Vapaus, November 7, 1953

              Sivu 2 Lauantaina, marrask. 7 p. — Saturday, Nov. 7, 1953 i i i
aiBBBTI) — iDdependexU; X^bor
0Kaa of .Fixmlah Canadlans. Es-teUkbed
Nov. 6. 1917. Authorl?!e<i
m ttbobd clam mail by the Post
Office IHpartraent, Ottava. Pub- labed thrtce wedtly: Tuesdays
ilSiunda]» and Saturdaysby Vapaus
M^UAhing Company Ltd., a;t 100-102
Ibn Bt. W^ Sndbuiy. Ont., Canada.
Tclephönes: Busino«« Office 4-4264
EdJlvr.al Office 4-4265 Manager
E, Sukai. Eduor V/. Eklund. MaiUng
address: Box 69, Sudbury, Ontario,
Adve.i-tlsing raies: upon appilcatlon.
Traaslation free of charge.
Canadassa: 1 v t 7.00 6 kk. 3.75
3 kk. 2.25
YhdysvalloiÄta: 1 vk. 8.00 6 kk.. 4.30
Suomessa 1 vk. 8.50 6 kk. 4.75
M i ^ muut «anovat IC^mnaf-ptimn lämpiltiaSti
Neuvostoliiton 38. Vuosipäivä
^ Kolmekymmentäkuu.si vuotia sitten, inarra.-skuun 7 pnä 1917, ta­pahtui
tsaarin tyrannivallan alla oUecK^^a Venäjän valtakunnai.sa so­sialistinen
vallankumous. .Sen tuloksena muodosteltiin uudenlainen
valtio, työläisten ja talonr>oikain neuvostovalta, jonka h(;likohiai.-,ena
tavoitteena oli "rauhan, maan ia. leivän.'-'hankkiminen :kan.salle. ja
pitkän matkan ohjelmana .sosialistinen yhtei.skunnan rakentaminen,
/rämän vallankumouksen vaikutu.« tuntui kaikkialla maailmassa.
- Esimerkiksi Suomen kan.sa .saa, yhdt.<:ää {fräittt;i tointen reunavalto-jeii'
kanssa kiittää työtätekevien vallankumousta kansallisen it.se-mäaräämisoikeutensa
saavuttamisest<i ja sen .säilymisestä, sillä Ve­näjän
mikään "vanhanaikainen'' valtio ei olisi .Suomen itsemäärää­misoikeutta
tunnustanut.
Neuvostovallan alkuaikoina propagoitiin hyvin voimallisesti sel­laista
ajatusta, että •'tyhmäf työtätekevät eivät voi itse maataan
^< iCkrt Historiallisesti äärettö-niäil
lyhyen ajan kuluessa entisestä takapajuiststa Venäjästä on so-siälismin
olosuhteissa rakennettu suuri ja voimakas teollisuusmaa,
jokals/ei ratkaisevaa osaa ihmi.skuntaa uhanneen hitleriMtiin Jiävittä-nuse^
sä kahdeksan vuotta sitten päättyneessä toisessa maailman.so-dasia".
Kirvaavaa on, että Hitlerin Saksa aseiitetliin nimenomaan
siHlä^ltiielessä, että se vie johtavaa osuutta sosialismin tuhoamisessa
t!!>feuyostoliitossa, mutta Hitler tuhoutuikin itse liittolaisineen ja
SQ^ialisihi laajeni siinä määrin, että yksi kohnaosa koko ihmiskun-nästa,-
Ön jo valtiolliscsti joko sosialismin olosuhteissa tai vankasti
sosialismiin Johtavalla tiellä.
, ^Historian oikuksi voitaneen sanoa sitä. ettii sosialismin läpi-iäih,
suhteellisesti takapajuises-sa Venäjän valtakunna.s.s.i. Muun
;6)i^lia tämä aiheutti sen, että työtälekevicn ensimmäisen maan täytyi:
4; pidnjiistella-^^^m •teollisuutensa
i a llloiniseksi ja tarvittavien toimitsijavoimien.: tekniikkojen ja ammatti-työläisten
kasvattami-seksi. Näissä jättiläismäisissä telitavissiuin
•'SuUri; Neuvostokansa on saanut suuremmoisia f uloksia, mitkä miky-:
i; vät-e^ sen voitokkaista taisteluista juuri piiattyncessä
edistystä ja voimavaraa-vaativassa atomi-jä~"
vetypommin valmistami.scssa, puhumallakaan nyt sen rauhart-omaisisia
suurisuuntaisista rakennustöistä.
• '.Tällä kertaa .Veuvostoliitto on siinji onnellisessa asemassa, että
:v:se ör;^ nykyaikaisen ja tcliokkaasti toimivan ras­iaan^
ttellisuuden, jonka jK)hjalla tehtiin -muutama kuukausi sitten
V vissejä> s kaikkien kuliituslavarain . tuotannon jyrkkää
• lisäämistä varten. Neuvostoliitossa on nyt alkanuissa.uusi ajanjhk-
; fi0:-T^ ihmisten yltäkylläisyyden, ajanjakso -^--jonkalaisen :
voiitaafa vain' sosialistinen, yhteiskuntajärjestelmä,, missä ei.ole työt-tömtjyyttädkä
voikaa sitä olla, vaan tuotannon lisääntyminen johtaa
i^i^älit^^^
Täfl^: v^
den tai kolmen vuoden sisällä kehittyvään elämään, jossa on yltäkyl­lin
hyvälaatuisia kulutustavaroita.
Tässä on myös- perussyy miksi koko .Neuvostokansa ja -^-altio
.Väistelee yhtenä miehenä ja naisena .rauhan säilyttämisen hyväksi.'' • .
:.iy<i.NT,iA iofvo.% O L K V A .V
To,rn;iu-s'iclrjo:tuk.v;.«aan jc/.^ka oc^
fjkkona. ou ".Veuvotleiujtu aJkk' UJ-nyMoliilnen
Globe and .via:l lehti 1'--
k i L i i ^ u n 30 ;.a:-,a.'-: riu.^nc-rosba lark-s--
taa rjjkyisia kan.sa:nvalii>!a '.hiV.hUK- '
zia. ja lausuu: "On vanrjaan jorakun
verran lovoa ja-, perustaa, .sjirsä.- xosi-as.
a.vsa, että päamlnisten C.nurchll!
u.jkGO ja ehdottaa neuvotteluja 'tklla
ajan kohtana Jos;han.uskoo, eita
nyt-tn ti:ka; neuvotteluille -rnahdolll-
•iin vihollisen kanssa, mm häne.i
neuvoniia- luul.si.olevan..hyvJn suures­ta
laerkltyksestä "
Toroni'Ä!.a ilmeiityva CJ«be and i den tai säadyllsyyden kanssa, et:a
..Majf-lehti Julkaj.si: keskJvlik- I me .olemme oikeutettuja ' paheksu^
kona toimitubkirjoJtukseo. jossa
iliiKiistiJn St. ; Lawrence--vesitie-suunnitelmasta
hyvin voimakkaal­la
tavalla samanlaisia a jalaksia,
mita cfl esimeridksij Vapaus pro­pagoinut
monta vuotta. V Julkai--
semme mainitun toim'tUi1clrj3l-tuksen
oheellisena.
Globe jatkaa mamiien:—- huomioi­daan,-
että- .• "En mi el ;sy ydet- vapa a n
• maailman.; ja .sosialistimaiden -. välillä.
-tuntuvat ole/an rnelkeinratkaisematr:
icmia tavalli-stsn diplomaattisten
pro-iessien kautta. -.S tten S3 sanoocvj
\"VaihtoehW on kuitenkin kauhis­tuttava
-r-^-Ja yhtä, kauhistuttava Neu-:
vistoIiUori, kansalle ja - vallanpitäjille
kuin mitä se oxi länsimaiden kansoil­le.
, Ei kukaan talla.^puoleila tai toi­sella
puolella rautaes Tipun voi 101-,
voa- sotaa. j.O£sa. tapeltaisiin atomi­pommeilla.
Ne seuraukset mita. sel­lainen
onnettomuus, .voisi aiheuttaa
voisivat tehdä nykyisistä iedclogisista
väitte stä mielettömyyksiä muutta-;
mälla Ihmiskunnan raakaiaisasteelle.
• Kaikesta' tästä.ollaan yhtä t.ietoi-
. sia • Mcskovassa." kuin l,ontoo3sa .jä
Was:öingtonissakin, ja ei ole mitaari
syytä epäillä, etteikö venäläiset ole
kinnostuneita sovintoon, mika.tak^ir
si pitkäaikaisen rauhan: ciMinKä.muo­t
i Inen' tämän-sopimuksen, tulisi .olla
ön maailman vaikein .kysymys.. Mutta
jokaitapäuksessa; kuten pääministeri
Churchill sanoo, ei luul si,olevan min­käänlaista
: vahinkoa johtavien .mai­den
johtomiesten neuvotteluista so-j
vinnon mahdolhsuuksLsta. - Glisi vir­heellistä
määritellä Churchillin,. eh-,
dotusrauhöttamc:eksi tämän sanan
huonossa mielessä. Sir Winston ei
suosittele- myönnytyksiä valloittajalle.
Häh ehdottaa; etta maailman, kaksi
puoli.skoa '' yrittäisivät, elad. yhdessä
rauhan olo.ssa. Hänellä täytyy olla
syitä tähän ajatukseen ja nayttaa
niinkuin yle nen mielipide alkaisi
kannattaa hänen esitystään,'
V Liitto i-ältion - Sahkövoimakomissioni
•antoi Washington;ssa. Viime /: heinä­kuussa
Nev; Yorkin valtTjn sähkövoi­ma
viran'.-naisille .lupäk.rjan valjas-;
taa-.-Sti : Lawrence-joen ••voimavarat
yhieistoiminnasta Ontarion Hydsoko-
• mi.?sionin kanssa, V NOT Yorkin •.val­tio
vastaafibtti vifallisest. eilen Allia-;
njEsa tämän lUjOakirjan ja se tar­koittaa,
että sen Ci. Y. valtionj täy­tyy
aloittaa ta.man projektin raken­nustyöt
ennen, marraskuun .kolmatta;
paivaä 13.54. Mutta .se ei vcii heti ryh-
•lyä-tähari: tycn-ön siksi kun-•.tämän
sar '.ovo ma- ja vesiiiesuunnitelman
vastustajat suunnittelevat jarrutus-toi.
menpiteita: Yhdysvaltain, pikeuslai-tokseh
avulla; Kunn2s on naista jar-.
rutiis-aikeista •selviydytty i;Tew, York
valtion viranomaiset rajoittavat,työn­sä
tämän suunnitelman ^-paperityö­hön'.
. i
: Ganadälais 11a el-ole sen parempaa
oikeutta sekaantua Yhdysvaltain-lain
opillisiin ; menettelymuotoihin kuin
ori - amerikkalaisillakaan - sekaantua
Canadan asioihin; .•.Mutta ne toimen-;
p tnet" ijoiden avulla yritetään.,estää
New Yorkin valtio osallistumasta On-;
tärion kans.sa 'St. La^Tencen: sahkd-
.maan niitä:ja:odottamaan; Jötta;.Yi>
' dys vai tain haili tus; ka tsoo,; että ne > k ä-
; s tellään oikeudessa mahdollisimman
pikaisessa järjestyksessä. Me ole­tamme,
vettä i ulkoministeri Pearson
teki tämän - seikan täysiä tunnetuksi
vieraillessaan,viime kuussa Washing-tonissa.
.Vamä oikeusjutut, kuten niita, e-deltaneetkn..
perustuvat pääasiassa
ilkeamielisyyteen ja kostonlialuun.
Ne; ovat kiinteänä osana viivytys-so-tajuonesta,
jonka tarkoituksena: on
lamaannuttaa :•. canadalaisia . siinä
määrin, että luovuttaisiin kokonaan
tästa.isähkövoima- ja vesit esuunni-telmastai;
Tämä sotajuoni ei ole on­nistunut
ja meidän tulee t \ i d a täysin,
selväksi; ettei se tulekaan bnnistUr
maan. .Parhain kemo tässä on se, et-,
ta ryhdytään heti työhön kumman­kin
suunnitelman toteuttamiseksi.
Yhdysvallat ei. voi kerta kaikkiaan,
tehda-mitäänr estääkseen meidät ra­kentamasta;
kokonaan, canadalaista
(St, Lawrence) vesitietäi Liittohalli­tus
voi alkaa sen.^ kaivamistyöt huo­menna
—;;ja sen pitäisikin ryhtyä sii-.
hen. -M käli on puhe,;Onfarion halli­tuksesta,
se on osoittanut päättäväs­ti,
että se haluaa sahkövoimasuunni-telman
toteuttamista. Tässä mielia-
Isssä olisi meidän aloitettava No. .2
maantien rakentaminen Montrealin
ja Toronton välillä : sen. osan: tilalle,
mika häviää s Ucm kuin sähkövoima-suunnitelmaa
ryhdytään toteutta­maan.
Jai alkakoon Ontarion Hydro-komissioni.-
v yhdessä asianomaisten
voimäsuunnltelman;-toteuttamiseksi,.! kuntien kanssav tulvitettavaksi tule-bvat
niin: vähän yhteyksissä jarkevyy-' van alueen asutuksen-. pui-t.umistyöt;
Naiden töiden ollessa käynnissä
meidänv ystävämme ynunärtaSJVat
Washingtonifisa; että me.tarkojiam-me
totta. Sen lisätai heidän tulisi
ymmärtää; jotakin muutakin. Cana­dan
hallitus on jatkuvasti sekaantu­nut;
Ontario Hydrokcmissionin asioi­hin
;•; saadakseen etuoikeudet teollir
suuslaitoksille:;: jotka; valmistavat. ta­varoita
: suiffessa: m ä ä r ä s i : tai pää-r
asiassa Yhdysvaltain puolustusteolii-^
suudelle. Jotkut näistä tehtaista lä­hettää
jopa 9/10 osaa tuotte'staan;ra-jan
yli Yhdysvaltoihin. Asiain näin
ollen,:miksi;Y,hdysvaUat estää Onta­rion
.tuottamasta • enemmän: sähkör
voimaa? 'Miksi pitäisi meidän siviili-.'
tuotantomme olla riippuvaisena sään­nöstellystä
sähkövoimasta,; jotta voi­daan
riittävästi antaa voimaa Yh rv
dysvaltoja varten: tuottaville tehta':lle,
kun Yhdysvaltain kanta on tällai­nen?
iMäärittelemällä,; että -Yhdysvaltain
puolustusteollisuus on riippuvainen
Ontarion ;tuctteista • ^ashington voi­si
tehdä: St. Lavrencen voimasuunnir.
leimasta puolustusprojektin ja siten:
yhdellä kynän pirrolla lopettaa koko
tämän vastarinta-hölynpöl3m. Joka­tapauksessa
meidän tulee tehdä; täy­sin
tiettäväksi, että me olemme saa­neet
siitä tarpeeZsemme; että me ha­luamme
toteuttaa nämä molemmat
suunnitelma t, ja että; me . ryhdymme
niitä molempia toteuttamaani; Kuka
tahansa: joka ; on; nähnyl Ontarion
sähkövoimalaitosten: :: laajenemisen
Niagara Pallsilla,pn vakuuttunut sii­tä,
että canadalaiset voivat toteutta.ia
yksinään tämän suunnitelman ;---
minkä tahansa .osan siitä, tai; koko
I suunnitelman.
1 Vancouverin Labor
Council vaatii
kauppaneuvotteluja
Vancouver. — C C i : n Vancou-verlji
Labor Council hyväksji lo-
' kakoun viimeisellä viikolla pitä­mässään
kokouksessa vaatimuksen
että Ulttoballituksen tulee nipy-niättä
lähettää te
ta. itään Ja pnntamaihin neuvot­telemaan
vebnäkaupoista.
: • - Canadan viljavarastojen: täytt
mlnen on aiheuttanut vaka^-aä
• -työttömyyttä - viljankäsitlelyteplli-suudessa,
laivaliikenteessä, rautar
teillä jä)-m. aloilla, sanotaan päa-:
toslauselmas&a.
;Councilin kokouksessa- ilmaistiin
: huolestumista liittohallituksen tay-
- dellisen toimettomuuden johdosta:
viljaylijäamäkysymyksessä.
SITÄ
BerlUni. — Ita-Saksan hallitus
päätti loLukuun 29 pna siritaä, maan
valuutan kultakantaan.Toimenpide
osoittaa; Ita-Saksan valuutan jatku-j
vaa vahvistumista.
- JA
TÄTÄ;
V.4LEHTELIJA
Mark Twain oli cllut lo^,,^:
vistta.-nassä/Mainen metsissä
luurnatkalla junassa' hän gniay?? I'
keskusteluun miehen kansja, joka
tui hanta vastapäätä :upa.V3c3vs.jj:ir "
sa kotiliutolsissa vasiiessaaa
— Kuulkaahan. naapuM.''^nj^^
-^^ar^,./<::;-::^;:;;;^;kalastuskau
Mamessa kyllä krpunut, muua niu
meid|.n kesken sanoen vy.r. s.«hä ^.
ka maarän erinomaisia Äuhaa. ig'
nusta näytti etta te iha.htte tava.«aa"
paljouitji asemalla, kun sna lasattiis
pakaasivaunuun. "~
— Mielenkiintoista kuulla, v>kio,
muukalainen. — Mutta iiedauekö
kuka minä olen?
— Enpa taida. Kuka siiten cleits?
— Olen valtion r: star.->ahoja
— Sepas sattui' Tieaa:teko. kuza
mma olen? Yhdysvaltain pahin
lehtelija. vai'::
Uiikaako Ihmiskuntaa nälkä
L Vapauden yhtiökokous
:i^^^^^^; V aikana, eli heti Canadan Suomalaisen Jiir-kustannusliikkeen
säänlömääräintn yhliökukou.s.
'Kuten tavallista, iässä kokouksessa kvisilrllään monenlaisia tar-k
e i t ä asioita. Palauttakaamme vain inielecinme, että Vapaus- kus­tannusliike
julkaisee Vapaus- ja Liekki-lchteä. ktiran vuodessa i l -
;;, :
: ; T ä n erilaisia painotöitä, huolelnii
ta, välittää täkäläisille maanmiehillemme tuhan>>ia kirjoja, ääni­levyjä
ja muita tämän alan tuotteita jne. Kaikkien näiden toiminta-
^^^^ 1^^ on.välitlömä.Sti kosketuksissa tuhansien •
maanmiestemme kanssa ja siinä suhteessa on jatkuvasti opittavaa,
; jatkin'asti kehitystä
( h e u t t a v a t yhtiökokouksissa :vilkasta keskustelua ja mielipiteiden
vaihtoa.. Tästä johtuu, että Vapauden yhtiökokoukset ovat hjTin
mielenkiintoisia tilaisuiiksia.
Niille, jbtka eivät ole voineet niiihin yhtiökokouksiin osallistua,
lienee paikallaan selittää muutamalla >anall.i yhtiökokouksen ole­musta
ja samalla yhtiökokouksen työnuiotoja.
•Ensinnäkin on korostettava, etta Vapauden yhtiökokous on val­lan
toisenlainen tilaisuus kuin yhtiökokoukset yleensä. Tavallisissa
yhtiökokouksissa "puhuu"' ja "äänestää" raha.' Se jolla on enem­män
mahdollisuuksia kiinnittää vaioja yhtiön osakkeisiin, voi ääne.sr
t ä ä pikkuomistajat nurin ja menetellä miten tahtoo. Tosiasiassa yh­tiökokoukset
ovat demokratian irvikuvia, mi.ssä inhimilliset tunteet,.
^ . - tekijöitä.
•iiRahaniäärää niissä kaikki -j voimalla määrää joko se yksilö
tai.ryhmä,-jolla on enemmän osakkeita.
Vapauden yhtiökokous on vallan toi^enlainen. sillä Vapauden
« o s a k k e i t a ei omista yksilöt, vaan Canadan Suomalainen- Järjestö! Vai-;;
litseyien lakisäädösten takia on tosin joitakin yksityisosakkeita myyty
johtokunnan entisille ja nykyisille jäsenille ja niin edelleen! mutta
v;yliteenlaskienkaan:niistiinniodostuu pietien
kö' ösakeraäärästä. Kuten sanottu, yhtiön osakkeet ovat Canadan
Suomalaisen Järjestön hallussa ja se taas tarkoittaa, että Järjcs-'
myös Vapauden yhtiökokouksen edustajiksi, jokaisella heistä ollen täs-i
Ä m ä l l e e n sama määrä osakeääniä.;;Luonnollisestit
!::.^,: o^
: demokraattisin järjeslelymuoto mitä olla voi. sillä ,se takaa, että
k a i k k i , kokoukseen osallistujat kohtaavat siellä päätös- ja äänestys-
.voimaisesti oman alueensa jäsenistön tasa-arvoisina edustajina." Ta-
, • v ä l l a a n -huvittavana ^ esimerkkinä voidaan tässä yhteydessä esittää
seuraava havaintoesimerkki. Järjestön jäsenenä olisi Vapauden liik­keenhoitaja
Ed. Suksi voitu valita viralliseksi edustajaksi, Näin ei
kuitenkaan menetelty. Järjestömme, edustajakokouksen päätyttyä
•'jscn'Varsinaiset edustajat tulevat \'apauden yhtiökokoukseen' ja he
, edustavat kukin tasaluvuissa puhuen noin 3.900 osaketta. Heillä on
s i i s ' t u o mainittu äänimäärä. Liikkeenhoitaja Suksi tulee luonnoUi-,
Vakava työttömyys­tilanne
näyttää
kehittyvän Suomessa
llel.-smki:—:Pohjois-Suomessa tyot-r
törnyy.s tulee kuluvana talvena var­maan
kireammäksi ku:n aikuisem­min
iodan jälkeen. Jo nyt eräissä
keskuksissa .työttömien^: luvut ovat
kohonneet hyvin suuriks. 'Nimpä
ininiKemui ; kaupungissa on tahan
mennessä työttömyysk'ort.istoihin . i l -
moittautimut 349 miestä ja 26 naista.
Haukiputaalla, jassa työttömyyskor­tisto
^ on avattu "jo syyskuun alussa,
on V tähän mennessä. ilmoittautunut
korti-stoön 346 työtöntä ja luvun ar­vellaan,
talven kuluessa-tulevan nou­semaan
n. 1200 henkeen. Samanlais­ta
kuuluu myös muista pohjolan kun­nista
ja muualtakin :maasta; , vaik-l
u työttömyyskortistoja ei vielä; ole
avattu kuin aniharvoissa kunnissa,
.(Iskettam jattival cd. Esa Hieta­nen
y.m;; hallituksen- -.asianomaisen
jäsenen - vastattavaksi kyselyn, jossa
kiinnitettiin : huomiota Kuopion kau-r
pungissa vallitsevaan vaikeaan .työt­tömyyteen
ja, • tiedusteltiin;: milloin
kuU-Mlailosministenö;;:antaa . maa-layksen
työttömyystöiden avaami­seksi
Kuop.ossa.
•: Heinolan kaupungissa' ja: maaais-kunnassa
on kuluvan syksyn aikana
esiintynyt .runsaasti.:. työttömyyttä,
joka ;• jatkuvasti on lisääntymässä..
Kaupungin tyottomyyskortLssa\': on
tällä- hetkellä 170 nimeä ja uusia Il­moittautumisia
tapahtuu joka-pa iva,
koska kaupungin alueella sijaitsevista
suurista teollisuuslaitoksista -vahen-:
nctaan työväkeä jatkuvasti.
Vehnää sanotaan nyt
olevan liian paljon
Lontoo. — VehnäncstajamaiUa on
nyt erikoisen edulliset markkmat.sil-.
ia USAissa ja;Canadassa saatiin, hy­vät
sadot ja Euroopassa on monissa
maissa saatu erinomaiset sadot. On­pa
tapahtunut »niinkin,:• että eraat
maat Jotka ovat tuoneet .vehnaa.en­nen,
esilntyvatiiy-t vientimaina; Maa­ilmassa
on tosin paljon nalLuä näke­viä,
ihmuiiav mutta kapttalistuienjar-jestelma
ei; salli heidän ruokkimis­taan.
'
Tämän, tästä, julkaistaan "tie-:
teellisiä'- tutkimuksia, joiden mu­kaan
ih miskun na n edessä on kakäi
vaihtoehtoa: joko; kärsiä yhä Ii­saan
tyvää kroonisista nälkää;. tai
; ryhtyä "säännöstelemään":. ihmis­kunnan
kokoa sotien tai syntyvai-syyden
säännöstelyn avulla. Kor­keasti
oppineet "tiedemiehet" ja
f tiedemiesryhmät": pesittävät esi­merkkejä
siitä, ^raiten maapallon
elintarviketuotanto lisääntyy. hii
taammin kuin ihmiskunta:ja mi­ten
jo nyt monissa mai.ssa ja kokp-
.naisis.sa maanosissa suuret ihmis-.
Joukot: elävät ainaiitessa. nälässä;
Tämän jälkeen esitetään' oppia;
jonka mukaarf-csJni. atcmlpominin
. käyttäminen iiimiskuiinan "apu-
.liarventajana'' on oikeastaan- ih-:
misystävällinen toimenpide, jota ci
suinkaan ole vastustettava enem­pää
kuin sotiakaan.
TEORIAT EIVÄT OLE UUSIA
Tällaiset-; tsoriat eivat ole- uusia.
•Niiden alkuunpjinijana mainitaan jo
kauan sitten kuollut pappi Maltlius
ja: hänen jälkeensä :on .aina saannol-
1 Sten väliaikojen,kuluttua ilmestynyt
uusia profeettoja. - Totta onkin, että
suurella, osalla maapalloa^:nälkä on
kansojen jokapäiväisenä vitsauksena..
Intiassa kuolee vuosittain suunnatto­mat;
m_aarat-.ihmisia:jcko suorana ises-tinalkaan
tai nälän aiheuttamiin sai­rauksina
samoin monissa muissa siir­tomaissa.;
Eikä nälkä ole. tuntematon
sivistyneessa.Euroopassakaan tai A-merikassä,
eika edes •. omassa Suomes-samme.
Kansakoululapsissamme -j.T
kutsuntaikään /^ehtineissä .nuorissa
miehissä huomataan hyvin usein ali­ravitsemusta;
;30-luvun ihmisia - suo­rastaan
kuoli nalkaan tai pitkän na-'
lan jälkeen ruokaa saatuaan.
ONKO RAVINNOSTA PUUTETTA?
Niilkä niin meillä kuin mcnissa
muissakin maissa •on tosiasia, .mutta;
johtuuko.tama,silta, ettei maapallolla
pystytä tuottamaan ri.tt-ävasti: elin­tarvikkeita;
;:vai joistakin: muista syis­tä..
:on-kysymys ;;jota- kannattaa;- tut­kia-
uskomatta.; joidenkin, palkattujen
'•tiedemiesten" väitteisiin.
-..Sanomal6li-riissä.::nakyy,.use n :uutir.
sia siltä, miteh esim.:,US.'^s.sii,Caiia-dassa.
Argentiinassa, Brasiliassa .j.ii;c:
on; saatu: min ,vrunsaita - satoja;: etta
markkinoiminen .fcay. vaikeaksi, s o ­massa
maassammekin on: sanottu, et­tei,
maamiesta VOI kohdata suurempi
onnettomuus kuin h\va sato,'jollai­nen
jälleen -on. - kiitos hyvien:saa- ja
sadesuhteiden, saatu.
-USAssa sup'stetaan;viljelysalaa, hai
lituksen- määräyksillä :voimakkaasti,
jotta voidaan estää maataloustuottei-T
den hintojen romahtaminen, tuhan­sia-
ja taas tuhansia tcnneja viljaa ja
muita. • maataloustuotteita, -ostetaan
:samasta syystä valtion varastoihin tai
tuhotaan;; -Brasiliassa poltettiin ai­koinaan
kahvia la voissa ja junissa
tai heitettiin suoraan mereen; Cana-,
^dassa farmarit tuskailevat ^ jälleen
suuren vehnäsadon vuoksi, jota he
eivät saa myydyksi; koska Canada cn
;XJSAn eräänlaisessa, holhouksessa, ei--
ka noin vain voi myydä viljaansa e-;
s;m.:puntamarkk-noille, jossa menek-;
kiä olisi.' Ja meillä Suomessakin pu^
hutaan:vakavasti,:esim. karjatalouden
.tuotannon;supistamisesta muka kor-rkeiden
tuotantokustannusten vuok--
si, jctka eivät salli vientiä.
MIKSI NALKAA NAIIOAAN?
. Ruokaa Siis on; mutta se el ole näl­kä
isten saatavissa. Miksi ei ole? Syi-ta
on monia; mutta pääsyynä on.ka-
^pitalistinen tuotantotapa,: tuoUntOi
jota harjoitetaan, ei ihmisten hyvin-vointa,.
vaan voittoa varten. Tämän
johdcsta monet siirtomaat ja niiden,
kansat on ..orjuutettu , ja .pakoitettu
työskentelemään äärettömän pienillä
palkoilla vja- olosuhteissa,: jotka eivat
voi synnyttää muuta .. kuui naikaa;
kurjuutta ja tietämättömyyttä .sekä
pyrkimyksiä ikeestä vapautumiseen:
Puheet ja . tutk muksst ; siirtomaiden
nälästä:eivät auta asiaa.: Ainoastaan
se auttaa, etta suuret. teoUisuusyhty-mät,
jotka valtioidensa tuella: • siirto-maakansoja
: orjuuttavat, saadaan
menettämään otteensa ja kansat it­se
pääsevät käyttämään hyväksi mair
densa suunnattomia ^ rikkauksia ja
saavat-sitä; varten -kaikenlaista apua
kehittyneemmilta kansoilta.
samoin on asianlaita kapitalistisis­sa
emämaissa.: Suuret kansanjoukot
elävät puutteessa siksi, että suurpää-omanomistajille:
on edullista pitää
niitä;nälässä ja saada niden kustan­nuksella,
voittonsa- aina. suuremmiksi;
-Jos, tuotantoa hai-jcltetaankansaai
eikä voittoa varten, kustannuskriisöjä
ei synny; sillä kansat tarvtsevat ai-;
na -enenevässä määrässä tuotteita ja
ihm: sille riittää työtäv jatkuvasti ja
työn mukana, myös ruokaa. :,
: Jos maataloutta harjoitetaan järki­peräisesti,
eikä ryöstetä ja autioiteta
maata, kuten mm. USAssa on laa joil­la
alueilla tapahtunut, elintarviketuo­tanto-
lisääntyy nopeasti* eivätkä suu­ret
maa-alueet.. muiitu hedelmättö­miksi
erämaiks'.
: ; Nälkää siis kärsitään siksi^ että pie^
net raliamiesTyhmät. New Ycrkissa,
Lontoossa, Pariisissa; 'Koomassa, Hel­singissä
jne. haluavat aina: smurempia
ja; suurempaa voittoja ja niitä; pyy-dystäessään
ajavat kansat työttömyjv
teen, nälkään ja kurjuuteen,;; •
ENTÄS TULEVAISUUDESSA?
Näin saattaa olla nyt, mutta entäs
tu 1 evaisuudessaJos: ihmiskunta l i ­sääntyy
jatkuvasti; pystyykö- maaäiti
antamaan ravinnon kaikille, voiko e-lintarviketuotanto
lisääntyä samassa
tahdissa kuin. ihmisTcunta? .
Kokemus on osoittanut, että voi l i ­sääntyä;
ei vain samassa määrin ih-.
miskunnan kanssa; vaan.nopeammin­kin
kuin ihmiskunta. Suuressa osas­sa,
maapalloa viljelysmenetelmät ovat
vielä hyv n alkeelliset; niiden kohot­taminen
o ikeissa olosuhteissa : käy
päinsä hyvin nopeasti ja tuotanto l i ­sääntyy
; silloin vielä : nopeammin.
Maapallcn Viljelsykelpoisista maista
on suuri osa yhä v. elä viijelykseen ot-tamatta.
Niiden vilpelykselle ottami­nen:
merkitsee • suunnatonta lisäystä
elintarviketuotannossa. Laajat alueet
entisiä, viljavia alueita on Tappeutu
nut ihmisten Qföstöviljelyksen kautta;
Nämä:; alueet voidaan: erä Uä toimen­piteillä:
ottaa: uudelleen viljeltäviksi
USA ja Ädenauer ovat solmineet
salaisen sotilaallisen sopimuksen
radiO; selitti, emhnvyppp.shrdluuuu
., ;Berlin., -^y;,Itä-Saksan radio; selitti
lokak; 29 pnä. että Yhdysvallat .ja
-Länsi-Saksa-ovatsolmmneet.salaisen
;, sopimuksen, ;jonka- mukaan-Lansi-
SaL'ian armeija von perustettava ke-;
vääseen mennessä.
Tämän- presidentti Ei£enho\verin-ja-liittokansleri
Adenauerin tekemän so­pimuksen
mukaan on,: LansirSaksan
armeija kaikissa olosuhteissa" perusr
:tettava lähimpien kuukausien aikana,
ratifloivatpa Ranstja ja: Italia Euroo­pan
"puolustusyhtisoa" koskevan: so-,
pimuksen tai eivät. -
. . -Tarkoituksena: on, että helmikuun
1 päivään mennessä on perustettu yk­si
jalkaväfei-r; ja - yksi panssaridiVLSio-na.;:
Yhdysvaltain hallitus on; antanut
LänsirSaL'ialle luvan' perustaa-; 12 rc-servi-
divisionaa JO aikaisemmin suun­niteltujen
12 divisionan lisäk.-ji.
.Itä-Saksan radion. kertoman mu­kaan
perusteellaan panssaridivisioo-j
nien • suurta ..lukumäärää sillä, -että .
ja lisätä ..naiden:: avulla tuotantoa,
Tiede.työskentelee eiaissa maissa: jat­kuvasti
uusien viljelystapojen,: uusien
koneiden ja. laitteiren. ja ;uus en vil­jelyskasvien:
ja tuottavampien kcti-eläinrotujen
kehittämiseksi.-; Puhu­taanpa
; kasvin viljelyksesta ravinto­liuoksissakin
ilman maata ja --peltoa.
Tukemalla tieteell sta toimintaa, l i ­säämällä
ja kehittämällä sita; avau­tuu
melkeinpä rajattomat mahdolii-suudet
lisätä: elintarviketuotantoa ja
monipuolistaa sitä.
; Kaiken tämän ehtona; kuitenkin;on
nykyisen,'. kapitalistisen. -tuotantota-;
van muuttam nen tuotannoksi kansaa
varten kansan.toimesta-eli sosiaii.sti-:
seksi tuotantotavaksi.. :.Kapitalistiseii
voitontavoittelun; puitteissa tulLuset
uudistukset ovat mahdottomia." ;
MIKSI NÄLÄLLÄ UHKAILLAAN?
Nälän ennustelut - eivat :ku tsnkaa n
ole;vain: joidenkin; peikkoja näkevien
•tiedemiesten;" :;-mielikuvituksen tuo­tetta.
'Niiden takana; on plajon mah­tavampia
vcimia, jotka paljastuvat,
kun; kysjrtään; kenelle tällaisesta pro-^
pagandasta on hyötyä.
.-,; Tähän voidaan vastata-va n yhdsllä
tavalla. Niille, jotka nykyään kapita­listissa
maissa. ja V siirtomaissa Ovat
nälän aiheuttaneet. ;Niideiion pakko
piiloutua •1'^lhetieteellisyyden verhon
taakse ja verhota si hen vielä tulevat
suunnitelmansakin.- Sen vuoksi pu­hutaan,
ettei .maapallo pysty tuotta­maan
kylliksi elintarvikkeita ja sen
vuoksi :suositellaanscitaa; ja atomi-;
pommeja .-ptaman" ratkaisemiseksi.
Länsi-Saksan armeija asetetaan
Ran?kan sotavoimien edelle ja että -
:;ita valmistellaan hyokkajioperatioi-'
ta varten.
Salai^-en sopimul'.en mukaan KJ
s.mmäisten saksalaisten divisioonie.".
varustamisesta ja aseistam.sesta kn-reht
aksecn • niiden pe.-ustaniisia..;
Vast.neeksi toimittPd Lansi-Saksan •
sotateollisuus .-muille; 'Atlantin "sopi-i"
muk=^cn valtJoiJle a-Cita ja a.Tipuma-ta':
vik'toita, .«itten kiiii se on jcpeu- i
tettu vai usteHituotair.ccn
LANSI-rfAKSA KIELXr.LEi:
Li-,nsi--5al'jan hallitukfen taholla
• leimattiiii ^-ibrsta i-ilta na "'tiedot ;s3;ai-','
.;,sest^:;,^SppimUksest^^
Arlrnaaer.n val.Ila "pera-i-i potjp'u-heel-
is:". Mitaan muita lausuntoja ei
3:iai'.a haluttu antan.
Rnn.=k£'n Lanieliu ko'-iOi.ni-a=hai:!-
ruksen suurin: puolue, 'kansantasaval-:
talalEet, .ilir.o.tti loka!.'. 29 pna aiko­vanpa
crcta halluu'c5eE'i.a, j?s kaiisal-
.1 .'•kok..i-us.:;iiylkaä:,'Eui-copan-armE;jaa,;
kcsl^iivan esityksen.
;' f;Kaii;?i:rUaÄävaltala
icaimin;n--kannattavav-Eu.'-oopan-"yii'- ;
teiiÄi;j;:ysiuuiih'telii'iia '^,.';tirat-;Siten?;'
tehneet; selväksi ::F.-irooiJan-armei]aii
•va.=;tu=rajille, etta-.- on - cciotettav:s£a:-.
lialliiu-pula, cllci iOpi.-]vjsta h;.vak-tylä.
ja etteivMt hc P.IO fflla mukana
>ji r.iaiciirtö-zä. jika hy'dk.= \y Eii-
1 o-^p M - arn-:cija..c:3.ir.u:'„cr. lijlkaA-miaen.
Erittäin runsas
vilja- ja rehusato
saatiin Suomessa
lleir^iilii. — tVS) Maa.ailcu-.iialli-:
tukien selvitys satotoiveir-ita -lokakuun
15 :paivalta on nyt:valmis:unuta; Ta-;
man -'SnnEikl 'oarvion - mukaan • iiaytlaa.
i=ilta, •'.e.ttä vtana ..-vunnna ..S7.atu .sato
.eraita ; poikkeuksia'.-.lukuunottamaUa.:
on- runsaampi kmn koskaan aikaisem­min.
:..;Rehuyljjikoiksi, laskettuna-sa-,
:c=Gn koko maaravon 3;951,7:Tehuyk5ii£-.-:
koa^ch 1.840 rehuyksikkoa kirjatun
alun jokaista hehtaaria kohden keski-maann.
V. 1938 saata eiinaiyssaio
oh vain 1,828 ry/ha.
Viime vuoteen verraten .-ato on
nyt määrällisesti 9.5 pro^ lioikeam-
PK Viljakasvien kohdalla lisäys on
9,7 ' prcs., korsirehukasvicn kohdalla
12,0 pros. iz naattien kohdaila 132
pro= Perunan ja juur.iu.''.ieii koh­dalla
cn vähennystä 3 3 prcs nuka
johtuu, yksmcmaän-pcruiiasadon pie-..::
nenemiseslä viune \nioden satoon ver­raten.
Myös laadullise-ti' .sato on
nyt ratkaisevasti viimevuo'L.i.st3 pa-lempi.
Ei ota tuli tappuroihin
nan hv'\-äksymä yksityiskohtainen toimintaropörtti sekä valtion lu-pakirjlla
toimivien tilintarkastajain lausunnolla varustettu tilikerto--
mus ja johtokunnan ehdotukset tulevaa toimintakautta varten' Toi­mituksen
puolesta esitetään seikkaperäinen toimintakertomus toimi-tusi)
oIitiikan suhteen ja tehdään vissejä ehdotuksia tulevaa toimin­takautta
varten. Samoin menetellään Liekin suhteen. Kaikkien
näiden raporttien perusteella käydään avoin ja rehti keskustelu, jon­ka
yhteydessä edustajilla on sekä oikeus että velvollisuus an-ostella.
missä on arvostelemisen.aihetta, neuvoa, missä on neuvomisen aihettä;^
lausua toivomuksia, missä on toivomisen vaigia ja tehdä alueensa jä­senistön
toivomusten ja ehdotusten mukaisia esityksiä tulevan toimin­tasuunnitelman
suhteen. Tällaisen todella demokraattisen keskuste­lun
ja rakentavan itsearvbstelun perusteella tehdään sitten lopulliset
päätökset ja suunnitelinat. " , • '
Kuten näkyy, Vapauden yhtiökokouksen edust^'il!a on suuri ja
edesvastuuninen tyÖ. ' Toimitiis puolestaan lausuu toivomuksen, että •
Näyttää siltä, ettei ota jänkkien
tuh tappuroihin.
Bakteerisodan käynnistä syytetyt
jä omien . kerskumistunnustustensa
militäan; napailm-pommitukseen syyl­listyneet
jänkikikenraalit ovat, koval­l
a ' paatoksella huutaneet vilme-aikoin,
a että Pohjols-Korean ja K i i ­nan
s vapaaehtoiset ne vasta .oikKita
julmureita ovat.
Onpa asia esitetty oikein Y K :n
Yleiskokouksen käsiteltäväksi, missä
ijLultavasti ; • äanestyskoneistoV toimii
vanhaa rataansa;
Mutta, tavallisen kansan - keskuu­dessa
suhtaudutaan kaibjclallamaa-
J}massa koko- juttuun siten, kuin y-leeiisä^
juttulhin-suhtaudutaaii.. :;Mis-;
sään ei ole havaittavissa merkkejä
siitÄ, että näihin julmuussyytoksiin
uskottaisii^.
Päinvckstoin on asia. Ilman muuta
on selvää;" että kolmatta osaa ihmis-tcimnasta
edustavat sosialistiset .maait
tuomitsevat:koto julmuusjutuilla.pro;-
pagoinriiri , suureksi -valheeksi, jonka
t tarköitulcsena.^ o n s kuumentaa kylmää
sotaa. ;:AAaslän määt; puolestaan; ovat
antaneetymmärtääi että parempioll-
Sli imhoittaa^j
ml3*t 'ja.ryhtyä tosimielessä Korean
m.
/•V''>'//Yliti6kolcoukÄll€ esitetää toimesta johtökiin- "., Näin menetellen voimme kat^a luottatiiuksellrf tule^^ tom^ 'ra^Sna^jimusta laatimaan. > pääst&mää
TavalUbet ihmiset Yhdysvalloissa
ja k3ik'lcialla kapitalistisissa maissa
muistelevat eilisiä tapahtumia j a pai
nevat merkille seiu-aavaa:
Sotavankien vaihtamisen edellä
huudettiin kovaäänisesti;-että monet
amerikkalaiset sotavangit:'ovat •: saki
neet kommimistitaritmnän- (heistä ^ön
tullut rauhanpuolustajia) ja niinmuo-;-
doin heitä ei voida haastatella en­nen
kuin he saavat perusteellisen ^'al-vopesun".
Näin layastettiin seuraavat tapah­tumat:
.Lehtimiehet saivat "haasta­tella"'
vain sellaisia sotavankeja, jotka
pelosta tai ;muuten saatiin' antamaan
sellaisia -kaimimtodistubsla,:)^^
jänkkikenraalit heiltä halusivat.
Siinä yhteydessä nähtiin propa-
;gandakoneiston ihmeitäi^ ; Y ^
laisista piireistä kuultiin yksinomaan
"kauhujuttuja vapautuneiden sota­vankien
suuta..: sillä; kaikkeen. muiden
amerikkalaisten :50tavankiea;suuti oli
tiäcittu "aivopesim" ajaksL * '
^futta kaikki muut vapautuneet so­ta
vangit;/;vmuiuanlukien n: canadalaiset
ja -brittiläiset;:sotavangit;korostivat,
että ;rve; saivätkorek^n ja; suorastaan
kiitettävän: kohtelim vja salraiholdon.'
Tässa vaiheessa'jänkitMtää^
tämään^ndenhätävalheen."se­littämällä",
että mahdollisesti ame- : antavat aihetta, harm.llioim tilant«''
rikikalaisfia:. sotavankeja on-kohdeltu
huonoimmin kuin muita. Mutta ca­nadalaiset
.-ja; bnttiläi-setjäctavaii^^it
selittivät, että he olivat joi»saL'n
tapauksissa vankileireillä, missä, oli
miltei toinen.puoli :vangeista.'äme-rikkalaisia
— ja amerikkalaiset sai­vat;
siellä yhtäläisen ;hyvän; kohtelurt
ja sairashoidon kuin hek.n.
Kaikista .näistä tasiasioista: hucfi-
. matta .Yhdy sval ta in; sotaiset poli t ii -
kot esittivät vil.'ko suten Y K : n käsi­teltäväksi
syytöksen, että p^hjois-ko-realaiset
ja kiinalaiset ovat, .syyllis
tyneet joukkomitassa amerikkalaisten
sotavankien pahoinpitelyyn ja raak-,
l.uämiseen. •• "
Me voimme ehkä odottaa, etta jänk­kien
kontrolloima; YK: n: äänestyöko-i
neisto toimii tässäkin yhteydessä inoit-teettoniaöti,
kuten on jo aika'isem:nin-kin
sanottu, mutta mitä ajattelevat
Y K : n edustajat asiasta?
Allekirjoittanut ei luonnollisesti­kaan
.sitä tiedä, ;muttä'canadalaisen
suurlehdeii, Montreal Starin LM-jeen-vaihtaja
Walter OUeam kirjoitti vii­me
keskiviikkona' Y K : n päämajasta
lähettämässään artikkelissa mm. seu­raavaa:
. " . . . Monet täällä'olevat edustajis­tot
fiuiitautuvat (julmuussyyttx-ten
johdosta) alkavaan' keskusteluun tie­tyllä
välinpltämättömy>'deilä. mTkd
olisi tyrmistyttävää, ellei ymmärretä
sen syitä . ..
"Mit'ji sitten niin monet dlplomaa-
Ut suhtautuvat tähän kysymykseen
sellaisessa rutiinimielessä. Vastaus'
on kaksitahoinen: ' '
"Ensiksi eteläkorealaiset liittolaiset
sim.' silla heidaii takanaan on mel-^ ;
koinen maära" raakuuksia, josta on |
todistiijiiia amen.öulai^ia, canada- ^
lais.a ja biittiläisia 'U.niir.n?ioiioita
Niita voidaan kuitenkin kayttaa niei- ,
ta viscaan ...
Simipä se! Huo.mio puaiSi fcaan-taa
po'3 Syngman P J K C I luliniiuksi-ta
ja hänen sotaisilta puiiciiitaaii--e-ka
jankkikenraalien .soiasuunnit*!'
miita.
AlleMrjcittanut ei kuitenkr-an us.".
etta tällainen julmuusjutuilla'poW'
koiiiti voi suurempia lii-nlisiiass^iJ^ ^
enaa huiputtaa.
Talla syömisellä en li.oin u^^ko sitä­kään,
etta nama "vastahjoksays-
.-syytökset" pelastavat jankk-Tcenra*- ;
leja bakteerisofcasyytöl-tsestai-iar.. ^:
lä teot ovat.puheita kuuluvaropja 3» ^-
jänkkisnpolitukkojen teot osoitta"'
; 1. Yhdysvaltain .yleisesikuni<i, Peo- .
tagön, on moneen kertaan J ' " ^ * ^,
jullstanujt, että se on tarpeen tuH^
v-^i-ustautunut laajaa.<anto.5W. '"^
teerisodan käyntiä, varten.,
2. Samalla kertaa Yhdysvallat •
Japanin rinnalla amca suuimaa, ^
ka on tähän mennessä kicltaj-tpr',, •
ratifioimasta v. 1925 Genevassa a i - -
lekirjoitetitua sopimusta, minkä niu-kann
sopimusvallat lupaavat ,
ettevat ns käytä bakteeriaietta . ^ ^
'das-:a;
^ Kuten mlTtyy. jäniicien sotaiset po-litiikot
ja kenraalit tarvit.«evat jwj^ .
kin muuta, kuhi tekaistuja }^^^
oman, paitansa pesussa. , • -.,
. Tässä on perussyy, miksi '^^^'^^^
julmuusjuttujehsä" tuli ei i^'^,r^p
puroihin; —"'Känsäkoura.- m
3,er.— -Ma--!-.
^:t:n '-^alia, e
12'. ci „.,, ;:us:a pidety
.-^.!.-ie-',vl-vsei
r.T.t. o-lee-t viel.
:iy,a: aaiie: eivi
;:äö5w;/'>'f-'"^"^^^
5dr:S;;T-'3>'^V:&
[(ijihd6k^::iänsa;C
'•aiia=-T noin
',a :r n -vai^
'jD.s3 cr. voi-mal
Cl .-:?.i-is-us. ai
lela .«^aapunee
:V?:^Hpvvärd>;;-li
reipasta;'-i^bitti:!
,;i:i;Gunsälti3inv^
Viela puuttuv
ii-aa-.a.i häne
;;centt!- Johii-Gli
a.csiden::: Orvi
västäl^^idckkäitE
;t-;:vä3'iel^a::-,-;p
:'>aid n kanssa',
neii-iiäiiintpjen
1 ;-Ä.-noin nj-kyisei
Vain Mo
i:>;o.;Ljhiittan:'.y,
l;cS'.ae.na''l-3s jol
S.ddmelliset 1
vfiit;.massa' olles
;-i;Ei-iJtäineiV:kiit(
rr.ocku! Vili Ri
Icidaii hopeai
kuiiiiciii uni,
}oka toteutm.
Monet kirkkat
lu iloa Icille t
Irja. ja Oiva, Si
;,Atno-ja Eno- 5
-jEilä; Kaino,..M
V?^:Jä''Bili-v;-
.Maija Wallrid
:.K:rsti .ja.:Oiva
: Hilma.ja .Jullin
:• Helmi ja---Werr
; Kelmi-ja Yrjo
;-H:lma ja.-jussi
';-:;'ManQi:,-jä.:-Ara'
Sanni ja .Jacot
- Vienoja Toivo
Allan, Mari'ja
' Tuiie ja M. F
Lizie ja Kusti
L:.;.h ja K. Ka
; Kalle Kuukkan
WorIhinglon,
; .;SvdämelIiset-k
.-sPS'i;ä.-;;jpnka'^ärj!
.vj.jtLShaapäiväm
•/v Kiitokset myös
''.avDtinne muist
•jäkä:'muistuttäa:';
.'yusta povdan £
*e.;Ie kaikille, jo