Vapaus, May 3, 1951

              Sivu 2 Torstaina, toukokuun 3 p. — Thursday, May 3,1951
dJBEftTY) — Independent I ^ r
CRtfan of Finnieh Canadians, Es>
tttai£!D0d Noir, 6, 191?. Authorized
M/sedoind clas$ niaU. the post
O^BcA D^ltartiuent, Ottawa/.^^^^^^I^
Ubed tbrice vreekJy: Tuecdays,
fnnusdsyjs: and Satitrdays br Vapaus
AdOisbiag companr U d . at 10O-I02
Eutt S t Sudbury, Ont., Canada.
Telephones: Buxiness Office 4'«264/
Editorlar Office 4-4283: Manager
E. Sulcsi. Editor W. Eklund. Mailing
addreas Box 69, Sudbury. Ontario.
AdvertiKing ratex upon application;
TVanglation free of charge,.
TILAU8HINNAT:
Canada£sa: . \ i v k . T i » 6 kk. 3.75
Yhdysvalloissa:
Suomessa:
3Kkv 2.25
1 vfe. 8.00 6 kk, 430
1 vk. 8.50 6 kk. 4.75
, ^, ; —. Vaikka asiasta ei valitettavasti iiedoitcttukaan etukäteen, niin
Vapaus ei Vapun vuoksi ilfitestynyi viime tiistaina.
Vanhuudeneläkkeen kehnous
^Samalla kertaa kun aseistumisen hyväksi haaskataan satumai.sen
suuria rahasummia; vanhuudeneläkelain uu-simisen j a parantamisen
tielle rakennellaan kaikenlaisia esteitä. Liitto- j a maakuntahallitu?-
ttti.välillä käydään varjonyrkkeilyä "maakunnalliäi.sta oikeuk5i.sla"
«.Millä tarkoitetaan " o i k e u t t a " pitää v^nhuudeneläkettä nauttivat i h -
rtisetturvattomuusasemas.sa. Ja vaikutusvaltaiset ihmiset propaj;oi-vat,-
eivät vain vanhuudeneläkkeen parantamistai vaan vieläpä sen t y k -
katiään lopettamiltakin.
Kuinka riittämätön e.simerkiksi Onfarios.sa nyt volmas.sa oleva ••kor-'
k«ifn*'reräke, $4Cf^kuukaudessa, nykyi.«enä korkeitten hintojen aikana
on, se näkyy hyvin kojpraantuntuvalla tavalla seuraavasta:
Muutama päivä sitten ilmoitettiin torontolai.ses-sa päivälehdcs.sä. elta
Y o r k Tovnshipis-sa rakennetaan nimehwnaan vanhuudenehikettä naut­tivien
henkilöiden käytettäväk.si-halpahintaisia asuntoja, joiden vuok-r
ra;on ainoastaan $22~^$27 kuukaudcs-sa. Tämä sellaisenaan on tie­t
y s t i hyvä yritys k u n otetaan huomiorm n y t vallitsevat korkeat vuok-:
rat j a eläkettä nauttivien pienet tulot.
']\Iutta tämä alhaine
Vjirassa nauttivien maksukykyjen ulkopuolella. Olettakaamme, että
^•anhuudeneläkettä nauttiva "perheen pää' mak.saa vuokraa |27 kuu­kaudessa.:
Neljänkymmenen dollarin kuukausieläkkeestä hänelle jäi­s
i ruokaa/vaatteita, pyykinpesua ja huvittelua varten $13 kuukaudes­sa
eli runsas neljäkymmentä senltfii päivässii. Tällä neljänkymme­nen
sentin päivärahalla voi sitten ' • l i h o t t l l a ' ' itsenään niin paljon kuin
haluaa — kun muistetaan että'sillä saa joko Jij paunaa voita, puoli
paunaa^,kahvia, puoli paunaa lihaa tai kokonaisen laatikon .savukkei­t
a - — j o i t a vankalta tupakka mieheltä menee laatikko paivä-S-säl Sel­vää
on ettei se riitä kurjan hengenkään ylläpitämiseen nykyoloissa,
puhumattakaan nyt siitä, rttä vanhuudeneläkettäkin nauttivat voisivat
ostaa sanomalehtiä j a kirjoja, sekä osallistua seura- j a kulttuurielä-,
mään/mJhin he ovat tottuneet ja mitä he haluavat. •
K a i k k i tosiasiat osoittavat, että vanjiuudcneläkelta olisi hetikoh-täisesti
korotettava ainakin viidelläkymmenellä prosentilla, j a eläkettä
saavien ikärajaa olisi alennettava siten, että kaikki 6.S vuotta tiiyttä-ncet
henkilöt — T olkoot ho sitten rikkaita tai kiiyhiä — saisivat S">0
kuukausieläkkeen: Aanhemmat kan.salaijemmc ovat sen työllään, toi­minnallaan
j a uhrauk.sillaan monin kerroin ansainneet, ja valtio voi­mistuu
siitä sekä aineellisesti että henkL-jesti jos nyt mielettömään ase­varusteluun
käytetyistä sadoista miljoonista dollareista käytettäisiin
huomattava o.sascllai.seen hyödylli.seen ja tar{)celliseen tarkoitukseen,
rkuin vanhuudeneläkkeen asianmukaiseen parannuk.scen.
SYNTYMÄ­PÄIVIÄ
: Jfenry fränttäUontrealista täyttäi
t&vMn 60 vuotta.
Kaisa Xäi^äne» Port Arthurista
täyttää 70 vuotta toukokuun 5 pnä.
Me kaikla AHan linjaa täiiän^maahan
tulleet ikäihmiset ylidynune omaisten
Ja ystävien icamsa toivottamaan on.
tm päivänaankarille. Tallella l'xä
eletty, 'sanotaan; mutta Jatkukoon vie­lä
vucsia lisää, vaikkaja sivu 80 vtrs-tantolpan,
— A, K .
Yhdymme onnitteluihin!
Mitä muut sanovat
Huono ja tuomittava laki
Toisessa paikkaa lehteänmie julkaisemme tänään kokonaisuudes-
V saan ne muutokset mitä alahuoneen Istunnossa huhtikuun 4 pnä hy-r
' . väksyttiin kolmannessa lukemisessa Canadan Kansalaisuuslakiin:
;v>Iyös julkaisemme kansalaisuus- ja siirtolaisminlsteri Hou; WaUer E .
j Harrisin tämän lain suhteen antaman lausunnon kokrmai-suudessaan
* j a suosittelemme lehtemme lukijoille yleensä, että lukisivat nämä asia-
- kirjat huofella.
?• Kuten olemme aikaisemmin lälla palstalla todenneet. Canadan K a n -
' ^ l a i s u u s l a k i i n lopullisesti tehdyt muutokset eKätole vallan niin p a -
,»:faat miltä ne näyttivät silloin kun asia.sta ensimmäinen kerta mainit-
Mutiin hallituksen ohjelmapuhee.s.';a. Tähän osittaiseen parannukseen vai­k
u t t i epäilemättä yleisen mielipiteen voimakas painostus. Mutta v a ­litettava
tosiasia kuitenkin on, ettii tiiman muutoksen perusteella teh­t
i in virallisestikin tähän maahan kahdeilialsia kansalaisia —niitä j o i l -
« Ia on T O I S T A I S E K S I kaikki oikeudet, ja niitä joilta ]>oliitllsen p u o -
^ hieen johtajat voivat jonkun mielijohteen penrsteella m i l t e i omavaltai-
* äesti ottaa kansalaisuu.soikeudft pois.
i Että asia on vakavaa laatua; .se ilmenee niistä lausunnoista ja pu-
' heistä mitä parlamentin jä.senet kaike.ssa alistuvaisuudcssaankin p i i i -
; vät. Esimerkiksi Toronton, Ejilintonin välialueen konservatiivinen
j:edustaja ilmaisi .. huolestuneisuutensa siitä, ettei keneltäkään tä-
*anänmaan kansalaiselta riistettäisi mieliva1taise.sti kansalaisuusoikeut-
^ t a hallinnollisella toimenpiteellä tai d e k r i i t i l l a . *
Mainittakoon tässä vhtevdessä. ettei tätä seikkaa huomioitu. .Ainoa
S''vctoomusmahdollisuus" on so. i t t ä henkilö, jolta hallitus kansalai-ssuuden
mahdollisesti riistää, voi valittaa komissioniin,; jonka hallitus
i itse nimittää; Kehno on sellainen vetoomusoikeus, missä vedotaan h a l -
«lituksen komissioniin hallituk-sen omasta mielivaltaisuudesta.
J : Widnipeg North vaalipiirin (XTF:n edustaja esitti pyynnön, että
«anuutosehdotusta muutettaisiin siten, että 'yksilö voi.si loppukädessä
«.vedota Canadan ylioikeuteen", mutta kuten yllaulevassa jo huomau-tettiin.
tätäkään pyyntöä ei otettu huomioon.
,Skecnan (B.C;) libpraalipuolueen edu.>taja Akittasi k.o; l a in vaaral-
«lisuuteen sanoen: "Mitä 4in'nä en halua nähdä, on se. että järje-stetäan
5 kynimenkunta kuulustelua eri puolille maata' srksi kun jotkut hyvää
' t a r k o i t t a v a t henkilöt ajattelevat, että jotkut muut eivät ole vallan niin
lojaalisia kuin he voisivat o l l a " j a että "taivas varjelkoon meitä noita-j
s h d i l t a " .
Että jokaisella canadalaisella. niin tassa maas.>a syntyneillä, kuin
. m u i l l a k i n , on täysi syy huolestumiseen, se ilmenee kansalaisuusminis-teri
Harrisin lausunnon siitä kohdasta nus<a han sanoo: '*. . Tällä
kertaa Canadasa syntynyt menettää kansalaisuutensa ainoastaan v a ­paaehtoisesti
ottamalla ulkomaan kansallisuuden. H V \ ' I X V . \ K . \ V . \ .\
M A R K I K T A A O X K C I T K N K I N A X X E I T U (Hallituksen piireis-
Vapaus) K A X S A I ^ A l S U U D E X PElfUUTlANnSKKSl H K X -
JCILÖILTÄ, OLKOOT H E K A X S A L A l S T l ' X l v n A TAI CAXA-D
A S S A S\'XTVXErrÄ, J O T K A TEKEVÄT .'
V Kuten ylläolevasta näkyy, harkinnan alaisena »)n jo o|lut .se, että
kansalaisuus-voitaisiin peruuttaa Canadassakin syntyneiltä, mutta U i l -
• j a kertaa tämä epädemokraattinen menettely rajoitettiin vaiti kansa-laistuneita
koskevaksi. Mutta varmaa on, jos tätä lakia ryhdytään *•
täytäntöön panemaan, niin .<e ei pysähdy tähän. XIIX K A U . XX
K C I X Y K S I OSA C . V X A D A L A I S I S F A OX " H U O X O M P I A K A X -
S A L A I S I A " K U I X M U U T , O V V F K A I K K I E N K A X S A L A I S O I -
K E U D E T V A A R A S SA
, • Kansalaisuusministeri Harrisin ylläviitattu, lausunto onkin erittäin
peloittava. Monet meistä ovjit esimerkiksi nähneet miten eräissä fa-s
b t i - jä puolfasistisissa maissa evättiin thuonoimmilta". kansalaisilta
kansalaisoikeuksien käyttö, kuten äänioikeus jne. — mutta silti heitä
' p i d e t t i in kansalaisitta, j o i l l a oli maassa jonkinlainen asumus- j a t o i -
inieMtulo-oikeus/^^^^^^^^^^^ tarkkaava lukija huomaa kansalaisuusminis-rTASAPlJOLfÄ
UHRAUKSIA"
VAIfAX K A I K I L LE
Ocnerar Electrlcin entinen ylcLsjoii-taja
C. E, Wilson. Jonka ny^sylsrna tit­telinä
on Yhdysvaltain "puol^istu-^mo-billseeraajä",
edustaa varmaan G E :n
suurta, uhrautuvaisuutta — .sataeke.
nomian 'hyväiis.i.
. W i l i o n ei kuluta minuuttiakaan a l -
kaan.«a G E : n toimhstossa virkapoytän-
3ä ääressä: Mutta tänä, vuonna hän
saa omaksi osakseen $222,000 G E : n
kOTkeimpien johtajien voitonjako-auunnitelmasta
— minkä he Jakavat
ylivoittoina itselleen..
Myös, koska han ei enaa saa taval,
lista palkkaansa, Wtl8on on nyt oi­keutettu
saamaan S66,000 vuosielak-keen
mikä kuuluu häneUe "yhtiön oh­jelman"
mukaan. Wilson saa tahan
asti siis $238.000 Vuositulon.
Sen lisäksi hän .saa hcnkilökohtau
iistä iljoituksistaan $25.000 tulot G E :n
osakkeita. . Kukaan ei tiedä sitä
kuinka paljon han on sijoittanut
muihin yhtiöihin, mistä hän epäile­mättä
saa sievoisia summia.
Wa.shIngtonLssa Wilso(n saa h a l l i ­tukselta
$25,000 vuosipalkan.
(Kalkicein vähimmässä laskussa tä­mä
suurporho .saa tana vuonna tulok­seen
S338.000. Sievoinen summa mic-hdle.
Joka on Jäänyt sivuun liiketoi­m
e s t a . . . — - U E News. Toronto.
• •«.,.•••• • •.
T A R K E I X S E I K KA
E T U T I L A L L E •• •
Lady, Joka Ilmeisesti vieläkin tun­netaan
yleisesti Rita^Hayworthin n l .
meiri, on saapunut kahden lapsensa
kalissa Yhdysvaltoihin. Hänen mie­hensä
Alv Khan ei ole tullut. Hän
selitti, että "minulle on ^mahdotonta
lähteä Euroopasta n y i . . . ' kun kilpa -
ajojesonkl on Juuri alkanut." Selvästi
Ja kiistattomasti mahdotonta. Kuin­ka
innoittavaa onkaan löytää Joku.
Joka panee, tärkeimmät seikat etuti.
laaie. — The SpecUtor.: Lontoo. Eng­lanti.
Helsingin Itisojen
uriieiluilinen
arvo koiioaa
Huhtikuun 26 pnä Helsingistä lähe­tetyssä
Suomi-Seuran uutLskIrjeessä
kerrotaan, että kun Neuvostoliitto nyt
on perustanut olympiakomitean, niin
todcnnnköi.sesti ei ole mitään estettä
sen o-alllstumlselle Helsingin olympia.
laLslin. Myö.'ikin että Neuvostoliiton
osallistuminen tulee merkitsemään
kisojen "urhenullifcn arvon huomat­tavaa
kohoamista".
Suomi-Seura kertoo asiasta: ~
-Venäjän urhellu"-nlinlsen lehden
kertoman mukaan on Neuvostoliitossa
perustettu olympiakomitea. Tämä
toimenpide merkinnee, että venäläiset
alk-ovat ottaa osaa olympiakisoihin.
Osanotto edcllA-ttaa, ctta maassa on
olympinkomitea. Sen Jälkeen kun
olympiakomitea on .perustettu, cl ole
enää muodollisia esteitä venäläisten
osanotolle Helsingin'kisolliln eika Os.
Icn talviolympialiLsiln. Ylläolevan
uutisen Johdosta laiLsul HeLsinsm k i ­sojen
johtajs. kenraalimajuri A. E.
Martola. .c*ttä tieto Neuvostoliiton
olympiakomitean penistamlse-sta on
tervetullut. Suomi on aina toivonut,
että mshdoUisimmRn -monta maata
ottaisi osaa Helsingin kisoihhi.
Jos Moskovalta saapunut tieto mer­kitsee,
etta Neuvostoliitto ottaa asaa,
merkit-ce se samalla HeLiinkin kiso­jen
urheilullisen arvon huomattavaa
kchoamLst.i: Easi vuoden olympinki-sojpn
järjestelykomitean puheenjoh­taja,
kaupunginjohtaja Erik von
PrcnekCil on edelläolcvan uutisen j o h -
dosta huomauttanut seuraavaa: 'Olen
erittäin iloinen tiedosta, ctta Neuvos,
toliitassa on perustettu olympiakomi­tea.
Tämä tietää sitä. että komlte.^
j ancnee pääsiyä kansainvälisen, olj*m-plakomitean
jäseneksi sen kokcon-
. tuessa Wieniin toukokuun alussa."
Lontoo. — £;niest' Beviniä;ijoka
kuoli kuuden viikon kuluttua «en Jäl­keen
kun hän luopui ulkoministenn,
iofcne^Jta.iuvasi häntä itseään ^pa-
KIRJ. MICHAEL MACALl>IN
pitäijyti teöKisuiisunIo työläisten
(OkBUhteita puolustavina Järjestöinä/
rempi mies "talonpojan peltolapsek- laajemmasta
s i " . Josta tuli .-talo-s- Ja TmanssI- , . . v w , t . jonka tarkoituksena on
voittaa valta tavallisille ihmisille, •
—' IntL-issa on huhtikuun jälki-puoJLskon
aikana kuollut toist^satnä
ibmlbtä kolen\anv
maailman parhaitten aivojen kump­pani".
Ylläolevat sanat ovat BevmmTlÖy-täneen-'
uniojbhtajan :.Bcn Tlllettiri
lausumat, Pjihuessaan 20 vuotta sit-^
t c n ' B e n ennusti, että Bevln'^^vie o--:
3an.<;ahäne#'kanssaan mahdollisesti;
yhdistyvien parhaitten aivojen-kanssa.;
missä tahansa ;• kansallisessa •yr;^tyk-;
iessä". ' '
Bevin 'olisi nauttinut tästä ^kun-;
nianoboituk.se<ta — jä todellakin, kuri
annettiin iiänen rintafcmravelstok^
sensa paljastamiatilalsuude-ssa'Trans­port
Houseäsa, han oli .sitä kuule­massa.
Bevinln osa unioniliikkee3.sä j a po-iitiika.
s.sa ei ollut pioneerin vaan hal­tijan-.
osa. ; .
Hän ei c'1'Jt taiitelijS; vaan 'yär-i
i " , jarjest.ja. neuvottelija, "fiksaa-j
a " — kapital-..'-tien. pankklmen.suur-
•ilkemiesteiv. rollittisten johtajain ja
diplomaattisten sUmantekeväin kump-vpani.'
Bevin ei uskonut Kf.p.iali.smiva.s-taiseen
tai.stcluun. Han halu-si sovi­tella
teollisuu-sunlot kapitalismin r a -
<centep.scen ja pyysi vain sita, etta
•taplt^istjt myontaLsivat unioille vis­sejä
oikeuksia.
Tolsin kUJnsellaLset'pioneerit kuin
Bon Tillett Ja T om Mann Ja heitä
seuranneet vasemmistolaiset, hän ei
Hän oli ylpeä - johtaja-asemastaan
Ja siitä, etta voi sanoa työväenluok­kaa
"minun kansakseni". Tosiasiassa
liän koro5ti vaatimatonta alkuperään­sä;
varsinkin luokaillessaan Dca-diesterissa
"parhaitten aivojen kans­aa"
ja päästyään porvariston pyhä-
^tön pyhättöön; ulkomfni-^teriööo.
• » »
Bevin • o l i ; "itsetekoinen :mies'..Tj'ö-läiset
«Jotka olivat- - todellisuudessa
hänet •'tcäheet") muodostivat" taka-;
Icndm. Jota vasten hän vdi näyttää
suuruuttaan.
Luonnollisesti häntä .sanottiin E r -
nieksi. Transport Housessa hänet tun­nettiin
"Suurena poikana".
Häntä kuvattiin u s e i n " k a r s k i k s i ".
Sanoaialehtikuninkaat ihailivat Ja
kiittivät hanta ^nta. 'Ja han oli "kars­k
i " .
Han oli * karski!' kelle tahansa uni­ensa
tavalliselle Jäsenelle, joka yas-tusti
liänen ohJelmaan.sa. Han oh
'•karski*' ikelle tahansa vasemmisto­laiselle,
joka onnistui hänen "masi-nastaan'-
huolimatta tulemaan u n i -
onsa viriEailijaksi:-
Han oh erittäin "karski" kommu­nistien
suhteen. Han oh — tai yritti
olla — karski Neuvost^iton johta­jille.
"Dockers K C " päivinään , hän o l i
" ' k a r ^ ' * Ca^lnridgen professori Bow-leyn
suhtecml^Han oh •"karsäci" van-l
i a n : Gcox^e landslKuy-raukan . suh»
t e o i . jota. h i n syytti "omanttmton-
»a kauptistelusta*'. •
^ Mutta hän- el ollut karski ironserva-tiivipuolueen
pääministeri Stanley
B~aldwinl}ie yleislakon aätana 1926.'
Hän ei ollut " k k r s i i ' ^ sir AUred Mon-dille
ja.inullte työnantajille lakkoa
seuranneena |ryonna.
Hän eivojiut k a r ^ Ohamberlai-nln
h a l l l t u l c ^ e mikä pisti Espan­j
a a 6elk|än:"/>
' H ä n ei. oUuit karski Wall S t r e e : ^ ja
W8^1iin3tonJn?'iuäiteen. k im ne maä-päsivät
Britannian toteuttamaan oSi-
Jelmaa mil&' oli aikaisemmin seh-tetty
brittiläisten etujen vastaiseksi.:
Bevin ihäili'''Hannen'' • hallitsevaa
luokkaa jä pelkäsi "idän" hallitsevaa
luokkaa — "Neuvostoluttoa. K i i n a a Ja.
kansandemoikratloita. Tosiasiassa Be­v
in pelkäsi; halveksui j a epäili työ­läisiä—-
omia ihmisiään. . -
Hän oli "Menestynyt" hyvm unio-liikkeessa
kuten "keskiluokan" tai
"yläluokan'.' .nuorukainen voi menes-tjU
liikemaailmassa.
Jos lian oli "lojaalmen" uniolleen
tai Labor puolueelle, niin se ei ollut
soslalistm tai luokkatietoisen työläi­sen
lojaalisuutta. Mieliununlnkin se
oh "pomon lojaalisuutta" liikkeelleen:
Eikä han sallmut kilpailijoita.
Esimerkiksi : hänen sotatisa kom­munisteja
vastaan ei hänen puolel^
taan ollut pääasiassa periaatteellis­ten
taistcltuen sarja: Se.olI;mieInim-mlnkin
taistelua rteasinan*^- kontrol­lista
ja. sen kautta tmloiden ja työ-
Maailman kansat allekirjoittavat
viiden vallan sopimusvaatimuksen
Suomen rauhanpuolustajain järjes­tön
johdolla Suoman rauhanliike on
ottanut paamaarak«e-?n miljoonan a l ­lekirjoituksen
keräämisen adrcs.sun.
Jos.sa vaaditaan viiden .suurvallan rau­hansopimusta.
Tämä merkitsee, etta
paamaarana on melkein jokaisen tay-si-
ikäl£en ^Suomen asukkaan allekir­joituksen
hankkiminen. Kuten tiede­taan,
on Suomen asukasluku npm 4
miljoonaa.
P^amaara on nyt n o in 50,000 suu­rempi
kuin. Tukhohnan vetoomukseen
.saatujen allekirjoitusten maara. A i ­noastaan
13 vuotta täyttäneiden n i ­met
otetaan allekirjoituksissa huo­mioon,
mutta erikoiset listat varataan
sita. varten, että vantiemmatjoiyjit
n i i h in kirjoittaa lastensa nimet. . :
' Jo talla kerralla on Suomessa
käynnissä laaja julkisuuskampanja.
RauhankirJaEia on levitetty kaikkialle
1 pnä. Noin 5,000 edustajaa. Jotka Isien jaiyovaenpuolueen edustajain
edustavat miljoonia amerikkaalisia, 1 rauhankonferenssi, jossa hyväksyttiin
uskotaan saapuvan tahan kokoukseen, t vaatimus Britannian, Ranskan. US
•'Koko maan vaesto on. tyrmistynyt A:n, K i i n a n Kansantasavallan, Neu-
Aasiassa uskaavasta sodanvaarasta"
sanotaan kokouskutsussa. "Neuvotte-vostoliiton.
Ja Intian edustajain neu­vottelukokouksen
kutsumisesta, tar-lut
viiden suurvallan kesken, tarkoi- koltuksella rauhallisen neuvottelun
tuksella lopettaa kauhistuttava t i l a n - ' avulla ratkaista kansainväliset kysy­ne
Korea.ssa, vetää kalkki ulkolaiset
Joukot pois Korea.sta — ovat todella
sellaisia toimenpiteita, jotka voivat
poistaa vallitsevan sodan uhkan.'*
INTIAN SUURIN
KANSANÄÄNESTYS
Intian toinen kansallinen rauhan­kokous
on pannut alulle suurimman
kansanäänestyksen'mitä milloinkaan
on -Intiassa toimitettu. Vetoomuksen
teksti on samanlainen kuin Canadassa
ulosannetus.sa vetoomuksessa, silla s i i ­nä
kehoitetaan Nehrun hallittista ot­tamaan
aloitteen viiden suurvallan
j a nimienkerayskilpailuja,jarjestptty. i konferenssin kutsumiseksi JIew Del­hiin.
• • : •:. -y. ; -,
Johtavat intialaiset taiteilijat j a i n -
teliektuäälit kannattavat yetoomiista.
i n t i an kuuluisin näyttelijä; Prithvtraj;
rauhankomitean jäsen, luo-viitti kuu­luisan
Pathon näytäntönsä ; tulot
Bombäyssa rauhan Jkainppäilun hy­väksi.
Kuuluisa filmttiäyttelljä. Anti
Biwas. Järjesti rauhankamppailun n i ­messä
Ja sen hyVäksi näytännön..
Y k s in Assainissakiu. lähellä K i i n an
rajaa, missä rauhanvoimat ovat eri­koisen
kovan painostuksen alaisia,
osallistui piirin rauhanfcohferehssiin
2,000 edustajaa Ja hnhtikuuin 9 päi­vään
mennessä' 7,000 piirin asukasta
allekirjoitti vetoomuksen.
BRITANNIAN UNIONISTIT '
R A U H A N L I I K K E E N TUKENA
; Nottinghamissa.; Englannissa, p i -
dettllri unioiden. osuustoimintalaitok-
Suomen työväen lehdet ovat julkais-
.seet asialle omistettuja ar^kk^leja,
haastatteluja j a vetoomuskaavakkeita.
Suomen rauhanliikkeen 'ripea' toi­minta-
on tyypillinen esimerkki siitä,
minkälaisella innostuksella rauhan­liikkeen
kannattajat melkein jokai­sessa
maassa ovat ottaneet vastaan
viiden suurvallan sopimusvaatimuk­sen.
Seuraavassa lyhyitä katsauksia
rauhan ystävien toimenpiteisiin toi­sissa
maissa.
JOHTAVA TANSKALAINEN
RUNOILIJA A L L E K I R J . .
Kööpenhaminasta saapuneiden tie­tojen
mukaan on siellä kerätty jo t u ­hansia
allekirjoituksia rauhansopi-musvetoomukseen.
Kampanjan a l ­kaessa
86 Johtavaa persoonallisuutta
a n t o i . allekirjoituksensa vetoomuk­seen.
Näiden huomattujen henkilöi­den
joukossa on kuuluisa, runoilija
Paul Sorensen. Joka lausui: "Mina a l ­lekirjoitin
rauhanvetoomuksen siksi,
että haluan osoittaa etteivät kommu­nistit,
yksin kannata rauhaa."
Nimienkexayskampanjan ensimmäi­sen
kolmen vnkon aikana kerättiin
Itävallassa 463.800 aliekirjoitusta.
Näista nimistä kerättiin yhdysvalta­laisten
miehitysalueelta 42,053 ja brit­tiläisten
alueelta 33,140.
Iranissa, missä brittiläiset tykit
uhkaavat öljyalueiden kansalllstutta-mista
vaativaa Iranin kansaa, o l i Jo
huhtikuun 9 palvaan mennessä ke­rätty
151,000 allekirjoitusta.
Mongoliassa alkoi allekirjoitusten
keräys huhtikuun 20 pnä ja tulee kes­tämään
yhden kuukauden.
Telepress tiedolttaa Tukholmasta:
"Allekirjoituskampanjan valmistelut
aloitettiin täällä huhtikuun 1 pnä. Y l i
42.000 allckirjoltuslistaa on jo .saatu ja
200,000 lentolehdista jaettu en puolil­la
maata. Etukäsitietojen mukaan on
yleisö ottanut hyvin vastaan vetoo­muksen.
Rauhankomitea on saanut
viikkojen aikana vastaanottaa 13,()00
kruunun lahjoitukset pieninä erinä."
TOIMINTA USA:ssa
Yhdysvalloissa on ainakin 230 t u n ­nettua
henkilöä, mukana 4 protestant­tisen
kirkon piispaa Ja 78 mmita; k i r ­konmiestä
siinä joukossa. Joka järjes­tää
suurta Amerikan rauhanvoimien
kokousta. Joka pidetään Chicago
Coliseumissa kesäk. 29, 30 ja hcinäk.
—• ' : • . ; , '•/;.;'?,
mykset. Tässä konferenssissa myös­k
i n kehoitettim viiden suurvallan
rauhansopimuksen laatimiseen Ja a l ­lekirjoittamiseen,
Julistamaan laitto­maksi
atomipommi, vähentämään
aseistusta ja peruuttamaan Saksan ja
Japanin uudelleen aseistaminen.
Hullissa pideyssa toisessa suuressa
rauhankokouksessa puhui entinen
Työsrväenpuohieen parlamenttiedusta­ja
Ronald Chamberlam. Monet Työ­väenpuolueen
j a kommunistisen puo­lueen
huomatut jäsenet puhuivat täs-*
sa kokouksessa, samoin naisten edus­tajat
Ja monet pasifistit. Tässä ko­kouksessa
hyväksytj-ssä päätöslausel­massa
protesteerattlih kenraali Mac-
Arthurin provosoivan lausunnon joh­dosta
ja /vaadittun Britannian h a l l i ­tusta
kutsuinaan brittiläiset joukot
pois Koriasta. ^
KANSANDEHOKRAATTISET
MAAT
Kansan baUitsemissa maissa, kuten
K i i n a , KoreajlUnkan, Bulgaria, Ro­mania.
Ita-Saksa. Tshekkoslovakia.
Puola ja Albania, on pidetty joukot-tain
rauhankokouksia ja Jaettu mil­joonia
lentolehtisiä, joissa kehoitetaan
kansalaisia vaatimaan 5 suurvallan
r a u h a n s o p i m u s t a allekirjoittamaan
vetoomuksen.
— Canadan:parlamentin ensinunäi-hen
istunto pidettiin marraskuim 6
pnä 1857.
väenliikkeen kontrollista.
Jos Bevin olisi joutuimt t^pioon,
hänen lojaalisuutensa olisi Joutunut
vakavaan koetukseen- Hän e i ; oUsi
hyvatuullsesti astunut takaisin r i v i ­jäsenten
Joukkoon — kuten tekivät
sellaiset..konununistit k um Bert Pap^
werth — taistellakseen siellä uudel­leen
katsantokantansa puolesta.
Bevm oli taitava' j a uuttera} työn­tekijä.
Hän oU kultivoinut "kiansan-^
omaisuutta'' fpaljon'samalla tavalla
kum ; näyttelijät tekevät) j a kykeni
JiaJlitsemaan Ja: imartelemaan tmion-
,sa^ Jäsenistön' enemmistöä konferens.
seissa.
Jos tämä" on voimaa; mm hän o l i
voimakas.. Hänen heikkoutenaan: o l i
tconan halveksuminen.
Hän piti oppositiota persoonalouk-
Jcauksena. Labor-puolueen parlamen­t
in jäsenet, jotka olivat hänen kans­saan
eri mieltä. "löivät häntä, sel­kään".
Britaimian kommunistit o l i -
vafristiinnauOinneet" hänet. Vishlns-ki
jä Molotov olivat "alistaneet'' hä­net
"häväistyksen'V seka "vihjeiden
jä syytösten" kohteeksi. Vasemmis­tolle
hän e i halunnut "koskaan kuo­linpäiväänsä
asti. antaa anteeksi.
XJlkoministerinä hän omaksui toisi­naan
asenteen missä hän kärsivälli­sesti
piti kädessään koko maailmaa:
tölsiriaan hän oli kostavana omanar
timtona vasemmistoa ja • Venäjää
kohtaan. Hän ei koskaan väitellyt
vasemmiston kanssa. * ä n v a in riiteli.
Konferensseissa han käytti .kom-pasanoja
tai esimtyi usein asioista
loi&käantuneenai —- mitä ei kukaan
ollut hänelle aiheuttanut.
Tässä Bevm näytti ymmärrystä.
Hän leikki ^kannattajiensa lojaali­suudella.
Mutta huolimatta siitä m i ­tä
he ajattelivat, fcj-symys oli lojaa-lisiyJdesta
häntä itseään eikä työ­väenliikettä
kohtaan. Hän ei ollut y h ­tä
lojaalinen kmn oli Ben Tillett, jo­ka
löj'si Bevmm Bristolissa 50 vuotta
sitten.
Silloin kum Tillett hänet löysi. Be­v
in oli vastikään tullut kotoaan Wins-fordista.
Somerset nimiseltä paikka­kunnalta,
missä han o l i syntynyt per­heen
viidentenä: lapsena -maaliskuun
10 pnä 18$1;- Hänen: äitinsä, kylän
kätilö, oli jäansrt pan kuukautta a i ­kaisemmin
leskeksi. Bevinin ollessa
4-vuotias kuoli hänen äitinsäkin. ,
. Kj-mmenvuotiaana : hän meni De­vonissa
farmityöhön saaden palkak­seen
"sixpcnce" viikossa (mikä mak­settiin
neljännesvuosittain); ja sen
lisäksi ruoan j a asunnon.
Bristolissa hän työskenteli ensik­si
hotellin juoksupoikana. Sitten k a -
tuvaunun konduktöörinä, tehdasapu-laisena
Ja vankkurimlehenä ajaen
hevosvaljakolla mineraalivettä. ^
Hän liittyi satamatyöläisten ^Dock
Warf, Riverslde and General Work-ers'
Union) ajurien jaostoon. •Fdman
satamatyöläisten kuuluisan unlon
sihteerinä oli silloin Ben Tillett.
Bevinistä tuli union toimitsija Bris­tolissa
'1911. Tillettm suojeluksessa
hän kohosi nopeasti. Hän auttoi vuon­na
1919 perustetun Trades Union
Congress General Councilin sään­töjen
laatimista.
V. 1920 Bevhi, pullea ja tanakka
mies, ilmaantui sanomalehtien luki­joille
" D o c k e r K C : n " ominaisuudes­sa.
Tutkinto-oikeuden e'dessä lian
voitti palkankorotuksia satamatyöläi­sille
ja tunnustuksen sille, että on
päästävä pois työn satunnaisuusluon-teesta.
Miesten piti tosin odottaa vie-srrX
VANHAT TAVAT
Kesävieras: "TSmä on <
seutua, mutta 0:0» täällä
yhtään oikein suurta miestär-
Farmari: "Kaunistahan täällä
Mbtta onko teidän kotii
lenne: syntynyt suuna miefaiär
Kesävieras: "On, montaan. V
kyllä luetella t e i l l e . . ."
Farmari: "Uskottava kafK
on, mutta täällä on vielä -hmhjt
vat miesten teossa ja kaikki
pieninä."
• • •
HYVAX BISNESTÄ
Farmari vieraih ensimmäistä
meren rannaUa ja silloin sätää
maan nousuveden aika.
alta farmari tiedusteli joskö häa
si ottaa' vähän merivettä
kotiin. Käyttäen tilaisuutta'
seen vartija otti farmarilta 25
veden maksuksi. .
• Muutaman tunrun kuluttua
saapui uudelleen rantaan, amta
olikin laskuveden aika ja vesibli
kana siitä palleasta mistä hän
ta ottanut. Farman ihmetteli
Ja sanoi vartijalle: ' :
•^Mutta kylläpä sma olet tehnjt
väS pisnestä!"'
EI VOINUT KARSDt
— Oletko kuullut, että Doris
mennji; talkaisin miehensä luokse?
— Olen kyllä... Kun hää-kuinka
hänen miehellään oli i
el hän voinut karsia sita kaae
SIELTÄ SEKIN LOYITT
— Jos <haluat puhua kanssasi ]
etsi numeroni telefooniluettelosta^
— Mutta enhän tiedä numenas!
— Sekhi on luettelossa.
lä 25 v u o t t a ennenkum tämä tta
pantun täjiantöon.
Samana vuonna han oli koko
väenliikkeen' painostuksesta muoda
tetun toiminnan neuvoston jäseiie
Ja tämän joukkopainostuksen
Tauksesta päättj'i Bntanman m'.s
ventio nuorta Neuvostoliittoa rasta
Myöhemmm Bevin käytti tjii
liii£keeseen osallistumistaan lasi
kohtana väitellessaan niitä vasta
jotka eivät hyväksyneet hänen
vostoliittovastaista <rfij elmaansa.
dellisuudessa toiminnan neuvosto j
359 paikallista toimintakonutm 1
sivat paremminkm satamatyöläisSi
ja muiden tj-öjaisten, kuten
n l s t i ' Harry PolUttIn työstä, taaj
kieltäytyivät lastaamasta aseita!
tiläiseen lahtilaiva Jolly Georim
selvästikin tämä toinunnan nejna
to lisäsi Bevinin vaikutusvaltaa. I
raavana vuonna hänestä tub
perustetun Traiisport and Ooa
Woiiers' Union sihteeri.
Näiden unioiden yhdistäjnlnsn ^
dustaa Bevinin huomatumta pant^
unionistisen liikkeen hyväisi B
voi Tcäfttää. että: se. antoi tySM
suurempaa tehokkuutta ja enemffi
neuvotteluvoimaa mitä heillä oli i
lohi kun he kuuluivat erillisiin c
oihinsa.
Tämä Olikin - totuus, mutta tä
uusi tmlo Oli korkeasti keskitetty •
j a mitä työläiset voittivat neuvotta
voiman kasvussa, sen he menettri
unioliikkeen demokratian soite
Bevin Ja hänen ystävänsä, laa??
sivat lujan kontrollin itselleen - J
sen setu-a\ikset näkyivät pian.
Jatkoa seuraavassa numerossa
Industrialisfin suuri kenraali
k:iytänmx<sä esimerkiksi SuomeiJa Mannerheimin voiton jälkeen ja
ivitten taa.^lapualaismiiilutu5tcn aikana.
Selvää on. että ky5ymykse5.?ä on sekä Canadan hyvä nimi ja maine
ulkomailla että kaikkien canadalaisten oikeuclet j a vieläpä koko tämän
maan demökraatt»<et laitokset. Vlei-sen -mielipiteen painostuksen pi-^^,
täisi nousta* niin voimakkaaksi, ettei tätä paheellista lakia koskaan,yri­tettäisikään
soveltaa täytäntöön, j a että se ensimmUisessii sopivassa t i -
lantee.v-^a tulisi peruutetuksi. Canadan Kansalaisuuslaki kaipaat de­mokratisoimista^
c i yksinomaan kansalaisten oikeuksien takaamisek5{,
vaan myös siksi, että tässä roaaiisa säilyisi demokraattinen haliitus-*
Jos sellaisessa puheessa on perää,
«tta onni potkii, m i n nyt voidaan h y ­vällä
syyllä katsoa Industrialistin
'•yllpoliittisea" toimituksen Ja sen
cdtistaman *'teollisuusismin" saaneen
ihan vasten höskia a i ^ täräyksen o n ­nen
kaviosta. ^ .
Kaiken lisäksi tuo ormen kaviosta
lähtenyt tälli sattui ihan kreivinai-kaan.
niin kuin tilaul^sesta.
Katsokaas miten Jullilleen asiat sat­tuivat.
Tämän sotaisen.herran vuoden ap-rillikuun
18 pnä oli Industrialistin
toimitus pukeutunut säkkiin, kuten
vanhan ajan profeetat Ja tuhkassa Ja
tomussa ryömien tunnusti itsensä vai­vaiseksi
syntiseksi j a "teollisuusismi-set"
oppinsa huonoksi Ja' kelvotto­maksi
kauppatavaraksi. ^
. ToimituskirJoitUksessaan se' silloin i
^ totesi, että Industrialistin oppi on täy­dellisesti
epäonnistunut, kun .'emme
ole kyenneet näitä oppejamme myy­mään
tämän maan työväestölle'" Edel­leen
siinä tunnustetaan --- ehkäpä a i ­van
oikein — että epäonnistumisesta
on sj-ytetty. melketopa kaikkia muita
(niin kuin onkin). mutta ei ole pysäh­dytty
ajattelemaan "onko meidän me­nettelytapamme,
meidän puheemme,
väitöksemme; Ja klrjoitulcsemme o l ­leet
tilanteeseen soveltuvia . . . "
Vielä ankarammin kuin itseään,
suomii Industrialistin toimitus^ tässä
kirjoituksessa opphisa maalikkopap-peja
— delikcittejä. Näin ankarasti
ee-Jyriste: • \ •'/•:,';•
"Meidän dellgeittirome ovat;oi-
Ieet,suinelia osalta, yamaälke^^
. unionismiita. ja yleensä muistakin
/ työväenliikkeen. peruskysymyksis­tä."
K u n asiat ovat olleet nä:n perin
onnettomalla tolalla, etteivät toimit­tajat
ole oUeet selvUlä mistä he k i r ­joittavat
etkä järjestäjät sUtä minkä­laiseen
jSrJestSön he ihmisiä Järjes­tävät,
niin ef ole ihmekään että
"kauppa" on käynyt huonoksi Ja saa­liiksi
Jäänyt tyhjä säkki.
. M u t t a missä on hätä .suurin - n i in
siellä on apukin lähinnä.
Niin sattui-.ainakin tässä tapauk­sessa.
Sillä tuslcin o l i Industrialistin
toimitus synnintunnustuksensa Jäl­keen
ertinyt vapautua säkistä Ja
enimmästä mujusta. k u n pelastus as­tui
sen eteen, kirkkaana ilmestyksenä.
Se tuli l^uin taivaasta nakattuna i t ­sensä
Japanin keisarin istuimelta pot-
I klttm kenraali MtocArthmrin mttodos-sa.
• .• .
Mistä olisikaan voinut löytyä I n ­dustrialistin
edustamalle "ylipoliitti-selle
teollisuusismille" loistavampaa
Julkisivua kuin MacArthurista. .;yos
ei "opit" nyt ala käydä "kaupaksi"
n i in sitten on, ihme ja kumma.;
.TosUi se - - oikeuden j a kohtuuden
nimessä .— vaatii tekemään, pienen
muutoksen kuuluisaan "periaatejulis­tukseen".
Jcs.sa sanotaan: "Tydväen-luokalla
Ja työnantajaluokalla ei; ole
mitään yhteistä .
Mutta sehän on pilckuasia josta
selviää parin f a n an lisäyksellä. Jonka
Jälkeen/kahta: kuiiluid: ". . . el ole
teri l i a r r i s i n epädem^ «nenee vieläkin kauemmaksi, mitä o l i muoto. ,, > • • ; Mj:! / v sempiakin per»istletoJa teomsuuj?- ten;repii iliSllilliiilSlSi
mitääri muuta yhteistä kuin kenraali".
Kaikldhanninilttain kuitenkin tie­tävät,
että Amerikah s^iixiväi^les-ten
republikaanipuolue ylistää Mac-
Arthuria melkein yhtä innokkaasti
kum Industrlalistllcin j a myöskin sen,
että T r u m a n i l l a Ja suuromistajain
toisella puolueella, demokraattipuo-lueclla.
ei ole myöskään mitään pahaa
kenraalista sanottavana.
Mutta antakaamme kenraalinsa v a -
linnajfi suorittaneelle Industrialistin
toimitukselle suunvuoro, jotta jokai­sella
olisi tilaisuus todeta millä innol­la
Ja kunnioituksella se kruunaa ken­raalinsa.
-Huhtikuun 20 päivän tolmituskix-
Joltuksensa alkaa Industrialistin toi­mitus
vakuutuksella, että MacArthu-r
ln Kongressissa pitämästä puheesta
ei puuttunut "draamaa j a pontevuut­ta".
Sitten samassa toimituskirjoituk-sessa
"suurella asiantuntemuksella'*
selitetään; kuinka kenraali parkaa
kohdeltiin huonosti, kun "hän sai so­t
ia vain määrätyllä alueella" Ja että
toisilla oli tilaisuus olla turvassa
Mantshuriassa j a muualla.
Kyllä olikin surkea tilanne, kun
kerran Yhdysvaltain turvallisuutta ja
rajoja on puoiustettaiva 5,000 naaliin
päässä Amerikasta samallahan turval-
Usuusrajaa olisi voUu siirtää vielä toi­nen
5,000 mailia — ulottaa soCa maail­man
joka kolkkaan. . , :*;
Mutta sodanlietsoja ei MacArthur
ollut. eihän toki. IndustriaMstl; s a ­nookin,
että "hän kielsi sen jyrkästi
Ja dramaattisesti". Kuka nyt voi sa­noa
sodanlletsomiscksl sitä. jos >fac'
Arthur olisi halunnut pommittaa
Mantshurian rauhallisia kyllä ja kau­punkeja.
Sehän vasta sotaa on. k ur
kaksi armeijaa iskee yhteen että tulta
iskee j a hirret veressä uiskentelee.
Mutta vielä parempi oli MacArtbiu-;
Industrialistin toimituksen mielestä
keisarina kuin kenraalina. .Ylistäes-sääh
kenraalinsa • kykyjä Japanin
' t u h o i t t a j a n a " se h y v in kaunopuhei­sesti
faniökaa:";. ^•
V 'OUUteä tulee» k&yinään^ Jfli>anin
u u d e l l et nyt
kun sieltä lähti pois se. ehki «ia
mlfö. jota japanilaiset, ryh?
katsomattar ovat kuunnelleet-/
pantin Jäi tyhjä palkka jota
kukaan muu voi tayttaa, d
kaan n i i n hyvin kuin MacArtS?
Eikö'olekhi jämerästi sanottu? S
lausuntoa tuskin pystyy parhain
republikaani parantamaan
Tietenkin tässä yhteydessä on «
muistuttaa, että MacArlhur.lei^
valutuksiaan käyttäen laktoiittij
panin työläisten uniot. kielsi koM
set, pieksätti orjuutta vaEtaaalJB|
noivia työläisiä Ja sulloi tyS»
Järjestöjen — unioiden kuten
denkin -^johtajat v a n k i l o ^ •
- M i t ä me semmoisesta pn!ffl5*
paras yhtyä IndustrialistUn * o '
sanoo, että "sotilaskomenlo ^co P
rcmpl kuin ei komentoa o D e n^
Ettei kansa jäisi sellaiseen Ita^
seen. että MacArthurin vahata ^
trialistin " o p i n ' kenraalik£i »P"^
hetkeUlsessä synnintunnon h i g
sessa. sallittakoon meidän taXJ^
taa. että kuluvan kuun 23 pni
trialistin tolmituspalstat oli t i l *
melkein kokonaan kabdeksasl»»
dysvaitain suurkapitallstienj»»
poimituilla kenraali MacArttaffaP
tyslauseilla. • - '-"^i
Se osoittaa että synnintunto**
melketa paUon syvällisempi loffl*
tun j a tappapois' Kustaan .««ff
tien päivinä.
Jo sitten on Ihme Jos e ^ " * ^
"opit" tehdä kaupimnsa t j ^
keskuudessa.; "Deligeltefllekljtf.
nyt luulisi olevan valkean l a » » '
hän mitä sisältyy MacAitÖ^
suurkapitalistien "Amerikan ^
suusoppito". slUa ovathan . k * ^ ^
keneet miten sitä on s o v c n u^
täntCön Koreassa ja J » ' ' * " ^^
Emme 6saa ttuuta sanoa.
terve menoa." I n d u s t r i a l i s t l n j^
Ja; k y s j i . etta tuntuuko
enä&^ffkimaan hien haju», .v-y