Vapaus, December 1, 1925

              '11!sta!iia> j&idiik-l-p:iä Tiies^.' Pa^ 1,1925
kattajia. Mti;.
jokaisen ty5.
y^tyä oaaa
^ enää var.
»e me voittaa
Yhtenä jäijes.
asettua
'an, aisa me
iotahuutomae,
saadessa työs!
Risesti jäijes.
»«illä taasen
»«tsäparooneja
ui perheineen '
»• Hän ij^jjl
[ariesta, Ont
•ta Sauli Ste;,
sillä hän on
^ a , ja Biuun
tain poliuJUi.
aurilta ja hnk-
' vuoden van-utoBi
järveen
ottamassa laj.
uumis löyfet.
jälkeen tapa.
kotoisin Swiss-jossa
hänellä
päivän illalla
97 Brent St
kotona tulen
päästyään pai.
imajuttaa tnl.
kokonaan tn-itaan
eaaneen
tystä uunista,
ikuutettu.
titta sakotet-^
3lla oli maa-erään
\ lesken
rin arvosta
mistettua ai-ttanyt
aineet
Ile joukkneel-kotettiin
hän-iluilla.
Viina ,
:in yläkerran
joka tapahtui
['^illiamin että
it tuomiotkin
iden asia on •
dollaria sak^
diaa. Vaikkä'-
1 tekevinään,-
vaikuttanut,'
vieläkin ka-i?
irtaa samas'
rfitasLenneii
rit ja joulu-"
t Vapauden •
uppaan. Jo-dessään
muis-'
imassa ne it-'
a ovat tilan-joiden
osote.
at käydä ha- ^
ilmottaa, sil-'
tejä, joita «i
ei ole osotet-nita
I
ONT.
irrask. 21 p.
omitean^toK
osaston /to'
ettiin yhi^
e tov. Heli-itä
on sosia-kommunismi
än teki pie-
,n nousevaan
nnan kasva-millätavafla
ttava L. W.'
;nsa periaat-ikä
vain kot-jrittäin
help-
Ehkä jokai-imärtäneeksjv^
kommunisti,
kapäiväiseseä ,
jL komipnnis-vaikka
elää-.
teiskunnassa.
a puhe oh
i kuuli jakun"
heesta päät-,
le erehtynyt"
aaksc, vaan
»riaatteitakin
in.
»jelmaa, Jofi-
Satoi Sooth
Js asiallisen
)oIttaviinnBS-tayalla
koO''
ttava järjes- ,
semme .
lippnkohdÄ.^
on niin "tä-;.^.
i, jonka ^^...v-puhui
silta
joka
iteee y<
Vapaus ei kiihota -ketään
lähettämään rahaa Suomeen,
mutta jos sitä kerran lähe^
tetään, niin onhan johdon-mukaista
tehdä lähetykset
oman liikkeensä välityksellä.
EUESSI ON NYT
SUOMEN mm
LÄHETYSKULUT
40c lähetyksistä alle
$30.00 50c, lähetyk­sistä
$30—$59.99 as­ti,
.75c lähetyksistä
$60—$99,99 ja $1.00
kalkilta $10Q.00 taik­ka
'^sitä suuremmilta
lähetyksiltä.
Sähkosanomalähetyk-sille
on kulut $8.50.
Sudburyssa j a ympä­ristöllä
asuvat voivat
käydä Vapauden kont-'
torissa tiedttstazssssa
erikoiskurssia.
KAIKKI SliHKÖLÄHETTKSET tehdään suoraan Sud-burysta
Helsinkiin samana päivänä kuin saapuvat
Vapauden konttoriin.
LAIVAPILETTEJÄ MYYDÄÄN. ^
TIEDUSTAKAA PILETTIASIOITA
TEHK&ä LÄHETYKSET OSOfTTEELLA .
CiaMdaD Dollarista*
P.O. Box 69 Smdte-yy Ontario
Vapaodelle «ttovat rahavElitylmS 'vastaan mySskm:
IVAPAUTS SiRAMCH OFFICE ' DAVID HELIN
•51t<6 ®ay St. ' eri paikkaktcaailla,
Post Atftbur, Ontario' Pohjois-Ontario^
ErmwwwwMm wwwm-m
•pienemmistä kySymyksiätä. Esitet-tim
muutajnia «iajJBlma numeroita.
Sen jälkeen <tm l i i t t ^ y t kymmen-könta"
Utitta pBEöijä Su. W., I. Um­oon.
Illan iietto oli parhaimpia
ohjelinaaiisa mSbden, ;mitä meillä
on ollut pitSräiän «ikoon.
Alkaa hiukan liikehtiä. Työhom-mat
ovat Jdfeseenkin hiljai-'
set tähän saaSdka. 3?yt on alkanut
jo jonkun Terran ipaperipuun tekoa.
Uusia. toiveita (nn mela odotetta­vissa.
• Sorveh kaikif.
BEMÄLTÖ; «LTÄ.
Raportti iiitötäwÄröistä; joita, to­verit
Kimberleyssa, *TB. ' C , ovat kie^:
ränneet alleHrj<rttaBe6lle jä lähettää
neet ne suoraan lirinUlle. ICefäyt-
Men ovat lahjrititBTOsät feeuraavsd;
henkilöt: • '
3.00
2.00
.2.00
3.00
2.00
2.00
m
Johan Lofri ..^$5.00
Johan HeririckHDm 1.00
"Herman J u s s i l a 2 . 0 0
•Batti Saari . . :.. 2.00
Aatu Marttinen - — 1.00
3. Söötälä . . . ..... .50
Johan Matson 5M
i;mil Kukkola ,^.00
'G- Öster . . . . . . . . 1 _ /ä nn
A. -Paananen . . . . . .
aatti Hill
V. Kivelä . . . . . . ..
Joonas Harju . . . . . .
V. Torseli . . ..
•J. lampi ..
B. liOBttu
J. liuojna.
^- Ä a l a
J- Koski ..
C. Palola
^ck Hill.
^ank o. Carlson
Sjöman
Erik Lund
J«Han Rttts . . . . . . .
l Bohl
^ Ciboy
Carf Per . . . . . . . .
2- Bick . . . . . . . .
L.Fanson . . . . . ..
l- I-und . . . 7 . . . .,
Gast Matson
C. Bary . . . . . . ..
Jjve Lektoois ;.
y-Autio . . . . . . ..
f P^fnon
A- Vihluntt . . . . .
HESPERO, ALTA.
Tullä^oll talvea Vähän- -aikaa,
ipBBh Tiyt taasen orat ihnat 'fcäunis-itnraeiöt..
Kauniit ilmat_;OWS(^B 'in^smr.
Taljeiijoille eduksi, Wttä -sHavat vil­jansa
puiduksi. '
' "Vuodentuloon km farmatit ovat
tyytyväisiä, kun riSn .xiritapystyssä
Xäye!evät_ kaupun^iB kaduilla arvos-
•*älien viljanhintoja. Arvötevat, et-
•fö-hirinat on laskettu alemmaksi.npr-uraalia...
Pitäisi 6«i jo larmarin-
Icm malkaa näkemään, ^ylca lieitä ta-
Sitttaa, mutta usesc I b e i ^ widlä saa
silmilleen, jos heille siitä alkaa, pu-
Tiumaan. Faiinarien 'pöHitfmen ke-lia^
ys on vielä hyvin alhainen.^ EiJ^ä
^ fguinkaäh sutire^ «diät^i^n- sil­lä,
nettä keskustellaan amoastsKin hy-
T v i ^ viijahostajista, «ikä /dtöta vai-'
•yäksi syventyä tufKmaan, minkä-
•veripan niillä ostajilla trn .reroa,'edus­tajatko
ne edes ^ .firmoja, vai
uvatko ne suuremmassa rfcai -pienem­mässä
määrässä kes'fcBnään liitioutu-
•neita. ^ Juuri noiden seikkäin "tutki­miseeni
me Toimme «eÄuIIisesfi'kulut­taa
^itä joutoaikaa, |ota nxdhViolli-sesfi
tulemme tämän talven ä&anss
saamaan. ^ . \ ,•
'Formarien ehdoin, Alfred "Speak-snan
ttuli tästä piitä^ ^littlkHi 'Ca-ataöan
parlamentin alairavtteeseen
äskettäin toimitetuissa yleiByaaleissa.
Hän sai 1,389 ä»nen eneinmiston.
Speafcnan oli tämän piiräi' eflusta-jana.
myös edellisessä parlanierfcissa.
Kampilla, jotka sijaitsevat Älber-tan
länsiosissa, vuoristossa, on ny­kyään
^fijrvin hiljaista, joien «i <lle
metsätyöläinea joutuu olemaan iyötr
tömänä monet kuukaudet TOlTankin
kevättalvella ja keväällä. On i t ­sestään
selvää, että ne pienet sääs­töt,
jotka metsätyöläinen ehtii par­haana
työaikana tienaamaan, ovat
riittämättömät yksinäistenkin hen­kilöitten
elämiseksi työttömänä ai.
kana, puhumattakaan perheellisten
metsätyöläisten keskuudessa vallit^
sevasta puutteesta vaikka kuinlä-kin
ahertaisi, palkkojen näin alhai­sena
ollessa.
Tämänlainen elintaso on \Thdom
kin pakottanut metsit>'öläiset yh­teistoimintaan,
vaikka eivät he vie­lä
ole läheskään kaikin liittyneet
järjestöihin kuten pitäisi
T. k. 25 päivänä pidettiin Con-naughtissa
metsätyöläisten edusta­jakokous,
jossa yksimielisesti pää­tettiin
vaatia työnantajilta $2.50
dollaria alimmaksi koofdimaksuksi
4 jalkaa pitkistä paperipuista. Tä­män,
vaikkakin pienen ylennysvaa-timuksen
perille ajamiseksi, päätet-tun
alkaa kaikUla kämpillä heti
tyomaataistelu, tekemällä ainoas­taan
puoli koordia päivässä ruuan
Tiraicsamiseksi.
Ja koska ei kaikilta kaukaisem­milta
kämpiltä ollut saapunut edus­tajia,
päätti kokous lähettää heti
4^ lähettiä ottamaan selvää niissä
vallitsevista oloista.
Päätettiin valita kaikilla käm-pillä
n. k. kämppäkomitea,' jokp
huolehtii siitä, •että työt tehdään
päätösten mukafeesti, ja että hyvä
järjestys vallitsee yhteistoiminnas­sa
kullakin kämpällä.
Miten pitkäksi taistelumme muo­dostuu,
ei vielä voi sanoa, muttaj
uskomme, että, meitä on tukemassai
myös koko järjestynyt työväenluok-l
ka.-- . , I
Kehotamme muilla työmailla ole-j
vain toverien seuraamaan toiminJ
taamme' ja tarpeen vaatiessa tnke-i
maan huonoimmassa taloudellisessa
asemassa olevia metsätyöläisiä.
Seuraava metsätyöläisten ^idns-tajakokous
-pidetään 30 päivä tätä
kuuta kelte 2 iltapäivällä 0>niaBnBh-tissa,
Helinin talossa. Lähettäkää
lukuisasti edustajia kokoulse^n.
Yksimielisyys on voittomimc.
Metsätyöläinen.
Hävaiiitoja Länsi-Onta­rion
k^mpikönta
•fsrksFtskaapa hsrsät toverit-- kan­taanne.
Te ette myönnä olevanne
sosialidemokraatteja, vieläpä koetat­te
lyödä mynttiä selittämällä, ettei­vät
sos.-dem. menettelytavat kelpaa
mihinkään. SaTnallfl- kehutte I . W.
Wiiittoa, kuinka se on vallankumo­uksellinen
ja sanotte kuuluvanne
siihen. Mutta eikö juuri nämä tei­dän
käsitteenne ole samoja käsit­teitä,
mitä on oikeistososialidemo-kraateilla.
Tarkistakaapa kantaan­ne
uudestaan näitten kysymysten
perusteella. Ottamalla materialisti--
sen historiankäsity^n tuUdksenn^,'
te tulette näkemään, miten 'kautta
aikojen sorrettu luokka, joka öh
noussut taisteluun sortajaluokkaa
100 I toiveita-mennä a n n e k i n IkSfitrarsi-
.50
i.ob
. .50,
.511
.50
2.00
1.00
1.00
1.00
1.00
1:00
1.00
1.00
1.00
l.OÖ.
i.oa
LOO
LOO
LOO
1.00
1.00
1.00
: Ikiivc© , hauskaa taJsea ja.. <mn^-
lista uuttavuotta Kaildile Vapaz^Bsa
lukijoille; ja niiden, jotka eivät -vie­lä,
"ole 'Vapauden tilaajia, kehotan
sen hetanjiten • tekemään. Y ld
taalla-
YLEISÖLTÄ
Port A«tlrarin otoato haaataa
Eteensä . . . i. jp^ilöO
Yllämainitun summan olen vas-
^nottanut, jpsta pyydän lausua sy-
^ ^ ^ e n _ kiitokseni kaildUe- K i m -
f j ^ n tovereiUe,. mutta .erikoisesti
«»^Jille J . Matsonilje, W. U s i r i i a l -
^ J a Ema^ BfukkolaUe; Lahjotuk-
^ » e oli tositarpeeseen ^ekS.Suo-^
^ oltane- perii^Heni. ^ t ^ : ml-
^ " Kokonaan, tyohonkyke-k
S n " . Kiitän:]vieiaidn
^ kommeUÄBiä. : siliät
^^'^kseUe saapuneesta raportista^
dSiri*^* • ».bnomautamjje;
Vapauden iramerossa. 133 julkais­tiin
kirjotus, j o s ^ Cpbaltjn osasto
haastaa m.i^. Po*t Arthurin osaston
pitämään ilfemat joulukuun 26 päi­vänä.
Canadan puutavaratyoläisten
union' hjrväksi. v Port Arthurin osas-
'•to on ottanut haasJeen Vastaan, ja
haastaa puolestaan Fort Williämin,
Toronton^ j a Vansouverin osastot p i ­tämään
iltamat samana päivänä ja
samaan . tarkotukseen. : -
Kommunistipuolueen Port
^ Arthurin osÄsto. ~
Ontariossa muodoste­taan
metsäiyöläiste©
laa
. Työt värisinkin tphjbifi-OAtan?^
paperipnnkampiUa ov^t olleet tänä
syksynä "jo vaMn aOcaä^ v i u i a a i ^
kayTmis^ "S Biutta' paDcat. ovat oj^
leet kovm vaihdellen- 2
dollarista $2.25 koprdata >jalkai..
«sta : iwij)eri^urst^. ' Ealkpfcta^pu-
J i u t t a e ^ -JOIB . ;Otfttava bupmioon,
että tmJBtsatyöt' o«at lUiny sanottua
tilapaistsqt^. jolta- tehdSäiupaäasial-
)m3ii^ fi^yp-v ja saveUa, .joten
Pigeon Timber Co. Ltdtn Itamppä
90. 1 työskenteli noin 30 miestä;
katkaisten 4 jalan paperipuita. JPalk-kaa
maksettiin 2.50 ko«rdifIta, ja
ruoka nrriksoi; dollarin ^äivSKä. Tä
mä kämppä on myös kokolailla • suu­ri.
Pafen "vika siinä lienee ise, -että
siellä on Ttäksinkertaiset -vu-bteöt, et-
.lä jos .sellainen kämppä siillPtaan
täyteen -miehiä (joka muuten on
hyvin ota'fcsuttavaa, silloin kuin t u ­lee
ajonaikd), niin on siellä taval­lista
hnv!»Dmpi ilma.
Miesten 'henkinen taso .ei myös
näyttänyt-miltään ilahuttavatea. Sil­lä
taaskaan ei näkynyt tulevan
minkäänlarsra sanomalehtiä, Wkuun-ottamatta
eräälle jniehelle tulevaa
"Ihdustrialistia", joka näinkin suu­reen
miesjoukkoon nähden on -fiit-tämätön.
J a toiseltapuolen katsot­tuna
liian yksipuolinen papeti, joka
ei pysty nroUta kuin tuikuttamaan
eitä samaa •aTidasmielisyyttä, ennes­täänkin
ahdasmieliseen joukkoon.
Sitävastoin nayttirät miehet olevan
innostuneita hakkipeliin. Se ei ole
mikään ilahuttava ilmiö, että mies
pitkän päivän tcaadettuaan i l l a l l a .^
tuu korttipöytätin ja siinä; vielä- ku*
luttaa viimeisen energriansa. Sen
tehtyään on hän nukkumaan menty­ään
sekä henkisesti että ruumiilli­sesti
tylsä. Sensijaan tulisi hänen
ottaa tutkittavakseen ja luettavak-
•seen jonkun tieteellisen kirjan tai
työväenlehden. ;'
Union jäseniä en tavannut muuta
kuin yhden L. W. 1. U . of C:n jä­seneni./
Jotkuset sanoivat, että Mfe
kuuluvat L W. WAen. Mutta se
lienee pötyä, koska ei kukaan näyt­tänyt
jäsenkorttiaan vaikka minä
useampain pyysin sen tekemään. On
hyvä sanoa, että minä kuulun sii­hen
tat siihen järjestöön, mutta toi­nen
kjrsymys on, onko jäsenkorttia.
Kuitenkin siinä '.'^aiken ^muun
ohella saatiin järjestettyä Cadadan
puutavaratyoläisten teollisuusunion
delegate, ja samalla luotua pohja
tulevaa toimintaa varten. Useita
jäseniä yhtyi. heti.unioon, sillä tällä
kämpällä oli joukko tietoistakin a i ­nesta,
joka halusi yhtyä jäseneksi*
sellaiseen unioon,' joka on osana
Puriaisesta taloudellisesta kaiisainvä-
Usestä, j a ovat myös valmiit työs­kentelemään
sen eteen.
'Mainitulla kämpällä . sukeutui
eräässä keskustelussa huvittava seik­ka.
'Muutamat l. W. W:n kannalla
olevat toverit väittivät,' kuinka vaa­rallista
oh kohdistaa taistelu por-vardlista
-valtiovaltaa vastaan. He
perusteKvat/väittefnsä sillä: '|Että
me joudumme siten" suoranaiseen
taisteluun aseellisia joukkoja yiuk
taan - ja « o l l a ^ i '4ö
aseita"; «ekä; "lySv&n hallitus^ ci
i u t e - menestymään;* jos 'sen ."iStää'
pökk<>keihc^'env^ kaattjf p Ä ö a ä . '?
vastaan on aina. käyttänyt sortajan
taisteluaseita heitär itseään vastföuf,
aseita, jotka on laitettu orjien tal­tuttamiseksi
ja orjuuteen pai­namiseksi.
Heidin taholtaan väitettiin myös,
"että Ranuassa ei ole koskaan o l ­lut
työläisten vallankumousta, ei
edes yritystäkään." Eikä Pariisin
kommuuni ollut mikään "tevolli-suustyöläisten
"vallankumousyritys;
vaan ainoastaan keskiluokkalaisten
ja talonpoikain. Siinä sitä ollaan !-
Tosiaan se ei ollut "tevollisuustyö-^
Iäisten" vallankumousyritys. Mut­ta
rfe, oli Pariisin köyhälistön, Pa-riidin
proletariaatin loistava ja
suurmerkityksellinen yritys syöstä
Ranskan nouseva porvaristo suinpäin
samaa tietä alas, mitä se oli nouse­massa,
ja perustaa työn tasavalta.
Me emme pysty ilveilemään Pariisin
koinmuunilla, me • olemrhe^ aineas-ta:
an oppineet heidän ansiokkaasta
työstään, ja heidän erehdyksistään.
He pyrimme jatkamaan saniaa ty5-
tä, jonka he niin kunniakkaasti alot-tivat.
>.
Vielä joku heistä väitti, **etta
ei* Karl Marx suinkaan ollut kom­munisti."
Väitteen hullunkurisuus
jo sinänsä puhuu selvää kieltä siitä,
minkäverrah v^'et tuntevat Marxia.
Kommunistisen. periaa;tteen nra-kaan
on eMottomasti välttämätön­tä,
että kaQ^i toimintamme jokai­sessa
puolueemme osastossa järjes­tetään
siten, että se .alkaa kulke­maan
sitä Istim, oni^ä <an jo wii-totettu.
PräätSksemme liöti alus­sa
bolsheviaoimisen (o^ealle l i n j ^ e,
osastojemme jokaisen jäsenen, pn
heti ilman saurempi8^tttftu'ksia'11äh-dettävä
n^atdattamaan . viimeisen
puoluekonveatsionin .fpäätöksiä. Mei­dän
jokaisen täytyy oppia nyt jo
hylkääm^ään se uuressa mitassa i l ­menevä
sosaEdemrdkraetttinen j a läi-peensä
mädämtynyt Bcatsomus, ^öka
on: odottaa, aina Taan odottaa ja
olla epäilevä uusimpien luokkatais-telutapojen
k^ytäsiliöen opsnoon näh­den.
Täytyy oppia ttnntemaan
sentralisoidun, keskitetyn toimin
nau muodot j a sen ntsdkäiseaiä luet­tamaan
päätösten oökendenmukai-suuteen.
Mikään «ii ole tällä het­kellä
tärkeämpi, kuin )se, <että jo­kainen
puolueemme iäscn n^erinpoli-jin
syventyy ottamaan' selvää puo
lueemme bokhevisoit&isiisrrkimyk-sestä,
tullaksensa vakuutetuksi 'ja
oppiakseen luottamaan s i i l i n , sen
tähden, että jse on i a *en täytyy
olla täysi käännös sosialidemokraat­tisesta
järjestötaktiikasta kommu
nistisen, kiinteämmän,. tarkotustaan
vastaavamman joukkopaolleen luo*
inisen eduksi tässäkin maassa. ^Jos
ei jokainen ^uolueemm^ jäsen pian
oivalla tätä kommunistisen, periaat­teen
tärkeintä lähtökohtaa,' niin sil­loin
tulevat vuodet tSroM maan
työväen toiminnassa tulevat ole­maan
taantumuksen katkeria vuo-,
cja. ' Silloin tulemme kaäottaneeksi
enempi kuin paljo sitä. kallufta a i ­kaa,
jonka meidän tulee käyttää
vallankumouksellisen puolueen luo­miseen
tässä maassa. '
vaan uusi entistä parempi "kiristys-väline
meidän taloudellisia jokapäi­väisen
elämän etujamme kohtaan.
Canfldfrn suurtuotannon seuraukse­na
on tänäkin päivänä kymmeniä
tuhansia teollisuus- j a maanviljelys-työläisiä
äärimäisen kurjuudn par­taalla.
Niiltä on ryöstetty välttä-mättömimmätkin
elinoikeudet. Y h ­tämittainen
pankkien ja muiden
Tämän maan tuotannollinen kehi­tys
on saamassa suurtuotannojf muo­don,
vaikka Canadaa pidetäänkin
vähemmän kehittyneenä*-teojlisuus-maana.
Tilastot osottavat, kuinka
luimaavassa määrässäv esimerkiksi
Canadan maanviljelijät joutuvat
; ättämään maansa j a talonsa riistä-äin
käsiin j a painumaan t^ollisuus-ceskuksiin,
missä jp ennestäänkin
moBituhatlukpiset teonisnustyo^Täöii-joukot
ovat joutilaina juuri Sfxui-tuotannbn
kehittymisen: seurati^e-naif'
.Kaikifla teollisuuden alo^la,^
sirmSämme^'minne tahi^njE«i, on'pet-'
vaktt nähtävä, miten äärettömän
liikeyritysten^ lubuminen yhä har­vempien
ja suurempien syndikaat­tien
j a liikeryhmäin huoltoon, ovat
^elviä merkkejä kapitalistisen kes­kittymisen
tuhoisasta työstä, jonka
maalitauluksi joudumme me työläi*
set Canadassa tuli tänä vuonna
iiyvä sato. Suuret säiliöt ovat täyn­nä
mitä -parhainta viljaa, samoin
muita ruokatarpeita on varasto­huoneet
täpötäynnä. Ei tahdo ol­la
mihin lisää voisi sijottaa. Onko
ruokatavara, palkkoihmi nähden suh­teellisen
halpaa? Ei ole, toista
kieltä puhuvat ruokatavaraih hin­nat,
mitkä ovat jatkuvasti kohon­neet
viimeisen 5 kuukauden ajalla.
Joidenkin ruokatavarain hmnat jo
öavottelevat sodanaikuisia hintoja.
Työläisten palkat taas samanaikai­sesti
ovat laskeneet. Mitä tämä
todistaa? Eikö se P^hu selvää
kieltä taloudellisesta kaaoksesta,
jossa olemme. . Varastohuopeisiin
mätänee parhainta ruokatavaraa ja
samanaikaisesti Canada;n työväestö
syö pettua ja kaatopaikoilta niitä
jätteitä, joita omistava luokka sin­ne
kaataa ja tämä tällainen olo­tila
on mahdollinen kapitalismin
vallitessa.
Tästä kaaoksesta täytyy meidän
hakea ulospääsy. Ja juuri sen
tyy hakea ulospääsy. Ja juuri sen
tähden on välttämätöntä, että me
syvennymme^ ottamaan selvää, mi­tä
tarkottaa Kommunistipuolueen
bolskevisoiminen. Sosialidemokra-tio
on osottautunut kykenemättömäk
si ja haluttomaksi järjestämään ja
johtamaan työväestöä maailman
vallankumbukseen. Eikä yksin par-
HamAittaäriselUi "ref otmiudella"
imitään fiaavutcta, Tämähäii on
meille selvä kuin päivä. Tarvitaaii
jotain muuta, jolla suuret joukot
voidaan mukfian vetää palvelejmaan
-vallankumousasiaa. Ja se voidaan
saavuttaa unoastaan työmaasolujeu
perustamisella. Osastojemme on vii­pymättä
ryhdyttävä järjestämään
itsensä soluiksi, viipymättä velvo-tettava
jäsenensä yhtymään talou
dellisiin järjestöihin, sillä se on
holshevisoiiimen . pääpyrkimyksiä.
Tä6sä"^tehtäv!äBsä emme saa odottaa
yhtään.^ ^, PpW turha .epäily jja^ t i -
laUe'rohkeus,"^^.i^^^ Icunto. A i '
noastadn tätä tietä voidaan Cana-dankin
maanviljelys- ja teollisuus-väestö
vetää -mukaan. Solu voi ^1-
la joka paikassa ja kaikkialla, jo­ta
vastoin tSIlä kertaa n^eillä ei ole
sanottavaakaan vaikutusvaltaa käy­tettävänä
heitä mukaan vetäaksem-me.
Emme voi paljoakaan vaikut­taa
heidän tietoisuutensa kohotta­miseksi.
Meidän tulee kiinnittöä
suurempaa h&smiota jäsenten vär­väykseen
puolmeelie. Monet nykyi­set
osastomme ovat pikemmin an­taneet
palttua bolshevisoimiselle,
kuin Pttä olisivat siitä edes keskus­telleet
ja jotain lähteneet toimi­maan
siihen suuntaan. Onko yh­dessäkään
osastossa muistettu an­taa
ohjeita jäsenille, jotka ovat' läh
teneet metsiin ja muille työluaille?
Jos sekin on unohdettu, niin siinä
täytyy tulla muutos parempaan.
E. H j i Länsi
Ensimäisessä tilausjonkossa olleet valmiit L>rtit lähetetään tilse-jille
juuri samaan aikaan kuin tämä Mrjoitus on Vapaudessa. l^yS-hemmin
^tulleet kortit ovat juuri painettavana j a voidaan lähettää parin
viikon sisällä. •
Kaikkia niitä, jotka haluavat vielä saada ajpissa joulukortteja;' ke»
hotetaan tekemään, tilauksensa nopeasti, sillä jouluun ei ole enää kovin
pitkää ^ikiaa. Yrttejä painetaan jatkuvasti jouluun - ,
Vapauteen aijottaVilla jouluonnentoivotuksilla alkaa olla jb kifire.
Asiamiehiä samoin kuin niitäkin jotka lähettävät toivotuksensa suoraan
Vapauden konttoriin, pyvdetään isen tekemään mahdollisimman nopeasti,
sillä työvoimaa on siksi^vähän Vapauden painossa" että viime t i n g j im
ei enää ehditä ilmotukäa latomaan. Samoin on asiamiesten^ otettava
liikemiesten i|motuksia niin aikasin kuip 8uinki|i mahdollista. ^ -
Työlmsen Tasku-Kalenteria on vielä huomattafva määrä saatavissi^
joten asiamiehiä kehotetaan toimimaan reippaasti liiin että saamme serj ,
my37tyä nopeasti pois toisten joulujulkaisujen tieltä. Kalenteri on tänä
vuotena erikoisen onnistunut. Hinta ainoastaan 30 senttiä.
Kuten olemme sanomalehdistä lukeneet, ph Yhdysvaltain itäisen
alueen toverilehti. Eteenpäin, tuomittu maksamaan $15,000.00 sakon
erään pastori Lillbackah oletetusta kunnian loukkaamisesta. Tämä nain
suuri sakko ön aivan luonnoton ja se onkin tietystikin mätkäisty vaan
siksi että kysymyksessä oli kommunistinen .sanomalehti. Mutta täste
asiasta filosofeeraaminen ei ole nyt kaikista kihreelllsin kysymys. Kii­reellinen
sensijaan on Eteenpäin tukeminen. Ja täällä Canadassa se
voidaan tehdä parhaiten sillä että hankitaan Eteenpäille tilauksia.
Vapauden'asiamiesten on siis käytävä mahdollisimman monen,, o i ­keastaan
jokaisen paikkakunnallansa asuvan suomalaisen ^^J^ i^,*^^'
hotettava heitä tilaamaan Eteenpäin. Sittenhän lainakin nähdään mlnlcä
verran meillä ollaan käytännössä kommunisteja, minkSverran keskuiir.
dessamme on aoMdarisuutta silloin kuin sitä^ todella tarvitaan.
Eteenpäin tilaushinnat ovat: 1 vk. $7.00, % vk. $3.76 j a 8 kk. $2.25.
Toveruudella
Vapauden liikkeenhoitaja
fpä nämä puolueemme vihollisten
nostamat huudot voidaankin "lyödä
aivan olemattomiin, kun katselem­me
Kommternih toimintaa. Siitä
meille selviää, että - sen koko ole­massaolon
ajan on Kominternin ke­hitettävissä,
ollut puoluetoiminnan
uudelleen järjestäminen. Sillä Kom­munistisen
Internationalen synnystä
asti on huomattu epäeduHiseksi aluf
eellinen järjestSmuoto, monet huu­tavat
et>äkohdat siinä on alusta a l ­kaen
huomattu. Jo vuoden 1919
konferenssissa päätettiin ryhmätoi­minnan
järjestämisestä ' unioihih;
T'oi6e88a'konferenssissa v. 1920 las-kettiih"
v a r s i n a i n e n h j r v ä k - '
syttiin kuuluisat 21 ehtoa, y.m
Samoin julkituodaan JKommunisti-seen
. Internationaleen liittymisen
8 :ssa ehdossa, että jokaiselta Inter­nationaleen
hyväksytyltä puolueel-
/ta vaaditaan jatkuvaa' aktiivista a-gitatsionia
unioiden sisällä, joten
sen kautta voidaan voittaa ammat­tijärjestöt-
kommunistiselle ' liik­keelle.
KonmiBnistipuolueen
undelleen järjestäminen
ja pnolueemme vi-hoiyset
Kommunistipupluen työpaikka-ja
asuntoryhmäin ^erust^lle uudelleen
rajcentamisesta ovat kaikki ^ne a i ­nekset,
jotka muodossa tai toisessa
eivä.t ole hyväksyneet Kbmmuniäti-p.
luoiueen toimintaa, nyt . nousseet
takajaloilleen jä huutavat täyttä
kurkkua, "että nyt näette, harhaan­johdetut
työläiset, puolue, mihin
kuulutte, on nyt perikadon partaal-a
ja sen johtajisto on keksinyt
verhon, jolla tuon perikadon peit-ää,
- siirtää puoluetyön maanalle,
otta ei' julkisuudessa tarvitse teh­dä
tunnustusta puolueen täydelli­sestä
kuolemasta." '
''•'.J;Tällainen typerä huutaminen ei
:ietysti vaikuta puolueen jäsenis-
< »n siihen osä&a, joka on seuran­nut
puolueen toimintaa .sen perus-a^
gi9€sta asti j a ^ n , yhteydessä/ko
(i^JKomintemin t o i n i i n ^ , joka
n o p ^ t i kapitalistinen; yhteiskt^ta;? 1^1^ kommunistisen ;puolueen
järjestelinä kulkee kojitijsilte
haista Icoiaeellista kehäystä -yksi­löllisen
^iikevoltpnjanon . huumaa-manh.
.Samalla^ valmistuen otta-ttusak
iyorvaieetSsiä. kaikkein^ ,kireUsr
ittäxT otteen, mitä hi^ri%.^hän ea>
toiminnan ja jonka päätöksiä «n
täytäntöön pantava ke^iläissa puo-'
ucissa. ' Mutta puolneis^mihV ' on
vielä, jäs«niä„ , jotka. eivät öle sy-väUisommin
. tutustuneet. puolueen
periaattcisan- ja menettelytapoihin,
V. 1921, pidetyssä konferenssissa­kaan
ei vielä päätetty, että puo­lueen
perusyksikkö on vietävä työ­maalle.
Tässä konferenssissa hy­väksyttiin
laajat teesit kommunis­t
i s i puolueiden .toiminnasta j a e-rikoisesti
painostettiin ryhmäin
muodostamista unioihin, mutta puo­lueen
oleelliseksi rakenteeksi jäi e-delleen
alueellinen ryhmittymä.
Neljännessä konferens3issf| vuon­na
1922 lausutaan, ettei Kommunis­tipuoluetta
katsota kunnolliBeksi,
hyvin järjestetyksi Kommunistipuo­lueeksi,
jos ei sillä ole voimakkai
ta isoluja tehtaissa, kaivannoissa,
rautatiellä y.m. paikoissa; liikettä
ei voida katsoa hyvin järjestetyksi
proletariaatin. joukkoliikkeeksi, jos
työläiset eivät onnistu peruskamaan
tehdasneuvostoja keskuuteensa, liik­keen
selkärangaksi. Kominternin
puhemiehistön päätöksellä v. 1923
vasta alkaa järjestäminen soluperus-talle,
jolloin perustettiin erikoinen
jarjestämisdepartementti ja v. >1924
esitti tämä edellisenä vuotena pe-irustcttu
jarjestämisdepartementti
ponnet Kommunistipuolueiden uu­delleen
järjestämisestä Kominternin
tdimeenpanevan komitean puhemie­histön
kokoukselle j a viides kongt^s-
8i hyväksyi päätokseh kommunistipuo­lueiden
utidelleen. järjestämisestä
työmaasoluperustalle, jonka, jäl­keen
uudelleenjärjestämistä on käy­täntöön
sovellutettu eri maissa olo­suhteiden
mukaan. Tästä Komin-temih
viisivuotisesta toiminnasta
huomaamme, että puoluetoimintam­me
'tehostamihen on ollut käynnis-sä
koko Jnten^atiottalen olemassa^
oioäjän, j a on siis-pitkän: härkin-iiffli
ja tutkisteljm tulos, siirtää
puolueen perusyksikkö työmaalle,
jonka ikautta ^häiden voidöan
tehdä puoluetoiminta joustavaksi^ j a
jonka' kautta' p&rhaiten katsotaan
Voitavan mobilisoida koko tyÖvSan
lueemme uudelleenjörjestSmlstyön
ja kaikilla käytettävissä «leyfl^o
keinoilla sitä edlstäihme, niin ^ l y - ,
hyessä ajassa olemme epäilemättä
saavuttaneet loistavat tulokset.» -
Ja nläille vallankumoukseUlsen
työväenliikkeen vihoUlsille, jojtka
puolueemme uudelleen järjestämi­sestä
koettavat maaUita purua e-teemme,
voimme edellä kerrotailla
Internationalenime vuotuisten kon­gressien
päätöksillä selvästi tode­ta,
.että se, mihin'olemme nyt pää-seniässä,
on pitkän j a harkitun V?!-»
minnan tulos, eikä. yrjtys 'SalatQ!,' '
puolueen heikkoutta j a 'kykenemSt*
tömyyttä. Tämän kun teemme i d i l ­le
puolueeseemme kuuluville foVeV *
reille selväksi, jotka mahdollisesti
eivät ole kyUin tietoisia koko In­ternationalen
toiminnasta, niin on
varmaa, että he palavalla
innostuksella käyvät edistämään uu­delleen
'järjestelyä. Meiltä 'vaadfi'. "
taan vallankumouksellista ' toimin­taa
ja kaikista parhainta järjestö- /
muotoa, millä pikaisemmin voitai^
siin voittaa työväenluokan enemmis­tön
kannatus, mikä takaa ^köyhSlis- '
tölle voiton, kun se käy rankaise­vaan
taisteluun kapitalistisen jär­jestelmän
kukistamiseksi.—I L.';
SUURBRITANNfA JA CALIFOR^
NIA
Kuinka monta miljoonaa ihthistä
ai*velette voivan e|ää Californiassa
tulevaisuudessa? kysyy amerikalai-nen
sanomalehtimies 'Arthur Bris*
häne eräissä päivänkatsauksissaaii.
Suurbritanhian pinta-ala - on 96,-
000 neliömailia ja asukasluku ^ n
42,000,000.
Italian pinta-ala on 116,00 ne­liömailia
ja asukasluku 38,000,000.^
Caiifornian pinta^ala on 158,000
neliömailia, mutta asukasluku ^ af- V
noastaan 4,000,000. > -
Suurbritannia ei kykene • elättä-määh
nykyistä asukaslukuaan i l ­man
Ulkopuolista apua. Kalifor­niassa
voitaisiin helposti tuottaa jiiiÄ
paljon elintarpeita, etta niillä eläi­si
kolme kertaa hiin suuri määrä
ihmisiä, . kuin Siiurbrltannian asu- '
kasluku on nykyään, j a suuri maä-jrä
elintarpeita jäisi vielä muualle
lähetettäväksi.
•oinuK jouduttamaan kapitalismin
ti'; tantec.. Jokainen .^ikoneelllsen^^^^^ ^ ' .
saavutus tuo^nnon-, palvelukseen,-} P^töksun^ bvat td^yt toi- Työväestä a r a s t a - tarkottavassa
j^EäiQ^n tieteen;ja /taiteen minnan. j a siinä saatujen kokemuk^imielessä jä' v a k a a n harkinnan t n -
j&n^yhteiskimium--puitteissa , ^ { s i p tnlokseaoa* . N i & u Joksena, knn ^otamme vastaan puo-
PIENIN TASAVALTA
Tällä' suurten t a s a v ä l i n alkär f
kaadella eivät pienimmätkään ole' - ' '
vailla mielenkiintoa. ; '
Pienin OR. kai /^avolara, vähäinen .
saari Välimerellä, 7^. mailia ,Sar-diniasta.
Öeoh vähä^^^ y l i mailin. /
pituinen — asukasluku 65.
y. .1886^annettiln saaren j y t ^ ^y
valtfiw BartoleoÄi.3u-«fulle.^^;^J^ul: I ^
hallitsi rauhaUisesti' Wariknhiuigas- -
kuntaahsa . vuoteen j 1882. , Hanes»', '
kuoltuaaflf asuklöäat - julistivat;-
reilaan tasavaltaisen hallituömqoiJdju^^^ .
-Perustuslalaen' mukaan y^l^i^^ -
presidentti kj^menVläi ^vt«j)Je&L
Sekä miehaia että naisilla o n f^
Iäinen äairioikeus. * - ^ ^ "