Vapaus, August 25, 1966

              Sivu 2 Torstaina, elok 25 p. — Thursday, Aug. 25, 1966
VAPAUS
, , < iLIBtRTY)
INDEPENDENT LABORORGAN
OF FINNISH CANADIANS
Establlshed Nov. 6. 1917
EDiTOR: .W. E K L U N D MANAGER: E. S U K S I
T E L E P H O N E : O F F I C E A N D E D I T O R I A L 6 7 4 - 4 2 64
Publlshed ihrlce weekly: Tuesdays, Thursdays and Satordays tiy Vapaufi
PubllshlxiiB; Co. Limited, 100-102 £lm St. West, Sudbury. Ontario, Canada
,.v Mailing Address: Box 69
AV ^Adveräsing rates upon appllcation, translatlon free of chaig«.
AQthoriaed as second class mail by the Post Office Department, Ottawa,
and flor payment of postage In cash.
• ' CANADIAN LANGUAGE-PRESS
TILAUSHINNAT:
Canadassa: 1 vk. $9.00, 6 kk. H^S nSA:ssa 1 vk. $10.00. 6 kk. | S 9R
3 kk. 2.75 Suomessa: 1 vk. 10.50^ 6 kk. 6.75
LIEKEHTIVÄN SAAREN HISTORIAA
Työnpäivänä lUDb
Yli kahdeksanlcymmentä^^^^^^v^^ sitten, Yhdysvalloissa
ja sitäkin aikalsenunin Canadassa alkaneiden perinteiden
mukaisesti,' Canadassa, kuten Yhdysvalloissakin, vietetään
syydcuun ensimmäisenä maanantaina Työnpäivää. Tämän
merkkipäivän kunniaksi on .lehtemme tämänpäiväinen nu­mero
omistettu kaikessa vaatimattomuudessaan erikoisesti
Työnpäivän juhlanumeroksi. Kiittäessämme avustajia, kir-jeenvaihtajia
ja ilmoituksia hankkineita asiamiehiä ja -nai­sia,
me toivonmie ilmoittajille hyvää menestystä alallaan ja
lukijakunnalle yleensä antoisia Työnpäiväjuhlia sekä virkis­tävää
lomahetkeä pitkän viikonvaihteen ansiosta.
Verrattima moneen aikaisempaan Työnpäivään, nyt vie­tetään
tätä työväen juhlaa erittäin jännittyneessä tilantees-
.sa.".niin .kansallisesti kuin kansainvälisestikin. Me uskomme
my'6$^W:ä Työnpäiväjuhlissa ja paraateissa tullaan ilmaise­maan
niistä järjestyneen työväestön huolestuneisuuspa myös
ehdotuksia ja toivomuksia tilanteen parantamiseksi.
Canadassa tätä Työnpäivää odotellaan eräitten sitkeiden
lakkpjefi/(Tilco PlasticsLtd:n lakko Peterboroughssa) ja tois-
..Jin-laJtkDJen (rautatietyöläisten kansallisen lakon) uhkan i l -
"insplirissä; vain kaksi tunnetuinta esimerkkiä mainitaksem­me,
-^osilasia on, että poikkeuksellisen kauniista kesästä huo-miltei
koko Canada on tänä vuonna saanut
kesänä on ollut ehkä enemmän lakkoja kuin
milloinkaaji ennen vastaavana aikana toisen maailmansodan
p*a5ttymisen jälkeen. Tämä sellaisenaan kuvaa paremmin
i;^S5rtrrffl1kään muu sitä kehnoa tilannetta, mikä on valtioval­lan
toimesta annettu kehittyä, Hinjiat ovat kohonneet jat­kuvasti
«kohoamasta päästyä, kunnes on tultu tilanteeseeni:
missä tjtetätekevien ja muiden pientuloisten varat eivät enää
riit^ f jokapäiväisen ravinnon ja asunnon hankkimiseen, pu­humattakaan
nyt mistään ylellisyyksistä. .
. Paljon on vuodatettu Suuren rahan lehtien palstoilla kro-kodiilin
kyyneleitä siitä "inflaatiovaarasta" minkä työläisten
palkankorotukset muka aiheuttavat, vaikka lapsetkin tietä­vät,
että inflaatio — rahan arvon aleneminen, eli tavaran
hintojen kohoaminen ^ on hiiren lailla nakertanut suuria
lovia työtätekevien tilipussiin, eli alentanut heidän palkka-tulojensa
ostovoimaa.
Työläiset eivät lakkoile "piruuksissaan'' eivätkä liioin
joidenkin "pahojen voimien" kiihoituksesta. Palkkaansa, työ­oloihinsa
ja yhteiskunnalliseen asemaansa tyytyväisiä työläi­siä
ei saada ajamallakaan lakkotaistelun tielle. Mutta kun
työläiset näkevät että satumaisia rikkauksia kerääntyy hei­dän
työnsä ansiosta joillekin upporikkaille yhtiöille ja yksi-,
loille samalla kun heidän oma ostovoimansa heikkenee heik­kenemästä
päästyä, niin mikään mahti ei voi pitää heitä o-saansa
tyytjrväisinä.
'>'Juuri yhteiskunnallisessa elämässä vallitsevan epäoikeii-
^ ? Ä 9 ] H K ^ ? " " S ja vääryys pakottaa työläiset turvautumaan
''yiirrttisenä keinona" lakkotaisteluun tulojen korottamisek-.
si, sekä lomiensa ja eläkkeittensä parantamiseksi ja nyky-aikariä'"
fnyös työmahdollisuuksiensakin turvaamiseksi auto-
•matieeinnin uhatessa yhä suurempia työläisjoukkoja työttö-myydellä.'
^vnjPjvtänä Työnpäivänä kiintyy huomio kansainvä-llsm^
Sraitystilanteen pahenemiseen — ja se on Yhdysval-tain^^
aloitua sodankäyntiään Vietnamissa ^ pahentunut
peloittavammassa määrässä siitä missä olimme vuosi sitten
TyaSbä^^.
'TyShpäivän viettoon liittyy perinteellisesti suuret vä­rikkäät
paraatit ja vielä suuremmat joukkokokoukset, missä
puhutaan hetken polttavimmista kysymyksistä,
i . j.^lgfg^l^j^ggj^^g että syyskuun 5 päivänä vietettävissä
Työnpäivän juhlissa kiinnitetään huomiota työläisten palk-ka*;
ija>aiafihin oikeutettuihin vaatimuksiin sekä korotetaan
kansanjoukkojen rauhantahtoinen ääni Vietnamin sodan lo­pettamisen
puolesta.
Sanottakoon Työnpäiväjuhlissa, kuten rauhaarakastavat
canad^Iaiset haluavat^ että Yhdysvaltain tulee lopettaa Poh-joisrVietnamin
pommitus; että Yhdysvaltain velvolhsuus ön
lopettaa hyökkäyssotansa pientä Vietnamin kansaa vast aan
ja tuoda sieltä pois asevoimansa ja sotamateriaalinsa, kuten
Geneven sopimuksen kirjaimen ia hengen mukaan kuuluu,
että vietnamilaiset voivat itse — kenenkään ulkopuolisen se­kaantumatta
heidän asioihinsa — päättää omista kansallisista
kysyxpyksistään siten kuin itse parhaaksi näkevät.
Ja huolimatta siitä, missä puitteissa Työnpäiväjuhlia eri
puolilla maata vietetään, me "uskomme täkäläisten kansalais­temme
osallistuvan niihin yhdessä toisten canadalaistyöläis-ten-
kanssa.
Oikeutta rautatietyöläisille
Näitä rivejä kirjoitettaessa (tiistai-iltana) näyttää siltä,
että Canadan rautatietyöläiset,' veturinkuljettajia, lämmittä­jiä,
.kon.duktöörejä; ja junamiehiä lukuunottamatta, joutuvat
turVöw)^^maan yii^^ hengen voimalla lakkotaisteluun
oikeutettujen vaatimustensa toteuttamiseksi.
VXen epäilee, että rautatietyöläisillä ei ole valittamisen
aihetta; tai että heidän palkkavaatimuksensa ovat kohtuutto­man
korkeita, hänen sietää palauttaa mieleensä, ei niinkään
paljoa helposti harhauttavia palkkojen "keskiarvoa", vaan
sen tosiasian, että näiden työläisten tuntipalkat vaihtelevat
$1.65—$2.51 välillä. Nykyisena aikana, jolloin hinnat on ko­hotettu
taivasta hipoviksi ja jolloin hinta vyöryn sallitaan es-teetlömästi
yhä jatkua, pn suorastaan mahdotonta tulla per­heellisen
miehen toimeen $1.60 tuntipalkalla. Sellaisilla pal­koilla
ei hankita perheelle säädyllistä asuntoa, ravitsevaa
ruokaa, ajanmukaisia vaatteita ja tuiki välttämätöntä kor­keampaa
koulusivistystä lapsille.
M o n i e n suonialaisten tiedot Kuu­basta
rajoittuvat enimmäkseen kou­lussa
s a a t u i h i n o p p e i h i n . Tiedämme
K o l u m b u k s e n nousseen m a i h i n t u on
n i m i s e l l e saarelle lähes viisisataa
v u o t t a s i t t en j a sitä nimitetään Ame
r i k a n löydöksi. M u t t a itse Kuubasta
t u s k i n tiedtään muuta k u i n , että se
on eräs maailman suurimmista so­k
e r i n tuottajista j a s i k s i ansainnut
S o k e r i s a a r e n " nimen. Äskettäin
Kuubassa v i e r a i l l u t Suomen kansan­edustaja
Osmo Kock antaa seuraa­via
mätkahavaintöjaan tästä " L i e -
.lehtiväslä saaresta".'
MAANTIEDETTÄ
K u u b a n tasavalta on todellinen
saarivaltio. Sen alue muodostuu
cahdesta suuresta saaresta: Kuuba
j a _ I s l a del - P i n o s , mutta lisänä on
1,600 pienempää saarta. T a s a v a l l an
)inta-ala on 120,000 neliö-kilomet-iä,
j o t e n se o n pinta-alaltaan v a in
colmasosa Suomea. Mutta siitä huo-imatta
etäisyydet Kuubassa ovat
nelkoiset. Pääsaarihan on 1,200 km.
)itkä, j o s t a k i n sen leveys vaihte-ee
32—200 k i l o m e t r i i n .
K u u b a on myös s u u r i n K a r i b i a n -
n e r e n saarista. A i n o a maaraja sillä
j n U S A : n laivastotukikohtaa G u -
mtanamoa vastaan, mutta naapurit
Mjaitsevat tuntuvan merimatkan
akana. Lähin on H a i t i (77 k m ) ,
'•(eksikon lähimpään osaan on 210
i m . j a U S A : n r a n n i k o l l e F l o r i d a an
180 km.
S a a r e l l a on k o l m e vuoristoa, mah-
.avin niistä Orienten maakunnassa
j j a i t s e v a Sierra Maestra, j o l l a ko^
loaa Kuuban k o r k e i n huippu T u r -
{uino 1,973 m e t r i n korkeuteen. J o -
P U U T T E E L L I S TA
"HISTORIAA"
Luettuani Canadan Historiaseu-
.-an julkaisun, jonka on toimittanut
Xiilo Tuomenoksa, voinen sanoa,
ittä jos Canadan suomalaisten his­toria
kirjoitetaan samassa suppeas-i&
muodossa, niin todellisuus on
siitä kaukana.
T u l i n Canadaan 190.5 j a olen o l ­ut
mukana noissa yhteistoiminnois-
•a j a u s k a l l a n sanoa, että tuossa
j u l k a i s u s s a sivuutetaan suomalak­ien
sosialistijärjeslö, joka nyt t o i -
i i i i Suomalaisen Järjestön nimellä
ja, j o n k a vaikutus suomalaisväestön
kesktiudessa on tunnettu kautta
coko mantereen.
Jos historia k i r j o i t e t a a n saman
suuntaisesti k u i n tuossa julkaisussa
Imenee, o n se h i s t o r i a n väärennys-ä.
T o i v o i s i n k u i t e n k i n , ettei unoh­d
e t t a i s i niitä ihmisiä, jotka elin-j
i k a n a a n ovat uhranneet niin pal­on
suomalaisten y h t e i s i i n harras-u
k s i i n , ja, j o t k a ovat jo suurelta
asalta poistuneet joukostamme, tä
män maan m u l i i i n . Se o l i s i häpäisy
n i i l l e , jotka eivät enää voi itseään
puolustaa. Heidän e l i n a i k a i n e n t o i -
.-nintansa t u l i s i ilmetä historiassa.
Osuutemme tämän maan rakenta­misessa
on n i i n s u u r i , että sitä e i
t u l i s i unohtaa.
N i i l o Tuomenoksa k i r j o i t t a a a s i al
l i s e s t i suomalaisista s i i r t o l a i s i s ta
raskaan työn raatajina, mutta hä­nen
k i r j o i t u k s i s s a a n on s u u r i a auk­koja.
Jos hänellä ei ole parempaa
i e t o i s u u t t a suomalaisten elämästä,
ottaa hän s u u r e n vastuun h i s t o r i an
k i r j o i t t a j a n a .
Historiaseuranjäsen I.S, P o r t A r ­thur,
O n t .
k i a o n paljon, mutta mikään niistä
ei ole varsin suuri, mittavin on
Cauto, joka sijaitsee Orienten maa­kunnassa^
kuten Kuuban suurin
v u o r i s t o k i n , j a sen pituus on 250
kilometriä. A l k u n s a tämä j o k i saa
S i e r r a Maestran vuoristosta. •
K u u b a n ilmasto on trooppinen,
mutta se ei ole U n i i k i n p a h i i n p i a;
Sijaitseehan K u u b a n saari k r a v u n:
kääntöpiirillä j a lauhkeat merituu­let
v i l v o i t t a v a t tuntuvasti sen i l m a s ­toa.
Havannassa o n vuoden keski­lämpö
+24,6 astetta. Lämpötila ei
j u u r i kohoa y l i 35 asteen ja v a in
h a r v o i n laskee 10 lämpöasteen ala­p
u o l e l l e . Ilmaston luonteenomainen
p i i r r e on j a k a u t u m a sade- j a k u i v a -
k a u s i i n ; sadekausi kestää toukOr
kuusta lokakuun loppuun ja k u i -
vakausi marraskuusta h u h t i k u u h u n .
K u i v a n a kautenakin saadaan j o n k in
v e r r a n sadetta, mutta yleensä, ne
ovat s i l l o i n h a r v i n a i s i a j a melko vä­häisiä.
RIKAS LUONTO
Suotta ei Kuuba ole nimitetty
luonnontieteilijän p a r a t i i s i k s i . Saa-^
r e n luonto — n i i n k a s v i l l i s u u s k u in
eläimistökin — on äärettömän rikas.
S a a r e l l a kasvaa e r i l a i s i a kasveja
y l i 8,000 l a j i a . Näyttävimmät niistä
ovat palmu,.mänty, joka k u i t e n k in
poikkeaa meillä tunnetusta männys­tä,
mahonkipuu j a seetri. M u u k in
osa Kuuban k a s v i l l i s u u d e s t a on " t a ­vattoman
rehevää — sehän on
t r o o p p i s i l l e seuduille ominaistakin.
Monenlaiset vihannekset, hedelmät
j a meillä tuntemattomat koristekas­v
i t antavat oman leimansa luontoon
K u u b a n kansalliskukka on v a l k o i ­nen
perho.sta muistuttava Maribosa.
Eläinmaailma o n n i i n ikään tavat­toman
rikas. M a i n i t t a v i a petoeläiviä
ei esiinny, l u k u u n ottamatta kroko­t
i i l i a , j o t a on eräillä suo j a rämealu­e
i l l a . Käärmeitä on p a l j o n j a usei­ta
l a j e j a , mutta mikään niistä e i o le
m y r k y l l i n e n .
K a r i b i a n m e r i Kuuban ympärillä
on suunnattoman kalarikas; m e i l le
kerrottiin,'että k a i k k i a a n on tavattu
90Q e r i l a i s t a k a l a l a j i a . Tästä onkin
l u o n n o l l i s e n a seurauksena se, että
Kuuba kehittää varsin voimaperäi­sesti
kalatalouttaan. Kalastuslaivas­toa
on lii^ätty j a aivan h i l j a t t a i n on
Havannaan valmistunut moderni ka-lastamo.
A i h e e t o n ei ollut K r i s t o f f e r K o ­lumbuksen
arvio Kuubasta: " E n kos
kaan ole nähnyt mitään n i i n kaunis­ta,
täynny puita, r a n n i k k o kokonaan
p u i d e n peittämä, k a u n i i n a j a vihreä­nä,
erilaisena k u i n omamme, e r i l a i ­nen
kukkinciin ja hedelminoen".
Näin k i r j o i t u tuo genovalainen pur­j
e h t i j a päiväkirjaansa 27. päivä lo­kakuuta,
1492, kun hän .saapui Kuu­baan
l u u l l e n t u l l e e n s a Aasiaan.
si useiden hyökkäysten kohteeksi.
E r i t y i s e s t i englantilaiset o l i v a t k i i n ­nostuneita
saaren omistuksesta.
Ranskan suuren vallankiimouksen
v a i k u t u k s e t heijastuivat myös K u u ­bassa
j a ISOO^luku merkitsee maan
historiassa suurta kansallisen he­räämisen
aikaa. V i i m e vuosisadan
l o p u l l a mainitaan Kuuban ~kan«an
vapautustaistelun joht^jinja: Jose
M a r t i n , Maximo Gomez ja Antonio
.Maceo. K u u b a n vapaustaistelun lopr
puvaiheessa osallistui Y h d y s v a l l at
:otaan Espanjaa vastaan j a 24. päi-
/änä lokakuuta 1898 a l l e k i r j o i t e t t i in
P a r i i s i s s a sopimus v i h o l l i s u u k s i en
loi^ettamisesta. Se merkitsi myös
Sspanjan luopumista K u u b a n , P u e r -
:o Ricon j a muiden saarien omis-aiksesta.
Melskeet Kuubassa eivät k u i t e n ­kaan
lakanneet; siirtomaavalta to-
•in o l i k u k i s t e t t u , mutta nyt seu-asivat
d i k t a a t t o r i t toisiaan j a k a i k -
.ii ne nojautuivat enemmän taikka
/ähcmmän Y h d y s v a l t a i n tuleen.
Ratkaiseva vapaustaistelu a l k o i . 13
vuotta s i t t e n ; n u o r i l a k i m i e s j a isän
maanystavä F i d e l Castro a l o i t t i pie-jen
ystäväjoukkonsa kanssa kansal-i
s en vapaustaistelun. Heinäkuun
26. päivä 1953 hyökkäsivät nämä
uskalikot Santiago de Cubassa ole­via
Moncadan sotilaskasarmeja vas­taan
j a tämä tapaus pani a l u l l e u u ­den
k a n s a l l i s e n v a p a u s l i i k k e e n , j o n ­ka
ansiosta Kuuba tänä päivänä on
astunut s o s i a l i s m i n rakentamisen
t i e l l e .
Kalottikoikoiis:
POHJOLASTA YDINASEETON,
JOUKOT POtS VIETNAMISTA
Kaikki merkit viittaavat sii­hen,
että suuret rautatieyhtiöt
ovat tahallisesti jarruttaneet
neuvotteluja ja mikä pahinta,
päässeet siihen tilanteeseen,
missä voivat toivoa hallituksel­ta
toimenpiteitä työläisiä vas­taan.
Näin ei saa kuitenkaan tapah­tua.
Hallitus on menetellyt
mielestämme aivan oikein kut-suessaan
parlamentin käsittele­mään
rautatietyöläisten mah­dollisen
lakon aiheuttaman ti­lanteen
vaatimuksia. Parla­mentti
on se paikka, missä täl­laisista
kriisiasioista on päätet­tävä
hallituksen laiminlyötyä
velvollisuutensa puolustaa yh­teiskunnan
vähempiosaisia» täs­sä
tapauksessa rautatietyöläisiä
voimakkaiden ja vaikutusval­taisten
piirien, tässä tapaukses­sa
rautatieyhtiöiden, öykkäri-r
mäisyyttä ja riistonhalua vas­taan.
Parlamentin velvollisuus on
huomioida kansan yleinen mie-^
lipide ia huorehtia 'siitä, että
sLiuret rautatieyhtiöt saadaan
lopultakin myöntymään rauta­tietyöläisten
oikeutettuihin vaa.
timuksiin niin, ettei nyt uhkaa­va
lakkotilanne pääse jatku­maan
niin pitkää aikaa, että
siitä koituu taloudellinen kaa-ostilanne.
•
HISTORIAA
S i i h e n aikaan, kun K i i u b a "löy­d
e t t i i n " , asui siellä kaksi p r i m i t i i ­vistä
intiaaniheimoa: siboney- ja
taino-intiaanit. Lyhyessä ajassa nä­mä
heimot hävisivät espanjalaisten
v a l l o i t t a j i e n j a l k o i h i n . J o t t a valloit­tajat
olisivat voineet saada työvoi­maa,
r y h d y t t i i n maahan tuomaan
.Afrikasta neekereitä o r j a k s i . Tämä
t o i m i n t a alkoi v. 1,595. O r j a l a i v a u k -
set tapahtuivat nykyi.sen Ghanan,
Guinean ja M a l i n sekä muiden Kes­ki
A f r i k a n heimojen a l u e i l t a . K u u ­bassa
suoritetut tutkimukset osoit­tavat,
että maahan tuodut neekerit
j a espanjalai.set valloitaajat sekä
alkuasukkaat, joita vielä s i l l o i n o l i
jäljellä sulautuivat nopeasti. V . 1953
s u o r i t e t u n väestölaskelman mukaan
o l i Kuuban väestöstä värillisiä 1.
600.000 e l i lähes neljännes.
E s p a n j a n siirtomaana o l l u t Kuu­ba
j o u t u i strategisen asemansa vuok
K U U B A N NYKYPÄIVÄÄ
K u n puhumme Kuubasta, eivät a i ­nakaan
tavanomaiset tarinat
'.synkkäkatseisista" saa a l k u u n k a an
t u u l t a siipiensä alle. Kuubalaiset
huvittelevat kuten me k a i k k i , j a tC:
kevät sen vieläpä hienolla tavalla;
Pistäydyimme eräässä Havannan
hienoimmista yökerhoista, Tropica-nossa.
Ensinnäkin koko laitos o l i a i ­v
a n e r i k o i n e n . Keskellä s a l i a kasvoi
valtava trooppinen puu, mutta k u i ­t
e n k i n katon alla. Luonto j a r a k e n ­nus
o l i yhdistetty.
O h j e l m a Tiopicanossa oli v e r r a ­ton.
Myönteisesti se poikkesi län­simaissa
totutusta siinä, ettei sek­si
suinkaan näyttänyt minkäänlaista
osan. 30-miehisen orkesterin säve­let
olivat aito l a t i n a l a i s a m e r i k k a l a i ­sia,
rytmit totutun tulisia. K a k si
tuntia kestäneen ohjelmaan osallis-u
i i 30—40 hengen kuoro j a saman­s
u u r u i n e n balettiryhmä.
Täytyy vielä korostaa kuubalais­ten
m e s l a r i l l i s u u t t a show-ohjelmien
järjestämistä. N i i n Tropicanossakin.
Ohjelma o l i katkoton, esiintyjät las:
keutuivat toisinaan alas edellä mai­nitusta
puusta, joskus taas i l m e s t y i ­vät
toiselta suunnalta j a k a i k k i y h ­d
i s t y i harmonisesti edelliseen. L a ­vastus
o l i täydellinen. M a i n i t t a k o o n ,
ettei. Tropicanoon peritty mitään
pääsymaksua!
Kokemani perusteella voin sanoa
k u u b a l a i s t e n elävän iloisesti jos­kaan
ci huolettomasti. Huolen a i ­heena
on ulkoapäin uhkaava vaara,
josta meitä muistutti käynti P l a ua
G i r o n i s s a ja Bahia Cocinosissa ( S i ­k
o j e n l a h d e l l a ) . Tänne s u o r i t t i v at
a m e r i k k a l a i s t e n avustamat j a kou­luttamat
joukot maihinnousunsa Vv
P a i k k a on nyt huomattava t u ­r
i s t i k e s k u s , jossa on myös tämän
maihinnousun torjuntalaistelun
muistoksi museo. Mekin saimme
mukaamme p u s s i l l i s e n h i e k k a a , j o ta
m m a t k a i l i j a i n mukana l e v i n n yt
kautta maapallon muistuttamaan
K u u b a n kansan taistelusta vapauten
sa puolesta.
Mutta kuubalaiset eivät suinkaan
h u v i t t e l e yksinomaan yökerhoissa.
Uimarannat ovat h y v i n v a h v a s t i käy-
( J a t k u u seuraavalla s i v u l l a)
Murmanskissa vasfikän päätty­neiden
pQhjoiskalottlalueiden rau-iMjn
ja ystävyyden päivien aikana
jSrjestetty 4 maan rauhankokous
h y y t y i julkilausuman, josfa ase­tutaan
presidentti ^Kekkosen 'esitys­tä
ydinaseettomasta pohjolasta sekä
vaaditaan ulkomaisten joukkojen
vetämistä Vietnamista. Suomen,
Ruotsin ja Norjan ja Neuvostolii­ton
kansalaispiireille osoitetun ve­toomuksen
sanamuoto on seuraa­va:
•
Elokuun 13—15 pnä 1966 Mur­manskissa
pidettiin Pohjois-kalotti-alueen
rauhan ja ystävyyden päi­vät
Päivien kuluessa vaihdettiin
laajalti mielipiteitä kalottialueiden
taloudellisen, sivistyksellisen ja tie­teellisen
yhteistoiminnan edelleen
kehittämisestä näiden alueiden vä-es:
ön etujen ja hyvinvoinnin edis­tämiseksi.
Suomen, Ruotsin, Norjan
ja Neuvostoliiton rauhanvoimien
edustajat- pitivät päivien aikana ko­kouksen,
jpssa pohdittiin kalotti­alueen
kansalaispiirien yhteisiä toi:
menpiteitä. rauhan ja turvallisuu­den
lujittamiseksi Pohjois-Euroo-passa.
Kokoukseen osallistuneet
totesivat yksimielisesti, että vaikka
heidän polilttiser" katsomuksensa
eroavat toisistaan, yhteisymmärryk­selle
ja hedelmälliselle yhteistyöl­le
on vankka perusta. Se on periaa­te
erilaisiin yhteiskuntajärjestel­miin
kuuluvien maiden rauhan­omaisesta
rinnakkaiselosta tasa-ar-voisuuden
ja keskinäisen edun poh­jalla.
Kokouksen osanottajat ilmaisivat
kannattavansa useissa maissa teh­tyjä
ehdotuksia kaikenlaisten ydin-aseikokeiden,
niiden joukossa myös
maan alla tapahtuvien, kieltoa,
ydinaseiden estämistä sekä ydin­aseettomien
vyöhykkeiden muodos­tamista
eri puolilla maailmaa. Täl­laiset
toimenpiteet tekevät mahdol­liseksi
kansainvälisen jännityksen
lauhtumisen sekä avaisi tietä
aseidenriisuntaan Pohjoiskalotin
väestön kannalta ansaitsee tässä
mielessä erityistä huomiota Suo­men
presidentin Urho Kekkosen eh
dotus Pohjolan julistamisesta ydin-aseettoniaksi
vyöhykkeeksi.
Kokouksen osanottajat ovat sitä
mieltä, että V i e t n a m i s s a . käynnisrä
olevan sodan aiheuttama kansainvä­l
i n e n jännitys tuntuu^-myösPobiofe-
E u i o o p a s s a . Jotta maailmanpalo f i
pääsisi syttymään j a 'jÖltä' Vietna­m
i n kpnsan kärsimykset.jSaataisiin
päättymään k a i k k i e n rauhaa rakas­tavien
voimien on toimittava ak­t
i i v i s e s t i epäinhiraillisfen pomn|l-tusten
lopettamiseksi; ulkomaisten
j o u k k o j e n poistamiseksi Etelä-Viet­namista
sekä täyden mahdollisuu­den
suomiseksi V i e t n a m i n k a n s a l ­l
e ratkaista sisäiset asiansa yleises­t
i tunnettujen Vietnamia koskevien
Geneven sopimusten mukaisesti. •
K o k o u k s e n osanottajat tervehli-^
vät k a i k k i a yleiseurooppalaista tuir-v
a l l i s u u t t a l u j i t t a v i a toimenpiteitä.
Kokous totesi, eitä koska vastak­k
a i s t e n s o t i l a a l l i s t e n r y h m i t t y m i en
rajat kohtaavat toisensa Pohjois-
E u r o o p a n alueella, s o t i l a a l l i s t en
b l o k k i e n moIemminiiii(|[l^n purka­minen
poistaisi levottoiäuuden ja
jännityksen a i h e i t a j a edistäisi luot­tamukseen
perustuvaa hedelmällte-tä
yhteistyötä alueen kansojen vä­lillä.
K o k o u k s e n osanottajat kehoitti-vat
P o h j o i s k a l o t i n väestöä vielä ak­t
i i v i s e m m i n osallistumaan yhtei»
toimintaan rauhan hyväksi. Ko­kous
vetoaa myös k a i k k i e n k a l o t t i -
maiden h a l l i t u k s i i n ; ' fettä toe tekiäl-vät
k a i k e n välttämättömän rauhan
j a ystävällisen yhteistyön l u j i t t a ­miseksi
Suomen, Ruotsin, N o r j an
j a Neuvostoliiton kesken ja Jatku­vasti
edistäisivät kanssakäymistä
t a l o u d e l l i s e l l a , sivistyksellisellä j ä~
m u i l l a a l o i l l a . .• . ; '
Kansojemme paremman tulevai­suuden
perustana on yhteinen
yömme rauhan hyväksi. Se yhdis­tää;
meitä. Ryhtykäämme yhteis­t
o i m i n ja - v o i m i n .luomaan tänne
P o h j o l a a n lujaa rauhanvyöhykettä.
Työnpäivänä
Tyonpälv&nä, toveri tahtoisin
minä tarttna kätehesi,
siimihin sinua katsoisin.
ja tuntisin yhteytesi.
Vain silloin voima meidän on
kun yhteistyö on ehdoton.
Tällä yhteisellä yoimalla
saavutamme tavoitteemme,
tällä laottamoksella
vastukset puhkaisemme.
Vain silloin työläinen vahva on
knn asiaan luottamus on ehdoton.
Ensiksi tämän joukkovoiman
pnemme tahdon valjaisiin, .
poistamme väliltä kaiken soiman
uskomme totuuksiin paljaisiin.
Vain rehellisyys takaa sen,
että näemme päivän onnellisen.
Oswal(l ei voinut
olla ainoa ampuja
- lakimies Lane
Silloin jo teenune suuren työn
kun kykenemme poistamaan tieltä
ikuisesti sotien kauhunyon,
joihin ei kysytty meidän mieltä,
vaan yhteistyöllä poistuu ansa
tulee työläisistä V A P A A KANSA.
LSP.
New Y o r k . . .— A i n a k i n yksi p r e -
•Jidentti Kennedyn surmanneista
laukauksista tuli puisen aidan t a ­kaa
eikä kirjavarastosta, jonka i l ­m
o i t e t t i i n olleen yksinomainen a m ­pumapaikka,
sanoo a m e r i k k a l a i n en
•akimies Mark Lane, ....
Lane, .jonka Kennedyn murhaa
käsittelevä k i r j a " R u s h to Judge-m
e n t ' , .<;i!Omeksi vaikkapa . K i i r e tuö-mitseiiiaun
j u l k a i s t i i n viime v i i k on
maananiaina, sanoi edelleen, ett6i
Lee Harvey Oswald voinut o l l a a i ­noa
salamurhaaja. :
Kak.sikolmasosaa tapahtuman sil-niiiinakrjöistä
o l i varmoja, että l a u -
kauksel tulivat presidentin autosta
o i k e a l l a etiiviistossa olleen k u k k y -
];!!! laella lauta-aidan takaa, kertoi,:
L a n i ! lehdistötilaisuudessa. Monet
hui.slaväiitivät nähneensä savua aä-dari
kio)ia. Eräs Lanen;,haastattele­ma
todi-staja oli nähnyllpQUisivarti-"
j a n suunnanneen.konepistoolinsa a i ­taa
k o h t i ja t o i s en kivunneen r i n n et
tä ylös h e t i . laukausten ampumisen
jälkeen;
Lane, joka yrittää saada uudefn
t u t k i m u k s e n aikaan murhan johdois­ta,
väitti, että rikosta t u t k i n u t W a r -
r e n i n komissio y k s i n k e r t a i s e s t i , jät­t
i huomioon ottamatta j a m u o t o i li
u u d e l l e e n to:'.isteita päätellessään
Oswaldin olleen ainoa ampuja.
PÄIVÄN PAKINA
KIRJALTAJAT SEN ALOITTIVAT
V a i k k a " v i r a l l i s e n a käsityksenä"
on, että Työnpäivän vietto on saa­nut
alkunsa Y h d y s v a l l o i s t a , n i in
tosiasia k u i t e n k i n on, että se s a i
alkunsa täältä Canadasta.
" V i r a l l i s e n " sanaselityksen mu­kaan
yhdysvaltalainen kirvesmies­ten
ammattiyhdistyksen edustaja,
P e t e r J . M c G u i r e - n i m i n e n sosia-l
i s t j ^ o n esittänyt alkuperäisen aja­tuksen
Työnpäivän vietosta.
Tunnettu ja tunnustettu cana-d
a l a i n e n ammattiyhdistysmies,
edesmennyt John Buckley lähetti
tämän v ä i t ö k s e n johdosta A F L -
C IO presidentti George Meanylle
j o u l u k u u n 6 päivänä 1954 k i r j e e n
missä hän sanoi, että Peter J . Mc-
G u i r e : voi h y v i n k i n o l l a se mies,
j o k a on Työiipäivän vietloajatuk-sen
esittänyt ensimmäiseksi Y h ­dysvalloissa,
mutta historia osoit­taa,
että. kerta vuodessa tapahtu­vat
työnpäivän milenosoitukset o l i ­vat
Canada.ssa jo käytännössö en­nen
vuotta 1882, j o l l o i n Peter J .
M c G u i r e n tiedetään asiasta ensim­mäisen
kerran puhuneen;
"Ammattiyhdistysmiehinä me
Voimme nyt. katsoa taaksemme ja
' t u t k i a sitä edistystä mitä on t a ­pahtunut
sen jälkeen kun V . 1872
' P o h j o i s - A m e r i k a n mantereelle vie­t
e t t i i n Toronto Trades Assem-b
l e y n johdolla Toronton ammatti^
yhdistysväen toimesta ensimmäis­tä
kertaa työnpäivää", sanoi J o hn
B u c k l e y edollämainitussa kirjees­sään
j a lisäsi: "Sinä vuonna jär­j
e s t i Toronton k i r j a l t a j a i n unio
l a k o n 9-tuntiscn työpäivän puoles­ta;
sinä vuonna v a n g i t t i i n palna-j
a i n union johtokunnan 24 jäsen­tä
syytettynä l i i k e t o i m i n n a n vai­k
e u t t a m i s e s t a . "
" M e näemme Toronto Trades
A s s e m b l y n h u h t i k u u n a s i a k i r j o i s ta
V. 1872", kertoo John Buckley
e d e l l e e n , että "Cooperin union
edustaja Hewitt oli ehdottanut,
j o t t a muocfostettaisiin komitäa s i i ­nä
mielessä, että järjestetään mie­lenosoitus
j a p i k n i k k i kiitospäivä­nä,
h u h t i k u u n 15 pnä 1872. Tästä
k e h i t t y i ammaltiyhdistysväen suo­rittaessa
ennen vuotta 1882 vuo­tuisen
p y h i i n v a e l l u s m a t k a n Toron­ton
E x h i b i t i o n (näyttely) alueel­le
. . / ' m i s s ä torontolainen am-mattiyhdistysväki
vielä nyt työn­päivän
ulkoilmajuhlansa tapaa
viettää.
T o r o i i t o l a i s c s s a Globe-lehdessä
o l i heinäkuun 24 pnä 1882 k o l ­men
palstan o t s i k o l l a varustettu
u u t i s t i c t o , minkä otsikkona o l i :
"Jättiläiskokoinen mielenosoitus"
j a sen a l l a seuraavanlainen selos­tus:
••. '••
" O n arvioitu, että Toronton
Trades and L a b o u r C o u n c i l j n jär­jestämää
mielenosoitusta kei'ääh-t
y i katsomaan 50,000 ihmistä. Se
(mielenosoitus) onnistui odotettua
paremmin j a sitä voidaan hyvin
v e r r a t a ' Britannia.ssa jilrjestettfi-v
i l n Ammattlyhdistysväen h y v in
o n n i s t u n e i s i i n mielenosoituksiin.
Paraatissa o l i ammattiyhdistysvä-keä
kahden j a k o l m e n tuhannen
väliltä." ,
P a r a a t i n suurmarsalkkana o li
r a t s a i n k u l k e n u t mr. Beecher. Hän
tä seurasi Trades C o u n c i l i n v i r k a i ­l
i j a t , ' P a r a a t i s s a o l i soittokuntia
ja. malnosrattaita-missä ammatti­miehet
näyttelivät käsitöitään, -se­kä
eri ammattiyhdistysten v i i r - e -
jä.
M a i n i t u n l e h t i t i e d o n mukaan tä­hän
kulkueeseen osallistui 100
j ^ a a t t u r l a ; 40 putkityöläistä; 100
v a l u r i a Torontosta j a Oshavvasta;
90 satamatyöläistä; 400 kirvesmies­tä;
170 k i r j a l t a j a a ; 200 m u u r a r i a ;
160 suutaria; 200 sekatyöläistä ja
monen muun a l a i n työläisiä.
P a r a a t i a seuranneessa u l k o i l m a ­j
u h l a s s a k i r j a l t a j a i n ammattiyh­d
i s t y k s e n presidentti, mr. A r m ­s
t r o n g k i i t t i k a i k k i a osanottajia
j a i l m a i s i käsityskannan ettei sel­l
a i s t a mielenosoitusta ole koskaan
ennen Canadassa o l l u t , j a hän sa­noi
että tätä tapausta tullaan työ­väenliikkeessä
kauan muistamaan
" p u n a i s e n k i r j a i m e n päivänä".
T o i s a a l t a asiakirjat osoittavat,
että kirvesmiesten union edustaja
P e t e r J . M c G u i r e e s i t t i N ew Y o r k ­i
n kaupungin ammattiyhdistyskes-k
u k s e l l e " t o u k o k u u n 8 pnä 1882,
että järjestettäisiin juhlapäivä,
j o n a aikana järjestettäisiin New
Y o r k i n k a d u i l l e p - r a a t i " j n e . •
Näin kertovat viralliset asia­k
i r j a t j a nämä tosiasiat on hyvä
pitää mielessä-lankeamatta lain­kaan
" n u r k k a k u n t a l a i s u u t e e n " t ai
" n a t i o n a l i s m i i n " sillä ' k a i k ki
hyvä on a m e r i k k a l a i s t a " k e r s k u -
miskäsite on päässyt v i s s i i n ra­j
a a n asti myrkyttämään työväen­l
i i k k e e n k i n rivejä. Sen käsityskan­nan
mukaan tulevat heti J u m a l an
jälkeen amerikkalaiset "suurmie­het",
sitten on pitkä väli autiota
tyhjyyttä vetten päällä, k u t e n luov
miskertomiiksessa sanotaan, ja
vasta s i t t en m u i d e n maiden pieniä
k u o l e v a i s i a . ;'
K u k a a n ei halua-väheksyä sosia­l
i s t i n a tunnetun k i r v e s m i e h e n , P e ­ter.
J . M c G u i r e n osuutta Työnpäi­vän
järjestämisessä Yhdysvallois­sa...-
•
Mutta meillä canadalaisilla ei
ole mitään syytä eikä oikeuttakaan
unhoittaa sitä, että taistelu v a l m i u ­destaan
tunnetut kiirjnltajat aloit­tivat
työnpiiivänjuhlinhan Toron­tossa
j o kymmenkunta vuolta sitä •
aikaisemmin.
Tämän muistaminen on sitäkin
tärkeämpää nyt k u n tiedetään, että
toroiUolaiset k i r j a l t a j a t ' jatkavat
tälläkin hetkellä pitkittynyttä ja:
m u t k i l t i i n u t t a taistelua työläisten
o i k e u k s i e n puolesta siinä mielessä,
että työläistenkin pitäisi päästä
o s a l l i s e k s i automatisoinnin etui­suuksista,
mihin Toronton suuret
päivälehdet kaikesta "humaaiii-s
u u s l o r u l s t a a n " huolimatta eivjit
ole vieläkään suostuneet.
- Kiinsäkouillio ~
A I