Vapaus, November 16, 1963

              Sivu^2 Lauantaina, marrask. 16 p.— Saturday, Nov. 16, 1963
.VAPAUS INDEPENDENT LABOR ORGAN
;Öf=" FINNISH CANADIANS
(LIBERTY) Established Nov. 6, 1917
.JBdltpr: W. Eklund Manager: E. Suksi
, T e l e p h o n e : Office 674-4264 — Editorial 674-4265
•*ubMshed thrlce weekly: Tuesdays. Thursdays and Saturday s by Vapaus
'PöbHshlng Co. Ltd.. lOOt-lOS Elm St. West, Sudbuiy. Ontario. Canada.
.; ' Mailing.address: Box 69
Advertising rat«s upon appUcation. translations free of charge.
Authorized as^secoöäclaas ^ail by tlw Post Ofliee Department, Ottawaj
' .V • - ^ and foti ^payment of postage in casn •
- CANADIi^N M.MtUACFPRESS
Canädassa; 1 vk. $9."00; 6 "kk. $4.75 • 'Uj^:ssa ^ 1 vk." $10.00 6 kk. $5.25
• 3 kk. 2.75 Suomessa: 1 vk. 10.50 6 kk. 5.7o
K i d i ^ b ei i M yksin auht:
Canadan "kaksikielisyyttä" ja "kaksoiskulttuuria'! tutki­maan-,
nimitetylle-' Laurendeau , ja Dunton-kuninkaalliselle
kemissionille sanottiin viikon vaihteessa erittäin vaikutusval­taiset
quebecilaisen Pyhä Johannes-Kastaja Yhdistykseh (St.
.Jcäö Baptiste'-Societyn) .toimestay':€ttä.!mainitulla komissio-
' liillä "ei ole riittävän suuria valtuuksia" Quebecin erikois-öttgelftiiä"
koskevien kysymysten tutkimista varten.
•';Jilreidäh. harkittu asia on juuri näin,
^ siliö^-tbs^^isi^ on; että tutkittavana, on .Canadan koko valtiolli-
'imi' olemus, missä, "kaksikielisyys" ja "kaksöiskulttuuri"
..itfuödostavat vain vissin osan. Selvää nimittäin on., että vaik-kä-
käikkicanadalaiset oppisivatIpuhumaan sujuvasti ja.kir-
• Jölläjnciään vaivattomasti sekä' englannin- että ranskankieltä,
t a i . v a i k k a C a n a d a n koko TVohjelmisto esitettäisiin
kiaksikidisenä, ensin englanninkielellä ja sitten ranskankie-
"iell^i Canadan ranskalaisten nykyisiä toivomuksia ja vaati-.
. mufcsia ei sillä tyydytettäisi.
•• ' Me^haluanjMe^^puolestamme liittyä niihin, jotka katsovat,
"^ttS:' maamme perusongelmana tässä yhteydessä on se jotta
tjä^danv liittovaltio koostuu kahdesta erillisestä kansasta,
joiiia- ei ole kuitenkaan voitu taata perustuslaillisesti tasa-aryöistä
asemaa taloudellisesti^ sosiaalisesti ja kulttuurisesti.
iTöisitt' sanoen, ranskalainen Canada on jäänyt lapsipuolen
-ä^^maan.
MCffl>£N^KÄNSALLISUUSRYHMIEN ASEMASTA
Canadan kansa koostuu kokonaisuudessaap. lukematto­mista
kansallisuusryhmistä; Canadan toglantilaisten ja
ranskalaisten lisäksi on Canadan ukrainalaisia, -italialaisia,
-saksalaisia, -juutalaisia, -suomalaisia ja jmonia muita, mu-f.
Jt^SJfjluisi^n eskimot-ja. intiaanit,
..Mutta: meidän mielestämme ovat auttamattomasti r väa-
'•rässä.nei jotka': väittävät, että toiset n;S."etnilliset" ryhmät
iMittodbstavat muka yhteisesti kolmannen Canadan kansan,
että Canada ei ole "vain" kahdesta eri kansasta koostuva
"'ISlttbvaltio, vaan "kolmesta" eri ? kansasta; — englantilaisesta
.ja-canskalaisesta sekä kaikista muista ryhmistä muodostu-
^ vasta "sekakansasta" koostuva valtio.
» • Tällainen ei tilanne ole. Muodostaakseen kansakunnan
f jonkim valtion viisillä' kansanosalla tai itsenäisellämaalla,
1 eUiteenäisyyteenpjrrkivällä-älueelia, täytyy/oU
{ leni^oniah kulttuvu^in' jä oman taloude^^
J kansalliset: rajansa. Canadan juutaläiset^-ukrainaldiget -suo-
! mal^iÄt-Ja^nitUit ryhmät eiyätvoir-mitenltäön'muodosta kan-i
s^,'eiyk3Sin eikä-yhdessä; koskä^^T^^^
! rajM;;kuten on Israelilla, Ukrdrta^
I liiitJamme. kaikkien eri kansä-ilisyiisrylimien; hiukaan liik
{ Gftnaclan suomalaisten oikeutta ; S ä i i y t t ^^
I kea omalla kielellään' toimitetttij^ä,^ kuulua
r <imalla'kielellä toimiviin 'järjeäMibin. Vain äiten voivat puut^
I teollisen englannin- tai ranskankielen omaavat "uudet" tu-
1 löfckaat päästä selville maaii' ladstai, tavoista; olosuhteisi a
', käHsalaisvelvoliisuuksista ja. -tehtävistä. Vain omalla kielellä
Jtoimiessaap: nämä tärkeätä osaa-;yhteifekunnasfia^
•] kansallisuusryhmät voivat osaltaan 1'ikastuttaa G kan-j
sallista kulttuuria. Mutta kaikkien näiden eri kansallisuus-
' ryhmien tulevaisuutena on sulautuminen jökö' englänninkie-
; liseen tai ranskäiJdelisetenyäeätööri^ joskin tämä yhteen su-
} lautuminen tapahtuu.^itä luoimollisemmih ja kivuttomam-
; min,. mitä~'yaiiaämmin 'ja; kauemmin eri' fcaiisailiSuusryhmät
• voivat jatkaa kulttuuri- ja tihuuta toimintaansa omalla kie-
; lellään. Toisaaltä-kaikkiftnredistykselliste ja lai-
V tosten kunnia-asiana dn, ei kansallisten ryhAiääitojen raken-i
taminen, vaan kaikkien cän^daTaJSten työtätekevieh toimin-
: nan yhdenmukaistuttaniirttti koko kärtsakunn an j ä" erikoisesli
: juuri työtätekevän luokan yhteiseksi hyväksi Meidän töi-i
mintamme on ; muodoltaan kansallista, mutta sisällöltään
t canadalaista.
; QUEBEC On/$m ASEMASSA
CarkdaitranÄkalaiset muodostavat kuitenkin vallan toi-
• senlaisen väestöosan. canadanranskalaiset, jötkä asuvat
; sanokaamme Manitobassa, Saskatchewanissa ja muissa maa­kunnissa,
ovat asiallisesti puhuen samanlaisensa yhteiskun-j
nallisessa'asemassa kuin muutkin kansalaisuusryhmämme,
I Mutta-Quebec muodostaa sanan varsin
> sessä erillisen kansan, ranskalaisen Canadan. Sillä on oma
Ik^ljlttuurinsa, taloutensa ja kielensä lisäksi oma^
i sdrrajansa. Tosiasiassa Canadan ranskalaiset olivat täällä
; jo paljon ennen englantilaisten tuloa. Englanti valtasi ja
|i alisti asevoimin Quebecin hallintaansa.
yajaa sata- vuotta, sitten, eli. 1867 voimaan astuneessa
BNA'ltiiissaJ''Canadari • perustuslaissa.v huomioidaan tämä tosi-asij^
Siksi Canadastatuli kansallisesti liittovaltio, jonka yh-ten4'
perustehtävähä on suojella heikomman osapuolen, rans­kalaisen
Canadan oikeuksia.
Näin ei de kuitenkaan tapahtunut. Ajan mittaan on
ranskalaista Canadaa kohdeltu yhä enemmän ja enemmän
"yhtenä n)a|kuntana,,— samanlaisena maakuntana toisten
maakuntiemme rinnalla.
" Tämän- vuoksi on ranskalaisessa Cänadassa kehittynyt
voimakas separatistinen liike. Siitä johtuu siellä suyria kan-
«»laisjoukkoja liikkeelle, paneva kansallistunto tyytymai-tömyys,
siihen, että kansakuntana, ranskalainen Canada on
.JJIaäyt lapsipuolen asemaan englantilaisen Canadan rinnalla.
rjmi'tÄSÄ'AHVörsuus TAATTAVA
Vaikutusvaltaisissa ja vastuunalaisissa piireissä myönne-
•tMte, että Canadan liittovaltio on nyt historiansa siiurim'
TOMsa kriisissä, ja että tämä kriisi tulee pahenemaan, iellei
-^nSköiaisen Canadan oikeutettuja; vaätitnuksiäi huomioida
ellei ranskalaiselle Canadalle: myönnetä ehdöttdmasti tasa-tjuölisia
oikeuksia englantilaisen Cän^adan rinnalla.
Toisin sanoen ranskalaiselle Canadalle on- tunnustettava
täydellinen kansallinen tasa-arvöisäus ja^ itsemääräämisoi-
"Koska rinnakkainelo edellyttää
mielipiteiden vapaata vaihtoa, olisi
varsin hyödyllistä' löytää yhteinen
katsomusten järjestelmä, johon-:voi­sivat
vedota sekä : marxilaiset että
kristillisen ajatustavan tai positivis­tisen
rationalismin edustajat. Jokai­nen
ihminen on ennenr kaikkea ih-mineö
ja vasta sitten Platonin; Kris­tuksen
tai Marxin seuraaja.':
Näissä ranskalaisen kirjailijan
Kean Briillerin ajatelmissa, jotka
.sisältävät,hänen jälkikirjoituksensa
romaaniinsa "Ihmisiä vaiko eläi­miä?"
on yleistajuisesti selostettu
länsimaissa levinnyttä käsitystä-ideologioiden
rauhanomaisesta rin-nakkainolosta.
Porvarilliset yhteis^
kunta tieteiden professoiit, poliitti­set
henkilöt ja julkisen sanan edus-taljat
mainostavat yhä sinnikkääm-min
ns. "ideologista rauhaa". He
väittävät, että ilman sitä on erilai­sia
järjestelmiä edustavien valtioi­den
rinnakkainolo mahdoton.
Kun kerran kahden yhteiskunnal­lisen
järjestelmän rauhanomainen
rinnakkainolo on mahdollinen, päät­televät
tämän teorian edustajat, niin
miksei myös vastakkaisten ideolo­gioiden
rinnakkainolo olisi mahdol­linen?
Ajatus porvarillisen ja sosialisti­sen
ideologian sovittamisesta ei si­nänsä
ole uusi. Eräät länsimaiset
ideologit ja revisionistit ovat esit­täneet
sen aikaisemminkin. Käytän­nössä
tämä aate ilmeni objektiivi-simmissä
pyrkimyksissä löytää to­dellisuuden
ilmiöitä arvioitaessa jo­kin
luokkien ylä- tai ulkoftuolella
oleva näkökanta. V: 1. Lenin arvos­teli
jyrkästi objektivismia. Luokka­yhteiskunnassa
ei voi olla luokan ja
puolueen ulkopuolella olevaa (puo-.,
lueetonta). opetti Lenin.
Porvarillinen ja kommunistinen
Ideologia ovat täysin vastakkaisia
liisilleen: toinen niistä vahvistaa ,
sen, minkä toinen kieltää. Porva- ;
rillinen ideologia puolustaa kapi­talistisen
Järjestelmän perusteita,
yrittää todistaa sen ikuisuuden ja
: oikeudenmukaisuuden. Kommu­nistinen
ideologia taas paljastaa
kapitalistisen järjestelmän kestä­mättömyyden
ja: epäoikeudenmu­kaisuuden.
Se todistaa tieteelli­sesti,
että vain sosialismi vapaut­taa
työtätekevät joukot sorrosta,
avaa niille auki ovet; työn ja va-
• pauden valtakuntaan. Täten "rau-rha*'
ideologian alalla voisi merki­tä,
vain yhtä: molemmat ideolo-
:.giat kieltäytyvät aatteistaan. Mut­ta
onko reaalista vaatia kapitalis­teilta^
että>. he kieltäytyisivät pof:
'värillisen' järjestelinän periaat­teista?
Tätäkin:suuremmalla syyl­lä
kommunistit eivät voi kieltäy­tyä
ideologiastaan,'joka antaa ti:^-
teellisen kuvan yhteiskunnallisen
kehityksen laeista.
Miten kommunistinen ideologia,
joka on rauhan ja kansojen y.stävyy
den ideologia, voisi olla rauhassa ro­tusyrjinnän
ja militarismin aattei­den
kanssa, joita saarnataan avoi­mesti
imperialistisissa maissa? On
selvää, että vapauden ja tasa-arvoi-suuden
idefat eivät'elk rauhassa ko­lonialismin
aatteiden kanssa. Marxi­lainen
ideologia, joka ilmentää ih­miskunnan
valtaenemmistön etuja;
ei ole^ sovitettavissa ideologian
kanssa, jonka perustalta kpurallinen
monopolisteja tavoittelee maailman
alistamista määräysvaltaansa.
Meille voidaan esittää vastaväite:
eläähän ns. "vapaassa 'maailmassa"
erilaisia filosofisia - katsomuksia ja
sosiaalispoliittisia katsantokantoja.
Rinnan avoimesti taantuipuksellis-ten
virtausten kanssa siellä- on: myös
liberaalisia virtauksia. Eikö. tämä
todista ideologioiden rauhanoma|;
sen rinnakkainolon- mahdollisuutta?
Todellakin; porvarilliset filosofit,
sosiologit, historioitsijat, lakimiehet
edustavat usein erilaisia poliittisia
käsityksiä. Mutta kaikilla näillä on
sama yhteinen perusta: ne kaikki
edustavat porvariston etuja. Toisiin
sisältyy :suora kehotus avoimeen fa^
sistiseen diktatuuriin, toisissa.anne­taan
ohjeita, miten kapitalismi voi­daan
säilyttää "demokraattisin kel-ncin".
Ne ovat yhden ja saman por­varillisen
ideologian eri muotoja ei­vätkä
eri ideologioita. Kommunistis­ta
ideologiaa vastaan, joka uhkaa:
SYNTYMÄ­PÄIVIÄ
; Sam Rautanen, Balsam Creek.
Ont., täyttää maanantaina, marras
kuun 18 pnä 74 vuotta.
Yhdymme sukulaisten ja tulta-vain
onnentoivotuksiin.
T E R V E I S I Ä ' K Ä N S Ä K O U R A L L E
Lämpimät terveiset sinulle vanha
veikko ja monet kiitokset erikoises­ti
niistä kirjoituksista, joissa olet
puolustanut meidän metsämiesten-kin
henkiriepua.
Mahdollisesti et enää minua muis­takaan,
sillä siitä on pitkä aika kun
viimeksi tapasimme . . . V
On se todella kumma juttu kun
metsämiesten henkeä ei: turvata
edes kunnollisella rauhoitusajalla.
Täällä Port Arthurissa tapettiin ai­koinaan
suomalaiset metsätvöläis-
Ien luottamusmiehet Rosvall ja
Voutilainen, eikä heidän tapostaan
pantu ketään tilille. Nyt tapettiin
peräti kolme.miestä Kapuskasingis
sa ja vaikka poliisit riisuivat savua
vat pyssyt pois rikkureilta, niin mis­tään
ei löytynyt c„es sen vertaa to-distusairiehistoa,
että olisi voitu oi-keuskuulusteluakaan
järjestää ih-juistaposta?
•-
Kyllä me metsärniehetkin haluam­me
elää turvassa niin kuin muutkin
ihmiset.
Kiitos vieläkin sinulle henkilö­kohtaisesti
ja Vapauden väelle
yleensä siitä, että ainakin Vapaus
rohkenee puolustaa myös metsä­miesten
oikeuksia ja elämää. Oikein
tässä hävettää kun en tullut p^n
neeksi muuta kuin viitosen siihen
haasterahastoonkaan. Mukana tulee
nimenomaan Vapaudelle toinen vii
tonen ja toivomus, että tämän seu:
dun tavoite täytetään yhteisvoimin.
— Kiitollinen metsämies, Port
Arthur.
keus, aina liittovaltiosta eroamiseen
asti, jos se sitä vaatii. Sen vähempi
ei riitä, sillä vain .siten voidaan
ranskalaisen Canadan kansallista-voitteet
ja -oikeudet tyydyttää.
Väärinkäsitysten välttämiseksi ha­luamme
korostaa, että Vapaus ei
'.tannala missään muodossa, ei välil­lisesti
eikä välittömästi mitään se­paratistista
liikettä. Meidän harkittu
käsityksemme on että Canadan suo­malaistenkin
tulee niin ranskalai­sessa
kuin englantilaisessakin Cana-dassa
suositella ja toimia Canadan'
liittovaltion koossapitämisen puoles­ta
osoittamalla, että se on taloudel­lisesti
ja poliittisesti eduksi kum­mallekin
Canadalle. Mutta ranska:
laiselle Canadalle tehdään oikeutta
vasta sitten, jos sille myönnetään
perustuslailliset oikeudet täydelli­seen
itsemääräämisoikeuteen aina
liittovaltiosta eroamiseen asti — ja
sitä me-kannatamme.
Vasta sellaisessa tilanteessa,
missä molemmat kansakuntamme
ovat' todella 'tasavertaisessa ase­massa
keskenään, lujittuu ja säi­lyy
ktimppaniins yhteisen liitto­valtion
poiltcissa.
Tältä pohjalta katsoen kysymys ci
ole vain: "kaksikielisyydestä" ja
"kaksoiskulttuurista",. vaan maam­me
perustuslain uudistamisesta.
Selvää sii.s-on, että-Laurendeau ja
Dunton komissionilla ei ole riittä­vän
suuria valtuuksia käsillä ole­van
tärkeän pulman tutkimuksieh
suorjitlamista varten.
S Y K S Y I S E S T Ä O N T A R I ON
L U O N N O S T A
Kirjoitellessani • tässä Ontarion
kauniisla syksyisistä maisemista ra­joitun
ensimmäisessä artikkelis.sani
paremminkin Pohjois-Ontarioon
missä syksy aina tulee vähän aikai­semmin
kuin Etelässä.
Nyt on kuitenkin syksy saapunut
myöskin Etelä Ontarioon ja siitäkin
kannattaa puhua.
Ensiksi täytyy sanoa että tämä
Sudburyn seutu näyttää hyvin kuol­leelta
varsinkin nyt kun- on kaikki
lehdet ovat lähteneet pois" puista.
Näiden lehdettömien puiden välistä
ei näy mitään muuta kuin palaneita
kallioita.
Tästä kohti Torontoa n:o 69 mat-kafessa
täytyy sanoa että ei ole
kaikkein ruminta katseltavaa se iki-vihanta
metsä jota voi seurailla ai­na
lähelle Barryä asti. Tietenkin tä­män
ikivihannan metsän puissa on
määrätty määrä tällä hetkellä jo
lehtensä varistaneita lehtipuita.
Kauniin vaikutelman maisemaan
näillä seuduilla antaa kuitenkin
sieltä täältä matkan varrelta itseään
näyttävä luonnonkaunis järvi. Eikä
ole aivan riiinia katseltavia piikki-puutkaan
joista vähän ovat neulaset
syksyn kourissa ruskistuneet.
fearrysta kohti Torontoa matka­tessa
ei ole paljon katselemista sil­lä
kun sato. on korjattu pois (pel­loilta,
niin maisemat näyttävät .hy­vin
tyhjiltä ja avonaisilta., Mutta
kun alkaa lähestyä Torontoa' niin
syksyisessäkin luonossa on siinä
mielenkiintoisia silmäiltäviä kohtia.
Suurin osa näistä nähtävyyksistä tai
kohdista on tehty kyllä ihmisvoimin.
Kun Torontosta jatkaa matkaa
kohti etelää, niin ei siinä luonno.ssa
ole paljon kertomista, jos, ei satu
olemaan liikkeellä sellaiseen aikaan
kun sato on pelloilta vielä korjaa­matta.
Komeata katseltavaa kyllä
siellä näkee Niagaran niemimaalla
syksylläkin sillä se seutu alkaa ole­maan
täyteen rakennettua.
Lopuksi täytyy sanoa, että kaikis­ta
muista eduistaan huolimatta
Etelä-Ontario ci kauneudessaan ve­dä
vertoja PohjpisOntariollc.
— M . J . M.
kapitalistisen järjestelmän'perustei­ta,
kapitalismin maailmassa käy­dään
raivokkaita hyökkäilyjä. Mo­nissa
"vapaan maailman" maissa ih­misiä
kommunististen aatteiden
vuoksi vainotaan, teljetään vankiloi­hin,
usein jopa hirtetään tai ammu­taan.
Yhdysvalloissa on muodostettu
poliittisen ja ideologisen sodan eri-koiskomitea.
Sen käytössä on valta­va
propagandakoneisto, joka kur­kottaa
lonkeronsa maailman kaikille
kulmille: Keskusasema tässä ^on
USAn tiedotustoimistolla, USlAlla.,
Tämän järjestön- vuosittainen bud­jetti
on 150 miljoonaa dollaria. Sillä
on UiOOO työntekijää ja 350 haara,
osastoa 94 maassa. Toimisto julkai­see
79 antikommunistista aikakaus­lehteä
ja sanomalehteä. Sillä on ra­diojärjestelmä
"Amerikan ääni", jo­hon
kuuluu 80.radioasemaa. Fordin,
Rockefellerin ym. rahastojen avus­tusten
ja suoranaisen osallistumisen
turvin maailmassa toimii kommu­nisminvastaisen
salaisen kansainvä­lisen
järjestön valtava propaganda­koneisto;
Kansainvälisen informaa­tio-
ja sosiaalisen toiminnan komi­tea.
(CI AS). Tämän järjestön esi­kunta
sijaitsee Luxemburgissa.
Aatteellinen propaganda-aineisto
tehdään monopolien rahoittamissa
erikoisissa "tieteellisissä tutkimus­laitoksissa".
USAssa tähän suun­taan
; työskentelee Colombian yli­opiston
yhteydessä toimiva "Venä­jän
instituutti", Stanfordin yliopis­ton
yhteydessä "Sodan, vallankumo­uksen
ja rauhan instituutti" sekä
"Brokingsin instituutti", joka on
erikoistunut kansallisen vapausliik­keen
tutkimiseen jne. Näiden laitos;
ten. työntekijät tutkivat marxismi-leninismiä,
yrittävät löytää tehok­kaita
menetelmiä taistellakseen sitä
vastaan ja aseistaakseen näillä me­netelmillä
hyvin palkatut p.-opagan-datekijät,
radioselostajat ja sanoma-,
lehtimiehet.
Porvarillisen popagandan suunna
ton koneisto levittää jäjestelmälli.'
sesti päivä päivältä imperialismin
ideologiaa ja käy raivokasta taiste­lua
kommunistisia aatteita vastaan,
rmperialistit paisuttavat kaikin ta­voin
ns. psykologista sotaa sosialisti­sia
maita vastaan. He eivät kaihda
mitään keinoja. L-saksalainen sano­malehtimies
E. Kube selostaa seu­raavasti
vääristelymenetelmiä, joita
käytetään Saksan liittotasavallassa:
Ensinnäkin käytetään tavallista val­hetta.
Toiseksi voidaan asioista vaie­ta
tai selostetaan tärkeät tiedot vaa­timattomasti;
ei-tärkeät laajasti
Esim. kolonialistien rikoksista Ango
lassa ei lehdistössä kirjoiteta juuri
mitään, kun taas Intian suorittamas­ta
Goan vapauttamisesta puhuttiin
kuin maailmanmullistukscsta. Kol­manneksi
informaatio esitetään ten-denssimäisesti;
se muuttuu kom­mentoinniksi,
joka vääiistelee to.
tuuden.
Mutta miten sitten voidaan selit­tää
se, että kommunisminvastaisen
taistelun voimistamisen ohella por­varilliset
ideologit ajoittain puhuvat
ideologioiden rauhanomaisesta rin-nakkaion
olosta? Selitys on yksin-,
kertainen:? Poi*varillinen >ideologia'
kok^: mitä.^'syvintä kriisjäi Impe­rialisteilla
i ei ole aatteita, jotka ky­kenisivät
valistamaan kansan laajo-'>
jen;jouötbjen' ajatukset. Amerikka­lainen^,
sosiologi J; Lerner kirjoitti
täfflSni; johdosta: "Attttet, joita AV
merikka on tarjonnut maailman po-liitisilla-
markkinoilla kolmenkym­menen
viime vuoden aikana, saavat
yhär-vähemmän-ostajia. Se mitä.me.
tarjoamine yhä suuremmalla ihmis-raääFäHe-
keke^meaitfflassar-edustaa-vanhaa,
hieman pilaantunutta ta­varaa,
jolla on vähäinen vetovoima."
Paremmin ei olisi voinut sanoa. Itv
se elämä riistää ihmisten silmistä
valheiden verhon, jolla porvarillis
nen propaganda sokaisee heidät..
Maailma esittäytyy heille todellises­sa
valossa ja he kurkottavat totuut­ta
kohti, kommunismin aatteita koh­ti.
Tajuten tappionsa porvarilliset
ideologit alkavat tekopyhästi: kehot­taa
ideologiseen rauhaan. He oletr
tavat, että kommunistit laskevat aat-i
teelliset aseensa, antavat porvaris­ton
esteettömästi pitää henkisessä
vankeudessa niitä, jotka eivät ole
vielä karistaneet porvarillisten en­nakkoluulojen
lappuja silmiltään.
Imperialistit toivovat että ideologiV
öiden rauhanomainen, rinnakkainolo
sallisi heidän vaikuttaa erään ihmis­osan
tietoisuuteen sosialistisissa
maiss.-^ kääntää heidät omaan u.s-koonsä.
Kommunistit pitävät aatteiden vä­listä
taistelua yhteiskuntajärjestel­miltään
erilaisten valtioiden rau­hanomaisen
rinnakkainolon valli-tessakin
väistämättömänä ja lainmu­kaisena.
Mutta olemme lujasti vas­tustaneet
ja vastustamme ideologi­sen
taistelun korvaamista "kylmällä
sodalla", näiden käsitysten sotke­mista
ja yhdenmukaistamistat. Sosia­listiset
maat tuomitsevat kaikki pro­vokatoriset
ideologisen taistelun
menetelmät ja keinot, paljastavat
päättäväisesti "kylmän sodan" kan­nattajia.
Aatteellinen taistelu por­varillista
ideologiaa vastaan raken-
Um: pyrkimykselle rauhaan ja sosi-aalLseen
edistymiseen. Se on hu­maanisuuden
aatteen, kansainväli-pvysaatteen.
edistvksellisimpien pyr­kimysten
läpitunkema.
Yhtei.^ikunnallisilta iärjestelmil-tään
erilaisten valtioiden rauhano­maisen
rinnakkainolon politiikka: on
Neuvostoliiton ulkopolitiikan pää-linia.
.Se edellyttää: taloudellisten,
kaupallisten sekä kulttuuristen ja
tieteellisten suhteiden kaikinpuolis-
>'-
TOIMITTANUT EEVA
. i . - , :«
• « . ; : ^
M W
Hiionekasvien kasvukausi päattynyf •
Luulisi, että huonekasvit kukois­taisivat
parhaimmillaan näin kesän
;uuri mentyä. Mutta kukkaikkunat
näyttävät oikeastaan aika. raihnaisil­ta.
Ehkäpä; auringosta ja : ulkona-olösta
nauttiessamme, ulkotöiden ja
muiden kesätouhujen keskellä
olemme vähän laiminlyöneet näitä
sisällä^ olevia hbidokkeja. Kokonai­suutta
rumentamassa ovat myös ne
kasvit, jotka aloittelevat lepokaut-taan.
Suippilokukat (gloksiiniat ja be-goniat;
verenpisarat ja pelargonit
kukkivatkin vielä, mutta ovat tul­leet
kovin: pitkäversoisiksi ja keltai­sia
lehtiä ilmestyy yhä useammin.
Parasta onkin panna ne jonnekin
piiloon lopettelemaan kasvikaut-taan.
Niille ei enää anneta Jannoi-lusaineita
ja vettäkin vain- silloin
tällöin hengen pitimiksi.
Begoniat ja suppilokukat kuihtu­vat
vähitellen kokonaan, vain mu­kulat
jäävät eläviksi. Ne voidaan
säilyttää paperipussissa viileässä ko­merossa
kevättalveen; jolloin ne jäl­leen
pannaan multaan kasvamaan.
Verenpisarat, i-Uusut ja hortensiat
säilytetään kellarissa.
Pelargonit eli pielikukat pudotta­vat
lehtensä ja ovat kaljuja ja ru­man
näköisiä.
Pelargonista voi myöskin syksyllä
ottaa pistokkaita, jotka aurinkoisel­la
ikkunalla kukkivat koko talven
ja jo aikaisin kesällä ne voi istuttaa
ulos.
Viherkasvit näyttävät jo paljon
paremmilta sen jälkeen, kun nuo
kunasta joien ^niitä :voidaan ryhmi­tellä
.muualj|ekin huoneeseen.
KasviiyhmS voidaan koota kaunii'
seen- koriin vanhaan kupari- tai puu­astiaan
tai varta vasten- tehdylle
kukkapöydälle ja' miksei myöskm
lattialle. Sijoituspaikat^ ovat tie­tysti
kustakin: kodista riippuvias^ja
yksilöllisi ä mutta käy te tää n entistä'
enemmän mielikuvitusta: Kauniis­ti
sommiteltu ja hyvään: paikkaan
sijoitettu kasviryhmä voidaan sitten
illan hämärtyessä valaista lampulla.
Valon ansiosta kasvit näyttävät,ipnV
tistä kauniimmilta ja myösviihtjh/ät
paremmin. " ' "
Syksy tuntuu usein vähän ankeal­ta
ja pimeältä kauniin kesän jäl­keen.
Pienikin piristys on paikal­laan
ja mikäpä ainakaan perheen;,
emäntää ilahduttai.si enemmän kuin
kauniisti kukkiva kukka. Nyt alka^
olla käsillä syklaamien aika. Pir­teän
punainen syklaami antaa elqa
viherkasvien joukossa. Samoin.kau-niisti
ja pitkään kukkiva krysantee-!
mi. Ne uudet "lyhytpäiväkäsitellyt-hän"
ovat. niin tuuheita, matalia ja
runsaskukkasiakin. Myös viherkas-.
vien valikoimat ovat näin syksyisin
suurimmillaan, niistä on varaa vali­ta.
P I E N I Ä N E U V O JA
Lastenvaatteita. Liian ahdas lap-senVsukansuu
tulee väljemmäksi^'
jos se halkaistaan vähän matkaa jar
lan si-säpuolelta ja lilalle ommellaan
vanhasta sukasta pieni kiila, — Ly­hyiksi
käyneitä lasten housuja, esi-'
syksyisen näköiset "kesäkasvit" on i liin. a.a n^ , helmaa j,a m„u uta , s, e. llaista
poistettu joukosta pois. Nyt ne vie-1 ''^^'^ omepelemalla pitkin reu-,
lä puhdistetaan huonoista lehdistä
ja pölystä, mullan pinta kuohkeute­taan
ja ruukut sekä alustat pyyhi­tään
puhtaiksi; Niille voidaan vie­lä
antaa piristeeksi laimeaa lannoir
leliuosta, mutta vähitellen niiden-naa
jotain sopivaa koristenauhaa.
Neuletöitä tekeville; Sileästä neu­leesta
tulee tasaista, jos nurealla
neulottaessa käytetään puolta nume­roa
pienempiä puikkoja. Tämä ohje
pätee siis erikoisesti niille, jotka
kin lannoitus lopetetaan syystalven. n.e..u .l ovat nurealla löysemmän kuin'
:ijaksi. Sillä myöskin ne hidastavat ^ ' ' i ^ ^ " ^ , ,,.
Pese työhaalarit lisäämällä pesu­veteen
hiemah tärpättiä. Silloiri; ei
vaatteita tarvitse erikoisemmin lid-tai
lopettavat kokonaan kasvunsa
muutamaksi pimeimmäksi kuukau­deksi.
Sinä aikana myös veden ku-ta
kehittämistä, erilaisten valtuus-, lutus on vähäisempää kuin kesällä, j " " ^ . " " ^ ^ « ' P ° ^ ^^
i.„„ff„n ,o „n„ffou,.,i«„ vaihtoa, i Kastelussa onkin oltava tarkkoja,'"' aikaa, vaivaa ja ehka
vaatteitakin.- .:
. Kuparin ystäville on meitä pyy­detty
välittämään, seuraava neuvo-:
Älä heitä pois vanhentunutta Öljyä-kuntien
ia näyttelyiden
keskinäistä turismia ym.
"Kysymys ideologioiden sovitta-mattomuudesta
saa nyt erityisen
tärkeän merkityksen", sanoo Ni­kita
Hrushtshev. "Taistelu kom­munistisen
ja meille vihamieli­sen
porvariHispn ideologian välil­lä
on kireätä. Ja se tulee olemaan
niin kauan kunnes voitamme; Täs­sä
taistelussa me voitamme, kos­ka
meidän on totuus, kansan to­tuus,
ja kansa osaa puolustaa to­tuutta."
Juri Krasin — filosofian kandi­daatti
— APN.
VII M EISET SIIRTOM A AT
•^tNrFoundl.
.v*'Bohomo
JamaikaY ""^^ Liberia
UT.-AMERIKKA
Korea
Hongkong
, ^ ^ Uusi
(AUSTRALIA
• Joko lansimai&en hallinnoss
olevat tai niihin muut#n
: läheisesti liittyvät alueet. 1
Kastelussa onkin oltava tarkkoja,
sillä liika kastelu tappaa useimmat
kasvit helposti. Ainoa oikea ohje
on että annetaan vettä sitten, kun
multa 011 ehtinyt edellisen kastelun
Jälkeen hieman kuivahtaa.
Tähän aikaan vuodesta kasvit tar­vitsevat
kaiken sen valon, mitä on
saatavissa. Aurinkohan paistaa har­voin
ja vähän aikaa. Puolivarjon
kasveja voidaan huoletta syystalven
ajaksi asettaa eteläikkunallekin.
Mutta varjoa suosivat kasvit menes­tyvät
aivan hj'vin kauempanakin ik-
^ HETKINEN KUKKIEN,
HiJOLIDA HonoviHJEnA
Löktolukkienvörren
iqrieikkoQminenuinosti
ff> laiittoavoinsillpinkun
fc,*pan<«e varren HETI
'^',sen Jälleen veteen.
Alkoa osettako ,
leikkokukkia kaskoan.
aurinkoon tai s
vetoiseen paikkaan.
Vesivaihdetoanjoka
toinen päivä ja ....
somolki lyhennetään
vartta hieman.
Viileö paikka lisää
leiljljokukkienne ikoa
Jos kukot on osetettu
sQmmaieeseei\onse
.si — ruokaöljyä, tms. — vaan kiil­lolta
sillä kupariesineesi. On siis­timpää
ja/ nopeampaa kuin pulveril­la
hangaten.
: • ; ; -I
SITÄ
JA
TÄTÄ
NIINKÖ • :
Poika: Luuletko, että suutelemi­nen
on epäterveellistä? : ,,!
Tyttö: Voi en osaa sanoa. En
Die koskaan ; . .
Poika (riemastuneena): Et ole
koskaan aikaisemmin suudellut ko­taan?
^ !
Tyttö: . . . en ole koskaan sairas­tunut;
SUUDELMASHEKKI
Avioon astunut nuori kauppama*^-
kuslaja joufiii lähtemään matkalle.
Vaimo jäi heikonlaisiin rahaväioi-hin
kotona, mutta mies lupasi lähet­tää
shekin heti kun kykeni. Shekki
unohtui, ja pian.tuli kotoa .sähke: f.
"Rakkaani. Vuokraisäntä karhu­aa.
Lähetä rahaa."
Aviomies vastasi; ' ;
' Olen auki. Lähetän kohta .she­kin.
Tuhannen suudelmaa."
Vaimo vastasi:
"Alä huolehdi rahoista. Annoin
vuokraisännälle .vhden suudelman.
Hän oli enemmän kuin tyytyväi-;
nen." . . • ' ,.
Poifiikoitsijain piMumaisuudesla
Meille tavallisille pulliaisille suo­taneen
anteeksi pikkumaisuutem-mekin.
jolla sanalla kuvataan esi­merkiksi
"lyhytnokkaisuutta", eli
helposti loukkaantuvaisuutta, sekä
eräitä muita ominaisuuksiamme,
joista emme erikoisemmin ylpeile:
pikkumaisuuteen menevä huolelli­suus,
liian kovin pikkuseikkoiliin
takertuminen, saivarteleminen, hius­tenhalkominen
jne.
Jos oikein totta puhumme meistä
monista > löytyy joitakin näitä omi'
naisuuksia — vika on vain siinä, et­tä
niitäkin varjopuolia on_helpompi
nähdä;toisissa kuin itsessämme.
Myöntäkäämme siis — ne meistä
joilla on .siihen aihetta — että pik­kumaisuutta
qii vähän meissä kai­kissa,
niin mielellämme kuin soi-
^simmekin, ettei sellaista ominaisuut­ta
meistä löytyisi.
Mutta kun kouliintuneet "politii­kan
tekijät" osoittautuvat nulikka-maisesti
pikkumaisiksi sieluiksi,
niin sitä on hieman vaikea kakiste­lematta
niellä.
. Muistetaan esimerkiksi Ottawassa
jokin aika sitten nostatettu kohu,
että jotkut NATO:n kokoukseen Pa­riisiin
lähetetyt parlamentaarik­komme
olivat kunnostautuneet pa­remmin
yökerhoissa, missä heidän
sanottiin ahkerasti käyneen, kuin
NATO:n kokouksissa, missä heitä
nähtiin kovin harvoin, jos lainkaan.
Me luulimme silloin, että tuon
suurempaan pikkumaisuuteen ei
enää voida vajota, sillä sanotaanhan
siinä Paksussa kirjassa niinkin, että
riihtä tappavan härjän suuta ci pi­dä
sitoa, taivainakin jotenkin sinne-päin.
. ;
Samaa mittapuuta hyväksi käyt­täen
voidaan siis sanoa, että huvit­televan
maailman-sydämeen lähetet-,
tavilta politiikan tekijöiltä ci pidä
kieltää oikeutta viettää iltojaan yö­kerhoissa
semminkin kun NATO:n
kokouksiin osallistuminen on saman
tekevää — Washingtonhan sitä myi
lyä jauhattaa.
Nyt saimme kuitenkin alkuviikol­la
Lontoosta Englannista uutistie-don
jossa pikkumaisuus näyttää
ylittävän kaikki entiset ennätykset.
Emme siis lainkaan ihmettele,
vaikka Yhdysvaltalainen kongressin
9-miehinen valtuuskunta tuntee it­sensä
katkeroituneeksi siitä kun
heidän "Pariisissa suorittama ^ hyvä
työnsä" op kotona Yhdysvalloissa
upotettu pikkumaisuuden suohon!
Ko. AP:n uutistiedon mukaan tä­mä
amerikkalainen valtuuskunta'oli
kotimatkalla pistäytynyt Lontoossa,
missä sen "päätehtävänä oli illiitsui-hin
osallistuminen".
Edelleen selitetään, että 9-^enki-son
valtuuskunnan apuna bn 5 työ­huonekuntaan
kuuluvaa henkilöä,
jotka .suorittavat tällaisilla matkolF
la kaikki virastotyöt, sekä kirjoitta-miseti
tutkimustyöt ja .sen sellaiset
raadannat, jotka painavat raskaana
taakkana politiikan tekijän hartioi­ta.'
•..
Pikkumaista pahennusta oli kui­tenkin
Yhdysvalloissa valittelu siitä;
että tällä 9-henkisellä valtuuskun­nalla
oli Euroopan matkalla "oma
palvelijansa" — luonnollisesti nee­keri,
Ernest Petinaud nimeltään,
jonka tehtävänä oli eräitten VVashr
ingtonin uutisten mukaan tarjoilla
ryyppyjä.
Sellainen puhe on naurettava, sa-rtoi
eräs tämän seurueen mukana
NATO-kokoukseen osallistunut kon-gressimies
— ja meistä tuntuu^ että f
niin se asia taitaa ollakin.
On kai sitä suuren maan huvi-matkailijoillakin
sentään oikeus pal­velijan
mukaansa ottoon silloin kun
edessä on niinkin vaativa tehtävä
kuin on NATOin kokouksen vuoksi
Pariisissa 'käynii. Onkohan. piMtu-malsuudellakaan;
mitään rajojaT •
, , , , — Kfinsäkourft^^