Vapaus, April 5, 1966

              Sivu 2 Tiistai, huhtik. 5 p. — Tuesday, April 5, 1966
•k
I
1-
VAPAUS I N D E P E N D E N T L A B O R O R G AN
O F F I N N I S H C A N A D I A NS
( L I B E R T Y ) Established Nov. 6, 1917
EDITOR; W . E K L U N D MANACERS E. S V K 0 I
T E L E P H O N E : O F F I C E A N D E D l T O R r A L ' 6 7 4 - 4 2 8 4
PUblished thrlce weekly: Tuesdays; Thurstlays and Saturdays by VapauB
Publishing Co. Limited, 100-102 Elm St. West, Sudbury, Ontario, Canada.
\ MflUing Addrea: BQX 69
Advertislng i-ates upon ;Ap^U(»tlbnu traMlatloQ ,free of ;cl»rgei
Authörized as second clasS mail by tl^ iPost Office Department, OttawA.
. and fior payment of postage in casiu
Mon,. r,,, H, CANÄÖIÄN LANGUÄGEIPRES
r THAUSHINNATPj
Canadassa: 1 vk. $9.00,oC<kki ;iW;75 USA:ssa 1 7k. $10.00, 6 kk. $5.26
3 kk? 2.75 Suomessa: 1 vk. 10.50, 6 kk. 6.75
BREZHNEVIN
MUUTOKSIA
PUHE El ENTEILLYT
:n POLITIIKASSA
Moskova. — (KU) — Erkki
Kauppila): — Neuvostoliiton ja
NKP:n suuntaviivojen käsittely
alkoi viime tiistaina Kremlin ny­kyaikaisessa
kongressipalatsissa
lähes viidentuhannen kokousedus
' tajan ja 88 maasta> saapuneiden
kutsuVierataen läsnäollessa.
Kokoukselle esitetty toiminta-selostus
osoitti, että NKP jatkaa
rauhan politiikkaansa. Se kuteuu.
kaikkia sosialistisia maita ja maa­ilman
kommunistisia puolueitfi ja
vallankumouksellisia liikkeitä yh-distämäto
voimat^ imperialismia
vastaan. S*i tekee Kiinan, johdolle
uuden ehdotuksen Pekingissä tai
Moskovassa järjestettävistä neu­votteluista
erimielisyyksien voit­tamiseksi.
Ehsimmäisenä kokouspäivänä esir
tetty NKPrn keskuskomitean toi-mintaselitys,
minkä esittäminen
kesti yli viisi tuntia, oli hyvin har­kittu.
Ensimmäisen sihteerin, Leo­nid
Brezhnevin esittämässä tilanne-selityksessä
on tarkka arviointi Neu
vostoliiton kehityksestä ja hetken
kansain*'älisestä tilanteesta. Siinä el
ole yksityiskohtaista polemiikkia
Kiinan Johdon politiikkaa vastaan;
vaan tähdennetään NKP:n vakavaa
pyrkimystä kansainvälisen kommu­nistisen
liikkeen yhtenäisyyden pa­lauttamiseen.
Edustajakokous kunnioitti hiljai­sella
hetkellä edellisen edustajako­kouksen
jälkeen kuolleiden keskus­komitean
puhemiehistön jäsenten
O. W. Kuusisen ja Frol Koslovin se­kä
useiden kansainvälisten kommu­nistisen
liikkeen merkkihenkilöiden
muistoa.
TOIMINTASELOSTUS
Keskuskomitean toimintaselostuk-sen
esitti ensimmäinen sihteeri Leo­nid
Brezhnev. Luonnehtiessaan ku­luneita
vuosia, Bie/.hnev .sanoi, että
puolue on johtanut neuvostokansaa
kommunismin rakentamisen tietä.
Puolueen sisäisessä toiminnassa
ovat lujittuneet leniniläiset puolue-kasvanut
kansainvälisessä elämässä.
Vapautensa ja riippumattomuutensa
puolesta siirtomaaorjuutla Vastaan
taistelevat kansat ovat saavuttaneet
uusi voittoja, työväenluokan tai.s-telu
on voimistunut kapitalistjs.sa
Canadan ohjesäännöt^
UittohaJlituksen. kauppaministeri Robert W,inters^ jul­kaisi"
viime torstaina tääUä oleville ullromaalaisille, ts,..yhdys-väMlaisten-
omistamille alayhtiöille "Canadan ohjesäännöt",
yleispiirtein puhuen sanotaan, että niiltä odotetaan Ca-
.n^^assä, "hyvien kansalaisten" käyttäytyixiistapoja Yhdysval­tain'hallituksen
viime joulukuussa; julkaisemista "ohjesään-nöisltä"
huolimatta.;
Kiiten muistetaan; Yhdysvaltain yllämainitut "ohjesään-rip^"
aiheuttivat Canadassa maanlaajuisen myrskyn, mikä ei
olet vieläkään • tyyntynyt.
Lyhyesti sanoen canadalaiset kaikissa yhteiskuntapiireis­sä
ovat yksimielisiä siitä, että k.o. yhdysvaltalaiset ohjesään­nöt
edustavat avointa sekaantumista Canadan sisäisiin asioi-
' hin. Niiden; ohjesääntöjen mukaan Canadassa olevien yhdys­valtalaisten
alayhtiöiden velvollisuutena on tukea kaikin mah-dollisin
keinoin Yhdi^svaltain ekonomiaa välittämättä lain­kaan
siitä, miten se Canadan talouselämään vaikuttaa. Ca-;
nadassa olevat alayhtiöt saivat määräykset ostaa tarvitse­miaan
tuotteita niin- paljon kuin mahdollista Yhdysvalloista
ja hankkia Yhdysvaltoihin voitto-osinkoja niin paljon kuin
mahdollista, lukeutuen viimeksimainittuun seikkaan kieltäy­tyminen
voitto-osinkojen sijoittamisesta canadalaistuotannon
laajentamiseksi.
Asiasta keskusteltiin Yhdysvaltain ja Canadan hallitus­ten
edustajain yhteisessä kokouksessa Washingtonissa maalis­kuun
alussa ja sen kokouksen jälkeen annettiin mitäänsano­maton
yhteinen kommunikea, jonka mukaan yhdysvaltalais­ten
omistamien alayhtiöiden Canadassa "ei tarvitse Washv
ingtonin uusien ohjesääntöjen perusteella toimia mitenkään
normaalisesta liiketoiminnasta poikkeavalla tavalla".
Sen perusteella antoi ulkoministeri Paul Martin ja eräät
muutkin hallitusniinisterit sellaisia "selityksiä", että "ohje-sääntöpulma"
on nyt sivuutettu. Tällainen esittely ei kuiten­kaan
tyydyttänyt ketään, sillä mainitun kommunikean avain-määritelmänä
oli "normaalista liiketoimintaa" koskeva virke,
mitä voidaan tietenkin selittää miten kukin haluaa — ja Yh­dysvaltain
.taholta pidetään "normaalina" liiketoimintana
kaikkea sitä, mikä hankkii enimmäisvoittoja ulkomailta Viet­namin
sodasta johtuvien maksutasevaikeuksien helpottami­seksi.
Julkaisemalla nyt Canadan omat "ohjesäännöt", missä
amerikkalaisten omistamia alayhtiöitä kehoitetaan asialli­sesti
puhuen jättämään huomioonottamatta Washingtonista
Saanaansa "ohjeet", kauppaministeri Winters otti epäilemättä
askeleen oikeaan suimtaan ja samassa yhteydessä hän myönsi,
että Washingtonista käydyistä neuvotteluista huolimatta Yh­dysvaltain
"ohjeet" ovat edelleen vaarana Canadan ekono-rnialie.
^ • ' |f l H ' if
. Ottäwasta torstaina saadun tiedon mukaan-kauppaminis­teri
Winters lähetti yli kahdeksalletuhannelle Canadassa ole­valle
yhdysvaltalaisten omistamalle alayhtiölle "Canadan oh­jesäännöt",
joissa osoitetaan,, mitä maamme kansallisetujen
perusteella niiltä odotetaan. Näitä "toivottuja tavoitteita"
Qvat:
Viennin kehittäminen korkeimpaan mahdolliseen ta-
• soon; • •
— Luoimonresurssiemme tuotteiksi (tavaroiksi). valmis­taminen
suuremmassa määrässä;
— Suoritettava tutkimustyötä canadalaisten luonnonre-surssien
hyväksikäytön edistämiseksi;
. > ^Riittävästi tutkimustyötä uusien tuotteiden (tavarain)
tuottamiseksi Canadassa;
— Pidettävä Canadassa riittävä määrä voitto-osinkoja
canadalaisoperatiojen laajentamiseksi;
.. s Ottaa työhön ja kouluttaa "huomattavassa määrässä"
canadalaista henkilökuntaa johtokuntiin;
Myydä osakkeita canadalaisille;
>— Jul^^ finanssitietoja.
; Näiden ohjesääntöjen julkaisemisen yhteydessä on il­moitettu
suurille ja keskikoko!sUie alayhtiöille — joita arvel­laan
olevan noin 450 — että niiden tulee aika-äjoittain lähet-
V tää • luottamukselliset (salassa pidettävät) raportit operatiois-
• taan, jotta hallitus saa paremimat tiedot siitä, miten ulkomaa-jlaisten
omistamat alayhtiöt Canadassa toimivat.
i..;-:..:Kaikkitä.niä on tietenkin hyvä — vaikka näiden canada-i
laisten ohjesääntöjen jiilkaiseminen Washingtonin ohjesään-i
töjenvastine.eksi kestikin näin luvattoman kauan;
| : _ Vähin mikä tässä yhteydessä tyydyttää canadalaisia on
; todellakin se, että ulkomaalaisten omistamat alayhtiöt toi-
; mivat kaikissajilanteissa täällä "hyvien kansalaisten" ta-il
yoiijn,<eU maamme lakeja, ohjelmaa ja taloudellisia tavoitteita
,1 nöuciattäeh jä edistäen, huolimatta lainkaan siitä, nutennii-i
<jlen omistajat toimivat rajojemme ulkopuolella.
• Kysymys on vain siitä, ovatko nämä Canadan ohjesään-
: pöt riittävät? Meistä tuntuu, että niin hyviä 'kuin "toivomuk­set"
ovatkin, ne eivät tässä tapauksessa yksinään riitä. Pel­kissä
toivomuksissa ei ole niitä "hampaita" mitä ilman mikä
tikansa ohjesääntö on puutteellinen ja heikko, varsinkin sil-loiii
jos pyritään kontrolloimaan suurpääomaa.
.•,,> Jos olisi takeita Siitä, että'hallitus tulee voimaperäisesti
y^llj^pniaäii näiden toivomusluontoisten ohjesääntöjensä nou-d^
tainista, asia ei olisi niin vakava.
, Mutta tällaisia takeita ei meillä ole. Yksistään tämän
ölijesääntöjupakan yhteydessä on muistettava, että Mitt^^^ , . ,
' ' . . ,. . . keaan suuntaan. MC loivoismimer.ui
J^tus ^tm näyttämölle hyvin vastenmielisesti ja vasta ylei- lenkin. että näitä ohjesääntöjii vih
i>en.,niieUpi.4een pm^ victottnioi.-n/.rHiii;,- f«rKwiii;: homn-.:'
, ; iLiittohallitiis oli pitkän aikaa hiljaa kuin karhu talvi-j^
säsfeä: Wa^irigtonin julkaisemien ohjesääntöjen johdosta,
sittieri kun Quebecin terveysministeri Kierän esitti
johdosta protestinsa, mikä sai lämmintä vastakaikua
telmän maissa 34% :Ila. Kun sosia-lismin
maat säilyttäjyät taloudelli­sen
kehitysvauhtinsa suurempana
ja lisäävät sitä ne samalla ratkaise­vat
erään tärkeimmistä, todella val­lankumouksellisista
tehtävistään.
SUHTEET KIINAAN JA
ALBANIAAN
Brezhnev käsitteli sitten sosialis­tisten
maiden yhteistyötä poliittisel­la,
taloudellisella ja sotilaallisella
alalla ja jatkoi:
Samalla meidän on tpdettava; että
suhteemme kahden sosialistisen
maan puolueen, Kiinan komnitinisti-sen
puolueen ja Albanian työn puo­lueen
kanssa, ovat epätyydyttävät.
Meidän puolueemme ja neuvosto­kansa
haluavat vilpittömä.sti ystä­vyyttä
kanr.an Kiinan ja sen kom­munistisen
puolueen kanssa
Me olemme valmiit tekemään
kaiken mahdollisen parantaak-semme
suhteitamme Albaniaan ja
Albanian työn puolueen kanssa,
Brezhnev lausui. Hän palautti
mieliin NKP:n ehdotukset tapaa­misesta
Moskovassa tai Pekingissä
Me olemme nytkin sitä mieltä,
eitä: tällainen tapaaminen olisi.
hyödyllinen ja olemme valmiit
millä hetkellä tahansa käsittele­mään
Kiinan kommunistisen puo-.
lueen johdon kanssa erimielisyyk-
.siä löytääksemme niiden ratkaisu-tien
marxismin-leninismin perus­teiden
pohjalla. Me olemme va­kuutettuja
.siitä, että loppujen lo­puksi
meidän puolueemme ja kan
samme voittavat vaikeudet ja kul­kevat
yhteisin rivein taistelussa
suuren, vallankumouksellisen asi­an
puolesta.
KAPITALISMIN KEHITYS
Kapitalistista taloutta luonnehti­essaan
Brezhnev korosti, että kapi­talistinkin
järjestelmä kokonaisuu­tena
ottaen elää yleistä kriisiä.
Yrittäessään selviytyä sisäisistä ris­tiriidoistaan
porvarillinen maailma
tisessa liikkeessä syntyneitä erimie­lisyyksiä
el ole voitettu. Hän käsit­teli
kansainvälisen kommunistisen
liikkeen keskinäisiä suhteita ja to­tesi,
että elämä on vahvistanut oi­keiksi
vuosien 1957 ja 1960 neuvot­teluissa
hyväksytyn kansainvälisen
kommunistisen liikkeen yleislinjan,
UUTTA NEUVOTTELUA
KANNATETAAN
Brezhnev totesi kommunististen
puolueiden rakentavan keskinäiset
suhteensa tasa-arvon j a itsenäisyy­den,
sisäisiin asioihin puuttumatto­muuden
Ja keskinäisen tuen perus­talle.
Puolueen keskuskomitea on
muiden puolueiden kanssa samaa
mieltä siitä, että kommunistien
kansainvälisen yhtenäisyyden tär­keänä
muotona on kommunististen
puolueiden kansainvälinen neuvotte­lu.
Me olemme tällaisen neuvottelun
koollekutsumisen kannalla, kunhan
sitä varten kypsyvät olosuhteet,
Brezhnev lausui.
RAUHAN POLITIIKKA JATKUU
Toimintaselostuksessa vahvistet­tiin
neuvostovaltion rauhan politiik­ka
ja korostetaan uudelleen rauhan­omaisen
rinnakkainolon periaatetta
yhteiskuntajärjestelmiltään erilais­ten
valtioiden välillä. Jyrkin sanoin
alustuksessa tuomittiin USAn im­perialistien
hyökkäys Vietnamissa.
Uudelleen toistettiin ilmoitus, että
Neuvostoliitto ja muut sosialistiset
maat antavat Vietnamille lisäänty­vää
tukea. Neuvostoliitto kannattaa
Vietnamin kysymyksen ratkaisemis­ia
Vietnamin demokraattisen tasa­vallan
halli-uksen ja Etelä-Vietna­min
kansallisen vapautusrintaman
ehdotusten mukaisesti.
Amerikkalaisen hyökkäyksen vuo
ksi Vietnamissa meidän suhteemme
USA.han ovat huonontuneet. Siihen
ovat .syypäitä USAn hallitsevat pii­rit,
Brezhnev lausui. Toimintaselos-tuk.
sessa ilmoitettiin, että Neuvosto­liitto
on valmis kehittämään suhtei­taan
myös USAn kans.sa, mutta sitä
varten on välttämätöntä USAn hyök
Mitä mttiit «BEnc#(if
HUIPPUJÄRKEILYA "NS. VASERlMISTOj^NEMMIS^TöSTJi:"
. . . Lähemmin (aaoöien).vaaiie» tulokBiatavkkÄiileM^ kiin­tyy
siihen, että uusi tuuli oli, puhaltanut yli puoluerajojen, eivätkä vaa­lien
tulokset suinkaan oSöfta viittaavan siirtymistä vasemmalle huoli­matta
siitä, vaikka vanhanaikaisten termein mukaan eduskuntaan tulikin
ns. vasemhiistoenemmlstö . . . — Vapaa Sana, maalisk, 31 p.l066.
illlillllllllllllli
"Kongo-Myller" tarJQ^a
palkkasotureita Vietnamiin
Länsi-Saksalainen majuri Sieg­fried
Miiller, joka tunnetaan
"Kongo-Miillerln", nimellä, on
tarjonnut EtelärVietnamin haIIi-_
tukselle 600 palkkasoturia^ jotkäT
ovat "valmiit lähtemään Vietna­miin
heti kehoituksen 8aatuaan'^
Kirjeessä, joka on saatettu jul­kisuuteen
Saigonissa, ilmoitetaan
M uller voivansa lyhyessä ajassa
mobilisoida Vietnamiin kokonai­sen
divisioonan. *
MiiUer suosittelee itseään "val­lankumousten
ja vapaussotien
asiantuntijana ja kommunismin
tunnettuna vlhoPisena". Majuri
Muller on saanut lempinimensä
Kongo-Miiller osallistumisestaan
palkkasotilaana kapanallisliikkei-den
murskaamiseen Kongossa.
on kohdistinut toiveensa talouden
elämän periaatteet. Neuvostoliitto j valtiollisen säätelyn menetelmien jkäyspolitiikan lopettaminen,
on tullut voimakkaammaksi taIou-käy>föön, tieteeni.s-tekniseen kehi- '
dellisessa, poliittisessa ja Solilaalli- tykscen ja sotatarviketuotannon
sessa suhteessa Sen ja koko sosia- ' suurentami.veen. Tämä ei kuiten-listisen
järjestelmän vaikutus on ' kaun ole johtanut eikä voikaan joh
taa kapitalismin vapautumiseen sen
j)erusvirhclstä, totesi Brezhnev.
Selostuksessa mainittiin, että ka-pi.
alismin maissa vaikuttaa edelleen
täydellä voimallaan kapitalistisen
yhteiskunnan perusristiriita työn ja
maissa ja kansainvälinen kommunis-IPaäoman välinen ristiriita. Brezhnev
tinen ja työväenliike on kehittynyt, tarka.stcli myös työväenluokan jouk-
Toisaalta on tapahtunut kapitalis- koliikkeen kehitystä ja totesi, että
min yleisen kriisin syvenemistä ja maailmarf 88fkbmmunistlsessa puo-kapitalististeri"
maiden ristiriitojen lueessa on 55 miljoonaa jäsentä.
kärjistymistä: Selostuksessa todet- TyöväeMluokan yhtenäisyyden to­tiin,
että imperialismi ei kykene eh- 1 tt*uttainises.sa on .saavutettu jossa-käisemään
hi.storiallista kehitystä i kin määrin tulok.sia, multa tä.ssä asi-tuivautuipa
se mihin menetelmiin jassa on vielä suuria vaikeuksia so-tahansa.
Nykyajan vallankumouk- 1 sialidempkratian oikeistolaisten joh-selliset
voimat jatkavat etenemis-1 tJiJ'«" 'iiminnan vuoksi, Brezhnev
tään. [käsitteli antikommunistista vainoa
Edellisen edsutajakokouksen jäi-1 eräissä mais.^ia'ja ilmaisi Neuvosto-keen
Neuvostoliiton suhteet sosia- I Uiton kommunistien jyrkän yasta-listisen
yhteisön Jä.senmaiden kans- lauseen Indonesian kommunistien
vainojen johdosta. •
Selostuksena todettiin, että vat­sa
ovat tulleet läheisemmiksi ja sy-dämellisemmiksi.
Meillä on hyvät
veljes-suhteet Bulgarian Unkarin, I 'fnkumouk.seriisen liikkeen koke-
Vietnamin demokraattisen tasäval- ' '"»s O" vahvistanut että menestyk-lan,
DDR:n, Pohjois-Korean, Mongo­lian,
Kuuban, Puolan, Romanian,
Tshekkoslovakian ja Juf,'Oslavian
kanssa, sanoi Brezhnev. NKP tulee
vaslakin tekemään kaikkensa kehit­tääkseen
ja lujittaakseen poliittista,
taloudellisti; ja sotilaallista yhteis­työtä
sosialististen veljesmaideri
kanssa, hän sanoi. .
Sosialistisen rakennustyön pc-ruslainmukaisuudet
ovat yhtäläis­tä
kaikille maille, mutta samalla
sosialistisen järjestelmän maat
joutuvat jatkuvasti tekemisiin uu­sien
ongelmien kanssa, joita reaa­linen,
monimutkainen elämä syn­nyttää.
Näiden tehtävien valmiita
ratkaisuja ei ole, eikä voikaan ol­la.
Sen tähden maailman sosialis­tisen
järjestelmän kehittäminen
vaatii iuovaa suhtautumista esiin­tyviin
ongelmiin, kokemusten ja
mielipiteidenvaihtoa..
Alustuksessa todettiin, että sosia­lististen
maiden talous kehittyy no­peammin
kuin kaptialististen mai­den.
Sosialisti.sen maailmanjärjes­telmän
teollisuustuotanto on viimei­sen
viiden vuoden aikana lisäänty­nyt
40';^;:lla Ja kapitalistisen järjes-siä
saavuttavat my puolueet, jotka
nojautuvat strategian ja taktiikan
leniniläisiin periaatteisin ja ottavat
huomioon reaalisen tilanteen. Elä­mä
opettaa, etiä poikkeamiset mar-
.xilais-leninilälseltä linjalta oikealle
tai vasemmalle tulevat erittäin vaa­rallisiksi
silmin kun ne. liittyvät na­tionalismiin,
suurvaltashovinismiin
Ja hege.nonismiin. Brezhnev ilmaisi
NKP:n syvän valittelun sen johdos­ta,
että kansainvälisessä kommunis-
TAVOITTEENA NORMAALIT
SUHTEET
Alustuksessa ilmaistiin vakaumus
siitä, eUä uusi maailmansota voi­daan
estää, mutta se vaatii kaikkien
rauhanvoimien aktiivisuutta. Me
paljastamme imperialismin hyök-käyspolitiikan
mutta noudatamme
samaan aikaan johdonmukaisesti
rauhanomaisen rinnakkainolon lin­jaa.
Se merkitsee, että pitäen yh-teiskunnalli.^.
ilta • Järjestelmiltään
erilaLsten valtioiden rinnakkaineloa
.sosialismin Ja kapitalismin väliseri
luokkataistelun ilmenemismuotona
Neuvosioliitio samalla Jolidonmukäi-
.sesti kaiinatlaa normaaleja rauhalli­sia
suhteita kapitalististen valtioi­den
kanssa ja valtioiden välisten
kiistakysyniy.sten ratkaisemista neu­vottelutietä
eikä sodan avulla.
Neuvostoliitolla on hyviä tuloksia
naapurisovun politiikasta Suomen
ja Afganistanin kanssa* korosti
Brezhnev.
. Hän totesi myös, että. Skandina­vian
maiden kanssa kehittyvät suh­teet
normaalisti, mutta ei voida sa­noa
ettei tällä tiellä olisi vieläkin
esteitä. Hän lausui tyylyväLsyytensä
myös suhteiden paranemisesta Ira­nin
..a Turkin kanssa. Neuvosto­liiton
perinteellinen ystävyys In­tian
kan.ssa on lujittunut. Huomat­tavasti,
ovat parantuneet suhteem­me
Ranskaan, totesi Brezhnev ja
mainitsi, etlä näiden maiden suh­teilla
voi olla erittäin suuri merki­tys
Euroopan turvallisuuden lujitta­misessa.
Tulevaisuus osoittaa, tekee-
— Kahden hävityn sodan jälkeen
vallitsee upseeriston keskuudessa
masennustila. Siksi Bundeswehr tar­vitsee
menestystä, sanotaan mietin­nössä,
jonka Länsi-Saksan armeija'
johto valmistutti kesällä 1964. Tä­mä
mietintö, jossa suositellaan Länr
si-Saksan osallistumista Vietnamin
sotaan, on julistettu salaiseksi. Sen
on itäsaksalainen uutistoimisto
ADN nyt kuitenkin saanut julki­suuteen.
Mietinnössä kerrotaan hankkeista
lähettää Bundeswehr-osastoja Kyp-dokseen
"panemaan Makarios jär-
'.Jestykseen". Suunnitelma.sta ei tul­lut
mitään, "mutta oli väärin, että
kansa sai sen käsitylcsen, että hanke
kariutui Bundesvvehrin sotilaiden
haluttomuuteen', raportissa sano­taan.
"Kaakkois-Aasiassa ja erityisesti
Vietnamissa tarjoutuu tilaisuuksia,
joita olisi käytettävä hyväksi.
Bundeswehrin toiminnalla olisi mo­nenlaisia
suotuisia seurauksia. Kos­ka
USA ei enää pitempään vdi
tyytyä puolinaisiin toimenpiteisiifi,
on-voitto varma ja — niikä on
ratkaiseva — Bundeswehr olisi osal­lisena
voitossa. Toistakaan seuraus­ta
ei pidä aliarvioida: Bundesvveh­rin
toiminta näissä suhteissa ja ny­kyisenä,
ajankohtana lisäisi suunnat­tomasti
sen mainetta, arvonantoa ja
auktoriteettia muiden N'AtÖ-liitt'o-laisten
piirissä ja erityisesti USAssa
sillä USA:n ja Etelä-Vietnamin voit
to käsitettäisiin maailmalla siten,
että se ei olisi ollut mahdollinen
ilman Bundeswehrin apua ja puut­tumista."
"Sitäpaitsi, olisi saksalaisten jä
amerikkaaiisten yksikköjen taistele-leniisella
rinta rinnan aseistetussa
sodassa, suuri psygologinen meri-tys.
Nuori Bundeswiehr tarvitsee
näkyvää menestystä. Se ei vain tu­kisi
ajatusta, että Saksalla tällä
kertaa on oikea liittolainen puo-lelläänTfvaan
selvittäisi, että myös
muut NATO-maat voivat nojautua
tähän Saksaan ja tähän Bundes-wehriin",
sanotaan Länsi-Saksan ar­meijajohdon
mietinnössä.
Mietinnön laatiimsen jälkeen on
tilanne kuitenkin oleellisesti muut­tunut,
etelävietnamilaisten vasta­rinta
on sitkistynyt eivätkä NATOn
jäsenvaltiot— edes Länsi-Saksa ole
olleet halukkaita sekaantumaan
USA:n kaukomailla käymään so­taan.
kö Englannin ulkopolitiikka mah­dolliseksi
englantilais-neuvostoliittö
laisten suhteiden paranemisen. El­pymistä
on myös suhteissa Japanin
kan.ssa,' mutta J-ipanin satamien
käyttäminen amerikkalaisten sotilas
tukikohtina ja Japanin militaristi­nen
sopimuj, Etelä-Korean hallituk­sen
kanssa vaikeuttaa suhteiden ke-hittyniis.
ä,
TYÖVIIKKO ASTEITTAIN
5PAIVAISFKSI
Toimintaselostuksen eräs osa oli
kokonaisuudessaan omistettu väes­tön
elintason sekä tieteen ja kult­tuurin
kehitykselle. Siinä todettiin,
etlä viiden vuoden aikana väestön
reaalitulot kohoavat 30^; :11a, työ­palkan
alimmaismäärä kansantalou­dessa
kohotetaan 60 ruplaan kuu­kaudessa,
k o 11 e k tivitalonpoikien
työpalkka aiotaan asteittain kohot­taa
yhtä suureksi kuin neuvostotilo-jen
työläistenkin. Suoritettujen ko­keiden
perusteella koko maassa siir­rytään
asteittain tyqläisten ja vir­kailijain
5-päiväiseen työviikkoon
siten, että siitä hyötyisivät sekä työ­tätekevät
että meidän valtiomme,
ilmoitti Brezhnev, ja hänen tiedon-
?ntonsa otettiin vastaan voimakkain
.suosionosoituksin.
Keskustapuolue jäi
SKDL:n jälkeen
äänimäärässä
Helsinki. — SKDL sai eduskunta­vaaleissa
toiseksi suurimman ääni
määrän sosiaalidempkraattien jäl­keen,
käy ilmi ääntenlaskentatie-doista,
joissa vaaliliittojen eri osa­puolten
äänimäärät on erotettu ja
jo lähes kaikki oteäänet huomioitu.
Näiden tietojen mukaan kolmen
suuren äänimäärät ovat suuruusjär­jestyksessä:
sos.dem. -puolue 644.
919, SKDL 502.926 ja maalaisliitto-keskustapuolue
502.724. Vaikka
SKDL sai parisataa ääntä enemmän
kuin keskustapuolue, sai viime mai­nittu
kuitenkin 8 paikkaa enemmän.
SKDLn 41 edustajapaikkaa "mak­soivat"
kukin 12.266 ääntä, sosiaali­demokraattien
55 paikkaa 11.725,
keskustapuolueen 49 paikkaa 10.259,
kokoomuksen 26 paikkaa 12.556,
liberaalisen kansanpuolueen 9 paik­kaa
16.977 ja ruotsalaisen kansan­puolueen
12 paikkaa 11.791 ääntä
"Halvimmalla" sai paikkansa SK'
DLn kanssa vaalliliitossa ollut TP-SL,
sillä 60,628 äänellä se sai 7 paik­kaa:
Yhtä edustajapaikkaa kohti tar­vittiin
vain 8.661 ääntä. "Kalleim­maksi"
taas tuli pientalonpoikain
yksi paikka, se "maksoi" kokonaista
24.500 ääntä.
PÄIVÄN PAKINA
HÄNTÄNIEKASTÄ SIELUNPELASTAJA ?
kautta maan, ehätti liittohallitus
myöntämään,, että kyllä niis.sä VVash
ingtonin ohjesäännöissä on jotakin .so­pimatontakin.
—
Ja vaikka Washingtonis.sa pidetty
hallitusportaan neuvottelu jätti ilmei­sesti
maamme talouselämää uhkaavat
jenkkien ohjesäännöt edelleen voi­maan,
niin liittohallituksen loimcsKi
vakuuteltiin, että kaikki on OK — et­tä
Washington ei vaadikaan alayhtiöii
tään mitään "normaalisista liiketoi­mista
poikkeavaa" jne.
Kuten sanottu,; meidän lehtemme
liittyy muihin canadalaispiireihin, jot •
ka tervehtivät nyt julkaistua Canadan
ohjesääntöä tärkeänä askeleena oi­keaan
suuntaan. Mc toivoisimme r.ui-yistettaisiin
eräillä terävillä hampcii
la,- joidän avulla ja pohjalla '•toivo-multsista"
tulisi määräyksiä, että
amerikkalaisten alayhtiöiden täy'yy
käyttäytyä Canadassa "hyvien ka.usa
laisten" tavoin ja sillä siiati.
Se vanha sarvipää saatana jota
myös sielunviholliseksi sanotaan, ei
kuulu kiitettynä kristittyjen ystävien
joukkoon.
Ja jos esim. joku pappismies suo­sittelisi
sitä vanhaa häntäniekkaa'
vaikkapa vain "pienemmän pahan"
teorian mukaan siclunpelastajaksi,
niin sellainen Herran palvelija .saisi
maallisilta toimenantajiltaan loppu­tilin
ja sillä siisti.
Mutta kaikesta tästä huolimatta
saamme nyt ihmeck.semme lukea ja
kuulla, että Suomen -äärioikeisto,
mikä on luokitellut kepun eli kes­kustapuolueen
rauhanohjelmineen
maailman—kiirjimmaksi puolueeksi,
näkee nyr hädän tullen, eli vasem­miston
suuren vaalivoiton jälkeen
kepu.ssa ainoan pelastuksen porva­rilliselle
niukkuus- ja nälkäkomcn-nolle!
Asteima on irvokas, sitä ci kieltää
taida; Esimerkiksi sanomalchtiku-ningas
Erkon Hesa ja sen toronto-lainen
pieni apulehti, ovat meille
vakuuttaneet vakuuttamasta pääs­tyä,
etlä kepii ja sen kirottu johtaja
ovat kaiken pahuuden ja paheen al-
•ku. •, •
Multa nyt ne samat "Amerikan
äänet" vetoavat jopa kepun "edes-vastuuntuntoon"
ja "velvollisuu-•
icen", sillä kepua ja ehkä vielä Kek­kostakin,
jota myös "Sukarnoksi": on
sanottu, tarvidnisiin nyt renkipojak­si
vnsemmislovoiltoisen hallitusko-koömuksen
miioclostamisen chkäise-miseksi
Tämä on poliittisista häränpyllyn-heitoista
yksi räikein ja tavallaan
hanskinkin.
Miksi kepu on ollut Suomen ääri­oikeiston
hammastellavana? Ei ai­nakaan
siksi, ettei se ole toteuttar
nut. vanhan kokoomusmamman tah­din
mukaan taantumuksellista sisä­poliittista
ohjelmaa.
Eipä tietenkään!
Kysymys onkin ollut koko ajan
. keskustapuolueen rauhanomaisesta
ulkopolitiikasta mikä on Hesalle ja
.sen lisälehdelle-kuin punainen vaate
: vihaiselle sonnille.
Parjatessaan kspua, Suomen ääri­oikeisto
toivoi, että keskustapuolue
menettäisi vaaleissa kannatustaan.
Mutta kortit menivät sekaisin .si­käli,
että äärioikeisto ei voittanut­kaan
kepun kannattajajoukkoja puo­lelleen
— valitsijat siirtyivät joukko­mitassa
vasemmalle ja suhteellisesti
eniten vaalitappioista kärsi vanha
kokoomus.
Tästä johtuu hätä! Nyt ei ole herr
roilla ja rouvilla porvareilla enää
mitään muuta toivon mahdollisuutta
kuin .se, että saataisiin eilen hau­kuttu
ja parjattu kepii tekemään
rcngintöitä äärioikeiston hyväksi.
Tämä on ilmeisesti perussyy Tnik.si
kepukin "kelpaa" nyt ja miksi ve­dotaan
.sydäntäsärkevällä tavalla jo­pa
kepun kan.sallistuntoon ja tie.-;
vaikka mihin.
_ Ajan ja lUantcen todellista henkeä
kuvasi mielestämme aikaisemmin
oikeistolaisesta ohjelmastaan tunnet­tu
sos.dem. puolueen johtomies Väi­nö
Leskinen, joka sos.dem. yhdis­tyksen
20-vuotisjuhlassa Helsingissä
pitämänsä puheen yhteydessä selitti
Suomen poliittista tilunnettfi seuraa-
. vasti:.-; • .
Sosialidemokraatit eivät aina-kaan
ole halunneet esiintyä esim.
maamme ulkopoliittista suuntausta
tai tasavallan presidenttiä vastaan.
Emme myöskään käsitä vaalien tu­losta
tällä lavalla . . . Sosialidemo­kraatit
ovat yksinkertaisesti vaati­neet
muutosta porvarillisen eduskun-laenemmistön
politiikkaan^, Samalla
me olemme luvanneet'uutta, parem-maa
politiikkaa. Yllättävän suuri
äänestäjien joukko on antanut pyr-kimyksellemme
kannatusta vaaleis­sa.
Oikeutetusti meiltij odotetaan nyt
lupausten täyttämistä.
— Me tiedämme, että sosialidemo­kraattinen
puolue ei pysty yksin sel­laiseen
hallitusvastuuseen, jota kan­sa
vaaleissa toivoi. 'Porvarillisista
puolueista me emme näy tässä vai­heessa
saavan tukea 8 kohdan poli-kanssamme
samaa miellä. Tämä
koskee varsinkin hallitu^litiikan
vaikeimpia kysymyksiä, kuten, vai-.
tiolalouden kohentamista.
T - Aivan erityinen paino on annet­tava
sille ensiarvoisen tärkeälle tosi­asialle,
etlä sosialidemokraattien
johtaman hallituksen on kyettävä ak­tiivisesti
kehittämään tasavallan pre­sidentin
johdolla ulkopoliittisia-suh­teitamme.
On varmasti aihetta pitää
muistissa esimerkiksi syksyn 1958
hallituksen vaikeudet. Itsestään sel­vää
on ,etlä on tärkeätä alusta al­kaen
saada hallituksen suhteet tasa­vallan
presidenttiin ja eduskuntaan
parlamentaarisen demokratiamme
edellyttämälle luottamukselliselle
pohjalle.
— Vasemmiston enemmistö on
niukka, pohja siis kapea. Sen vuoksi
keskustapuolueen toivoisi voivan
harkita tilannettaan realisesti myös
hallituskysymyksen kannalta'.
— TietystT^on edellytfettävä, että
puolin ja toisin lähdetään liikkeelle
jalkakamppia yrittämättä . . .
Näin Leskinen.
- Luonnollisesti tiedämme," että sos.­dem.
puolueessa on ja vaikuttaa
myös professori I*untilan tapaisia
voimia, jotka vetävät vallan toiseert
suuntaan.
Mutta tärkeänä seikkana oh silti
kaksi Leskisen mainitsemaa seik-tiikallemme.
Vain nojautumalla nyt! kaa! Suomen kansa odottaa nyt va-saavutettuun,
vasemmistoenemmis-töön
— hyväksymällä sen r- voimme
eduskunnassa turvata ohjelmointim-me
toteutumisen. Tietysti tämä edel­lyttää,
että hallitusneuvotteluissa
sellainen vasemmistpenemmistö on
olemassa, joka yksityiskohtia ja
myös imencttelytapoja / myöten on
semmistolta ja ennenkaikkea sos.-
dom.-puolueella "lupausten täyttä­mistä"
— ja että näitä lupauksia el
voida . täyttää ilman vasemmisto^
yhteistyötä, U.skonrime ja toivomme
että ne seikat painavat ratkaisevasti
hallitusneuvotteluissa.
•— Känsäkoura.
• P
is ti
15v
M l