/;:
- " N a s s e r pyysi apua Neuvosto­liitosta.
Aluksi egyptiläiset h a ­lusivat^
että Aswanin p^to ra­kennetaan
amerikkalaisten ja
ranskalaisten ja brittiläisten
laatimien piirustusten mykaan.
Neuvostpliitop spesialistit näki­vät
suunnitelmassa Buuria puut­teellisuuksia,
sapipplaiBia, jotka
olivat aiheuttaneet pahoja epä-onpistupiisi^
Intiassa, Italiassa
jne: l;opulta tehtiin sopimus u u ­den
suunnitelnian laatimisesta
j a rakennustyöt aloitettiin ; 10
vuotta sitten.
Egypti sai' Neuvostoliitosta
paljon kopeita, välineitä, mate­riaaleja,
Insinliörejä j a teknik­koja
sekä halpakorkoista (2%)
luottoa. Ja kuten on uutiistie-dpissa
nyt kerrottu, koko patp
tpl^e ipakBämaap itsepsä kah­dessa
vi)odeas^!,]E:i ole ihme jos
neuvostpKittolaiStcn j a erlkoi-suivat
ylei^tjiivpitt^ekseeB ^P8l9- työtä, t^idPP. sQavutuksen
nen" yleispiirtein esitettyjä to­siasioita,
jotka saavat eloa ja
merkitystä sitä enemmän, jos
yritetään syventyä hiemap yk­sityiskohtiin.
Ensinnäkin siitä John Foster
Dullesin "lyhytnäköisestä type­ryydestä".
Rikas j a suurista voimistaan
ajheellisestikin- kerskuva Yhdys­vallat
kieltäytyi ilman muut^
auttamasta Egyptiä Aswan pa­don
rakentamisessa— j a yhdes­sä
muiden länsimaiden kanssa
mr Dulles pilkkasi neuvostpliit-tolaisten
suunnitelmaa tä^sä y h ­teydessä.
Asvvan padon rakenPustöihin
— yhdessä noin 30.000 egypti­läisten
kanssa — osallistui nolp
7,000 neuvostoliittolaista inei-nööriä
j a teknikkoa. Padon piti
valmlstuipan kymmepossä vuo­dessa.
Se valmistui sitäkin np-poammin.
Mr DuUeailla on todella type-j
a suuruuden monpmentti.
— Se on iriäan teollistuttamis-ta
halvalla sähkövoimalla tuke­va
suuri voiman lähde. '
— Se on maailman yksi suu­rin
sähkölaitos, minkä 12 jätti-läiskokoista
turbiinia tuottaa
sähköä 2,100,000 kilowatUa.
— J a kuten on uutistiedois^a
kerrottu, se tulee kastelulaittei­den
avulla antamaan Egyptille
yli miljoona eekkeriii^aa uutta
j a erittäin hedelmällistä,peltoa
— missä yhden heikon asemesta
saadaan nyt riisiä kolme hyvää
satoa vuodessa kuten edellämai­nittu
Globe and Mali lehtikin
totesi. !
E i ole ihme vaikka egyptiläi­set
ovat järjestäneet suuria juh­lia
Aswan padon valmistumisen
kunniaksi.
E i ole ihme sekään, kun tämä
saavutus on paljastanut kaikes­sa
kurjuudessaan edesmenneen
Dullesin jakoko USA:n kylmän
sodan typeryyden.
— Känsäkoura.