Vapaus, November 19, 1928

              Rva 2
No. 255
VAPAUS utaM tri
A. VIAHA.
Tjwm, omaa», fcrittJM. 9^ « a a t t t t U j . l i t t t t y i U jdUay^Mal.
B. A. TENHUSEN. H. SOLA- r H. vmKOXEt
at Ik* F « l OfOo»
n* tmir
VAPAUS (LOMctr) „ ,
TOAOSHIKNAT:
^ 1 «k. «SJOA < kk. liäTs
mkM naali*
kLTtZJM Ia 1 kk. fLOO.
lUiOTCSHINRAT VAPAOTESSA:
lUm>am»^ KM k « u . k^ k-taa. .^^A»IoW
, KHtoaSIi »JSSSSSSU^ SÖe.-kÄ.'ttJ>0 » katu.- - S?2?S2SÄS^kJ^^^^
Ufctae. «orat itoouka- pUH oEa Unnofim. tdlo 4 ^- "»«^f-^-^S»^^ « k . p i « . ~.
k-ttori. Uban, BaiUia». S5 Loma St. PriuCa 103». Pa.a..>c. B « « . Sadb^r. O-»-
tt* Uat »«Tcftltiag » a £ B a a a o v tit* Fiaaiak Faopla ia
atu « O M . t a k a a a a a a a » ^ e n « « J U , « , ^ « t J j - ^ kltjott^kaa ..drflae. l u k k . « l « i u } ..
laa • « • - « ^ m , ,^ V. KAIOIASTO. K&kacakoit»». ' - '
Canadan konununistinen puolue pitää
yllä selvää leniniläistö aatesuuntaa
Puolueen lausunto Maurice Spectorin erottamisesta
Työväenluokan vallankumouksel-.käsittävää ^^k^^^^^^^^
lisen puolueen velvollisuutena on | kansainvälisessä ei kuitenkaan ole
kä^dä luokkataistelua ei vain poliit- mitään kriisitilannetta, eika sita ole
tisella ja taloudellisella rintamalla,
vaan myös teoreettisella ja aatteelli­sella
rintamalla, pitääkseen yllä sel­vää
proletaarista, vallankumouksel.
lista aatesuuntaa, mikä perustuu
marxilaisuuteen ja leniniläisyyteen.
Canadan kommunistinen puolue ei
voi sietää riveissään semmoisia ai­neksia,
mitkä edustavat jotakin pik­kuporvarillista
tai porvarillista aate­suuntaa.
Kim porvariUisen aate-suunnan
käytettävissä on suunnatt^i-man
suuri valta, niin se sen avulla
valtaa itselleen alaa työväenluokan
keskuudessa ja sen edustajia ifixi
löydettävissä työväenluokan ylem­mistä
kerroksista kuin myös työ­väenluokkaa
lähellä olevista pikku­porvarillisista
ja intellektuaaleihin
kuuluvista aineksista. Erikoisesti ny­kyisenä
sotien ja maailmanvallanku­mouksen
ajanjaksona tehostaa koko
maailman porvaristo taisteluaan
proletariaatin vallankumouksellista,
leniniläistä aatesuuntaa vastaan;
erikoisesti juuri tällä haavaa, kun
maailman työläisten edessä bn tuo
suurenmoinen tehtävä, lähenevän im­perialistisen
sodan muuttaminen
luokkasodaksi imperialismin kukis­tamista
varten, menevät hjrvissä
oloissa olevat ammatillisen liikkeen
byrokraattiset johtajat ja osa työ­väenluokan
ylemmästä kerroksesta
täydelleen porvariston puolelle. Työ­väenliikkeessä,
nuukana olevat yhteis­kunnallisten
reformien ajajat ovat
porvarillisen 'aatestiunnan edustajia.
.Työväenluokan ; vallankumoukselli­sen
puolueen, riveissä löytyy myös
muutamia yksilöitä, jotka ovat vai­puneet
pikkuporvarilliseen pessimis-tisyyteen,
toivottomuuteen. Neuvos­toliitossa,
missä työläiset voitokkaas­ti
rakentavat sosialismia, on tämä
pessimistisyys saanut krystalloiduksi
tulkikseen trotskilaisuuden teorian,
mitä. Lenin johdonmukaisesti vas­tusti
kaksikymmentä vuotta. Trots­kilaisuus
on vallankumouksellisiin
fraaseihin ' puettua sosialideiiiokra-
. tiaa. ^^•
Maurice Spector erotettiin empi­mättä
ja yksimielisesti Canadan
kommunistisesta puolueesta, sen laa;
jennetun toimeenpanevan kötniteiln'
ylimääräisessä kokouksessa sen ta­kia,
että hän julkisesti edustaa trots­kilaisuutta
ja vastustaa Kommunis­tisen
kansainvälisen leniniläistä lin­jaa.
Neuvostoliiton komnlunistiseh
puolueen miljoonat jäsenet ja Neu­vostoliiton
luokkatietoiset työläis­joukot
ovat perin pohjin- kieltäneet
trotskilaisuuden. Canadan kommu­nistinen
puolue myös pontevas­ti
tuomitsee trotskilaisuuden ob­jektiivisesti
vastavallankumoukselli-myös
Canadan kommunistisessa puo­lueessa-
Kriisistä puhuvat vain se"m-moiset
ainekset, jotka halusta näki­sivät
sen todella vallitsevan. Tais­telu
;rotskilaisuutta vastaan ei suin­kaan
ole heikentänyt Kommunistista
kansainvälistä, vaati päinvastoin lu­jittanut
ja kehittänyt kommunistisen
liikkeen tervettä leniniläistä perus-tusra
sekä puhdistanut sen riveistä
ne horjuvat ja harvalukuiset pikku­porvarilliset
ainekset, jotka vastoin­käymisten
edessä oyat vajonneet pes-simistisyyteen.
Trotskilaisuuden viimeisin tulkin­ta
ilmenee toivottomuutena Kiinan
vallankumouksen häviön, kapitalis­tisen
talouden vakiintumisen sekä
Neuvostoliiton sosialistisen teolli­suuden
ja maanviljelyksen kollekti­visoinnin
suurenmoisen tehtävän
edessä. • Mutta maailmanyallanku-mous
ei kehity suoraviivaisesti eikä
ilman väliaikaisia tappioita työläi­sille
ja sorretuille siirtomaakansoil-le,
näiden taistellessa maailman im-pieriaiistien
sorron ja riiston voimia
vastaan. Imperialistit tosin näyttä­vät
kukistaneen urhoollisen Kiinan
kansan vapautustaistelun. Mutta
Kiinan työläiset ja talonpojat, tule­vat
kokoamaan uutta energiaa ja
luottamusta. Kiinaii vallankumous
tulee jälleen nousemaan voimak­kaampana,
järkähtämättömämpänä,
mahtavampana. Sensijaan että ka­pitalistisen:
talouden vakiintuminen
johtaisi maailman kapitalistisen
osan suurempaan turvallisuuteen,
johtaa se imperialistisen maailman
entistään suurempiin ristiriitaisuuk­siin
*j a yhteentörmäyksiin. Saksasta
on jälleen tullut mahtava kilpailija
Englannille maailmanmarkkinoilla;
Yhdysvallat kulkee julkista imperia­listista
hyökkäyslatua, mistä kaik­kein
viimeisimpänä osotuksena on
presidentti Coolidgen pitämä efis-kummainen
aselepopäivän puhe;
vallankumouksellinen jylinä Intias­sa,
Egyptissä ja kaikissa sorretuissa
siirtomaissa käy päivä päivältä ää-nekkäämmäksi;
kapitalistinen maa­ilma
on ikäänkuin ruutikellarin
päällä. Samanaikaisesti objektiivi­set
tosiseikat osottavat joka päivä
yhä selvemmin, että NeuvostoliUoh
työläiset rakentavat sosialismia ih­meteltävällä
nopeudella kaikista es­teistä
huolimatta. Kapitalistisen sa­nomalehdistön
uutiset, mitkä kerto­vat
erinäisistä rikkaitten maanvilje­lijäin
tekemistä terroritöista, eivät
osota 'sitä, että Neuvostoliitto olisi
kriisin pyörteissä; päinvastoin juuri
kollektiivisen maanviljelyksen kehi­tys
vakavalle pohjalle miljoonien
köyhien talonpoikain; keskuudessa Ja
rikkaitten, kapitalististen - m
se?rS;ÄÄS^KAinei*alai«eii kirfailija Ipalja^^^^staianin
kammunistisen pL menettelytapola VaOieet; OSOttoa etta jOOkot IiyiKaayat
eivät mäSilttele/muutamat kymmenet -H-nfalrilaifiiinilrfkll
iohtajat. vaan/sadattuhannet Jäsenet; tTOrSIOiaiSUUaen
e t t ä vallankumouksen kulkua kontzoK
.loi Jäsenistö, Joka on kauan Ja huolelli­sesti
harjaantuneena poliittiseen ajat­teluun
Ja toimintaan. Heillä on laaja
VftlTftTilcTimrniy-gAlUnpn tietOiSUUS, JOt&
sanomal^tlmiesten Ja puhujien kai­kuvat
fraasit eivät horjttta; vaUaniai-mouksellinen
tahto. Jota ei ehkäise po­litiikkojen
Juonet eikä pelota porvarilli
set hailitusvlrkailijat. Jokaisessa tais­telussa
he kykenevät käymään käsiksi
sen sydämeen, saattamaan äänensä
kuuluA^e Ja tahtonsa tuloksia tuot-tavaksL
Mutta kirjassa, "Todellinen tilanne
Venäjällä" ei ainoastaan sen kirjot-taja.
Trotski, Ja sen englanniksi kään­täjä
Max Eastman, hyllcää nämä eh­dot,
vaan vieläpä tuon kirjan kustan­tajatkin
ilmottavat, että "Stalinin
hallitus, on koettanut tukahduttaa
Ja Julistanut laittomiksi kaikki tässä
kirjassa olevat asiakirjat Ja että ovat
ne tulleet Venäjältä maanalaisia tei­t
ä . " .
Hhyvin houkuttelevaa lukijalle, mut­ta
se ei satu olemaan totta. Jo kauan
sitten Julkaistiin puheena olevan kir­jan
ensimälsiä osia venäläisessä sano­malehdistössä,
erityisemmin kommu­nistipuolueen
pää-äänenkannattajassa,
PravdJtesa. Jota painetaan 600,000 kap­paletta
Ja Jota leviää Neuvostoliiton
alueen kaukalsimmillekin aroille Ja
metsämaille. Ensimäinen osa tätä
kirjaa Julkaistiin Pravdassa marras­kuun
2 päivänä 1927; Osa kirjan
toisen osan sisällöstä oli Pravdassa
marraskuun 17 päivän numerossa.
Joffen kirje ilmestyi alkuperäisessä
muodossaan Bolshevik-nimisessä Jul­kaisussa.
Jos lukija haluaa saada sen
käsiiiisä englanninkielellä, niin pyy-täköön
Inprecorria kansanidrjastosta
Joulukuun 12 päivän, 1927, Inprevor-rista
voidaan löytää vastateesit maa­kylissä
suoritettavasta työstä Ja muita
opposition asiakirjoja noin 30,000 sa­nan
laajuudelta. Niissä asiakirjoissa
syytetään kommunistisen puolueen
keskuskomiteaa "alhaisesta ylenkat­seesta,'*
"kostonhalusta," "rikkaiden
talonpoikain llehakoimisesta," "porva­rillisesta
valehtelemisesta." Ja kaiken
tämän on keskuskomitea painanut
kolmella kielellä ja Jakanut yli maa­ilman.
Todellakin erlskummalnen asia­kirjojen
laittomaksitekemis- Ja tukah-duttamismetodi!
Esipuheessaan, minkä herra Eastman
on ki}*Jottanut Trot^kJn kirjan englan­ninkieliseen
pbinoks<ieny kuin n ^ ö s run-
Tämän kuun 14 pmä ilmestyneessä The Nation-lehdessä kir-jottaa
amcrikalainen kirjaflija Albert Rhys Williams, joka useim­mat
viime vuodet on asunut Sosialististen nouvostotasavaltam luton
maakylissä, niistä kysymyksistä, • mitkä on herätetty viimeisim-m
ä s ^ Leon Trotskin kirjottamassa, luopio Max Eastmanm eng­lanninkielelle
kääntämässä vastavallankumouksellisessa kirjassa.
Vaikka Williams ei ole kommunisti — mikä seikka on havaitta­vissa
hänen kirjotuksensa muutamista paragraafeista — sjrmpatisoi
hän kuitenkin vilpittömästi Venäjän työläisten vallankumousta,
sen perustamaa Sosialistista neuvostotasavaltain liittoa ja kommu­nistisen
puolueen johtoa, mikä oli välttämätön voittoisalle vallanku­moukselle.
Kun tässä Williamsin artikkelissa asianmukaisella ta­valla
kumotaan muutamia Eastmanin j a Trotskin ruokottomimmista
valheista, niin sen takia julkaisemme sen lehdess?ämme suomennet­tuna.
Kuten lukijamme muistanevat, on se Joffen kirje, mihin
WilUam8 viittaa artikkelissaan, aikoinaan julkaistu Vapaudessa.
Toimitus.
'siis käynnissä, kuten zoroasterllaisessa
uskonnossa, hjrvyyden Ja pahuuden voi­mien
välillä: valon jumala Trotski käy
den sotaa pimeyden jumalaa, Stalinia
vasten. Tämä kuvaus Venäjän val­lankumouksesta
sopii täysin yhteen
suurmiehiä Jumaloivan länteläisen kä­sitteen
kanssa; jättiläiset Ja nerot
vallan huipulla päättämässä menet­telytavoista,
Ja tavalliset rivimiehet
tyytyväisesti täytäntöönpannen heiUe
annetut toimintaohjelmat. Mutta asia
saissa kirjan varsinaiseen telcstiin Uit­tamissaan
huomatuksissa, esittää häh
koko oppositloriidan kahden eri Johta-
Jaryhmän väliseksi kilpailuksi, missä
"selväpäiset Ja rehelliset vallanku­moukselliset"
vastustavat "taantumuk­sellisia
ykshivaltlaita, politiikkoja Ja
hännystelijöit^^'. Kaksintaistelu on
•) "Venäjän dtodeUinen tUanne" on
lieon Trotskin Idrjotvuna kirja, minkä
Max Eastman on kääntänsrt englan-ninkielle
Ja Harcourt, Brace and Com­pany
kustannusyhtiö Julkaissut
ei ole nyt, eikä ole koskaan ollutkaan
siten. Kommunistisen puolueen Johtar
Jat esittävät asiat, mutta puoluejä-senistö
päättää. Kerta toisensa Jäl­keen
he eivät ole epäröineet hyljätes-sään
Stalinin, Buharinin, Trotskin —
yksinpä Lenininkin ehdotuksia. Mut­ta
"Todellinen tilanne Venäjällä"
kirjassa t ä t ä seikkaa ei kosketella lain
kaan. Nykyisessä riitaisuudessa on
välttämätöntä timtea puolueessa ole­vien
Joukkojen suhtautuminen opposi­tion
ohjelmaan Ja menetteljrtapolhin
sekä näiden Joukkojen langettama
tuomio.
Ottakaamme tarkastaaksemme yksi
tyypillinen ryhmä, "puoluesolu", el
Moskovasta, mutta maaseudulta. Men­käämme
Volgan varrella sijaitsevaan
Kvalinskiin. missä asuin neljätoista
kuukautta. Kylässä olevasta seitse-mästäkymmenestä
kommunistista tuli
kaksikymmentä minulle hjrvin tunne­tuksi,
sillä he vierailivat usein koto­nani,
matkustivat mlnim kanssani eri
kylille j a myöhemmin olivat kanssani
^Jeenvaihdossa. Tässä e s l t ^ heistä
muutamia:
Stephanov —• hiljainen, kuulan arvet
tama puna-arineijalainen, nyt postm-
Iculjettajäha/. Joka saattaa Moskovan
kuukautta iläbeinmäksi Volgan takana
kadota hyvää tuultansa ja kärsivälli­syyttänsä.
Oppilaat Rodenov ja Kobilov — sei­soen
puristetuin nyrkein Marxin erään
muotokuvan edessä vihkiytsnfät kom­munismille
ja hyville teille Venäjällä:
he vetävät kelkkaa mökiltä mökille ke­räten
vilja- Ja kaalilahjotuksia Lenin-nurkkaa
varten; ne menevät kylän
seurahuoneille poistamaan juopunei-suutta
ja huligaanimaisuutta leikeillä,
kirjoilla Ja vallankumouksellisilla lau­luilla.
Khonin, kunnallistuomari — esitel­möi
talonpojille päivän väittelynalai-sista
kysymyksistä; miksi pojat varas­tavat
viljaa, miksi perheet hajoavat,
miksikä vaimot yhfäkkiä tulevat h i l -
litsemättömiksL Kaiken päivää hän
pitää virallista oikeuden istuntoa ky­län
koulurakennuksella, ja illalla sa-olevia
lumeh'ympäröimiä kyliä. Hä­nen
rekensä tulee kylään kilisevin
kelloin, kutsuen kaikkia neuvostoon.
Puristaen luhien takistaan hän pai­nautuu
väkijoukkoon tervehtien heitä,
jakaen postia, ottaen tilauksia talon­poikain
lehdille, vastaten valituksiin
tsuvassin-, mordln-, tatarinkielellä.
Liunimyrskyt raivoavat, nälkäiset su­silaumat
ahdistelevat häntä, kulakit
ssdaliittoutuvat häntä vastaan, hänen
lapsensa kuolee, mutta hän ei koskaan
j ä t ä matkaa tekemättä eikä koskaan
movaarin ympärillä yksityistä oikeus­istuntoa
keskiyöhön saakka, selvittäen
maariitoja: sovittaen kiivaiden poi­kien
ja ankarien isien välisiä erimieli­syyksiä:
hankkien tietoonsa talonpoi­kain
mieUpiteitä suunniteltujen laki­muutosten
suhteen; selostaen neuvos­tojen
lakiteoriaa. ei yksinvaltiaiden
hallitsijain asettamina lakeina, vaan
itsensä kansan laatimina elinsäädök-slnä:
kuvitellen tulevaisuuden yhteis­kuntaa,
jossa ei tule olemaan tuoma­reita,
oikeuslaitoksia eikä vankiloita.
Hän nukkuu muutaman tunnin olki-vajassa
"shubaansa" kääriytyneenä. Ja
alkaa Jälleen työhön.
KOMMUNISTIPUOLUEEN «m^T
MALAISEN PUHUJAN TOV
S. a NEIUN •
matkaohjelma
Uarraskmdia:
riisuttuna sisälsi opposition esity»;
"hiUitkää kulakkeja! Järjestäkää
köyhät talonpojat!" Mutta tätähän
Kvalinskiii kommunistit o"vat tay- porcunJn*.
le lainoja hevosten, siementen ja
maanviljelyskoneiden ostamiseksi;
Jos on välttämättömästi löydettävä
joku Venäjän vallankumouksen sanka­ri,
niin miksikä sitä ei etsitä tällaisista
ryhmistä, joita toimii Venäjän 300.000
maakylässä Ja jotlfla omaavat Tshitshe-rinin
diplomatian. Trotskin kaunopu­heisuuden,
Stalinin energian ja Le­ninin
sydämekkyyden. Hman siio-slonosötuksien
ja rumpujen pärinää
he taistelevat Ikivanhaa tietämättö­myyttä
ja ennakkoluuloja vastaan yh­t
ä uljaasti kuhi barrikadeillakin, vuon­na
1917 imperialistien amiieijoita vas­taan.
,
Sitten ihnestyy oppositio selostaen
kuhika talonpoikien kanssa on mene­teltävä.
Sanomalehdissä julkaistiin
palstamääriÄ puheife uudesta ohjel­masta
Ja myös* persoonallisesti saapui
kaksi opposition johtajaa Moskoyas-ta
Kvalinskiin. Komeista fraaseista
maanviijeiysKouciuc^ T " L : '
yhdistivät heitä traktonosuuskuntun
j a muihin osuustoiminnallisiin yhty­miin;
puolustivat heidän etujaan oi­keuslaitoksissa;
ja joka käänteessä
asettivat esteitä kulakeille ja porva­rillisille
liikeyrittelijöille.
Mitä uusia konkreettia toimenpi­teitä
oppositio esitti? Se esitti 150
miljoonan puudan pakollisen lainan
ottamista kulakeilta. Tai kuten
muuan oppositiolainen tulisesti lau­sui:
"Nouskoot köyhät talonpojat,
tarttukoot kulakkien kurkkuihin ja
ottakoot niiltä biljoonan ruplaa!
Houkutteleva ja virkistävä esitys.
Kulakkia ei enää koetettaisi voittaa
kärsivällisyyden hermojakuluttavalla
j a työteliäällä metodilla. Hänen
päällensä käytäisiin nuijalla, muser­taen
ja tuhoten hänet täydeUeen
yhdellä iskulla.
Suurenmoista, mutta ei vallanku-mouksellista,
sanoivat Kvalinskin
kommunistit. He katsoivat sen vas­tavallankumoukselliseksi,
huolimatta
niri^ii, loistavan vallankumouksellisis­ta
fraaseista, joihin se oli. puettu,
ja siitä näennäisestä vallankumouk­sellisesta
toiminnasta, johon se kut­sui.
He tuomitsivat opposition ehdo­telman
sellaisten miesten keksinnök­si,
jotka saattavat olla eteviä kan­sainvälisissä
asioissa ja marxilaisina
oppilaina, mutta jotka ovat kerras­saan
tietämättömiä venäläisen maa.
seutuelämän todellisesta tilanteesta;
he pitivät sitä maaseudusta erillään
olevien kaupunkilaisten fantastisena
suunuitelmana. He hylkäsivät sen
vaarallisena, haaveellisena ja mah­dottomana.
Se oli mahdotonta sen
tähden, kun ei ollut olemassa mi­tään
keinoa kulakkien erottamiseksi
toisista talonpojista. iEsim. Kvalins­kin
piirin 34,000 talonpojasta vain
viisi omisti neljä heyosta — nämä
viisi talonpoikaa voivat olla kulak­keja.'
Mutta miCteh valita kulakit
kymmenestätuhannesta kaksi ja kol­me
hevosta omistavasta kulakista?
Se on sula- mahdottomuus. Tästä
syystä pakollinen viljaverotus ei
lankeisi tuhoisilla seurauksilla vain
kulakeille, vaan myös keskivarak­kaille
talonpojille. Sillä jos Moskova
voisikin mielivaltaisesti takavarikoi­da
heidän viljan ylijäämän, niin mi.
tä. syytä olisi talonpojilla tuottaa
viljaa edelleenkin? Siksikö raataa
ja hikoilla, että näkisi työnsä he­delmän
riistettävän? Paljoa parempi
kylvää jiiuri omia tarpeita varten.
Tuloksena olisi vähän viljaa mark­kinoilla,
riittämättömästi ulkomaille
lähetettäväksi ja maanviljelyksen
täydellinen rappeutuminen. Täten
se isku, minkä oppositio antaisi ku­lakeille,
sattuisi myös keskivarakkai­siin
talonpoikiin ja murskaisi neu­vostovaltion
taloudellisen perustan.
(Jatk.)
Cochrane
E:apuskasing
Hearst
Nakina :
Homepayne
26
27 p.
28 p.
•29p.
• 30p.
Nipigon
JonlnkaoIIa:
Port Arthur -"^ 2 p.
Fort William
North Branch
Tarmola
3p.
4 P.
5&
Lappi j a Ware . . 6, P.
Kivikoski ^^•"•'"RI
Intola •• g P-Alppila
j a Kaministiqwia..' lo "ia TI 5'
Port Wimam • ^ P-Nolalu
. . . . ..
Wolf Siding
Port Arthur
Millar . . . . ..
Conmee . . . ..
Port PrMices
Finland . . . ..
12 p.
13 ja 15 p.
••...14 p.
16 p.
18 p.
19 ja 20 p;
.21 ja 22 p.
23 ja 24 p.
TOV. NeU on Juuri palannut matkal.
taan NeuvostolUtosta, jossa hän oli
Canadan Kommunistipuolueen edusta­jana
Kommunistisen Kansainvälisen
kuudennessa kongressissa (heinä- ja
elokuussa), ja vieraili Neuvosto-Kar-jalassa,
sek^ tältä mantereelta slirty.
neitten työläisten muodostamissa
Kommuunelsssa. Näissä tUalsuuksissa
tulee tov. Neil selostelemaan tämän
vallankumouksellisen proletariaatin
maailman kongresshi päätöksiä Ja
merkitystä, Tämän kongressin mer-kityksen
tärkeys ilmenee sUtä. että
nyt lopullisesti hyväksyttiin Kommu-nistissn
Intemaöcnalen ohjelma, kä-siteltiin
sotavastainen työskentefly,
siktomaasiihteet Ja Imperialismin jä
sen aseenkantajain nykyinen asema
Ja merkitys, sekä perinpohjin selven-nettiin
menettelytavat työskentelylle.
JMyöskin tarkistettiin canadalalsen
puolueemme edessä olevain kysymyksi­en
Ja tehtävähi ymmärtäminen. •
• Puolueen Jäsenille Ja työläisiUe y.
leensä on. tärkeää tutustua tov. Neil'-
hl selostuksiin, sekä keskustella niiden
johclosta. Puolue-elimien yllämainltull.
l a paikkakunnilla tulee siis järjestää
tilaisuudet Ja ilmoittaa ne mahdolU-simman
hyvin. Myöskin toivotaan pai­kallisten
toverien harkitsevan varojen
hankintaa matkakustannuksien kor-vaamliseksi.
Kommunistisen tervehdyksin, .:
Kp. keskustoimeenpanevan komitean
puolesta,
A; T. HILL, sihteeri.
toronton
scna tekijänä, ja erottaessaan ri- "'^^^ Kapuamusien, .aineksien
veistään Maurice Spectorin, jäi- f "s»anp"l«ella, on saanut <näma rik-lecn
vakuuttaa kannattavansa Kom- ^^^^ ainekset turvautumaan terroriin
munistisen .kansainvälisen selvää "«"^«slovirjcaihjoita vastaan. No-leniniiäistä
linjaa ja ohjelmaa. Vai- P^^tiJceh.uyva Sosialistinen neu-vostoiutto
on koko maailman työ-
Iäisten Innostaja.
Sääliväiset ja harvalukuiset trots­kilaisuuden
kannattajat eivät näe
maailmanvallankumouksen vaurastu­via
voimia. Sillä Jietkellä kun Neu­vostoliittoa
uhkaa imperialisliett
hyökkäys, yhdistävät trot^aisuttdfift
kannattajat vilpillisiin vallahkumö-uksellisiin
fraaseihinsa miÖ(" saa­puessaan
pikkuporvarilliseen pessi-mistisyyleen
on Maurice Spector
heittäytynyt luopio Max Eastmanin
kelkkaan, eikä Spectorilla ole ai­noatakaan
liittolaista Canadan kom­munistisen
puolueen riveissä olevain
luokkatietoisten työläisten keskuu­dessa.
Kaksi päivää sen jälkeen kun
hänet oli erotettu (erotus tapahtui
marraskuun 11 p:nä) kommunisti­sesta
puolueesta, käytti Spettorj'^*^™än parjauksen, työläisten val-taantunjjuksellisen
Toronto Globe-i^^ota ^taan ja. objektiivisesti aset-lehden
palstoja pärjätäkseen Neu- j samoihin riveihin imperialis-iittoa,
ja hänen erottamistaan tien ja heidän asianajajainsa, sosiali-
KOMMUNISTIFUOL1JEEN JÄSENIL­LE
TORONTOSSA
Kommunistipuolueen kaupungin kes­kuskomitean
toimesta kutsutaan kaik­ki
kaupungissa olevat puolueen Jäse­net
Joukkokokoukseen, Jotka pidetään
ensi perjantaina, t.k. 23 pnä Alhambra-haaliUa,
alkaen kello 8 illalla. Kokous
on erittäin tärkeä kaikille puolueen
jäsenille, sillä kokouksessa tulee esille
Spectorin erottamisasia. Joka kokouk­sessa
tutkitaan Ja arvpstelUutn koko-naisiiudessaan,
kaikissa sen eri val­heissaan.
Toveri Tim Buck tulee
olemaan kokouksen puheenjohtajana
Ja toveri 'Stewart Smith Johtaa asian
tarkastelua.
Jokainen puolueen Jäsen tähän tär­keään
kokoukseen!
TANSSIT bON-HAAUIJLA:
Sattuneesta syystä ei ensi keski­viikkona
järjestetä tansseja Labor
Lyceumilla, vaan tullaan silloin tans­simaan
Don.haalilla Siis . ensi kes­kiviikkona
t.k. 21 pnä Don-haalille
Port Ailhiirui Uotisia
vostoliittoa,
kommunistis&ta^uölueesta käytet­tiin
Globen toirnitiKpalstoJIIa osot-tamaan,
etta Kommunistinen kan­sainvälinen
potee koko maailmaa
reformistien ja työväen byrokraat­tien
kanssa. Kommurtistinen kan­sainvälinen
ohjaa suuntaansa mard-lais-
leniniläisen prolietaärisen tie­teen
varmalla kompassilla. Se ei
tule luopumaan tästä suunnastaan.
Tämä suunta tulee johtamaan työ­läiset
ja maailman soiretut kansat
viimeiseen ja voittoisaan taisteluun
imperialistista sotaa, sortoa, riistoa
ja pimeyttä vastaan. Canadan kom­munistinen
puolue kehottaa työläis­ten
järjestämään rivinsä taisteluun
imperialistista Isotaa vastaan sekä
Neuvostoliiton puolustamista varten.
Alas työväenluokan riveissä ole-vat
porvariston asiamiehet! Pitäkää
yllä leninistinen selvyys työväen ri­veissä!
Liittykää Canadan kommu­nistiseen
puoliteeseen!
CAN.UJAN KOMMUNISTISEN PUOLUEEN
TOIMEENPANEVA KESKUSKOMITEA
CANADAN KOMMUNISTISEN NUORISO-
, LHTON KANSALLINEN TOIMEEN­PANEVA
KOMITEA
MERKKITANSSIT
on osaston haaliUa t.k. 22 päivän
iltana. T.N.L. täkäläinen osasto näh-kääs
panee silloin toimeen tanssit
pohjois-Ontarion •> lakossa olevien
metsätyöläisten avustamiseksi. Jo­ten
tulot näistä tansseista siis me­nevät
ehdottomasti hyvään tarkoi­tukseen.
Sitäpaitsi on siellä mah­dollisuus
voittaa arvokas palkinto
sen jolla sattuu ''lukia" olemaan.
Jo senkin takia kannattaa saapua
tilaisuuteen. Tanssiyleisöä pyyde­t
ä ä n ottamaan tämä tilaisuus huo­mioonsa.
TUOMITTIIN MAKSAMAAN
KORVAUSTA •
Piirioikeuden tuomari Kenny
tuomitsi Matt Ehrolan maksamaan
425 dollaria korvausta R. Nerhpusel-le
sen johdosta e t t ä hän vuosi sit­ten
oli autollaan ajanut Nerhousen
autoon särkien sen, .Nerhousen poi­ka
loukkaantuen myöskin samassa
rytäkässä.
VILJAN LÄHETYKSEN KANSSA
YHTEYDESSÄ OLEVIA SEIK­KOJA
TUTKITAAN
Saskatchewan maakuntahallitus on
nimittänyt kömissionin joka tulee
tutkimaan käsrtännossä olevia \ me­nettelytapoja
viljan lajitteluun; se­koituksiin,
käsittelyyn ja ulosvien­tiin
nähden. Komissioni alkanee tut­kimuksensa
tämän kuun 'nimeisellä
viikolla j a tulee se pitämään istun-tojaan
Fort •Williamissa.
KOULUPOIKA HÄVINNYT
James McNaughton 13-vuotias, poi­kanen
Fort Williamista. hävisi jäljet­tömiin
t.k. 14 päivän aamuna. Hän
meni tavalliseen aikaan sanottuna aa­muna
kouluun, j ä t t i Idrjansa pulpe-i
l l e ja , poistui puhumatta kenelle-cään
mitään. Jonkun kadunväli?
päässä tuli eräs kouluun menevä
Eri paikkakuiioilta
t y t t ö häntä vastaan ja nähdessään
pojan menevän -koulultgt' poispäin
kysyi: "Mihinkä olet menossa, etko
tule kouluun tänä aamuna?" Jo-
Rosegrove, Ont.
Niin, eletään sitä täälläkin vain
pikku hiljaa ja ollaan täällä toimin­nassakin.
Voipa sanoa paremmin
vilkkasta, paikkakuntamme väkilu­kuun
verraten^, nimittäin suomalai­siin,
paria kolmea perhettä, lukuun­ottamatta,
^ t k a ovat torkahtaneet.
Naisosaston ; kokouksia täällä on
pidetty kerran kuussa. Onpa pidet­ty
ylimääräisiäkin kokouksia ja nai.
set ovat olleet innostuneita pitkistä-kin
matkoista kulkei^&n noita mu­taisia
teitä, josta vof päätellä; että
paikkakuntamme misiksillä onkin
joitakin toisia hzurastuksia eikä yain
nurkissa kuhertelu, kuten ön sanot­tu,
ja joten ovat jotkut vakiintu­neet
vanhat pojat pitäneet itsestään
vähä liika hyviä luuloja misiksiin
nähden, jonka saanee näin leikin
varjossa sanoa.^ , V
T. k. 8 pmä oli^ naisosaston ko­kous
Hiltusen farmilla. Sattuikin
olemaan suotuisa ilma ja hyy^ kä-velykeli,
siksipä olikin naisia saa­punut
läheltä ja kaukaa. Kokouk­sessa
olikin keskustelua monista tä­män
ajan tärkeimmistä kysymyksis­t
ä . Keskusteltiin m.m. myös Suo­men
punaorpojen avustamisesta ja
p ä ä t e t t i i n tilata kirjoja 25 kpL, jot­ka
tullaan myymään avustustarkoi­tuksessa.
Siis muistakaamme noita
lapsia, sillä he ovat valkoisen val­lan
maassa pnnaorpoina.
P ä ä t e t t i in myös lähettää toveri­tar
Sanna Kannasten oikeusrahas-toön
5^ dollaria.
V a l i t t i in myöskin edustaja Kirk-land
Lakella pidettävään naisten neu­vottelukokoukseen,
ja valituksi tuli
Annie Präunyn.
V a l i t t i in myös sanomalehtiin kir­joittajat:
Toverittareen Annie
Präunyn, Vapaudelle Annie Väisä­siä.
Tietääkseni ei ole kuin yksi
kämppä ja sekin runnaa "pettäl
jien" voimalla. Mutta mitä tulee
Ebyn kontriin, on siellä suomalais­ten
"jäck-painti-farmarien" työt
parhaassa käynnissä. Siellä on pa­r
i kolme viiden ja kuuden miehen
kämppää kokkineen ja joku kol­men
ja kahden miehen itsepätsä-säyskämppä.
Niinhän se on kovin
kiire ja toista tulee. Ei tahdo tie­tää,
että miestä sitä nyt ensin ny-käsee
kun on "senssiä" useammas­sa
paikassa. Monen sitävastoin vie­lä
kulkiessa "pääksäkki" selässä, ha-kiessä
" s e n s s i ä " saadakseen käsivar­tensa
kaupaksi, kun talvikin näkyy
tekevän jo tuloaan.
Täältä ovat poismuuttaneet kont-rimme
ensimäisiä asukkaita, Helat
ja. Savolat, j a siis menetimme heis­sä
osastomme innokkaimpia ja uh-rautuvaisempia
henkilöitä, joten toi­vomme,
l^eidän vielä joskus saapuvan
seuraamme.
Venäjän vallankumousjuhlaa vie­tettiin
haalilla 10 p. tätä kuuta
ja tilaisuus muodostuildn juhlallisek­si
ohjelmaan ja yleisöön nähden.
Seuraava naisosaston kokous on
Leskisen farmilla 13 p. joulukuuta.
Muistakaa kaikki silloin saaptia, ja
uudet jäsenet on tervetulleita.
Täti.
nen.
Metsätyöt tällä perällä' on hiljai-hon
poika vastasi, e t t ä : "se ei ->le
sinun asiasi". . Sen jälkeen ei hä­nestä
ole tavattu jälkeäkään kaikis­t
a etsiskelyistä huolimatta. - — S .
Ganmore, Alta.
Tämä kaivoskylä djaitsee harvaan
asutussa paikassa CJP. rautatien var­ressa
Albertassa. Calgaryn ja Banffin
kaupunkien välillä. Luonnon mukaan
tämä paikka kuuluu British Ctolumbian
Ja Albertan Jylhään vuoristoon. Jossa
lukemattomat korkeat vuorijonot Iki-vanhoine
sulaamattomine lumhieen
yhdistävät toinen toisensa.'
Lain mukaan täällä ei saa min­käänlaista
metsän asukasta, eläfaitä
pyydystää, vaikka töällä asustaa vuo­rien
rotkoissa kaikenlaisia petoelähnlä-kin,
joskus näkee 'mustan karhun kes­kellä
kaupunkiakhi tepastelevan. Ja
sattunut niinkin, että musta karhu
.on astunut keittiöön sisälle ja pistä­nyt
poskeensa emäniiän piirakat —
Tämä on kaikki totta. Tämä on rau­hoitettu
alue. yksi Domhiion parkeista
ainoastaan kaloja saa onkhnalla ja
koukuilla pyydystää 15, kpL. henkeä
kohti päivässä heinä- ja syyskuun
välisenä aikana.
Tässä kyläissä ei ole kuin ainoastaan
yksi työmaa, kolikaivanto, ja kuulu­vat
kaikki sen työläiset, Mine •Workers
Union of Canadaan. Suomalaiset sitä­paitsi
vielä kuuluvat muutamia lu­kuunottamatta
C. K.-puolueeseen ja
pn heillä oma paikallisosastonsa. L i ­säksi
ryhmänä vieFä C.T.puolustuslilt-toon.
Naisilla on oma naisjaostonsa,
^ Siis, suomalaiset täälläkhi tekevät
työtä kansainvälisen taistelun hyväksi,
verraten siihen kuinka paljo on ihmi­siä
täälläkin, jotka eivät kuulu mihin­kään
työläisten järjestöön. He tieten-khi
luottavat vielä siihen, että joku
l)beraaU eU konservatUvi ajaa työläis­ten
ja talonpoikain asiaa, ainakin
näytti siltä vihne parlamenttivaaleissa.
Näin ollen olisi paljo työtä täälläkin
tehtävä valistuksen hyväksi toiskielis­ten
keskuudessa, vaan samohi täällä­kin,
kuten muuallakin tässä maassa,
suomalaiset kun eivät voi puhua eng-lannhikieKä
t y y ^ t ä v ä s t t . niinollen
el me voida täällä suurempaa joukko-toimtotaa
saada aikaan toiskielisten
kanssa.
Huolestuttavaahan., se on tällainen
Ihniö, mutta ehkäpä nopeaan kehit­tyvä
kapitallsOnen kriisi ja pääomien
yhdistymhien panee kunUn ajattele­maan
asioita omilla aivoillaan, että
kaikkien maiden työläiset yhteistoi-r
mtanalla voivat kivuttomasti. murtaa
J^aän nykyisen rilstojärjestehnän. -
Nato toivoo H . R . - ^ .
Chase, B. g
. „ ! ^ ^ " ° a syksyisen tervehdyksen
taalta koska se minulle on langen­nut;..
• . . . . .
Syksy on ollut erittäin lämmin ja
kuiva. Nyt juuri on ollut vähän
sateista. -
Osaston kokouksessa päätettiin
pitaä joulujuhlat, jossa luetaan taas
se "Nyrkki", Ja muistakaa jokai­nen
jäsen, jotta kirjoitatte "Nyrk­kiin
'. Velttoja ei saa jbukostam-
» e löytyä.
Työhommat on hiljaisen puoleisia
tässä ympärillä. Pari tai kohne pik-ku
kämppää on käynnissä. Rauta­teiltäkin
vähennettiin miehiä, joten
saavat etsiä työn toisesta paikasta,
JOS saavat. Herrat ei paljon välitä
sai työtä tai ei, j a oli ruokaa tai ei,
se on heiUe se j a sama.
Me nyt katsellaan vaan sivusta
näitä Vapauden levityskilpaauja, sil­la
emmä voi muuta näin pienenä
joukkona; Parhaamme mekin tie­tysti
teemme.
Seuraavalla kerralla pitäköön huo-
Ien paikkakunnan tapahtumista ja
kertokoon ne Vapauden avulla maa-ilmaUe
Emil Ahö^ — Tämän ky-häilj
se Vidus. ^ .