1959-04-30-02 |
Previous | 2 of 4 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
mmi m lm ms-te l p fe te te M V tm m l i i m te mm li->,v i W v u ' 2 , ' Torstaina,, huhtikv 30 p. — Thursday, April 30, 1959 - i-ii-V Jiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiilllliin^^ Hip r ' it^^ Advertising rates.upon applicatloa '^omm |«wtohrtväcN^ itäöslatlön free :of charge. • • ^ as •? secohd: cläss^ maU>by :ithc rvPöst' ,.,-,„,..,.„.,.,., MfltelDepiariment.^ Ottawa. Pub- \ ^ TILAUSHINNAT:' led'* thrice weekly: Tuesdays Canadassa:- 1 vk. 8.00 6 kfe. 4.25 ,.,-,_<irsdays. and Saturdaysby Vapaus > , ' 3 kk. 2.50f , , JPublishlng Company Ltd.,at 100rlö2;' Yhdysvalloissa: 1 vk; 9.00 6 kk. 4.80 -d. Elm St. W., Sudbury, Ont., Canada. Suomessa: 1 vk. 9.50 6 kk. 5.2S ""'.'^"•'Näitä' rivejä kirjoitettaessa (tiistaina) ei ole varmaa tie- ||::; :;\^j|||||;jo^ vetiinnianmiittäj^ M. j^lj^ot^isteluun, minkä pitäisi alkaa torstaina, toukokuim 1. ii^iv^giv^atkö lämmittäjä äänensä kuulluksi, oikeus tässä tapaiik- ^trf^sa'dij-lehdcrttb^ I/äkoivuh kysymys diesel- ^;^¥(fetu^^^ lämmittäjän toiinesta rahtijunissa ja ratapihoilla. ..jjGi^R pitää 1^^^ veturinlämmittäjiä ei tarvita sen —pja-emmih rahtijunissa kuin ratapihatyössäkään. Lämmittävä, jäti puoleistaan korostavat, että lämmittäjiä tarvitaan värsin- -'kih. turvallisuussyistä, sillä veturinkuljettaja ei voi nähdä •;,1rii|[emmille puolin junaa ja sitäpaitsi tervekin veturinkuljettaja voi saada odottamattoman kohtauksen tai kuoliakin , matkalla. —» ..• Päivälehdet ja muut suuren rahan palkkaamat propa- . gaiidistit ovat tässäkin asiassa linjoittuneet miltei varauksetta työnantajain puolelle. Ne ovat työsläisten "ystäviä" ja "kannattajia" aina "hyvän sään" aikana, mutta heti kun tulee kysymys työnantajain ja työläisten välisistä eduista, SuU'^ ren rahan omistamat ja kontrolloimat lehdet hyppäävät vai- .. yattomasti ja poikkeuksetta työnantajain puolelle. . Veturinlämmittäjäin asiasta puheenollen niille on tullut tavaksi vedota siihen, että työläiset taistelevat .edistystä vasaan. Tekniikka on niiden selostusten mukaisiesti saavuttanut , .djesel-vetureissa sen tason, missä lämmittäjät ovgt tulleet 'tarpeettomiksi. Ja kun CNR on valmis jonkinlaiseen järjestelyyn palveluksessaan nyt olevien lämmittäjien suhteen, niin '." "silloin ei pitäisi uniolla olla mitään valittamisen aihetta siitä, : vaikkei uusia lämmittäjiä enää otetakaan palvelukseen jne. ; Tämä sellaisenaan tuntuu melko asialliselta perustelulta. Mutta valitettavasti se on yhtä epärehellistä ulkokultaisuutta kuin fariseuksen rukous sillä perusteella, ettei hän ole "yhtä syntinen kuin muut". . . Tosiasia nimittäin on, että veturinlämmittäjäin taistelu liittyy saumattomasti työläisten ja nimenomaan rautätietyö-läisten taisteluun, jonka tavoitteena on se, että työläisetkin pääsisiva osallisiksi automoinnin etuisuuksista. Ei ole nimit- * täin vielä kulunut muuta kuin joitakin päiviä siitä, jolloin tiedoitettiin, että Canadan rautatiet vähensivät viime vuonna palveluksestaan 18,000 työläistä. Viimeksikuluneen seitse-mäii'. vuoden aikana—ja nämä olivat taloudellisen nousu-käjilierx'huippuvuosia, kahta viimeistä lukuunottamatta — Canadan rautatiet ovat vähentäneet palveluksestaan 30,000 • Miehet ja naiset ^kaikkialla. maaU-massa ovat iloisia-sen Johdosta kun on :päästy>'isopimukseenv kutsua ulkoministerien neuvottelukokous sekä piUiä korkei^ lukokous selvittämään tärkeitä asioita: Kaikki toivovat, että valtiomiehet voisivat löytää yhteisen: kielen ja hy-yäksyä yhdcMä^p^ i i s e i i : jänhltystllahteen heipottämlv- S^^y'^'-: V^' ' • T%stä hubiiihattja se mikä' tekee i h miset iloisiksi,'äiheut'taaj^^ läntin blokin mieäiissä juuri päinvastaista. Jos äslät olisivat sellaisten kuin NATOn poliitikkojen vallassa, niin he. eivät sallisi yhdenkään länsivallan osallistumistSTTselläiseen. Sellaisen "politiikan" fanaattinen kaupustelija on "sosialisti" Paul- Henri Spaak, mies joka menettäessään oman kansansa luottamuksen palvele enyt amerikkalaisia NATOin pääsihteerinä. Washingtonissa pidetyn NATO:n neuvoston kokouksen päättymisen jäilkeen hän ei menettänyt aikaa. Hän on esiintynyt sano-malehtikonferensseissa ja pitänyt puheita ja. juonut maljoja... " ': Miljoonat: Euroopassa - ja - sen ulkopuolella; uskovat,'että rauljaar^uroo-pan :• mannermaalla: ei voida taata en-, nenkuin/viime sodan-jäännökset on hävi^rtty ja kysymj^ Sopimuksesta -ori ^-päätetty:" Mutta Spaaik öi h ^ yitee;m ta, sjmoi hän VVashingtonissa huhtikuun 4: pnä. "Ajatus virallisesta sopimuksesta Saksan kanssa on van- Ihentunut", hän julsti. Me huomaamme, eittä' s hentunut" ^koska Län^-Saksa on NATOn jäsen ja sen liittolaiset tässä so.tilasliitossa rohkaisevat Saksan militaristeja aseistautumaan. Pilkaten Eurooän kansojen~tunteita ja Saksan kansan iaillista halua saada aikaan rauhahsoplmus, NATOn pääsihteeri paljastaa mikä on todellinen tarkoitus siinä, että Länsi-Saksa osallistuu länsivaltain sotilaalliseen ryhmittymään. Tarkoituksena on jättää ovet auki Länsl-3aksan militaristeille a l kaa uusi sota. Tämän jälkeen Spaak esitti vieläkin enemmän. Walford Astorian ho-sanneutrallsolmisti^; koska se merkit-'; sisi., "Atlantin liiton • lopiin alkua". TäiritSBekö : ' k ^^ tustä. siitän' että ^iiärisi-Säksaa, Jpide tään NATOn iskujoulikona uuteen sö-: tari valmistauduttaessa? v; •: v,; 3 ' Puhuessaan 'Niprfolkfesa.Virgi; huh-r tikuun 6 pnä Spaak paljasti miä^^^ teensä siit^ milläiiset mahdollisuudet on tujevilla idän—lännen neuvotteluilla. Ilmaisteä-epäiiyksensän^^^ menestymiseen hän sanoi, ettö .'mahdollisuudet kolmen : vallan. neuvotteluissa. Venäjän kanssa tulevat olemaan vähäiset". jMlksi? Koska, sanoi Spaak. "lännen täytyy pysyä l u - jana". J a "kun pysytään lujana"-p-hän jatkoi, on hyvin vähän mahdollisuutta kompromissille". Spaak on hyvin haluton näkemään jotain muuta tietä, tietä rauhalliseen rinnakkaiseloon ja valtioitten väliseen yhteistoimintaan ilman mt^än erikoisetui-suuksia. Tämä on se tie, jota Neuvostoliitto on kehoittanut länsivaltoja myöskin seuraamaan. sötäa: eikä. rauhaa'': teoriansa >^ teorian, joka todellisuudessa antaa toisella v puolella 1. valtamerta^ olevalle hyökkääjälle ;vapaat-. kädet uuden :so-: dan aloittamiseksi, l|^uroöpassavvyhtä-hyvin kuin ..Belgiassa, Spaakin' -synr tymämaassa'" •,hänen:.; kuuntelijansa eivät ole olle^trhäntä?k<rfi peitä, kutentvästiaVäiiiutukset Eiiröo-v passa osoittavat. Seuraavassa; bn mitä Länsi-Salcsäs-: sa ilniestyArjä ;por,variilinen, le^^^^^ Rhehi Zpitung'kirjöiti^ . "Aikana, • jolloin vakävät^ihmiset n i in Itä- kun Länsi-Saksassakin vaivaavat aivojaan harkitessaan Saksan rauhansopimusta, NATOn pääsihteeri pitää tarpeellisena estää nämä y r i - tykest. Kaiken tämän takaa näkyy se ontuva käsitys, joka rajoittuu NATO:oon. Me uskomme ,että Saksa tarvitsee rauhansopimuicsen samalla kun kylmä sota on kauan sitten vanhentunut. Rauhansopimus myös voisi lopettaa kylmän sodan." ja työläisten oikeudet lp:. ;i?Näyttää siis siltä, että mitä pitemmälle kehittyy tekniikka jä-äittortiöin ti, sitä suuremmat joukot työläisiä voidaan heiMä työttömien armeijaan, sillä suuryhtiöt haluavat kaa-patä: äutomoinnista saatavat säästöt yksinomaan työnanta^ jäin, hyväksi. ••^ Tekniikan kehitys ja automointi on luonnollista edistys-tä. rMutta tämä edistys voi pila siunaukseksi kansakunnalle • vain silloin .jos siitä on taloudellista hyötyä kaikille asianomaisille. Mutta jos autömointia käytetään piiskurikeinona työläisiä vastaan, niin silloin se on kaikkea muuta muttei edistystä. Mitä hyötyä on kansakunnalle jä maalle siitä jos muutamat suurrikkaat rikastuvat entistä nopeammin .voidessaan automoihnih avulla heittää tuhansia ja taas tjuhansia työläisiä työttömien armeijaan? Myönnettäköön argumentin vuoksi, että tänaä kysy-. mysiei rajoitu missään tapauksessa rautateihirt^a veturinlämmittäjiin. Mutta kukaan ei voi kieltää sitä tosiasiaa, että veturinlämmittäjäin taistelu olemassaolostaan liittyy saumattomasti työläisten taisteluun siitä, että osä: automoinnin antamista etuisjiuksista saataisiin työläisiin lekin. Tässä mielessä heidän taistelunsa on läpeensä oi-keutettua.- ja ansaitsee Canadan kaikkien työläisten tuen ja kannatuksen. Jotakin on tehtävä tilanteen korjaamiseksi — ja niin kauan kuin työnantajat ja hallitus kieltäytyvät asian vaatimista toimenpiteistä, työläisillä ei ole : muuta keinoa .kuin taistella kulloinkin parhaiten sopivin keinoin. Viimeksi saadut raportit osoittavat, että 18 000 rautatietyöläistä poistettiin palkkalistalta vuonna 1958. Sitten 1952 niiden lukumäärä väheni 30,000:lia. Ei ole mikään sivuutettava se tosiasia, että CNR "yleisesti omistettu rautatie, pani pois työstä tänä vuonna 11,534 työläistä, melkein kaksinkertaisesti sen määrän kuin yksityisesti omistettu CPR. Nyt hallitus, joka väittää tekevänsä kaild;ensa työttömyysprob-leemin ratkaisemiseksi, ei sano mitään. Rautatieyhtiöt ovat esittäneet kaikenlaisia syitä tähän jatkuvaan työstä pois panemiseen, inutta pää< syy on automointi. • • • •, 1 Joitakin vuosia sitteii eräät oikeistolaiset ccfrläiset sekä union-johtajat korostivat toista "suurta teollisuusvallankumousta" ja kuinka se tulee muuttamaan kaikki. Hc yrittivät synnyttää sellaisen käsityksen, että suuri "sosiaalinen" vallankumous oli käynnissä j a että automointi hyödyttää työväenluokkaa. Tällaisilla väitteillä he hämmensivät työläisten valppauden, sensi K i r j . W I L L I AM K A S H T AN jaan, että olisivat herättäneet hei dät toimenpiteisiin, joita tai-vittiin heidän työnsä -ja toimeentulonsa suojelemiseksi. Nyt eräät teeskcnlevät, että heidät yllätettiin ja johdettiin harhaan. Miksi yllättyneitä? Automointi kuten muMt teknologiset kehitykset kapitalismin alaisuudessa, alkaa ja päättyy monopolien eduksi ja ylläpitää sekä lisää heidän voittojensa määrää. Uusia koneita asennetaan, mutta ei tarkoituksella helpoittaa työtaakkaa, vaan lisätä voittoja. Ei enempää eikä vähem pää. Automointi sosialismin vallitessa alkaa ja loppuu kansan hyvinvoinnin hyväksi. Uudet koneet helpoit-tavat. työtaakkaa. Lisääntyvä tuotanto aiheuttaa hintojen laskun. Teknologinen kehitys vähentää työtunteja. Luonnollisesti rautatietyöläisnt eivät ole ainoita, joihin automointi koskee. Tämä suunta, suuremmassa taikka vähemmässä määrässä, on tyypillistä kaikissa suurimmissa to-oILisuuslaitoksissa. Parhaimmin tätä osoittaa jatkuva korkea työttömien määrä täällä ja Yhdysvallois- Vapaa Itävallan nuoriso tä ja huolimatta niistä esteistä Joita ; N i t l ^ 'i§lsr|ratfe^ lisyydet^neuvottelujen tietä.tulee me-iiemMti^ ceteenp^^ rauhantahtoa, :tulevat .menettämään kansojen luottamuksen; Ja lopuksi heille ei Jää mitään muuta kuin tus-paksAtuakseeh:; yarsihk li- J i i Lynkattiinko "sen näköinen?" rrr^Poplarvillestai Miss. tulleessa uutistiedossa kerrotti in-vii- - kon vaihteessa,;että eräs 23-vuotias nuorukainen joutui valkoihoisten muodostaman; roskajoukon^ uhriksi vain sen takia kun hänen ihonvärinsä on tumma, ja kun eräs nainen oli sanonut, että hän on "sen näköinen" mies. •Jt'. Mainitun uutistfedon mukaan kaapujen sisään piiloutuneetmustasieluiset .valkoihoiset, tunkeutuivat väkivoimin erääseen Poplarvillen vanklkoppiin, kaappasivat sieltä 23- vuotiaan W. C. Parkerin, pahoinpitelivät häntä paikan päällä ja"^ veivät uhrinsa' meanessään, luultavasti murhaten hänet, Jcuten amerikkalaiseen'elämäntapaan näyttää kuuluvan. " Tämä syytön, mies—=- ja tämän- mantereen oikeuskäsityk- -sen mukaan ihminen'on syytön siihen asti kunnes oikeuslaitos toteaa hänen syyllisyytensä — oli vankilassa odottamassa oikeuskiiulustelua. Häntä syytettiin erään,nuoren äi- .^iln' rals tyttönsä, kanssa odottamassa jollekin asialle mennyttä mies- ' tään. Samaisen uutistiedoh mukaan tälle äidille oli tehty ' :^ «i^äkiyaltaa tytön nähden tässä autossa. Myöhemmin raiskauk- ' ^seh uhriksi joutunut nainen oli "tunnettavaksi" tuodusta miesjoukosta viitannut Parkeriin jasanonut hänen näyttävän siltä mieheltä, joka hänet raiskasi? - -T-y Tällä perusteella oli Parker pidätettynä. Se ei mitenkään . .'Ötrkoita, että hänen syyllisyytensä olisi todettu. .Vielä vähemmän se oikeutti valkoihoisten muodostaman roskajoukon vä-. " kivallantyötä häntä vastaan. .1 Mutta ihmeellisintä kaikesta on kuitenkin se,.että missä **^öli sheriffi kuusi kertaa laukeavine revolvereilleen, puhumattakaan nyt muista aseistetuista järjestyksen.pitäjistä ja armeijasta atomipommeineen? Kun Yhdysvallat pyrkii s ^'Vapauden" ja "turvallisuuden" nimissä koko maailman ko-' \ vänaamaiseksi sheriffiksi, niin luulisi sen voivan estää lynk- • i fikfoikset kotimaassaankin, jos nimittäin ''onni, vapaus.ja tur- - i* Ij.yallisuus" kuuluvat muillekin kuin Wall Streetin pankkiireille. o o 8"ö"ö"öTOTnnnrfl"B"fl'fl"ffTJTJinj'7 SYNTYMÄPÄIVIÄ o o. o o' o o o KSLSLSUUUtJLSUlJlJiSUiSLSLSl^^ F i i a Viila, iSunnyside Rd., täyttää tiistaina, toukokuun 5 pnä 75 vuotta. Sandra Warjonen, Wanup. Ont., täytää tiistaina, toukokuun 5 pnä 71 vuotta. Yhdymme sukulaisten ja tutta-vain onnentoivotuksiin. TeoUisiiustyöläistcn kesldmääräinen palkka nyt 73.09 viikossa Ottawa. — Teollisuudessa työskentelevien luku laski viime helmikuun lopulla, mutta, keskimääräinen palkka kohosi vähän verrattuna tammikuussa tänä vuonna ja helmikuussa viime vuonna maksettuihin palkkoihin. Liittovaltion tilastotoimiston antamien numeroiden mukaan työlli-syysindeksi laski hehnikuun loppupuolella 113 prosenttiin 113.7 prosentista tammikuulla.. Teollisuustyöläisten keskimääräinen viikkopalkka kohosi $73.09:iin $72.34:stä tammikuulla. Viime vuoden helmikuussa se o l i $70.02. Yhdysvaltain johtoasema "epäilyksen ialaisena" (JatJkoa 1. sivulta) noitumista, että hän ei ojjallistu korkeimman ^portaan neuvotteluihin ellei hän ole vakuutettu tuloksista. Plän oli myös sitä mieltä, että totaalista: ydinasesotaa' ei syttynee^ Montgomery kehoitti': idän ja Iän- Tien maita ' sopimaan asevoimien harventamisesta Euroopassa. Hänen mielestään tämä merkitsisi; Y h dysvaltain j a Britannian asevoimien vetäytymistä Länsi-Saksasta ' j a Neuvostoliiton voimien^ vetäytymis-. tä Itä-Saksasta. Hän sanoi . olevansa myös sitä mieltä;^ ettäNATOnv perusteellinen uudelleenjärjestäminen on tarpeellinen j a että NATOn yleisesikunnan komentajat ei saisi olla se suuri j a kaikkivaltias henkilö, joka hän nykyään on. Moskova. — Kenttämarsalkka varakreivi Montgomery saapui tänne tiistaiiltana itse järjestämäl-leen vierailulle ja-hänelle heti i l moitettiin; että hän tapaa:pääminis-. t c r i ; : Hrushtshevin iieskivllkkoaa-muna. Hän astui alaa neuvostoliittolaisesta' Pariisista, saapuneesta lentokoneesta ja .vietti viisi minuuttia lentoasemalla rupatellen sotaaikai-sen aseveljensä Neuvostoliitonv asevoimien.:, yleisesikunnan marsalkka V. Sbkolovskyn kanssa.'. Sodan päätyttyä v. 1945 muodostettiin Itävallassa kurkkien poliittisten suuntau-Sten yläpuolelle nuorisojärjestö, jonka tarkoituksena oli nuoren demokratian suojaaminen. Sodan ja fasismin aiheuttamien katkerien kokemusten perustalta haluttiin muodostaa yhteinen nuorisojärjestö, loka yhdistäisi Itävallan nuoret demokratian, rauhan ja kaikkien maiden nuorten välisen ystävyyden merkeissä. Siten syntyi Vapaa Itävallan Nuoriso-järjestö (FÖJ). Pian perustettiin kuitenkin sOsialidemkraattincn nuorisoliike, Sosialistinen Nuoriso, j a Itävallan Nuorisoliike kansanpuolueen nuorisojärjestönä. Tämän jälkeen perusti myös katolinen kirkko oman nuorisojärjestönsä ja ammattiyhdistysliike omansa. Vapaa Itävallan Nuoriso-järjestä oli ha-joitettu. FÖJ on kuitenkin pysynyt u.skol-lisena niille päämäärille, jotka sille a.setettiin sodanvastaisena nuorisojärjestönä. Tehtäviensä ja jäsenistönsä kokoonpanon mukaan ori FÖJ työläisnuorisojärjestö, joka "Kapinayritys" Panamassa; 50-60 miestä osallistui Panama: — Hallitus ilmoitti sunnuntaina, että sen joukot ovat saa neet •pidätetyksi kolme; miestä jou', kosta, joka oli saapunut Panamaan tarkoituksella valloittaa tätä Keski- Amerikan maata. Samassa ilmoituksessa sanotaan, että hallituksen lentokoneista oh havaittu joukon muita jäseniä. Armeijan patrullit tutkivat itärannikon aluetta, mutta eivät olleet kohdanneet kapinallisten pääjouk-koa,; jonka sanotaan käsittävän 50--:' 60 miestä. Hallitusminisleri Jose Dominador yrittää jatkuvasti saada muita nuorisojärjestöjä yhteistoimintaan nuorison erilaisten vaatimusten puolesta. Muutamin kohdin se on toiminnassaan onnistunutkin, mutta toisaalta pyritään FÖJ asettamaan muiden itävaltalaisten nuorisojärjestöjen rinnalla eristettyyn asemaan. Sen toiminnalle ei anneta valtion tukea eikä sitä ole hyväksytty jäseneksi v. 19.53 perustettuun nuorisojärjestöjen yhteistyöelimeen. Kuitenkin FöJ:n poliittisen toiminnan ohella on tärkeä sijansa nuorison kulttuuri- ja ajanvietetoiminnalla sekä urheilulla. Nuorisojärjestöjen yhteistyöeli-j n e n samoinkuin kaikkien sen jäsenjärjestöjen ohjelmissa on tavalla tai toisella puhuttu maailman nuorison yhteisymmärryksestä ja rauhasta. Kuitenkin Itävallan hallituksen antaessa suostumuksensa maailman nuorison j a ylioppilaiden VII festivaalin järjestämiseksi Wieniin alkoivat yhteistyöelin ja sen jäsenjärjestöt toimintansa festivaalia vastaan. Erikoisesti kunnostautuivat katoliset nuorisojärjestöt tässä suhteessa, mutta myös sosialistinen j a ammatillinen nuorisoliike j u l i s t i , ettei aio osallistua festivaalin järjestelyihin. Nuorisojärjestöistä vain Vapaan Itävallan Nuoriso osallistuu koko järjestöko-neistollaan VII festivaalin valmisteluihin. — A. sa; koneet jatkuvasti ottavat työvoiman paikan j a aiheuttaa pysyvän työttömien armeijan. Tähän mennessä unionistinen l i i ke ei ole vielä ollut kykenevä valmistamaan tehokasta politiikkaa lä män ongelman käsittelemiseksi. Brotherhood of Railway and Steam ship Clerksin varapresidentti Frank Hall ja Canadian Brotherhood of Railways and Transport Workersin presidentti William Smith ovat ehdottaneet työstä eroittamismaksua vastauksena rautatieltä työstä eroit-tamiselle. Mahdollisesti on käytännöllistä esittää tätä, mutta se ei koske asian sydämeen. • •« > » Koko unionistisen liikkeen tulisi vaatia työn johdon ja uniöjen neuvottelua ennenkuin automointi ot?-1 taan käytäntöön. Tämän periaatteen voittamiseksi tarvitaan tarmokkaita toimenpiteitä työläisten puo-leleta, sillä sellainen on tärkeä toimenpide työmaan turvaamiseksi. Tässä ori k.vsymyksessä uniojen oi-kcudc^^ ta päättää siitä nopeudesta, jonka automointi aiheuttaa j a että työläisille . jotka aiotaan lomauttaa tulee antaa työpaikka jossain V i sessa departmentissa ja jos tämä ei ole mahdollista, pitää työläiset palkkalistalla kunnes jotain muuta työtä.löytyy heille. Vastauksena täll? vaatimukselle monopolit voivat itkeä tehtaan johdon oikeuk.sista. kuten ne todellisuudessa jo nykyään tekevät. Mutta nämä eivät ole jotain "pyhiä" oikeuksia, joihin ei koskaan saisi kos kea; N e päivät ovat menneet, jolloin työläiset välinpitämättöminä hyväks>'vät pakkolomautukset ja joukkotyöttömyyden jumalan lähettäminä. Jos heille annetaan oikeaa johtoa ja saadaan yhtenäisyys n i in tämä asia voitetaan. » * • Automointi on nostanut terävänä esiin kysymyksen työpäivän lyhentämisestä. Automointi ei ole vain tehnyt tämän niahdolliseksi, vaan vieläpä välttämättömäksi. . Äskeiset kokemukset, kuten rautateillä ja jatkuva työttömyys, joka johtuu yhden taikka toisenlaisesta teknologisesta kehityksestä, asettaa tämän kysymyksen etualalle unioil-le toimenpiteita varten: St C a d i a H ^ ^ St; Cathärines. --^ Liaatikkopäiväl liset. pidetään toukok. 3 piiä kello 12.30 päivällä Weller Parkissa, Starin toimitalolla. Mrs. Irene Vuori ottaia vastaan laatikkolahjoltuksia. Toivotaan' että emännät ottaisivat tämän huomioon jä koettaisivat laittaa taskin maukkaita laatikoita vointinsa mukaan. Paljon tarvitaan myös ruokavieraita jotka syönnillään avustavat seuran kassan kartuttamista. Sitä seuraava juhla on sitten Äitienpäivänä, jota vietetään täällä toukokuun iO pnä kello 2 iltapäivä! lä. Miehet tarjoavat s i l l o in kahvit omatekoisten kahvileipien kera. A i - tienpäiväivillä siis tavataan. Täällä pidetyssä silmä-pankkike-räyksessä teki 85 ihmistä silmälah-joituksen kuolemansa jälkeen. M i nun mielestäni olisi lahjoittajia voinut olla .enemmänkin, sillä ko. keräyksen suorittanut "leijonaklubi" ilmoitti että siinä järjestössä on 1200 jäsentä, j a että henkilökohtainen kirje oli lähetetty kaikille jä^ senille. Tulokseksi saatiin siis 85 silmälahjoittaa j a sitäkin on pidettävä tärkeänä tuloksena alueella missä asuu 60,000 ihmisä. Erään rouvan kerrotaan saaneen näkönsä takaisin. Lahjoituksia otetaan edelleen vastaan. Meidän seuramme jäsenyyteen otetaan myös uusia jäseniä rajaton määrä ja vanhoja jäseniä pyydetään huolehtimaan jäsenmaksuistaan mikäli ei sitä ole tullut aikaisemmm tehdyksi. Muistakaa, että "se he.k-ko ois ken jäisi pois" yhteistoimin nasta. — Hilda. Kurjuus henittsä kirkollistenkin huolestumista Toronto. — Keväinen vihreys on maassa, ja vihreys ön myös heräämässä puissa. Tuuli on kuitenkin tuimaa, salama käy j a vettä sataa kuivaan maahan. Juuri sunnuntaina kului erään saarnajan kiihkeä ääni radiosta. Hän selosti kuinka osa ihmisistä joutiJU elämään huutavassa puutteessa täällä mahtavassa j a rikkaassa Canadassa, jossa ön kaikkia tavaroita yllinkyllil^i Onhan tämä kiitettävää edistystä kun kiinnitetään huomiota ihmisten jokapäiväiseen leipään. Kyllähän näin Suurkaupungissa on monenlaisia kulkijoita. Yksi saattaa ajaa loistovaunussa ja toinen saattaa kulkea synkkänä j a toivottomana etsien jokapäiväistä leipää kuitenkaan sitä löytämättä. Eipä ihme, että joku saarnamieskin kiihtyy kun moista näkee. Mutta onkohan siitä kiihtymisestä kurjuudessa eläville apua. — N . on ja Toronto. — Tärmola kutsuu taas ahkeria käsiä taikoihin sunnuntaina, toukokuun 3 pnä. Maukasta "mojakkaa" kuulema tarjotaan työnväliin, että sitten jaksaa jatkaa töitään. Siellä saa samalla nauttia keväisestä maailmasta, sillä Tarmo-lassa on luonnon tuoksut, nouseva nurmikko ja nuputkin aukeavat ja antavat oman tuoksunsa. Perjantaina, toukokuun 1 pnä on vappukabaretti Don-haalilla j a sunnuntaina, toukokuun 3 pnä all^n kello 3 i p . oh Yrityksen kabvisivet' Don-haälilla. C« Sitten ensi viikon perjantahia, toukokuun 8 pnä alkaen kello: 8 illalla' on näyttämön järje^t^ä näytelmäesitys ja tanssi-ilta,« Ensiksi esitetään kaksi yksinäytöksistä näytelmää j a sen jälkeen alkaen kello 10 tanssitaan Unton ja,Isäukon soiton tahdissa kello yhteen asti. . .,../. CSJ: n Toronton osaston kuukausikokous on päätetty pitää ma^p^n-taina, toukokuun 4 pnä, kello 8 ip^ Siellä tulee tärkeitä kysymy^iä esille ja ne on selvitettävä. ^ Vapauden levitystyö ei ole ,v|elä päässyt täyteen vauhtiin ja olisi erittäin hyvä, että kaikin pistäytyisimme kansalaistemme juttusilla ja kehoittaisimme tilaamaan, lehteä. Se kyllä kannattaa j a se pn ainoa keino hyvän asiamme edistämiseksi, sillä joukoilla on joukkotyötä tehtävä. — N . Kiitoskukkia Yrityksen joukoUe Windsor.— Kiitos teille — Teron' ton Yrityksen 27 henkiselle jouklni-e^^ lle — kun vihdoinkin saa\fnitt3 ilahduttamaan meitä Windsorin ^a ympäristön suomalaisia. Kiitos myös tytöille siitä k u n autoitte minua kahvitarjoilussa haalilla j a ' sitten vielä tässä kotona. Oli todella hauska nähdä teidät koko joukkona vielä tässä kodissamme. Olisin n i in mielelläni "passannut" teitä -kaikkia vaan aika jä kaksi kättä eivät siihen riittäneet, joten jouduitte auttamaan itse itseänne j a toisianne. Olen aina ollut ylpeä Yrityksen jäsenistä; he ovat aina olleet "reippauden esikuvia, jotka eivät nytkään passausta kaivanneet. Uskon heidän olleen meillä kuin kotonaan sillä olenhan tuntenut heidät lapsesta alkaen, vaikka nyt asunkia kauempana. Toivotamme sitkeyttä j a tarmoa eteenkin päin Yrityksen joukolle — j a jos e i ennen niin Suurjuhlassa tavataan. Kiitos käynnistänne. — Martha j a Frank Laakso. ; • doni pituus on toista kilometriä, Bazan sanoi, että ^pidätetyiltä löyJ el| 1.300<metriä, korkeus 167 met-detyistä. asiapapereista v . päättäen kaksi pidätetyistä o l i . kuubalaisia ja kolmas panamalainen. , Bazanin ilpfioitus tuli samanaikaisesti kun varakas panamalainen Roberto Arias, joka on brittiläisen balettitähti Margot Ponteynin puo^ liso, odotti Brasilian lähetystössä lupausta, että Panaman hallitus ta-v kaisi hänen turvallisuutensa: jos hän matkustaisi ilmateitse Brasiliaan poliittiseen pakolaisuuteen. - 41 vuoden ikäistä Artasia syytetään Panaman hallituksen .kukista-misyrityksestä; Hänen' 39 ' vuoden ikäinen vaimonsa ota myt -^takaisin Britanniassa sen- jälkeen kun hänet vapautettiin viime . v i i k o l l a i j o lv loin hän vietti käksi yötä vankeudessa epäiltynä osallistumisesta salajuoneen. Sunnuntaina tiedoitettiin, että hallitus on lähettänyt 2,000 kansal-liskaartilaista: vuoristoiselle '"hyökkäysalueelle". Hallitus väittää, että maahan tun-^ keutuneet oliyät saapluneet 55 ja-, Grand Coulee ja toinen sen lisäksi : Valtavan suuri Grand Coulee-pa-to Columbia joessa; Yhdysvalloissa, on yleiseslitunnettu suurlaitos; Paria: gen rakennustöihin ryhdyttiin vuonna^l933 j a 'se valmistui noin kahdeksassa vuodessa eli v. 1941. Pate^auttaa' keinokastelua: j a :.sen kontrolloima vesi kehittää .1,900 ,000 K W sähköä. Tämä mahtava laitos tuli mieleemme lukiessamme viikon; vaihteessa New York Times Servicen kirjeenvaihtajan Max Frankerin Moskovan uutistietoa missä sanotaan mm: "Seuraavan seitsemän vuoden aikana Moskova käyttää Siperian^ kehittämiseen neljä ruplaa jokaisesta kymmenestä ruplasta minkä se (NL) sijoittaa pääomia. Patoja, jotka kehittävät kaksi kertaa enemmän sähköä kuin Grand Coulee, timanttikenttiä, mitkä tuottavat enemmän kuin, Belgian Congo, kivihiiltä ja terästä jotka si\/uuttavat Ruhrin unelmat — nämä eivät ole unelmia—vaan projekteja . . ." • Kerrottuaan sitten, että Irkutskin kaupunkiin. ^Siperiassa; päästyään hSnen täytyi maaliskuun, puolan pituisella' aluksella rantaaa JJI •i.väl ssä, muuttaa mielensä vahvan» iäliteneel siitä sisämaahan. /^^^ jalvllh^^^ toteaa l y - ; hyesti: " J a seuraavan kahden: v i i kon aikana oli, myös luovuttava aika monesta käsityksestä Siperiasi ta ja sen asukkaista." Tämä sellaisenaan sopii erin-omhisesti_ L: myös niille kansalaisillemme, jotka olettavat vieläkin, että Siperia on: samanlainen jumalan hylkäämä kansojen vankila, mikä s e - o l i ennen 'Vanhaan tsaarien:ai- 'kana:^ Selvää tietenkin onr~että Siper i a l l e on : samantekevää mitä; suor malaiset, canadalaiset j a muut ulkomaalaiset siitä ajattelevat. Sanoohan ; venäläinen sananlaskukin^ että "koira haukkuu, mutta juna. menee." Mutta kaikille niille, jotka eivät halua pettää: itseään, eivätkä: elää pimeydessä siitä mitä todella "on maailmassa tapahtumassa,'on hyödyllistä katsoa tosiasioita suoraan silmiin. K i i n New York Timesin kirjeenvaihtaja- sanoo,; että: Siperiassa •: rakennetaan ; seitsemän: vuoden , aikana niin paljon patoja, että siten saadaan kehitetyksi kaksi kertaa enemmän sähköä mitä tulee Grand Couleen padosta, niin se on jotakin'sellaista, mitä ei voida sivuuttaa olkapäiden kohauttamisella. la kuri"'samainen', porvarillinicn kirjeenvaihtaja haluaa antaa tosi-peräisen kuvauksen siitä, mitä Si- . periassa on todella tapahtumassa^ hän ci puhu edes puolta :> sanaa propagandistien yleisesti jauhamasta "pakko-, tai orjatyöstä",: vaan to-teaai että N L käytää '^Siperian ke-; hittämisen hyväksi neljä jokaisesta kymmenestä ruplasta, mikä siellä pääomia sijoitetaan nyt menossa olevan s e i t senvuotissuurinitelman aikana. Pitkässä: ja todella .tietorikkaassa kirjoituksessaan mr. Frankel informoi lukijoitaan Siperian:^asioista, mxBt seuraavasti: « ^. " "Uralien takaisesta tarunomaisesta maasta; minkä maailma tun- .tee. epämääräisesti :Siperia-nimejlä, rakennetaan nyt tiutta maailmaa, Siitä tulee neuvostomaa,, minkä Uuden Maailman pioneerien Yuko-nissa, Washingtonissa j a Canadassa täytyy huomioida. "Uraalcilta, mistä Aasia, alkaa, Beringinmereen, mihin Alaska päättyy, suurenmoisella maa-alueella, mikä on l V i kertaa Yhdysvaltoja " suurempi, ön unelmia enemmän rikkauksia . . . Mitä .maailma sanoo Siperiaksi, se: on ^teknillisesti paljon käsittävä alue: Uraalit, Länsi-Siperia, Itä-Siperia, Neuvostoliiton Kauko-Itä . . . Se muodostaa yhden kahdennentoista; osan maapallon pinta-alasta, mutta;ivielä siellä eii ole muuta kuin yksi sadasosa maapallon, väestöstä Tällainen on, todellinen Siperia. Allekirjoittaneellakin i o l i " v u o s i sitten- Moskovan'-maatalaiusnäyttelyssä mahdollisuus nähdä pienoiskuva tästä suurenmoisesta pioneerialu-eesta, minne virtaa nyt maanviljelijöitä; kaivosmiehiä^ tekniikkoja ja kaikenlaisia ammattilaisia jatku-; vasti. "Superian lakeus on suuri!' kuten olemme j o eräästä hyvin tuh-netusta laulustakin oppineet.. Mutta: kuinka paljon siellä: on kehitetty maataloutta ja vuoriteollisuutta;: miten Siperiasta on tulossa moninkertainen Ruhr j a paljon riitiufö-kin, se ei ole vielä tunkeutunut-kaikkien' täkäläisten kansalaista* me eikä muidenkaan canadalaiateh tietoisuuteen! "Tosiasiassa on j j h ^ rattu -miljoonia dollareita propagandaan, j ^ k a tarkoituksenä^^ön ollut pitää ihmiset pimeydessä näiltäkin tiimoilta. / Yllämainitun.Max FrankelinTku-vaus Siperian valtavasta kehityksestä t u l i k in varmaan suurena yllätyksenä Timesin miljoonille lukijoille, joille on "opetettu", että Siperia on v a in kovien pakkasten^ ikuisen jään ja loputtoman orjatyön'mustaa kolkkaa.' Mutta Vapauden lukijoille,'~ jotka ovat voineet seurata tapahtji-- mien^tosiperäistä: kehitystä myös\: Neuvostoliitossa — hänen kuvaidc-sensa ei luonnollisestikaan tullut yllätyksenä — vaan jo ennen saatujen tietojen vahvistajana. Sivumennen sanoen tässä^on yksi lisäsyy, miksi henkilön kannattaa tilata Vapauden, vaikka,hän olisi eri mieltä lehtemme toimituspolitiikas-' ta yleensä."" "Tieto on voimaa" i|a, tietoja on otettava sieltä; M mistS niitä saadaan — Känsäkoura.
Object Description
Rating | |
Title | Vapaus, April 30, 1959 |
Language | fi |
Subject | Finnish--Canadians--Newspapers |
Publisher | Vapaus Publishing Co |
Date | 1959-04-30 |
Type | text |
Format | application/pdf |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
Identifier | Vapaus590430 |
Description
Title | 1959-04-30-02 |
OCR text |
mmi m
lm
ms-te
l p
fe
te
te M
V
tm
m
l i i
m
te
mm
li->,v
i
W v u ' 2 , ' Torstaina,, huhtikv 30 p. — Thursday, April 30, 1959 - i-ii-V Jiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiilllliin^^
Hip r ' it^^ Advertising rates.upon applicatloa
'^omm |«wtohrtväcN^ itäöslatlön free :of charge. • •
^ as •? secohd: cläss^ maU>by :ithc rvPöst' ,.,-,„,..,.„.,.,.,
MfltelDepiariment.^ Ottawa. Pub- \ ^ TILAUSHINNAT:'
led'* thrice weekly: Tuesdays Canadassa:- 1 vk. 8.00 6 kfe. 4.25
,.,-,_ |
Tags
Comments
Post a Comment for 1959-04-30-02