Vapaus, January 5, 1965

              1
Sivu 2 Tiistaina, tammik. 5.p. — Tuesday, Jan. 5, 1965
V A P A U S
( L I B E R T Y »
I N D E P E N D E N T L A B O R O R G AN
O F F I N N I S H C A N A D I A NS
Kstablished Nov. G. 1917
•EDiroR W . E K L U N D MANAGER: E S U K SI
i . ; . TELEPHONE: O F F I C E A N D E D I T O R I A L 6 7 4 - 4 2 6 4
1»ablL>hed thiice vyeelily: Tuesdays. Tliursdays and Satm-days by->Vapaus
Publishing Co. Limited, lOO-102.Elm St. W<*st. Sudbury. Ontario. Canada.
Mailine Address: Box 69
Adveftising rates upon application. translation frce of charge.
Authorizcd as second class mail by the Post Office Department. pttawa.
; ; ,j and Cor payment of postaga In cash. •
I Mernbor o f rh ' CANADIANSUANGIJAGEMISS
TILAUSIIIPJNAT:
Canddassa: 1 vk. $9.00. 6 kk. $4.75 U3A:£sa 1 vk. $1000. 6 kk. $5.25
3 kk. 2.75 Suomassa: 1 vi.rlO.SO.G kk. 5.75
Uuden vuoden taläalnäkymistä
' '• "Vuoden lopulla meille kerrottiin, että kun kauppamini.Sr
teri -Mitchell Sharp katsoi kristallipalloonsa kansaUisen ta­loutemme
tulevaisuudennäkymiä tutkiakseen, hänen eleensä
tuli vuodelle 196.5 optimistinen toivorikas kuva^ johon liittyy
kuitcnkm:useila^takaportleja siltä" varalta; jos nämä toivo­rikkaat
ennusfelut eivät pidäkään kutiaan.
Meidän oma käsityksemme on, että kauppaministcril-lämtne
oli todellista aiheita sekä optimistisuuteen että va­rauksien
jättämiseen, vaikka tuntuukin siltä, että mr. Sharp
vähGk.syi tarkoitulcsollisesti eräitä myrskyn merkkejä, jotka
saattavat aiheuttaa tulevana vuonna vakavia vaaroja talou-.
dellemme.
Totia on tietenkin se, että kulunut vuosi oli korkeakon-juktaiirin
eli taloudellisen nousukauden aikaa. Tosiasiassa
voidaan sanoa, että vuonna 1961 alkanut talousnousun kausi
saavutti tähänasti.sen huippunsa kuluneen vuoden ailqujA-Työtätekevien
kannalla katsoen tämä taloudellisen nou­sun
kau.si tuntunee toisarvoiselta seikalta, sillä tosiasiahan
on, että noin 5 pros. maamme työvoimamäärästä on edelleen
työttömänä (258,000 marraskuussa) ja eitä tuhansia miehiä
ja naisia on vain osa-aika työssä samalla kun koko työtäte­kevä
väestö, niin työläiset ja farmarit kuin muutkin pikku-eiäjät,
joutuvat asiallisesti puhuen elämään kädestä suuhun.
_^Mutta toisaalla on huomioitava, että jos olisimme 'ol-loet
lamakaude-s-sa, silloin oli.si suurten kansanjoukkojen ase­ma
ollut vieläkin pjrfiempi; Työttömien määrä ()ii.si ollut ny­kyistäkin
korkeampi^ja työtä tekevien lalousvaikeudet yleen­sä
nykyistä suuremmat.
I^uluneen vuoden pulmana ei siis ollut taloustuotannon
heikkous, vaan tuotiet"tujen rikkauksien epäoikeudenmukai­nen
jako, jonka perusteella suuryhtiöt kahmivat ennätys-
;korkeiia voittoja samalla kun työtätekeville putoili vain joi­takin
lisämuruja rikkaiden kontrolloimalta tuotaniopöydältä.
Ylläsanotun todisteeksi voimme lainata kauppaministe­ri
Sharpin lausunnosta mm. seuraavia tilastotietoja: Koko
•kansallinen tuotantomme kohosi' viime vuonna silä edelli-seen
vuoteen verraten yli 8-prosenttisesti, eli asialli.sesli 6-
prosenttisesti kun huomioidaan hintojen korotus, »ja teolli­suustuotanto
kohosi myös yli 8-prosenttisesti.
• yikomaakaupan kokonaissumma oli 8.2 miljardia dolla­ria
verrattuna .$7 miljardiin edellisenä vuonna. ,
Erikoisen mielenkiintoisena ja samalla lervchdittävänä
seikkana on pidettävä.sitä, että vaikka Cariada on edelleen
raaka-aineiden tuottajamaa, tahtoo sanoa, vaikka suurin osa •
vientitavaroistamntre- koostuu paperimassasta, rautamalmista
ja muiden metallien raaka- tai puolivalmisteaineista. niin
;tehdastuotteiden osuus nousi lähes kolmanneksella enii.soen
;verraten vientitavaraimme listalla. Tehdastuotteiden eli ku­lutustavarain
osuus lisääntyi siis kuten sanottu entiseen ver­raten
noin kolmanneksella, ja kaksinkertaistui siitä, mitä
.se oli 3 vuotta sitten.
Kauppaministeri Sharp esitti ilmeisesti kaunistelemat­toman
totuuden sanoessaan, että Canadan teollisuuslaitok­set
työskentelivät viime vuonna "lähes täydellä kapasitee­tillä".
Nämä tilastotiedot osoittavat sellaisenaan, että eanada-laiset
ovat kuluneen vuoden aikana tuottaneet entistä enem­män
ja lähettäneet;'ennätysmääräisesti tavaroitaan maaii-^
man markkinoille. Kehnon jakosysteemin syy on se,, eitä
.tuotannon valtavasta housusta huolimatta maassamme, on
suuria työttömien joukkoja ja kokonainen kansanosa^— niin
työläisiä .kuin farmareitakin — jotka elää jatkuvassa puut­teessa
ja köyhyydessä. Lisääntyneen tuotannon hyöty ori
siis.mennyt valta-o.salta pienilukuisten rahamiespiirien tas-
• kuun.-. • .
TULEVAISUUDEN ENNUSTELUJA
Kauppaministeri Sharp ej tietenkään voinut sanoa, että
nyt alkaneen vuoden aikana jatkuu tuotanto korkealla ta­solla
vain sik-sikun-a^siaroli niin viime vuonna. Erittäin suur­ta
arvoa ei voida liioin antaa hänen lausunnolleen, että "Ga-nadan
liikemiespiireissä vallitseva uusi luottamus" on pe­rustana
korkcakonjuktuurin jatkumiselle tänä vuonna. Lii­kemiehet
kuten kauppaministeritkin, e.siintyvät aina julki-
• .suudessa--"toivorikkäina". .
•Mutta tiedoittae.s!?aan, että Canadan teollisuu-spiirilrsuun-nittelevat
10—-15'prosenttia enerainän pääomasijoituksia teh­taisiin
ja laitteisiin mitä siihen tarkoitukseen käytettiin va­roja
viinie vuonna, kauppaministeri Sharp, oli oikeutettu sa-nomaan,^
että tämä ennustaa hyvän talouskauden jatkumista.'
Tosiasia nimittäin on, että yksi varmin mitta talouselämän
kehityssuunnasta on juuri gfe, kuinka paljon sijoitetaan lisää
pääomia uusien tuotantolaitosten kunnostamiseen, isekä ko­neistuksen
uusimiseen ja uusien koneiden hankkimiseen.
Mikäli tiedot pääomasijoitusten lisääntymisestä pitävät
paikkansa, meillä on todella syytä odottaa korkean tuotanto-
; tason jatkumista jä lisääntymistä:
' .'Toisaalta kauppaministeri Sharp varoitti kuitenkin, että
laulu tuotantotason korkeakohjuktuurista voi loppua siihen,
jos "jotakin menee väärin". Omasta puolestaan hän huomi­oi
sen, että nykyinen korkeäkonjuktuuri ön jatkunut jo pi­temmän
aikaa kuin mikääri sen edeltäjä toisen maailman-:
so4an. jälkeisenä aikariä. Tästä voidaan vetää sellainen joh-to{>
5ätös, että edessä voi olla uusi lamakausi. Mr. Sharp ar­vioi,,
että vientimrne tulee olemaan edelleen korkea.ssa ta­sossa,
mautta ei niin korkealla kuin viime vuonna.
' 'Tällaisten seikkojen perusteella mr. Sharp varoitti ca-nädalaisia
yleensä ja erikoisesti liikemiespiirejä ''liiallista
toivorikkautta" vastaan. '
DE GAULLEN SELKÄVOITTO BRYSSELISSÄ
Korkeaa bluffia vaiko vakavaa
totta? Tällaisen ky.-symyksen edessä
oltiin aina joulukuun 15. päivään
asti, minkä päivämäärän kenraali
de Gaulle oli jiset<.^nut aikarajaksi
Ranskan vaatimukselle vehnän hin­nan
ja sen mukaan koko maatalous­politiikan
yhtenäistämisestä yhteis­markkinoiden
(EEC) piirissä. Tosi
o l i kysymyksessä ja Ranska saavut­ti
ainakin paperilla täydellisen sel­kävoiton
hintakysymyksen pääjar-ruttajasta,
Länsi-Saksasta.
_ j : E C : n maatalouspolitiikan yhte­näistämisen
ytimenä on ollut veh­nän
hinta. Se on o l l i t alhaisin Rans­kassa,
300 Dmarkkaa tonni, ja kor­kein
Länsi-Saksassa 475 Dmarkkaa
lonrii. E E C : n maatalou.so.saston pääl- neitvo.slon päätö.siä ."^imrona voilTo-!
likön, hollantilai.sen Sicco Maas. na ' ylulistynecn Euroopan" aiUtoel
holtilT välitysehdotuksen mukaan Jej;, Bonnin halli(nk.'.'cn taitavan j :
hintaa piti alentaa ,425 D-markkaan kärsivällisen
lä; viikkoa ennen Brysselin kokous­ta
Länsi-Saksan viranomaiset antoi­vat
vuotaa julkisuuteen tiedon, että
Länsi Saksa olisi valmis hyväksy­mään
uutena kompromissina 440 D-maikkaa
ja täjjnäkln varu.stettuna
useilla Länsj-Sak.san hyvitysvaati-muksilla.
Ratkaisupäivänä kävi il­mi,
etiä Ranska oli saavuttanut
kautta linjan yoitop aina maksetta­via
korvauksia myöten. Ainoji myön­nytys
Länsi-Saksalle oli maatalous-päätöksen
voimaanluloajan siirtä­minen
vuodella siitä, mitä Manshol-tin.
suunnitelma.<;sa edellytettiin.
KrislilIisdemokra:;tit, kansleri Er-hard
ja talousmiuisleii Schmiicker
kä!'jc.ssä, pitivät EEC:n
tämisen ja monikansallisen ydin-pintalaivaston
(MLF) perustamisen
suhteen, joista viimeksi mainittu
veisi Länsi-Sak.san lähemmäksi ydin­aseiden
liipasimia.
- . . . • • ,« ,it t,
Ranskalle viljan hintojen yhte­näistäminen
ei ole yksin niin "siu­nauksellinen"
kuin täältä päin näyt^
tää. Ranskalaiselle kuluttajalle elin­tarvikkeiden
hinnat no.usevat 10%.
Kokonaisuudessaan tämä merkitsee
elinkustannusten nousua ^ 3 prosen-l
i l l a , mitä Ranskan työläiset ja
muut palkansaajat eivät varmaan
lule neuvollomina j;i toimettomina
nielemään: Riinskan teolll.sirtiden
työnantajat ovat myös ilmäi.sscet
mistm- hnolostumi.sensa asian johd&.sta.
Vaikka viljan hinrrat ja koko maa-k
a l l i in tappion, on ensi"vuona odo-tettavi8.
sa ankara pyykin pesu jon­ka
tuloksena voi olin kristilHsdemo-kraatlien
tappio ja mahdollisesti
Erhardin poliittisen uran päätty­minen.
Tällaista povaa ainakin op­positio
Länsi-Saksa.ssa.. Monta mut­kaa
ja puolitoista vuotta aikaa on
jäljellä ennen kuin lopulta selviää
Brysselin sopimuksen lopullinen
arvo. Tä.stä huolimatta sopimusta ei
pidä myöskään aliarvioida. On kul-;
•enkin ky.symykspnalaista, miten
EEC:n suljetun talousblokkipolitii-knn
tavoitteet ovat; mahdollisia ny^
kyhelkcp maailmassa; — Kras.
iliiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiliiiiiniiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiH
Mitä muut sanovat
I
'ii
AsiCEL V A S E M P A A N ITALIASSA
miiiiiiiimniiiiiiiiimiiiiiiiiiiii
J^isimmäisct paperisäkit
tonnilta. Tämä vastasi I^anskan vä^
himmäisvaalimuksia. Erilaisin ve­rukkein
Länsi-Saksan onnistui siir­tää
vehnän hintaky.symyksen ratkai- j ^.^f^f^.^
sua il.se asia.ssa lähes 3 vuotta. Vio-!
I talouspolitiikka ; y h t e n ä i s t e t t ä i s i in
1 ^ 7^
neuvot elupol.tnkan i
vakuuttavana monostyk.sena. M"Ma ^ ^j^^.^ maatalous-
Ury.s.sel,n kokouksoMa /'htmyt , ^^^^^.^ turvaami.se.sta
kulua VMkkoakaan. ki"' /-ans-Sak- ^.^.^..^^....^^j^^j,,^, p,,^..
en pnm-n .suor,lamat kuu- j^i,„ky,.y,ny,,ä ,.,tkaista
mei.set iaskolniat osoilliv;*!. oltai . ticxn «
Bonnin hallitus oli mennyt kenraali 1 ^^,;„.,,,,„•' ^i/ ' „ V Jir^ Honduras Ke.iki-Amerikassa'.ReiUl-de
Caullen taitavasti virittämään i ' ^ . ' ^ ^ n' i H r ^ ^ ' ^ N^^-'^""""
taloudelliseen ja poliittiseen ansa.-.n. ' f' •"'^i'„ ..-'.'r?J'n-' Et-hi-Afnku.ssa jättäen sinne lOO.OOO
Ennakkoon arvioidun parin m i l j a r - ! ' k a p p a l e t t a Himnttua säkkiä. Aikai-läjitivät
Pietarsaaresta
EnsimmäiRct <^y;WilH?' _Schauman
Ab Pietarsafiren Vaperitijalostiisteh-laan
v.nlmistamat papcri.säkit on lä­hetetty
ulkomaisille tilaajille. JOUIUK.
b|.ulla lastasi maarianhaminalaisen
varu.stamon United Ownersin omis­tama
ms Berit niminen laiva 50.000
r)inm<;ltiia .säkkiä mdärä^aikkanu
L ,. , . . . . . ,. ; imitkaan seikat eivat viittaa siihen, .f.,nMiin rniiTtr.ii>4f/1 •ihi-u.ifv ciin,-
W: dm D-markan sijasta viiian hinta-i , ^, ,, ,• • •• . . . s^^f'"'mn o" i.>utateii.se i.itiereiiy .suui-
Ai 1 . 1 . . • . .. •''lia (ledaulle olisi aikonut poimia i l i i M - i i i i u - Nrpiivnstniiifniip 4')nnnr» u .iv
H i «opimus tuottaakin Lansi-Sak.^iiille ,• , . . , „ : „ • . , . . ! ni.i.uaiic w(,iivo.sioiiiioiie 4.io.()uo K..p-
SYNTYMÄ­PÄIVIÄ
Ly -uän vastineeksi l.iinsiS.-ik.sa ei saa-
^r'^i^^^\ • (riiit mitään takuita Ranskan mali :
Italiassa tarvittiin siis kokonaista 21 JäänestyälElK/taa ennen kuin so->
sialidemokraatti Giuseppe Saragat valittiin sairauden vuoksi syrjään ve-i
täytyneen Antonio Segnin tilalle maan presfdentibsi. Kertojen lukumääf
rä ja siihen liittynyt poliittinen puzzlepeli .bsoittaa^iennert kaikkea, miten
rikkonainen \on se hallitusrintama, joka parin viime vuoden ajan on'joh-'
ianut maan asioita. Ja hajanaisimmaksi kaikista osoittautui aikanaan lä-nes
yksinvaltaisessa asemassa ollut kristillisdemokräattinen puolue, joka
nyt presidenttiäänestyksen yhteydessä repesi taas selvästi kahteen loh­koon:
Kaikki Italian sodan jälkeiset presidenti.t qvat olleet tämän sot­ineen
piiristä ja nytkin tehtiin päätös, jonka n/ökiian kristillisdemoll|l^'d;
tit eivät äänestä samaa ehdokasta kuin kommunistit, mutta silti tuli Sa-ragatista
nimenomaan kommunistien tuella Ital^am presidd/itti. «4
Kommunisteille Saragat merkitsi luonnoilisesii kompromissia, "sillä
vai-sinkin aikaisemmin hanget tunnettiin kansainvälisestikin sosialidemo­kratian
äärimmäisellä oikeistolaidalla liikkuvaiia poliitikkona. Toissjalta
kuitenkin Saiagatin valinta-katkaisi kristillisdemokraattisen presdentti-perinteen
ja varmaan hän Nennin luopumisen jäjkeen oli sittenkin {Jai'i|s
mahd<pllinen" ratkaisu. ' _ ,,',„
"Vaali on siis nyt suoritettu, mutta sen^aiheuttama jälkipeli v i e l ä p e -
laamatta. Onhan puhuttu paljon siitä, että vaaliprosessi repi rikki nykjj^i-
.«cn hallituskokoomuksen ja siten Aido Moro joutuisi jättämään päämi­nisterin
paikan. J a kun presidentinvaali oli näin sitkeä, niin voiko uiidfeli
hallituksen muodostaminen sujua helpommin? Ja kun presidenttiä ei sit­tenkään
voitu valita ilman kommunistien panosta, niin voidaanko ilmaii
heidän myötävaikutustaan muodostaa enää hallitustakaan? Presideiitlri-vaali
merkitsi I1alias.sa tiettyä käännettä vasemmalle — heijastuuko.sa­ma
käänne nyt myös hallitukseen a.sti? — Kan.san Uutiset, Helsinki." " '
y», I Ifihimmän viiden vcocicn aikana yli
.'{ miljardin Dniarkan tappion. Ta-kastanjoita
tulosta lJSA:n pii.ssiin ,)j,ji.|t;, c ä k k c j ä.
EEC:n ma.italoiispolifiikaii yhtts ^ (
näistämisossä. , 1 — Minä en olisi mielelläni leski-1
* ^ rouvan toinen aviomies. 1
ITÄRYHMÄN MAIDEN
L-SAKSAN YHTEISTYÖ • • K V .
, Kuii I.än.si-.Sak.s.-ssa iialjastuul— Tuskin olisi h:'uskempaa olla •
1'iollisista poliitli.sist:, rnyönnytyk.si.s-; ,,f,„„j„ h:,ilitus kär.si 1 leskirouvan en.simmäinenkään avio-1
Aatu Koivula, Loni^ Lake, Onl, (ä, nm^ Euroopan poliilli.si-n yhdi.s- ! I^y.s.sdi.s.s.-j it.stv asi^^^^^^^^^^ '
täyttää perjantaina, tammikuun IM *
pna 74 vuotta.
I Jalinar Nykänen, Garson Mine
j Ont, (nykyään Floridassa •talvfli
j timassa") täyttää maanantaina
jlammikuun 11 päiväriä 7(5 vuotta,
i YlKlymine siiktilaislun ja tulta-
' vainonnenloivoliik.-iiin.
Idän kauppaan on lyönyt lei­mansa
viime aikoina aivan uusi
suuntaus ja Länsi-Saksan hallitus
on tässä yhteydessä joutunut kiu-jjpien
vailankumous vesiliikenteessä
Teidän ja meidäiii
kotiveräjältä i
: Jatk Laine, Vancoiivcrisla, l i C.
i viorailL-c täällä äitinsä, Katii Lai
neen S e k ä iniiidon sukiilai.stensa luo.
Mia.- •
I Toivota:in ••lalvilomalaisillc" hy­viä
hiilitoilmoja ja inmitonkm inicl
lytlävää ajankulkua.
ULKOPUOLISET
VAIKUTTEET
.\(»ln kah(icl;.s:in viiotl:i siUfn
niiiii G(irl(iii •<a(:im:il:ii(uriss:i cii-siiniii:
i.'si>ii piriien kaiitii\ii|ii:iliik-srn.
.Sitii «lival r<l*ltäii<-«-l Nciivos-
(«iliilnn .siipilaha.stoii prriist:ij:iii.
in.siiioöri Roslislav Alckscjeviii tiu­kat
t.voviifidrt. I'icril pikakiilaj-.t
os(»ilti laskclmit »ikriksi, se oli a s -
kelrna liellä siiiirijii kantosiipialiik-
.siiii..
I.vliyon ajan kiiliios.sa Krasnojc
.S(irmi>v<>-t<?htaan siiunnittnlijat liii-vat
kokonai.s(-n siivekkaiilen alus­ten
.sarjan ja antoival niille ava­ruuslentoihin
viittaavia nimiä — il­maisesti
sik.si, että niiden raken­nustyö
o aii samoihin aikoihin kuin
avaruuden valloitukset. .Nain syn­tyivät
Oli-paikkainen Raketa. .Sita.
seurasi V<ilf;alla i.'>()-paikkainen
vcii olijaiiniiita. Seuraavi.ss.i luallc!-- kaj.sururbiluin-.
s.i ohjaamo .siuTcHiin eti;on Ja sfii T..'lKf;i.s on siirtynyt aivan Vols-in
:nu:<aiia. joiidiiHiiii. .siutamaan koko lanlaan. TelKla.so.saitoj-jn pinta-alaa
pi naustii puolikkai.sla suljcläaii. alus
aikaa kaantya. Aluk£e.s.savon toinen­kin
pcra.sin, joka on sijoitettu etu-salliseen
asemaan, lausui Suk^tfn
talouden idän valiokunnan pu­heenjohtaja
Otto Wolff von Anl^-.
ronven Köliiissä pidetyssä teolli­suus-
ja kauppakamarin yleiskti-'
kouksessa. Itäryhmän maat tar­joavat
yhteistyötä. Englanti ja
Kanska ovat rikkoneet luottorirjat''
ja USA on "keksinyt" idän mark­kinat,
mutta--Länsi-Saksa on Jäll-nyi
yksin tässä uudessa virtauk­sessa,
lausui tri \Volff.
niij.ii.-sjaijcsicima. Sanalla .sanoen, h.säavat rantaan kiinnitelyt pontloo- (.*^uvcn kcskituen taakse. Tälhiim'»
j( .;a k. rla ilni(:ni im.^-.ia ijiilml.-i, joik:!
vaativat, lail-ta rakciineralkaisua. !
Kuiti-iikui' .siiiinnlltelijal jo.s.sai!i ;
luaanii iioiKltittivad JO ttillattiia POIT
Yks! diesel - - ^ ' k ' i pntkiin, kak- i
M (lii'.si'lia — kax-i pof.ciiiia jne. Miil :
la clie.selliair ei .Mlinkaan olt' luikaaii;
i.:'kniikan viimpineii .sanacika pDlkUr
likaan f.')a ensimnini.sta vuosiky.Ti-)
inenlaan. Dr..';c'l on raska.^ ja sen te-;
h,» r,ijoitt,'ttu, ()otkiin on taas .suoja-um
matalikoilla ja uppotukkien ;M- :
heutlamillo vaurioille. .Tarvittiin uusi^
v.iinaiilahde ja uutta kiiyltölaitetra '
Kuten Sonnovoiv .«suunnittelijat l-ii-.l
ir.nkin alkoivat tyon.sa
Tohtori Otto VVolffin puheesta i l ­meni,
että T.shckkO'^lovakia on tar­jonnut
laajan ohjelman koneiden
vaihtokaunasta LäPfi-S3k.san teolll-nit,
telakat Ja ycsillcla.skulaitteet.: kaksinkert.ninen »!rä.=injärje.stelniii
Kaikkialla on rakenteilla olevien a - 1 Ii aa huomattava.^ti aluksen ohjatta-lusten
punal.sia runkoja. Ke.sku.s.suun-!vuuUa. Takapera.simellä on toinenkin j suudelle. Bulgaria päätoimittajana
ml.telutoimi.stcin rakennus, Jos.sa on' tehtävä — .sen avulla voidaan alus ;;on tarjonnut yhlei-Styötä konekau-eiikoi-
tuiui karuosupialukslin. näyr-pnuuttaa. Kun vesisuihkun ulcsikiii-' pöi.ssa lähi- ja ke.';ki^idän maihin,
lila .sei.'ovan vede.s.'«i'. ikkunoLsta n.i--sytie suljetaan kekonaan. Joutuu ve- Unkari tarjoaa vapaata konekapasi-
.:yy. miten mainingit lyovai matali- '-sivuta .sulkijapuolikkalsiin töimä[v.s-;leettia ja Puola on valmis laajönta-Äon
v.aivihin. -...saa.n kulkemaan pitkin aluksen..poh- Imaan yhteistyötä' länsi.saksalaisten
Knnto.siipialuk.^Jia .suunnittelevan J"a"okkari kohti, jollom alus kulKecsisarfiimojen kanssa. Länsi-Saksän
keskustoimiston i.äainsinoön Nikolai ^''^'^•''ppsim. teollisuudella ei ole mitään tätä yh-
Turbimien. pciasinten. i!ma?toini;-feistyötä vastaan, mutta Bonnin hai-laitteiden
ja muiden kojeistojen oh- 1 litus ei ymmärrä tilannetta^ la^^^^^
jaus tapahtuu ohjaamossa. Nain m<>-! (j-j Wolff. Kun kuiilosmaiden. ybte-:
.kaanikko voi alUKsftTkiiJlkiessa olla lnäisct rnaataloushinnat astuvat voi-kosketuksissa
kapteenin kanssa. Täy-j maan, vaikeuUiu itäblokin maata- •
della r-plttoainymäarällä. varustettu:^!ioustuott^ideri«ienlija^ korvausta
Zallzev kertoo. ett« Buicvestnik on
JO tehnyt pienen koematkan.. mutta
on iiostotiu telakalle joidenkin tar-Äi.
slusten vuoksi. ^
Kuin suunnaton hai lepää 35 mC-jaa.
Sjnitnikin periaatetta on nou­datettu
Vihr-aluksessa, josta tulee
mirikiiyttoinen.
Vaikka omme haluakaan nyt'' i"»
esittää va.siaväitteitä kauppa-, salonkeihin mahtuu :!00m.akusta-mini.
sterin:kolimai.si.sla perus-:
Leluista talouselämämnne toi-vorikkauteon.
nähden, min sii-'
lä huolinnatta on .syytä painut-;
laa mieleemme, että enemmän i
'<uin monen muun pikkumaan,;
Canadan talouselämä riippuu
suuresti ulkomaamarkkinoisla.;
Ja ottaen huomioon sen, että
Canadan vienti- ia luonlikaup-
5a on ankkuroitu aivan liian;
ciinleästi Yhdysvaltain epäva-1
piene.sfa ! rin..i)ituinen Burjvestnik alu-stallaan
1 moottoHvVneo.sta.-nlm. he nytkin ko-i sen virtaviivainen, ruostumaton tera.sj na alus py.ityy. kulkemaan 600 kilo- I haetaai^ teollisuusM»otteiden vien- ^
: :;i;ilivat uu.sia irleoiiann 30-i,aikiti:ir valupOhJa, nuolimais-ten .silpien käi -; metrin matkan; Satamaan silla on | nistä.. Kun taas yhteismarkkinoiden
yhteinen; ulkomaankauppapolitiikka
Neuvostoliiton joki- .'ja järvireiteil­lä
liikkuu u.SfMta ."^atoja kanlosi:p;-
aluk.-ia. .Ja - vaikka kan.tosiipiahi^-
ivyppeja on useita, on nii()';i ri^ikeii-tee-.
sa pnljön vhteisJa. Suven muoto^
voiinanMirto-^ jn kavtiolaitc civat ole
kokeneet merkittäviä muutok.sia. Ra-keta.
ssa oli yk.si diesel ja yk.si r.otkuri
Myöhempiin malleihin sijoiteltiin
se .saTslvai.:a.s.sa Ulkonai.svsti .'•c-oh-
I :-:a muLSiultaa aikai.sempia malleja ja
.di(\selkin .••iina on samanlainen, mut-
Ua j)olkuri on korvattu ve-isuihkulla.
T.lmii v i M i i muutoksia uiyosohj.-iii.s
laije.stclinaan. Tulok.sena aluk.sen no­peus
kohosi ja :.s,? kykeni nyt kulke-
:naau aivan mataks.-akur^joi.s.sa.
i Ensimmäisiä aluksia rakenncltae.s-l^
a enli~et kokv-muksel auttoivat 110-.
peaan- edistvmi.^-oen. T.>haikasta tuh ! ympyrän laajuinen näköala. Peräsa-
I iuci!'n Burcveslnik-niiniscn aluksen i lonki on pitka, monin ikkunoin va-piDtotyyppi
Luode.s.saan lala alu.sta, | rustcllu sali. jonka peraieinälla on
jet ja peiaMmet kiiltiivat. Kiipeam^ j »••iclio.\hteys.
me 'hain' .setkaän Ja kuljemme pii-: 1 Kun enMmmäinen. lentokone noud ;.stuu voimaari,vuoddh 1967 alusta, .
km .sen .".seikallan'!aia"' kohti chjaa^; ilmaan jh ilmatilan vailoitii.s alkoi, jjijj Länsi-Saksa muita jäsenmaita'
moa. Kun Burevesinik la.skcutuu Kun Burevesinik la.skcutuu vV.-.---;" ihmLsL'i celväsli hiiönOmpaan asemaan. Län->
Uen, on ohjaamon t.akana oleva pieni
.silta laiturin tasalla. Ta!!h sillaPa
laskeutuvat matkustajat portaita
myöten .salonkeihin. Kcula.salonki on
ihmLsL'1 tu.skin o.sasivnt ajatella, cf.ä
puolta vuosisataa myöhemmin siiv«t
tekevät vnl!anki:mouksen myös vcsi-
Uikentev^^sa. Vajaa.ssa kymmenes-.i
vuodes.sa ne ovat u.seita kertoja li-pienempi,
tulee mieleen omalaatui-!-sännect alusten nopcutla>Voidakse?n
neii lasikuisti, jcsta avautuu miltei
, .• , ,.. .1.. . • . I iviyonemiJiui inanejiiin S I J U U L - I I U U . r-•"-".•-•i-i'-- — — : - . • - •
kaaseen talouselämään, tosiasi- l^^^.^^ j^,,., di-.'.selia Va.^^^taavasM ! joka py.-tyy kuljettamaan 5-kerlai.sen | baaiiti.ski. Baarin takana ovat pesu ana pysyy, eitä jos Yhdysval­tain
taloudessa kehittyy lama- i
lila, se vaikuttaa ratkaisevalla 1
:<asvoi .myös potkurciden miiäiii. : maikustnjamaaran. suimniltclijat ol-
Suunn.ttel.Jo.den oh tietenkin jo-' uvat jälleen a.skelecn •oleenpain_ He
Ula, se vaikuttaa .ratkaisevana 1 ^ " " . „,;,,,isi.n i ^iJoiUlvat alukseen kaaMiturbllnin.
tavalla Canadankin lalouselä-' ^ ^-'^''l '''''''^Z^T^^^^^^^ Tama moottorityyppi on viime vuo­maan
mukaanlukien Hike-, f I^N^-V»^- " ^^^^^^^ csak.seen yha .suurempaa
Washington aikoo antaa tänä ! •'^""nnilellnn nnta vauen ,
vuonna Yhdysvaltain taloudel-^ »^^«^'^vypp. se o.^o.ttau-'
liuouLvt ja viimcLsena konehuone..
Nain on onnistuttu eristämään .sa-rlkkoa
äänivallin lentokoneiden oli
luovuttava potkurimoottoreista. Sel­maa
licta kulkivat myös laivanra­kentajat.
Kantosiiven nostovoimaan
he liSa.sivat kaasuturbiinin, joita käy-ivt.
äan myös ilmailu.<^sa. Lentokoneis­ta
otettiin myös reaklioperiaate, jok.i
lonjjil koneiden melulta. AiKaiscm- laivanrakennuksessa on löytänyt lo-mi.
ssa malleissa, niin mukavia kuin teuluksensa vesisuihkun soveltamise-nekin
muuten olivatkiji, kuului d;e- n-'»- Aikoinaan ensimmäiset fantasti-melu
tui kaikkein mukavimmaksi ja kc-vvimm.
Tksl. Oh kuitenkin huomalta-
•n vaihec.s.S!i,iolloin teknillinen man-ilma
viela ollut valmis ollamnan
-ita va.siaan. Multa juuri tällainen
moottori oli k.Tnlo.siipialuksi.sla puut-tunul
— millähän on vede.ssa 800
siiuie.mpi vastus kuin. mitä
le 6 miljardin dollarin morfii-niruiskeen
uhkaavan lamakau-, , . , niriui
den välttämiseksi. Mutta miten 1 vaikeampiakin tehtav.a AU.k-, - ">
käy silloin, jos tämä on riittä- '""f-'"» ''^''"\ ^'''l
• - ta muutoksia, mm. taydellisleliiin h,.ntokoneelltt ilma.':.'--a;
kantosiipia. j
Vaatimuk.sia e.sitiiväl myö."; kaptevv I
nlt. He bliviit tyytymättömiä siihen.
eltil Raketas.si ohjaamo .sijaitsi alukr
mälön stimulaatio — jos Yh­dysvaltain
^lous ajautuu siilä
huolimalta uuteen lamakau- j
teon?
Tunnettu tosiasia on, että
kun Yhdysvaltain talous aiva.s-taa,
silloin saa Canadan talou.^
keuhkokuumeen, kuten sano­taan.
Ja pahin puoli on siinä,
että Yhdysvaltain talouselä­mässä
on tällä kertaa melkoi­sia
kylmettymisen eli nuhan
merkkejä. Väestön kulutu.s-luotto
on siellä — kuten Canar
dassakin — kasvaD.nt kohtuut­toman
korkeaksi;—-työttömien
määrä on "jruuri.^Ttraan rnaksu-lase
heikkenee, rakennustoi-c
'minnan nousukausi on jo=.py-
.sähtynyt jne.
Kun tähän lisätään vielä, et­tä^
talouselämän lamaannuksen
merkkejä on nähtävissä monis­ta
muistakin johtavista kapita­listimaista;
Englannista, Rans­kasta
jä Länsi-Saksasta, niin
selvää oh, että mr. Sharpilla
oli hyvin vakavia syitä varaus^
ten jättöön toivorikkauteen.sa
nähden.
Me luonnollise.sti toivbmrrie
korkean tuotantota.son jatku­mista,
niutta .samalla on leh-
'temme yhdyttävä 'yllämainit­tujen
seikkojen vuoksi mr.
Sharpin varoituksiin siitä, että
yarmoja ! takeita'ei ole. Sitä­paitsi
oh muistettava, että
suurten kansanjoukkojen ta­lousaseman
paranemisen ehto­na
on loppujen lopuksi järjes­tetty
yhteistoiminta köyhyy­den
ja puutte^m poistaniiseksi
.sekä vauraamnKrn^lämän saa­vuttamiseksi.
,
Ajatu.s turbiinin kiiytöstii ei jiit-tiinyi.
.s.siiunmttelij()ita rauhaiin. .I.i
nyi .saa Burevestnik ensimmiii.soiiii
.sen keskiosn.s.sa. mikä vaikeutti aluk-iSr.nnovon aluk.-isla varusteeks<?en
.selmoottoreiden
Burevestmkm jjcrhän piilotetut
moottorit tulevat takaamaan .salon-svisia
miltei taydelli.^en rauhan.
Konehuone on avara ja korkoa.
Kak.si turbiinia imee ilman aurinko-kannella
olevista luukuista. Perässä
salonkcihin^-^-^t lentokonesuunnitelmat muistutti­vat
hämmästyttävästi laivoj.i. Nyt
puoleltaan laivat alkavat yhä enem­män
käydä lc?ntokoneiden näköisiksi.
Pian Burcvestnik lähtee lopullises­ti
telakalta. Vesiä halkoessaan .se o-soittaa.
missä, määrin oikeäah ovat
on' myös vesisuihkulaite. Sen root^ o.5uneet .sen pohjana olevat teknilli-toii
imee vettä aluk.sen rungon alia set ajatukset, laskelmat ja suunnitel-
Ja syöksijc sen aluksen taakse. Voi-[ mat. Nimensä mukaisesti "myisky-makas
ryöppy työntä.i Burovestnikiä lintuna" Burevesinik taittaa matkoja
eteenpäin Jopa 100 kilometrin tuntir
nopeudella.
avaten tietä uusille aluk.sille. joLssa
kantosiivet. turbiini Ja vcsisuihkulai-
Vcjisuihkuhutteen .suutin päättyy te ovat konstruktion pcru.stana.
pcr,xsinpuollkkaisiln. Kun Jomplkum-1 (Dmitri Sa.sorov — AP'
sisaksalaistfert firmojen henkilökoh-'
täiset yhtevdet uhkaavat katketa.»
kun Länsi.-$aIsMla ci ole täydelli-!
siä diplomaattisia suhteita kaikkiin V
itäryhmän msShin. Neuvostoliittoa J
lukuun ottamatta, totesi tri Wolff.'
Liittohallituksen olisi omaksuttavav
luottokysymyksossä myös jousta-.,
vampi asenne, kun Englanti ja Rans-"
ka ovat rikkoneet luottorajat. ^
Uutena ilmiönä voidaan panna|
merkille, . e t t ä myös USA on huo­mannut
idänkaupan merkityksen ja^
on vakuuttunut, että sen laajenta--
minen väneptää jännitystä Guroo-;
passo.- Tässä yhteydessä tri Wolff^
viittasi suuren, amerikkalaisen
kemiesvaliuuskunnan äskeiseen*
Moskovan matkaan. r
Kahta, aikaisempaa virhettä ei-oltaisi
enää toistaa. Ennen ijdän-j
kauppa to"imi eräänlaisena Saksan'
kotimaankaupan suhdanteiden vent-<
tiilinä, jota voitiin tarpeen mukaanV
supistaa 'tai laajentaa. Nyt, vientiä*
on vastattava, yhtä suuiT tuonti. Toi-^
seksi on väärin nähdä idänkaupassav
jotakin 'porin vaarallista" totesi trii
Wolff.
PÄIVÄN PAKINA
FLEETIN LOORDI JA SANAVAPAUS
Meillä canadalaisilla on se onni
ja kimnia, oltä entinen qanadalai-nen,
joka tunnettiin siihen aikaan
, Iloy Thomp.son-nimellä, mutta sa­noutui
meistä 'maatiiusista" irti
ja omaksui uudessa kotimaa.ssaan
Lontoon rahanvaihtaj.-un kadun
mukaan "Fleetin lordi .Thomp.son"
tittelin, alentui hyväntahtoisesti
vierailemaan vuodenvaihteen py­hien
aikana Torontossa ja llamil-ioni.
s.sa, mii;.sä hän trahteerasi
.suurenkifi yleLsön nähtäväksi eräi­tä
kuvaavia mieliajätiiksiaan.
Bu.sine.ss-maailmassa Fleetin I O P
di Thompson tunnetaan "sanoma-
Ichtikllnihkaana", joka omistaa
eri puolilla maailmaa .sätakiinta
sahomalehtcä .sekä saman verran
TV- ja radioasemia.
Toiontossa viei^iillessaan hänen
kei-rotaan "ajatelleen ääncen.sä"
sikäläi.-Jen Globe and Mail-lchden
ostamista, koskapa Fleetin lordi
Thompson ön kuulema sanonut,
että hän tykkäisi saada jonkun to-ronlolaisenkin
lehden käsiinsä.'.
Samojen torohtölaistielojen per
riisteella Fleetin lordi Thbmp.son
on allckirjoitlunut sopimuksen,
minkä perusteella hän perustaa
Paki.staniin 5TV-a.scmaa;
IntiiVSsa hän neuvottelee ensim­mäisen
lelcvisioa.scman perustami­sesta
sillä " T V VOI tuottaa njis.sä
köyhi.ssä mais.sa^; kiiten hän kai­kessa
avomielisyyde.ssään on leh-tiliotojen
mukaan .sanonut.
Mutta llamiltoni.ssa vierailles­saan
Fleetin lordi Thompson se­litti
aatteellisia kaLsomuksiaan sa-nomalehtivapaudeslakin
ja se
kiinnostaa meitä muitakin.
Me emme tiedä suostuuko ^ to-lonlolaisen
Glphe and Mail-leli-
' don monircalilainen omi.stajä, R.
Iloward Web.^ter,,tunnettu finans-simiiDS
hänkin, myymään l^htehsä.
Mutta Fleetin lordi Thompsonilla
on kuitenkin täydellinen "vapaus"
.Globen o.stami.seen,' sillä tällä pa-
, risataa sanomalehteä, TV- jä
radioasemaa omistavalla miehellä
oh; ilmeisesti niin paljon sitä "te-keviiä"
i "mitä koi syö ja ruoste
laiskaa", että hänellä "on vapaus
ostaa" Glohe milloin tahan.sa hän
todella tahtoo.
MVitla sanomalehtikuninkaalla
on. muitakin aatteita ^ sanomalehti-vapaudesta.
Niinpä eräs torontolaislehti ker­toi
joulukuun 28 pnä erikoiskir--:;
jeenvaihtajaltaan Hamiltonista
.saama.s.saan uutistiedossa mm. .scij-raavaa:.
—
"Vanhoja käsilteilä .sanomaleh-tivapaudosta
on niuutettav;i silloin
kun lehtiä kustannetpan kehitys-mai.
s.sa". sanoi Fleetin lordi
Thomp.soh tänään.
"On paremmin demokratian etu­jen
rnukaista (tarkoittaa rahan
rohmuamisen ietujen mukaista - -
K) .se että kustannetaan (siellä)
lehtiä tiiikkojen hallituksen mää­räämien
rajoituksien alaisuudessa
kilin .se, että lähdettäisiin sieltä
puhkuen pois, kiiten on menetelty
aikaisemmin'*, hän .sanoi . . .
"Lordi Thompsonilla on kustari-nusliikktiitä
Rhodesiassa, Etclä-
Afrlka.ssa, Nigeriassa ja Ugandas­sa
. Lordi Thompson sanoi,
että jos hän lähtl.si (kehitysmais­ta)
pois ja harjaantuinattomat (un-trainedj
afrikkalaiset saisivat sa­nomalehdistön
kontrolliin.sa, siltä
synlyisl 'kaaos' . ,
Afrikkalaiset ja muiden kehitys­maiden
kansalaiset eivät siis pysty.
omia .sanomalehtiään kustanta­maan
ja toimittamaan! "Kaaok-
.sen" välttämi.seksi on sanomaleh­tien
kustantaminen jätettävä
Fleetin lordi Thomp.sonin tehtä­väksi
.semminkin, koska ne "voivat
tuottaa nii.s.sä köyhis.sä mai.ssa" ku­sten
hänen kerrottiin" Toronto.ssa
maininneen^ — :
Mutta mitä tämä "halHtusrajoi-tusten"
hyväksyminen tarkoittaa
käytännössä?
Edellälainatu.ssa uutistiedossa
-sanotaan, _ etth"^ Fleetin lordi
•"Thompsonijla on kustannusintres-sejä
mm.' Etelä-Afrikassa j, missä
: hallitus vaatii, että afiikkalaisia on
kohdeltava ikäänkuin karjaa.;
Näin kertoo äskettäin ilmesty­neessä
National Guardianlehdcs-sä
lontoolainen sanonialehtinai-nen
I^lilda Bernstoin, joka käi-koi-teltiin
;"kerltiläir.ten" ajatustfcn
vuoksi siitä rotusyrjinnän luvatus­ta
maasta, Etelä-Afrikan asioista:
"Eräs poliisien kuulusteltavana
ollut. mies. heittäytyi seitsemännen
kerroksen ikkunasta ulos j a kuoli.
Nuorta kolmen lapsen äitiä pidet­tiin
yksityissellissä niin kauan, et­tä
hän ryhtyi 48 päivää kestänee­seen
nälkälakkoon, inlnka johdos­ta
hänestä tuli kuoleman lähellä
ollut kuihtunut luuranko. Eräs
mies sai salakuljetetuksi köyiidä-läpaiierille
kirjoiltamansa kirjeen'
vaimolleen: 'Minun oli seisottava*
28 tuntia liikkumatta tuumaakaan!
, . minä olin tehdä Itsemurhan.']^
Erään yliopiston professorin nilk-'.
kaa väännettiin kunnes luut tnur-*
tuivat hänen olles.saan poliisien^
: kuulcisleltavana . . ." . '\
Tällaista on Inhimillisellä kan-;
naita kat.soon niiden kuivien tilas-!
totietojen takana, joiden mukaan'
Etelä-Afrikassa pidettiin vuonna»
1963. mitään .syytö.stä nostamatra'
pidätettynä 3.355 henkilöä; että"
maiiliskuöst.-r 19(53 elokuuhun 1964t
oli Etelä-Afrikassa 111 poliittista*
oikeiisjuttuav missä syyteltiin 1,-1
315 ihmistä. Heidän , kohtalonsa:^
44 tuomittiin kuolemaan; 12 elin-*
kauliseeh vankeuteen, 994 kail
kiaan 5,713 vuodeksi vankilaar
1 tuomittiin saamaan 6 raipanii
kua; 2(i4 vapautettiin.
Multa Flcelin lordi Thompso
sanoO, että tällaisissakin tapauksij
sa on "noutlatet(:«va" hallilukse
i*ajoitusmääräyksiä, eli asiallisCsU{
puhuen anneltava ainakin äärio
t ö n s i u r i n u s moiselle cpä|nhimilli
syydelle, vaikka sitä ei ayoimest
kiitettäisikään! .
Suuren rahan "sanomalehtiva
paUs" • on' , pcrusolemukscltanr
kaikkialla tällai.st»,/ vaikka sc
aina olisikaan näin läpinäkyvää
K'I
M:
m .
i
M'
! V
Y
'11 ; '''|- I 1 ii 11 I I ij