Vapaus, May 24, 1962

              Sivu;2 Torstaina, toukok. 24 p . — Thursday, 4lay 24, 1962
VAPAUS INDEPENDE^4T t A B O R O R G AN
OF FINNISH CANADIANS
(LIBERTY) Establlshed Nov. 6. 1917
Edltor: W. E k l u n d . - Manager: E. Suksi
Tel^hones: Office OS 4>4264 Edltoflal OS 4-4265
Published'ttUrlce weekly: Tuesdays, Thursdays and Säturdays'^ by. Vapaus
Publishing Co. Ltd., 100-102 Elm St. West; Sudbury, Ontario, Canada.
• Mailing address: Box 69
v-Advertising rates upon ttpplication, translationa free of cbarge.
Authorized as second d a s s m a i l by the Post Office Department,'Ottawa,
and for payment of postage in cash. ^
. • ' TXLAUSHINNAT '
Canadassa: 1 vk. $8.00 « k k : $4.25 USAzssa:
3 kk. 2.50 ' Suomessa:
1 rk. $9.00 6 kk. $4.80
1 vk. 9.50 6 kk. 625
Social Creditin "sosialismin" pelko
Näyttää siltä, että suurpääoinan puolueiden, välillä on
vissiä "työnjakoa" muuallakin, eikä vain täällä Sudburyn
—seudulla. - • . ,
Yleisesti otaksutaan^ttä Social Credit puolueen ehdokas
nimitettiin Nickel Beltin vaalialueelle ennen kaikkea van-h^
f^; torypuolueen ehdokkaan mr. Gillisin valitsemisen aut-
V taraiseksi. Torypuolueen johto tietää, että mr. Gillisiä ei
voida valita ilman sivusta-apua. Tämän perusteella otaksu­taan;
että Social Credit-ehdökkaan yhtenä tärkeimpänä ta­voitteena
Nickel Beltin alueella on^ ei valituksi tulo, vaan
liberaalien ja Uuden demokraattisen puolueen ehdokkaiden
kaniiatusniäärän vähentäminen siinä mielessä, että toryehdo-käs;
pääsisi'Ottawaan jotenkin samalla tavalla kuin kissan­pentu
toisinaan menee luvatta ovenraosta ulos.
• Kansallisessa mittakaavassa näyttää yhä ilmeisemmältä,
että Social Creditin huippujohto — mikäli se ei ole aivan
noliä'vallitsevien olosuhteiden ja ihmisten mielipiteiden ar­vioinnissa
— suorittaa vissinlaista - karkeistyötään suurpää­oman
hyväksi;siitäkin huolimatta, vaikka se tarkoittaa va-
' litsijain kannatuksen vieroittamista.
•
jSahalla sanoen Social Credit-puolue esiintyy molempia
vänixojakin puolueita oikeistolaisempana! Social Creditin
kansallinen- johtaja mr. Robert Thompson pauhaa silmät
päässä pullollaan "sosialismin vaarasta" ja väittää, että kon­servatiivi-
ja liberaalipuolue johtavat tätä meidän maatam-ine
salavihkaa ja kenenkään huomaamatta "sosialismin" kur­juuteen!
Yksityisyrittäjäyhteiskuntammc ainoana pelastuksena on
sei' että valitaan Social Creditin ehdokkaita, sanoo mr.
Thompson joka näkee "sosialismin vaaroja" jo oman oleske-luliuoneensa
pöydällä olevan mustepullonkin alla.
MINKÄLAISTA "SOSIAUSMIA" THOMPSON PELKÄÄ?
Mr. Thompsonin sosialismin pelko kohdistuu kaikenlai­sia
.sosiaalisia reformeja vastaan, joilla ei ole mitään teke­mistä
sosialismin kanssa.
Hän sanoo maamme joutuvan hunningolle sen vuoksi
kun valtion menot ovat jatkuvasti verotuloja suuremmat.
On saatava talousarvio tasapainoon; hän sanoo ja väittää,
että ainoa keino siihen on muka sosiaalisten menojen vähen­täminen.
Sosiaalisten menojen vähentämisellä hän tarkoit­taa
luonnollisesti lapsilisämaksuj en, Vanhuudeneläkkeiden,
sokeiden eläkkeiden ja muiden tällaisten menojen vähentä­mistä
tai ainakin alhaisina pitämistä. Mr. Thompson sanoo
vastustavansa kynsin ja hampain kansallista terveyshuolto-suunnitelmaa,
jota kansakunnan syvät rivit vaativat jo niin
voimakkaasti, että vanhojenkin, puolueiden täytyy tehdä
huulipalvelusta sen tiimoilta.
• Toisin sanoen mr. Thompsonin "sosialismin vastustami-
Ilen" on todellisuudessa propagointia lasten, vanhusten ja
muiden vähempiosaisten leivän ja toimeentulomahdollisuuk­sien
kaventamiseksi. Kukaan esim. vanhuudeneläkettä naut­tiva
henkilö tai vanhempien kansalaistemme parasta tarkoit-i
tava henkilö ei voi siis äänestää mr. Thompsonin ja hänen
ehdokkaittensa puolesta yhtään sen paremmin kuin kukaan
yhteiskunnallisesti valveutunut ja vastuuntuntoinen työtä­tekevä
voi äänestää vanhojen puolueiden johtajien ja eh­dokkaiden
valinnan puolesta.
FARMARIEN VIHOLLINEN
"'' -Mr. Thompsonin "sosialismin vastustamiseen" sisältyy
vielä pari muutakin tärkeätä seikkaa. Hän on pauhannut
erittäinr mahtipontisesti liittohallitusta vastaan siitä, kun Ca-nadasta
myytiin viljaa Kiinaan. Se oli kuulema yksi kaikkein
pahin synti sosialismin hyväksi, mihin liittohallituksemme
on langennut. Tosiasia tietenkin on, että viljan myynti Kii­naan
tuli oikeana "herran lahjana" Canadan farmareille, jot­ka,
jsuurten ylijäämävarastojen takia eivät tahtoneet saada
vuosikausiin tuotteitaan kaupaksi. Totta tietenkin on, että
tämä viljakauppa auttoi myös Kiinan kansaa joka on kär­sinyt
monesta peräkkäisestä kuivuusvuodesta, mutta siitä
hyötyivät kamalia kertaa ainakin yhä paljon Canadan far­maritkin.
Farmarin, joka äänestää Social Creditin "farmi-ohjelman;'
puolesta, täytyy olla sekä itseensä että perhee­seensä
suuttunut.
ÄIISTÄ SÄÄSTETÄÄN?
Lopuksi, vielä mr. Thompsonin "säästäväisyysohjelmas-fa".
Hän sanoo, että lakivoimaisen kansallisen terveyshuol-
Jbn, säädyllisen vanhuudeneläkkeen ja yleensä nykyaikaisen
-Sosiaalisen huollon asemesta olisi annettava "avustusta" pää­asiassa
vain niille, jotka voivat todistaa, että he ovat köyhiä
kuin kirkonrotat. Jos näin ei menetellä, jos sosiaalista huol-toa
parannetaan, tämä maa joutuu "sosialismin" hirveän ot­teen
puristukseen, väittää mr. Thompson.
Kuinka epärehellinen ja epäoikeutettu tämä "säästö-
^Ijtiikka" ihmisten hyvinvoinnin kustannuksella on, se nä­kyy
ehkä kaikkein parhaiten siitä, että mr. Thompson ei ha-li
»»rsäästää yhtään ainoata senttiä suunnattoman suurista
varustelumenoista, jotka köyhdyttävät sekä yksityiskansa-laisia
että valtiotamme. Sen sijaan että hän haluaisi säästää
häistä puolustuslaitoksen luvattoman suurista menoista, mr.
Thompson suosittelee, että meidän pitäisi muka kansakun­tana
sitoutua entistä tiukemmin Yhdysvaltain sota vankku­rien
vetäjäksi!
f Näyttää siis todella siltä, että Social Credit-puoluetta ei
kiinnosta näissä vaaleissa niinkään paljoa se, kuinka paljon
kannatusta se saa tavallisilta kansalaisilta kesäkuuni 18 pnä.
; . Sen keskeisimpänä tavoitteena tuntuu olevan työväen­liikkeen
ja kaiken sosiaalisen edistyken mustamaalaaminen
kamalla kun mr. Thompson ja kumppanit yrittävät vakuut­taa
suurpääomalle, että Social Creditistä tulee erittäin käyt­tökelpoinen
aasi silloin, jos vanhat puolueet menettävät ko^
toaan väestön kannatuksen ja luottamuksen ja jos sosiaa­lista
edistystä yleensä vastustava suurpääoma haluaa sellais­ia
hallituspuoluetta mikä esittää yhtäällä vaalisyötteinä joi-
"PSätös sisällissodan tehosta­misesta
(Laosissa) tehtiin maalis­kuun
viimeisenä päivänä, kun
Phouma Nosavan matkusti Bang­kokiin
tapaamaan US A n Tyynen
meren joukkojen komentajaa
Harry D. Feltiä." Näin siteeraa
intialainen aikakauslehti Link
Pathet Lao-joukkojen komentajaa,
huhtikuun 1. päivän numeros­saan,
siis noin kuukautta ennen
Laosin; sisällissodan viimeisintä
lehnahtamista. Nosavan on Laosin
oikeistoryhmän johtaja.
Alkutilanne Laosissa ennen Nam
Than joutumista Pathet Laon jouk­kojen
haltuun tk. 7 pnä, on ollut ko­konaan'toinen
kuin se, minkä Reu­ter
uutisissaan on esittänyt. Nam
Than alueelle oli keskitetty maa­liskuussa
40 komppaniaa, joista osa
oli Laosin oikeistolaisen Boun Gur
min-Nosavanin hallituksen omia
joukkoja, osa Thaimaasta ja Etelä-
Vietnamista lainattuja. Boun Ouni-
Nosavanin käskyvallassa olevat jou­kot
suorittivat jo maaliskuun viimei­sinä
viikkoina joukon hyökkäystoi-mia
Nam Than alueella. Pathet
Laon joukot, jotka Geneven sopi­muksen
mukaisesti olivat lopetta­neet
sotimisen j a jääneet asemiin­sa,
yhtyivät näiden hyökkäysten
edessä puolustautumaan ja löivät
tunkeutujat A takaisin. Tilanne Lao­sissa
on koko selkkausten kestoajan
aina vuodesta 1954 alkaen ollut scl-laineni
että ilman ulkopuolista asi­oihin
puuttumista Pathet Lao-liike
jo ajat sitten olisi muodostunut hal­litsevaksi
voimaksi. Pathet Lao-joukkojen
komentaja Khamtay
Siphandone onkin aivan oikeassa
väittäessään, että hänen joukkonsa
olisivat kivutta vapauttaneet koko
Laosin elleivät nämä joukot olisi
kunnioittaneet Genevessä sovittua
aselepoa. Pathet Laon joukkojen
komentajan luoman tilannekuvan
siitä, että vihollisuuksien aloittaja­na
olivat oikeistolaiset, vahvistaa
New York Times, joka selostaessaan
Pohjois-Laosin tilannetta nimittää
oikeistolaisia kenraaleja provokaat­toreiksi.
New York Timesin mukaan olisi
USA ennen Laosin tilanteen kärjis­tymistä
varoittanut oikeistovoimia,
joiden suosijana ja suojelijana USA
esiintyy, jännittämästä jousta liian
kireälle ja kehottanut niitä pidät­täytymään
hyökkäilyistä, juuri tässä
paljastuu USAn ^ kaksikasvoisuus.
Intialainen Link-Iehti ei suinkaan
ole ainoa, joka Laosin tilanteesta
kirjoittaessaan on todennut, että
mitään kriisiä ei olisi, jos USA pa­nisi
nukkehallituksensa aisoihin.
Näennäisesti USA on kyllä kiristä­nyt
ohjaksia: Pari kuukautta sittc:i
se lopetti raha-avustuksensa Laosin
oikeistohallitukselle, mutta jatkoi
ja tehostikin sotilaallisen avun an­tamista.
Raha-avustuskaan ei lakan­nut.
Se kulkeutui Boun Oum—No-savan-
ryhmälle nyt vain Thaimaan
proamerikkalaisen hallituksen kaut­ta.
USAn diplomaattinen ja muukin
toiminta Kaakkois-Aasiassa on vii-,
me kuukausien aikana ollut erittäin
vilkasta; Thaimaan proamerikkalai­sen
hallituksen ulkoministeri Tha-nat
Khoman vieraili maaliskuun
alussa Washini;jionissa. Kohta sen
Jälkeen saapui USAn Tyynen me­ren
joukkojen komentaja H a i T y D.
Felt Bangkokiin neuvottelemaan
Thaimaan hallituksen kanssa. Sa­maan
aikaan kävi USAn armeijan
tiedusteluosaston päällikkö-kenraali
Charles E. Johnson keskusteluja
thaimaalaisten kollegojensa kanssa.
Maalis- ja huhtikuun vaihteessa
USAn ulkoministeriön Kauko-Idän
osaston päällikkö W . A v e r e l l Harri-man
käväisi neuvonpidossa Bangko­kissa
ja häntä seurasi USAn armci-janesikuntapäällikkö
Lyman L,
Lemnitzer. Bangkok Worldin mu­kaan
he käsittelivät mm. " L a o s in
ulkoista ongelmaa" ja Thaimaan
armeijan vahvistamista. Bangkok
Post puolestaan kertoi näissä neu­votteluissa
sovitun USAn Thaimaal:
le antaman avun lisäämisestä se
nousee tänä vuonna $50 miljoonaan.
Tarkoitus on kaksinkertaistaa Thai­maan
sotilaallinen vahvuus ja va­rustaa
Thaimaan armeija suihkuhä­vittäjillä,
tankeilla raskaalla tykis­töllä
jne. Amerikkalaisen News-week-
lehden mukaan USAn armei­jan
päämajassa maalis-huhtikuun
vaihteessa tutkittiin mahdollisuuk­sia
lähettää Thaimaahan atomi­aseilla
varustettuja amerikkalaisia
joukkoja. Amerikkalaiseen Kaak-kois-
Idän turismiin: osallistui yll.ä-mainitun
joukon jatkoksi myös
USAn ulkoministeri McNamar.ij
joka suoritti Thaimaassa aina LaO'.
sin rajoille saakka ulottuneen "tar­kastusmatkan".
Matkailun piiriin
kuuluu Hiyö3 Laosin johtajien Bonn
Oumin ja.Nosavanin huhtikuun lo­pulla
suorittama Kaakkois-Aasi:ui
kierros, johon kuuluivat Thaimay,
Malaiji, Etelä-Korea ja Etelä-Viet­nam,
Ta'iwan ja F i l i p p i i n i t.
Äkillisiä sotilaallisia toimenpitei­tä,
USAn 7. laivaston purjehtimistii
Thaimaan vesille ja hälytystilan ju-^
listamista Tyynen meren alueella,
on perusteltu '•hyökkäysuhan torja-inisena".
Kuitenkaan ei mikään to
iiasia osoita, että Pathet Laon jou­kot,
kaikkein kaukaisimmissakaa'i
haaveissa ajattelisivat ylittää Thai­maan
j a Laosin rajana olevaa Mo-kong-
jokca. Ne toimivat vain omien
kansallisten rajojensa sisällä, Lao­sin
kannalta kysymyksessä on kan­salaissota.
USAn politiikka Kaakkois-Aasias­sa
ja erityisesti Laosissa ci ajatel­len
tämän suurvallan mahdollista
tulevaa kannatusta näillä seudulti
ole ollut viisasta. Alussa mainittu
intialainen Link-lähti kertoo ame­rikkalaisten
yrittäneen voittaa puo­lelleen
puolueettoman prinssi Sou-vanna
Phouman yksityisiä kannat­tajia.
Operaation seurauksena on
ollut vasemmistolaisen Pathet Laon
ja tämän puolueettoman ryhmän
yhteistyön lujittuminen j a amerik­kalaisten
tukeman Boun Oum-ryh-män
heikentyminen. Boun - Oumin
armeijassa on moraali nollassa ja
sotilaat valmiita antautumisen ja
pakenemisen kautta jättämään h a i
lussaan pitämänsä maa-alueet Pat­het
Laon käsiin. Oikeistohallituk­sen
valtikan alla on kaksi viiden­nestä
Laosin alueesta, kaksi, kol­masosaa
on Pathet Laon ja puo­lueettomien
käsissä.
Geneven sopimuksen mukaan piti
Laosin kiista ratkaistaman siten,
että kaikki kolme Laosissa vaikut­tavaa
voimaa muodostaisivat kokoo-mushailitukseik'Boun
Oumin ryhmä
on sabotoinut tämän päätöksen to­teuttamista
ja kieltäytynyt neuvot­teluista.
Puolueeton prinssi Souvan-na
Phouma siirtyi kyllästyttykään
Boun Oumin kiertelyihin Euroop­paan.
Täältä hän on antanut lau­sunnon,
jonka ydin on: K a i k k i riip­puu
amerikkalaisista. Souvanna
Phouman ulkoministeri Kinim
Pholsena on niin ikään Euroopassa.
Hän on eräässä lausunnossaan to­dennut
että oikeistolaisten hyök-käystoiminta
ennen Nam Thanin
ns. valtausta oli amerikkalaisten ja
Boun Oumin hallituksen provokaa­tiota.
Kun Vientianessa olevat hal­lituspiirit
ja USAn edustajat eivät
kiinnittäneet mitään huomiota kan­sallismielisten
joukkojen tämän ta
kia esittämiin vastalauseisiin, oli
Pathet Laon pakko puolustautua,
Kinim Pholsena sanoi.
Jos Laos saa itse päättää koh­taloistaan,
on Boun Oumin tarina
lyhyt. Riippumatta mitä tehdään,
kirjoittaa norjalainen riippuma­ton
lehti Dagbladet, tulee Laosis­ta
enemmän itään kuin länteen
suuntautuva. Lehti katsoo "toi­von"
olevan siinä, että maa saa­daan
pysymään " n i i n puolueetto­mana
kuin suinkin" ja että Mos­kova
pitää sanansa puuttumatto­muudesta
"mikä riippuu siitä, et­tä
USA ei marssi sen alueelle".
Ratkaisu ön USAn kä.sis8ä. Tä­hän
asti se on käyttänyt huonosti
mahdollisuuksiaan. Laivastoma-nöövcri
on vain kärjistänyt tilan­netta.
— H. A.. K . U .
• t .
; Pippuri. Konservatiivinen
Frankfurter AUgemeine Zeitung
pitää Ateenassa pidetyssä NATOn
kevätistunnossa saavutettuja tulok­sia
"vaati;nattomina jopa suoras­taan
pettymyksenä".
Lehti kirjoittaa edelleen: "Sak­san
sotilasvaltuuskunia uskoo > ole­van
syytä määrättyyn optimismiin,
koska amerikkalaiset' ovat ilmoitta­neet
luovuttavansa viisi ^Polaris-su-kellusvenettä
N A T O i l l e ."
New York. — New York Herald
Tribune arveli maanantaina, että
viiden amerikkalaisen Polarissukel-lusveneen
siirtäminen' NATO:lle
olisi pikemminkin vertauskuvallisT
la kuin todellista, koska ne jäisivät
USA:n määräysvaltaan. _
Lehti huomautti, etteivät sukel'
lusveneet ole sama kuin riippumat­tomat
ydinpelotusvälineet, joita
muutamat Euroopan maat erityises­ti
Länsi-Saksa olivat pyytäneet.
Omia ydinvoimia kehittävä
Ranska ei ollut tyytyväinen USA:n
suunnitelmasta jakaa ydintietoja
sen liittolaisille, lehti jatkoi.
. N e w York Mirror taas kirjoitti:
Sikäli kuin tiedämme Neuvostolii­tolla
ei ole mitään Polariksen ver­taista.
Monet sotilaalliset asiantun­tijat
ovat sitä mieltä, että Polaris
on suurin menestys, mitä kumpi­kaan
puoli on saanut aikaan nykyi­sessä
kylmässä sodassa.
— Mikäli neuvostojohtajat pitä­vät
arvossa vain voimaa^ niin tämä
NATO:n lujittaminen tulee vain
edistämään parempaa ymmärtämys­tä
vastustajien kesken lehti arveli.
nlsteri Hnuhtsbev vertasi perMn»
talnar ' ainertkkalatofen ionkboien
mhettttiiklsttt Thainuulian Konan
Bodan albniuu
NeuvostoUldm Sofian tonriähe-tyslön.
vastaanotolla nlkotnaalaisU«
Ie lebtlmlebllle antamassaan laa-,
sannossa." Hnisbtshev .-sanoi: -r
Olen yllättynyt tavasta, Jt^Ia ame«
rikkalals^t dfat / sydksyneet tbal-maalalste^
aslqJdeii v^rfcköoV 'os
kerr^ Joutnn tilUaisMn vetUoon,
:nlin:sleltä on; valkeata selviytyä
Jälleen ulos.! Maistetaanhaxibmiten
helliostl be läMivät Koreaan, ja.
kalteriUnKorcj^^^Jilttu.^testt.kol­me
vuotta. Sota ievbif Koreaan he­ti,
kun amerikkalaiset iimaantui-
Canadalaisia
teollisuusmiehiä
Suomessa
H e l s i n k L— Canadalaisia paperi-insinöörejä
on parhaillaan Suomes­sa
tutustumassa paperiteollisuuden
viime aikaiseen kehitykseen. Vie-railuryhmä
on suuruudeltaan 19
henkeä, jotka viikon ajan retkeile­vät
teollisuuslaitoksiin tutustuen.
Canadalaiset kuuluvat Canadiaji
Pulp and Paper Association teknil­liseen
jaostoon, joka on tänä ke­väänä
järjestänyt jäsenilleen laa­jan
Euroopan retkeilyn. Matkan
viimeisenä kohteena on nyt Suomi,
jossa vieraat ovat tk. 28 päivään
saakka.
takin demagogisia lupauksia ja
toisaalla on valmiina käyttä­mään
entistä avonaisempaa
luokkavaltaa suurpääoman sy­väksi.
ÄLKÄÄMME HAASKATKO
ÄÄNTÄMME
. Vanhojen puolueiden vasta­ehdokkaana
ei siis ole niiden
vasikka, Social Credit, vaan
kaikista suurpääoman puo­lueista
eroaminen ja työväen-ehdokkaiden
puolesta äänestä­minen.
Jokainen suurpääoman
puolueelle mukaanlukien So­cial
Creditille, annettu ääni
menee hukkaan sittenkin, vaik­ka
sattuisi niin, että äänestetty
tulisi valituksi.
Kansakunnan etujen puoles­ta,
yksityiskansalaisten ja val­tiomme
yhteisten etujen puo­lesta
toimivat kaikki kansalai­set,
jotka äänestävät työväen­liikkeen
nimittämiä miehiä-ja
naisia —-ja se pätee sittenkin,
vaikka -Tiämä työ väenehdok-kaat
eivät tulisi tällä kertaa
valituksi enemmistöpuolueek-si.
• • • • • • •
Tämä tarkoittaa lyhyestisa-noen
Uuden; demokraattisen
puolueen ehdokkaiden kannat­tamista
ja niiden puolesta ää­nestämistä
kautta maan — joi­takin
harvoja yksityistapauk­sia
lukuunottamatta, kuten esi­merkiksi
Port Arthurissa, mis­sä
Uuden demokraattisen puo­lueen
eh/dokkaana on toronto-laisen
torylehden pakinoitsija
jota ei voida ohjelmansa perus­teella
muista vanhojen puo­lueiden
ehdokkaista mitenkään
erottaa.
Ylioppilaita vainon
kohteena Portugalissa
Lissabon. — Poliisi pidätti lauan­taina
149 ylioppilasta, jotka olivat
sulkeutuneet Coimbran yliopiston
ylioppilasjärjestön päämajaan noin
180 km päähän Lissabonista poh­joiseen,
Lissaboniin saapuneiden
tietojen mukaan .
Suurin osa ylioppilaista vapautet­tiin
kuitenkin myöhemmin ja asi­oista
hyvin perillä olevista lähteis­tä
sanottiin, että ainoastaan 38 on
edelleen pidätettynä.
Ylioppilaat sulkeutuivat raken­nukseen
perjantai-iltana vastalau­seena
sen johdosta, että hallitus oli
kieltänyt 'ylioppilaiden päivän"
vieton.
Oj>etusministenö on lakkauttanut
sekä Lissabonin että Coimbran yli­opistojen
ylioppilasjärje-stöjen toi­meenpanevat
elimet sillä perusteel­la,
että kokousten pitäminen on ju-,
listettu laittomiksi;
Opetusministeriö teki päätöksen­sä
Lissabonissa sattuneiden mella­koiden
jälkeen joissa tuhatkunta
ylioppilasta pidätettiin.
Lissabonissa ylioppilaat kerään­tyivät
yliopiston, historialliskielitie-teellisen
tiedekunnan edustalle,
jossa he esittivät minuutin hiljai­suudella
myötätuntonsa Coimbran
yliopiston opiskelijoita kohtaan.
Hallitus kielsi "ylioppilaiden päi­vän"
vieton sen "kumouksellisen
luonteen" johdosta.
Neljä henkilöä sai surmansa jii
85 loukkaantui Lissabonissa ja
Oportossa toukokuun 1 ja 16 pnä
sekä Aljustrelin kaivoskaupungissa
huhtikuun 29, pnä sattuneissa mel­lakoissa.
Salaisissa lentolehtisissä on va­rotettu
uusista mielenosoituksista
toukokuun 28. pnä. Portugalin hal­lituksen
muodostamiseen johtaneen
vallankumouksen 36 vuosipäivänä.
Opetusministeriön lauantaina an­tamassa
julkilausumassa sanottiin,
että ylioppilaiden "uppiniskaisuus"
on nyt saanut sellaiset mittasuhteet,
että siitä on tehtävä loppu.
Samalla ministeriö ilmoitti ase­tuksesta,
jonka mukaan opetusmi­nisterillä
on valtuudet ryhtyä ran­gaistustoimenpiteisiin
jokaisessa
ministeriön alaisessa laitok.scs.cn
opiskelevaa henkilöä vastaan.
Hallitus toivoo, että akateemiset
viranomaiset pystyisivät ylläpitä­mään
kuria yliopistoissa, mutta tar­peen
vaatiessa, on turvauduttava
turvallisuusjoukkojen apuun, sa­nottiin
julkilausumassa.
Tokion ylioppilaat
taistelevat
Tokio. — Poliisi kutsuttiin lauan­taiaamuna
Meijln yliopistoon va­pauttamaan
viittä henkilökunnan Jä­sentä,
joita yloppilasjoukko oli pitä­nyt
vankina koko yön.
16 ylioppilasta pidätettiin. Tämä
oli jo kolmas tällainen välikohtaus
Tokion yliopistossa yhden kuukau­den
aikana.
Tässä tapauksessa yllopi5llaat
ryhtyivät mielenosoitukseen vastus­taen
kurinpidollisia toimenpiteitä,
joihin oli ryhdytty ka.hta heidän liit­tonsa
virkailijaa vastaan.
Tilatkaa Vanaus!
Tulella leikkimistä,
sanoo Pravda
Laosin asiasta
Moskova. >-> Pravdan sunnun­tain
numerossa esiintyneessä kir­joituksessa
leimattiin Yhdysvalto^
jen joukkojen sijoittaminen Thai-maahan
vaaralliseksi tulella leik­kimiseksi
Laosissa,
Lehdessä julkaistussa kommen­tissa
sanottiin että amerikkalaiset
loukot "odottavat yhdessä Thai­maan
armeijan kanssa määräystä
aloittaa sota Laosin kuningaskun­nasta".
"Tällaiset Yhdysvaltojen taholta
»uoritetut toimenpiteet ovat omiaan
laajentamaan sotilaallista selkkaubr
a sekä lisäämään sodan vaaraa, ei
yksinomaan Laosin rajaseuduilla,
vaan koko kaakkois-Aasiassa",v sa­nottiin
kirjoituksessa edelleen.
'Tässä tapauksessa Yhdysvalto-ien
sotilaallinen puuttuminen Lao­sin
asioihin muuttuu kollektiivisek­si
interventioksi ja johtaa väistä­mättömästi
vastatoimenpiteisiin toi­selta
taholta", sanottiin.
Vientiane. — Paksesta, etelä-Lao­sista
Vientianeen saapuneissa uu­tisissa
sanottiin, että kolmisensataa
Yhdysvaltojen laivaston sotilasta
ali saapunut kaupunkiin lentoteitse
sunnuntaina.
Yhdysvaltojen, suurlähetystön e-dustaja
kiisti myöhemmin tiedon
sanoen, että Laosissa, ei ole ainoa­takaan
amerikkalaista laivastonso-tilasta.
Washingtonissa sanoi eräs puolus­tusministeriön
edustaja, että uuti­nen
laivastonsotilaiden saapumises­ta
lentoteitse Lao.siin oli perätön.
; JBfäs lehtlffll» ky^i Hmhtaheva-
USiuSkolko tiifflft Idinalalsten puuttu­van
iutfpihitt Thaimaan fcysymyks^
konia he olivat tehneet sen'Ko­reassakin.
Hrushtshev vastasi ttmnetulla .^-^
vallaan: — En usko mitään. Olen
kuin hevosmies, Jolla on hevonen, j a
hevosella on suuri pä|. $wirl jfii
ajattelee h e i j c ^ l ^ i e n piudestä.'
:. Viitaten amerlkkalaistöi toimenpi­teisiin
.Thaimaassa;
k o i : : — ' Miksi luulette i ^ i d ^ cdeiiä;
siellä? Pelatakseen golfia? He ovajt
meniieet sinne a s t e e n ; : Ja: he jia!;
luavat käyttää aseitaan. He haltäivät
ampua j a ihmisetl Joita aminutaan,
tulevat ^ampiunaan takaisin. ^
Neuvostoliiton pääministeri kertoi
ä&ovansa pitää radio- j a tv-puheen
muutama päivä sen Jälkeen, kun hän
oli palannut Moskovaan. Ehkä
tiistaina, hän sanoi. ,
Virallisessa puheessaan vastaan-otoUa.
Jossa oU noin 1,000 henkii»;
Hnuihtshev sanoi; [ettei kapitalistisesi
sa maailmassa ollut mitään .tasa*
arvoisuutta pienten Ja suurten mai­den
välillä. Sitä vastoin sosialistlsis-
&a maissa kaikki olivat samanarvoi­sia.
' •
SITÄ mmmmmmm
JA
TÄTÄ
HÄNEN TOIVOMUKSENSA^ :
"Ne viisaat miehet väittävät, et­tä
luonnossa ei mikään bäviä", sa­noi
tyttö isälleen.
"Haluaisin tietää sellaiselta vii­saalta,
missä on: rahakukkaroni,
jonka kadotin kolme kuukautta s iU
ten."
NAURUN SYY
Kaksi senaattoria — Smith ja
Jones — käveli pääkaupungin
kadulla . kuumana kesäpäivänä.
Smith oli aivan sikamaisen lihava;
kun sitä vastoin, Jones o l i laiha.
Heidän kävellessään sanoo Smitfa
äkkiä Jonesille:
"Näitkös kuinka kauniisti tuo
nainen hymyili minulle?"
"Mitä tuo nyt sitten on", vas­tasi
Jones. " K u n minä näin siifut'
ensikerran, nauroin aivan ääneen." -
Stroiitium-90
määrä lisääntynyt
Tanskassa 50 pros. •
Kööpenliamina. — T a n s k a n ter-veydenholtovlranomalset
ovat val­mistaneet
selostuksen ilman radioak­tiivisuudesta
huhtikuun aikana. Se­lostuksen
mukaan on halkaisutuot-telden
ja strontlum-90 määrä noussut
huomattavasti. Halkalsutuotteiden
keskimäärä Ilmassa huhtikuun. aika­na
öll ,3% sallitusta määrästä ja
strontium-90 keskimäärä 0 6%.:.
Ma.'iliskuussa vastaavat luvut oli­vat
2 ja 0.3.
SOPIVA AIKA
"Eikö laitetakin se kesävieraiden'
ilmotus lehteen nyt muijaseni", sa-^
hoi farmari Heikkilä vaimolleen.
^ TARVITSI RAHAA '" :v
Taru kertoo, että kun irlantiiai-nen
taivaaseen päästyään joutui
juttusille pyhän Pietarm kanssa,
kertoi tämä taivaan tapoja uudelle.'
tulokkaalle. ~
" W e i l . Finnegan, täällä taivaassa ^
me 'pidämme miljoonaa vuotta mi­nuuttina
j a miljonaa dollaria s^q?
tin arvoisena."
^'Vain hiin", tuumi Finnegäh
miettiväisenä. "Kuules Pietari, l a l .
naa minulle senttiminuutin ajaksi>.
minulla on kova rahan tarve."
"Odota minuutti", vastasi Pie­tari.
; Pxofessorl: "Neiti De Mure, mitä
tarkoittaa L X X ?"
NeJtl De Mure: ''Love and kisses"
irakkautta Ja suuteloita).
PÄIVÄN PAKINA
Wällärin "katiskastakin" sananen
Näyttää siltä, että oman henkilö-kohiaisen
mielljohteensa hyväksi
omalaatuisen "poliittisen lakon" Jär­jestäneellä
Suomen merimiesunionin
pomolla, Nnlo Wällärlllä, on äänen­kannattaja
tälläkin puolen rapakon,
j Lakkoja j a erikoisesti poliittisia
lakkoja yleisesti vastustava Toron­tossa
ilmestyvä Vapaa Sana Julkaisi
lauantaisen numeronsa toimltuspals-talla
"Hesan" toimitusklrjoltuksen
asiasta Ja vaikka "Hesakin" puhuu
"kasvojen pelastamisesta" Ja sanoo,
että Wällärln lakosta oli "pelkkää
vahinkoa", niin Vapaa Sana määrit­teli^
alkupuheessaan Niilolle myön­teisen
kantansa näin:
"Kiiten äskettäin uutiset kertoivat,
ryhtyivät Suomen ^ merimiesten unlon
jäsenet Ja satamatyöläiset vastalau-selajckoon
sen vuoksi, kun pääminis­teri
Karjalaisen hallitus oli sivuut­tanut
kansainvälisen työjärjestön
(ILO) yleiskokoukseen nimitetystä
edustajistosta kokonaan Suomen
Ammattijärjestöjen edustuksen, n i ­mittäen
sensijaan kokonaista kolme
edustaja skogllalsten j a kommunis­tien
hallinnassa olevasta SAK:sta.
Tämä.miltel viikon kestänyt ihniliek-klln
puhjennut riita lopuksi sovit­tiin
. , . että Suomen Ammattijär­jestö
sai edustajan mukaan ILOm
y'6lskokoukseen Geneveen . .
Voi olla niin. ettei ^ Vapaa Sana
tiedä mistä se puhuul sillä tuskin
mikään lehti voi noin monta vir-^
heellistä Liusuntoa sijoittaa yhteen
pieneen kirjoituspätkään. ^
Lakkoa eivät tiettävästi järjestä­neet
sen paremmin satamatyöläiset
kuin merimlehetkään, kuten Vapaa
Sana välttää, vaan Niilo Wällärl, jo­ka
kukkoilee Isäntänä merimiesunio­nissa,
missä jäsenillä el ole mitään
sananvaltaa Likkopuuhista puhut­taessa.
Suomen Ammattijärjestö on
vain pieni johtaja järjestö Joka erosi
sosdem. puolueen määräyksen vuok­si
Suomen työkansan enemmistöä
edustavasta SAK:5ta. Ja tätä lakkoa
el Illoin lopetettu siten, että Wällä-r
l olisi saanut voiton, eli "edustajan­sa*'
Geneveen Ja ILOn kokoukseen.
Wälläri j a hänen kuppikuntansa sai
sinne vain "seuraajan" kuten "Hesa­k
i n " sanoo—- j a sitä seuraajan palk­kaa
tarjottiin SAJ:lle Jo ennen, ja
ilman poliittista lakkoa!
J^uttä koska Wällärin "katiskasta"
on julkaistu poliittisesti patamustan
sanom.alehtlkuninkaan Erkon eli "He­san"
lausunto, niin me puolestamme
otamme vapauden julkaista Suomen
eniten leviävän työväenlehden Kan­san
Uutisten pakinapalstalta, saksi­mamme
"Taavetin" kirjoituksen, Jos­ta
näkyy että Wällärln ja hänen tä­käläisen
äänenkannattajansa "ilo on
kallista" Iloa ennenkaikkea Suomen
merimlehllle. Siis "Taavetin" kynäs­tä:
ILO vallitsee varmiaan nykyisin
Merlmles-Unionin ja SAJn johto­miesten
keskuudessa, a Inakln yksi
heistä on varmaan hyvin iloinen. Tä­mä
yksi kaveri kun pääsee Sveitsiin,
Geneven kaupunkiin Merlmles-Unlo-nln
kustannuksella. Genevessä hän
- v o i _ mennä seuraamaan vaikkapa
Kansainvälisen Työjärjestön (ILO)
konferenssia: Puhua hän ei luonnol­lisestikaan
'konferenssissa saa eikä
tehdä esityksiäkään, jottei, joutuisi
asiaankuulumattomana heitetyksi
ulos, mutta onhan se jotakin, kun
pääsee katsomaankin . . .
Kallllnpuoleista tämä Merimies-
Unlor.ln ja SAJn yhteisen huomioit­sijan
Ilo kuitenkin on. Sanovat sen
tulleen maksamaan useampia kym-^
meniä miljoonia markkoja eli sellai­sen
summan, >Joila Geneveen olisi
voitu lähettää kokonainen SAJn val­tuuskunta
sen yhden heppulin ase­mesta..-
:•
Mutta eipä tämä ole ensimmäinen
kerta; kun kaikkivaltiaana itseään
pitävä Merlmies-rUnionln pidieenjoh­taja
panee unionin jäsenet sellaisiin
touhulhln, joista ei palkka kohoa eir
vätkä sosiaaliset edut levene. Nytkin
pantiin laivat seisomaan satainlssa
Ja yritettiin lopettaa satamien pur­kaus-
Ja lastaustyötkln vilmekslmai-;
nitussa kuitenkaan onnistumatta. J a
kalkki vain sen-^vuoksi, että aikaan­saataisiin
sama tulos, joka olisi ^ol­lut
aikaansaatavissa ilman tuollaista
meluakin.
HäUitus nlmlttäln^-valltsl äsket­täin
valtuuskunnan Kansainvälisen
Työjärjestön konferenssiin Ja nime­si
siihen edustajat ja näiden neu­vonantajat
maan edustav^mlsta
ammatillisista järjestöistä, joiden
joukkoon SAJ. ja sen jäsenjärjestö
MerimiesrUnlonl eivät kuulu. SAJUe
esieettiln huomioitsijan: lähettämistä,
jotta tällekin porukalle olisi aikaan­saatu
jotakin iloa. .
Mutta Nlllo Wälläri el tyytynyt tä-hän.
vaan komensi lakon. Hänen piti
saada SAJn puolesta mukaan aivan
olkea edustaja. Merimiehet Ihmette­livät,
luotsit kummastelivat j a sata­matyöläiset
. kiroilivat. Heiltä el ky­sytty
mlellpldetä, heille el luvattu
mitään palkka- tai sosiaalisia etuja,
mutia lakkoon vain olisi pitänyt läh­teä
. . .
Aikansa touhu, kestikin, kunnes
Wälläri huomasi, että nyt on parasta
ottaa;^lusikka kauniiseen käteen. J a
niin tehtUn kokoomuslaisen ndniste-rin,
VViherheimon kanssa Juhlallisen
tuntuinen päätös, että Merimies­unioni
voi lähettää omalla kustan­nuksellaan
huomioitsijan ILOn .kon­ferenssiin.
Tuoll^hien huomioitsija
olisi päässyt kyllä mukaan ilman
lakkoa ja ilman sen juhlallista päät­tämistä,
mutta täytyyhän VTällärin
koettaa säilyttää kasvonsa Ja saada
näytellä suurta voittajaa, olipa s i i ­hen
aihetta tai ei.
Paikkojen, sosiaalisten etujen Ja
poliittisen oikeudenmukaisuuden
puolesta taistelevien työläisten Jouk-kotoimlnta
on oikeastaan pyhä. Noi­den
päämäärien" puolesta käytävä
lakkotaistelu on mielestämme sellai­nen,
Jolle Jokaisen rehellisen ihmi­sen
on annettava tuki Ja tunnustus.
Mutta WäUärin .viimehien lakko el
kiylla sovi noiden tutmusten puittei­siin.
Se oli toimintaa, jöUa ei p y r l t - j
ty palkkatyöläisten asioiden paran-r
tämiseen enempää w>taloudellisessa
kuin poliittisessakaan mielessä. K y ­symys
> taisi olla vain yrityksestä, Jol­la
eräät alemmuu^ompleksia pote­vat
ammattiyhdistysjohtajat yritti­vät
näyttää olevansa • olemassa. T u ­loksena
oli kultenkhi kompleksin
edelleen syventyminen. . —
Työtaistelu on tapahtuma. Jota el
sentään pitäisi käyttää joidenkin am­mattiyhdistysjohtajina
itseään pltä^
vien mielen ylentämisyrityksihi. '
. . . . :
Mitä' ylläolevaan lisätään, se o n .
oikeastaan pahasta. Todettakoon
kulteinkin tämä: S A K : n pihribi kuu­luu
230.000 työntekijää. T V K : n 120.-
000 ^ mutta S A J : n Jäsenmäärä, Jo­hon
Wäl]ärin unioni kuuluu, Jää
noin 4S.000 vaiheille. Tämän luulisi
selvittävän kenelle kuuluvat ammat-ti:^
hdiStyslllkkeen kansainväliset
edustusoikeudet. Suomessa.
— Känsäkoura.