Vapaus, February 27, 1928

              S i v i i2
VAPAUS 'nnM. qyU'—«n«7t»Ti>«, töMlaa. IcedäriikkeM; tanuisi JB pojcstaiaa.
S. c. moL.
;^ TOIMITTAJAT t
T. H, CASLSO?!. B. A- TENHUNBI. H. PEHKONEN.
^'n*'Mlyr' « i j b of riaaUh Vodkc» is Cut«4U. PablXibcii ia SuJbmrr, Ö B U C * 0 7 Uooa*y.
tmmibv, W*äaeaitr. Tksndar «sd Frids/^
' • ' ILM0TU5HINNAT VAPÄCDESSAr- • ^
HaisuulactalcMt SIM ienä, tZ-M laks icotaa; — AriotuttoomofeBoSmotakxt SOe. paiaUtasBi. —
•BacsaaMtoOsKMskMt 50c kot». IkOO 4 totu. — Sratr»3uto«iiJMet $14» ken», -«2*0 3 k e n » . —
AviMkoamotskaet 1340 kota. tSXOfaiku kertaa. -IU>t««iUaot«kM( «IJOO kcm, — KttoUmannfaotsk-tiJi
Utv, SOe. Uujaakas fcilto»l»T<rlf^ tai mäntfinimhl. HaiamiticAn ja tmtttHatotnktt
Mc kana. flJM kotoa kcxtaa. — Tibiuuailmoaaiien Ja ilnotaMfcsttaancp oa. Tsiäinaetu, abeuttiri
IhmttmArmit stakätcca. <~ T i l a a k o joiu ci aeana laiia. ei tolia lähetUauua. paitat a«>igir«n>. ioiUa
' • V • : , TlLAUSHUtKATr-
^ 1 «k. M J O i A k k ; 1S.S0, »'kk. ja 1 kk. $IM. .— ybijnMhoihia i» Saotatt» aeU BimaUa
~ 1 Tk.-t6Un.*6 kk. I l S O . S kk. S2iM Sa I U . $L00.
I.aiueca «iotat UmotaCäet pUIi oQa kosttoriaca kallo 12 Omeitrmltpiiiia e<IcUi*enä «rkipäiv&Bä.
Yapiiate MnitMt ..U>«ttT Boilf^ Pakctia.U^. .
r«»Mute'Uctttocl:XbMätr 1 1 ^ ^ ^ Pobclia I « « , .PoMioMto: JBjo^.CO, Swlbtirr. Om.
.Caaianl «4«cttiaiBg ntaa-TSe/ per «oi. iaeb. Miauaiua ckajx*,'»' aiocla iAteitioo TSe.
• l t»a bwt aivcrtlsac •Mdiom ataoBC tka Piaaltb Piofta Sa Caäada.
Tbe Vapaa*
. Joa «M* jBilloia tahafua « a *a«aaiU caaiBiiaeeo klfjnumnn», kir}ottakaa agdellrcn Iiikke«aboiu)*»
fpiijaaniilO»; j i l y a l B » YirOJOaSTO. iijkkeenhaitata. ;
4
«aivan taipeetop
•Noah V TLi iiimmmmnnssif:: T"lh bee . .Hollinger
lAi:/i>Sfi'8aÄ6f Äirulliseötii että Hol-
|in|e^k''jtep^uHäf oli
^aivan iaipeduin /• t*olij6is-0ntarion
1^
••n:' pSaiHanenkann/ttt^ ja.^:,, Jto^rnituspals-
''-/'Ufoillaan."'He-tulevai^kuteiimaan sjta
'"'•löteellähiinella — murha; i r..,
_ ^ V Tägiä kai^os'**oiin6ttditiutis", jos-l
. 6fi Uphaenk^^ mies-
; ta> tukelitui Joipliaaicsv jatka^ lehti,
' tulee jäämään znuistiin' yhtenä kä^^
> kem :.;riko1Jisimini»tä''taiMhtnm^
^ 'CMaddh'riiste^
; • toriassa. - Sjfy' tliytyy, jsälyttaä kai
ii(^et-'Ovat'J&rjestyinaUöro^ Heil
ei v>'ole -mitään >:|Hiolu9ta8asetto^
Dtfta 't^öite^iiivat' kiiMtÄViii jyo-
; : jaUtiiaä) : silftcosirv ?.(*'kqiY<E>sjniehen
keilhköT^t) -taiidille^
;j , ^ taJrtjr^fiejdäÄtödis^^^
J||||>}^;f^ Tkdiyostfert cmistja-,
:/7*;i-.j?htfn(>i}M kelvolliset sapipa^n ne viisi-maakminan
tn likaat)
JraltalMivo heitettiin nyt kol-
'•.'{•< menkyxnmenenyhdeksän miehen hen-
_ • Id tuhlaavdsesU . K&ä-
. sua kultakaiyokisiessa; Jätekasa tn--
. lessa. Mis^ merkityksestä loppujen
?;:. ; - ' lopuksi' oir tyoläisteh 'henki jä hei-fr^
&;ft : .däI)t^! * näjk^pt^llc^ huollettaviensa
tulevaisuus, kun niitä verrataan
^ j kyseiessa bleviifl "todellisiin^ etiiihin,
i v ' , . ; osakikeeh bm i ö t a j ipn etuifiin.
"V ^ . ja yoittpihin?^^ omis-
. tava. luokka simooKin, kuinka pal-neekin
- huomiota tällaiseen . trage-
; . diadn 'MiikuttaMlla'' -kertomuk^il^^
> - .'_laart, niin älkäämme tehkö erehdys-
Tosiasiaksi ; jää —: työväenluok-
(^It 'tu<>9 -murl^aavan tulipalon al­kamispäivää
seuranneena) päivänä
otsikolla "Hollinger voi mahdollises­ti;
liJckoX kaikki, entiset; ennätykset
kuluvana"' vtioteriä*' ja jossa m.m,
lausuttiin:
."Nyt näyttää varmalta, että vuo-ei
'1926' näkee seuraavat ennätyk­set
saavutettavan Hollingerissa:
, V'MyJLy , jauhaa / kaivoksen histor
(la^, ,8U^pn]fn§n^^I.onnim^^
"Suurempi tuötai^maärä kuin
minään -edellisenä kahdentoista
kuukauden aikapa,
**l*uhtaät voitot, jotka yiittävät, jo­kaisen*
edellisen luoden kaivosyri
Vksen histoilassa. ' ' •*
, "Kustannuksia /v^ennfeiäM ^ i^
nempään- Huin minään .edeUisenä
vuotena sitten Hollingenn kaivoksen
alkaitais&n. 1;.
^."Tten päivää^iliennössä on HpJ
linger tuotj^ul; y}i .,^130;^
ja- maksanut osakkeenomistajille yl'
643,000,000. 'voitto^osinkoina * . . , ,
Etään Canadan suurista päiväleh-
Histä,. *'kaiypnlta"-pal8talla •ilmaistiiii
«uurta <^ hupiehtuneisuutta. .siitä : j)e-lostaj
että tulipalo ja "yalitertava
'ihmishenkien' meiretys" saisi osak-
keenomis.tV ai. a1 't pann. -kim' " ^V anlta an. MTkyr-l - -(«,a. ,.1 927 «s,n ta., ett,a ." m. 4e1 emme 1ta h1d o ..-r " i •^^'vi „ aseistanisuutua taistelussa luulo-ligfy^
vv.;"
,^;' . M ' . kJalaisten hengellä on arvoa vain
. / ; 'saarni
a; syystä — r r
saoinisekäi.
voittojen kä-mmmk
^olliii^er-j/htiö oli hiin kiintyn^^
voittojen kasaamiseen^ qttä siltä ei
Tiittönyt; .yähääkään huomiota työ-lälstcu
t^rvallisuudelle.' Kykenisiko
^||§;;|t^8e.-'Pitäntään ja"' pelas-
||^v||^|;;;,--\^:^iusl .'; .Kykenisiko
'^^^ kaivoksesta?
' . voitto
| | f | | p : ; T i i t t äi
h s , ^ läistei
j. >' ..Kykeneekö : set; maksamaan korvaus-
\' hin kysymyksiin 'antaa hyvän vas-
1-^' ' tauksen selostus Hollingejt'-yhtiön
pi^^i^vir^tUä^jSka-iiilk^t^
^^Cfti?ei^^^|idessä;?);he^ 11
:uaKaan, hiin 'tei­tään,
ei saisi tapahtua' bsäkkeille.
^Tässä rauhottavaasa' j a vakjuuttavassa
selostuluiessa -edelleen - sanottiin yir
usköVim,' 'että' kunhan sa
yu, HaUituti',*niiri 'päljo, että he yoi-ivat,
toimittaa. tar]ka$tukseh^
täisiin havaitsemaaxv. ^UÄ -tuli ^ on
tehnyt -vain perin vähä tuhoa pui­selle
sisustukselle kaivoksen muissa
osissa,, ja , etta omaisuusvahinko ei
tuIisP olemaan mainittava. '
Kun Saccon; ja Vanzettin telotut-taja
tuomari Thayer esiintyi Dart-mouth-
yliopistossa äskettäin, niin
sen puheenjohtaja Marshall, viitat-tuaan
palanneihin sotilaihin, osotti
«tuomari Thayeriä Ja sanoi: "He
liilevat takaisin heikentyneinä uh­rauksistaan'
mäallwn."T^ on
rauhanajan sotilas, joka kansainyä-lisesti
tunnetun murhajutun aikana
taistelu maansa puolesta." Ja kuu­lijat
hurrasivat viisi minuuttia.
Kapitalistisella järjestelmällä on
lukemattomia keinoja työläisten
murhaamiseksi. Jotkut kuolevat säh­kötuolissa,
miljoonat kuolevat jat­kuvaan
nälkään, toiset tukehduttaa
kuoliaiksi myrkkykaasu kaivoksissa.
"Kaikki aivan! tarpeettomasti?"
Niih juuri, ja tätä tulee jatkumaan,
kunnes työläiset järjestyvät ja la
Jkaisevat tämän murhaavan voittojär-jestelmäh
pois maapallolta.
SitpiBviii ja L evin
Sir"
m:. 1
1 ; ' ' - ' Moskovan 'TravdassaV on jul
*; .y . . .kaistui ja. 'L. Kameh-r
.j^yin kirje. .,,/Toimi'tjiksep puolesta
" <ön kirjeen ! johdosui' mainittu ;§eu-
^0§S;0^$':^';rääväii:''' '"""^ . ^:y' • ...
Tammikuun' 15' p :n' "Pravdassa"'
jolkoistiin 'trotskilaisten ohjee^ jot-
V ^ r ka tiy^ puoluetta ja,vKp-
' / , , .minleraia, vastaan ja joissa jtoiselta
, " puolen hiihifetääh' Kamenjevia - ja
mm
y}^:"^- o\
y'\yyi'^'"'^ taoeet' päättävän ttskeleen, joka hei-
V pottaa kaikkien' t^^^
• o ,^ viqu;.:uUdeelieen' 0^ puoluee-l^^
yffy.-, '^>:':;,^^Kirjeessään''G. Sinovjev ja' L; Ka-menjev
kirjotta"V'at seuraavaa:
Tammikuun 15 p:ny.l92S "Prav-
,.idässä** n:o 13 julkaistiin kaksi kir­p
i i » jettä, jotka ovat senlaatuisia, että me
katspmmc velvollisuudeksemme vas­tata
heti sentiUiden ensiksikin, että
nii^ä on asiallisesti esitetty vääriä
katsantokantoja, toiseksi — keho­jaan
kpnunternin d|>positsioniai-neksia,
valheelliselle tielle, kolina
neksi —- ne voivat-, tämän takia
luottaa suurte vahinkoa bolshevis-luiu.
asialte ja -neljänneksi sentäh-drä,''[!
että ne; k^^^ lisäksi antavat
vääristellyn selvi.tylsen meidän ^kat­santokannoistamme.
• Vastaus on vie-
Ij3uB välttämättömämpää sen takia,
että ulkomailla näiden'kysysqiysten
jo^djq^ta nousee kokonainen . kamp­pailu,
JotaJmia"äilman''porvaristo ja
sosialidemokratia tule\-at suuresti
käyttämät hyväkseen.
Asian etujen edessä On kaikkien
muitten peräännj-tlävä^
Me piemme eronneet ,L. D. Trots­kin
ryhmästä välittömästi kj-symyk-sessä
täydellisestä ja vapaaehtoi­sesta
alistumisesta XV puoluekokö-nellä
yhdfefeä boldie^isen puolu-een.
kanssa,- tai tozsen\puoIueen tie-
— näin pii kysymys ainoastaan
nain se onT, Tästä ei pääse minne­kään.
Se, joka Ajt ,XV puoluekoko­uksen
j'älkeen ei näe, että kysymys
oli jä on juiirf hain, se >on tuomittu
tekemään yhä suurempia ^virheitä.'
Tämä on päivänselvä äsia-
Tpdistuksena voi olla vaikka'kir­jeemme
L, D- Trotskille elokuusta
V." 1927. (Kaikki, jotka ovat seuran-
'neet -puolueen sisäisten suhteiden
historiaa, käsittävät tuon kirjeen
tärkeyden.) Tämän kirjeen tarko-luleena'
Pii selvittää, onko opposit-sionjh
johtajien keskuudessa täy­dellinen
solljdäarisiius'' siinä • kysy^
myksessä, onko välttämätöntä teh­dä
lilja vastus toisen puolueen pe-riist^
rnisvirtauksille.' ' 1
Tässä kifjessä' sanottiin seuraa­vaa':
'^NKP (b) :n ulkopuolella leni­niläisiä
aatteitamme uKkaä vain'
yksi —-? • rämettyhoinen ja perikato.
Jos' he'yleensä voivat päästä voi­tolle,,
niin ainoastaan NKP (b) :ssä.
— niinjcuin, se, .historiallisesti on
muodostunut ja. on olemassa —.
kä missään, muualla, .Joka .tätä ei
ole ymmärtänyt 'tai joka on jsen
'imblitäiiut ,tai joka isiiheh suhtautuu
kevyUhielis^sö^ se voi" 'saattaa -pe-f.
rikatPon asiamme,--7 Jrainismin puo­lustamisen'-^
SSIl:ssä. ja i^aailman
työväenliikkeessä eikä voi. jVigda
ypittöon.** • ' •
.. Me.,,.~ j kirjottavat.' Sinovjev ja
.Kamenjev {^edl^n,-^* piimine blo­kissa
'L. D- .Trptskin ,.igdbman kans­sa:'-
f;''Me ••tämän - "vuoksi / kannaimnf;
hähen"'ja hänen nykyisten' pup^tar
jieii /kapssa ..läydelliseh. ja^ taisäpuo-lio^.
västuui) kaikes^ pppositsiönih
toiminnasta. , 19264-27.' ''' Blokki,
kiitenr Jpkainen politiikko tietää;
edellyttää moIeunäiapuPlisia rpe^
rääntymisiä, mutta blokki ei poista
sisäis"^ t^Stelua..; Blp^^äähime' olf
taistelua." Tänaii tietävät 'ohjeiden
tekijät hyvin. Ja sentähden on vä-
Hfiitaih' 'tyhihää/ heidän* laholtaan
nostaa .'"'kysyifiysfä * **naaniiaisisia
Trotskin jjanssa", y.m.. Eikö L. D.
Trotski' syyttänyt lyhmaämme kir.-
jeellisesti jo 30 p :nä elokuuta vuon-semn
puolueUa.i^tian;'on ^
tettav^ katsanfiokäntojaan pnoluees-sa,
muuttamatta- 6ta-^jpkai^; puo­luejäsenen
oikeutta fraktsiataiäteluk-
-sL Selvää on, että näiden tunnus-läuserden
pohjana oh se; että NKP
(b) on firoletaarisen vallankumouk­sen
yip.usin, 'että SSSR .on maa, jos­sa
rakennetaan, sosialismia, etta vas­toin
NKP (b) :tä ei voida auttaa
leninismin asiqa, vaan vöidacai ai­noastaan
tuhota,, siid.
XV puoluekokouksen aikana me.
sanoimme, että kieltäytyminen täy­dellisesti
alistumasta puoluekokouk­sen
päätöksiin johtaa leninismin
kaikkien perusaatteiden täydelliseen
turmeltamiseen,' kaikkien suimtavii
vojeiv kaikkien "puolueen ja valtion
arviointien vääristelyyn.
Meidän velvollisuutemme on nyt
sanoa kaiklllp-, hiille, jotka' vielä
kulkevat' P-. Trptskjn ryhmän
"ohjeiden"-. mukaan: älkää - syventä­kö'
tätä 'virhettä, käsittäkää, että
olette väärällä tiellä, joka sielvästi
johtaa teidät pois 'puolueesta, teh­kää
kalkki maihdoliinen, pälatäksen-ne
ipupl^een - jiveihin, typskenhel-läksenne
puolueen <. kanssa.
Jokaiselle-oppositeionilaiselle me
yielä kerran^/toistraQihe sen, ^ josta
jisein, puhuimmej-entisen öpjpösitsio-nin
keskuudessa. .!Xy .p^oIuekokouk-teltua
trojfsHsmin, Hnjaä vaataan"?
Eikö. jp.yksin/tästäkin ple selvää,
että me emme ole, katsoneet L. D.'
Tröfekfti ;«rheitä. *^luulotelluiksi" ja
et^ silioinkih, kuri parhaillaan olim-me.
työkumppaneitä, me emme. kat­soneet,;
.mdbdolliseksi aseistariisu-imista
trotskismin virheitä yastaan.
' Jos meidän jyrkkä kieltäytymi­nen
lähteä kahden ; puolueen tiellcf
olisi ollut entisille' blokki-tovereil­lemme
odottamattomuus ja eikö se
olisi ollut syvän vakaumuksen tulos,
joka öli kehittynyt kaikista kahden
vuodeh kokemuksista, niin taiste­lulla
sellaisista sanasista kuin "kes-
Icustälainen,' äntautuinihen" y.m. oli­si
ollut ehkä jonkilainen poliittinen
käsite. •
Käsitys välien katkaisemisesta
heidän kanssban' käy täysin selväk­si,,
jos vaikka vertaamme sitä, mitä
me ehdotamnie ja mitä ehdottavat
"ohjeiden": tekijät. Meidän johto­päätöksemme
: kaksivuotisesta tais­telusta
on: takaisin puolueeseen ja
Kominterniin, on. työskenneltävä
puolufeen.kanssa, on palattava ta­kaisin
bolshevistisen puolueen rivei-on
luovuttava asettamasta i/-
sen aikana: 'poliittinen .roid^us ja
jbhdpnmukaisnus .ei ole siinä>- että
supi-ään mehriään"sitä''tietä; joka
•vie yha kahminnaksi N!3*;(fi) "»ta ja
Kominter^ist^^ , Ön päätettävä py­sähtyä,
r. ,f : ..^
' "On päätettävä palata^takaisin." Ei
saa*' ejiäröidä si^,'^ etteikö' puolue
niinkuin Ikenin öla' yähemhiistön-bat
,6antokannoista , kaiken J,sen,,_ minkä
elämä • vahvistaa^ mikä, näyttää oi­kealta
proletaarisen vallankumpuk-seh
kannalta. '
Antautuminen . LötcaJcuiin vidlan-^
kumouksen puolueen t§dessä ei .ole
häpeällistä; vaan kaiken sen. jäl-
Tteen, ipitä on oliot, se ön jokai­seni';
meidän siiora' velvollisuus.
Häpeällistä, .ajnrotonfa, pikkumaista'
on vakavalle proletaariselle, vallän-kumousmiehelle
sulkea silmänsä .nä-kemästä(
ppliiuista umpikujaa, johon
jatkuva' puolhetfä vastassaolo - joh­taa.
^ . ' ; , ^ v v ; . ^ -y
^Keski-"linjaa" ei ole luonnoss^ä,
prplelariaätijni diktatuurin luonnossa.
On valittava. ; Joka ei ole ymmärtä­nyt
tätä eilen,-ien täytyy ymmär­tää
sen tänään tutustuttuaan ohjei­siin-
Me olemme "vakuutetut, • että
suurin osa o^ppbsitsioniäi' että J|cpko
sen Leningradin osa, että koko pp-positsionin
. työläisydinjpukko valit­see
meidän tiemme— sovinnon ja
työskentelyn puolileieh kanssa.
Tehtävämme tietysti oh seurata
proletaarista vallankumousta:. kai­kin
voimin auttaa puoluetta sen
raskaassa työssä, auttaa voittamaan
kaikki tiellä Olevat vaikeudet, aut­taa
leniniläisesti ratkaisemaan edös-:
säolevia uusia tehtäviä ja . viedä
Leninin asia loppuun asti.
Kirje päättjry.seuraavilla sanoilla:
"Neuvostojeri maan kansainvälinen
ja sisäinen asema vaatii puolueen
kaikkien voirnien'; mitä täydellisintä
ja ehdottpminta tiivistämistä. Ai­noastaan
tätä tietä- puolue voittaa
kaikki vaikeudet, kaikki esteet, joi­tä
ilmaantuu sosialistisessa raken­nustyössä
talonpoikaisessa maassa,
ja kulkee lopullista voittoa koh­den;"
: . :
pauden ilmestynuspaikasta,-j?ttemnio
oliä koittaneet-iaikkia vetaä^Väpaus-lehden
luMjoiksi, jota vastoin^ toveri
L. Ber^iall sanoi etelä-ontaiiola|-r
siHa olevan .yara-crmeijaa vudes^
sadasta.: ssritsem^n sataan, -jos>. ni­mittäin
Vapaus mutttettaisiin hiaÄ-dollisimman
lähelle porraspääta.
Jintta onkos toveri - L. ^B. ottanut
.sitä huoi^ipon, että jos sudburylaisil-la
olisi yhtä suan varaf-araeija kuin
etelä-ontariolaisaia,~
muutettuna Torontoon ,jä?si,^'tuo
500—700 tappelun 'varalle pidetty
vara-armeija laskuista pois. Niin
V 1
äsiä olisi yhtä' lyhyt j a piitkä kuin se
oli 'ennen muuttoa Sudburysta Tör
rontooh. Allekirjoittanut on kyllä
sitä mieltä, ettei paisuteta keinotei
koisesti lehden tilaajämäärää, sillä
olenpa taipuvainen luulemaan, että
tuokin etelä-ontariolaisten. vara-ar­meija
on sellaista väkeä,.^ttei heillä
ole mitään velvollisuuden tunnetta
'Vapauden Iiike>ttä kohtaan.' Sillä
jo^.hpillä iptäin olisi, huh. he nyt
jo näkisivät yelvolllsuudekseiett t i l a^
yapans-l^teä. ^ Vai' thinkä?'' 3)^yt
tekee mieleni jo ; etn^cateöh i)yytää
meikäläistä puöltieärnefta, etta sen
jälkeen kun Vapäus-lfehti''Ph 't^ut
irlei^äanetyksena . muutettua ' jonne«.
•ian näistä.'ehdotetuista.' paikoista,
«ttä sitten kun .päätös on teh%;niin
jokainen taas puskemaan' liikettä
e^npäih 'kmkeäta paikkäkuhtalai-stiudes6a
välittämättä.' ^
The "VVorkerin painattaminen - Va­pauden
painossa,*-irnnä 'muut puo­lueen
lehdpt, kuten 'Young "Wörk€r,
"Tpuhg 'Comrade' sekä mUut' tilapäis.
työt, hiiliin "bähden ainakin' n^^<
syrjästä katsoen ei pitäisi olla. ^ifjr.
tään'han'kaluutta. Vpitaisiinhan mai­nitut
englanninkieliset puoluelehdet
siirtää' Suj^b^gigm ^paljc^l%,väfiö^^
lä vaivalla kuin'"Vapaiis-Törftntoöhi'
Sillä ev ol« ainakaan suuria koneit-
,ten. piirtoja-tehtävänä; ja ei' ainakaan
ole WorkerilIa'sitäkään pelkoa,- ettS-menettäisi
ilmoittajia se'n syyn-tia-
•Kia' €ttter«*nntä ^ole.* ; Mahtaisaco sit^
tsfn^sndburyraiset': porvarit olla yhtä
kylmäkiskoisia kuin ovat Toronton
porvarit ollefet, sitäkin 'on: etukäteen-mahdoton
» arvata. Onhan "Yhdysval
tain toveritkin uskaltaneet • päästää'
piiolueen: äänenkannattajansa jonner
kin'-muualle • kuih; siihen^' missä' on'
puolueen.. pääkOrtteeri, ejnkä luule
'että se "Canadassakaan tuli^ mitään
haittaa -tekemään j6s Worker ^siirr
rettäisiih Sudburyy^. ^ JMielesJäni-et
sovi myöskään-'ehdottomasti asettaa
etutilalle .tuoreiden • uutisten, saantia
porvärilliasta suurista lehdistä. Ei­kö,
olisi etuti\alla pidettävä sitä meik­kaa,
että saada; vaan .juuret työläis--
joukot ymmärtämää^, oman. asiansa,
sillä työläiset knmminkinväah joka
tapauksessa. .tilaavat työvä^nlehtiä
eikä', porvarit, sillä pääkysymys öH
vaan työläisten voitto porvareista;
"hättomia ja työttömiä. - i E i l a « i e l - | t ä n u t ^^
lä voi rahallista aikaa koskaan tul- tahansa- Varastettakoon sivussa mi-lRk?'
g-Ti syystä siitä, koska paikaTli- kä voidaan ja silloin: ta^s. on yhtä
set työt ovat satunnaiäa lukuunot- edullisessa asemassa Port Arthur,
tamatta sappatyöläisiä, joita siellä Se ilmalaivapostL J. V- Kannas^
jokunen-määrä, on- -Vaan luulenpa to puolestaan, vakuuttaa (juuri sud­etta
"Vapauden hyväksi ei heiltä lii- Ijmylaiana)/öTövääi rn^döilisuuden
^„ kehPt .'plipä'se sitten sielläkin,, kos- lähitulevaisriöäessa-'-sa^a ilm^posti
niin Väpaiai'^Tie'^färolei^ mehhessälaänTjä; myöskin radiouuti^"Kuulkaa-
'-^— huomanneet vielä .6^.-tarpeelli5i»ut-,p^^ödto^^ pi_
ta, verrattuna Väpau^eh ; pSO^vef ^laa? : t ä e ^
doksia ja Toronton, suomalaisuus-^siui^^
asutusta. Miksi X 1^ mehi efeittä-
Ime^ntnlo suuremma.««a määrfissä Ie.
^pää/" ' i nn tulin huomaamaan, että
seiiatyöläiset Torontossa olivat ra-ei
-voi oDa puhettakaan. :Sris~'mitä
päivälehden uutiriin.. yleensä* tuJee,
on kai suunniteltava järjestelmäUis.
silli' Jffluiiä|twÖainfe^^^
lomifieif oh .Vain^-tarkdituysasöä jou-mään
/DonJiaaHr^ .viereistä^ ipttJa;. kot pois itse pääkysymyksestä. ÄUe-käiyäiakö
Vapauden mUutp^ »Idrjöittanut on vakuutettu ilmapos-haalitöiihmnan
lisäyspyytpet? . "Sen^
kai toverikin tietää, ettei DoU haa­li
ja Riverside ole Torontossakaan
Vapauden parhaimpia painopaikko­ja*^^
Mita'-ilmestyräiskustannuksiin
tulee, ne on arvioni mukaan samat.
Se on jrmmärrettävä, -että tonttL
maat ovat kalliit, esim. niiden kau-
.punlöpiirien^-mukaan mitä J. L. kir­joituksessaan
toi ifesillo, mikä tosin
edullisin ala Torontosta <)lisi,
dettävissä. : - t''-
Sitten mitä lehtiuutisiin, tulee,
niin..meille .länteläisille se ei tee niin
VAPAUDEN KOTIPAIKKA
Cadherin' osasto keskusteli .. J2
p:nä helmik. Vapauden kotipaikas.
ta ynnä sen. edelleen kehittämisestä.
Yksimielisesti ^ hylättiin toimeenpa-hevan
komitean ehdotus. Torontoon
muuttamisesta. Samoin Port Ar­thur
ja kannatettin J. •W. Kan­nasten
ehdotusta yleensä, syystä,
että pidämme "häntä parhaana asi­ain
tuntijana minkä hänen selos-tuksensakin
todistaa, ja toiseksX
koska Vapaus alkavana lehtipaha-sena
on Sudburyssa niinkin hyvin
menestynyt, niin pidettäköön se
siellä edelleenkin" ja* yhteisvoimin
kehitettäköön Vapaus voimakkaak­si
päivälehdeksi, että ss tyydyttää
Canadan siiomalaisten työläisten
lehtitarpeen. ' ,
M, Randala, S. Alanen,
puheenjohtaja. kirjuri.
(Osaston leima)
paljon »kiusaa missä 'he isieUä idässä
painetaan,'., ,sillä'..ftähtfe^ »tultua Va­pauden
\1päJ'sto^#< of^ynei'iJO meille
vanhoja," Biilä*'^äikaäliset^"fehglannin-kjelisot
Ifhdet ovat ne jo ^ ulosahta,
ireitt- • ^iigvpys.qn .yain> yleisuuti^s-.
t%^^:..^i• - | * l J • : . |^ :
'" l.äiteftakod|h 'Väpäudtellö oma. k
ti pfi lisäyksiä koneistoon, inutta
mdetÄäköÖJ) Sihdburyssa, missä se
oii;''tbimihni^Wn* osoittanut mitä . se,
on'äikään*^^9iJt.* ''
Xjkaämjrie. lähtekö hajoittamaan
ata^ minkä -olemmi^ ,-iuin.. kuiiniaUi-sesti
'kokooni saaneet-. Osastot ja
toverit tääilS^' lännpllä, me kun. em­me
. voi kukkoilla ' päildc'äkuntämme
lijrvien.' /ominaisuuksien, .puolesta,.
Järjestön asiat
yieläkih siitä, Vapauden muuttokysymyllcsestä
uksen päätöksiin. Joko alistuminen
een kanssa, ta£ toisen puolueen tie-limuksiin
ja luja päätös työsken-puabiaQe,.
SfasIc.,''kanta asiasta-
Täällä aavikolla pn' meitä. far-.
mareita kiinnittänyt samat,asiat kuin
inuuailakin' - asuvia meikäläistä yäes-töä\
Cana^ah suomaYaisista: Olemme
olleet koköiiksissaihme niinkuin, air
nakin ja yhtä kiintyneitäkin kuin
ehkä muutkin Vapaus-lehden - kan-hattiijai
ja hikijat; j Olemme pohti-
«eiet. asiat puplaen ja toiseen. Laa-jennuskyäymys'^
6i sentään ottanut
koTOnkafja lujall)? ;,ratkaista', vaan
plimm'ekuiaiväh* yksimieliset ^ha
asiassa,. liiin että' jankuttaminen ei
tallut' kysymykseenkään. Olemme
nim. ' luotjtaneet nykyiseen" Vapau-den
j.ohtoon, että siellä kai .se/par­haiden
tiedetaäni mitä' mähdbllisuut-ta..
on Vapaus-lehden laajenemiselle.
Ja nyt kun sitä on alettu johdon
aholtakin suurihitt^emaan, hiin mi»
täpä siinä muuta kuin panna laa­jennus
toimeen ja uUsi talo kun
osiat.jsfen verran edellyttää. Muuten
emme voinee.t muuttokysymystä rat­kaista
yhdessä kokouksessa, vaan
fanssaui&attiin siitä parisisa kokouk­sessa.
Ensimmäisessä kokouksessa
.emme voineet tehdä mitään sitovaa
päätöstä, sillä emme pitäneet it­seämme
sitäkään asiaa kyllin tun­tevina
koska olemme siksikin kau­kana
Vapaus-lehden liepeiltä, em­mekä
uskaltaneet olla julkeita ja
ehdottaa, : että .eikö Väp^us-lehti
muuteta tänne 'Dunblähieen, sillä
onhan .se 'tämä. Duhblanekin jonkin­moinen
maailman keskus ja tilaa si­tä
olisi täälläkin. "'Mutta'kun ei ol­lut
rohkeutta tuon' ehdotuksen te­koon,
niin plimme niin. sttVäitsfevaisia
omalle itsellemme^ ja liikkeellemme
J5i päätökseksi tuli,- 'että Vapaus
pidettäköön edelleenkin Sudbuiyssa;
sillä onhan entistä kokemusta että
Vapaus on mennyt eteenpäin äimo-äskelinl"
'f Ja: kun- r ei' ole- varmuutta
kuinka se tulisi nnenpstymään muual­la,
'hiin »emme aikoneet padha lii­kettä
epävarmalle muutolle alttiiksi;
•Kuitenkin, vailia' emme Vapaut­ta
saisikaan siihen paikkaan kuin
tae. sitä . olemme täällä pu^failleet,
niin olemme' kuiteiildh^^^t^ kai­ken
voitavamme Vapauden' tutenur
seksi, mitä' nuhittäih''Se -oh ollut
mahdollista näin pienellä 'päikfc
•kunnalla, .sillä. Väp*aus on yleisin
uutislehti" mitä perukallemhie •tulee,
Porvarfslehtia ei ^ l e kuin '•hyvlh
mitätön ; määrä jöilleMn- kaikkein
piint3meimmille vähhoiliisilleV jöita"
kyllä emme voi saadakaan joukkoom­me
niinkään paljo että lehtiämme
lukemaan ja vaikka me • olisimme
taivaaseen menemässä, -niin he kui­tenkin
lähtisivät toista tietä, vaikka
se tie veisi heidät päin helvettiin.
Emme ole oUeet niin kiintyneitä Va-
Puheenvuoro
Koska Vapauden palstat ovat käy­tettävänä
avoinna lausua mielipi.
teitään yksilöilläkin .eikä ainoas­taan
osastoilla -Vapauden . liikkeen
muutto-T, - laajennus- ja oman ko.
din • hankintakysymyksistä, niin kat­son,
yhtenä -lehden .kannattajana, o-levän
oikeuden, lausua -mieliiiiteitä-ni
sanottuun laajennuspuuhaan, niin
arka, asia kuin ^e onkin käsiteltävä­nä.
^ ' \ "^.'r^ ^ • -
-Toimeenpanevan komitean' tahol­ta'
koviasti tuotiin esille hyvät mah­dollisuudet
Vapauden liikkeen me-hestykselle
• Torontossa. • Sama; ääni
on ilmennyt Sudburyn ja Port Ar-thurirf;
osastoilta, kumpikin; puol­taen
oriiia" aluJeitaah. ' Lehden kp.
tipaikaksi' järjestön • jäsenet.-. tulee.
'ään'estykseh kautta' päättämään ke--
nelle täm'ä "kala" tullaan: nyt luo-vuttamäaii.
' ' : • •/ • - . . .
" "^AlieidEJoittanUt 'oh sattunut--työ-markkinoäla
-kulkiessaan '. tutustu­maan
häihin kolmeen" kyseessäole­vaan""
paikkaan,- niitten töihin ja
työlätsiih. ' '
Työläisiih, tarkoitan niitä, jotka
rep^ha kantaen kuleksivat paikasta
toiseen elämän mahdollisuuksia et­sien:
' L"uulen; että monellakin.näijh
Ia - työläisillä ött^ '.Vapaus-lehden i l -
haestyminen yhtä tärkeää kuin am-mattitf^
öläisiiläkin,- -jotka valkoiset
kaulassa-istuvat'työnsä ääressä,ku­ten'Torontossakin^-:
• : -
•"Miksi tp.k. meni :puhvaamaan, TOr
rontoa; 'jota. on yksilöinä J. Jj. ja
•VVictor Lehti tähän menness'ä sä-^
estäneet.-' Ihmettelen mistä se äL
neellinen kannattavaisuus on nyt
ilmennyt. Mitä omien kokemuksie­ni
perasteella tulin näkemään ja
kosketukseen siihen reppuköyhälis-töön,
jonka hartioilla Vapauden toi^
niin määrätkäämme, .yksimielisesti
itsekukin . ia??kan.. /l^kintahsa pe­rusteella.
... Tällaisensa/' kysyinyk^es--
öä ei- «aa a^ia- kulk,eä niih,^^^^^^^^
jokin -. ylempi : orgaani "•toiyoisi .'me­nevän
f .-jos . niiiussa,' suhteessa asiois­ta,
tietämätfiömihä seuraammeMn tp.
k:n- määräyksien mukaan. '^Meille
•Jon. Vapauden.. jämestyihispaikat ku-vattu
kolmelta',eri |aholtä. /Ol-
;kaämme. .tieitbisia. siUe/ oikea paik-kar
määräämässä. Ennen, muihoih',
kun- täällär naapui^t riiteli• Toverin
kotipaikasta,, nijEn. .meidän" älyseppä
Kaapro Jääskeläiheh esitti sille kul­kevaa
lauttaa, että ,,vbisi Columbian
^pkea .edestakaiän kulke^ ja. käydä
äiha ' rii(JaiialWislssä'^ "paikoissa mat­kan,-.
varrella. Toverin "präiskäyttä-mässä","
joten' sen ilmestymispaikka
tulisi ratkaistuksi. Samaa voisi' jö
esittää-' Vapaudelle.- iVai -eikö
Kaaprolla' oles nykyaikaisempia esi­tyksiä.-,.--
v-^'
Puoluetervehdyksin,
T. T. Tabell,
Carmangay, Alta, helmik. 18 pnä
1928.
Vapauden kotipaikka
'Maantieteellinen, asema On ehdpt-tomasti
edullisin-'paikka juuri Port
Arthur niin- itään kuin länteenkin
nähden, jos kerran lahsi-Canadaa
meinataan ottaa lukuun muussa kuin
lehden tilaajana ja kannatta jaha.
Tämänkin seikan pitäisi ottaa huo­mioon
tässä lehden laajennus-. ja
muuttokysymyksessä. Tähän länte.
Iäiset yksin vain voivat määrätä ja
päättää mikä paikka on' eduUisim-massa
asemassa heihin, vahingoit­tamatta
missään suhteessa itse pää­kysymystä.
.. \
Se paperin hinta
Se näyttää olevan halpaa joka
paikassa, oli lehti missä tahansa.
Toimeenpaneva komitea vakuut­taa
kirjeimässään, että juuri To-rojitossa
, se on halvimpaa. * J. V.
Kahnasto myöskin kompastuu sa­maan
syöttiin tässä - paperikysymyk-sessä,
mutta ei mitään .virallisia nu-meroita
anneta • kummassakaan .ta­pauksessa.
Tämän kirjoittaja sat­tuu
. tietämään tuon asian molem­missa-
tapauksissa,: että se on kal­liimpaa
niin Torontossa kuin Sud-buryssäkin'
ja Port Arthurissa. hal­vempaa,
sillä minim tietääkseni ei
ole paperimyllyjä kummassakaan
kaul)Ungissa. • Tämä kysymys on.to-dellisuudessä
pieni, tehden muutama
sata.. dollaria' •vuodessäl' Mutta • yllä-maihittu'
paperikysymys osoittaa,
kuinka piehiin seikkoihin takertur
•*at meidän viralliset orgaanit toi­meenpaneva
komitea ja Vapauden
liikkeenhoitaja J. y. Kannasta.- r-
' Ilmoitus'ten saanti .näissä kak.
soiskaUpungeissa- on tinkimättömästr
etutilälle,' verfeillessa-mitä kaupuh-
Iqa tahansa Canadassa (mikäli sno-
:k^iidsta. Port .Arthurin piiri'vasta
'ja'tooniin muihin, meille kokonaan
vielä tuntemattomiin tiedonvälitys-
•rälineisiin (sikäli kuin työväenlehti
'en kys^myfcsessä), , ettäi joa, kaikki
nuo^ jutiit ovat tÄkbilettu joksikin
varmuudeksi, ovat nuo samat mah­dollisuudet
myöskin täällä Port .Art­hurissa,
eli Jnissä muussa paikassa
tahansa.v AJl^K C l f ' ' -
f iiejid^n tilaajamäärä.' Tän\a piiri
ori ^ensitilalle Vapauden tilaamises-nialaih^
n päivälöhti- on kysymykses­sä),
sillä kielinen liikemies tuntee
taskussaan snotoalaisen ostajan;
Meillä, on pi^hi mutta elävä esimerk-
Id: 'vuosi sitten oli metsämiesten
lakko, jolloin liikenddietl^kiyat
kymmenissä tuhansissa menetyksen'
myynnissä tuon lyhyen lakon" aika-mu.^..
Slis, ;.jos . lehdeh laajentuessa
iheihataan saada ilmoituksia enem­män,
on Port Arthur asetettava leh­den
t^evaksi kotipaikaksi. . '
'CTutLstensaaiiti. ' Toimeenpaneva
koniiteä;'kirjeimässään teki ' laajasti
selkpä iqiinka edulliheh paikka on
Toronto; uutisiin' nähden. Myönnet­täköön,
etta saksittamalla ilta- ^ ja
aamulehdet,/ saädaäh=uutisiaa^
seksi. Mutta onnistutaanko siinä?
Tain niin'^ Icauan kuin tämä varkaus
pysyy salassa niihin Tehtiin nähden,
joista j uutiset ovat otettu, eikä yh­tään
enempää. Tämä on hähkääs
yksityisomistuksen oikeuksien vää­rinkäyttöä,
josta ilmiannon jälkeen
sa,' vaikka meillä ei ole mitään eri­koisia
asiamiehiä. - (Pohjoinen on
tilaajamäärässä huomattava[sti edellä
kaikista' Porti" Artiiurin. piiri- -vasta
k6Tm'äs. 'töitck.y" Paikalliget tove­rit'
pvat kyehheef säarvuttamaan tuon
kUhiiia.asehtiihi vaikka Port -Arthu-;
iräs^'. ilihestyyfcih 'jo' «hnestääh suot
hialainen Sanöinalehti.- ' Mitä ,tämä
merkife.ee ? ' iSe selvittää -meille - kaksi
täi^eää''Ilkkaa r-^epO^^^ että pii-rimm'e*
pp' ehdottomasti suomalaiseen
iastitukseeusa' -hähden - suuifempi kuin
mikään toinen piiri Canadassa- Ja
'^tbi^ksi §6 tödisfaa' vieläkin tärkeäm-män
seikan ja'se oh,-että: tämä piiri
oinistaä' •' valyfeutuheimpaa > :työväes-töä,
joka on kokemusten koulussa op-ipinut.
Työkansa-vainajan koHälo ja
öeh aikaiset -kokemukset -osuustoi-luinta-
alalla y-.m. ovat- olleet koulu­mestarina.""'
Ne tuhosivat, meidät sil­loin,
niutta• tämä'piiri:.kokoaa rive­jään
uudelleen •ja'>nostaa' päänsä en­tistä
'voimakkaammin.^ -: Ja .iässä syy,
miksi'se tilaa'ja* myöskin lukee Va­pautta
''runsaammin:, kuiri muualla.
Yllämainittua 6n'' ole .; tarkoittanut
miksikään paikkakuntapubviksi, mut.
tä riumerolf puHu^rat • • jääväämätöntä
kieltä. - .
Po'rt Arthurissa/kuoppa valmiina.
Tällaiseen > tulokseen;--ovat tulleet
Long ' Laken tuverit;; arvostellessaan
Vapahdan muuttoa Port, Arthuriin.
Onko- todellakin niin, että jos työ­väenliike
.kärsii haaksirikon jossakin
maassa sen "kokemattomuudet täh­den
j a samalla. - yhteiskunnallisten
pulakauden ja tarkoituksella tehdyn
työttömyyden "v. .1913, .jota auto­maattisesti
seurasi .maailmansota,
onko" Port Arthurin ja .yleensä tä­män
piirin syy • Työkansa-vainajan
perikatoon?. Joa näin. on, että J O K U ,
toinen paikkakunta voi taata var­muuden,'
että 6e> ei tule minkäänlai­sissa
oloissa vaaranalaiseksi, että
pääoman rautakorko —ei voi tilapäi­sesti
työväenliikettä ja sen eri or­gaaneja
. hajoittaa, - niin allekirjoit­tanut
on tyydytetty mihin ikinä Va-paus-
lehti viedään. Herjaus Port
Arthuria" vastaan oh herjaus koko
yöväenliikettä vastaan, ja siksipä
luulen juuri tämäh' piirin, olevan sel­laista
tekoa vastaan missä lehti tu­lisi
epäonnistumaan. Mutta lieven­tävänä
asianhaarana on se, että
asiat eivät ole. näin. Toverit missä
hyvänsä käsittelevät, asioita yllämai­nitussa,
eivät' tunhe työväenliikettä, ^
ja sillä juuri he voivat tehdä pää-'
telmiä sellaisia, joilla ei - voi olla
mitään arvoa. -
Fort Williamissa^ 16. • 1. 28.
Toverillisesti.
.,••-/•• M. M.
Vapauden muutto
On kyllä jo liian myöhä tämän
kirjotuksen vaikuttaa äänestykseen,
joka suoritetaan yapauden_ laajenta­mia-
ja kotipaikkakysymyksestä,
mutta-töherrän kuitenkin.
. Ensinnäkin teki lamauttavan vai­kutuksen,
etta keskustfelu tälle tär­keälle
kysymykselle rajotettiih yh­deksi
kuukaudeksi. Suuret kysymyk­set
tulevat kuukaudessa hätärieskan
lailla käsitellyksi. Saadaanhan sanoa
vaih toisillemme muutamia - epähie-noja
. kohtpliaisunksia, Sudbury ja
Töjfontö jakaen niitä hyvältä jrarag.
Olin variha,/kun häin tp. ^komitemi
päätöksen ostaa tontti Sudburysta,
että Vapaus kaUiesta melusta huo­limatta
tullaan kiinteästi kytkemään
Sudburyyn. Keskustelu ei muuta
VapiMden kotipaikkaa enää. Se on
vain töiineenpianevieh /hjanöveeraus^
ta, lyödäl^een ,tithkaa joukkojen sil-piiui^:
että ollaan/ hiuka kansanval­taisia,
kaikilia on suunvhoro.
. Jfps ,asia olisi-"otettu keskustelun
atusekm ilmah' paikan ostamista ja
avattu palstat kolmeksi kuukauttar
olenpa melkein varma, että Vapaus
joutuisi muuttamaan.
kptipaikka<«ltdildk^ Toi.
, f ronlo ja Port Artbor
Sudbury on /kyllä kokolailla laa­jan.^
suomalaisasutukseh ymnäi-öimä,
kun siihen lasketaan keski- ja poh-jois-
Ontarip. . Mutta itse Sudbury
on vain suomalaisten., läpikulkupaik­ka.
Kaupuhki on ^''ailla teollisuus­laitoksia
. ja ;• ilman -: mahdollisuuksia
saadakaan niitä; - Hakee kunniansa
ja olemassaolonsa -;ympäristöllä si­jaitsevista
kaivannoista. Sellainen
paikka^ jolla ei ole paljoakaan tu­levaisuutta.
-Ainakaan; ei ole Vapau­den
sieUä oloaikana ollut minlcään-laista
puoleensa vetäväisyyttä; >ren
jälkeen kun Pitton Heikin potkim­me
pois lehden toimitusjakkaralta.