Vapaus, March 9, 1961

              Si^m2- Torstaina, maalisk. 9 p. — Thursday, March 9, 1961
V A P A U S
M&^tt) — Ibdepeiident Labor
CbtM) • (rt Canadlans. :ES'.
Nov. 6, 1917. Authorlzed
MiJvskoA ttiaa mail by the J>(»t
^}e4!Pepartment, Ottawa. Pub-mgfi-"'
thiice weeUy: Tuesdays,
XKioMays and Batiirdays by Vapaus
n p ^ i k g Company Ltd.^ «it 100>102
l ^ r ^ . W.. Sudbuiy. Ont.. Canadd.
Teiephones: Bus. Office OS. 4-4364;
Editodal Office OS. 4-4265. HSanager
E. Sukai. Editor W. ^ u n d . Mailing
address: ^ox 69, Suraluxy, OntäriO;
Advertlsnig- rptes upöA applicaibn.
Trauslation Iree of cHarge. . ,A
TItAtJSlÖNiCAT: ^
Canadassa: 1 vk. 8.00 6 kk. 4.2!r
3 kk. 2 .^
ThdysyaUoissa: 1 vk. 9.00 « kk. 4JB0
Suoölesfe: 1 vk. 9.80 « tt. ».25
Korealaisten kotiutuminen Japanista
- muuttd kaijitabsniistä sosialismiin
Äkäisten protestien hetki
• Näyttää siltä, että Ontarioni toryhallitus säiyttää aikai­semmista-
kielloistaan huolimatta uuden myyntiveron tämän
nnötotnnatt asukkaiden kannettavaksi! Hyvin järjestettyjen
"öäUsvuotöjen" perusteella on ilmeistä, että-Ghtation halli-
' tujtei raha-äsiain ministeri esittää tänään, torstaina, 'bud^
j^tmsa yhteydessä läinlaatijakunnalle~hallituksen kauan ai-käft;
suunnitteleman myyntiveron, pninkä ^vulla bh tarkoitus
"kupata" ontariolaisten taskusta kolme prosenttia myyntiye-roaomiitei
kaikkien ostosten yhteydessä.
^^^^^^ -y^^ tarkoittaa sitä, että Ontarion noin 6,000,-
OtfÖ"'äsUkästa joutuvat maksamaan- myjnitiveron muodossa,
nqui $120—$150 miljoonaa lisäveroa vuodessa. Dollareissa
läsJcjCen se merkitsee $25.00 lisäveroa jokaista miestä, naista
]ai^^^ ja vanhusta kohti Ontariossa. Kun Ganadan keskinkerr
t^is^it perheen koko ön 4* henkeä, niin tämä tarkoittaa, että
«ÖFJpntiverojen takia nousisivat verot keskimäärin $100.00
vuollessa kutakin perhettä kohti.
•'rkaikkein pahin puoli on kuitenkin se, että myyntivero
ori ;v^roä verotuksen päälle — se edustaa kaksinkertaista ve-rötiismenetelmää,
joka peritään loppujen lopuksi "samassa
n^äÖfässä" niin rikkailta kuin 'köyhiltäkin. Asiallisesti pu-h
& eivät rikkaat voi kuluttaa tavaraa paljoakaan enem­pää
kuin köyhemmätkään ihmiset. Suurista tuloistaan huo-li^^
tta he maksavat tätä myyntiveiroa "vain" kolme prosent­tia
pstbksistaäh. Rikkaille se ei tee juuri yötä eikä päivää
vaikka joutuvatkin maksamaan satakunta tai kaksiin sataa
d^liu-iä perhettä kohti lisäveroa^ Mutta köyhille ihmisille,
jo^Öm on muutenkin vaikeata saada tuloj an riittämään me-nb|
hih, tällainen lisävero on kerrassaan tuhoisa. Kun kaiken
li^fiii huomioidaan se, että varattomia, ja köyhiä ihmisiä
cl^^^aljop ja rikkaita suhteellisen pieni määrä, niin tällainen
irtjjj^iitivero lankeaa siis miltei kokonaisuudessaan vähäva-räi$
teh maksettavaksi. Valtaosa hallituksen tavoittelemastj^
$iffl[KbÖ0,00Ö suuruisesta verotulojen lisäämisestä tulisi siis
yhteiskunnan siltä osalta, joka ei voi verotaakan lisäystä
kähtäa. Se tulisi pakosta aiheuttamaan lisäpuutetta ja kärsi­mystä,
sillä tällainen myyntivero lankeaisi "tasapuolisesti"
maksettavaksi niin työttömille tuhansille kuin muutamille
Sadoille nriiljonääreillekin! |
\. E i liioin tarvita mitään talousasiain erikoistuntemusta
siinä jos halutaan nähdä tällaisen verotuksen huono vaikutus
käiisäntaslöiiteeh yleenää tässä maassa ja erikoisesti Onta-rlofr.
maakunnassa. Kun varattoman; kansanosan maksetta­vaksi
aiotaan sälyttää näin suuri lisävero, niin se tarkoittaa,
öitä: tavallisen kansanosan ostokyky heikkenisi vastaavassa fjijlssi. Toisin sanoen, tämä myyntivero ei aiheuta vain
iäiliiitä hätää ja puutetta työtätekevien keskUUteeii vaan
bitaa myös muutenkin kroonilliseksi kehittynyttä talous*
p^ääi' kUn tavaroita jäisi lisääntyvässä määrässä varastoihin
kflhäÄhjoukkojen ostovoiman heikkenemisen johdosta, liiih
se-raUjjöuttaisi luonnollisesti työttömyystilanteen edelleen
hfioiioneniisen.
f '-J<ig niilloinkaah, niin nyt olisi kaikkien työyäeiijärjestö-j
« i t(^imittava suljetuin rivein ja mahdollisimman; päättä-v^
niklla iProstin hallituksen perääntymään tässä elintärker
äsgä,, asiassa.
i Meidän tulee nimittäin muistaa, että tämä myyntivero
ei ole välttämätön. Ontarion hallituksella oh mahdollisuus
saa^a tuloja muualtakin, kansanjoukkojen muutenkin ras­kasta
verotaakkaa korottamatta.
'. Ontarion hallitus yoi jos se haluaa, vaikuttaa ratkaisä-v
^ t i siihen, että liittohallitus saataisiin vähentämään puo-'^
lella varustelumenoja ja huovuttamaan äitfen saadut jättiläis-kökoiset
säästöt yleishyödylliseen tarkoitukseen, lukeutuen
siihen koulu- ja terveyshuollon rahoitus;
'.Ontarion hallitus voi, jos se sitä haluaa, vaikuttaa rat­kaisevasti
siihen, että keinottelijat joutuisivat maksamaan
veroa myös n.s. lisäähtyneen pääoman voitoista.
;V^Sitäpaitsi on muistettava; että suuryhtiöt, varsinkin u i -
k<)maalaisen suurpääoman kontrolloimat yhtiöt, pääsevät vfe-rohmaksujen'kohdalta
kuin koira veräjästä. Näille suuryh­tiöille
olisi syytä lisätä veroa aina sitä mukaa enenrunän,
itfitä suurempi on yhtiö — ja mitä suuremmassa määrässä
SÖI voitto-osmgot kulkevat rajan yli ulkomaille.
:* Jos koskaan on ollut tärkeä toiminnan hetki, Se öri nyt.
Me kaikin voimme auttaa osallistumalla oman paikkakun­tamme
työväenjärjestöjen protestiliikkeisiin tätä verouhkaa
vastaan. Me voimme oma-aloitteisesti lähettää vastalauseem-nid:
Pntarion maakuntahallitukselle. Me kaikin veimme omal­ta
osaltamme vaatia lainlaatijakimnan jäseniltä päättävää
esiintymistä kaikenlaisia verokorotuksia ja_^ikoi9esti uh­kaavaa
myyntiveroa-:vastaan. r-^ ;, \
jSSShen ei ole kimsakuntana^^^^v^^
Ei voida, eikä ole syytäkään kieltää, etteikä^gäämihis-tärr
Diefenbaker ole pitänyt oppositiossa ollessaan 'fcauriliiä
pmheita sekä kansalaisvapauksien puolesta että rotusyrjin-t^
a vastaan.
Mutta uutistiedoissa vihjaillaan nyt kuitenkin^ että ösal'-
li^tuessäan eilen alkaneeseen Britannian kanSojenyiitelsön
pääministerien konferenssiin Lontoossa, Englaniiiösa; pää-ministerimme
aikoo unhoittaa kauniit puheensa ja kiertää
kuin kissa kuumaa puuroa Etelä-Afrikan räikeätä ja kerras-raan
tuomittavaa rotusyrintäkysymystä.
Välttääkseen kysymyksen ydintä, Lontoosta tulleet voi­makkaasti
propagandahenkiset uutistiedot kiinnittivät huo­miota
pääasiassa siihen, että erotetaanko surkeaistä rötusyr-jinnästään
pahamaineista kuuluisuutta saanut EtelärAirikka
BHtannian kansojenyhteisön jäsenyydestä, vai pidetäänkö se
kaikesta huolimatta "petheen" jäsenenä.
Peruskysymyksenä on kuitenkin se; etiä tuomitseeko
p^^imniäterien kokous Etelä-Afrikadsä nyt; hatjöti^tUVäH
päheelliSei^roturyrjinnän vai aiitäako se sille aj^eiidnifiii
siunauksensa. ^ . .
Mikäli on puhe canadalaisista, niin suuri enemmistö^
toiistä toivoo hartaasti, että pääministeri Diefenbaker tuo-
«onejiaiig. — (kv - Chrlstii.
na Nordgren-Ra) — Jo vuoden
ajan on ollut kSynnissä ja edel-teta
jatkun valtava muuttoliike^;
'fonka ^ t e y d ^ tedsi failiSJiiiet -
täli^ asti Japanissa asuneet ko­realaiset
palaavat kotimaahansa;
Kalkkiäaa on Japanissa' asunut
korealaisia noin 680,000. Ja|iar
htia: Hei ovat silH^eet ttildett
vuosikyiiimeiuea idkana, joUdiu
Japani Iialiitsi Koreaa-eli vu»-
sieil iM^iUS ^äiiUS. SQUri ds^
ko^ealdsistii 611 Ifihetetty. vSfct-villdlii'
tySvdlfifaksI japanilaisiin
ttiht^litt täi Ueiaät oli v^ittf
Japaiilk äräifeijaim toisen maaU^
mättsödatt älkänHi J6nka jSlkeett
heidät bU ]ä>iliiiettu ed^Ue^n ja-paitis^.
mutta kii^iiaisiit hain-si^
at palata ftoUiäadub&a ja ker­ran
toisensa jSik^eU he (esittivät
aälääta Vaatinittksfed Japaiiiii hat>
litlikseil^. Korealaisten vöiniak-käided
liuelenosoitusten pahtok-tamätiä
dli Jäfetaiiin parlamentin
pakki» tehdä asiaa koskema p^ri-aatej^
äätös. NeuVottelujti päiau'
tuftseb kSytännilUisestä jäi>]ff(^-
mlseätä'käytiin Japanin j a '
rean I^thialsen RiiUin välityksellä
Genevessä ja Kalkutassa, j a p;^
laUtusiiopimus allekirjoitettttn
elokuiiii 13 päivättä 1959. Sen pe­rusteella
alkoi kaukirfdässä vai-taVämittainen,
edelleen jatkuva
muuttoliike, joka tuo mukanaan
suuria muut(toia ei vaiti kymme­nien
tdhaösien perheiden yksi­tyiselämään,
vaan k»ho Korean
oloihin ja talouselämään.
MUUTTOLIIKKEEN TÄiiSTAA
— Teitä ehkä ihmetyttää. m|nk5
Vuoksi me niin itsepäisesti pyrim­me
palaamaani Pohjois-KoreaaDj
maahan; joka vielä --f vuotta sitten
oli pelkkiä ratinlölta ja jolla vielä
nytkin on suuria vaikeuksia Voitet­tavanaan
— mikä sai meidät tule-maaft
tännte kehittyneestä Japanis­ta,
jössa näyttäisi olevan kaikkea,
mitä ihminen vain tarvitsee — nau­rahti
eräs niistä inöntsta korealai­sista,
joita jo y l i vuoden ajan on
jäftuväna 'Virtana palannut enti-seett
kotimaahatfsa Japahlsta.
, — Voidäksetiiie ymmärtää tätä,
teidän on ymmälrettävä meitä ko­realaisia.
Olemme ylpeitä kansalli-suudestamhie,
meillä on viisltuhät-vuotinen
historia ja korkea kulttuu­ri.
Me rakastamme synnyinmaatam-mfe
yli kaiken. KUn asuimme Japa­nissa,
jouduimme kansalllsuutem-.
mb vuoksi diskriminoinnin koh-teeksi.
Meidän oli muutettava n i
mfemme japanilaiseksi, lapsemme
eiUt saaneet tutustua Kprean his­toriaan
ja maantieteeseen — .
Vät edes omissa kouluissamme.
SUuriinmäila osalla meistä ei ollut
mitään, vakinaista työpaikkaa, kos­k
i meitä |)idettiin ulkomaalaisina.
liflksi VALITSIMME
POQJQIS-KOREAN?
Kijin Japahitt hallitus muutamia
vuosia korean södah päättymisen
jälkeen W i i että maassa asu­vien
korealaisten on Umoittau-auttava
viranomaisUle, ilmeni sel-laitteii
sensaatiomainen seikka,
eUä siinrlii osa korealaisista se-l
i t i i Syhhytnmaakkeen Pohjöis-Ko-rtän;
vaikka yii 93 prosenttia
heistä Oli ^tosiasiallisesti Etelä-
Kbi-^Ästa k o t o n;
Pobjois-Koreaan palannut totesi:
-^.Me tiesinune, mitä teimme.'
Olimme seuranneet tarkasti koti­maamme
tapahtumia ja tiesimme,
että sen pohjoisosassa oli synty­mässä
kokonaan uusi yhteiskunta,
joka rohkeasti taisteli vanhaa, ai­kansa
elänyttä vastaan; Siellä ra­kennettiin
tehtaita^ sairaaloita ja
kouluja enemmän kuin koskaan.
Spitaali, kolera ja monet muut pe­lottavat
taudit on voitettu ja vie­läpä
vanhuksillekin opetetaan lu­kutaitoa.
Korian vapauduttua Ja­panin
herruudesta 1945 me kaikki
odotimme, että maa voittaisi jäl­keenjääneisyytensä.
Mutta Etelä-
Koreassa me saimme nähdä vain
entisen kansallisen alennustilan
jatkumisen, herruus oli vain siirty­ne
amerikkalaisten käsiin. E i ol-
Ivlt ihme että kaikki isänmaataan
rakastavat korealaiset tunsivat juu­ri
Pohjois:Korean synnyinmaak-seen
ja näin heistä tuli Korean
kansandemokraattisen tasavallaii^
kansalaisia.
sen* ^Imimispn jälkeen Etelä-Ko­rean
hallituksen agentit matkuste­livat,
ympäri Japania ja yirittivät
uhkailla kbrealaisia kertomalla kau­hutarinoita
Pohjois-Körean oloista.
Vieläpä he yrittivät räjäyttää rikki
palautuskeskuksen Nllgatassa jä
estää junan tulon sinne. Mutta mi­kään
el auttaiiiit.
Toivottua tulosta el tuonut se­kään
selltj^s, että Pohjöls-Korea ei
muka voi ottaa vastaan niin paljon
ihmisiä yhfalkaa — kysymys bll
useista sadoista tuhansista henki­löistä.
Vastaiikseksr pohToiä-korea-laiset
alkoivat innokkaan rakennus­työn
— asuintaloja nousi, tuhansia
työtilaisuuksia järjestettiin, koulut
ja yliopistot selittivät, ettei ainoan­kaan
korealaisen tarvinnut kes­keyttää
opintojaan siirtymisen
vuoksi. Ulkomaalaisia kirjeenvaih­tajia
kutsuttin paikalle tutustu­maan
valmisteluihin ja kaikkein
epällevlmpienkin oli tunnustettava,
että Pohjois-Korea selviytyisi teh­tävästään.
Näln^ alkoi korealaisten paluu
kdiiniaähtmsa noin viiosi sitten ja
paluuliike on jatkunut keskey­tyksettä,
tällä hetkellä on jo
noin 50,600 korealaista palannut
kötiinäahänsä.
ETELA-KÖREA RlfeHUU
Korealaisten palautussoplmus, jo­ka
vuonna 1959 allekirjoitettiin,
merkitsi Etelä-Korean hallitukselle
vakavaa arvovaltatappltoa ja se oli
päätöksestä halvoissaan. Soplmuk-
Kaksi M k d i i M i d ja vankka
pääiläispäivältineii kulta-aiueella
Sttath Porcupine.— Keväinen au
rinkoi täältä «n'alkanut paista, että
oikein sirmiä , ^iihmentää. Mutta
ilmat ovatsihi/leppöisla talvjuÄ i l ­moja.
.Eräs toisklleiiien: mies hup-
»[auttl ihfnjme alvän t o s l s^
heuvostoliltto)ölset -«yät taiianeet
panfta klQläntöÖn sen Beringin äal-mfeii
pätbarilisett i a atbrtJivcflmaiset
pcimputv pumppaavat' T^ynenineren
länimlntä vettä jäämerelle ja näin
oUen läihmittäVät häitä pohjoisalu­eita.
Hän lisäsi,' että siellä maassa
tehdään aina ihmetekoja. No, .isiä
ei ole vallan hiin pitkällä.
• • » ' _
kevätkonsertit olivat myöskin
iauliikUöirohune viithelsten harjoi­tusten
aikana keskustelun alaisena
ja kuoromme johtaja; hän kun on
pienikokoinen naishenkilö, nousi oi:
kelh tupiiUe s e i l a a n , jä hallisi
sä^äa -tietoonsa mitkä viikonloput
olisivat parhaat kevätkonserttia sll-mäilä
pttS^A? Ja joukko iiintui
päättävän, että otetaan huhtikuun
l e j a 23 päivät tähän tarkoitukseen.
Koiisertteja tulemme pitkään kah
det tänäkin keväänä. Toinen täällä
"Etelä^ä&sä", j a tdiheh Timmihsis-sä.,
3ä' hilhin tullaäö yaraamaah
erikolsohjielma, joka ; arvokkuude|
läaii tUli^ lyömään entiset ohjel­mat.
Vaikka eipäsillä, ei alista en­tisistäkään
• kuoromine ' konserteista
ole hiltään ^iitttinutv Qn ollut at-vökklmtta
jä natttintoa atoft ravintb-lapöytlä
myöten. Ja niih tietenkin
tulee ;<ta|>ahtumaan tänäkhi vuonna
Mutta' pähunime Hiistä l&h^mpldB
tuota alkaa'. — ' ,
Ensi ^(inSuiliain aika bihlsteiääh
täällä ttelip^iiaä tulevan l^hUiin-täyksen
hyväklii. Sikäi kehoitankln
jolälstär>|e^tiinmie lUkijai^..saapu­maan'
ha^miequnie iltapSiväUä kello
3. SiUo^ jpeiäiäan saarapelejft jä
mitsisi julkisesti jä;päättävin
sanoin Eteiä-Afrikan hallituk­sen
hafjbittatnan rotusyrjin­nän
maali iieekeriätiiikkliitä;
kaiigan iiuurta fehemlniöiöä VäSi
taan, •
: Jos päämiiilsteriinin^^ M täs­sä
asiassa .kuule Jiansan suuren
enehimistön tahtoa, silloin' saa
Ctthada uud^n tahran, kaikkia
afrikkdMskM^ ^Ihissä.:^
äahadästi tul^ :Eiela.A&ik^
kurjan jf^ottiSyrj^ina^' ääheUin
U i ^ a ; ja siihen tst meillä.kan-säktintana
.tile k^nä- kaikkiaan
varaa. " '
tulot siitä käytetään sairaiden ja
varattomien avustamiseksi siten, et­tä
heille tUataan lehtiä joiden luke->
mineri antaa virkeyttä ja elämänln-'
t<ia- Siksi T>leppa hyvä ja anna kati
nättikSesl tälle yhteiselle hyvälle
toUhuUe.
» « •
Ne mahtavat pääsiäispäivälliset,
jQtkä tullaan järjestämään täällä
Eteläpäfssä, ovat riyt jo täällä pu-h^
oiaiheena. Kalkkunat on jo ti­lattu
ja he ovat kasvaneet siellä
suurella lännellä^ jossa on sitä syö­tävää
hiin runsaasti että el tiedä
niihin sitä panisi. Siis vehnällä syö­tetyt
kalkkunat on tilattu näitä ete^
läpääläisten pääsiäispäivällisiä Var­ten,
joihin odotetaan yleisöä aina
kaukaisemmiltakin kuhnllta saakka.
Ja mikäpä tietää vaikka voisimme
manita jonkhi yllätyksen noiden
syjiihsien yhteyteen, jäämme sitä­kin
odottamaan kuin "hepo hyvää
ktsää".'
* • *
Pieniä näpistelyjä ja varkauksia
oh ollut tavallista enemmän tänä
talvena näissä Eteläpään kaupois-.
^ . Viimeksi tap^tui murtovarkaus
vilihc perjantaita vasten yöllä tä­käläiseen
Workers osuusllikkee-
"ELAMME NYT
UUTTA ELÄMÄÄ»
Olen tavannut monia kotiin pa­lanneita.
Heidän kohtalonsa ovat
usein samantapaisia. Tyypillinen ta­paus
on Song Man Shon, joka ny­kyään
on pjongjangilainen raken­nustyöläinen.
Hän kertoo:
— Minut vietiin Japaniin l'7-vuo-tiaana.
Silloin käytiin Tyynellä val­tamerellä
sotaa. Sodan jälkeen jäin
työttömäksi ja kiertelin ympäriin­sä
päivätyölälsenä. Joka paikassa
sain kuulla olevani "vain"' korea­lainen.
Lapseni eivät päässeet kou­luun.
Nyt kalkki lapseni sen sijaan
käyvät koulua. Tuntuu kuin ensi
kerran 40-vuotlsen elämäni aikana
eläisin ihmisenarvoista elämää.
Monet korealaiset ovat palanneet
kotimaahan juuri lasten tähden.
He kertovat levottomuudestaan las­ten
tulevaisuuden vuoksi ja vaike­uksistaan
maksaa lasten koulun­käyntiä:
sekä amerikkalaistuneen
Japanin nuorison keskuuten leviä­västä
mbraalittomuudesta. '
TämS»" vuoksi on palanneiden
joukossa varsin paljon nuoria i h ­misiän
Monet ovat tulleet yksinään,
ilman omaisia kotimaahansa. He
opiskelevat stipendien turvin ja^
niille, jotka eivät osaa koreanklel-tä,
on järjestetty elrlkoiskursseja,
joissa opetus tapahtuu japaninkle^
lellä.
LIIKEMIEHET PALAAVAT
Myös liikemiehiä on tullut paljon
takaisin; Pohjols-Kprean pääminis­teri
Kim' Ir Sen on vakuuttanut
heillej että valtio; turvaa heidän
omaisuutensa ja tuotantovällnelt-tensä
koskemattomuuden. He voi­vat
tahtonsa mukaan myydä koneet
valtiolle tai liittyä johonkin osuus­kuntaan
ja käyttää niitä Siellä. He
saavat kalkki koulutustaan vastaa­vaa
työtä ja .monet ovat saaneet
huomattavia virkoja valtiokoneis­tossa.
Esimerkiksi Tsho. Han . San,
jolla oli Japanissa posliinitehdas,
toimi nykylsm Pjongjangln Poslii­nitehtaan
yli-lnsinöörlnä.
Kwon' Oh Hjon, jolla oli lalva-velstämä
Osakassa, on nykyisin toi­messa
Tödongin jokillikenteessä.
Hän kertoo:
>- Kun halusin matkustaa/koti­maahan,
monet kysyivät minulta,
miksi halusin siirtyä sosialistiseen
maahan, Jopsa el enaii ole yksityis­yrityksiä,
kiin taas liiketoiminta ku­koistaa
Japanssa. Mutta e^mänko-kemuksenl.
sanelivat;päätökseni Ja­panissa
minua huolestuttivat juuri
lllkeaslanlT Jatkuvasti saatoin ha-vaitäTmiten
pienet ja keskisuuret
yritykset joutuivat vararikkoon pie­nine
pääomineen. Käsitin että sama
kohtalo saattaa ennemmin tai myö-hemmhi
kohdata minuakin ja var­sinkin,
kun minua korealaisena jat­kuvasti
syrjittiin. En epäillyt pa­lata
kotiin. Työteliästä elämää
omassa maassa eivät voi korvata
edes suuret rahat vieraalla maalla.
PORT ARTHURIN KUULUMISIIN
JAPANILAISNAISIA v
MUUTTAA KOREAAN
Korealaisia miehiä on Pohjois-
Koreaan seurannut yli tuhat japa­nilaista
naista. Muuan näistä pir­teistä
japanittarista, jonka tapasin
hänen viihtyisässä kodissaan, ker­toi:
— E n olisi ensin mitenkään
halunnut tulla tänne eivätkä myös­kään
vanhempani tahtoneet sallia
minun muuttoani. Mutta en Ivalun-nut
erota miehestäni, joka oli ker­tonut
minulle paljon kauniista syn­nyinmaastaan
ja joka aina kaipasi
tänne. Niin minä vihdoin tein pää­tökseni
siirtyä. hänen mukanaan.
Täällä näyttää kaikki olevan toisin
kuin mitä olen kuvitellut. Kukaan
el katso minua karsaasti, vaikka
olenkin tullut maasta, joka on ai­heuttanut
Korealle niin paljon
kärsimyksiä. Kaikki naapurini ovat
hyvin avuliaita.^Mieheni, joka* jat­kaa
opintojaan täällä, saa valtiolta
avustusta. Lapseni, jotka Japanissa
joutuivat usein kärsimään sen
vuoksi, että heidän isänsä on ko­realainen,
leikkivät nyt huolettomi­na
korealaisten ^leikkitovereittensa
kanssa. Itsekin alan tuntea olevani
täällä kuin.todella kotona . . . ,
Kotiin palanneiden joukossa on
paljon tiedemiehiä, taiteilijoita, elo-kuvanäyttelijöltä
ja muita sivisty­neistöön
kuuluvia. Seitsemännessä
laivassa palasi Pohjols-Koreaan
tunnettu ja juhlittu oopperalaulaja
Kim Jong KU (Genjlro Nagata).
Maan taiteilijapiireissä hänet otet­tiin
vastaaur: suurella,; ihastuksella
Ja, hänen ^ensimmäiseUä-^kdnSeitUr
laan kotimaassa oli loistava menes­tys.'
Siell? i hää esitti ;f mm. matkan
aikana savfeltämänsä laulun '*'kötiJ
maani". Pian sitä laulettiin kalb'
kialla maassa.
Japanista kotimaahan palanneet
elävät nyt kalkki turvatuissa olois­sa.
Kaikki ovat saaneet ammattiaan
vastaavaa työtä ja kalkille on myös
kyetty järjestämään uudet, nykyai­kaiset
asunnot, joissa he voivat vä­hitellen
rakentaa uutta, pysyväistä
kotia. Ja yhä useammat Vielä Japa­nissa
olevat ilmoittautuvat koti­maahan
palaavien luetteloihin.
Kysymyksessä on, kuten eräs ja­panilainen
lehti asian ilmaisi,
"joukkoliike kapitalismista sosialis­miin".
Port Arthur. — SCAULn hiihto­mestaruuskilpailut,
' joihin osallis­tuu
Canadan Hiihtoliiton hiihtä­jiä,
on järjestänyt v.^ ja u.-8eurat
Isku j4 felo ja alkavat ensi lauantai­na
NöHh Branchen "Eloh"-Mailliai
Lauantaina on ohjelmailtaina GSJ:n
Port Arthurin os.; hadlUa; alkaen
7111. HiihtokUpäilut jatkuvat edel­leen
sunnuntaina, maalisk. 12 p.
Kaikki urheilun ystävät ovat sin­ne
tervetulleita. Heidän nautinnok­seen
oVat Iskun ja Elon naiset jär­jestäneet
kahvitarjoilun North
Branchin Elon haalllle.
Port Arthurin 'Kyntäjillä'' on
kilpatoiminnan vuoro tällä vhkoUa
ja tästä lähtien jatkuukin öhjelma-iltamlin
asti, joka m maaliskuun
25 p. Mutta ensi ^iinijuntalna el ole
järjestetty päivän ajallaJcaupunkiin
mitään, vaan toivotaan kaikkien tei­den
johtavan hlihtokllpallupalkalle.
Torstain numerosta näkyi, että
'Kyntäjäin' tanssien lah^apalkinnot
kuinkahan oliko tiistalnhumerossa?
levisi ovipilettlen onxistajllle joka
suunnalle. Kysymyksessä olevat
arvokkaat lahjavoitot olivat lahjoit­taneet
liikelaitokset seuraavasti:
International Co-op Stores Ltd.,
Farmers Mercantile Assn; Nolalu;
Vapauden Port Arthurin kirjakaup­pa,
B. Frf Hardware, Lakehead Su-permart^
SaastQ's Men's Weär, Nel-son-
Kyro, Sherwlrt-Wllliams, Langl-la
Har«|ware, Wm. Laine, Watklns-in
edustaja. Täten lausuvat Kyntä­jät
kiitokset kalkille lahjoittajille.
; Metsä- ja sahatyöläisten union
virkailijat ja Ontario-Minnesota
Paper Co. Ltd:n edustajat allekir­joittivat
uuden palkka- ja työehto­sopimuksen
viime lauantaina. Se
käsittää samat palkanlisäykset ja
työviikon lyhentämisen 44 tuntiin.
- P o r t Arthurm koululautakjuitai*;-
esitti alkavan flskaallvuoden kus­tannusarvion,
joka osoitti menojeft" ^
yhtelssununaksi . $3,391,364.00 elk<»r
$325,028.00 lisäyksen viime vuot^^'
verrattuna. Se puolestaan edustav'^'
4 millin lisäystä veroih'In, elell-hS
4v millin lisäystä veroihin,, ellei tu­lojen
korottaminen ole mahdolli­nen
muuten.
« • • r .
Supercrete Ontario Limited t^U-tehdas-
yhtlön vararikon vuoksi sul­jettaviksi
joutuvien laitoksien pe­lastamiseksi
lupasi Fort Wliirälhltj'
teollisuuskomitea antaa apuä'in', ''
jotta siinä työskentelevät toistasa-' '•
taa työläistä saisivat pitää työniaän- "
sa. — •'
Port Arthur. — Hulda Jääskel^-'
nen — Lahtinen haudattllh täällä
Rlverside hautausmaahan toveri- jä —
ystäväjoukon saattamana viime per- '
jantaina. Hän kuoli viime! tiistai­na
St. Joseph sairaalassa. •
Hulda oli syntynyt Orivedellä
Suomessa 78 vuotta sitten. Siellä >
oli hänellä läheisiä sukulaisia sls-„
ko, veli ja tytärpuoll Kerttu Matti-'
la perheineen. Hulda oli mennyt
Yhdysvaltoihin nuorena orpotyttö­nä
ja siirtyi sieltä tänne Järvien- '
päähän 47 vuotta sitten.
Pastori Peden suoritti virallisen
hautaustoimituksen ja A. T., HUI.,.
toverien ja ystäväin puolesta muis­tosanoissaan
kertoi lähemmin tu- "
tustuneensa Huldaan ollessaan sa*
nwlla metsäkämpällä paperipuun ..
katkaisussa v. 1917—18 talveUa,,
jolloin olivat kämppäolot hyvin
kurjat ja ruoka yleensä huononi, ;
mutta Hulda kokkina osasi parantaa
sitäkin. Silloin jo Hulda oli C a h a - ' .
dan Sos. Dem.puolueen suom. ö??^. ^
ton jäsenyydessä ja kuului myös
Thunder , Bay osuuslllkkeese<etD. '
kuten alkaisemmm Ontarion ja tä-! Myöhemmm oli hän kokkina kym;-
män alueen suuremmat yhtiöt sopi­muksen
allekirjoittaessaan myönsi-
•vät.
Dryden Paper Co. Ltd:n kanssa
käynnissä olleet neuvottelut kes­keytyivät
10 päivää sitten Torontos­sa.
Nyt ilmoittaa Unio osaston
2693 edustajat; että neuvottelut ale­taan
uudelleen täällä.- Eräiden
toisten pienempien paperiyhtiöiden
kanssa oh riiyöskin neuvottelut kes-kenerälsi>
nä, mutta uskotaan niiden
kanssa sopimuksen vahvistamineh
tapahtuvan piakkoin.
• ... « • •• .•• » . . » . • , . • . • . . , .
Port Arthur. — Shunlah kunnal­lisliiton,
valtuuston ptiolesta kävi
•^orontossa lähetystö vihne viikol­la
Ontarion' Munieipäl Boardln
kanfea neuvottelemassa Mclntyre
kunnasta osan liittämisestä Järvien-jpään
kaupunkien yhteyteen. Boar-din
puolesta esitettiin Fort milliä-niin
kaupungin kokonaan eristämis
tä yhdistämisanomuksesta Niinpä
anomus nyt käsittää Mclntyre kun­nasta
Mapleward AVenuen Itäpuo­len
yhdistämisen , Port Arthurin
kaupunkiin.
Port Arthurin Recreation alueek­si
on katkaistu nykyisen urheilu-
Stadiumin läheltä 54 eekkerin alue,
johon suunnitellaan rakennettavak­si
(1) lulstlnareena, (2) cUrllng-Ur-hcilurakennus,
(3) musiikki' ja
kulttu-urikeskus, . sekä (4) potku­ja
veslpallokenttä. Valtuuston ko­kous
viime maantaina hyväksyi pe­riaatteessa
kaupungin luistinaree-nan
rakentamisen.
menillä metsäkämplUä ja ravinto*-,
loissa kaupungeissa, sekä' alettuaan
yhteiseläiilän leipomotyölälsen Ed- -
win Lahtisen kanssa, he yhdessä öU-,,
vat International osuusliikkeen pe-rustajaln
joukossa. ., -j,,,
Omatessaan marxilaisen maailr:
manatsomuksen oli hän koko sydä- '>
melläah työväen järjestötolmlhhas-sa
ja varsinkin vllmealkoliia kords^ n
tl rauhan ' säilyttämistä Ihmiskum;.,:
nan- pelastamiseksi sodalta ja tuhol-ta.,.
., . •,.. . i . j i .i
Usein hän sanoi nuoremrtilÖe:
" E i työvöenjbrjestö ol6 mikään" hb^
teili, jossa ollaan yötä ja annetaaii •
jäsenyyden kätketä, mutta työVäett'•
järjestössä • pysytääh' Jatkuvasti i j a
toimitaan vointimme muköa^."
Pari vuotta sitten julisti CSiI:n'"^
Port Arthurin osasto hänet kunnia**""
jäseneksi, mutta hän jätkbi' tbihllrf-' •
taa kunnes vasemman puoleh Käl* '
vaantumlsen vuoksi joutui salrgq-;;
laan ja pois aktiivisesta toiminnas­ta.
Hän kuitenkin seurasi Vapäudeh ,
Ja Liekin kautta toimintoja ja lia- ^
heisten toverien vieraillessa hän'fi^. ^•
nokkaasti halusi tietää asioiden kiil-
*ua. Tämän talven ajalla hän haitt."f*
si oUa 'Kyntäjä' ja 'Kylväjä' ja tejcl
lahjoituksen kununallekln, toivoen
nuorempien tulevan toimintaan hS- "
nen tilalleen.
Kansainvälisen naistenpäivän 51-
mosijuhla on tämän viikon erikoi-suus
lauantaina, maalisk. 11 p. uk- .
rainalaisella haalilla; 516 S; High •':
St. Juhlassa on monipuolinen ohjel-
Jatkuu 4,llä sivulla " •
PÄIVÄN PÄKiNÄ
Missä määrin rikollisuulta NLssa?
seen; josta oli viety huomattava
määrä savukkeita, Sikaareja .y.m.
pienempää tavaraa. Mutta n lm oli
^uonö onni varkailla lopuksi^ että
käpäUläutaan joutuivat. Niinpä
viime {perjantaina pidättivät täkäläi­set
/poliisit. '^kultakaupungilla" asu­van
21 vuoden ikäisen nuoren mie­hen
Roobert Joseph Genereul^ä,
jbhKa hallusta lOytyi kuulema nuo
edellisenä yönä varastetut tavarat,
sekä alkfils^mminkbi kadonneet ku­tien
4 Uutta auton kumia, jotka oli
varastettu 'efilällä hiibltöas^ihalta.
täti kirjoittaessa G^neteUx on pi­dätettynä
täkäläisellä poUlslkama-riuä
ja odottaa oikeuden tutkimis­ta."
• * * I
,KUoIoh saalista^ —~ Viime perjan-taiiia
^ o U Tordntössa Sunny Brook
^(»pitallssa paikkakunnallamme 35
vuotta astiiiut Jä suoihalaistbn kes-kmrdessav
hjnHtt tunnettu Prank
GbAk.. Tätnä mies teki pitkän päi
vätyön täkäläisessä sairaalassa; jos­sa
. hän tdtuStiil kyinmehihi ja
j^|ikä satoihin V maanmlehllmme,
Jotka häntä kutsuivat "Hospitalin
Frankiksi". Frank oli kuollessaan
^ t&ävdbdeit Ja 611 Syhtj^yt Kew
ärU^ciktsSa. EnshhhiftiSin maa-iiiiii^
hSÖdan älkäna hän taisteli' ea-
]|^äiiäläisi8|;a - Joukoissa kuiilulMUa
lifhslHfiUihUla: feläh dli känsän
mies jbla^ Suomalaiset - käuah muis­tavat.
— H. /
Viimeaikoina on Neuvostoliitosta
tulleissa uutistledoissa kerrottu vis­seistä
rlkkoumuksista ja siitä, että
joitakin viranomaisia on vapautettu
vastuunalaisista tehtävistä jne.
Tämä on tietenkin antanut tämän
maan lehdistölle r— tavallisille leh-dlllekin
eikä vain lokavlemärltasol-la
olevalle roskalehdlstölle — kes­kustelun
aihetta Neuvostoliiton ri-kollisuustilastolsta.
Kun rikollisuus, eritoten nuoriso­rikollisuus
lisääntyy tällä mante-'
reellä uhkaavansa niälirässä — kun
vdr.ic.lat.övat liikakansoitettuja eikä
ole niltään loivoUa rikollisuuden 11-
odäh^isen hidastumisesta kapita
llSmhi_alkakaudella —sosialistisen
maailman rikostilastot antavat sll
idin vaihteeksi herkkupaloja. Va­hingonilo
on aidointa iloa, tavataan
f sahoa!
Mutta mikä on totuus?
Ilmeistä on, että Neuvostoliitossa
ei ole vielä selvitty kaikista rikok­sista
ja rikollisista. Sieltä saapu­neet
uutistiedot osoittavat, että rik-koömuköla
ja rikoksia tapahtuu —
ja rlkkoumuksista rangaistaan.
Kysymys on kultenkhi siltä, onko
rikollisuus lisääntymässä tai välie-neihässä
^ jä - tässä on Neuvosto­liitto
kirkkaana tähtenä muulle
maailhiaUe. samaa^ aikaan kun esl-m^
lciksl" Vhdysvallolssa on vahkilat
lilka&ansoitettujä vaikka vänkiloitti
rakennetaan llsiä^ Neuvostoliitossa
suljetaan Vankiloita "asiakkaiden'?
eli "ruokamlesten" puutteen vuoksll
Kun Sbsialisiiiien yhtiäiskunta on
vapaa' sellaisista paheista,, jotka r i ­kollisuutta
kehittävät, työttömyy­destä
ja työläisten työn tuloksien
riistosta, niin vissinlainen rikolli­suus
vähenee ja kuolee pakosta.
Kun koko kansakunnan elintaso
nousee jatkuvasti, kun maan perus­tuslaki
takaa jokaiselle työn, mak­setut
lomat, vapaan koulutuksen ja
turvatut vanhuuderipäivätj niin se
poistaa rikollisuuden Sosiaalisen pe­rustan.
Sitäpaitsi on; muistettava, että
Neuvostoliitossa ei julkaista sellais­ta
roskakirjallisuutta, mikä kiihdyt­tää
ja väärinkasvattaa; nuorisoa r i ­kollisuuden
tielle. Siihen; luokkaan
kuuluvat elokuvat ovat myös^"klel-lettyjen"
listalla. ^
Kaiken tämän seurauksena^ oh-, :efr
tä vissinlainen riköllisilus on maas­ta
hävinnyt jo kokonaan. Lakia ja
järjestystä - vaärantaVa ^ kangstei-lsmi
on asiallisesti puhuen kokonaan hä­vinnyt;
Neuvostoliitossa ei ole ei­kä
voikaan olla erikoisia "murha-yh^
tiöitä", jotka toimivat melko jul­kisesti
rajan eteläpuolella.' Siellä
el ole enää lainkaan laitonta huu-mausälnekaupusteli^
a, eikä laitto­mia
pelipaikkoja, eikä pankkiryös­töjäkään.
Murhatkin ovat si^lä jo
melko harvinaisia rikoksia.
Ja tUastof osoittavat, että esim.
Venäjän Neuvosto-Tasavallassa 'tuo­mittiin
Vuoden, 1960 Ensimmäisen
neljänneksen aikana vain kolmits-osa
siltä llimlsmäärästä, thittt tUo-mittUn
vastaävrana aikana edelliiens
vuonna. „:i.
N6dvostolUtössa:el:Ol«rjfcuitenkaan
voitu vielä kokonaah j^Qlstaa.i-ikdlli-suutta.
..Si*Utt,on' vielä värlöiiitK.ia
pahantekijöitä — silloin tällöin
murhamieskin.
Ja rikoksista rangaistaan Neuvos­toliitossa
kuten muuallakin. Siellä
ei pidätetä eikä tuomita enää ke­tään
f)ollittisten rikosten vuoksi.
Mutta varkaat ja muut rikolliset
joutuvat viranomaisten toimesta
eristetyksi yhteiskunnasta eri pit­kiksi
ajoiksi.
Erikoisen mielenkiintoista on kui­tenkin
se että Neuvostoliitossa käy­dään
suurella menestyksellä taiste­lua
rikollisuuden estämiseksi ja r i ­kollisten
uudelleen kasvattamisen
hyväksi. .
Rikoksista tuomitulle varataan
ammatti- ja muuta koulutusta van
keusaikanaan. Ja kun hän tuomi­onsa
kärsittyään vapautuu, häneh
rikosluettelonsa hävitetään — enti­nen
vanki aloittaa elämänsä uudel­leen
puhtailla khrjoilla ja tilastotie­dot
osoittavat, että suUrl enemmistö
heistä on"läksynaä" oppinut ja py­syy
rehtiyden kapealla-jä vaativalla
Elellä. '
^ I 'i^^Kommunistista propagandaako?"
i E i vatn totisia tosiasioita! Kun
tuomari Samuel Leibovrltz • New
Yorkista, vieraili .Neuvostoliitossa,
liän sai asiantuntijana käydä mo­nissa
vankiloissa, puhutella oikeus-
Viranomaisia; vanginvartijoita jä
vankeja^ Palattuaan tältä tutkimus­matkalta
hän julkaisi Life Julkai­sussa
artikkelin, missä sanotaan
mm. seuraavaa: <
"Venäläisellä vankialueella . . . n.
45 mailia Moskovasta ei.ole jykevää
kivimuuria. Sitä ei ole rakennettu
Sing Slhgln malliin tiilenkestäväksl;
eikä sieill ole psyklatfihenkilökun^
täa Mätteawan mälliin» tai, Alcatra-zln
tapaiajf-kultaista; i^orttia. SieUä
dn < jotSkin paljon, parempaa: intel-
Mtuaalken/ i^hi)|illUnen ja kauko-liäKäineh
hehkU<Hiunta,yl)>äliiä alas
ä s i i . . . Biiiii ö i y im)m im-
4la jä4r.lkO|l|^ia:S(|kä publ^ilSäSiai^-
ajajana että tuomarina 41 vuotta, ja
sinä aikana minä pien vieraillut
vankilassa monta monituista kertaa;
Mitä minä näin tässä vankilassa, se
hämmästytti minua . . ."
Ja hän kuvasi tilannetta edelleen:
''Heille (vangeille) annetaan kaikki
mahdollisuudet haluamansa amma-tm
oppimiseen. Asiallisesti puhuen
heille maksetaan vankilassa teke­mästään
työstä yhtä paljon mitä h(>
saisivat vastaavanlaisesta .'työstä
vankilan ulkopuolella. On valkea
käsittää kuinka tärkeä seikka tämä
on... . Venäjällä he (vangit—K.)
voivat ansaita Itsensä elättämiseksi.
Mutat sen lisäksi he voivat ansaita
4Ö0 ruplaa ($100) kuukaudessa.
Pienen osan siitä he voivat käyttää
pienten ylellisyyksien ostamiseen it­selleen.
Loppusumma menee hei­dän
perheittensä ylläpitoon .' .
Hän huolehtii perheestään (vanki­lassa
ollessa) ja säästää rahaa alolt-taäkseenjläihänsäuudelleen^
an^-
lasta päästyään. Tämä tarkoittaa,
että hän säilyttää' itsekunnioituksen­sa
vankina ollessaan. Vankilasta
lähdettyään hän on rahallisesti, op-plnnolllsestl
ja psykologisesti val­miina
hyödylliseksi kansalaiseksi.
Venäjän tapana on • tuhota rlkostl-astot
miehen kärsittyä tuomionsa.
Hänen aikaisemmat erehdyksensä
ykshikertaisestl unhoitetaan."
Neuvostoliittolaiset itse sanovat,
että' niin kauan kuin heidän maas­saan
tapahtuu yksikin rikos, heillä
on^rikoksia Illan paljon. Toisinsa­noen
tavoitteena on rikollisuuden
hävittäminen kokonaan kasvatuk­sen;
opetuksen ja muiden mehetelr
mlen avulla. - - >
Kovin onttoa j a väkisin tekaistua
on siis se "vahingonilo", mitä on Vii­meaikoina
ilmaistu sellaisissakin
lehdissä; jotka tietävät asiain todel­lisen
tilan ja. ovat olevinaan vas­tuuntuntoisia
kirjoituksistaan.
. . . —Känsäkoura,