Vapaus, January 7, 1965

              Sivu 2 Torstaina, tammik. 7 p. — Thursday, Jan. 7, 1965
VAPAUS I N D E P E N D E N T L A B G R O R G AN
O F F I N N I S H C A N A D I A NS
EstabliShcd Nov. 6, 1917 // 1 L I B E R T Y 1
E D I T O R V V . E K L U N D ; MANAGER-. E. S U K S I
T E L E P H O N E : O K F I C E A N D E D I T O R I A L C 7 4 . 4 2 04
Publi:hed thricD weeklv: Tiipsdays. Thurcdiiys and Saturdays by Vapaus
Publishing Co. Limited,' 100-102 Elm St. We.st. Sudbui-j-, Ontario, Canada,
Mailing Addrcss: Bo?i 69
Advertising r.-.tes upon application. translatiqn five of charge.
Authorizoä as second class mail by the Post Office Department, OttiuvaV
;nid Cor payment of pcstage i n ca.sh.'
i M e m b e r 6< t h e ' 'CANADIAN LANGUAGE-RRESS
TILAUSHI?JNAT:
i i "
Canadassa: l vk. $9.00. 6 kk. $4.75;
3 kk. 2.75
USA:-.sa 1 vk. $10 00. 6 kk. $5.25
SuomcFsa: 1 v i . 10.50. 6 kk. 5.75
SYNTYMÄ­PÄIVIÄ
Kalle Kauppinen. Naini'Centre, j
_Ont..Jäy.ttääJjiiKUitaina, tammikuun j
l9 pnä 72 vuotta. !
Yhdymme .sukulaisten ja tulta-!
|Vain onnentoivotuksiin. : j
NL JATKAA AKTIIVISTA TYÖTÄ R A U H A K HYVÄKSI
Asevarustelun ehkäisyn tarvetta korostivat
eri maiden johtajat tervehdyksissään
Eroaako Indonesia YKrsta?
-Afrikan Quisling" ja vaalit
Viime lauantaina saapui YKn päämajasta Ne\v^^-kista
yllättäen tieto, että Indoffesia aikoo erota YKn jäsenyydestä
protestiksi siitä, kun Malesia tuli valituksi Turvallisuusneu­voston
jäseneksi.
Näitä rivejä kirjoitettaessa (tiistaina) ei ole vielä aivan
varmaa, tuleeko Indonesia näin menettelemään. Mutta selvää
on, että Y K on tässä yhteydessä vakavan ratkaisun, ellei val­lan
kriisin edessä. Asiasta saadut uutistiedot kertovat Indo­nesian
YK-valtuuskunnan ilmoittaneen YKj? pääsihteeri U
Thantille ja myös yleiskokouksen puheenjohtajalle Alex
Quaisön-Sackeylle, että Indonesia aikoo erota tästä maail­manjärjestöstä.
Kaikesta päättäen näyttää kuitenkin siltä,
että ilmoitus tehtiin joulukuun 31 pnä puhelimitse ja että
virallista erokirjettä ei vielä esitetty.
- Asia on kuitenkin siksi vakava, eitä Virsiin-saarella lo­mailemassa
ollut pääsihteeri U Thant lähetti jo perjantaina
Indonesian presidentti Sukarnollc sanoman jossa pyydetään
harita peruuttamaan tämän eroamispäätöksen.
Toisaalta on kuitenkin kuvaavaa, että Indonesian sano­malehdistä)
on antanut miltei yksituumai.sen kannatuksensa
tälle eroamispäätuk.sclle. Esimerkiksi enj,'lönninkielinen In­donesian
Herald, joka u.sein esittää ulkoministeriön näkö­kohtia,
sanoi YKsta eroamisen tuovan mukanaan joukon etui­suuksia.
"Tämä mc.rki1.scc myös sitä. että Indonesia vapautuu kai­kista
YKssa tekemistään sitoumuksista. Kansanäänestys Liin-si-
Irianissa on yksi näistä sitoumuksista", kirjoitti mainittu
lehti.
Kun Indonesia otti valvontaansa Länsi-Irianin. entisen
Hollannin Uuden Guinean, silloin päätettiin, että. alueella
pannaan toimeen kansanäänestys tarkoituk.sena antaa papua- :
laisille itsemääräämisoikeus vuoden 1969 loppuun mennessä.
Joissakin diplomaattipiirei.sä on esitetty huolestuneita lau-
; .santoja siitä, että Indonesian eroaminen maailmanjärjestöstä
saattaa,edustaa jonkinlaista puolivirallista vahvistusta sillc;
että Indonesian hallitus aikoo murskata Malesian nyt alka­neen
vuoden aikana.
Toisaaltaon uutisticdoi.s.sa huhuiltu, eitä rajakahakoila
on Malesian rajoilla lisääntynyt. En.^lannin hallitus on myös
virallisesti ilmoittanut, että se vahvistaa asevoimiaan Male- •
; siassa.:
Canadan ulkoministeri Paul Martin • on liittynyt YKn
pääsiiitecri U Thantin pyyntöön, että Indonesia harkitsisi: uu­delleen
tätä päätöstä. Täten menetelle.s.säiin mr. Martin hyl­käsi
.sisar-donriinionin cli Malesian hallituksen asiasta juikiv
s c s t i e s i t t ä m ä n ''terve menoa pois" kannan.
Tapahtumien taustaa yksityiskohtaisemjnintuntt^maUa,
ja .huomioiden vielä senkin, että Indonesialla on syytä pitää
Malesiaa jonkinlaisena imperialismin astinlautana rajoillaan,
meidän lehtemme liittyy niihin hyvää tarkoittaviin canada-laisiin.
jotka toivovat ulkoministeri Martinin lailla, että Indo­nesian
hallitus harkitsisi eroamispäätöstään uudolleen: Ilman
muuta on selvää, ettei YK ole, eikä voikaan olla sen parem­min
mikään "pyhäkoulu" kuin muutoinkaan kaikista "pa­heista
viaton" laitos. Multa kaikista heikkouksistaan ja puut­teellisuuksistaan
huolimatta se on kuitenkin ainoa maailman­järjestö,
mi.ssä maailman kiistakysymyksestä voidaan keskus­tella
ja keskustelujen perusteella sopia. Kaikki se, mikä hei­kentää
edistyksellisiä voimia YKssa, auttaa joko välillisesti
tai välittömästi taantumusvoimia yleensä ja erikoisesti so­danlietsojia.
Tältä pohjalta asiaa katsoen, ja huolimatta lainkaan mitä
todellisia tai oletettuja "etui.suuksia" siitä o<lotetaan, Indone­sian
eroamisuhkan toteuttaminen heikentäisi osaltaan rauhan
jaiCdistyksen voimia yleensä ja siinä yhteydessä myös Indo­nesian
omaa asemaa.
Täysivaltaisena ja arvossapidettynä jäsenmaana Indone­sialla
on luonnollisesti täysi oikeus suhtautua purevankin ar-votilelovasti
Malesian valintaan. Mutta millään maalla. Indo­nesia
mukaanluettuna, ei ole historian täs.sä vaiheessa mi­tään
hyötyä, vaan piiäasia.s.sa vahinkoa ja vaaroja YKn hei-kCTitämi.
seslä—- ja sen jäsenyydestä eroamisella ei suinkaan
lujiteta tätä maailmanjärjestöä.
Moskova. — (KU—Kauppila)
Tulkoon uudesta vuodesta sosialis­tisten
maiden ystävyyden lujittur
misen ja rauhan, vapauden ja
edistyksen puolesta imperialis­mia^
kolonialismia ja aggressiota
vastaan taistelevien voimien tii­vistymisen
ja rauhnn ja kansojen
turvallisuuden lujittumisen vuosi,
sanotaan NKP:n Keskuskomitean,
korkeimman neuvoston puhemie­histön
ja neuvostohallituksen uu­den
vuoden tervehdyksessä, joka
luettiin puolen yön aikaan ^Neu-T
vostoliiton radiossa ja televisios­sa
ja joka on jjcrjantaina julkais­tu
jokaisessa Neuvostoliiton leh­dessä.
.
Tervehdyksessä luonnehditaan
kjUunut,„,vuosi neuvostoyhteiskun­nan
menestyksellisen kehityksen •
vuodeksi, jolloin sitkeästi taistel­tiin
vaikeuksien voittamiseksi ja
saavutettiin erinomaisia tuloksia
niin maassa kuin. avaruudessakin,
tuotannossa tieteen ja kulttuurin
aloilla.
Vuosi mcrkit.si iViyös aktiivista
taistelua ranhan. vapauden, kansat-jinlä
kuupan ulalla olisi lopetetta­va.
Ulbricht ehdotti myö-s perustet­tavaksi
kauppa-, kuljetus-, talous- ja
lakivaliokuntia, jotka toimisivat ta­savertaisin
oikeuksir. kummassakin
maassa. •
Suomen tasavallan
^ In
söllfaskäsky
! Helsinki. ' : _
i Puolu.stusiaitok.sen ja rajavartio-
: !aitok.sen henkilökunnalle^
i Kiitän TeittKviiodcn 1964 aikana
: .suorittamastaruKT . palveluksesta
' maan hyväksi;
I Mielihyvällä voiniine\panna mer-
;kilie. että kan.sainvälinen elämä on
! myös killuneena vuonna ollut sovin-i
nollisempad kuin monina muina
i menneinä vuosina. Hartaasti toivom-jme,
että rauha maailmas.sa yhä In- ^ iisen riippumattomuuden ja ihmis-
' jittnisi ja että kaikki kansat pääsi- kunnan sosiaali.sen edistyksen puo-
;<ivät nauttimaan Sen siunauksista. Iestä Neuvo.stoihmi.'?et voivat olla
Kiitollisin mielin toteamme että tyytyväisiä vuoden 1964 yhteenve-c^
massamaassamnje hyvät edellytyjt- töihin, sanotaan lausunnossa ja esi-iyct
rauhanomaiselle rakennustvölle 'etään leivehdys Neuvostoliiton eri li»» ja puolustuk.sen alalla Ransk:i
Lujitamme suhteita
Itä^Euroopan maihin
Pariisi. — Edistämme Länsi-
, Euroopan liiton pyrkimyksiä ja
avustamme keliitysmäita huomat­tavin
summin. Olemme soligtlTect
ystävällisiä suhteita tulevaisuuden
maanosaan, latinalaiseen Amerik­kaan,
olemme solmineet, uudel­leen
suhteet Kiinaan, ja lisäämme.
suhfeitamme Itä-Knroopan maihin
.sitä mukaa~kuin niiden sisäinen ke­hitys
lähestyy rauhaa, totesi Rans­kan
presidentti de Claulle uuden
vuoden puheessaan Ranskan kan­salle...
sähkeessä omaiia Qsultaai) pyrki­vänsä
vahvistamaan Ruoskan ja Sak­san
välistä yhteistoimintaa vuoiina
1965.
Paavin vetoomus
rauhan puolesta
Vatikaani. — Paavi Paavali esit­ti
uudenvuodenpäivänä vetoomuk­sen
maailmanrauhan puolesta:
kohdistaen sen varsinkin niille
alueille, missä kiistat ja veren­vuodatus
jatkuvat.
.lääiji suunnalla. Tämä on rj^bkaiseva
iöteamiis.
Maapime suuriminat vaikeudet
ovat olleet valtion taloud.en tasapai­nottomuus
ja työttömyydien pysymi­nen
korkeana parantuneista suhdan;
teista huoiimalta.
Muuten on taloudellinen kehitys
ollut vireätä ennen muuta teollisuu­dessa.
Vientiteollisuutemme, varsin­kin
puunjalostusteollisuus, on elä­nyt
korkeasuhdannetta. Vienti on
kohonneet: ennätyslukuihin. Multa,
tuonti on lisäytynyt vieläkin nope-
Paavi puhui i'yhhn Pietailh W osaltaan on vaikutti-
•ille kokoontuneille useille luhan-'"'^» Efta maiden kiiLslynyt kilpailu.
KiHi^n yuo$pivä
sokerjsä|irieH(eissä
Havanna. --;'!NeuvostoliittolaiiBia
panssarivaunuj{Jt^ ja lentokone;!^,
myös uusia tiedustelukoneita, näh­tiin
viime lauantaina Havannassa
Kuuban vallankumouksen kuusivuo-tispäivän
jjRidosta järjestetyssä val­tavassa
sotilaspurautissa. . '-r^-'"
- Uud<!ntyyppiset tiedustelukoneqt
lensivät kaupungin yli kolmen
neen muodo.stcImina. Tällaisia kip'"
neita ei ole aikaisemmin nähty Kyt^tVi
ba.ssa. Ensimmäisen kerran esitteil­lä
oli myös ncuvostoliittolaiOfin'
panssarivaunu, • jonka saranoilla
kääntyvässä tornissa oli kaksi tyk-on
kiä.
, ... . ... . . . . , Paianti.ssa nähtiin edelleen usei-i©
niin-haurasta j a k y m m e n i ä maa.sla..maahan Ja <
sille pyhiinvaeliajilU työhuon(!i-risa i Työtä kolimaislerT tuolteidpn kulu-ikkuhaHtJi.
~- Jtuk.sen lisäämi.s;eksi on tehostettava
Hän .sanoi -toivovansa -maailman- «'a'l<'ssa: kan.salai.spiukeissa. — Maa-rauhaa,
joka~ on niin haurasta ja . _ I
haavoittuvaa, niin .ul«,tt«a ja Hkot-' «'•«i^^jL^.y^'!^""^^ ™"f f ^ maasta ilmaan lähetettäviä-rakette-
Itua mutta kuitenkflMjiitT-Rm/othTa--pohjo.sosi.ssa, ennen muuta I oh: . raketteja. •
i ja t;rri)eellisla. • ' " r " " " " J « h a 'a aiheutti i p^^^^^^^^ pj^,, castro otti vas-
I Varsinkin hän kehotti rauhaan '"«Jnetyksia. - Metsakaupat
niillä alueilla, mi.ssä 'veli yhä ot-''ähl'väl syksyllä hitaasti käyntiin.
; laa veljen henjj-jn. missä ihmi.sver- O" vaikeuttan-jt työllisyyden
la yhji vuodatetaan, mi.ssä .sorto, \
— Vuonna 196') r<eidän on e d e l - i « o » " Vhä katsotaan järjes- Hallitus ei ole voinut eikä voi lu­teen
jatkettava työMimme maamme 'Vk.sen ja rauhan takeiksi." /-'uta kenellekään uu?ia etuja,
sisäiseksi kehittämiieksi ja riippu-' ^'än toivoi^ maailiran johtohenki- Valtion talouden ta.sapaino on pa-
•naftoinuutemme t u i v a a m i . s e k s i . : J " i''*^'*'*^" mielipiteen muok- »autettava noudattiimalla tiukkaa
Hanska ei pyri määräämään ketään ) kaJ«iien kuulevan tämän vetoomuk- säästäväisyyttä . . .
:nutta .se*haluaa it.se: määrätä omista i*'*^"-
asioistaan, presidentti .sanoi. I
Kulunut vuosi on osoittanut, ja ^ Pääministeri
'ilklinut vuosi tulee vahvistamaan,; Virolaisen uudcil
että politiikan, talouselämän, valuu- vuodcn lausunto
jovat py.syneet y l i kuluneen vuoden.
I Myös ilahduttavia tuloksia on .saatu,
.muuta yhä parempia lulok.sia me
i odotamme saavuttavamme tulevai-
I suiide.ssa.
I .Maanpuolustustyö, jota Te omalla
^arallanne teette on .sekin rauhan-
.omaista rakennustyötä. Kehittykööt
puolustuslaitos ja rajavartiolaitos
i yhä vankemmiksi r;:uhan puolusta­jiksi
ja vartijoiksi.
Tietäen, että Te kukin faikalian-
• ne alttiisti palvelette niaata.. toivo­tan
Teille kaikille onnellista uutta
vuotta. — Tasavallan presidentti
: Urho Kekkonen.
väe.slöryhmille, .sosialististen mai­den
kansoille ja koko maailman työ-
'ätekcville.
Festivaali
Algeriassa
Yhdeksäs maailman nuuri.son ja
viioppilaiden fesilvaaii pidetään .AI-
;;er".s.sa en.si ke.sänä heinäkuun 28.
ja elokuun 7. päivän väli.senä aika­na.
Päätös festivaalin ajankohdasta
tehtiin joulukuu.<:sa .Myer^.ssa ko-koontunee.
ssa kansainväli.sen fe.sti-,
vaalikomitean kokouk.ses.sa. joka
»äätti myös festivaalin ohjelma.sta.
o.sanottajainäärästä ja tunnuksesta.
P\'stivaaiin lilkomai.steh osanotta­jien
määräksi vahvistettiin l.^.OOO
henkeä; I.säntäniaan ylioppilas- ja
nuorisotyötä tekevät järje.stöt o.sal-
•istuvat kaikki viralli-sesti festivaa­liin.
Fe.stivaalin tunnuksek.si hyväk-
.••vttiin Maailman nuuri.son ja yliop­pilaiden
!). rauhan, ystävyyden Ja
solidaarisuuden festivaali. Khdotiik^
I '•en tunnuk.sen tästä sanamuodasta
! uli alunperin tehnyt presidentti Ben
»elia .Viheriän kan.-.allisen festivaa­likomitean
perustamisen yhteydes-
, ?ä. Yleisohjelman lisäksi päätti ko­kous
myös festivaalin erikoisalojen
i ohjelmista.
Johnsonin viesti
NLii johtajille
Johnson City. — Vhdysvaltuin
presidentti i.yndoii; Johnson selos­ti
Neuvostoliitolle lähettämässään
uuden vuoden viestissä toimenpi­teitä,
joilla ydinaseiden levittämi­nen
voida.-)n estää. ^'.Saavuttamal­la
edistystä tä.ssä tärkeässä kysy-'
myksefisä hallitukemme voivat
osaltaan lisätä kaikkien kansojen
onnea ja turvallisuutta", sanoi
presidentti. .
Presidentti Johnsonin sanoina
on osoitettu Neuvostoliiton pää­ministerille
Aleksei Kosyginille
ja~ presidentti Anastas Mikojaiiil-
, le. Siinä sanotaan, että "meidän
kaikkien kiireellisimpänä tehtä­vänä
on lujittaa maailman rau-
;•• haa"..
Presidentti lisäsi, että Yhdysval­tain
hallitus ja kan.sa eivät koskaan
jää toiseksi aseidenriisuntaan Ja
vdinaseiden 'iilvontiian. tähtäävissä
; ky.symyksi.ssä. '- •
.Johnson tähdensi Vhdysvailain' ja
.Veuvostoliiton halTitn.s(»'n suurta
velvollisuutta ja Sfinoi: • •.Aseiden
valvonta on erittäin kiireellinen
osia. .Mikään ei voi enemmän vai-hutta.
i ihmiskunnan toiveisiin. Toi­von,
että tulevina ki"ikausina saam­me
aikaan sopimuksia tällä alalla."
Hän .sanoi, että yhdysvaltain ja
.Neuvostoliiton fiilis; rajoitta yilin-a.
seiden levittämistä ia saada aikaan
koko maailman kii-sfttjivä ydinkoe-kieltoV,
.
saavuttanut itsenäisyyden, joka
vlikansalli.smiden. integraation ja
atlantilaLsuiiden vallitse.ssa olisi itse
.isia.s.sa pakottanut meidät tunnus­tamaan
kaikkien tiiiiteman hegemo­nian.
Samalla olemille kuitenkin valmiit
Virolaisen uuden vuoden lausunto
Päättyvän vuoden tärkein sisäpo-1
liittinen tapahtuma oli poliitti.sen'
enemmistöhallituksen muodostami­nen
12. 9. 1964. Se merkitsi poliit-
Msen tilanteen normalisoitumista.
Ulkopoliittinen kehjtys Suomen |
ystävälliseen vhteistoimintaan kaik:''^'''<" «''V^illiM •'^«otui.saa, jatkoi paa­sien
liittolaistemme kanssa. Paran- >"»nistcri. Uusi haPitus on onnistu­misten
.seuiaiik.st.na ovat yhä use- maamme suhteiden hoitami.se.s-
..innial tiinleneel vetoa Hanskaan jj,-^a- Sillä ei ole ollut vaikeuksia mil-meiltä
odotetaan paljon, sanoi de» " " • '
Caulle lopuksi.
Kaikkien suomalaisten on ra­kennettava
tätä maata yhdessä ja
kaikki olemme tasaveroisia. Mei­dän
on siedettävä toisiamme. Vain
neuvottelemalla ja sovittelemalla
voimme alkaneena - vuonna yhtei­set
asiamme hoitaa. Hallitus koh­telee
kaikkia Suomen kansalaisia
oikeudenmukaisesti ja tasapuoli­sesti.
Hallitus pyrkii rehelliseen
ja sovinnolliseen yhteistyöhön
eduskunnassa kaikkien ryhmien
kanssa. Näin hallitus tahtoo omal­ta'osaltaan
tasottaa tietä sisäiselle
rauhalle ja yhteisymmärrykselle
vuonna 1965.
Kn^Hannille uusi
vuosi ratkaiseva
Lontoo. — Englannin pääminis­teri
Harold Wilson sanoi torstai­sessa
uudrn vumlen viestissään
työväenpuolueelle, että alkava
vuosi tulee monilla tavoin muo­dostumaan
ratkaisevaksi Englan­nille.
— Se tuo mukanaan todellisia
mahdollisuuksia läheiseinpien suh­teiden
luotni.seen ir/aailman suuiv
valtojen kesken j;* Yhdistyneiden
kansakuntien rauhaa .säilyttämiseen
; «ähläävän arvovallan lujittamiseen,
iiän sanoi.
!' .Wilson; sanoi edelleen; että ncu-
'vottehit. joita hän tulee käymään
.rnaailinan johtajien 'kan.s.sa, tulevat,
jvarmasti johtamaan molcmminpuQ-i
listcn ong*!imien — erityi.sesti ydin-
•i.seiden leviämisen ehkäisemistä
koskevan kysymyksen — parem-
|)aaii ymmärtäini.s'een ja tasoitta-
TORONTON TYÖVÄELLÄ
OIKEUDESTA TAKAISKU
• , . * ' , ' : . • - '. , . •
Toronto. — Toronton kaupungin- Toronton uinion neuvoston piesi
valtuuston yritykset vahvistaa kau^ deniti. Don .Montgomery, kchoitti
pungin erä.stä sivulakia, mikä an­taisi
ainoastaan uiiion työehtosopi
mnksen alla toimivien uiakoi;sijoi-uen
tehdä iirakk.itarjouksia kaupuii
.^in tie. j.ilkakäytävä, viemäri, ja
vt.sijohtotöi.vsä. on saanut toisen la-
Ka isku n.
Ontarion ylioikeuden tuomari, D.
Morand sääli. e t t ä ^ ; o . sivulaki. |
myöskin kaupunkia vetoamaan pää ^
u/.\sesiä edemmäksi.
• Pii ätns t u n luu perus t ii vii n va n-h;
uineni,Maritilai.seen lakiin mikä
oii tarkoitettu puolustamaan lörde- ;
ja ja maanomistajia yksityisten
henkilö oikeuksia vastaan", hän sa-;
n'6\: v...y' ..• .y.' • ••'
Huomioiden sen lösiseikan, että i
mikä tuli voimaan viime vuoden \ lakimiesten.täytyy:;kuulua lakimies-1
alu.s.sa. on "diskriminoiva ja b i l o n " i >h<lisJykvfcn ennenkuin he voivat;
iaki. Ontarion vetoomusoikeus (On- i harjoittaa ammattiaan, .Montgomeryj
faiio Court of .Appeals) hylkä.si nyt k.vsyi: "Miksi pitäisi työläi.sten olla j
.Toronton kaupungin vetöomukscti' lähemmän suo.sioliise.sti kohdeltuna '
ylioikeuden mainitusta.päätöksestä; mitä. ovat lakimiehet", jotka ov^itj.
1 •velvoitettu kuulumaan oinaar i
. - • " u h j o o V i s a . ' ? ' * V : ''i-
"Ei-iinion urakoitsijat voivat kyl- •
läkin maksaa union taksan ninkai-;
.-iesti, mutta ilman union tuiTaa he
taan paraatin Plaza de la Revolu-i »
eionilla. Oliivinvihreään univor-' '.
muun pukeutuneen pääministerin""'
viere.s.sä seisoivat Kuuban presi-
: dentti Osvaldo Dorticos sekä Neu-_^;
i vo.stoliiton ja Kiinan valtuutetut. •
I Korokkeella olivat myös kansande-
' mokratioiden, u.seiden Afrikanmai'-'-,
den ja länsivaltojen valtuutetut.
Kuuban viranomaiset ilmoittivat "'^
tahtovansa käyttää vallankumous-iuhlaa
hyväkseen robkaistakseen '"
maun sokerintuottaiia ja lupasivat
; hankkia mahdollisimman paljon v a -;
I pauchtoista työvoimaa sokerinvilje- • ••
iyk.sille sekä parantaa kuljetusmah-' • '
;dollisuuksia viljelyksillä. , , ; :^ ""
Alhaiset hinnat maailmanmarkki-noilla
Ja laihu sato Viime vuonna: "
tekivät hallaa maan taloudelle, ja • <
pääministcij Castro varoitti että
Kuuballa on nyt vähemmän varoja
ulkomaisten tarvikkeiden ostamin i#,
^ Vallankumouksen vuosipäivän
tunnu.slaiise "Voitto sokerisaddn'
korjuussa merkitsee voittoa maam-•''
me taloudessa" oli nähtävissä nio-nien
rakennusten julkisivuilla sekJS '•";
•neon-valoin muodostettuna Havan---
nan taivaalla. ' ' "
Viittä.sataa neuvostoliittolaista SQ-' :
keriruoonleikkauskonetta kokeil­laan
parhaillaan Kuubassa ja p ä ä - ";
ministeri Castro on sanonut, että
.iO pros. maan sadosta korjataiiri.''''.'
koneilla. Kuljetu.sta varten maahan '
bn tuotu neuvostoliittolaisia kudr-'" "'•
ma-autoja. '~ " "^^
. l ä r j e s t y n e e t - työläiset ovat; lo;
kauan taistelleet sen periaatteen -
puolesta, että union työvoimalla teh-lävän.
.siis union palkkojen ja asian-:
Polaris-ohjukset
Aasian-vesillä
Moskova. Washington on an-
. tanut uuden- vuoden lahjan Aa­sian
kansoille lähettäniällä Pola-ris-
ohjuksin varustetun sukellus^
veneensä. Aasian rannikolle kir.-,,
joittaa tunnettu ; kommentaattori - .-
E. Aleksejcv.
Tällaisiin toimenpiteisiin Wash--
ingtonin hallitus on i-yhtynyt siilÄ*
•n-nn t .et i uusille toimenniteiUc • ""'haisten turvallisuus- ja työolo- - y " ' i hhuuoolliimmaattttaa ..eettttää mmyyööss aammeerriikkkkaallaaii--
n . voZ a.sei^d^^ -htoiden alaisen oUu ^ri'.^^^"^':^^^^^^^ itselleen on vähitellen käyff.
lehdissä, niin^ ilmeistä on kui­tenkin,
ellei Tshombe saanut
kenraali Charles de Gaullelta
edes lupausta avustuksen saan-;
nista. Mutta vaikka Tshombe;
Ulbricht esitti 7
kohdan suunnitelman
Berliini. — Itä-Saksan puolue­johtaja
\Valter Ulbricht esitti uu­den
vuoden aattona pitämä.ssään
radiopuheessa seitsemän kohtaa
julisti inahtiponti.sesti, e t t ä hän i käsittävän suunnit'-lman molem-menee
"henkilökohtai.sesti" Y-Kn
turvallisuusneuvoston ko­koukseen
puhumaan Stanley-
.'illen solilasoperalion puoles­sa.
min .se i)Ii kuitenkin jo lii-
.<aa lumelle', tai ainakin hänen ;
Laiistamioliilleen, koska .se mat-;
'.ta jäi kaikessa hiljai.suude.ssa;
lekemiittä. • '
Sen jälkeen o n annettu
'/ihjeitä, että Washin.i;ton ja
pien .Saksan valtioiden keskinäis­ten
suhteiden parantamiseksi.
Ensimmäisenä o!i ehdotus kai­ken
varnstelnn lopettamisen mo­lemmin
puolin Saksan jakorajaa,
ja vapautuvat varat tnhsi käyt­tää
sosiaalisiin parannuksiin Ja
opetustoimintaan.
Itä- ja liänsi:Saksaiv välisen kau­pan
kehittämiseksi o l i s i solmittava
Brvssel ovat valmiina heittä-i .sopimus kauppaediistustojen avaa­misesta
vastavuoroisesti kumma.s.sa-kin
maassa ja maiden välinen .syi-
Vieraillessaan jokin aika sitten Helsingissä, Suomen pää­kaupungissa,
YKn pää.sihleeriU Thant vertasi Kongon Moise
Tsiiombea nuorista kiskottavaan sätkyäijään.
! Ja kun samainen Tshombe yritti viime vuonna _mennä
"kttokkavicraana" eli kutsua saamatta Kii^Fossa pidettyyn
A5"ikan maiden yhtenäi.syy.sjärjestön kokouk.seen, niin kor
^kc^sväki suhtautui liäneenjotenkin samalla tavalla koin ter-
Tvejyttään auvostaval ihmiset suhtautuvat vesikauhinseen koi­raan-
hänet lähetettiin ci-haluttuna pois koko-maa.sla. —
• Kaikki tämä tapahtui kuitenkin ennen-Stanleyvillen ope-rajiöta,
minkä jälkeen Tshomben niinestä on koko Afrikassa
tujlut o.sapuilleen samanlainen kirosana, mikä; -oli Quisling-nijni
toi.sen maailmansodan aikana Euroopassa. ;
i Mutta .se ei kuitenkaan lannista tätä miestä, joka näyttää
huolehtivan mahdollisimman hyvin sekä ulkomaalaisten
taustamiesten.sä antamien tehtävien suorittamisesta että
onjien talousetujen.sa vaIvomi.sesla. On nimittäin kerrottu,
et{ä ennen Iätä viimeisintä "tulemistaan", eli silloin kuin
Trfliomben o!i pakko paeta Katangasta, juuri mainitun kongo-lais-
maakunnan rahat — joidenkin arviolta 10 milj. Sveitsin
frangia — meni jo etukäteen sinne, mihin tuli itse isäntä ja
su^uruus peiä.ssä'. Ja sen jälkeen kun hän .sai nyt Bry.ssclin ja
WiishiiigloiTJ)v armosta K(ingonpäiitninisterin tuolin istutla-:
vakseen, on Tshombe yrittänyt sekä valkoihoisten palkkaso-turiensa
että ulkomaalaisten taustamiestensa avulla saada lu­jitetuksi
aserhaansa. Tässä mielessä hän vieraili Belgiassa,
Länsi-Sak.sas.sa ja Ranskassakin. Vaikka hänen Pariisin mai­kastaan
kerrottiin pitkästi ja leveästi tämänkin maan valta-
Näin
.nnjiiin palkkaienkinsä vaikka
.sikojen ru<jaksi, jos se auttaa
imperialismin asiaa Kongo.s.sa.
Mutta kaikesta tästä huolimat-i "
ta T.shombe jalkaa uurastus-! PÄIVÄN PAKINA
laan ikäiinkuin hän olisi Kon-| ^ ~" • .-.
' ^on kruunaamaton kuningas. '
Viimeisimmät uutistiedot ker-;
j lovat, että Tshombe on päättä- i
] .nyt siirtää kuudella viikolla
j h^lmikuu.ssa pidettäväksi mää- \
' rättyjä vaaleja vSen vuoksi kun!
• hän ei ole sa«jnurulkomaalai.s-
Men palkkasotLuuensa avulla'
, kpntrolliin maan ;kahdeksaa
maakuntaa 21:stä. *'
• Tshomben ifoliilti.sen opposi­tion
johtajat, Antoine Kiwev/a
: ja (Jabriel La.ssiry ovat vanki-i
lassa, sekä Antoine CJizcngn
I kotiaresli.s.sa. mutta"vaalikam-i
panja" on kuitenkinollut käyn-
I nissä joulukuusta lähtien! Näh-
I lavaksi vain jää. miten tämä
i Wall Streetin lempilapsi, afrik­kalaisten
Quisling uurastuk­sestaan
lopulta .selviää. Pelkän
ihmisrakkauden ja ihmistappo-jen
inhoami.sen vuoksi toivom­me
kuitenkin ettei hän joutuisi
omien koirien purtavaksi, ku­ten
joutui Etelä-Vietnamin
Ngo DinhDiem aikoinaan. Sel­vää
kuitenkin on, että kunnian
kukko ei koskaan laul.n sellai­sille
miehille kuin on tämii
.cjyioi.se Tshombe. - .
aseiden valvonnan, a.seiden nisun
.laii ja pysyvän Hiiihan edistämi­seksi.
• • --.y- _ ••
Uudenvuoden viesti
i..-Saksan johtajille
Itonn. — I.änsi-Saksan liittopre­sidentti
lieinrieh Liibke sanoi
Neuvostoliiton presidentille Anas­tas
Mikojanille lähettämässään uu-denviioden.
sähkeessä toivovansa
vuoden 1965 merkitsevän maail-manrauhaii'
vahvistumista sekä
parempaa keskinäistä yhteisym­märrystä
eri kansojen välillä.
Yhdysvaltain plcsidentille Lyn-don
Ii. .lohn.sonille läbcttäinä.ssään
.'•älikeessä Lnhke vakuutti Saksan
hallituksen ja kan.san alkaneena
f'uona jatkuvasti lukevan Yhdy.sval-taiii
pyrkimyksiä rauhan, vapauden
ja ihmiskunnan hyvinvoinnin edis-
! tälni-seksi.
; Liittokansleri Erhard puolestaan
i vakuutti Ranskan presidentille
Charles;de (Jaullelle lähettämiis.sään
suhteiden alai.sen työn, tulisi
sääntönä kaupungin töi.ssä.
Läpimurto tässä suhteessa tapah
tui 10 vuotta sitten. Tämä tapahtui
Kaupungille tehtyjen rakennustöi­den
alalla. Vetoomusoikeuden pää­tös
saattaa nyt senkin vaaranalai-
.seksi.
Sekatyöläisten unionin, osasto No.
183, sihteeri rahastonhoitaja Cierry
Gallauher piihues.saan asiasta
!;ikais:n •kiek-baekin;' (takaisin
inaks-.ijen)) ja; muiden senkaltaisten
menetelmien avulla.
TulUaleiiiius myös
arabimarkkinoilla
selväksi politiikkansa epäonnistu­minen
Kaakkois-Aasiassu. Tietyt
anicrikkalai.set_ piirit eivät kuiten­kaan
ole luoDunect suunnitelmis­taan
laajentaa Etelä-Vietnamin
sotaa; maan rajojen ulkopuolelle.
, Polaris-ohjusten lähettäminen Aa..
! sian rannikkovesille on vaarallinen
'toimenpide, joka lisää jännitystä'
I Kaakkois-Aasiassa. huomauttaa
1 tarkkailija.
i 11,900 sai surmansa
1 toa', .sanoi Gallagher.
! Tribune-lehdelle antainas.saan lau-
Kairo. — .•Viabiliitön apulaissih
teeri .ArefZahersanpi viime viikon
lauantaina Kaii-ossä toivovansa, että
ra- ; kaikki liiton 13 jäsenmaata liittyisi-diossa
arvosteli oikeuden tekemää vät arabimaiden talousyhteisöön,
päätöstä. ".los kaupunki antaa pää-! josta on tehty sopimus viiden arabi-töksen
jäädä voinijian. niin sen tu: maan kesken.
{lok.sena tulee olemaan enempi työ-j Aref piti puheen tilaisuudessa. . , .
j maatapaturmia ja suurejnpaa r i i s i Joka merkitsi ensimmäi.sten tullin | ^^^n lUlipaiOI^a
alennusten voimaantuloa kyseisten; Boston, - J - Tulipalot surniasivat
viiden maan. Yhdistyneen .-\rabi- i US.\:.ssa 11.900 ihmistä vuonna 1964
sunnossa hän lisäsi: "Oikeus i l m e i t a s a v a l h i n . Syyrian. Irakin, .lorda- i ja tuottivat 1,600,000.000 omaisuus-
.<esti huomioi että sivulaki oli "dis-; nian ja Kuwaitin ke.sken. Sopinuik- j vahingot, ilmoitti USA:n kansalli-kriminoiva"
-SO., että se syrjisi ei-! sen mukaan kaivo.s- ja maataloii.s- nen tultpalosuojcluyhdistys viime
unipriiirakoit.sijoita. Niinollen sano-; tuotteiden tulleja vähennetään 20 j maanantaina. Melkein 30 pi-oscnttia
taan. että .sen a.semesta on .syrjittä-1 prosenttia vuosittain ja teollisuus tulipalojen uhreista oli lapsia,
vä union t.völäisiä. Minä toivon. e U ä ' t u o t t e i d e n tulleja 10 pro.senttia; Surmansa saaneiden luku nousi'
kaupunki tulee puolustamaan To-1 Aref sanoi toivovansa, että yh- I lOOrlla verrattuna vuoteen 1963.
ronlon asukkaiden oikeuksia vetoa-j teisön perustaminen on ensiminäi mutta oli kuitenkin alhaisempi kuin
maila tästä päätöksestä koikeam-!ncn askel kohti arabimaiden talon- vuonna 1954, jolloin 12,000 ihmistä
malle." dellista unionia. sai .surmansa.tulipalois.sa.
"EIVÄT PALA EIVÄTKÄ PAISTU"
"-Huolimatta siitä kuka voittaa -saanut..J|i virstaanottanut~TahaIli,s-tänään
suoTitettav~ät v-a^it, Y h d y s : ~ia apua Yhd.v.svalloilta.
T.illat tulee nii.ssä"^ häviämiiän;" TosniHia_tietenkin on, että Yh-keii"
ottiin yhdysvaltalaisen
suuren uutistoimiston, AP:n lau­antaisessa
ItaNvalpindin iiutistie-dos
«i.i missä selosteltiliu Pakist.r
nin presidenttivaalien taustaa ja^,
.sanottiin ^leti .vllälailiatun jälkeen''
mm. seuraavaa:
'•YlHl.vsvaltain vaikutusvalta ja
arvovalta on tässä maassa (Pa­kistanissa),
mikä.j>l+''an{l»i.senimiM
USAn läheinen liittolaiiA-n,. iJs-kenul
viimevuosina Jatkiiva.stj_ja
on saavuttanut alhaisimman ta.son-sa
nyt käydyn presidenttivaalitais-telun
aikana.
" N i i n presidentti Mohammed
Ayiib Khan kuin hänen vastu.sla-jati-
sakin. neiti Jinnah. ovat teh­neet
tiettäväksi, että kumpikaan
heisiä ei halua tulla leimatuksi
Yhdysvaltain ystäväksi,"
Edelleen kerrotaan, että kunipi-
/kin leiri syytti vaalikampanjim
aikana toista' siitä, et lii se <»n
(lysvalloista on annettu rakistanik_
le. iioiii__sr).00().000.000 - aTyosta
11S A: n ^ a vnst ust a£ vuodesta 1951
lähtien,
Meidän asiamme ei ole tieten-käiin
päätellä mitkä i->'hmät ja yk­silöt
oval oniten täyttäneet ta.sku-ja.
in näillä "avustusrahoilla"
Kuten aina valppaasti maailman
toljauksia seuraavat kansalaisem­me
tietävät,, Pakistanin " v o i m a ­mies"
Mohammed Ayub Khan ve­ti
vaaliiuijaka.ssa pitemmän tikun.
Valtiovallan pääniiehenä taisi olla
paremmat mahdollisuudet leimata
71 vuotiaan vastapelurinsa, neiti
Katinia .linnahin " Y h d y s v a l t a in
leinniilyksi", koska K h a i i h " i t s e"
tuli valituksi 49,402 äänellä .Iin/
nahin 28,225 ; ääntä vastaan.;
Kenttärnar.sakka-yoimamies Ayub
Khan johti mencsj.yksollisesti .so­tilasvallankaappausta
vuonna 19.'i8
ja nn hallinnut 1'akistania siitii
asti sQl4itijaa>pikkeu.slakien puit:
toissa. Hän ei ole "Ilmeisestikään
pitänyt poliittista kynttiTaänsä va­kan
alla, vaanon antänjjt sen lois"^
taa kokoPakivStanin kansalle, kQ&^
kapa miehen vastustajaTsai t.vytyti"
yhteen kolmaiuiekseen (vajaa
30,000) annetuista-valitsijamiesten
äänistä, .rf.
Mutta'. hel;( vaalivoittonsa jäl­keen
tämä öi-vuotia.s "voimamies",
presidentti Ayub Khan julisti kui
lenkin, ettei pidä ottaa liian va-kava.
sti hänen puheitaan vastapelu­rinsa
"amerikkalaisuusmieli.syy-desfä",
sillä kuten hän alleviiva­si,
kokonaan perättömiä ovat_ne...
hubjit, että Pakistan eroaa Wash-ingtonin
sanelun anukaan perus­teluista
ja USA:n pillien mukaan
tormivistä sotiiasliitoista, jotka
tunnetaan Southeast Asia treaty
Or^iunizatioh jii Central Treaty
Organizationin nimillä.
Toisin sanoen, "voimamies"
Khan istuu aidalla, jos ei muuten,
. niin kaiken varalla.
Vaalien jälkeisissä uutistiedois-sa
on kerrottu, että tosiasia.ssa
/\ynb Kahnilla ei olisi mitään
Washingtonin ulkO|>olitiikka vas­taan;
jos IISA ei avustaisi Intiaa.
AP:n inaanantai.sen— uuliätiedon
inujvaan Khan sanoi tiistä asias
ta:" —
" "Me haluaisimme, että suhtj.^'m-ine
Yhd.vsvaltoihin olisivat yhtä
ystävälli.set kuin. ne olivat uikai-
.semminkin, nuitla Yh_dysvallat an­taa
sotilaallista 'apua Intialle ja
Intia tulee edelleen olemaan mei-'
dän suurimman huolemme kohtee­na."
Emme luonnollisestikaan halua
.sanoa.; että Pakistanin presidentti­vaalien
"amerikkalai.sva.stai.sct"'
puheet ja muut kotkotukset olivat
vain "kuumaa iinlaa", eli mitään
-merkityksetönLJiu- vaailpropugan-daa.
Kaukana siitä!
Yhdy.svaltain ja Pakistanin vä
liset suhteet ovat to<lelIa jatku­vasti
huonontuneet. Syitä on mo-neni^
iisia; Miitta selvää on, että
Washington ei katsele suopeasti
sitä, kun Pakistan tunnusti 700-
miljoonäison naapurimaan. Kiinan
ole.ma.ssaoloh, ja ryhtyi järjestä­mään
suhteitaan Kiinan kanssa
. 1
) *
.t
»
. c
I
; . «
•
. «
- •
t
vähän järkevömmalle pohjalle.
Pakistanin hallitus ei ole puo
testaan mielissään siitä kun In< -.-^^i
tia on saanut-"vuodesta 1951 läh-v ;
^jen Yhdysvalloista taloudellista »
^ja jfltilaallista "apua' hieman i
enemmän kuin Pakistan," eli $6,'- •
JMK),0000,000 aivosta.; mikäli näis- »
sä asioissa voidaan julkaistuihin l
tilastotietoihin luottaa. — »
Tällaisia kiistakysymyksiä—on- '
todella olemassa. »
Mritta palatkaamme vielä Khan­in
vastaehdokkaana olleeseen nei­ti
Eatima Jinnuhiin, Pakistanin
valtion perustiijan sisjuren, j<Aa
tunnusti sunnuntäi-iltana, että
A.v"b Khan .selvisi nyt voittajana,
mutta leimasi samalla tämän vaa­livoiton
Khanin "suurimmaksi tap­pioksi".
"Vaalitaistelu oli. kuten olen
aikaLseinmin sanonut, vain alku
meidän vapausmarssillemine". hän.
julisti ja lisäsi:
" S e järjestelmä, jonka puitteissa'
yjialit suoritettiin, on suuniiileltu
valia.ssaolevien. vallan ikuislutta
miseksi. '
Ilyyin ovat siis kuulemma pul­lat
minLssa, eivät pala eikä pais­tu.
T-Käiksäkonra.