Vapaus, May 26, 1956

              Sivu 2 tauaniasm, toulsok- 26 p. — Saturday, May 26, J556
O U C K f t l fmlrpeodent ItOtor
OifBa «f Fbxnfsb Canadian». E»-
Itldifite^ Jfor.-^e. m?. AntluatEed
M «peood das «uil by the Post
Offlee X>tipartmmt, .Ottava, Ptit»'
mmnaaf»anSSa.taxäzy» by Vapaus
ptMi^tOxveCoat^^yL^tA, at lOO^K»
f3m St, W^ Sodbotr. Ont, Canada,
TcJQlhoaes: Bus. Office 06- 4'P436<;
Editonai Office OS. «HO», «auager
EL SUieal. Edilor W. & J a a L Mailin?
addrtsui Box €9. Sudbttfy, Ontario.
Advertiaiz» ratcs upon appSBcatiön.
TrasHdation free <tf cfiarge. '
TILAUSBZinMT:
7anadaesa: 1 «k. 74» fl tt. 3.»
3 kk. 2^25
Yhd5*vanol«aM:»k- 8 i » 6 kfc
SaomeasAi 1 vk. 8-20,6 kk. 4.75
SS^-vuotias Jehu
, Koko laajan maaiftme ehkä vanhin maaseutuseura, Bea-
'ver'Laken Jehu viettää sunnuntaina, toukokuun 27 pnä 35-
vuotispäiväähsä. Tämän merkkitapauksen kunniaksi on jär­jestetty
Beaver Laken suomalaiselle Jculttuuritalolle suuri
vuosijuhlaj mihin kokoontuu juhlayleisöä myös pitemmiltä
matkoilta.'
Beaver Laken suomalaisilla on todella syytä juhlia tätä
merkkitapausta. Vaikka Jehu ei olisi tehnyt jnitäan muuta,
i j Ä ollut jatkuvasti toiminnassa nämä 35 vuotta, sekin olisi
siirtölaistyöJäisten ja farmarien perustaiftalle sekä ylläpitä-niälle
seuralle merkillepantava saavutus. Mutta me tiedäm­me,
€ttä Jehu on antanut erittäin arvokkaan panoksen tämän
maan ivhieiltttöinifnnan hyväksi yleensä ja erikoisesti Beaver
Laken suomalaisille.
f rs? Jehu on kasvattanut ja kehittänyt suuren joukon hyviä
ui-heilf joita, joista toiset ovat nousseet maamme huippuluokan
miehiksi ja naisiksi, kuten esimerkiksi hiihdpn alalla. Lain­kaan
aliarvioimatta Jehun muuta toimintaa, tämän merkki-
.plq^än yhteydessä voidaan todeta, että 35-vuotispäiväänsä
nyit juhliva seura on Canadan nousevan ja kehittyvän hiihto^
urheilun yksi ansioitunein uranutu-taja.
'"*•- Beaver Laken Jehun toiminnasta on muutakin hyödyl-
Iföia opittavaa. Kuten tiedetään, täkäläisten amatööriurhei-iuseuroijen
toiminnan yksi suurin vaikeus muodostuu talous­kysymyksistä.
Ei ole leikin asia rakentaa urheilukenttää ja
ylläpitää sitä yhdessä kokouspaikkojen karfssa. Tähän kun
•Hsfitään vielä kilpailumatkojen pituus ja kalleus — eikä mi-
U&Siix urheilutoiminta ole siiolansakaan arvoinen ellei siihen
sisahy myös kilpailut niin silloin nähdään kuinka suuren
:tfljpustaäkan alaisena täkäläiset amatööriurheiluseurät yleen­sä
Q,vat. Ja kun siirtolaiset ovat yleensä vähempiosaisia ih­misiä
yhteiskunnassamme, niin tämä tarkoittaa, että heidän
perustamansa ja ylläpitämänsä urheiluseurat tuntevat todella
hartioillaan olevan taloustaakan. ^»f^ ^
Mutta Jehu on selviytynyt tästäkin koettelemuksesta. Ja
^se on selviytynyt sutä, .kiitos jäsenistönsä yhtenäisyydelle ja
CSJ:n osaston kanssa jatkuvasti harrastetusta yhteiätolmin-
-Hi^ia.. Jehun riveissä on vallinnut hyvä yhteisymmärrys nuo-
.lll^^^pien ja vanhempien jäsenten keskuudessa ja se» on autta-
I>alJon talouskysymystenkin ratkaisuja. Läheisessä yh­teistoiminnassa
CSJ:n Beaver Laken osaston kanssa'ön. Jehu
(selviytynyt liehuvin lipuin toimipaikkojensa ylläpidolta ja
kilpailumaksujen suorituksista.
"Vi'!Kaikkein arvokkaimpana seikkana voidaan kuitenkin
jj^fjl vuosipäiväpä pitää sitä työtä, mitä Jehu on suorittanut
jBeaiver Laken nuorison hyväksi. Tunnustettu tosiasia on^
nuoriso kaipaa ja tarvitsee sellaista tervettä ajankulua,
r mitä urheilutoiminta tarjoaa. Varaamalla tällaista tervettä
'jW kehittävää toimfntaa paikkakuntansa nuorisolle, Beaver
w L ^
m\l nuoria poikia ja tyttöjä sekä varttuneempaa nuorisoa
fyysijiUsen kuntonsa kehittämisessä. Tämän rinnalla on tähän
.urheilutoimintaan'vedetty nuoriso kiintynyt terveeseen elä­mäntapaan
minkä ansiosta on siitä kehittynyt hyviä kansa­laisia.'
On todella valitettavaa, että'sellaiset urheiluseiirat
kuin Jehu, eivät saa valtiovallan taloudellista ja moraalista
«4uke.a. Suorastaan tuomittavaa on se poliittinen painostus,
* nu(a'.toisinaan on^ harjoitettu hyvinkin räikeästi työväen ur-l
heilutoimintaa kohtaan vain, sen takia kun ne ovat muka
J 6hiraksuneet joissakin asioissa "vääriä" ajatuksia.
• ""^ • Kuten sanottu, Beaver Laken suomalaisilla — ja kaikilla
t urheilun ystävillä on todella syytä juhlia Jehun 35-vuotis-
!r4uivää. Meidän lehtemme Vapaus yhtyy puolestaan niihin,
^^Otka onnittelevat nyt sydämensä pohjasta tätä päivän san-jjkaria
ja toivottavat sille hyvää onnea ja menestystä arvok-kfirissa
työssään fyyskulttuurin edistämiseksi.
mw • •• • ««i 1 ••••
Vajaa vusi viikkoa enaa
:-fm^&:^.-'Canadan päivänä, uuden kotimaamme kansallisena juhla-
»päivänä, vietetään Torontossa CSJ:n kymmenettä soitto- ja
sUaidujuhlaa, johon torontolaisten huomattujen musiikkivoi-j^
mien lisäksi tulee lukuisia kuoroja; kansantanhujen esittäjiä
! ja muita ohjelman suorittajia aina Port Arthurista asti.
Torontolaiset soittajat, laulajat ja heidän ystävänsä ovat
'tehneet hyvin paljon työtä tämän musiikkijuhlan onnistumi-
' sen hyväksi. Ohjelman harjoittelemisen lisäksi heidän huo-
: Ichdittavanaan on juhlapaikkojen kunnostaminen ja hankki-
• minen, juhlayleisön majoittaminen ja kymmenet muut teh­tävät.
Ilosanomana voidaankin pitää tiedoitusta, että nämä
i käytännölliset juhlavalmistelut ovat edistyneet hyvin Toron-j
tossa, ja että siltä puolen tulevat asiat hyvissä ajoin kuntoon.
; - Myös tiedetään, että kuorot ja muut ohjelmanesittäjät
: ovat valmistuneet suurella huolella tähän musiikkijuhlaan,
i^^että tästä tilaisuudesta muodostuisi todella sellainen arvo-juhla,
mitä kymmenenneltä musiikkijuhlaltamme odotetaan.
§r Muun ohjdniiston lisäksi ovat kuorot ja soittajat harjoitelleet
h tätä juhlaa varten uuden ja hyvin pidetyn kantaatin, joka
? esitetään Toronton Tarmolassa ensimmäisen kerran Cana-
5 dassa. Kantaatin esityksestä tulee musiikkivoimiemme suur-
"näj^e; mihin osallistuu Toronton soittokunta ja kaikki kuorot,
1 jotka laulujuhlaan osallistuvat, sekä mahdollisesti vielä yksir
^tyisiä soittajia. Yksistään tämän kantaatin näkemisen ja
? kuulemisen vuoksi-kannattaa huolehtia siitäj etteivät pikku-
« vaikeudet voi estää näille laulujuhlille menoa.
S •J.' Musiikkijuhlan yhteydessä, tai edellä, tarkemmin sanoen
2 kesäkuun 21 pnä julkaistaan Vapauden erikoinen musiikki-
*; numero,mihin on jo hankittu tervehdysilmoituksia, terveh-
<» dyksiä ja alustavasti kirjoituksiakin. Eräiltä paikkakunnilta
^-tulleet tiedoitukset viittaavat siihen/ että tähän erikoisnume-iHlil
roon on erittäin helppo saada onnitteluilmoituksia ja yksityis­in
tejt tervehdyksiä. Mutta Vapauden erikoisnumeron valmis-utelun
heikkoutena on tähän mennessä erikoiskirjoitusten
*S€Änti. Kirjeenvaihtajamme ja lehtemme lukijat yleensä
A< ovat kaiketti ajatelleet, että "ehtiihän sitä vielä". Mutta juhla-it^
kiireitten lähestyessä ja ilmojen lämmitessä voi käydä niin,
5"että kirjoitukset jäävät pian kokonaan lähettämättä, ellei
£ niitä laadita pikaisessa järjestyksessä. Tarttukaapa ystävät
g: hyvät kynään ja paperiin ensimmäisessä sopivassa tilaisuu-
*dessa. Vapauden juhlanumero olisi myös saatava tarkoitus-
» I taan vastaavaksi ja siinä tarvitaan kipeästi kirjeenvaihtajani
Mfta nmul «aooiral
som PITÄÄ »mJEssn
Neuvostoliiton pääniimslert B a l -
ganiji ja koronunistisen puolueen
pääsihteeri Hrushtsbev kulkivat
miUeiiSätt Englantiin — Leninin
ja Stalinin suurten kuvien välistä
nennessään M(»skovan piärautatier
asemzUe. Näin kertoi etusivullaan
Porin kokoomustriiti y Satakunnan
'Kansa.' •• •
Sama lehti oli paria koimca päi­vää
aikaisemmin julistanut, miten
Stalinin kuvat kannetaan kaatopai­kalle
Neuvostoliitossa.
Siitä kantamisesta oli sanotussa
lehdessä oikein kuvakin. Välittä­mättä
siitä, oliko «e kuva oikea vai
keinotekoinen vääristely toteamme,
että siInS kaksi ukkoa kantoi Stali­nin
kuvaa. Mutta jos otetaan huo^
mioon-kyseisen lehden ensiksimai{
nittii uutinen kuvien välistä Mosr
kovan asemalle kulkemisesta, niin
tullaan siihen lopputulokseen, että
nuo likot eivät kaihtaneetJcaan sitä
kuvaa kaato^ vaan kunniapaikalle
suurta tilaisuutta varten.
Ei sen Stälin-jutun kanssa niin
ole kilin Neuvostoliiton - viholliset
hölisevät, ei tarvitse luulla.
On muistettava/; miksi Neuvosto­liitto
Stalinin aikana kehittyi. Y h ­destä
takapajuisesta maasta tuli yk­si
edistynein maa, jonka merkitys
on tänä päivänä suunnaton. Kuka
sen voisi kieltää!
Kritiikki on paikallaan, ja ai­noastaan
siitä Neuvostoliitossa on
kysymys, kritiikistä eräissä suh­teissa.
Se maa ci pelkää arvostella
itseään . . .
Taitaa olla niin, että meillä elää
henkilöitä, jotka eivät tiedä, missä
ajassa elämme ja vain pyhässä tier
tämättömyydessääri järjestelevät
uuslapualaisten autokaravaaneja
Poriin yms.
Voi olla olemassa niin yksinker­taisia
j a ajastaan jälelle jääneitä yk­silöitä,
jotka lehdissään Stalinia,
BuIganinia,Hrushtshevia ja muita
neuvostoihmisiä pilkkaamalla luule-:
vat pystyvänsä johtamaan maailman
takaisin sinne, mistä on tultu.
Kaikkeahan sitä voi olla. Mutta
kaikki myöskin lakkaa aikanaan oler
masta. Ja se pitäisi jokaisen nähdä
että maailma elää suuren muutokr
sen aikaa. Muuttuu jatkuvasti,
muuttuu nopeasti. Neuvostoliiton
ystävyyspolitiikka kansojen kanssa
eri taholle yltää yli meidän pääm­me.
Se menee kauaksi länteen ja
vielä kauemmaksi itään. Mitä pie­nen
Suomen maailmassa melko mi­tätön
taantumusporvari sille voisi!
— Jussi Lisäjuuri, Satakunnan Työ,
Pori.
Järjestymältöinien työläisten
järjestäfnisen ongelmista
fOij. fViffiani Kanain (rttä iteimerkiksi^^^^
l o n nhnitetty 300 järjestäjän joh-
Yksi Canadian Lafoor Congressin dossa oleva johtaja tarkoituksella
omaksiuiusta suuremmista tehiävis- saada lisää iäseniS: unioliikkeeseen
tä oli järjestymäUömien työläisten vakka el ole aloitettukaan tdw-
Sukarno laski
seppeleen Jeffer-sonin
patsaalle
Charlottesvllle, Va. — Indonesian
presidentti Sukarno laski viime sun­nuntaina
seppeleen Ylidysvaltain
manalle menneen presidentin Tho­mas
Jeffersonin täällä olevalle pat-salle.
Laskiessaan seppelettä Sukarno
sanoi Jeffersonin , olleen "minun
yhden suurimman opettajan". Ma­nalle
mennyt presidentti Jefferson
oli Yhdysvaltain itsenäisyysjulis­tuksen
kirjoittaja.
järjestäminen. Presidentti Jodoin
sanoi, että. Congressi on asettanut
päämääräkseen miljoonan uuden jä­senen
hankkimisen tulevan kymme­nen
vuoden aikana. Kaikki unionis­tit
tulevat varmaan tervehtimään
tuota päätöstä. Jos unioliittojen yh­distäminen
merkitsi mitään, niin
se merkitsi unioliikkeen voimistu­mista
Canadassa.
Mutta tämä tehtävä ei ole aivan
niin yksinkertainen ja helppo kuin
miltä se voi tuntua. Ensiksikin, pe­rusteollisuuden
työläiset ovat jo
järjestäytyneiet hyvältä osalta,
vaikka niissä onkin oleniassa joil­lakin
alueilla •. huomattavasti JMJes-tymättömiä
työläisiä, joiden suhteen
tulisi ryhtyä toimenpiteisiin^ Asioi­den
näin ollen, nyt aloitettavassa
järjestämiskampanjassa tulee huo­mioida
kaksipuolinen tehtävä — en­siksi
sadan prostentin järjestynei­syyden
saavuttaminen perusteolli­suuksissa,
ja toiseksi, perusteellinen
kampanja jälleenmyynti- ja tukku-jakeluliikkeiden
sekä valkokaulus-työläisten
järjestämiseksi.
Näiden työläisten järjestäminen
voisi hyvällä syyllä olla kyllin vai­keata
joutumatta: riitaisuuJksiin eri
unioidett välillä edustusoikeuksista.
Juuri nämä riitaisuudet edustusoi­keuksista
ovat olleet suurimpana
haittana järjestäytymättömien työ".
Iäisten järjestämisen tiellä Yhdys­valloissa.
On jokseenkin sopimaton tilanne
fflään mitään jäijestymäitömlen^ö-iäisten
järjestämiseksiä Mistä joh­tuu
tällainen pullonkaula?
Siihen on yhtenä vaikuttavimpa-na
syynä se, että eri unioiden välil­lä
on riitaa siitä mitkä uniot tulisi­vat
hyötymään sellaisesta jäsenryn-täyskampanjasta.
Näin on tapahtu­nut
esimerkiksi kahden "tekstiili-tuiion
välillä, sillä ne ovat cmem-män
huolissaan siitä kumpi niistä
saisi jäsenyyteensä uu^et jäsenet
kuin siitä, että vielä on noin 70 pro­senttia
sen teollisuuden työläisistä
järjestymättä.
Kun otamme huomioon rajan toi­sella
puolella vallitsevan tilanteen,
niin totisestikin on ilmeistä^ että
tarvitaan jonkinlaista yhtenäisyyt­tä
tai yhteistoimintaa samassa teolli­suudessa
toimivien unioiden .välil­lä.
Luonnollisestikin olisi edulli­sempaa
kun jokaisessa "^teollisuudes­sa
olisi vain yksi unio, sillä silloin
oUsi järjestämistyö tältä kannalta
katsoen helpompaa.
Kuitenkin, kunnes sellainen, tilan­ne
on saavutettu, on tehtäv^ joitakin
väliaikaisia järjestelyjä, joiden pe­rusteella
voitaisiin liittää koko jär­jestyneen
työväen' voima .järjesty­mättömien
järjestämiskampanjan
hyväksL Missä teollisuudessa ei ole
olemassa uniota, niin tulisi kahsan-valtaisesti
valita järjestämiskomiteä
niiden alueiden työläisten järjestä­miseksi,
jotka ovat suurelta osalta
vielä olleet vuosikaupalla ulkopuo­lella
järjestyneiden rivejä.
TodeUJsuudessa, faniä <m tydväes-iön
edessä n^yään oleva kysymys
elämästä Ja kuolemasta. Jätjesty-mättöniien
jäljestäminen on ny-vähän
erilaista kuin 20-ja 30-
luvuiUa, Kysymsdcseäi vaikuttavat
nyt teknillinen edistys ja erikoises-tikln
teollisuuden automatisointi,
joka voi. Ja inabdollisesti tuleekin
asettamaan uusia ongelmia työväel­le.
Ellei aikaansaada sataprosenttis­ta
unioliiketta kaikissa teollisnnk-sissa,
niin joukkoeroittamlset ja
kaikki sen seuraukset ovat jokseen­kin
väistämättömät . :
Eräällä toiseUa ja erittäin tär.
keällä ^ueella tulee. Idinnittää
tarkkaa huomiota' ennenkuin aloi­tetaan
tosissaan järjestymättömien
j äijestäminenv Se alue on QnebecJ
Duplessis on kyennyt siellä, työ-väkivastaisen
- lainlaadinnan ansios­ta
estämään unioliikkeen kehittymi­sen.
Jos siellä aiotaan toimeenpan­na
onnistunut ^^öläisten järjestä-'
miskampanja, niin tarvitaan.: kaik­kien
järjestyneiden työläisten raja­ton
yhteistyö. Siihen on luettava
katoliset unioliikkeet.. J a jos saman­laiseen
vtoimintaan aiotaan ryhtyä
kautta maan, niin tarvitaan myös
edistysmielisten / unioiden, kuten
Mine-Mill, U. E . ja muiden, yhteis­toimintaa.
Tosiseikka on, .ja sitä ei tulisi
unohtaa, että 30-luvun järjestäyty­minen
tapahtui onnistuneesti kaik­kien:
aktiivisten unionistien yhteis­toiminnan
ansiosta. Kaikille, jotka
halusivat järjestää järjestymättö­miä,
annettiin siihen tilaisuus.
Ainoastaan sillä perusteella on
unioliikkeen jäsenmäärän / huomat­tava
lisääntyminen mahdollista.
Mom» ptämu
Foit IVefierissä
st. Catbariuei. — Niagaran
alueen työväen kesäjuhla pidetään
Poit WeUerissa kesäkuun 3 pnä. T i -
JaiauMlessä on urheilua ja muuta
ohjäimaa. Puhujana onXedle Mor­r
i s . - ^ E -
5ITA
Kirpeitä totuuksia USA:n
kongressille Sukarnolta
New York. — (DLP) Vakaata
tilannetta Aasiassa ei voi aikaan­saada
amerikkalaisen sottlaallisen
avun turvin, mikä johtaa tuon
avun vastaanottajamaiden suu­rempaan
riippuvaisuuteen Yh­dysvalloista
- ^ s e l i t t i Indonesian
presidentti Sukarno toiikok. 17 p.
Yhdysvaltain ^kongressien molem­pien
kamarien yhteistunnossapa
tämässään puheessa. ff
"Maapallo — sanoi Sukarno 4T-elää
aasialaisen ja afrikkalaisen kan­sallisen
nousun aikakautta. . ' . M e i l ­le
ei kansallistunne merkitse val-tioittemme
uudelleenmuodostamista
—^ se merkitsee yritystä turvata yh­täläinen
kunnioitus kansojamme
kohtaan se merkitsee päättäväisyyt­tä
ottaa tulevaisuus omiin käsiin: *". .
Monelle on kansallistunne mah­dollisesti,
meidän aikanamme van­hentunutta
oppia, meille sensijaan
Aasiassa ja Afrikassa se on pääkan-nustimena
ponnisteluissamme. Jos
sen ymmärrätte/ymmärrätte paljon
sodanjälkeisestä historiasta. Jos te
ette ymmärrä tätä, eivät mitkään
hankkeet, mitkään julistusten tulvat
eivätkä dollarien kosket kykene luo-
Suomalaisvaltuuskunta
Tshou En-lain luona
Peking. - ^ K i i n a n Nuorisolehti
(Thsen Min-kuen) —r Vapun aat­tona
oli y l i tuhat kansainvälistä
ystäväämme saapunut Juhlavissa
kauniissa puvuissaan pääministe­ri
Chou En-Iain suurvastaanotol-le
Peking hotellin juhlasaliin. U l ­komaisten
ystäviemme Joukossa
nähtiin myös nuorison kutsumia
. vieraita maapallon lumisesta poh-joiskolkasta
Suomesta.
Suomalainen nuorisvaltuuskunta
sai lämpimän vastaanoton jo Kii­nan
vierailunsa alkupäivinä. Kesä-palatsissa
pioneerit tanssivat ja lau­loivat
ja tehtaissa työläiset jutteli­vat
sydämellisesti heidän kanssaan.
Suomi ja Kiina, miten kaukana toi­sistaan
ne sijaitstvatkaan maantie­teellisesti,
mahtuuhan niiden välil­le
13 tuhatta kilometriä; Mutta rau­ha
ja ystävyys ovat liittäneet meidät
lujasti yhteen. Vastaanotolla he ker­toivat
Kiinan uuden demokraatti­sen
nuorisoliiton sihteerille ^Vu Jo-pongille,
että kaikkialla Kiinassa
he saivat \nähdä hymyileviä ihmi­siä
j a kuulla iloisia ääniä. Wu Jo-pong
totesi vaatimattomasti: " K i i ­nassa
on vielä paljon takapajuisuut­ta."
Valtuuskunnan johtaja Yrjö
Vasama vastasi päätään' nyökäyt­täen:
"Se on totta; mutta tiedämme,
että tätä kysymystä pitää katsella
historian N^alossa. Kiinassa oleske­lumme
päivinä olemme jo nähneet
suuria muutoksia j a kohdanneetyhä
uusia ilmiöitä."
Vastaanotolla saivat myös virka­veljet
tavata toisiaan. Suomalainen
tanssijatar Elsa Sylvestcrsson tapa­si
herra Mei-fangin, ja tämä lausui
hänet tervetulleeksi seuraamaan
esitystään. Hän tapasi myös tanssi­jatar
Tai Ai-lienin. joka kutsui hän­tä
tutustumaan tanssiteatteriin; - E l ­sa
Sylvestersson lupasi, että hän
opettelisi yhden kiinalaisen tanssin,
.'otta suomalainen nuoriso saisi
myös tilaisuuden nähdä kaunista
kiinalaista tanssia. Nuori säveltäjä
Scppo Nummi,' joka jo aikaisemmin
on säveltänyt melodian yli 30 kiina­laiseen
runoon, on tänään iloa tun­tien
tavannut Laulu- ja tanssikes-kusyhtyeen
kapellimestarin TSan
Jien. Nummi haluaa viedä muka­naan
Suomeen "kiinalaisen laulun
kaiun".
E r i puolilla salia kajahti rauhan­laulu
ja suomalaiset nuorisoedusta-jat
lauloivat innolla: ^
". . . Sinun ystäväsi on minun ys­täväni,
minun ystäväni on sinun ys­täväsi
. .
Pääministeri ,Ghou En-lai terveh­ti
vieraita. Hän meni suomalaisten
>-stävien luo hymyillen. Eräs ^edus­tajista
otti rinnastaan merkin ja
lahjoitti sen pääministerille. Pää­ministeri
Chbu En-lai lausui nuo­rille
vieraille ' lasiaan kohottaen:
'•Malja ystävyydelle!" „
sekä laulajain ja soittajain myötävaikutusta.
Selvää luonnollisesti on, että juhliemme onnistumiheh
riippuu suurelta osalta siitä kuinka päättävästi toimitaan
jalelläolevan viiden viikon aikana. Vapaus puolestaan toivoo,
että tässä vaiheessa keskitettäisiin kaikki järjestövoimamme
tulevan laulujuhlan valmisteluun.'
maan .mitään muuta kuin kiivastus­ta
ja suuttumusta... >
Pyydämme muuta maailmaa osbit-tamaan
ymmärtämystä ja^ myötätun­toa.
; .Ponnistelumme ja.uhrimme,
joita olemme antaneet,; on tarkoUet-tu
kansamme jivapauttamiseksi ^ siir-toraaatyranniudesta,
joka ön, kestä­nyt-
vuosisadan. Taistelua on käyty
j a käydään yhäkin yksinkertaisista
mhimillisistä vaatimuksista, jotI|;a
niuiille 'maailmalle ovat >jo • kauan ol­leet
jotakm itsestäänymmärrettä-vää."
^ ',Xänsi-Irian'n (Länsi-Uuden
Guinean) a!ue*—- jatkoi Sukarno
on yhtäkaikki vielä siirtomaa­herruuden
etuvartio ' Indonesian
maaperällä. Meidän riippumatto-muusjulistuksemme
sisälsi koko
Alankomaiden Itä-Intian. Länsi-
Irianin palauttaminen on meille
yhä osa kansallisista poliittisista
pyrkimykslstämme."
: Huomautettuaan, että Indonesian
kansa esiintyy siirtomaaherruutta
vastaan Sukarno palautti mieliin
Bandungin kokouksen, jota hän ni­mitti
"historian kulkusuunnan sei-:
vaksi tienviitaksi.". ; "Itse vasiassa,
hän jatkoi, kokouksessa iolivat edus­tettuina
poliittisen >kirjon kaikki .vä-rivivahdukset
j a kaikki osallistujar
maat olivat vapautqneet vasta äsket­täin
siirtomaaikeestä. ; Niitä yhdisti­vät
monet seikat, mutta ennenkaik­kea
niideninho siirtomaasortoa koh­taan.
Ne hyväksyivät julistuksen
jossa lausutaan selvästi, että ne tule­vat
vastakin esiintymään siirtomaa-sortoa
vastaan /kaikissa .sen muo­doissa."
"Me otamme vastaan — jatkoi
Sukarno — mitä suurimmalla kiitoK — Joka toinen; Tanskan asukas
iisuudella minkä tahansa avun jota omistaa .polkupyörän. ; >
meille voidaan antaa, mistä se sit-.
ten tuleekin, sillä apu keventää taak­kaamme
ja lyhentää taistelumme
kestoaikaa; Sellainen apu ei ole yk-sipuolistai
se on ktimmallekin osa­puolelle
hyödyllistä. mutta mistä
osasta jakaantunutta m^paUoa tuo
apu tuleekin, olemme päättäneet,
ettemme tule . myymään millekään
osalle vaivalla hankkimaamme va­pautta
eikä minkäänlaisista aineelli-iiista
^.eduista, i^sillä"tuo ^vapaus on
meille kalliimpi kuin ne tuotteet,
mitä mikätahansa maa , kykenee
meille toimittamaan tai myymään.'"
Puheenss lopussa ; Sukarno
' muistutti kongressi^ atomisodan
uhkasta ja sanoi: " M e , joilla ei
ole atomipommia tulemme tark­kaamaan
jokaista toimenpidettä
johon tässä asussa ryhdytään; . .
Tulemme tukemaan jokaista tei­dän
taikka minkä tahansa maan
vastuunalaisen johtajan toimenpi­dettä,
jonka tarkoituksena önpbis-taa
maailmasta atomipommin var- ^
jokin.»
Kala poikineen
Tanskalaisilla on syytä olla tyyty­väisiä
viimeaikaiseen kalaonneensa.:
sillä Tanskan aluevesiltä' pyydettiin
maan kalastusministeriön ilmoituksen
mukaan huhtikuussa kaikkiaan 35
miljoonaa kiloa kalaa, r Saalis oli 40
miljoonaa : kiloa suurempi kuin vas-;
taavan kuukauden aikana viime vuon­na
ja 13 miljoonaa kiloa enemmän
kuin maaliskuussa. Turskaa oli saa­lista
lähes 5 milj. kg, sUllä n. 17 milj.
kg Ja kampelaakin yli 2 miij. kg.
Saksalaisten DKW autoja
tuotii Canadaan
Toronto. — 57 vuotta Euroopas­sa
tunnettu, .pieni j a siro DKW-auto
ilmaantui tiistaina ensimmäi­sen
kerran Canadan maan kamaral­le.
Tänne tuotiin kymmenen kap­paletta
näitä autoja, joissa on pal­jon;
sellaisia piirteitä, mitä ei ca-nadalaisissa
autoissa timneta./Au­tot
tuotiin tänne, ruotsalaisella Ask-holm-
laivaUa.
•häissä Saksassa valmistetuissa au­toissa
on ^kolmisilinteriset, 'neste-aineella:
jäähdytettävät -moottorit,
sanotaan lähtevän 80—85 mailin
timtinopeus.
Näissä kaksitahtisissa moottoreis­sa
on . ainoastaan 7 liikkuvaa osaa
ja. koko sytytysosa voidaan: uusia
noin $60 hinnalla, mikäli se tulee
tarpeelliseksi. Tällä autolla pitäisi
päästä 36r^0 mailia gallonalla
polttoainetta.
Ennen sotaa Saksassa myytiin eni •
ten DKW autoja.
TÄI
OSASIVAT leunKiA
Amerikansuomalainen, l
nillä vanliassa kotjmaaaäap.
on toriUa ostokslJI» Ja: jnäkef
hannesmyyjättären, jonka^ laal
den joukossa cnzm^ nelooi;
tikko. Amerikansuomalalnai
nee myyjättären luo. katsoo la
koon ja tiedustelee:
>^ Mitä maksavat omenat?
— Myyjätär katsoo ensin la
koon. — Herran täytyy olla i
maanlainen, kun ei tänne me
karviaismarjojamme. /
• • •
£aSKI'VASTAAN BÄNGOTE
Isäntä,' tunnetusti h^rvapub^j
on tullut kirkosta, joildih en
kysyy; '
''— Mistees^ se rovast soarnäi
—=^Synnistä..^ . ^
— Mitteet, tuo sutä puhu?-
Pitkä: tauko,-piipun-latäam
ja sylkäiseminen.' Sitten:
— No.— vastaan liäski hangot
O U HELPPOA
Oliko temä niitäan vaikea
nimen valinnassa: äsken syntym
lapsellenne? " , " '
— Eipä mitään! Minulla
kääson rikas enb!
JAKOMIELITAUDIN
LÄÄKE KEKSITTY?
Amerikkalainen
amerikkalaisten
Tukholma. —
tutkijaryhmä on
psykiatrien seuran vuosikokoukses­sa
Chicagonsa esittänyt keksinnön,
jolla katsotaan olevan: erinomainen
merkitys ^-.taistelussa skitsofreniaa
vastaan,vkertoo Svenska Dagbladet.
Keksinnön: > perustana on, että . skit-sofrentisten
henkilöiden verestä on
onnistuttu .valmistamaan nestettä,
joka:on : osoittautunut skitsofreniaa
aiheuttavaksi ja jonka.oleinassäolon
tuntemisen katsotaan, avaavan .laa­joja
mahdollisuuksia sairautta, sen
käsittelyä ja ehkäisemistä koskevien
tietojen 'lisäuniseen.
Eristetty aine on valkuaisainetta,,
jolla näyttää olevan. tähän asti tun­tematon,
vaikutus synnyttää skitso­freniaa'muistuttavia
oireita apinoisr
sa jä skitsofreenisia tiloja ihmisis­sä.
Kokeita on suoritettu mm. kah­delle
psyykisesti terveelle amerikka­laiselle
vangille, jotka ovat vapaa­ehtoisesti
asettuneet tutkijoilleen
käytettäviksi. Töitä johtaa Nev/
Orleansin valtion. Tulanen yliopis­ton
psyjsiatrisen osaston johtaja, t r i
Robert Hesth, tohtorit ByronLeach
ja- Matthew.Cohen sekä ^mm.;: ruot:
salainen lääket. lis. Sten Mortensl
Konnat .ahkeroivat
Yhdysvaltain: kormat • näytt
olevan nekin tavallista tehoste!
paa lajia päätellen niistä . luvv
joita USA :n korkein polUsIviranoi
netf J. Edgar Hoover äskettäin i
julkisuuteen; ; Erilaatuisten rike
kokonaismäärä oli 2J263.450 mikä i
kitsee;"että maassa • tehdään yöli
päivällä, pyhinä ja arkena, keskli
rin 250 konnuutta: tunnissaJ Mali
viime vuoden luku on tosiii'4,«)C
töstä pienempi kuin V. •1954, rii
Hoover huomauttaa, ettei ole silti
tään aihetta optimistisiin kuvitt
hin. ' Rikosten lukumäärä Yhdyi
loissa, on vuodesta 1947-'lähtien-vanut
suhteellisesti .voimakkaan
kuin maan väkiluku, toteaa hän.
Seitsemännet kalcsoset
Roberval. — Mr. ja mrs. I
Enlille Tremblay saivat torsta
toukokuun ^ 1?;! pnä seitsemän
kak^oisparinsai; Tällä'kertaa
haikara kaksi tyttöä.
Toronton koululautakunnan jäsen EdnaRyerson(fceskeU
onnistui vihdoinkin kymmenen, vuoden taistelun jälkef
saamaan rakennetuksi-hänen äänestysalueelleen' uudu
koulun. Kuvassamme mrs. Ryerson puhumassa uud<
koulun kulmakiven laäkiaistilaisuudessa.
PÄIVÄN PAKINA
"Väärältä puolen «Haa" olevista
"ikkunasta katselin kun '
höyrylaiva seilaa
Aurajoen sileätä pintaa . . ^"
• Niin, vankien surunvoittolset laulut
ovat tunnattuja ja pidettyjäkin. ; .
Mutta jos olenune rehellisiä Itsel-^
lemme ja muille, niin vaikea on mei­dän
tykätä muuta kuin pahaa van­geista
'ja entisistäkin rikosvangelsta.
Meillä "suoraa tietä" kulkeneUla
tahtoo, olla sellainen ylimielinen ja
omahyväinen ajatus, että vankilan
seinien sisällä olevat ja olleetkin ovat
yhteiskunnan kudna-alnesta, joka el
osaa antaa mitään arvoa sen parem­min
ihmisyydelle kuin tieteelle ja
tekniikallekaan.
Toiselta puolen — vaikka tunnem-mekin
normaalisina ihmisinä ^ ä l iä
sortuneita kohtaan. — olemme kuiten­kin
itseminässämme siksi paljon "pa­rempia,
ihmisiä", ettei meistä sovi pu­huakaan
samassa yhteydessä jollom
keskustellaan vangeista. ;
Kaikki kunnia tletysU niille, jotka
eivät ole koskaan mitään rikkoumuk-sia
tehneet.
Vaikka vähän kaiketi on sentään
lumipuhtaita- enkeleitä, -jotka eivät
ole koskaan millään tavalla hairahtu-r
neet. -Lapsosena ovat 'ainakin jotkut
meistä käyneet linratta naapurin nau-rismaassa
-tai hemevjainiolla.:-Taisipa
sitä joskus tulla käydyksi oman luvin
äidm sokerlkupiiUddn? '
- Vanhempina - päivinä ovat - jotkut
meistä ajaneet -joskus "höyiypälssä'-
autoa, vt^ikkakortea, laki sanoo, että
se on rikos. Niin autoilijat' kuin j a l -
kamlehetkln ovat Joskus heikkoina
hetklnään menneet pysähtymättä
tieiuisteyksen poikki. - vaikka laki
määrälsiktoi että siinä on pysähdyt­tävä.
Muitakin esimerkkejä voitaisiin
mainita. • .
Kuten amottu. vähän meissä kuo­levaisissa
taitaa' sellaisia enkeleitä
olla. jotka eivät ole koskaan mitään
lakia rikkoneet — ja lain rikkomisesta
joutuu," jos joutuu kiinni, hyvin hel­posti
kalterten taakse. Sitäpaitsi on
mulstiettaya. että Jotkut ihmiset elä­vät
ja kasvavat olosuhteissa, missä
rikollisuus versoäa. ja reholttaa, selcä
vetää' nnoren ihmistaimen mnkaanäa
Onnellisemiäa: ovat tosin ne' ihmiset:
jotka ovat sellaisesta kasvmymjäris-töstä
pelastuneet, mutta se ei vielä'
oikeutäiyllmlelistä suhtautumista nll-^
hln„ ^jotka ovat syystä tai toisesta
kalterien taakse Joutuneet.
Kuinka .väarämieUsestl yhteiskun­tamme
-suhtautuu -'nkosvanKelhm-j
valitettavasti myös entisiin rlkosvän-keihin;;.
siitä 'saatiiii täUä' -viikolla
kaksi:hätkähdyttävää todistusta.
: -Vaniconverista. BC:sta saatiin kesld-:
viikkona* uutistleto.:missä kerrottiin,
että taiesmurhasta hirtettäväksi tuo­mittu.
24rvudtias Robert. Graham oli
maksanut.' rikoksensa hirttolavalla,
muttar^^tä-ennen hän oli allekirjol-tukseltgäntVahvIstanut
"testamentin*^.
Jonka perusteella hänen silmänsä an­nettiin
'leikkauksen avulla todennä­köisesti
eräälle miltei täysin sokealle
keskirikäiselle mIeheUe. Tämän so­kean.,
.miehen vaimo, mrs. , Arthur
Weeds sanoi, että nuori Graham "teki
erinomaisen työn hyväksemme". •
Tällaisen lausimnon sai tämä mies
viimeisestä teostaan. Mutta sitä en­nen
-hän' oli. tuomittu hirtettäväksi
siitä, että liän oU tappelussa julmasti
mnkiloinur ja potkinut kuoliaaksi 21-
vuotiaan William Holmanin.
New Yorkista viime keskiviikkona
ttOleessa 'Uutistiedossa kerrottiin ta­pauksesta',
missä kokonainen vanki-joukko'antautui
iimiiskunnan hyväksi
lääketteteto koekanihielksi.
Syöpätautia tutkiva SIoan-Ketter-ing.
Otnstituutti julkaisi Ohion pakko-tySläisten
vankllalehdessä' ilmoituk­sen,
'eÖBl^^lI&kefieteeuhyväksir tarvita-täisiin
25 miestä; jotka «ntelslval
tuttea'; itseensä kokeilutarkoituk
syövän, • Vaikka 3onWn'"Älltettyi'
näillä henkilöillä d e suurempaa
raa.'sillä täniä paikallinen syöjA
daan "näin alkuasteella . kontroll
min moni ylevämielinen? poika'Ja
tökin Joutuisi-varmaan kahten
taan miettimään, antautuuko'
koekanitoIksl'vai eikö antaudu.
-Mutta' Ohion pakkotyölaitok
ihnbittäutid heö 92rmicstS vai»
toisesti tähän yritykseen!
Luonnollisesti - on ymmärretfc
että Vankia keskuudesta on hdp
saada'tänÄntapäista apua mntti
tenkin on annettava näille vesi
täysi tiumustus. ' •
Ka&ki'tämä saa aUeikirjoittB
entistä 'Vakuuttuneemmaksi siitäi
meidän'suhtautundsemme 'rikol?
yleensä- ja vankeihin erikoiseni
pmisteellisfen korjauksen tarp^
On kerta kflikkiftnn luovuttava
tuksesta. että joka kerran on rito
tiene horjahtanut, hän pysyy «
taiolonaansa asti rikollisena. ^ •
• JSamalla pitäisi luopua siltä ;B
Aatamin aikaisesta käsityksest»,
rikokseen horjahtanutta on »
"rangaistava", jä että vankilaini
onä ensimmäiseksi ja viimelcd nS
täViä' r^gaistuslaitoksia.
•Ketä me "asiallisesti lanSaisö»
YhMsfeM"";»»-: .henmmpia: y*^
nutä. joita pitäisi auttaa. «JP^
valistaa.---Ban^Ucotttsu