Vapaus, June 17, 1961

              Sivu 2 Lauantaina, kesäk. 17 p. — Saturday, June 17, 1961
VAPAUS
(UBEBTT) — Independent Labor
Org«n< of Finnish ISafiadians.: £l8-
tabUsbed Nov. 6, 1^17. ,Authbt1feed
as Mcond class mail .6y, tht Post
Office Department. Otniva. Pub-
'lltiltäd thrice week]y: Tuesdays,
Hiursdays and Saturdays by Vapaus
Publishing Company I M . , at 100-102
EUn St. W.. Sudbury. Ont.. Canada.
Telephones: BU8. Office OS. 4^4284;
Editorial Office OS. 4-4265. Manager
E. Siiksi. Editor W. EUund. MaUlng
address: Box 69. Sudbury, Ontai|o:
Advertislng rates upoi^ ajppllcatito.
Tranilatlon frfe of ehirs^..
TILAnsfiiKNAT:' •
Canadassa: 1 vk. 8.00 6 k)c. 4.25
3 kk. 2 . ^
nidys^iallolssä: 1 vk. 9.00 6 kk.' 4.80
Suomessa: 1 v4t. 9J60 fi kk.
Vuodfen 1949 rakettilennoista
vuoden 1961 Juri Gagariniin
7 yoodpo npituuden uhrejako?
: ''•^.'yöoäiMi^^ eräänlaista noituutta, mitä harraste­itaan
kaikkein tialc^pajuisebpieii ihmisten keskuudessa maapallon
.häissä kolkoimmissa kolkissa, kuten esimerkiksi rotuieroittelustaap
tUftbetuisäEi Yhdysvaltain- etelävallioiäsa. Voodpoismlin sisältyy pä&-
i&iässa "pahoja 'henkiä", joita vastustetaan tai lepyLellään. Iiimbus^.
Voimalla, loitsuilla jia erinäisillä taikauskoon perustuvilla Htuäaleiila
eli .jumalanpaleviuksilla.
i-1; • V o o d o o " on puolestaan taikuri, ^oodoismi-juldläa j a rituaalien
tuntija j a taitaja". . •
Kun uutistiedoissa kerrottiih, että Yhdysvaltain sotatarvetehtai-lijät
olivat loppujen lopuksi saaneet Washiiigtoiiih valtiomiesteh avul­l
a - n i ^ d y k s i Cänadaan lähes kahden miljoonan dollarin hinnasta kap­pale
F-lÖl Voodoo-mallista hävittäjäkonetta, maksaen, |ie maamme
veronmaksajille yhteensä $120,000,000, niin monelle canadalaiseUe
tuli välimaan mieleen, että l i i tohallitus on joutunut "vöodooismin"
luinoihin!
Ottakaamme joitakin esimerkkejä. Pari vuotta sitten romuutti
konservatiivipuolueen hallitus liberaalien aikana aloitetun Ävro A r -
•row koneiden kehittämisen selittäen, että taistelulentokoneita ei enää
tänä ohjusaikakautena tarvita. Meille selitetliin, että A v r o Arrow-koqb'
on yliveto kaikista muista, siis tekniikan viimeinen sana tähän
,mennessä. M^tta ohjuksille se e i voi mitään ja n i in o l i parasta luo­pua
valmistusvaiheessa silloin olleesta Avro Arrow-koneen kkhittämi-ses^^,
johoji oli jo -haaskattu veronmaksajain varoja y l i $400,000,000.
Diefenbakerin silloinen puolustusministeri George Pearkes sa-
^noiv''V. ; Kaikkien niiden tietojen perusteella, jotka ori hallituksen
' saatavissa, näyttää siltä, että miesvoimalla ohjattavan pommittaja-koneen
vaara tässä maassa on vähentymässä. Sen vuoksi ei tunnu^
järkisväliä jatkaa tämän lentokoneen (Avro Arrow) kehittämistä . . .•'
i t s e pääministeri Diefenbaker sanoi alahuoneen istunnossa helmi-
. kuussa ^959: "Viimeksikuluneitten kuukausien aikana on tultU' käsit-
: lämään, että pommittajakoneen vaara, mihin tarkoitukseen CF-105
' (Avro Arrow) on suunniteltu puolustajaksi, on vähenemässä, ja että
toinen keino vaaran torjumiseksi on kehitetty odotettjua nopeam­min
. . ." '
Taistelukoneilla ei siis ollut kaksi vuofta sitten enää juuri mi­tään
merkitystä. Silloin pauhattiin paatostaen, että tähän maahan on
sijoitettava amerikkalaisia Bomarc-ohjuksia, joista ei ole tosin ajatel­tukaan
saatavan minkäänlaista turvaa Canadalle sodankaan syttyessä,
• siliä nfe on tarkoitettu vain "ajan voittamispksi" yhdysvaltalaisille
; k e i ^ a i e l l l e . „ . i
, ...Nyt on kuiteniiin ääni muultunut. Saatuaan kaksi vuotta.sitten
vesitettyjen juttujen perusteella myydyksi meille Bomarc-ohjuksiaan,
•yhdysvaltalaiset sotatarvetehtailijat saivat nyt myydyksi vallan toisen­l
a i s t en verukkeiden perusteella myös voodoo-koneitaan! Merkille­pantavaa
myös on, ettei Diefenbakerin hallituksen yksikään jäsen,
'«ikä l i i o in yksikään amerikkalainen 'super-saleman" ole yrittänyl-jkSätt
väittää toiseksi: oppositiojohtajan Lester B. Pearsonin lausun-
; toa, että Voodoo ei vastaa teknilliseltä kannalta katsoen lähestulkoon-kaän
Avro Arröw (CF-105) lentokonetta, joka täällä romuutettiin en-
• nea-^valmistumistaan "v^nhanaikaistuneena"!
Mutta "voodooismi" oh ilmeisesti saanut liittohallituksen lumoi-h
i im siinä määrin, että kun pääministeri Diefenbaker antoi TV-haasr
tatfeiun tästä sopimuksesta, mihin l i i t t yy myös toinenkin kohta, min­kä
mukaan täällä Canadassa rakennetaan NATO-liiton muille maillo
20Ö k p l F-104G-hävittäjäkoneita, mistä Yhdysvallat maksaa $150,000,-
000 ja Canadan veronmaksajat y l i kolme kertaa enemmän henkeä
4<Vf^ e l i $50,000,000, pääministeri Diefenbaker korosti ensimmäiseksi,
'^fä' tämän sopimuksen mukaan saa kaikkiaan noin 7,000 eanadalaistu
työtä kolmen vuoden ajaksi. Maanpuolustusta koskevat seikat jäivät
siinä haastattelussa toisarvoiselle sijalle, kuten asia ilmeisesti onkin.
Kysymys oh siis ennenkaikkea "kaupallisista" seikoista ja sitä puolus-tejitiin
ensikädessä sillä, että nyt saadaan 7,000 uutta työpaikkaa kel­inen
vuoden ajaksi. ,
Mutta tätä samaa mittapuuta käyttäen nyt tehty sopimus on ker­rassaan
huono kauppa sillä Avro^Arrow koneen romuuttamisen yhtey­dessä
menetti noin 13,000 korkeasti ammattitaitoista työläistä ja tek­nikkoa
työpaikkansa Canadassa.
Ainoa myönteinen kohta koko sopimuksessa on se, että Canada
sai Voodoo-koneiden ostamisen vastapalkkioksi häädetyksi yhdysval­talaiset
"huoltajat" pois Pinetree-tutka-linjalta. Mutta NATO-maille
t ^ l lä valmistettavia F-104G-koneita rakennetaan kerrassaan epäedul­l
i s i l la ehdoilla jos muistetaan maittemme väkiluvut; Yhdysvaltalai­s
i l le sopimuksen sen kohta maksaa vajaan dollarin. h e n k e i kohti,
. muitta meille canadalaisille se maksaa lähes $3.00 hengeltä.
, Mr. Pearson oli epäilemättä oikeassa selittäessään, että ostamalla
näitä ulkomaalaisia Vobdoorkoneita sen jälkeen kun pari vuotta ai­kaisemmin
romuutettiin parempi canadalainen kone, Canada menetti
vastaavassa määrässä oman työvoimansa j a työvälineittensä kehittä­mismahdollisuuksia.
•
Mutta kaikkein tärkeintä on kuitenkin se, että tämä lentokone­kauppa,
mikä tulee maksamaan canadalaisille sievoisen snnunan, e i
tule arvovaltaisten huomioitsijain arvion mukaan vähääkään lisää­mään
maamme turvallisui^tta. _
_Sanuilla kun Yhdysvalloilla ja Neuypstöliitolla sanotaan olevan
n i in paljon ydinaseita, että ne voivat, jos haluavat, hävittää koko i h ­miskunnan'
moneen kertaan j a kun sodan sattuessa näidenjoukko-tiihovllineiden
lähettämisessä käytettäisiin ennenkaikkea mannerten
välisiä ohjuksia, mitä vastaan tavalliset lentokoneet ovat ^litä aiihitto-mlä
ja tehottomia kuin maahan kaivettu juoksuhauta korkeasti Ineka-nisoidun
tankkiyksikön edbssä, Canadaan ostetaan Voodoö-köneita!
•l-..'".'.;..- •• » » »
Heti sodan päätyttyä, j o l l o in Suomessa oli puutetta kaikenlaisesta
:tavarastä/Yh(}ysvalt:^n toimesta annettiin "apua" Suomelle myymällä
sinrte armeijan ylijäämävarastosta tavaraa, missä veivät huomattavaa
osaa amerikkalaiset lumikengät. Sitä ei katsottu ymmärrettävistä
syisiä kövinkiaan suopein silmin Suomessa, ^utta totuuden iiiriiissä
on myönnettävä, että urheiluun kiintyneet Suomen nuoret saivat
siten tilaisuuden tutustua myös lumikenkiin. Totta että siellä tarvit­t
i in kipeimmin jotakin muuta kuin lumikenkiä, mutta jotakin hyötyä
voi olla lumikengistäkin.
• Voodoo-koneista ei ole senkään vertaa hyötyä Canadassa, mitä
oli silloin hädänalaisessa asemassa olleilla suomalaisilla amerikkalai­sista
luihikehgistä.
VVöodoismilla" pitää olla ennen tuntemattoihan öuiiret taika- ja
loitäuvbiniat, jos se saa Canadan kansäii ilostUiliääh t^ t S sötilas-ientokonekaupasta,
mikä ei todella turvaa ralitiiakaan maatamme.
> Kansallisen^ turvallisuutemme perusehtona on toiminta raulian hy­väksi,)
ydinaseiden kokeiden lopettamiseksi ja ydinaseiden pannaan
ftun NeavOstoIiitoa ilniavoi-i
b l i n majuri i u r i Gagarin lähti
eniimuiäiselle avaruuslennolle
huhtikuun 12. päivänä, o l i hänel­lä
(osin "edelläkävijöitä" atva-ruudigssa,
jopa kansainväliseeh
. kuiitiiisiiut^en päässeitä, kuten
Laika, Belka j a iStrelka, mutta
kokonaisuudessaan oli avaruus-,
lentojen historia vielä lyhyt.
Viiöhna 1949 lähietettiin eläimiä
raketilla kohtisuot-aan ylös ja jo
tällöin maahan palaneet kapselit
saatiin talteen. Aluksi raketit
iibuSiVät. lOb köln kbrkeutefen,
sitten lisättiih korkeutta ZOO ja
4(10 kilömetritii. Vasta näiltä len­noilta
saatujen tulosten sekä eri-köisköjeideh
rakentamisen jäl­keen
lähetettiin. seuraavana vai­heena
avaruuden tutkimuksessa
Laika-köiräa kuljettanut sputnik.
Seuraavassa tteuvostoyittolaineh
tiedemies, akateemikko V.
Tshemigovski selostaa niitä on­gelmia,
jotka liittyvät elollisten
olentojen avaruusmatkoihin, j a^
niissä saavutettuja tuloksia.
TUTltllHUSONGELMAT
tekokuut ja avaruusalukset ani-m
i i t t i in j a asetettiin kiertoradal­leen
voimakkaiden kantorakettien
avulla. Jotta sputnik tai avaruus­alus
saataisim lasketulle radalleen,
on kantoraketin saavutettava val­tava
nopeus. Tämä asetti tutkijoi­den
eteen seuraavat tehtävät: o l i
välttämätöntä selvittää tärinän,
melun ja ylirasitusten vaikutukset
elävään organismiin.
Kantoraketin noustessa, jolloin
sen nopeus lisääntyy erittäin palr
jon, voi kiihtyvyys aiheuttaa ylira­situksia.
Mikäli tällainen rasitus
kohdistuu istuvaan tai seisovaan
henkilöön, se voi johtaa veren
syöksymiseen aivoista alaraajoihin,
tajunnan menetykseen ja jopa
pienten verisuonten katkeamiseen.
Tämän vuoksi oli suunniteltava me­netelmiä,
j o i l l a ihminen suojattai­siin.
Kokeiltiin keskipakois- j a tä-ristyslaiiteilla
j a kehiteltiin ääni-eristysmetode^
ja. Helppoa el ollut
myöskään luoda avaruusaluksessa
tarvittavia pysyViä olosuhteita,
joissa erilaiset organismit tulisivat
toimeen yhtä, hyvin kuin Maan pin­nalla,
fensiksikin pitkäaikainen
oleskelu hermeettisesti suljetussa
kammiossa vaatii keskeytyksetöntä
hapen toimittamista eläimille ja
hiilidioksidin poistamista kammios­ta.
Edelleen kammiossa oli ylläpi­dettävä
määrätty kosteus ja tur­vattava
lämpöitlan^ vaihtelu mel­ko
ahtaissa rajoissa. Lämpötilan
vakiona pysyttäminen vaati erityis­tä
huolellisuutta, ' sillä raketin
kulkiessa tiheiden ilmakerrosten
läpi voi lämpötila kitkan vaikutuk­sesta
nousta elollisille organismeil­le
vaaralliseksi. Huomioon oli otet­tava
sekin, että lämmönnausua
saattaisi tapahtua kammion verrat­tain
pienissä tiloissa myös itse
eläimistä lähtevän lämmön vaiku­tuksesta.
Näiden monien- elollisiin orga­nismiin
vaikuttavien tekijöiden
joukossa o l i eräs/ jonka jäljittele­minen
maanpäällisissä olosuhteissa
oli lähes mahdotonta. Tarkoitan
painottomuutta, joka johtuu siitä,
että avaruusaluksen'' loitontuessa
Maasta se - poistuU osittaisesti t a i
kokonaan Maan vetovoiman vaiku­tuksesta.
Vielä on mainittava, avaruudessa
esiintyvä säteilyenergia joka vai­kuttaa'
sikäli peitetysti, ettei se
johda olennaisesti huomattaviin
muutoksiin itse organismeissa,
vaan vaikuttaa niiden jälkeläisiin.
Avaruusaluksen paluu maahan
tuo esiin ongelmia, jotka 'osin ovat
samankaltaisia kuin nousuvaiheesi
sa ilmenevät, esim. painovoiman
rasitukset j a kitkasta syntyvä kuu-mulis.
täi-keintä on kuitenkin • ke­hittää
Mienetelmiä, joiden avulla
klus saadaan turvallisesti ' maan­pinnalle
sen vahingoittumatta.
TUTKIMUSTULOKSET
vätkä ylitä vaarallisia rajoja. Koi­rat
kestivät painottomuustilan
verrattain .helposti. Vain alussa i l ­meni
eräänlaista - levottomuutta,
mutta nopeasti eläin kuitenkin tot­tui
uuteen olotilaan..
Eräs mieFenkiintoinen havainto
tehtiin Laikan le;nnon aikana.
Maan päällä suoritetuissa tutki­muksissa
kiihtyvyyden vaikutukses­ta
Laikan elimistöön oli todettu,
että rasituksen loputtua sydän-lyöntien
j a hengityksen tiheys pa­lasi
normaaliksi lyhyen ajan ku­luttua.
Sputnikin siirtyessä kierto­radalleen
j a kiihtvyyden vaihtuesr
sa painottomuudeksi,' palautui sy-dänlyöntien
j a hengityksen tiheys
ennalleen hieman hitaammin mah­dollisesti
juuri painottomuuden
vaikutuksesta.
Kun Neuvostoliiton tiedemiehet
onnistuivat palauttamaan sputnikit
takaisin Maan pinnalle avautui uu­sia
mahdollisuuksia tutkia erilaa­tuisten
säteilyenergioitten vaiku­tusta
eläviin organismeihin.
AVARUUSSÄTEILYN
V A I K U T US
Säteilyenergian mahdollinen vai­kutus
jälkeläisiin voidaan havaita
sitä tarkemmin ja nopeammin, mi­tä
nopeammin syntyy uusia suku­polvia
j a mitä suurempi on kun­kin
sukupolven ylcsilöluku. Tästä
syystä on erittäin tärkeää, että
avaruusaluksessa on mukana sellai­sia
eläviä olentoja, jotka lisäänty­vät
nopeasti ja riittävän runsaasti.
Tämä seikka otettiin.'- Huomioon
avaruusaluksilla suoritetuissa läa-ketieteellis-
biologisissa kokeissa.
Koirien lisäksi aluksissa oli» muka­na
kasvien siemeniä, eräitä anti­bioottisia
aineita kehittäviä säde­sieniä,
marsuja, hiiriä, rottia ja
kärpäsiä.
Tutkimukset osoittivat koirien
epäilemättä joutuneen säteilyener­gian
vaikutuksen alaisiksi. Kuiten­kaan
eivät tähän mennessä sqori-teiut
tutkimukset anna aihetta olet­taa
säteilyn vaikuttaneen vahingol­lisesti.
Esimerkiksi Strelka-koiia
on avaruusmatkansa jälkeen jo
synnyttänyt joukon täysin terveitä
pentuja.
Tästä huolimatta ei ole syytä
kiirehtiä tekemään lopullisia joh­topäätöksiä,
sillä koirien veren im­munologisissa
näytteissä on ilmen­nyt
määrätynlaista siirtymistä, jot­ka
tosin ovat pikemmin myöntei­siä-
ja ilmenevät fagosiittien kas­vaessa
kyvyssä niellä mikrobeja.
Täten on tutkimusten avulla saa­tu
mitä arvokkainta aineistoa, joka
on rikastuttanut niin Neuvostolii­ton
kuin koko maailman tiedettä.
KokeiiJen avulla on luotu reaaliset
edellytykset ihmisen lähettämisek­si
avaruutbenf
IHMISEN ENSIMMÄINEN
A V A R U U S L E N TO
Siirtyessäni käsittelemään ihmi­sen
matkaa .{ivaruuteen minun on
pakko faMöjen-ja' joiitopäätösten
lisäksi op^jrpida eräillä olettamuk­silla.
: v .
Avaruusalus nosti ja asetti kier­toradalleen
sekä matkustajan että
tarpeelliael kojeet. Se kiersi Maar
ta _edeltä laskettua rataa pitkin ja
laskeutui. ennalta laskettuun koh­taan
Neuvostoliitossa. •
Päinvastoin kuin eläimet ihmi­nen
on aktiivinen matkustaja. Hän
seuraa laitteiden toimintaa j a ym­päristöään
j a voi antaa täydelli­sen
selostuksen avaruusmatkan
olosuhteista j a kaikesta siitä mitä
hän joutuu kokemaan matkan e r i
vaiheissa. Tämä rikastuttaa suu­r
e n i avaruusbiologiäa ja lääketie­dettä.
Luonnollisesti ihmisen lento pla­neettamme
ympäri on helpompi
tehtävä kuin planeettojen välinen
matka, Tässä ilmestyy tieteen
eteen uusia vaikeuksia, joista eräi­tä
ei vielä voida etukäteen arvata
eikä löytää keinoja niiden voittami­seksi.
Kuitenkin joidenkin suhteen
voidaan jo tehdä tiettyjä oletta­muksia.
Avaruusmatkalla Maan ympäri
suljettua kiertorataa pitkin rat­keaa
kysymys ravinnosta melko
helposti, samoin kysymys hapen
saannista ja hiilidioksiidin elimi­nointi
/'voi tapahtua- määrättyjen
kemiallisten aineiden avulla. Viik­koja
j a kuukausia kestävällä pla­neettojen
välisöllä matkalla nämä
keinot eivät käy. Jotta voitaisiin
turvata ravinto, happi j a h i i l i d i o k -
siidin poistaminen pitäisi oltaa
mukaan niin paljon lastia, että
avaruusaluksen nousu Maan pin­nalta
kenties kävisi mahdottomak­si
toteuttaa. Eräs ratkaisu olisi, e i ­tä
planeettojen väliseen alukseen
luotaisiin jonkinlainen pienoismaa­ilma,
jossa luonnollisen kiertoku­lun
suorittaisivat eläimet ja kas­vit.
On kuitenkin mahdollista, ctiä
tieteen katkeamaton kehitys kek­sii
toisenlaisen ratkaisun tälle on­gelmalle
planeettojen välisten len­tojen
tullessa reaaliseksi ongel­maksi.
— (SIB) t
Canadalaisct- naiset eivät
enää häpeile käyttää huuli-maalia
ja muita kosmeettisia
aineita, sanoi madame Hele­na
Rubcnstein, vieraillessaan
äskettäin Canadassa. Tämä
^25/)()0,000 firman päähen­kilö
selitti, että ''aurinko va­hingoittaa
enemmän ihoa
kuin Canadan talveni kyl­mät
tuidet. Auringon poltta­man
ihon palauttaminen en­tiselleen
saattda ottaa vuo­sia",
hän vakuutti.
t
inrsinnmnrinnnn^ a a a a a a a vn
KODIN PIIRISTÄ
TOIMITTANUT EEVA
Helena Rubinstein
.1
'»> o
., o
'O
"•S
o
Eivät edes läheisimmät ystävät
tiedä maailmankuulun, kauneusäi-neita
valmistavan ja myyvän He­lena
Rubinsteinin ikää. Hänen tuk­kansa,
joka on hänen' mainoksis­saan
"tavaramerkki",' on edelleen­kin
musta, sileäksi bammattu taka­na
ol'e>'aan nutturaän.iMutta se on
varmaa että hän j o vuonna 1902
avasi ensimmäisen salonkinsa
Australiassa.
Itse hän kertoo etta särkynyt, sy­dän
sai hänet antautumaan liike­naiseksi
joka on tuottanut hänelle
yli 25^ m i y . dollaria. Hänen^ puola­lainen
perheensä ei pitänyt pojasta
johon Helena oli rakastunut ja lä­hettivät
tytön sukulaisten luo
Australiaan. Ikävissään hän o l i si
halunnut tehdä työtä ensin lähei­sessä
rohdoskaupassa j a sitten.om-peluopissa;
mutta sukulaiset eivät
siitä, pitäneet ja Helena oli h y v in
onneton. Hänen ihonsa herätti huo-
N tn 2 muistiota
Honka-rintamassa
ristivetoa
Ensimmäiset pystysuoraan am­mutut
rakietit osoittivat, että eläi­met
kestävät tyydyttävästi nämä
lennot. Sputnik-kokeet vahvistivat
tämän toteamuksen.
Laikan avaruusmatka osoitti, et­tä
sydämen lyöntitiheys kohosi he­ti
lähdön jälkeeta} kolminkertaisek­si
ja väheni sitten —- kiihtyvyy­destä
huolimatta, mutta ei laske-niit
kuitenkaan alkuperäiselle ta­solle.
Suunnillebii samanlaisia
muutoksia havaittiin hengityksessä.
Belkakoiran avaruuslento puo­lestaan
todisti, että kantoraketin
nousun aikana valtimo j a hengitys
tihenevät, mutta sputnikin aset­tuessa
radalleen ja siirtyessä pai-nottomuustilaan
vfaltimon j a hengi­tyksen
tiheys palaa normaaliksi.
Vaikka eläinten organismissa* ta­pahtuukin,
määrättyjä muutoksia,
he kUitehkih ovat lyhytaikaisia ei-julistamiseksi
sekä yleisen aseista-riisuihisen
toteuttamiseksi. Meillä
ei ole kansakuntana mitään muuta
p u b l u stustautumismahdollisuutta,
k u i n rauhan säilyminen ja rauhaa
puolustaminen kaikin mahdollisin
keinoin.
Helsinki. (KU) — Ruotsalaisen
kdnsanpuolen puoluepäivästä
Kristiinankaupungissa ei muodos­tunutkaan
Honka-rintamaan suur­ta
voittoa, vaikka kokouksesta vä-litetyissa^
ensimmätsissä uutisis''
sa pyrittiin antamaan sellainen
kuva. Päätösten mukaan puolue
ei sitoudu Honka-vaaliliiton jäse­niksi
eikä nimeä Honkaa ehdok­kaakseen,
Piirijärjestöille jäävät
vapaat kädet päättää menettely­tavasta
vaaliliittojen muodostami­sessa.
K a i k k i nämä seikat osoit­tavat,
että asiallisesti Honka-rin­taman
aktiivisimmat edustajat
kärsivät kokouksessa tappion.
Honka-siiven innokkaimmat kan­nattajat
(prot Meinander kansaned.
Ehrnrooth,' varatuomari Aminoff
y.m.) pyrkivät siihen, että puolue
olisi selkeästi asettunut Hongan
kannalle ja nimennyt hänet ehdok­kaakseen.
He pyrkivät saamaan
puolueen kokonaisuudessaan yhden
ehdokkaan, oikeuskansleri Hongan
tueksi. Tämän vastapainona ns. K-Irnjan
edustajat (prof.Jan-Magrius
Jansson, lainsäädäntöneuvos Lai's
Dufholm j a Pohjai;maan maanvil-jelijäsiiven
edustajat) ajoivat voi­makkaasti
sellaista linjaa, että va­litsijaehdokkaille
on turvattava va­paat
kädet. Päätöslauselmaehdotus,
joka on kompromissi, myötäilee
monessa suhteessa K-linjan esityk­siä.
On mielenkiintoista, että preii-denttivaaleja
koskeva päätös ei syn­tynyt
päätöslauselmavaliokunnan
esityksen mukaisena, vaan yksityi­sen
erillisen ehdotuksen mukaisc*
na; v , .-J:.
K I R J A V A A KÄYTÄNTÖÄ
Presidenttivaaleja koskevan pää-öksen
mukaan tulevat piirijärjes-öt
tekemään ratkaisuja vaaliliitto-kysymyksistä.
Piirijärjestö voi pe­rustaa
ruotsalaisen kansanpuolueen
vaaliliiton, joissa oh ehdokkaina
sekä Hongan että Kekkosen ' kan­nattajia;
piirijärjestö voi nimittää
ehdokkaita Hongan tai Kekkosön
vaaliliittoon tai molempiin. On
mahdollista, että käytäntö eri vaa­lipiireissä
muodostuu erilaisiksi.
LISÄHARMIA H-RINTAMALLA
Puoluepäivät osoittivat, että Hon­ka-
rintama ei voi laskea saavansa
ruotsalaisen kansanpuolueen yhte­näistä
tukea. Asiallisesti tämän
ruotsalaisen kansanpuolueen. asen­noitumista
arvoituksena, sillä puo­luepäivät
eivät varmaankaan tar­koin
heijasta ruotsalaisen kansan­puolueen
kannattajien mielialoja
presidenltivaalikysymyksessä.
Suomen kansanpuolue meni kah^
tia käsitellessään ehdotusta Hongan
valitsemisesta : presidenttiehdok­kaaksi
j a lopullisen päätöksen teko
siirtyi syksyyn* Kokoomuspuolue on
muodollisesti tehnyt yhtenäisimpä-nä
päätöksenä Hongan presidentti­ehdokkuudesta,
mu<lta senkin piiris­sä
tiedetään olevan runsaasti johta­via
-puoluetyöntekijoitä, jotka suh­tautuvat
kielteisesti Honkaan. So-siaalidempkraattisen
puolueen mo­net
kanasnedustajat ja puoluetoi­mitsijat
nurisevat presidenttiehdo-kaspätösiä
vastaan j a ainakin yk
sityistaisteluissa selittävät, etteivät
Pääministeri Hrushtshevin
\Vienin kokouksen jälkeen pre­sidentti
Kennedylle antamissa
kahdessa julkilausumassa ehdo­tetaan
konferenssin kutsumista
viivytyksittä koolle potimaan
Saks<in rauhansopimusta j a Län­si-
Berliinin asemaa vapaakaupun­kina.
Samoin Neuvostoliitto vaa­tii
pikaista sopimusta maanalai-sis'ta
ydinasekokeista. Viimeksi
mainittu sopimus olisi erotetta­va
yleisestä sopimuksesta ydin­asekokeiden
kieltämisestä ja sen
olisi oltava sellainen, että se es­tää
kaikkia maita aloittamasta
uudelleen kokeet.
: Moskova. — Hrushtshevin Wien­in
kokouksen jälkeen presidentti
Kennedylle antamissa kahdessa
julkilausumassa ehdotetaan mm. et-
•ä konferenssi kutsuttaisiin viivy­tyksittä
koolle pohtimaan Saksan
rauhansopimusta- ja Länsi-Berlii­nin
asemaa vapaakaupunkina. .
Neuvostoliitto vaatii Itä- ja Län­si-
Saksan välisiä neuvotteluja kuu­den
kuukauden kuluessa j a sanoo.
että"iieljän suuren"—- Yhdysval­tain,
Neuvostoliiton; Englannin j a
Rj^nskan - r olisi käännyttävä näi­den
maiden puoleen kaikessa, mi­kä
koskee rauhansopimusta ja
Saksan yhdistämisiä.
NeuvostoHitto ilmoittaa suostu­vansa
lännen ehdotukseen että ne
pitävät edelleen "symbolisia jouk­ko-
osastoja" Berliinissä takaamassa
sen aseman vapaakaupunkina, eikä
vastusta sitäkääfi, että kaupunkiin
sijoitettaisiin puolueettomia jouk­koja
Y K : n haJlinnassa.
Ydinasekokeista Neuvostoliitto
sanoo, että olisi parasta . aloittsa
yleisellä ja täydellisellä aseistarii­sunnalla,
koska "ydinasekokoukseen
osaUistuvien valtioiden on vaikea
päästä sopimukseen. Neuvostoliitto
ilmoittaa hyväksyvänsä varauksitta
lännen kaikki ehdotukset ydinase­kokeiden
kieltämisestä, jos länsi
tule asettumaan ehdokkaaksi välit
sijamiesvaaleissa. Näin ollen ovat
Honka-liit.outuman vaalilaskelmat
vielä monen tuntemattoman tekijän
varassa.
hyväksyy yleisen» ja täydellisen
aseistariisunnan. Muistiossa sitee­rataan
presidentti Kennedyn kon
gressissa pitämää puhetta, jossa
sanotaan, että ydinasekokeiden
kieltäminen on tärkeä askel kohti
yleistä ja täydellistä aseistariisun-taa...^
; Saksan rauhansopimuksesta sa­notaan
edelleen, ettei Neuvostoliit­to
pyri vahingoittamaan länsivalto­j
e n etuja Euroopassa eikä ehdota
Saksan ja B e r l i i n i n asemassa sel­laisia
muutoksia^ että ne hyödyt­täisivät
mitään määrättyä valtiota.
Elleivät Itä- j a Länsi-Saksa pääse
keskenään sopimukseen; olisi rau­hansopimus
allekirjoitettava mo-lemien
tai jommankumman kanssa
"riippuen asiaankuuluvien osapuo­l
i en päätöksestä".
Rauhansopimus lopettaisi Länsi-
B e r l i i n in miehityksen eikä kysy­mystä
liikenneyhteyksistä kaupun­k
i in voitaisi ratkaista muulla ta­voin
kuin sopimuksella Itä-Saksan
kanssa, sanotaan kirjelmässä. Sii­nä
jatketaan, että Berliini on vaa­rallinen
j ännityskeskus j a ettei se
saa jatkuvasti olla "Neuvostoliiton
vastaisen V, vihamielisen provokatii­visen
toiminnan tukikohta."
B e r l i i n i . — Pääministeri Hru­shtshevin
Wienin kokouksen jäl­keen
presidentti Kennedylle an­tamassa
muistiossa sanotaan mm.
että Neuvostoliitto vaatii pikaisr
ta sopimusta maanalaisista ydin­asekokeista.
Tämä sopimaa olisi
erotettava yleisestä sopimuksesta
ydinasekokeiden kieltämisesta~ia
ja sen olisi oltava sellainen, että
se estää: kaikkia maita aloitta­masta
uudelleen kokeet. Muistion
teksti julkaistiin: lauantaina.
Neuvostoliiton mielestä 'Ydinase­kokeiden
lykkääminen ei auto­maattisesti
estä asiaankuuluvia val­tioita
suorittamasta maanalaisia
ydinasekokeita.
Kiellon noudattamista valvomaan
Neuvostoliitto ehdottaa kolmen
miehen komissiota, jossa olisi yksi
edustaja lännestä, yksi idästä, yksi
puolueettomista maista. 3^000 sanan
pituisessa muistiossa sanotaan, et
Jatkuu sivulla 4
miota australialaisissa naisissa,.'ja!
he tunsivat;mieIfinkiintoa'° Puolasta,
lähetettyyn kasvovoiteeseen jota.
Helena käytti. Hän t i l a s i tätä voi-,
detta suuremman määrän myyden
sitä d o l l a r i l l a tölkin. K u n hän ^a|-^,
nosti melboumelaisessa . sanoma*r
lehdessä n i i n hän sai 15,000, til^jii^l
ta ja siitä alkoi maäilmankuului-'
suus j a varallisuus.
Hän palasi Eurooppaan opiskele­maan
ihotautioppia Muncheniss|i',']a'
Wienissä. Vuonna 1906 hän avasi
salongin Lontoossa, 1912 hän muut-:
ti Pariisiin ja 1915 New Yorki|n.
Tämä toiminimi tuottaa kauneus-aineita
2 0 0 ^ 0 0 eri laatua. f
Helena Rubinstein kerää myös­kin
taidemaalauksia j a hän sanQo;
ettei hän koskaan myy tauluja ke^
nellekään; liahjoittaa ehkä miitta;
ei myy. Kerran hSn myi maalauk­sen
taiteilijalle takaisin samasta
-900 dollarin hinnasta, jonka o l i si|:.'
tä maksanutkin. Se tapahtui 25
vuotta siten ja nykyään sama maa­laus
on 75 tuhannen dollarin arvoi­nen.
Hän otti siitä opikseen. fHä-nellä
on koteja New Yorkissa,^ Pa­riisissa
j a ' Lontoossa jotka 'ovat
kuin näyttelypaikkoja, mutta nii­den
omistaja on n i in uppoutunut
työntekoon että hän i t s e k in s ^ o p
elävänsä hupsua elämää liiallisessa
työn touhussa. Olisi niin paVjoii
mielenkiintoista opittavaa ja esim.
politiikasta hän sanoo blevap^
kiinnostunut, mutta ei ole aikaji
sellaiseen.
Balenciaga valmistaa hänen" pil­kunsa,
mutta usein yhden käytön
jälkeen hän lahjoittaa ne ystävUt
leen jotka monasti tekevät niif^a
koristeellisia tyynyjä kauniin kan­kaan
ansiosta mitä niihin on käy­tetty.
Tavallisimmin hänen pukun-'
sa ovat yksinkertaisia kiinalaismal-
"lisiä edestä napitettavia, sillä hän
sano ettei hän halua herättää pai
velijoitaan auttamaan puvun riisu­misessa
tullessaan myöhään kotiin.
Hänen uusin juuri markkinoille
laskettu kauneusvoiteensa on vai;
mistettu nuorten huonon ihon"tȊ-lantamiseksi
ja sitä on kokeiltu
kahdeksan vuotta ennenkuin se,)o
pullisesti hyväksyttiin my3;ntiin.' -
Kun Nina Hrushtshev vier^aiU
Yhdysvalloissa puolisonsa kanssa
n i in hän meni Califomian ostos^
näyttelyyn. Ensimmäisellä sijalla
olivat lelut hänen lapsenlapsilleen.
Sitten hän pyysi päästä Helena Ru­binsteinin
kauneussalonkiin. Siellä
hän esitti muistion johon oli mer-kinyt
huulipunan j a kasvopuuterin
joihin- o l i mieltynyt nähdesgäi^
ne USAn näyttelyssä Moskovassa;
SITÄi
J A
TÄTÄ
TÄRKEÄ MUISTUTUS
Nainen miehelleen matkalle ^Eh­tiessään.
"Muista sitten kirjoittaa,
ellei muuta niin shekkejä".
HYVIN JUOTU NIINKIN •
Lääkäri: — No, oletteko juonut
lääkettä puoli tuntia ennen ruo­kailua
kuten käskin?
Potilas: — Olen yrittänyt parhaa­ni
mukaan, mutta en millään jaksa
kauempaa kuin neljännestunnin.
TILATKAA VAPAUS!
PÄIVÄN PAKINA
Eiiiiien jo tänään vanhaa
Nykyajan myrskyistä elämäntah­tia
kuvaa/parhaiten ehkä se, jos
sanotaan, että eilinen on ,jo tä­nään
vanhaa. Ehkä tämä" j u t t u k in
on osit ain vanha ennen lukijalle
pääsyä — ja sekääii ei olisi en­simmäinen
kerta. . —
Ottakaamme vaikkapa kaupan­käynti
Kiinan kansantasavallan
kanssa.
Vielä muutama vuosi sitten me
elimme kansakuntana ikäänkuin
600-miljoonaista Kiinaa ei olisi
olemassakaan. *
Mutta nyt on maamme kuiten­kin
siinä asemassa, että se on teh­nyt
historian suurimpia' viljakaup­poja
juuri sen diplomaattisesti ole­mattoman
maan kanssa!
Ja kun Yhdysvaltain hallitus
yritti heittää pitkävartisen jako­avaimensa
Canadan ja Kiinan vä­listen
kaupparattalden pysähdyttä-miseksi,
niin nekin piirit, jotka
olivat täällä uskovinaan^ ettei v i i
iakauppaa ole K i i n a n kanssa muka
tehtykään, joutuivat maan yleisen
mielipiteen painostuken. jphdosta
omalta . osaltaan protestoimaan
V^ashingtonille siitä, kun se yrit­tää
vaikeuttaa Canailan viljakaup­paa
Kiinan kanssa? Eräät suomen'
kielisetkin piirit löysivät itsensä
siitä joukosta, jotka esittivät aivan
oikein protestinsa Washingtonin
hävyttömyydestä — vaikka olivat
muutama päivä aikaisemmin sil­mää
räpäyttämättä selittäneet^ et­tä
turhaa on puhua mistään vilja­kaupasta
Kiinan kanssa, sillä sel­laista
kauppaa-ei ole muka tehty»
kään.
Mutta maailma muuttuu siksi
nopeasti, että häränpyllyä joutuvat
heittämään kaikki, jotka eivät ole
niitä muutoksia näkevinään.
Viime viikolla saimme esimer­kiksi
lukea Canadan Gallup Pöllin
suorittaman äänestystutkimuksen
tuloksesta, jonka mukaan 72 pro­senttia
jkaikista canadalaisista vaa­tii
kaupankäyntiä Kiinan kanssa j a
vain 24 prosenttia vastustaa sitä.
Mainittu laitos esitti vastatta­vaksi
seuraavan kysymyksen: " P i ­täisikö
Canadan ja Kiinan laatia
kauppasuunnitelma ostaakseen ja
myydäkseen tavaraa toinen toisel
leen . . tarkoittaen näuita kuin
sotamateriaaleja?"
Kaupankäynnin - järjestämisen
puolesta Kiinan kanssa äänesti 72
prosenttia. kaupankäyntiä vastaan
24 prosenttia ja 4 prosenttia o li
"aidalla". Muutama vuosi sitten,
eli tarkemmin sanoen v. 1954, oli
canadalaisista kaupankäynnin kan­nalla
Kiinan kanssa vain 48 pro­senttia,
vastustavalla kannalla 32
prosenttia ja " a i d a l l a " 20 prosent­tia.
Canadan liikemiespiirien äänen-;
kannattaja Financial Post-lehti, jo­ta
ei voida ainakaan "radikaalisuu­desta"
epäillä, on sitä mieltä, että
Canadan, pitäisi käyttää hyväkseen,
etsikkoaikaansa j a ryhtyä tosissaan
laajentamaan kaupankäyntiään
Kiinan kanssa.
Mainitun lehden toukokuun 27
p r u numerossa sanotaan:
"Haluatteko olla kaupi>asuhteis-sa
Kiinan kanssa? Siinä on yltä­k
y l l in liikevoittomahdoUisuuksia.
Sen lisäksi, että he ostavat meiltä
suMria määriä vehnää, kiinalaiset
vvat valmiina ostamaan monen­laisia
muita tuotteita Canadasta."
Syventyen yksityiskohtaisem­min
asiaan The Financial Post
kertoo kiinalaisten olevan kiin­nostuneita
canadilaiseen puu­massaan,
metsäteollisunskonels-toon,
teoUisuuskemikaaleihin,
lannokeaineisiin, kaivoskoneisiin,
rakennus- ja maatalouskoneisiin
sekä metalleihin, mukaanlukien
teräs ja kupari. ,
Pelkkä vilkaisu ylläesitettyihin
tavaroihin osoittaa, että niiden
myyiuustä.jsaataisiin, ei' vain. " l i i ­ke
voittoa"/. canadalaisille teoUisuus-
Ja U H o ^ t o k s i l l e ; vaan myös luo­vaa
työtä tuhansille työttömille.,
Mutta kaupankäyntiä ei vöidä
kehittää vain "yhteen suuntaan".
Jos mielitään myydä jatkuvasti ja
yhä lisääntyvässä määrässä Kiinal­le
Canadan tulee ostaa vastaavas­ti
Kiinasta.
Financial Post-lehti kiinnittää
huomiota tähän seikkaan ja osoita
taa, että Canadan vienti Kiinaan
nousi 14 miljoonasta dollarista Vi
1959 145 miljoonaan dollariin
vuonna 1961 — miitta Canada ostaa
tana vuonna Kiinasta ainoastaan
12 miljoonan dollarin, arvosta^
Canada on saanut viimeaikoina
Kiinalta äärettömän' rhyviä osto-kauppoja;
Kiinanlcanssa voisimme
kansakuntana nopeasti lisätä .kau­pankäyntiämme
j a Canadan kansal­linen
ekonomia on tavallista eiiem-män
riippuvainen ulkomaankau-pasta.;
• • . c . r •••
Paljon bn jo tapahtunut myön­teistä
kehitystä tässä asiassa, inut-ta
vaikka muutokset ovatkin suuria
ja syvälle ulottuvia, ne eivät ole
ilmeisestikään vieläkään tarpeeksi
nopeasti' tapahtuvia. Meidän tulee
nimittäin aina muistaa, että vaikka .
K i i n a käykin kauppaa Canadan
kanssa omaksi hyödykseen, niin
suuri Kiina ei saa sittenkään lä­hestulkoonkaan
niin suurta hyötyä
siitä kuin saa Canada Kiinan kau­pasta.
Suurista myöiiteisistä muutoksis­ta
huolimatta '^eilinen od tänään .
vieläkin vanhaa'Canätlan j a KU-nan
s u h t e i s s a .— Känsäkoura,,,