Vapaus, June 4, 1957

              Hy» konseifli " E l ^ ä s ä " - mautos-^
ebdohAsia SHurjuMien jarjesfdyyn
SooUi rareapfDC — TSssä viime
l^jlbja aScan» on ezScoiscsti^eti; I ]tvil]&iiOTcaaxDB konsertin mökeissä
L tämä kun 'ipBrintataan a v ^ ^
Kjijn Tnnminsin konsotö on oäiL Jä-
{]£l]ä 00 siis Juuri easl sunnuntaina
I pitävä konsertti täällä Etääpään
Ijiaalilla. Ne. joilla ei ollut tllalsuatta
päästä Tiime sunnuntain juhlaan voi-
\ni nyt saapua tänne Gouth Forcu-
[pjneen. Ja taatusti tulette olemaan
tyytyväisiä näkemästänne Ja kimter
Iinastanne. ,-;.•(
Ajatelkaapa' tätä: ulkopuolisten oh-;
ijelman esittäjien Ii&u kun otetaan
Ibuomioon, niin saatte seurata yii nel-
I jäifiyinmenen eri henkUön esityksiä,
|se on sentään suuri saavutys näissä
I nykyisissä fcultapoukan oloissa ja
(«iksi näitä konsertteja voidaan pitää
[liarvinaisuuteen -aniuluvinä. Niinpä
jodotammekin runsasta yleisön kan-
(natusta koska tiedämme^ että te tu-hette
nauttimaan tästä valio-ohjel-
Imasta Jonkalaista ette ole nähnyt
I vuosikausiin.
Avoimesti käioitan Kiikland Laken
Ija ympäristön asukkaitakin saapu-
Ijnaan tänne Eteläpäähän ensi-sun-
Inuntaina. Vajaan kahden tunnin au-
Itoilu kesäisen luonnon ympäröimänä
lon jo sinänsä nautinto, mutta täällä
seei fiinkan suQtnsta.
Ensflcsi mknilmiinÄytänia ftigytd-mästä
kaikki suomalaiset iyl&S&vftt
eracoisesti> mutta u ^ n a oitettTnä
sille on vaikea saada täyttä taitedlis-ta
tulkintaa koska melkein kaBdssa
paremmissa näytelmissä ooj > joitakin
salaisen tuntuisia kohtaiticsiä. Joissa
lausunnon täytyisi kulkea 'myOekin
kuiskausmuodossa. - Ulkona ei tällai­set
kohdat pääse oikeuksiinsa;, eika
myöskän hUjaisempi äänisfcen näyt­telijöiden
esitg^, koska on aivan har-
^nakta että ei yhtään käy tuulai
henki joka synnyttää kaikenlaista ka-
Bomaniaaii
HdsudJ. — KarsmtakflpafliUen
peniMeella Uhettäi T U L tk. Joppn-puolella
Eomaniassa pidettSviin
kansainviUnin painiMlpailpihin 7
painuaa kisLtQvan jouänieen. l i ­säksi
tulee joukkueeseen . jcditala,
huoltaja ja kaksi paUdntotuomaria.
I perillä tulette-saämaan aivan unhoit-
I tumattomat muistot noista kauniista
lauluista, joita kuoromme tt;dee-teille!
I esittämään. Ja yksityisiltä tetuletio
I kuulemaan korkeatasoisia • soolo- Ja
jduettoesityksiä ja lopiäcsi on näytel-
Ifflä, jonka lumoissa te 'kaikki poistut­te
haalUta hymyssä suin. Mutta
I enempää ei siitä, "passoo sannoo",
I sittenpähän näette. . ?
• • • •
Viime viikolla saivat Vapatiden:^lu-kijat
jonkinlaisen -alkukäsitteen "^Itä
suuresta juhlasta Jota vietetään Juuri
j tämän lehden kotikylässä. Sudburyssa
ensi elokuun ailkupätvinä. Suurten
I joukkojen yhteistyöllä siitä muodbs-
Ituu todellakin sellainen Juhla, että
I niille menoa kannattaa nyt jo harki-
Ita ja päättää silloin ottaa loma, että
liiman kiireitä voidaan juhlasta naut-
Jtia kalkki se nautinto, mitä niissä
I suinkin on.
Vaikka rjuhlak(«nltea onkin haikin-jnut
kaikki yksityiskohdat paihaan
Ilcasityksensä mukaan,, niin sfltikin
I mielestäni tekisin kahteen kysymyk-hinaa
Ja kuuluvaisuus Jää silloin ar­vaamisen
varaan esittäjän sanoni-sessa.
Muistuu mieleeni vielä "aivan, kuin
eilen se ollut ois".torontolaisten Juh­lanäytelmä
viime kesänä; Mutta Jos
se olisi ulkona esitetty niin se ei olisi
päässyt oikeuksiinsa. Vaan.sinä ilta­na
ei Don haalilta lähtenyt yhtään
katkojaa joka ei saanut täyttä käsi­tystä
siitä mainiosta operetista. Kii­tos
vieläkin nliUe esittäJiUe.
Kaikki seikat huomioonottaen,
dsttaisin. että juhlanäytelmälle an­nettaisiin
kaksi esitystä samana Ilta­na.
Toinen voisi alkaa Jo keQo 6 Ja
toinen kello 9. Näyttelijöme;''sä > on
hiukan pitkä työ, mutta vväkc;vän
kahvin avulla sen tekee jokainen,
etenkin kun tietää, että yleisön' nau­tinto
ori täydelltoen. Ja tansstt voi­vat
alkaa josst^cln sopivassa paikas­sa,
vaikka Mine-MIH union haalllla
ELÄMÄNTOVERINI
John Mildenin
M U I S T O L L E
Vuosi sitten, kesäkuun 3 pnä 1956,
kietoi onneni suru,
I kuin öinen halla.
I Etsin suruuni lohtua kaikkialta,
! tuskin itsekään tiesin
I mitä toimin (ja tein,
I Punaruusuja muistoksi haudalle
vein. • •• •
. • LAINA.
tai jollakin,toisella haaliUa, Jai hli-hlnkin
on aina juhlien aikana- run­saasti
osanottajia.
• • *.
Toinen seikka joka ^istl sllinaäni
siinä suunnitelmassa on'se, että päät-täjäistansslt
pidetään Työn Puistossa.
Tuleeko sinne Isompi tanssilava? Vai
meinatanko ne pitää ravintolahuo­neessa?
Jos ne meinataan pitkä, siinä
ravintolahuoneessa, niin sillbiii' ne
saavat jonkinlaisen nuikkataxisSIn
muodon Ja eivät ole soveliaat suurien
Juhlien päättäJälstansseUcsI etenkin
Surulla Ilmoitan.' että mieheni
Vilho Marjamäki
onkkui viimeiseen' uneen Copper
CUffin sairaalassa 8 päivä hnh-
Ukuuta 1957, pitkäaikaisen sairau­den
murtamana. Hän oU syntynyt
JämlJärvelläv helmikuun 15 pnä
»902. : :
: lÄhlnnä suremaan; jäin minä,
hänen vaimonsa Olga, siskonsa
Aino, Rentola, vSndburyssa, Ont.,
yksi. sisko ja kolme veljä Snomes-sa
sekä sukulaisia Ja tuttavia tääl­lä
Ja Suomessa.
Sä eloo rakastit,
paljon sen eteen ahersit. , Ä
vaan kuolon kutsu liian
vaahain sen armotta^katkalsi.
Nyt .pois on kärsimykset Suita,
ei työn huolet mJeltäs paina.
Nyt koti Sulia on rauhaisa, .
pois lähtösi mieleni murruttl,' -
sydän tuskaa on tulvillaan. •
/Vaimosi Olga;
- K I I T O S
kantajille jfa kaikille Jotka ottivat
3saa hautajaisiin tj^ kävivät V i l -
I boa katsomassa sairauden aikana.
Kiitos Ihanista kukista.
Kunnioituksella teitä muistaen,
OLGA MARJASUKKI
näihin, joihin myydään tikettejä etu­käteen
laajoilla alueilla.
Ehdotukseni olisi, että päättäjäis-tansslt
on järjestettävä seU^iseeh
paikkaan jossa on runsaasti tilaa
CFInnislh-haall olisi ehkä sopiva hy­vän
orkesterin kera).. Toiselta puo­len,
ei 'saisi: Järjestää Icovln pitkää
matkaa Juhlakozäiertin Ja päättäiffiis-tanssipaika
» välille, jossa kuBnival-keudet
tulevai häiritsemään yleisö-kannatusta
Ja monet lalskilntuu läh-,
temään Juuri näistä syistä.
Lisäksi ehdottaisin että Työn Pois­ton
ravhitola olisi auki tas^otm^l^-
slä aterioita^ainakin puoleen -y^On'
asti tubn^iltana että Joilla. e^.t>^'oI-lut
alkaa syödä päivän m i t i ^ ^Jäil
vat myöheii^riäUä kunnol^^ii'fäte-'
rian. - c . ' ^ ^ . ^ f
Tehdessäni •näanä-ehdotu]^i^;^W
mitenkään Halunut alIarvl0RS';{'Juiäa^
komitean työtä, mutta, .mlnvs^'tun­tuu
sUtä, että kaikki pltälisi^it^lsel-:.
laista, että siitä jäisi partiäat/'touls-tot
niin ohjelman kuin muunkin-puo­lesta,
— H-Kiitiefeväl
portaifhurilaisia
Silver MbnBtain. Ont. — Keväinen
tervehdys tSUftUn "kontrnta". Tä­nään
on oDut lämmin j a kaunis ilma
Ja se tuntuukin hiyvälle pitkän ja kyl­män
kevään Jälkeen kun näkee,; että
ruoho nousee vihreänä ja sireenipen-saat
puhkivat kukka ansa.
Farmareilla ontaasen kiirettä kyl­vöjen
kanssa. On saatava siemenet
maahan Ja sen Jälkeen toivotaan hy­vää
satoa Igrön tulokseksL
Vaalit ovat l&iDäkln
Kunhan Ihmiset s a U ^ nyi vall-,
inksi tarmokkaan halHtnkiifn joka
k a t s o i s i k a n i B U parasta. Lopaokda
kyllä annetaan mmaastt, kunhan
vaan pitäisivät inpankaensa.
Kiitän Port Arthurin tovereita siitä
avusta minkä annoitte meidän nals-tenkerhon
vieraillessa sldlä touko­kuun
25 pnä. ' Ottakaa siis vastaan
kiitoksemme. Er&oisesti fcitttäisto
kulissimidilä jff. rflviptA'*"*'^*';^^^^"'"-
taa. ' 0
Tervetuloa «vastavierailulle milloin
vain teille sc(pii tänne Nolalun seur
duHe. — Sylvi» Kallto.
Rnpganitan uhri
Sandor fbaros
Oli nyt Unkarissa
BadapesL >— Unkarilainen tShti-juoksija
Sandor Iharos. joka lähti
kotimaastaan viime s^^csyisten levot-
»if>Tw^n»irgt«>Tt aikana,' on palannut Un-'
kariin jikdessä vaimonsa urtkarHateen
ke&äänhelttäjän Ilona$ Lacaon kansr
a».
Uiftazin uutistoimisto BSTI on j u l ­kaissut
Iharoksen antaman lausun-non,
jossa tämä sanoo *%oti-acäTän
ajaneen heidät takaistai*'. Hän saMt
myös Joutuneensa vihne vuonha Wier jj
niin saavuttuaan ulkomalseDiiropa^
gtmdan uhriksi Ja tämän vuoksi liän
ei ollut ^Halannut aikaisemmin. ^ }V
WienJstä Biäros matkiistl'. Brysse*-
Uin. Uossa hän maoi naimisiin nonan
kanssa. (Molempia kohd^Uin hyvin
N4utoii seivSs.
ennätys nyt 4.50
•oskava. — Taakakau t pai
JDevisdi pUetyicsI yldnukeUa-iOpalhttcsa
s«*tidti V. Ittema-bai
andea Ncmnestaimaii eaaj.
tyksen selvishypyssi. Hin yUtH
limaa sea eUessa CSO* karkea-dessa.
Eatiaea «aailys «.48 oli
T. Deaisseakovia .aindssi.
./Samoissa kUpaUaissajaaksi L.
Barteaov 100 metrii alassa 10,4.
bägialaisen seuran Racing Clubin t a ­holta,
kunoaes saatiin tietää heidän
haluavan palata kotiin. "SiUoIn i h ­misten
> sobtautuminen meihin tidl
läksi Ja vähemmän ystäväl­liseksi.
Tunsimme Itsemme yksinäi­siksi
Ja ymmärsimme, että ainoa, oU-tä
saatoimme tehdä, oli kotiinpaluu";
Iharos kertoL
Iharos kertoi lisäksi aikovansa
alotttoa harjoittelun toetL . r:
(Iharos on nyt 27->vuotlas ja hän oU
maailman paras keskipitkien matko­jen
Juoksija vuonna 1955. Jolloin 1 ^
kuuden kui^uden aikana saavutti
kuusi maailmanennätystä. TäUä het­kellä
hänen nhnissään on 2. 3 ja 6
Seitsemän mifötä on
lieittänyt yli SO m.
Toukokuun 25 pnS ItS-Saksan
Klaus Frost heitti keihSstä 80.08.
:^kä on tämän kesän kärkitulos ja
^seitsemänneksi parhain tulos maail*
massa. Keihäänheiton kärki näyt­tää
nyt'seuraavasta:
r 85.71 Egil Danielsen. Norja
V 83.68 Janusz Sidlo, Puola
• 83.56 Soini Nikkinen, Suomi
_ 82.29 Frank Held. USA
~ 81.12 Jan Kopyto, Puola
80.22 Heinrich Will. IrSaksa
^80.08 Klaus Frost. ItS-Saksa
Miller on heitänyt 81.29.'' mi)tta
keihäs ei ollut sääntöjen mukainen.
Puolan IValczak puolestaan heitti
81.20, mutta ulkopuolella Idlpailun.
Neuvostoliiton Tsibulenko heitti
olympialaisissa senttiä vaille 80
metriä.
Englannin mailin maaHmanennä^.
— Canadan partlopoikain järjes­tössä
oli vuoden 1957 alussa 217.375
jäsentä.
Ani^lldHliiilHai
mailin 3.%7
Stot^ton. ~ .PUkiaskrtf tnen^ caU-foxnialalnen
kedtlmatkojen juoksija
Don Bovilen saavutti täällä viime
sunnuntai-lMana suoritetMssa mailin
juokmissa uuden. USA : n , ennätyksen
958.7.'rfiObi on ensimmäinen ytu!^'
valtalainen joka on juossut mailin a l ­le
ndijän minuutin.
Juoksuun osalltstul viisi tekijääiles-til.
'inuUa Bowden osoittautui ^tSysin
ylivounais^. flän paimti jOhtoon
heti pyssyn pamahdettua >ja'piti sen
loppuun jasti. Ensimmäiseen 400 met­riin
hän käytU a ^ 50,7. J ^ o i n hä-nell&
oU Jo 8 Jaardin ettnnatka seu­raavaa.
Puolimailla katkesi ajassa
2.00.8 Ja välimatka seuraavaan oli sil­loin
noin 20 jaaidla. Kolmannella
klemikseaia kaula seuraavaan ivenyl
jo 40 Jaardiksi ja kun tv^n katkaisi
maallnäuhan oli seuraavaksi sijoittu­nut:
Jack Wilcox vielä 60 jaardin
päässä maalista. Wilooxin aika oli
Belgrad - Delhi - Lontoo ja H:ki ?
22,000 rautafier
|*'<£i
CLC^keskuslliftoon
Ottawa. Canadan suurin itse­näinen
rautatietyöläisten tmio hy-väksy^
änee piakkoin Canadian Lä'
bour Cön-gressin riveihin.
Voimakas Brotherhood of Rail-road
Trainmen,. jossa on 22,000 jä­sentä,
lähetti CLC:lIe jäsenanomuk-sensa
sen jälkeen kun union osas­toissa
tässä maassa toimitettiin ää­nestys"
asian johdosta. .
CLC:n presidentti Claude Jodoin
heti tervehti anomusta jä tietoisista
piireistä annettiin ymmärtää, että
mainitun ^ammattiyhdistysten -kes­kusliiton
toinieenpaneva komitea
tulee sen hyväksymään. > -
Canadalaisten rautateiden juna-miesten
liittymistä ammattiyhdis­tysten
keskusliittoon odotetaan seu­raavan
yhdysvaltalaisten junamies-ten
ammattiyhdistyksen ; saman­suuntainen
toimenpide.
V. S. A L A N N E :
Suonialaisrenglantilainen
SANAKIRJA
1111 sivua Hinla sIcL $15^5
K O K O N A A N ;
U U D E L L E E N
T O I M I T E T T U N A
• Monivuotisen ja perusteellisen työn tuloksena inslnSOrI Alaime
on saanut vahnilksi tämän UUDEV SUOMALAIS-ENOLANmAX-SEN
SANAKIRJANSA. Se on täydellisin^ monipuolisin ja laajin
Suomessa ilmestyneistä vieraan kielen sanakirjoista. Teoksen
laajuutta kuvaa se. että>silnä ön noto 130.000 hakusanaa ja. lajae-partta.
Mukaan on otettu suomen kielen uuslmmatkin sanat. Vaf-sinkin
tekniikan ja tieteen alalla viime vuosikymmeninä syntyud-siin
uusiin sanoihin ön pantu painoa. Urheilun sanasto on j i lm
ikään hyvin edustettuna. Sanakirjan käyttöarvoa top^hupmattaff^^^^^^
vastl se. että tekijä on sen alkmm liittänyt seikkaperälsetenglMinta
klelenv^ääntämisohjeet Ja iettä hän kautta teoksen on kUnnitttnytr
auomiota Englannissa Ja Amerikassa käyte^ kielOT CTOavalsutisag.,
Teos on korvaamaton apoväUne erUylsestI kitjeenvaflita^ Ja
käänfijine aekä englannfti kiellä opfakelevme. . _„
Insinööri Alannetta ovat hänen työssään avustaneet Helstnghi j B r y
opiston englannin kielen dosentti^ IIL tri T. F. Mustanoja ja sumnea
kielen osalta flL kand. Terho Itkonen,
T I L A T K A A O S O I T T E E L L A;
Vapaus Pidblishing Con^MUiy U A
Box 69. ^xuSkmj, Ontario
Pohjoismaissa yleensä Ja var­sinkin
Suomessa kiianitetään nyt
suurta huomiota Neuvostoliiton
pääministeri Bulganiala ja Kor-keimmaa
Neuvostoa pahemiehis-ton
Jäseaea, puoluesihteeri
Hrushtshevia — lyhyesU B & H
— Suomessa tämän viikoa tors-taina
alkavaan Ja viikon kestä-vääa
valtiomiesvierailuun, mikä
on välitön vastavierailu Paasiki­ven
Ja Kekkosen vierailun Joh-
Siosta. ^
Nykyisenä kansalavfillsesti vilk-kaaaa;
Ja t^pahtnnurikkaaaa ai­kana
ovat valttomiesvlerailut; ta»
valtaan Jokaviikkoisia ilmiöitä.;
KOko Joukko näistä ivierailoista::
menee kuitenkin melko |iiioin4a*t
;mattav tavallisen kansan olii^ Suli:!
teellisea {harvat nUsta ; Joutavat;
••• yleisen mi^leakilnaon .kohteeksi;;
" Näimh vilmekdtaaiaittnlhinti^Ii^l
keotavat pohjoiseä^naapnriiaaamv^
JOKf Suonio' «uiiir«alt3isea; aaa^^
paiiB,'Neuvostoliitoa: valtit^nies^^
ten r snoiittioniit^' vierailut; Presi^
deatti' -i Vorojshllovin yierailujen-ohjella
ovat S & I|:B>;erai!lut
olleet suurea 'meileakiinnon koh-
: teenä. Että aäiaoa asia heidiui^
Suomeenkia nyt tekemänsä vie­railun
yhteydessä, sitä korostaa
iseUn, että hälUtuskriisin. Jonkin­laista
ratkaisua kiirehdittiin nK
menomaan sen vuoksi, että isän­tämaahan
saataisiin hallitus kor­keita
vieraita vastaanottamaan.
Suomen vierailun uutisia odotel­lessa
palautamme lyhyesti mle^
leen tämän "parivaljakon" aikai­sempia
matkoja:
ENSIMMÄINEN MATKA —
ENSIMMÄINEN VOITTO
Ensimmäisen yhteisen matkansa
suorittivat pääministeri Bulganin
ja puoluesihteeri Hrushtshev Icaksi
vuotta sitten Jugoslaviaan. Jo en­simmäinen,
virallisen lyhyt tieto
lähestyvästä Neuvostoliiton hallitus-valtuuskunnan
matkasta Jugosla­viaan
oli aikoinaan todellinen pom­mi
tämän matkan, jonka perustar­koitukseksi
ilmoitettiin molempien
maiden keskinäisten suhteiden pa­rantaminen
ja rauhan lujittaminen,
aloitti Hrushtshevin avomielinen
puhe Belgradin lentokentällä; Val­tuuskuntaa
vastaanottamaan saapu­neet
sadat tuhannet olivat todistuk­sena
Jugoslavian kansan vierailuun
kohdistamasto kiinnostuksesta —
ja toista sata ulkomaista kirjeen­vaihtajaa
matkan kansainvälisestä
merkityksestä.
Neuvotteluista annetut tiedoltuk-set
osoittivat, bttä keskusteluja käy­tiin
yhteisymmärryksen hengessä.
Tällaiseksi muodostui myös neuvo^
lelujen lopputulos: Neuvostoliiton
ja*^Jugoslavian välille palautuneet
diplomaattiset, taloudelliset j a kult­tuurisuhteet
Jugoslavian matkan aikana käy­tiin
mjTör molempien maiden Iram-munlstistenpuolueideii
välisiä suh­teita
koskevia, neuviottelnia. Neuvot-elujen
henkeä tässä suhteena ku­vastavat
erinomaisesti Hrushtshevin
sanat erään keskustelun yhteydes-yhteiskunnallisCT
järjestelmän
erikoisuuksista ja puolueen. toimin­nan
muodoista:
''Jos te olette sitä mieltä, että
teidän käytänt&ine on hyvä; niin
toivomme; teille n^eäeis^stä. Mitä
meihin tulee, min nie,iiäit arvelen,
tulemme kiittämään omiänietoo-dejsUnm^,
todeten kolienkin, että
n i in meille koiff teillekin oMA byö.
tuotti tuloksen: suhteet Neuvosto­liiton
j a Jugoslavian välillä parani­vat.
Eräässä jännityskohdassa oli
tapahtunut laukeamista.
KYLMÄN SODAN KAUSI
PÄÄTTYY
Seuraavan kerran Bulganin ja
Hrushtshev suuntasivat yhteisen
matkansa Geneveen, jossa he heinä­kuussa
1955 johtivat Neuvostoliiton
hallitusvaltuuskunta neljän suurval­lan
pääministerien konferenssissa.
Tässä kokouksessa Neuyost{diiton
ulkopolitiikka saavutti i käniiain^äli-sesti
laajimmalle Ulottuvan; ly^ton-sa
näiden vuosien aikana.
Korostaessaan- jo ennen!hätkalle
lähtöään; i kahden e r i l a i s t i ^yhteis­kunnallisen
järjestelmän' \^auhan-omki^
isett irinnakksuselon v^ttämät-tömsi;:^
tä |ä hyödyllisyyttä ;]^euvos-toliitoa
edustajat; loivat; lEiäbiuisaa
ilmapiirisi konferenssille:'"-^^^T"
'Geneven konferenssi;nier|d[f^ kyl^
män ' sodan päättymistä 'vjä^|4i|iden
"Geneven^ hengen" /syiityjt/Tämä
termi' muodostui'';kans'ain)^l8eksi
nimitykseksi kaikille; Hiil^^^Unen
piteille, jOiden tuloksena^ :Vietna-min
sota päättyi, eri maideh^ :kans-sakäyminen
vilkastui -ja. :sodAnliet-sonta
vaimeni. Geneven konferens­sissa
Icäsiteltiin Saksan kysymystä,
Euroopan turvallisuutta, vihamielis­tä
propagandaa jne. Konkreettisena
tuloksena oli päätös ulkoministeri­kokouksesta,
joka pidettiin syksyllä
1955, ja jossa näitä eri kysymyksiä
piti käsitellä yksityiskohtaisemmin.
Geneven konferenssin päätökset
vastasivat sekä Neuvostoliiton ulko­poliittisia
perustavoitteita että laa­jojen
kansanjoukkojen vaatimuksia,
jotka mmi ilmenivät lukuisissa kon­ferenssille
saapuneissa kirjelmissä
ja lähetystöjen puheenvuoroissa.
Mutta samalla nuo päätökset olivat
henkilökohtaisesti Etulganinin ja*
Hrustshevin suuri poliittinen voitto,
joica oli saavutettu paitsi konferens­sin
virallisissa istunnoissa, myös
väliaikojen vastaanotoissa ja va­paassa
keskustelussa.
dyUlstä tatastnasjfvemmln'toistem­me
]pkemiiksiin:jä ottaa iiUistSs^^
mikä osoittautuu hyödylliseksL
Mutta tämä on vapaaehtolsfa.'*
Bulganinin ja Hrushtshevin en-slaunäinen
j M e i n e n ' vferallumatka
"HINDI, KUSI ~ BHAI, BBAI!;'
Vanhan tavan mukaan eivät vai-tiomiesvierailut
kestä muutamaa
päivää kauempaa, ne kuluvat neu­votteluissa
ja virallisilla vastaan­otoilla
eikä vierailla ole paljoakaan
kosketusta siihen maahan ja^ kan*
saan, jonka luona he ovat käymäs»
Jo Hrushtshevin ja Bulganinin
Jugoslavian matka: horjutti näitä
vanhoja tapoja, mutta vielä perus­teellisemmin
'niistä erosi Intian-matka
marras-joulukuussa 1955.
Bulgaotnin ja Hrushtshovin matka
kesti lähes kuukauden* ja sen aika­na
vieraat tutustuivat Intian elä­mään
-7- ja samalla valloittivat ko-.
ko Intian kansan.,
' Kun Bulganin ja Hrushtshev 'saa­puivat.
Delbiin,' olivat sadat tuhan'
net intialaiset tulleet heitä vastaan
käveUen ja autoilla, kaksipyöräisiä
lä rattailla tai norsuilla ratsastaen.
Matka lentokentältä kaupunkiin ta­pahtui
kukkien peittämää tietä pit^
kin ja tervehdyksinä kaikuivat' tut­tavalliset:
"Eläköön Nikolai Alek­sandrovitshin',
"Eläköön Nikita Ser-gejevitsh!"
Noina vierailun päivinä
oppivat' niin intialaiset kuin neu­vostoliittolaisetkin
tervehdyksen:
"Hindi, rusi — bhai,. bhai!" ~ in­tialaiset
j a venäläiset — veljiä! ^
Virallisten neuvottelujen tulok­sena
byviksytystä Julkilausumassa
mm. ilmoitettiin molempien mal»
den kannattavan rauhanomaisen
rinnakkaiselon periaatetta kaikkien
maiden välisessä kanssakäymisessä
ja Kiinan kansantasavallan >~YK-jäsenyyttä.
Hyväksytyssä taloudel­lisessa
sopimuksessa Neuvostoliitto
.antoi Intialle mm. huomattavan lal-nan.
•
i Virallisten neuvottelujen lisäksi
Bulganin ja Hrushtshev suorittivat
I^aajan matkan Intiassa. He osallis­tuivat
parlamentin istunen, kävi­vät
vanhoissa palatseissa ja vesivoi­malaitosten
rakennustyömailla, kes­kustelivat
nuorten intialaisten kans­sa
voimistelunäytöksissä tai leireil­lä.
Uli(omaalaiset vieraat ovat tuskin
mlllbinkaan saaneet sellaista vas­taanottoa
kuin Bulganin ja Hrush­tshev
Intiassa. Ratkaisevaa, o l i se,
että he edustivat lamefiom^anNe^;
vöstoliittoa, joka taiBtetee'kaikkea
siirtomaasortoa vastaan — - j a mat­kan
loppuvaiheessa vajpmastl Vai­kutti
myös se, että he Olivat nimen­omaan
Bulganin ja Hrushtshev.
T^euvostovaltuuskunnan . pahiu-''
mMl^an kruunasivat vielä ystävyys­vierailut
Birmassa ja Afgantsta
nissä.' '
4.13,2.
Bowdän oli vähällä myöhiistyä täs­tä
juoksusta Ja ehti maalhrlh^alle vas­ta
noin säkunttia ennen kuin pyssy
pamahti. Juoksun jälkeen hän arveli,
että tämä Juoksu oli hänen vlUnelsen-sä
tänä kesänä, dllä M n el tapaa
Juoeto montaa kovani:, 'juoksua. Bow-den
on 20-vuottaa. '
Mallin ennätys 3i58,0 on e d ^ en
Landyllä, Toiseksi parhain mallin
aika on toisella' australialaisella Bal-leyBo.
BowdenIn aöta on nyt koi
manneksi pathaln. '
Kommiuiistipiiplve .
imimaaii Fili]^iiiieilla
Mfanlla. — Kongressin taantu
niuksellinen enemmistö on jyrän­nyt
läpi lakitekeleen, jonka perus­teella
julistetaan kommunistipuo­lue
pannaan Filippiineillä. Lakisää­döksen
perusteella voidaan tuomita
puolueen järjestäjät ja Johtajat
kuolemaan ja rivijäsenet vankila
rangaistukseen. /
Porf Arfhurin
Mumisia
VOITTO"VANHASSA
MAAILMASSA"'
JOS vielä voidaan selitellä, että
Jugoslaviassa Bulganin ja Hrush
tshev kohtasivat vanhan veljeskan­san,
joka myös rakentaa soslalisr
mia, ja että Intia tervehti heitä ni­menomaan
siirtomaasorron kieltä
vän Neuvostoliiton edustajina, niin
kaikkien on myönnettävä, että van
hassa Englannissa he olivat maape
rällä, jossa mitkään tämän kaltai­set
lisäavut eivät olleet heidän tie
tään siloittamassa.
Niinpä kun risteilijä Ordzhoni-kidze
toi heidät Portsmouthin sata
maan. oli vielä eräitä engla;itilaisia
lehtiä, jotka eivät suinkaan halun
neet nähdä, että vieraat otetaan ys­tävällisesti
vastean ja epäileniättä
joukko näiden lehtien lukljoito oli
samaa mieltä. Niinikään vierailun
ohjelma Englannissa noudatti van­haa
valtiomlesvierailujen kaavaa,
jolloin vieraat oli suljettu virallis­ten
vastaanottojen ja päivällisten ja
isuljettujen neuvottelujen tiukkaan
aikatouluun.
Mutta ei aikaakaan; kun jo lehdet
tottöivat, että "Sir Anthony Edenin
vakavien neuvottelujen perspektii­vit
N, A. Bulganinin ja N . S. Hrush-tsiievin
kanssa tulevat yhä valoisam­miksi".
Epäilemättä täliän vaikutti
se avomielisyys ja edessäolevien vai­keuksien'
kiertämätön myöntämi­nen,'
joka oli ominaista neuvosto^
vieraiden puheille. Neuvottelujen
tuloksina annetussa tiedonannossa
korostetaan, että molempien maiden
näkökannat eri kysymyksissä mm.
Saksan ja Lähi-idän kysymyksissä,
olivat lähentyneet, joskaan kon­kreettisista
toimenpiteistä ei sopi
mukslssa puhuttu. Se^ ettei sopi
ihusta taloudellisten suhteiden laa­jentamisesta
saatu aikaan, johtui
Englannista, joka ei hyväksynyt
neuvostoliittolaisten yhteistyötaf"
jouksla.
Vierailun kestäessä tapahtui myös
muutos englantilai8en"kadun mie­hen"
suhtautumisessa. Erisimmäis-ten
vierailupäivien' pidättyvän ufe-liaaicta
vastaanotosta siinyttiin vä­littömyyteen,
milloin jouduttiin
vieraiden kanssa kosketuksiin Lon­toon
kaduilla, Oxfordin yliopisto­kaupungissa
tai Hanvellin atomi-tutkimuslaitoksella.
Kun pääministeri Bulganin Ja
Korkeimman Neuvoston puhemie­histön
jäsen Mrushtsbev kesäkuun
alussa saapuvat seturaavalle yhtei­selle
vlerailumatkalleen Suomeen,
on heillä takanaan kokonainen me­nestyksellisten
vierailujen sarja.
Epäilemättä vierailu Suomeen, jon­ka
kanssa Neuvostoliitolla ovat l u ­jat,
ystävälliset suhteet. Jatkaa tätä
perinnettä.
Pdrt Arthur..-T- Iljtam^-j jft täu^sl*
tilaisuus käynnissä olevan liitto-vaaltitoistelun
' lopetto^aisiksi: ] on
j5rjestiety:)lttu>'^^im^, }tfMtiii PUf^
Ukrainlan Labor-temple-haalilla,
16 High St. S. Kaiken muunijiiuka<
van .lisäksi tanssitaon hy vän:! orkesr.
terifi soitolla. >
jf, ' ' '
• Canadan moatalousministeri; on
täällä C.' D; Howen puheeseen ivli
täten kehunut farmareille parem-.{
man ajan tulosta. Mutta hän 0 ole
voinut selittää miksi farmarit ovat
yhäkin rahattomia. Myöskään ei
hän ole voinut sanoa mistä far
marit saavat maanviljelyksen ko­neellistumisessa
tarvittavien uiisien
koneiden maksuksi rahaat Jos vä
hlttäismaksuiUa ostettujen konei­den
mäkikuja ei suoriteta, niin vie­dään
koneet pois;'Nyt on jo eräs
koksolskaupungin meijeri ryhtynyt
hankkimaan tankkitrokia maidon
kuljettamista varten. Sen kusten
nukset tietenkin täytyy saada tuot
tejilta ja kuluttajilta.
Mr. Howe ei ole hyväksynyt
CCF:n ehdotuste < farmituotteiden
hintojen' kobottemlseksi teollisuus­tuotteiden
, hintoja vasteavalte te-solle.
CCF:n täkäläisellä ehdokr
kaalia, mr, Fisherillä on farmareil­lekin
edullinen ohjelma. Siksi on
valinnan teko helppo asia vaalipäi­vänä.
•V^ ^- ¥
Yleisön nähtäväksi paljastettiin
naapurikaupungin, Fort Willianisin
GNR:n asemalla pienoiskoossa mu­seojuna.
Mainitun alkuperäisen ju­nan
rakennutti v. 1872 Grand Trunk
rautatieyhtiö. — ATH.
T I L A T K A A V A P A U S!
AVAUS ELÄINTARfl^]
Bäks Landström leikkautti seipään masfiis' fr
4.30 — Valkamapituu*ta alliksi 7 ^
Helsinki. — Pääkaupungin yleisur- «eivä^hypiöäjä Eel^^^Ländrifröm.
PEIER A. VESA
Barrister, Solicitor/Notary
SUOMALAINEN
LAKIMIES
GE. 3392
1028 Danförik Arit*» Toronto
8.C.A, Vfli^litllltoB
vlrkaUrjoIdaB OMittMli
PabeeoJohfaJ»; JfuA, kaxvoam
16 Cliamberlain Ave.
' Puh^im OR. 4227
Toronto Oat«1o
Bthtfufi: VtM90 Vaurio
4t BIMratbs « d . Toronto «, Oat
Puhelin HO. 6 ^ 5
BafcastmiholtaJat Allan l l l b n i y ;
4Bt Brocfc Ave., TOrtmto; Ont.
Puhelin LE. 5-lOSi
NAI0XEIt.M LASTEN lAOSTO
EMe /ofcitiea — Viol» M&U
jBljpfd Ltfbfi
VUme mainitun osdte:
mTennoutUltd., Toronto,Qnfc
Puhelin LE. 1-3033 -
LIITON 0IIBTOJAO8TO
P a ^ J o l i t a i f t ! Unto Pentllnen
38 St. Lttvrrenoe Sttdtnijry, Qnt.
heUuavatis suoritettiin toukokuun 28
pn& Elälntartian urheUukentäUä. I l ­ma
oli vähän koleahko. Joka lubnhol-
UsesU vaikutu huonontavasti tukok­siin.
V Muutamissa lajeissa tulokset
muodostuivat kuitenkin kevätkauden
huomtobnottaenkoikeatasolslksl. •
Parhaimmista' tulouäilsta vastasivat
Länsi-lS^a&san väestö , »
vasjhistaa armeijan vatus-tatnista
atomiaseilla
Berlin. —^ 'S^i 75 prosenttia Län­si-
Saksan väestöstä vastustaa armei­jan
varustamista atomiaseilla. ja
atomiaseiden varastointia Saksasso.
Erään frankfurUIaisen tutkimus­laitoksen
suorittama koeäänestys
osoittaa, että 87 prosenttia äänes­tykseen
osallistuneista henkilöistä
vastusti Saksan armöijan vai-usta-mista
atomiaseilla; 77 prosenttia
vastusti niiden varastointia Saksas­sa;
ja 81 prosenttia asettui vastus-tamaaii
atomiaseiden kokeilemista.
ylitti riman «JtO^koftoadteaBa^^Jor^
Valkama,-jonka pans fcyppy kantoi V
733 ja Voitto aaaten. Joka ji&kal?-}^^
200 metriä adassa 22;3 Ja kBrt>nidaKi(^^ "
pa Turun Toverien •joiAlcueen voit-'
toon 4x100 metrto vlestiaslk . " -' Mi.
Muut tulokset elvätfcohonneet httk>v^ [^sr^
putaapUe, m u t ^ siltä tuxOfanitta taA'\l*\ $
riet kilpailut Olivat jämätäLvtä ja/kl-.
reltä. &rikois4»ti .herätti,. ]|;aomfota ''
Helsingin 4 y i ^ värien rnmmu^esllj^
tyminehkilpälluissa i a Jyryn edtistas: . - ^
Jatn venymhien "useiBa«'la^Blsj»'paii^'V
fclntosiJoUle saakka, jyryn vmtfloifii*^ \
sänäalkunpääsytylelsurheUuto^in^« '].'t
ta näyttää muodostuvan tSnä l^csäi^t'
gin yleisurheilutohnlnta TDL:n'.eeut>t -
entistä mittavanunoksl. Pääkau^un- ^
rojen osalta onkin oUuC pääasiassa .
HTKrn harteilla. <
wm
— Meren ^yVyyksissI vedenp^infr ?
voi olla y l i 3 tonnia neliötuuman'
kohti.
— Vuonna 1956 Etelä-Af rikan vS^ >
kiluku oli . 13,915.000,> josta Vain
2,907,000^ o](^ valkoihoisia. .^-JH i
HYVÄT KIRJAT
luovat virkistystä ja avartavat, gj^^H ?
lukijan näköpiiriä ' " e - » ^ ^
Arvokkaita kmnokirjallma teoksia
Leo Tolstoin suurteos
SOTA JA RAVHA
I osaa lilDta sid. $8.00
Leo Tolstain "Sota Ja riaUha^' 6n
< kaikkeen suurlpUrteisbppläi.n>cr-r;
killisimplä romaaneja, mitä maa*,
ilman klpjhllisuus tuntee.
Leo Tolstoi:
' ANNA kAll£Nil^A
3 oub Hinta slO. $5.(10;
"AnnäV Karenina"'on ehkä.oni-'
ten: luettuja eniten'Ihailtu' t^oa:
Se on maailman hienoimpia rak-;
kausromoaneja.
•:,M''.>t;Ä '.J}\^i;^'<:i ^^vV'!^t=;^~:• J-".
Z, Topellus.v . *
. VALSkABIN. ,
KEftTÖMVKSIA :
3 suurta osaa ... Hinta sid. $7.00
IkKnehättäVä historiallinen ro^
maani kahden suvun kohtaloista'
Ja ihmeellisesti^ kuninkaansor-muksesta
on Jo monen. micaj^ol-venoijan
ollut klinnontavaa luet-'
'tavaa.
Jane Austen:
NEITO VANHASSA
V LINNASSA
243 sivua Hinta Kid. «2.50
Hilpeä englantilainen • klassikko;
Jane Austen, on riemastuttavan
humoristisesti, Ironiaa Ja satiiria
viljellen kuvannuf romaaneissaan
englantilaisen keskiluokan elä­mää.
Sankarittarien Joukkoon
lilttsry nyt CaUierlne, Jonka sy­dämenasioista
romaani "Neito
vanhassa linnassa" kertoo,
R. D- Blackmore:
R O S V O L X A K S O N
TYTÄR
486 sivua . . . . . . . Hinta sid. S2.00
Rosvojen laaksossa, täysin'eris­tettynä
muusta maailmasta .elää
kaunis, salaperäinen neito Loma
Doone.Hähen ympärilleen kie­toutuu
romaanin Jännittävä, mo-.
nisyinen tapahtumasarja, Jonka
sankarina on nuori John Ridd,
kookas kuin^^ättiläincn ja väke­vä
kuin karhu.
Mika Waltari:
TURMS, KUOLEMATON
681 sivua Hinla sld. $4.75
Elämänsä Iltaan ehtinyt, paljon
nauttlntft Jä paljon kärsinyt
Tumis, kuolematon^ kertoo tässä
M&a Waltarin romaanlasa mer­killisestä
elämästään. Joka oli
leikkiä Ja, oikkua Ja arvoitusta
Ja kuitenkin näytti hänelle lo­pulta
hänen oman olemuksensa
salaisuuden.
Väinö Linna:
TUNTEMATON SOTILAS
Kansanpainos kuvitettuna '
443 «Ivaa ,. l l i n ia sId. $ 2 ^
"Tuntematon sotilas" on epäile-.
nlättä merkitt&vä Ja va&uttava
kirja. Se on reheliinjen ja altd
Ja antaa sellaisen kuvan i b m i -.
slstä sodassa; että sen täytyy olla
tosi.
Briitta Simpson;
MINA MENEN
AMERIKKAAN
265 sivna
Hinta sId. $3.25 j » nid. $2.75
"»«Inä menen Amerikkaan^' on
terhakka kertomus 20-luvun lo­pulla
. Amerikkaan lähteneistä
suomalaisista. Erittäin ^mielen­kiintoinen
niille 'Suomalaisille
tytöille Ja naisille, Jotka oUvat
palvelijoina Torontossa.
Kauppls-Heikfcl:
VALITUT TEOKSET
511 slvoa Hliite^sld, I8.QÖ
Teos käst&äseuraaivatV.valdu^l- ^
ma iTarinblta"; Laon», ^AlUno.
uranaukaisijat' ' ja : ^plalnenc
solttaija. • ^ '
Satu "V/altori:
S A D E P I L V I . -^
Rakkauskcrtoknits
247 slvUii .V:..i;iIlnla«Mi't2.7itt
Tämti vakavan-hauska keri:oinus^-
kahd^n nuoren ihmisen'ytttblslsV*';'
tä valheista ,vl$ luk^an ^ ensin
Pariisiin ja sieltä värilckiiäile
' peukalokyytimfttkalle 11 a Uaati, ''^
jälleen Pariisiin Ja topuUa Hei-' ;
«inklln. ' ^ . , ^ - '
Veikko Huovinen; >^ , . Y"<"
R A U H A N P I I P P U . :'1„
270 sivua ninia std. $2.7f;^^^
"Rauhanpiipun" saattoa tukiea'
repäisevänä Ja miel&uvItukseUi-scna
selkkaUuromaanlna, Jossa: •'.
riomulliset hahmot Ja sattuvoife.,
sutkaukset '^seuraavat.^: toistaan.
Toisaalta sodan/ mielettömyjrttHf',:'!
Ja kaufhuja on harvoin kuvattu i
niin verisellä ivalla kuin tässä^
ktrja.^ssa. "Rauhanpiippu" o»
tuimuiija totisin mielin kiijoJA^d
tettu vastalause sodalle, ' A
. ^;^^^i*J•J^
Oiuseppe Xarotta: ^ ;;p;>
N A P O L I N K U L T A A : i i
21^ sivua Hinta gld; $2.85,;.
Napolilainen eläfliäivaiHaa
teoksesasa ^' edltsemme aitona:$^M^
reihevänä. kuin värikäs i|Iinl-l
nauha. ,
m
T>7ne-A(aija Salminen:
K I R J A V A T P I S A R AT
273 sivua Hinta cld.
Tyyne^^ija Salmisen romaanC.
lUkkuu eritän hobeemikabvlIa4r
kantavieraitten parissa. Heidän
Joukossaan, tapaamme sekä'täi^^iri
telivoita että niitä puoUvUlalslä;;v:
"taiteenharfasta^la", 'JoCktf bol;;
heemlelämän hpukuttolemina iäiä
pelkästä turbamalsutalesta
puvat heidän liepeillään.
" " I
n.OISEN L A U L A J A N rrc
258 sivua Hinta sId. $225 '
206 laulua ovat kaScUaakkosjäirh
jestyksessä: ja varustettu ykslöäi^
nteln nuotein. ' '
F. M. DoetojevBkl:
M U I S T E L M I A
K U O L U E E S T A T A L O S T A ' '
326 sivu» Hinta sid. $2.50'
Kun Dostojevski khtJötttl "kuöIi ^
leen talon".muistamat, joöc^it»!
mestyivät painosta v. 160i;;häiil
oli itse saniaisen "kuollef^n ia-^^
lon", siperialaisen kuritushuone-1
vankilan, asukkaana neljä vuo^
'ta. "Muistelmia kuolleesta U-^i
losta", venälälsefi mestarin ehkä
merkillisin teos. on JäricyUävä i
kuvaus niistä eIä2n5f(k8istä;,*jotk4'>|
kirjailijat joutui kokemaan, valtin J
ollisesta rikoksesta tuomittuna l
pakkotyövankina S^xeriossa. :^
Mika Walt3ri:
K A A R I N A
M A U N U N T Y T Ä R
314 rivoa . . . . . . . Hinta nlA $t5«.
Ruotsin ja .fiuomen,'thisloriAttv
kuubilBto. MmantUidn':t0ldkaUP*i;
tarina.
•Tilatkaa osoiitteeila^^
VAPAUS PUBLISHINGKO.
EOX 69